HYVINKÃÃN KAUPUNKI - Asuntomessut
HYVINKÃÃN KAUPUNKI - Asuntomessut
HYVINKÃÃN KAUPUNKI - Asuntomessut
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Päivämäärä<br />
12.4.2011<br />
HYVINKÄÄN <strong>KAUPUNKI</strong><br />
RAKENNETTAVUUSSELVITYS<br />
KRAVUNARKUNMÄKI<br />
KRAVUNHARJUN ASUNTOMESSUALUE
HYVINKÄÄN <strong>KAUPUNKI</strong><br />
RAKENNETTAVUUSSELVITYS<br />
KRAVUNARKUNMÄKI<br />
KRAVUNHARJUN ASUNTOMESSUALUE<br />
Päivämäärä 12.4.2011<br />
Laatijat DI Antero Olaste, FM Oscar Lindfors<br />
Hyväksyjä DI Antero Olaste<br />
Viite 82135113<br />
Raportissa käytetyt pohjakartat © Maanmittauslaitos, lupanro 3/MML/11<br />
Ramboll<br />
Piispanmäentie 5<br />
PL 3<br />
02241 ESPOO<br />
T +358 20 755 611<br />
F +358 20 755 6535<br />
www.ramboll.fi
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1. Yleistä 1<br />
2. Aluekuvaus 1<br />
2.1 Topografia 1<br />
2.2 Pohjasuhteet 1<br />
2.2.1 Yleiskuvaus 1<br />
2.2.2 Tutkimuksiin perustuva maaperätulkinta 4<br />
2.3 Pohjavesi 5<br />
2.4 Pintavedet 6<br />
3. Alueen rakennettavuus 6<br />
3.1 Yleistä alueen rakennettavuudesta 6<br />
3.2 Perustamistavat maaperäalueittain 6<br />
3.2.1 Moreenialue 7<br />
3.2.2 Kallioalue 8<br />
3.2.3 Silttialue (painannealue) 8<br />
4. Yleisiä huomioita rakentamisessa 9<br />
4.1 Esikuormitus 9<br />
4.2 Paalutus 9<br />
4.3 Täytöt 9<br />
4.4 Radon 9<br />
5. Yhteenveto 9<br />
Piirustukset<br />
01 / 10045-1300 Pohjatutkimuskartta 1:1000<br />
02 / 10045-1301 Kairausten päättymistasokäyrästö 1:1000<br />
03-11 / 10045-1302…1310 Leikkauspiirustukset (A-A…L-L) 1:500 / 1:200
1. YLEISTÄ<br />
Rakennettavuusselvityksen kohteena oleva alue sijaitsee Hyvinkään eteläosassa,<br />
Kravunarkunmäellä, Metsäkaltevan kaupunginosassa. Hangonväylä<br />
(vt 25) kulkee välittömästi alueen luoteispuolella ja Vantaanjoki virtaa noin<br />
400 m etäisyydellä alueen eteläpuolella. Nykytilassa alue on rakentamatonta<br />
metsämaata, jossa on tehty laajasti hakkuuta. Alueen sijainti on esitetty kuvassa<br />
1.<br />
Kohdealue on osa uutta Metsäkaltevan kaupunginosaa. Asemakaava-alueen<br />
pinta-ala on noin 36 ha ja se on osa laajempaa, noin 90 ha:n kokoista Kravuarkunmäen<br />
aluetta. Kravunarkunmäellä järjestetään asuntomessut vuonna<br />
2013. Asemakaavan laatiminen Kravunarkunmäen 1. osa-alueelle (Kravunharjun<br />
asuntomessualue) on tullut vireille 4.12.2008. Asemakaavaluonnos<br />
asetettiin nähtäville alkuvuodesta 2010 ja asemakaavaehdotus on ollut<br />
nähtävillä 2.12–31.12.2010. Asemakaava (kaava nro 28:001) koskee Hyvinkään<br />
28. kaupunginosan kortteleita 2706 – 2718 sekä niihin liittyviä katu-,<br />
ja virkistys- ja suojaviheralueita. Asemakaava-alueelle tulee noin 700 asukasta,<br />
joista noin 120 erillis-pientalotonteille. Kerrostalojen lisäksi alueelle<br />
tulee vaihtelevaa yhtiömuotoista pientaloaluetta. Tämä rakennettavuusselvitys<br />
koskee vain kortteleita 2707-2718, eli asuntomessualuetta.<br />
2. ALUEKUVAUS<br />
2.1 Topografia<br />
Alue sijaitsee reunamoreenialueella, joka kohoaa korkeimmillaan tasoon noin<br />
+110. Korkeimmat kohdat ovat kaava-alueen lounais- ja koillisosissa. Alimmillaan<br />
maasto on kaava-alueen keskiosassa, tasolla noin +97…+99. Keskiosan<br />
painanteessa kulkee oja, jonka vedenjakaja on suunnilleen kaavaalueen<br />
keskiosassa. Siitä vesi virtaa luoteeseen yhtyen Hangonväylän tieojaan,<br />
sekä kaakkoon etelänpuoliselle peltoalueelle. Kaava-alueen eteläosassa<br />
maasto laskee jyrkästi. Kaava-alueen eteläpuolisella peltoalueella,<br />
noin 100 m etäisyydellä eteläosan tonteista, maanpinta on tasolla noin<br />
+80..+83. Korkeuseroa on siis enimmillään noin 30 m. Alueen korkeussuhteet<br />
on havainnollistettu kuvassa 2.<br />
2.2 Pohjasuhteet<br />
2.2.1 Yleiskuvaus<br />
Yleisesti ottaen alueen maaperä koostuu valtaosin moreenista. Isompia lohkareita<br />
esiintyy yleisesti, sekä moreenin seassa että maanpinnan päällä.<br />
Alavimmilla kohdilla esiintyy paikoin ohut kerros turvetta sekä silttiä. Alueen<br />
lounaisosassa kallio on lähellä maanpintaa ja osittain avokalliona. Rinteen<br />
alapuolella peltoalueella (kaava-alueen ulkopuolella) maaperä koostuu ensisijaisesti<br />
hiedasta ja hiesusta (siltti). Alueen maaperäkartta on esitetty kuvassa<br />
2.<br />
Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 1
Kuva 1. Kohdealueen sijainti- ja maastokartta. Taustalla harmaana esitetty kaavaehdotuksen<br />
mukaiset tontit.<br />
Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 2
Kuva 2. Alueen korkeussuhdekartta (värit kuvaavat tasoa merenpinnan yläpuolella)<br />
Kuva 3. Alueen maaperäkartta (lähde: GTK).<br />
Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 3
2.2.2 Tutkimuksiin perustuva maaperätulkinta<br />
Kaava-alueella on aiemmin tehty painokairauksia noin 175 tutkimuspisteessä.<br />
Lisäksi kaava-alueen itäosassa tulevan Kirkulankorvenkadun ja Kravunarkunraitin<br />
risteyskohdassa on aiemmin tehty heijarikairauksia neljässä<br />
pisteessä ja otettu häiriintyneet maanäytteet yhdestä tutkimuspisteessä<br />
(RF2). Tutkimuspisteet kattavat kohdealueen hyvin ja antavat alueen pohjasuhteista<br />
riittävän hyvän kokonaiskuvan yleispiirteistä rakennettavuusselvitystä<br />
varten. Tutkimuspisteet on esitetty pohjatutkimuspiirustuksessa 01.<br />
Kairaukset ovat päättyneet kiveen, lohkareeseen tai kallioon, kalliopinnan<br />
varmistusta on tehty vain yhdessä tutkimuspisteessä. Yleisesti kairaukset<br />
ovat päättyneet noin 1…3 m syvyydessä maanpinnasta. Piirustuksessa 02 on<br />
esitetty kairausten päättymistasokäyrästö. Maaperän kivisyyden takia<br />
useimmat kairaukset ovat todennäköisesti päättyneet isompaan kiveen tai<br />
lohkareeseen ja kallionpinta voi sijaita huomattavasti syvemmällä. Käyrästöstä<br />
saa käsityksen kovan pohjan tasosta mutta se ei kuvaa kallionpinnan<br />
tasoa. Alueen keskellä olevassa kapeahkossa painanteessa, jossa nykytilassa<br />
kulkee oja, pehmeämpiä maakerroksia (siltti, hiekka) on paikoin 1…5 m, kairaukset<br />
ovat päättyneet syvimmillään noin 8 m syvyydessä, lähinnä kaakossa.<br />
Kaava-alueen lounaisosassa (ks. kuva 2) kallio esiintyy lähellä maanpintaa<br />
tai avokalliona. Kallionpinnan taso vaihtelee todennäköisesti alueella<br />
huomattavasti.<br />
Tätä rakennettavuusselvitystä varten otettiin häiriintyneitä maanäytteitä yhdestä<br />
tutkimuspisteessä (piste 1001, vanhan pisteen 70 vieressä) painannealueelta.<br />
Näytteitä otettiin neljä kappaletta, viimeinen näyte 6,0-7,0 m syvyydestä<br />
(taulukko 1). Näytteistä määritettiin vesipitoisuus ja rakeisuus. Vesipitoisuus<br />
oli 6,5…32,3 %, syvemmällä vesipitoisuus oli alhainen. Maanäytteiden<br />
rakeisuuskäyrät on esitetty kuvassa 4.<br />
Taulukko 1. Maanäytteiden vesipitoisuus ja maalajimääritys, tutkimuspiste 1001<br />
Syvyys, m Vesipitoisuus, % Maalaji<br />
0,5-1,5 26,9 siSa<br />
1,5-2,5 32,3 siHk<br />
4,0-5,0 10,5 hkSrMr<br />
6,0-7,0 6,5 srHkMr<br />
Kairausten perusteella pintakerros koostuu alueella pääosin lähinnä ohuesta<br />
humuskerroksesta (
Kuva 4. Tutkimuspisteen 1001 maanäytteiden rakeisuuskäyrät.<br />
Siinä kohdin, missä esiintyy silttiä, on maaperä routivaa tai erittäin routivaa.<br />
Moreenin voidaan arvioida olevan ainakin lievästi routivaa. Pisteen 1001<br />
maanäytteet olivat kaikki routivia.<br />
2.3 Pohjavesi<br />
Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella on kolme pohjaveden<br />
havaintoputkea, joista kaksi sijaitsee kaava-alueen itäosassa (putket<br />
1001 ja RF2) ja yksi rinteen alapuolella alueen eteläosassa (putki 570).<br />
Pohjavedenpinta vaihtelee maastomuotojen mukaan siten, että vedenpinta<br />
yleisesti on 2…5 m maanpinnasta. Putkessa RF2 pohjaveden pinta oli<br />
19.11.2010 tasolla +96,53 (maanpinta +98,22), putkessa 1001 4.4.2011<br />
tasolla +97,73 (asennuksen yhteydessä tehdyssä mittauksessa 9.3.2011<br />
+92,64) (maanpinta +97,54) ja putkessa 570 27.4.2007 tasolla +83,94<br />
(maanpinta +85,72). Putkien sijainnit on esitetty piirustuksessa 01. Mäkialueen<br />
lounaisosassa, jossa kallio on lähellä maanpintaa tai avokalliona,<br />
pohjavettä ei esiinny. Pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta kaava-alueella<br />
on etelään/kaakkoon, itäosassa itään.<br />
Alavimmilla kohdilla, kuten painannealueen kaakkoisosassa (kortteli 2711),<br />
pohjavesi nousee havaintoputkessa (1001) hieman maanpinnan yläpuolelle.<br />
Pohjavesi on siis paineellista. Pohjaveden korkeus vaihtelee sadannan ja<br />
vuodenaikojen mukaan.<br />
Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 5
2.4 Pintavedet<br />
Alueella on luontaisia ojia, jotka ovat muodostuneet maastonkorkeuksien<br />
mukaan. Tulevalta asuntomessualueelta virtaa kaakkoon/etelään päin yksi<br />
ojasto, joka viettää Vantaanjokeen päin. Asuntomessualueen luoteisosasta<br />
lähtevä oja viettää vt 25:n tienvarsiojaan. Suunnitellulta Metsäkaltevansillan<br />
alueelta (tilaa vaativa kaupan alue) lähtevät ojat viettävät alueen itäpuolelle<br />
Palojokeen.<br />
Rakentamisen myötä ojat täytetään. Asuntomessualueen kaakkoisosassa<br />
ohjataan hulevesiä viivytysaltaiden kautta alueen eteläpuolelle.<br />
3. ALUEEN RAKENNETTAVUUS<br />
3.1 Yleistä alueen rakennettavuudesta<br />
Kaava-alue kuuluu karkeiden kivennäismaiden alueeseen ja alue on yleisesti<br />
ottaen helposti rakennettava hyvän kantavuuden ansiosta (maanvarainen<br />
anturaperustus). Maaperän kivisyyden takia kaivutyöt saattavat kuitenkin<br />
osoittautua normaalia hankalammiksi. Pohjanvahvistustoimenpiteisiin ei ole<br />
alueella tarvetta.<br />
Pohjavesi esiintyy alueen korkeimmilla kohdilla riittävän syvällä, erityisesti<br />
painannealueen pohjoispuolella, eikä siitä aiheudu rakentamisen kannalta<br />
vaikeuksia. Työnaikaiseen pohjaveden alentamiseen ei ole tarvetta ja kellareiden<br />
rakentaminen on näillä alueilla mahdollista. Sen sijaan alavimmilla<br />
kohdilla, kuten painannealueella joka kulkee kaava-alueen läpi, pohjaveden<br />
painetaso on paikoin hieman maanpinnan yläpuolella. Vettä pidättävän silttikerroksen<br />
rikkomista ei suositella eikä myöskään kellareiden rakentamista<br />
olevan maanpinnan alapuolelle.<br />
Painannealueella tullaan tekemään täyttöjä 1…3 m, muualla alueella tehdään<br />
paikoin leikkausta.<br />
Ennen rakentamista pohjasuhteet tulee varmistaa yksityiskohtaisilla pohjatutkimuksilla<br />
rakennusten ja katujen/putkien kohdilla. Suositeltavaa on, että<br />
kairauksia tehdään vähintään rakennusten nurkkien kohdilta ja muualla 10-<br />
20 m välein.<br />
3.2 Perustamistavat maaperäalueittain<br />
Kuvassa 5 on esitetty asuntomessualueen pohjasuhteet sekä kortteleiden rajaukset<br />
tunnuksineen.<br />
Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 6
Kuva 5. Kortteleiden rajat ja tunnukset sekä alueen maaperäolosuhteet<br />
3.2.1 Moreenialue<br />
Suurin osa kaava-alueesta on moreenialuetta, jossa ohuen (< 0,3 m) humuskerroksen<br />
alapuolella on moreenia. Moreenin seassa esiintyy yleisesti kiviä<br />
ja lohkareita. Kairaukset ovat tyypillisesti päättyneet tasolla +98…+106,<br />
eli 2…5 m maanpinnasta. Kallionpinnan tasosta ei ole varmaa tietoa, se saattaa<br />
sijaita useita metrejä kairausten päättymistasoa alempana. Alueen itäosassa,<br />
korttelin 2709 kaakkoispuolella, on kallio varmuudella tavattu tasolla<br />
+95,78. Moreenialueen eteläosassa (korttelit 2712-2715) kallionpinta on todennäköisemmin<br />
lähempänä maanpintaa. Pintaosiltaan moreeni saattaa olla<br />
roudan löyhdyttämää.<br />
Alueella ei tarvitse suorittaa pohjanvahvistusta, sillä pohjamaa on hyvin kantavaa<br />
moreenia. Myös piha-alueet ja putkijohdot perustetaan maanvaraisesti.<br />
Rakennukset, myös kerrostalot, voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksilla<br />
häiriintymättömän maan varaan. Anturat voidaan valaa suoraan<br />
luonnonmaan varaan. Tarvittaessa anturan alle tehdään 200–400 mm paksu<br />
tiivistetty kerros murskeesta (0…32 mm). Murskekerrosta käytetään myös<br />
Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 7
paikoissa, missä esiintyy haitallisesti kiviä. Anturat perustetaan roudattomaan<br />
perustussyvyyteen tai roudan haitallinen vaikutus estetään esim. routalevyillä.<br />
Raskaiden rakennusten ja painumille herkkien rakennusten kohdalla<br />
anturan alapuolinen tiivistetty täyttö tulee ulottaa tiiviiseen moreenikerrokseen<br />
saakka. Kellareiden rakentaminen olisi mahdollista, mutta<br />
kivinen moreeni saattaa olla normaalia hankalampaa työstää. Suurempien<br />
lohkareiden louhintaan/rikkomiseen on varauduttava.<br />
3.2.2 Kallioalue<br />
Kallioalue sijoittuu pääosin rakennusalueen ulkopuolelle, alueen lounaisosaan.<br />
Kyseinen alue on kaavassa virkistysaluetta, eikä merkittäviä maarakennustoimenpiteitä<br />
siinä kohdin suoriteta. Kalliopinnan taso vaihtelee huomattavasti.<br />
Mahdolliset rakennukset ja putkijohdot voidaan perustaa maan-<br />
/kalliovaraisesti. Mahdolliset putkijohdot joudutaan louhimaan kallioon.<br />
3.2.3 Silttialue (painannealue)<br />
Silttinen painanne-alue on leveydeltään noin 20…40 m ja kulkee alueen läpi<br />
luoteis-kaakkoissuuntaisesti. Kaakossa silttinen alue on leveämpi, noin 60<br />
m. Painanteessa kulkee nykytilassa luonnontilainen oja. Maakerrokset ovat<br />
paksuimmillaan painannealueella, alueen kaakkoisosassa paksuimmillaan lähemmäs<br />
10 m, jossa silttiä esiintyy moreenin päällä enimmillään 3…5 m<br />
paksuudelta. Siltti on suhteellisen tiivistä, aivan ylintä (< 0,5 m) kerrosta lukuun<br />
ottamatta, savea ei merkittävissä määrin ole alueella tavattu. Painannetta<br />
luoteeseen mentäessä silttinen kerros ohenee ollen pääosin 1…3 m.<br />
Paikallisesti esiintyy pintakerroksessa ohut turvekerros (< 1 m).<br />
Turvekerros poistetaan ennen rakentamista. Painannealueella tulee tehtäväksi<br />
täyttöjä 1… 3 m. Massanvaihtoon, tai muihin pohjanvahvistustoimenpiteisiin<br />
ei ole tarvetta, sillä siltti ei ole erityisen painumisherkkää, kuten esim.<br />
savi tai lieju. Painumat tapahtuvat myös nopeasti (arviolta muutamassa<br />
kuukaudessa). Pieniin painumiin on kuitenkin varauduttava, varsinkin korttelin<br />
2711 kohdalla, jossa silttinen kerros on paksuimmillaan. Painumia voidaan<br />
seurata painumalevyjen avulla.<br />
Perustaminen tulee selvittää tapauskohtaisesti huomioiden rakennuksen<br />
ominaisuudet ja maaperän laatu. Perustamistavan valinnassa huomioidaan<br />
kokonaispainuma ja kulmakiertymä sekä kallistumat. Kevyet, matalat rakennukset<br />
voidaan alustavan arvion mukaan perustaa antura tai laattaperustuksilla<br />
maan varaan tai tiivistetyn täytteen vaaraan. Raskaat ja painumille<br />
herkät rakennukset voidaan joutua perustamaan paalujen varaan. Paalut<br />
lyödään tiiviiseen pohjakerrokseen ja niiden pituudeksi muodostuu arvion<br />
mukaan maksimissaan noin 10 m (kortteli 2711), pääosin paalupituus on<br />
huomattavasti lyhyempi. Maaperän kivisyys syvemmissä kerroksissa saattaa<br />
estää paalujen tunkeutumisen kallioon asti, jolloin ne päätetään tiiviiseen<br />
moreenikerrokseen.<br />
Piha-alueet ja putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisesti.<br />
Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 8
4. YLEISIÄ HUOMIOITA RAKENTAMISESSA<br />
4.1 Esikuormitus<br />
Esikuormitukseen ei mitä ilmeisimmin ole tarvetta alueella. Mikäli painannealueella<br />
tavataan pehmeää savea tai löyhää silttiä, voidaan painumia kuitenkin<br />
vähentää esikuormituspenkereellä. Esikuormitus tehdään siinä tapauksessa<br />
ylipenkereenä kitkamaalla/louheella ja sen korkeusaseman tulee olla<br />
tulevan maanpinnan yläpuolella. Esikuormituspenger pidetään paikallaan vähintään<br />
puoli vuotta ja painumia seurataan painumalevyjen avulla. Lopuksi<br />
esikuormituspenger poistetaan ja alue tasataan murskeella lopulliseen tasoon.<br />
4.2 Paalutus<br />
Paaluina voidaan käyttää lyötäviä teräsbetonipaaluja tai pieniläpimittaisia teräsputkipaaluja.<br />
Paaluihin suositellaan kalliokärjet. Mikäli suuret kivet muodostuvat<br />
ongelmaksi paalujen lyönnissä, voidaan lyöntipaalut korvata porapaaluilla.<br />
Paalutusta tulee mahdollisesti tehtäväksi vain painannealueella.<br />
4.3 Täytöt<br />
Ohut humusmaa- tai turvekerros poistetaan ennen täyttöjä, joita tehdään<br />
lähinnä painannealueella. Massanvaihtoihin ei ole tarvetta. Yleistäyttömateriaalina<br />
voidaan käyttää muualta alueelta poistettua moreenia tai mursketta.<br />
Moreenin tulee olla karkearakeista siten, että sen tiivistäminen kerroksittain<br />
on mahdollista. Runsaasti hienoainesta sisältävä silttimoreeni ei käy täyttöihin.<br />
Rakennusten alapuoliset täytöt tehdään karkeasta, routimattomasta materiaalista,<br />
mieluiten murskeesta.<br />
4.4 Radon<br />
Alueen radon-pitoisuutta ei ole mitattu, mutta yleensä moreenialueilla radonpitoisuus<br />
on korkea. Tähän tulee varautua myös Kravunarkunmäen alueella<br />
ja jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa ottaa huomioon.<br />
5. YHTEENVETO<br />
Rakennettavuusselvityksen kohteena oleva alue sijaitsee Hyvinkään eteläosassa,<br />
Kravunarkunmäellä, Metsäkaltevan kaupunginosassa. Alueella järjestetään<br />
asuntomessut vuonna 2013 (Kravunharjun asuntomessualue).<br />
Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 9
Alue sijaitsee reunamoreenialueella, joka kohoaa korkeimmillaan tasoon noin<br />
+110. Korkeimmat kohdat ovat kaava-alueen lounais- ja koillisosissa. Alimmillaan<br />
maasto on kaava-alueen läpi kulkevassa painannealueella, tasolla<br />
noin +97…+99. Maasto laskee jyrkästi kaava-alueen eteläosassa.<br />
Alueen maaperä koostuu valtaosin moreenista. Isompia lohkareita esiintyy<br />
yleisesti, sekä moreenin seassa että maanpinnan päällä. Avokalliota esiintyy<br />
alueen lounaisosassa. Kapeahkolla painannealueella esiintyy 1…5 m silttikerros<br />
moreenin päällä.<br />
Yleisesti kairaukset ovat päättyneet noin 1…3 m syvyydessä maanpinnasta.<br />
Maaperän kivisyyden takia useimmat kairaukset ovat todennäköisesti päättyneet<br />
isompaan kiveen tai lohkareeseen ja kallionpinta voi sijaita huomattavasti<br />
syvemmällä. Pintakerroksessa esiintyy lähinnä humusta, painannealueella<br />
myös paikallisesti turvetta. Pohjavedenpinta vaihtelee maastomuotojen<br />
mukaan siten, että vedenpinta yleisesti on 2…5 m maanpinnasta. Painannealueella<br />
pohjavesi on paineellista ja painetaso maanpinnassa.<br />
Kaava-alue kuuluu karkeiden kivennäismaiden alueeseen ja alue on yleisesti<br />
ottaen helposti rakennettava hyvän kantavuuden ansiosta. Maaperän kivisyyden<br />
takia kaivutyöt saattavat kuitenkin osoittautua normaalia hankalammiksi.<br />
Pohjanvahvistustoimenpiteisiin ei ole alueella tarvetta.<br />
Moreenialueella rakennukset, myös kerrostalot, voidaan perustaa maanvaraisesti<br />
anturaperustuksilla häiriintymättömän maan varaan. Anturat voidaan<br />
valaa suoraan luonnonmaan varaan. Tarvittaessa anturan alle tehdään 200–<br />
400 mm paksu tiivistetty kerros murskeesta (0…32 mm).<br />
Painannealueella tulee tehtäväksi täyttöjä 1… 3 m. Massanvaihtoon, tai muihin<br />
pohjanvahvistustoimenpiteisiin ei ole tarvetta, sillä siltti ei ole erityisen<br />
painumisherkkää, kuten esim. savi tai lieju. Painumat tapahtuvat myös nopeasti<br />
(arviolta muutamassa kuukaudessa). Kevyet, matalat rakennukset<br />
voidaan alustavan arvion mukaan perustaa antura tai laattaperustuksilla<br />
maan varaan tai tiivistetyn täytteen vaaraan. Raskaat ja painumille herkät<br />
rakennukset voidaan joutua perustamaan paalujen varaan.<br />
Ramboll Finland Oy<br />
Espoossa, 12.4.2011<br />
Antero Olaste<br />
DI<br />
Oscar Lindfors<br />
FM<br />
Rakennettavuusselvitys, Kravunarkunmäki, Kravunharjun asuntomessualue, Hyvinkää 10
Change language