Jukka Naaranlahti Kuusen silmut versovat a - Asuntomessut

Asuntomessut Tampereella 2012 -tapahtuman median ennakkojuttupaketti
Teksti ja kuvat: Jukka Naaranlahti
Kuusen silmut versovat autokatoksen seinässä
Alaotsikko/ ingressi: Julkinen taide syntyy usein yhteistyön tuloksena
Kauneuden tavoittelu on kuulunut kaupunkirakentamiseen aina antiikin ajoista saakka. Italian klassisten
kaupunkien mukulakivikatujen päät siintävät kaukana menneisyydessä, jalustapatsaat kannattelevat
harteillaan historian painoa.
Tampereen asuntomessualueelle julkisen taideteoksen ”Kuusen silmu” suunnitellut kuvanveistäjä Marjukka
Korhonen muistuttaakin, että taide paitsi herättää ajatuksia ja tekee ympäristöstä viihtyisämmän, myös
vahvistaa paikallisidentiteettiä:
– Julkiset taideteokset auttavat meitä jäsentämään elinympäristöämme. Tapaamisia sovitaan tunnettujen
patsaiden edustalle, ne toimivat maamerkkeinä. Taideteokset herättävät niin ikään jatkuvasti paljon
keskustelua, mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Aurinkoisena kesäpäivänä esteettisiä elämyksiä ei siis välttämättä tarvitse hakea hämyisistä museoista.
Mieltä virkistävä taidekokemus voi yllättää jo seuraavan kulman takana.
Näin on myös Vuoreksen asuntomessualueella, missä ympäristön visuaaliseen ilmeeseen on kiinnitetty
erityistä huomiota. Taide on tämän vuoden messualueella näkyvästi läsnä.
Biotaide avaa uusia näkymiä
Vanhojen aikojen julkisella taiteella oli usein poliittinen tai uskonnollinen tausta. Aikojen muuttuessa
teokset ovat modernisoituneet ja sulautuneet ympäristöön.
Korhosen suunnittelema Kuusen silmu -teos on toteutettu kerrostalojen autokatoksien seiniin. Talojen
värimaailmaan sovitettuihin katoksiin on kirjailtu kuusen silmujen mikroskooppikuvista mallinnettuja
kuvioita. Lisäksi seiniin on kiinnitetty muutamia suurennettuja valokuvia.
– Alueelle tulevan taideteoksen teemaksi oli jo pitemmän aikaa sitten valikoitunut luonto. Se että
toteutustavaksi valikoitui taidetta ja tiedettä yhdistävä biotaide, oli minun oma intressini. Minua kiinnostaa,
millainen maailma tieteessä tarvittavien välineiden läpi välittyy.
– Joensuun Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Sirkka Sutinen innostui ajatuksesta ja luovutti käyttööni
mikroskooppikuvia kuusen silmuista, Korhonen avaa työnsä synnyn taustaa.
Samalla hän muistuttaa, että lopullinen teos syntyy yhteistyön tuloksena. Julkiseen tilaan tulevat
taideteokset ovat usein jo kooltaan niin massiivisia, ettei niitä olisi edes mahdollista valmistaa taiteilijan
ateljeessa.
– Kuusen silmu -teoksen kohdalla minä vastaan sisällöstä, arkkitehdit ja muotoilijat arkkitehdit ja
muotoilijat toteutuksen rakenteellisista ratkaisuista.
Yhteistyötä ei pidä pelätä

Korhosella on myös aikaisempaa kokemusta suurisuuntaisista, yhteistyönä toteutetuista julkisista
taideprojekteista. Kulttuuriratikka lienee useimmille helsinkiläisille tuttu näky. Sen visuaalinen ilme on
Korhosen suunnittelema, ja sen kattoa koristava veistos hänen käsialaansa.
– Julkinen taide vastaa yleensä johonkin tarpeeseen. Niinpä on luontevaa, että projekteja toteutetaan
yhteistyössä useampien eri toimijoiden kanssa.
– Taidemuseoihin ja gallerioihin tähtäävä taide tehdään usein työhuoneella taiteilijalle ominaisin
menetelmin. Se valmistetaan omalla kustannuksella ja on siinä mielessä vapaampaa, Korhonen arvioi.
Välillä taiteilijan yksinäiseen puurtamiseen voi kuitenkin toivoa vaihtelua. Kun yhteistä projektia on
toteuttamassa asiasta innostuneita tekijöitä, kokemus on avartava. Joskus taiteilijat pysyttelevät liiankin
tiukasti omalla, tutulla reviirillään. Korhonen kehottaa taiteilijoita raottamaan rohkeasti ateljeensa ovea ja
hankkiutumaan mukaan erilaisiin kaupunkisuunnitteluprojekteihin:
– Kun kaikki mukana olijat ovat innostuneita, ryhmäpalavereissa syntyy paljon uusia ajatuksia ja työn
etenemisestä tulee palautetta. Se avaa uusia näköaloja myös omaan tekemiseen.
– Ryhmätyössä saadaan myös yhdistettyä eri alan osaajien vahvuusalueet. Esimerkiksi taideteoksen
taiteellisen sisällön hahmottaminen saattaa tuntua arkkitehdeista haastavalta, mutta he hallitsevat
rakennustaiteen ja rakentamisen prosessit. Kuvanveistäjä taas voi kokea asian toisinpäin.