HYVINKÃÃN KAUPUNKI - Asuntomessut

More documents

Recommendations

Info

Kuva 5. Kortteleiden rajat ja tunnukset sekä alueen maaperäolosuhteet 3.2.1 Moreenialue Suurin osa kaava-alueesta on moreenialuetta, jossa ohuen (< 0,3 m) humuskerroksen alapuolella on moreenia. Moreenin seassa esiintyy yleisesti kiviä ja lohkareita. Kairaukset ovat tyypillisesti päättyneet tasolla +98…+106, eli 2…5 m maanpinnasta. Kallionpinnan tasosta ei ole varmaa tietoa, se saattaa sijaita useita metrejä kairausten päättymistasoa alempana. Alueen itäosassa, korttelin 2709 kaakkoispuolella, on kallio varmuudella tavattu tasolla +95,78. Moreenialueen eteläosassa (korttelit 2712-2715) kallionpinta on todennäköisemmin lähempänä maanpintaa. Pintaosiltaan moreeni saattaa olla roudan löyhdyttämää. Alueella ei tarvitse suorittaa pohjanvahvistusta, sillä pohjamaa on hyvin kantavaa moreenia. Myös piha-alueet ja putkijohdot perustetaan maanvaraisesti. Rakennukset, myös kerrostalot, voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksilla häiriintymättömän maan varaan. Anturat voidaan valaa suoraan luonnonmaan varaan. Tarvittaessa anturan alle tehdään 200–400 mm paksu tiivistetty kerros murskeesta (0…32 mm). Murskekerrosta käytetään myös Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 7
paikoissa, missä esiintyy haitallisesti kiviä. Anturat perustetaan roudattomaan perustussyvyyteen tai roudan haitallinen vaikutus estetään esim. routalevyillä. Raskaiden rakennusten ja painumille herkkien rakennusten kohdalla anturan alapuolinen tiivistetty täyttö tulee ulottaa tiiviiseen moreenikerrokseen saakka. Kellareiden rakentaminen olisi mahdollista, mutta kivinen moreeni saattaa olla normaalia hankalampaa työstää. Suurempien lohkareiden louhintaan/rikkomiseen on varauduttava. 3.2.2 Kallioalue Kallioalue sijoittuu pääosin rakennusalueen ulkopuolelle, alueen lounaisosaan. Kyseinen alue on kaavassa virkistysaluetta, eikä merkittäviä maarakennustoimenpiteitä siinä kohdin suoriteta. Kalliopinnan taso vaihtelee huomattavasti. Mahdolliset rakennukset ja putkijohdot voidaan perustaa maan- /kalliovaraisesti. Mahdolliset putkijohdot joudutaan louhimaan kallioon. 3.2.3 Silttialue (painannealue) Silttinen painanne-alue on leveydeltään noin 20…40 m ja kulkee alueen läpi luoteis-kaakkoissuuntaisesti. Kaakossa silttinen alue on leveämpi, noin 60 m. Painanteessa kulkee nykytilassa luonnontilainen oja. Maakerrokset ovat paksuimmillaan painannealueella, alueen kaakkoisosassa paksuimmillaan lähemmäs 10 m, jossa silttiä esiintyy moreenin päällä enimmillään 3…5 m paksuudelta. Siltti on suhteellisen tiivistä, aivan ylintä (< 0,5 m) kerrosta lukuun ottamatta, savea ei merkittävissä määrin ole alueella tavattu. Painannetta luoteeseen mentäessä silttinen kerros ohenee ollen pääosin 1…3 m. Paikallisesti esiintyy pintakerroksessa ohut turvekerros (< 1 m). Turvekerros poistetaan ennen rakentamista. Painannealueella tulee tehtäväksi täyttöjä 1… 3 m. Massanvaihtoon, tai muihin pohjanvahvistustoimenpiteisiin ei ole tarvetta, sillä siltti ei ole erityisen painumisherkkää, kuten esim. savi tai lieju. Painumat tapahtuvat myös nopeasti (arviolta muutamassa kuukaudessa). Pieniin painumiin on kuitenkin varauduttava, varsinkin korttelin 2711 kohdalla, jossa silttinen kerros on paksuimmillaan. Painumia voidaan seurata painumalevyjen avulla. Perustaminen tulee selvittää tapauskohtaisesti huomioiden rakennuksen ominaisuudet ja maaperän laatu. Perustamistavan valinnassa huomioidaan kokonaispainuma ja kulmakiertymä sekä kallistumat. Kevyet, matalat rakennukset voidaan alustavan arvion mukaan perustaa antura tai laattaperustuksilla maan varaan tai tiivistetyn täytteen vaaraan. Raskaat ja painumille herkät rakennukset voidaan joutua perustamaan paalujen varaan. Paalut lyödään tiiviiseen pohjakerrokseen ja niiden pituudeksi muodostuu arvion mukaan maksimissaan noin 10 m (kortteli 2711), pääosin paalupituus on huomattavasti lyhyempi. Maaperän kivisyys syvemmissä kerroksissa saattaa estää paalujen tunkeutumisen kallioon asti, jolloin ne päätetään tiiviiseen moreenikerrokseen. Piha-alueet ja putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti. Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 8
Page 1 and 2: Päivämäärä 12.4.2011 HYVINKÄ
Page 3 and 4: SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1 2.
Page 5 and 6: Kuva 1. Kohdealueen sijainti- ja ma
Page 7 and 8: 2.2.2 Tutkimuksiin perustuva maaper
Page 9: 2.4 Pintavedet Alueella on luontais
Page 13: Alue sijaitsee reunamoreenialueella

HYVINKÃÃN KAUPUNKI - Asuntomessut

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?

HYVINKÃÃN KAUPUNKI - Asuntomessut