haminan vammaispoliittinen ohjelma - Socom
haminan vammaispoliittinen ohjelma - Socom
haminan vammaispoliittinen ohjelma - Socom
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
HAMINAN KAUPUNKI<br />
HAMINAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA<br />
Kaikki rakennetut luiskatkin voivat johtaa ”esteiden” äärelle ….
2<br />
Sivu<br />
HAMINAN KAUPUNGIN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA<br />
SISÄLTÖ<br />
1. JOHDANTO 3<br />
2. TYÖRYHMÄ 4<br />
3. TYÖRYHMÄN ASETTAMAT TAVOITTEET 5<br />
4. KÄSITTEITÄ 5<br />
5. TAUSTAA 6<br />
5.1. Lait 6<br />
5.2. YK:n vammaisten ihmisten mahdollisuuksien yhdenvertaistamista<br />
koskevat yleisohjeet 6<br />
5.3. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite- ja toiminta<strong>ohjelma</strong> vuosille 2000 – 2003 7<br />
5.4. Paikallista taustaa 8<br />
6. NYKYTILANNE 9<br />
6.1. Kysely 9<br />
6.2. Tapaaminen asukasyhdistysten edustajien kanssa 11<br />
6.3. Avainhenkilötapaaminen 11<br />
6.4. Kansalaisfoorumi 12<br />
6.5. Vammaisneuvostojen ja Hamina – Vehkalahti- työryhmien yhteinen<br />
tilaisuus 13<br />
7. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET JA TOIMENPIDEEHDOTUKSET 14<br />
7.1. Tietoisuuden lisääminen 14<br />
7.1.1. Tavoitteena vammaisen henkilön täysivaltaistuminen 14<br />
7.2. SAAVUTETTAVUUS 15<br />
7.2.1. Tavoitteena osallistumisen näkymättömien esteiden poisto 15<br />
7.2.2. Tavoitteena osallistumisen esteiden poistaminen fyysisessä<br />
ympäristössä 16<br />
7.2.3. Tavoitteena tiedonsaannin ja kommunikaatiomahdollisuuksien<br />
varmistaminen kaikille vammaisille 18<br />
8. ARVIOINTI JA SEURANTA 20<br />
Liitteet 1 – 3 21
3<br />
VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA<br />
1. JOHDANTO<br />
Haminan vammaisneuvosto on valtakunnallisen vammaisneuvoston suosituksen pohjalta esittänyt,<br />
että Haminan kaupungille laadittaisiin <strong>vammaispoliittinen</strong> <strong>ohjelma</strong>. Haminan sosiaalilautakunta päätti<br />
kokouksessaan 18.5.2000 asettaa työryhmän laatimaan vammaispoliittista <strong>ohjelma</strong>a.<br />
Haminan <strong>vammaispoliittinen</strong> <strong>ohjelma</strong> kuvaa vammaispolitiikan nykytilaa. Se on tarkoitettu suositukseksi<br />
kaikkien niiden tahojen käyttöön, jotka ovat vammaisia koskevissa asioissa osapuolia käytännössä,<br />
ovat niistä vastuussa tai muuten kiinnostuneita vammaispolitiikan kehittämisestä.<br />
Ohjelman avulla halutaan tukea ajatusta vammaispolitiikan kehittymisestä prosessina. Työryhmä<br />
toivoo, että prosessina etenevä kehitys saisi aikaan arvokeskustelua ja pohdintaa asioiden tärkeysjärjestyksestä.<br />
YK:n vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevien ohjeiden<br />
pohjalta voidaan arvioida vammaispolitiikan nykytilaa ja kehittämistarpeita arvopohjalta. Samoin<br />
perustein on viitattu sosiaali- ja terveysministeriön laatimaan sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja<br />
toiminta<strong>ohjelma</strong>an vuosille 2000 – 2003 ( TATO ). Keskustelun viriämiseksi työryhmä esittää kantanaan,<br />
että ensisijaista on tukea ihmisen hyvinvointia. Vammaisille tärkeiden asioiden tiedostaminen<br />
on edellytyksenä sille, että prosessi jatkuu.<br />
Ohjelmassa esille tulevat asiat koskevat eri ikä- ja väestöryhmiä. Vammaisten lasten ja heidän perheittensä<br />
kohdalla työryhmä pitää tärkeänä mahdollisuuksien yhdenvertaistaimista integroidussa<br />
ympäristössä. Haminassa valmistellaan lapsipoliittista <strong>ohjelma</strong>a, mikä tukee osaltaan vammaispoliittista<br />
<strong>ohjelma</strong>a. Ohjelman liitteeksi esitetään myöhemmin valmistuva sosiaalialan opiskelijan opinnäytetyö<br />
haminalaisen vammaisen lapsen asemasta perheen näkökulmasta.<br />
Vammaispoliittisessa <strong>ohjelma</strong>ssa ei ole rajattu vammaiskäsitettä; <strong>ohjelma</strong>ssa puhutaan henkilöistä,<br />
joilla on rajoituksia suhteessa tiettyihin toimintoihin. Määriteltäessä ”vammaisuutta” tai ”vammaista”<br />
on niitä käsiteltävä yksilön tilana ja kokemuksena sekä myös yhteiskunnallisena ja sosiaalipoliittisena<br />
kysymyksenä. Muita <strong>ohjelma</strong>ssa esille käsitteitä on tarkemmin esitelty s. 3.<br />
Mielenterveyskuntoutujien asiat ovat usein nousseet esille <strong>ohjelma</strong>a valmisteltaessa, samoin yksinäisyys<br />
sekä ikääntymisen mukanaan tuomat esteet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Mielenterveyskuntoutujien<br />
kohdalla työryhmä viittaa em. TATO:n mielenterveyden valmistelu- ja seurantaryhmän<br />
mielenterveyspalveluiden laatusuositukseen. Lisäksi työryhmä pitää tärkeänä, että Hamina<br />
ja Vehkalahti ovat yhdessä asettaneet työryhmän suunnittelemaan mielenterveyskuntoutujille tukikotia,<br />
mikä toteutuessaan lisää asumisen vaihtoehtoja sekä edesauttaa esim. klubitalo- ja työpajatoiminnan<br />
käynnistymistä Haminan seudulla.
4<br />
2. TYÖRYHMÄ<br />
Haminan vammaispoliittiseen <strong>ohjelma</strong>työryhmään ovat kuuluneet:<br />
Marja-Liisa Pöntynen<br />
Tarja Vihtonen<br />
Sirkku Mikkonen<br />
Tuomo Räsänen<br />
Martti Harju<br />
Kirsi Pulkka<br />
sosiaalilautakunta, työryhmän pj.<br />
sosiaalityöntekijä, sihteeri<br />
vanhustyönjohtaja<br />
sosiaalityöntekijä<br />
Haminan vammaisneuvosto<br />
Haminan vammaisneuvosto<br />
Työryhmän tehtävänä on ollut vammaisneuvoston esityksen pohjalta laatia Haminalle <strong>vammaispoliittinen</strong><br />
<strong>ohjelma</strong>. Samanaikaisesti on Vehkalahdella laadittu <strong>vammaispoliittinen</strong> <strong>ohjelma</strong>, joka tukee<br />
Haminan <strong>ohjelma</strong>a. Vehkalahden asumis- ja palvelutarveselvityksessä esille nousseet asiat ovat monelta<br />
osin yhteisiä alueemme vammaisille.<br />
Työryhmä on kokoontunut yht.10 kertaa. Kokousten lisäksi tietoja on kerätty eri tilaisuuksissa, tapahtumissa<br />
ja henkilökohtaisissa kontakteissa. Sidosryhmille on lähetetty kysely vammaispolitiikan<br />
nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kymenlaakson ammattikorkeakoululta on tilattu opinnäytetyö<br />
vammaisen lapsen asemasta perheen näkökulmasta. Työryhmän työskentelyä kuvaa innostus ja yhteinen<br />
halu vaikuttaa vammaispolitiikan kehittymiseen niin, että käytännön tasolla tapahtuu muutoksia,<br />
jotka näkyvät ihmisen arjessa lisääntyneenä hyvinvointina. Yhdessä tekeminen on jo sinänsä ollut<br />
motivoivaa ja se on sitouttanut eri osapuolia kehittämisprosessiin mukaan.<br />
Työryhmä pitää seuraavia asioita huomionarvoisina alueemme vammaispolitiikan kehittymisen kannalta<br />
:<br />
Haminan vammaisneuvoston perustaminen v. 1982, ei kunnallinen<br />
Vehkalahden kunnallinen vammaisneuvosto<br />
Haminan ja Vehkalahden vammaisneuvostojen video liikkumisen esteistä v. 1991<br />
Haminan kaupungin teknisen palvelukeskuksen toiminta<strong>ohjelma</strong> liikkumisen esteiden poistamisesta<br />
v. 1999<br />
Haminan Rouvasväenyhdistyksen / Puistokammarin toiminta: liikuntaryhmät ikääntyneille, eri<br />
ikäisille ja -kuntoisille v. 2000 alk.<br />
Haminan, Vehkalahden ja Virolahden vammaisneuvostojen palveluoppaat, uusittu painos vuodelta<br />
2001<br />
vammaisneuvostojen vuosittain jakamat kaktukset ja kiitoskukat kannustukseksi ja kiitokseksi<br />
vammaisneuvostojen uusi video vuodelta 2001 liikkumisen ja osallistumisen esteistä Haminan<br />
seudulla<br />
sosiaalityön ja vammaispalvelujen laatua koskeva haastattelututkimus syksyllä 2001
5<br />
3. TYÖRYHMÄN ASETTAMAT TAVOITTEET<br />
* tuoda vammaisille henkilöille tärkeät asiat näkyviksi haminalaisessa yhteiskunnassa<br />
* selvittää vammaispolitiikan keskeisimmät kehittämistarpeet<br />
* saada prosessi käyntiin ja jatkumaan niin, että vammaisten asiat tiedostetaan ja vammaisnäkö<br />
kulma otetaan mukaan normaaliin toimintaan<br />
* edesauttaa toimenpiteitä tärkeimpien kehittämiskohteiden osalta, esim. liikkumisesteiden poista<br />
minen<br />
* työryhmän jäsenet ovat jatkossa omalta osaltaan mukana prosessissa ja arvioinnissa<br />
* * vammaisten lasten ja heidän perheittensä asemaan kiinnitetään erityistä huomiota<br />
4. KÄSITTEITÄ (Kohti yhteiskuntaa kaikille, valtakunnallinen vammaisneuvosto v. 1995)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
toiminnanvajavuus ja haitta: Ihmisellä voi olla toiminnanvajavuus fyysisen, psyykkisen tai aistivamman,<br />
sairauden tai olosuhteiden vuoksi. Vammat, olosuhteet tai sairaudet voivat olla luonteeltaan<br />
pysyviä tai ohimeneviä.<br />
Käsite "haitta" merkitsee, että henkilö on menettänyt mahdollisuuden ottaa osaa yhteisön elämään<br />
yhdenvertaisesti muiden rinnalla tai että mahdollisuus on rajoitettu. Haitta kuvaa vammaisen<br />
henkilön ja ympäristön välistä kohtaamista.<br />
mahdollisuuksien yhdenvertaistaminen: Käsite tarkoittaa kehitysprosessia, jonka avulla yhteiskunnan<br />
ja ympäristön erilaiset järjestelmät, esim. palvelut, toiminnot, tiedotus ja asiakirjat, saatetaan<br />
kaikkien ja erityisesti vammaisten henkilöiden ulottuville.<br />
Yhdenvertaisten oikeuksien periaate merkitsee, että vammaiset itse täysivaltaistavat itsensä.<br />
Täysivaltaistumisen kautta jokaisella vammaisella ihmisellä on mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen<br />
elämään hänen kyvyistään ja tavoitteistaan lähtien.<br />
Hyvä ja mielekäs elämä sisältää valinnanvapauden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen. Tämän<br />
lisäksi se sisältää mahdollisuuden itsenäiseen elämään, tasavertaisuuteen ihmissuhteissa ja<br />
täyteen osallistumiseen.<br />
Vammaisen ihmisen kohdalla tasavertaiset mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään toteutuvat<br />
vain, jos vammaisten ihmisoikeudet tunnistetaan ja tunnustetaan.
6<br />
5. TAUSTAA<br />
5.1. Lait<br />
* perustuslaki vuodelta 2000<br />
* rikoslain uudistus<br />
* hallintomenettelylaki<br />
* rakennuslaki<br />
* vammaispalvelulaki<br />
* sosiaalihuollon asiakaslaki<br />
muut vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävät lait<br />
5.2. YK:n vammaisten ihmisten mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet<br />
TIETOA TARVITAAN KAIKILLA TASOILLA<br />
OIKEUS TOIMIVAAN TERVEYDENHUOLTOON<br />
OIKEUS TOIMIVAAN KUNTOUTUKSEEN<br />
OIKEUS TOIMIVIIN TUKIPALVELUIHIN<br />
OIKEUS LIIKKUMISESTEETTÖMYYTEEN JA AVOIMEEN TIEDONSAANTIIN<br />
OIKEUS KOULUTUKSEEN<br />
PALKKATYÖ ON VAMMAISTEN OIKEUS<br />
OIKEUS TOIMEENTULOON JA SOSIAALITURVAAN<br />
OIKEUS PERHE-ELÄMÄÄN JA HENKILÖKOHTAISEEN KOSKEMATTOMUUTEEN<br />
OIKEUS KULTTUURIIN<br />
OIKEUS VIRKISTYKSEEN JA LIIKUNTAAN<br />
OIKEUS USKONNON HARJOITTAMISEEN<br />
TIEDOTUS - JA TUTKIMUSTOIMINTA<br />
vammaisuuteen liittyvää tietoa kerätään<br />
kehittämistarpeet<br />
POLIITTINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA SUUNNITTELU<br />
vammaisuutta koskevat asiat sisällytetään kaikkiin tärkeisiin päätöksiin<br />
vammaisjärjestöt mukaan päätöksentekoon<br />
HENKILÖSTÖN KOULUTUS<br />
ammattikoulutettu henkilöstö<br />
muun henkilöstön koulutus, myös yksityissektori<br />
vammaisten asiantuntemus<br />
YK:n yleisohjeet ovat liitteenä n:o 1.
7<br />
5.3. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite- ja toiminta<strong>ohjelma</strong> sosiaali- ja terveydenhuollolle vuosille<br />
2000 - 2003<br />
TOIMINNAN PAINOTUKSET:<br />
HYVINVOINTIA TUKEVA YMPÄRISTÖ<br />
Kunnissa on rakennettava kaikille ihmiselle sopivia asuin- ja elinympäristöjä. Erityisesti<br />
parannetaan sellaisten väestöryhmien itsenäisen elämän ja osallistumisen mahdollisuuksia,<br />
joilla on rajoittunut toimintakyky.<br />
Tavoite: Esteetön ympäristö<br />
Hyvinvointia tukevassa ympäristössä on tunnusomaista esteettömän ympäristön toteutuminen.<br />
Esteettömässä ympäristössä ei ole liikkumisen eikä osallistumisen esteitä.<br />
Vammaisten kommunikaatiomahdollisuuksien parantaminen edellyttää ongelmien paikantamista<br />
ja hoitamista.<br />
Tavoite: Itsenäisen suoriutumisen tukeminen<br />
Vanhusten ja vammaisten kotona asumisen mahdollisuuksia parannetaan edistämällä<br />
hissien rakentamista, asuntojen kunnostamista, uuden teknologian hyödyntämistä ja<br />
tarjoamalla apuvälinepalveluita.<br />
ESTETÄÄN ONGELMAT AJOISSA<br />
Tavoite: Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen<br />
ehkäisy.<br />
Kunnallisen palvelujärjestelmän valmiuksia vanhemmuuden tukemiseksi kehitetään ja<br />
kuntien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä lisätään.<br />
Sosiaalityössä painotetaan ehkäisevää ja kuntouttavaa työotetta.<br />
PARANNETAAN PALVELUJEN TOIMIVUUTTA<br />
Tavoite: Palvelujen saatavuuden varmistaminen<br />
Alueellisia eroja pienennetään. Palveluja kotiin laitoshoidon sijasta. Omaishoidon edellytyksiä<br />
parannetaan. Vammaisten sekä pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten erityspalvelujen<br />
saatavuutta parannetaan. Järjestetään omakieliset palvelut, esim. viittomakieltä<br />
käyttäville.<br />
Tavoite: Mielenterveystyön vahvistaminen<br />
Mielenterveyden painoarvoa ja näkyvyyttä yhteiskunnassa lisätään.<br />
Tavoite: Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallisuuden lisääminen<br />
Tavoite: Seudullisen ja alueellisen yhteistyön hyödyntäminen<br />
Erityisosaamista vaativien palvelujen kuten perhe- ja kasvatusneuvolatoiminnan, lastenhuollon,<br />
vammaishuollon, erityispaivähoidon ja erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen<br />
perustuu seudulliseen ja laajempaan alueelliseen yhteistyöhön kuntien,<br />
järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken.
8<br />
5.4. Paikallista taustaa<br />
Kansaneläkelaitoksen vammaisetuudet Haminassa 1999/2000<br />
1 lapsen hoitotuki<br />
tavallinen hoitotuki<br />
korotettu hoitotuki<br />
erityishoitotuki<br />
Yhteensä 79/85<br />
2 vammaistuet<br />
vammaistuki<br />
korotettu vammaistuki<br />
erityisvammaistuki<br />
Yhteensä 2/6<br />
3 eläkkeensaajien hoitotuki<br />
tavallinen hoitotuki<br />
korotettu hoitotuki<br />
erityishoitotuki<br />
Yhteensä<br />
246/245<br />
Vammaisetuuksien saajia<br />
Yhteensä 327/336<br />
Haminan sosiaalitoimen vammaishuollon asiakkaita v. 2000<br />
* vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 223<br />
* asiointikuljetuspalvelut 18<br />
* asunnon muutostöitä 17<br />
* palveluasuminen(muut kuin kehitysvammaiset) 4<br />
* tulkkipalvelut 3<br />
Väestörakenne 31.12.2000<br />
* asukkaita yht. 9833<br />
* yli 65-vuotiaita 2007 20,4%<br />
* yli 75-vuotiaita 888 9,0%<br />
* yli 80-vuotiaita 443 4,5%<br />
* yli 85-vuotiaita 189 2,0%<br />
Työllisyystilanne<br />
31.12.1999 29.12.2000<br />
* työttömyysaste 17,2% 17,1%<br />
* alle 25-vuotiaat 137 116<br />
* yli 50-vuotiaat 263 276<br />
* yli vuoden työttömänä 188 234<br />
* vajaakuntoiset 86 91
9<br />
6. NYKYTILANNE<br />
6.1 Kysely<br />
Työryhmä keräsi vammaispoliittista <strong>ohjelma</strong>a varten tietoja 16 kyselykaavakkeella, jotka sisälsivät<br />
kysymyksiä seuraavilta aloilta ja aihepiireistä:<br />
terveydenhuolto, kuntoutus, tukipalvelut, esteetön liikkuminen, koulutus, palkkatyö, toimeentulo ja<br />
sosiaaliturva, perhe-elämä ja henkilökohtainen koskemattomuus, kulttuuri, virkistys ja liikunta, uskonto,<br />
tiedotus ja tutkimustoiminta, poliittinen päätöksenteko ja suunnittelu, yhteistyö (vammaisneuvoston<br />
toiminta), vammaisjärjestöt ja henkilöstön koulutus.<br />
Kysely lähetettiin yht. 62 eri taholle: Haminan kaupungin sosiaali-, sivistys-, tekninen toimi, hallinto,<br />
perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, erityishuoltopiiri, yksityiset fysioterapialaitokset, kasvatus-<br />
ja perheneuvola, kansaneläkelaitos, työvoimatoimisto, seurakunnat, sotainvalidit, sotaveteraanit,<br />
vammaisjärjestöt, vammaisneuvosto, Ravimäkiyhdistys, yrittäjäyhdistys jne.<br />
Kyselyyn vastasi 32 eri tahoa. Kysymykset osoittautuivat hankaliksi ja vain osaan kyselykaavakkeista<br />
vastattiin. Kysely antoi vammaispoliittista <strong>ohjelma</strong>a varten lisätietoa, millä perusteella voidaan arvioida<br />
vammaispolitiikan nykytilaa ja kehittämistarpeita muun hankitun tiedon lisäksi. Kyselyyn osallistumattomuus<br />
voi kuvata myös sitä, että vammaisten asioista ei ole tietoa, niitä ei tunnisteta ympäröivässä<br />
yhteiskunnassa ja että edelleenkin on asenteita, jotka estävät näkemästä vammaisten asemaa<br />
ja oikeuksia keskeisenä kehittämiskohteena. Osallistumattomuus voi selittyä myös yleisellä luottamuksella<br />
siihen, että vammaisille henkilöille on hyvinvointivaltiossa järjestetty riittävät ja tasokkaat<br />
erityispalvelut.<br />
Kaikki vastaukset huomioon ottaen ei tietoa - vastauksia tuli eniten. Kulttuuria koskeviin kysymyksiin<br />
ei vastattu tai niistä ei ollut tietoa. Myös perhe-elämää, henkilökohtaista koskemattomuutta, koulutusta,<br />
toimeentuloa ja sosiaaliturvaa sekä palkkatyötä koskeviin kysymyksiin otettiin vähän kantaa<br />
tai niistä ei ollut tietoa. Liikkumista ja kuntoutusta koskevat kysymykset olivat tutumpia ja niihin<br />
otettiin selkeästi kantaa. Samoin tiedonsaantiin tuli kielteiseksi tulkittavia vastauksia, jotka kuvaavat<br />
tiedonkulun ongelmia. Poliittiset päättäjät koetaan etäisiksi ja suunnitteluun osallistumisen mahdollisuudet<br />
ovat vastaajien mielestä riittämättömät. Yhteistyön merkitys korostui vastauksissa - etenkin<br />
vammaisjärjestöjen ja vammaisneuvoston toimintaa pidetään tärkeänä.<br />
Kyselylomakkeet ovat liitteenä nro 2.<br />
KYSELYN YHTEENVETONA<br />
Liikkumisen esteet:<br />
<br />
liikkumisen esteitä on runsaasti ja ne ovat yhteisiä eri vamma-, sairaus- ja ikäryhmille<br />
kulkuväylät / kevyen liikenteen väylät, jalkakäytävät, piha-alueet: korkeat reunakivet, epätasaiset<br />
ja pehmeät pinnat, talvella kunnossapidossa ongelmia (liukkaus, auraamattomuus),<br />
näkövammaiselle yllättäviä esteitä jalkakäytävillä (opasteet, mainokset, liikennemerkit),<br />
opasteet huonosti näkyvillä tai teksti liian pientä, katuvalaistus epätasaista<br />
<br />
<br />
kaupungin omistamat palvelurakennukset: luiskia ei ole tai ne eivät toimi käytännössä, ovet<br />
ovat raskaita ja ne avautuvat apuvälineen käyttäjän kannalta väärään suuntaan, liukkaat lattiapinnat,<br />
kivilattiat ovat erityisen huonoja, liikaa heijastavia seiniä, hyvinä esimerkkeinä<br />
mainitaan kirjasto ja Puistotalo<br />
muut palvelurakennukset: erikoisliikkeisiin ei pääse apuvälineen kanssa (portaita on, hissejä<br />
ei ole), isompiin liikkeisiin pääsee, opastus puutteellista vammaismitoitettuun WC- ja hissitilaan,<br />
sisäänkäynti on järjestetty hankalaan paikkaan - ei pääsisäänkäynnin yhteyteen, hyviä<br />
esimerkkejä mm. Kippari-huoltamo, Kanuuna ja Haminan Uusi Apteekki
10<br />
<br />
vammaisilla lapsilla on periaatteessa mahdollisuus liikkua ja leikkiä yhdessä muiden lasten<br />
kanssa, mutta käytännössä liikkumisen esteitä on kouluissa, leikkipuistoissa, harrastustiloissa<br />
jne. Viranomaisten ja muiden palveluntuottajien mielipiteet poikkeavat käyttäjien näkemyksistä:<br />
palveluntuottajien mielestä vammaiset lapset eivät ole liikkumisen ja osallistumisen<br />
mahdollisuuksien suhteen eriarvoisessa asemassa muihin lapsiin verrattuna eikä esteitä<br />
ole - asianosaiset itse kohtaavat esteitä päivittäin<br />
<br />
vammaisnäkökulman huomioon ottaminen:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
suunnittelijakunnassa vammaisnäkökulma on omaksuttu "heikosti, hitaasti, ollaan menossa<br />
parempaan suuntaan, suunnittelijat ovat autoilevia, terveitä miehiä"<br />
lausuntoja pyydetään vammaisjärjestöiltä, mutta ei riittävästi: "viranomaisten pitää vielä terästäytyä,<br />
lain vaatimukset tunnetaan, mutta toteutuksessa on ongelmia, rahaa puuttuu aina<br />
silloin, kun vammaisten tarpeet pitäisi ottaa huomioon"<br />
tarvitaan enemmän valistusta ja tietoa<br />
vammaisneuvostolla ja -järjestöillä tärkeä rooli kehittämistyössä<br />
Tiedonsaanti ja tutkimus:<br />
Haminassa ei ole kokonaisvaltaisesti tutkittu vammaisten olosuhteita<br />
vammaisten oikeuksista ja mahdollisuuksista ei tiedoteta, poikkeuksena vammaisneuvoston ja -<br />
järjestöjen toiminta<br />
tietoa on olemassa, jos sitä osaa etsiä<br />
omakielisyyden vaatimus ei toteudu<br />
julkisista tiloista puuttuvat induktiosilmukat tai niiden tekniikka on vanhentunutta<br />
* näkövammaisten apuvälineitä on riittämättömästi, valaistusta ei ole suunniteltu näkövammaisten<br />
tarpeisiin<br />
* oppaat ja ohjeet harvoin selkokielisiä<br />
* kuntoutusohjaajilta saa parhaiten tiettyä vamma- tai sairausryhmää<br />
koskevaa tietoa<br />
vammaiset eivät tiedä kunnan talous-, toiminta- yms. suunnitelmista riittävästi, toisaalta eivät<br />
koe kuitenkaan tässä suhteessa olevansa eriarvoisessa asemassa muihin kuntalaisiin nähden<br />
tiedonkulku vammaisneuvoston ja vammaisjärjestöjen välillä toimii<br />
vammaisneuvoston palveluoppaasta osataan etsiä tietoa, jakeluun ja ohjaukseen pitäisi kiinnittää<br />
enemmän huomiota<br />
vammaiset eivät itsekään ole aktiivisia tiedottajia, eri järjestöjen välillä on eroja<br />
vammaisten lasten ja perheiden tiedonsaanti riippuu paitsi perheen aktiivisuudesta myös työntekijästä,<br />
esim. terapeutista, avustajasta, opettajasta<br />
vammaisten lasten perheiden asemaa pitäisi tuoda enemmän esille järjestämällä tiedotuskampanjoita<br />
ja teemaviikkoja esim. päiväkodeissa ja kouluissa<br />
harrastustoiminnan vetäjillä on vähän tietoa vammaisten lasten tarpeista<br />
Asenteet:<br />
Kyselyssä vastaajilta ei varsinaisesti kysytty asenteista vammaisia kohtaan, mutta joitakin johtopäätöksiä<br />
voidaan vastausten perusteella tehdä. Asenteellisuutta osoittanee se, että kyselyyn vastaamista<br />
ei pidetty tärkeänä. Tosin jotkut tahot ilmoittivat kyllästyneensä siihen, ettei mitään ole tapahtunut,<br />
vaikka vammaisten asioita on tuotu jatkuvasti esille ( esim. liikuntaesteiden poistaminen). Vähäiset<br />
tiedot voivat selittyä myös sillä, että vammaispolitiikan kehittämistä ei nähdä yhteisenä asiana<br />
eikä tietoja aktiivisesti etsitä.<br />
Viranomaisten asenteita kuvaavat vastaajien arviot vammaisnäkökulman omaksumisesta: vammaisten<br />
tarpeiden huomioon ottaminen ei ole ensisijaista ja muut tarpeet menevät helposti edelle.<br />
Mielenterveyskuntoutujien aseman parantamiseksi ei ole tehty riittävästi työtä. Heidän kohdallaan on<br />
luotettu erityishoidon osaamiseen ja aktiivisesti toimivaan yhdistykseen. Kunnan osuus vaihtoehtoisten<br />
palvelujen järjestämiseksi on toistaiseksi ollut vähäistä.<br />
Vammaisten lasten ja nuorten perheet ovat liian usein joutuneet "selviytymiskurssille". Erityisyyttä<br />
on korostettu liikaa - etenkin kehitysvammaisten ja ns. pienten sairausryhmien edustajien kohdalla.
11<br />
Kehitysvammaisten asioissa on viime vuosina edistytty siinä mielessä, että heille on myös Haminan<br />
seudulla järjestetty asumispalveluja laitoshoidon vaihtoehtona. Ravimäkiyhdistyksen ryhmäkoti Katrilli<br />
toteuttaa laatimaansa projektisuunnitelmaa omatoimisen selviytymisen tukemiseksi kehitysvammaisen<br />
muuttaessa omaan asuntoon. Tukihenkilöitä on myös koulutettu.<br />
6.2. Tapaaminen asukasyhdistysten edustajien kanssa<br />
Työryhmä tapasi asukasyhdistysten edustajat syksyllä 2000. Tilaisuudessa oli edustajat kaikista virallisesti<br />
toimivista asukasyhdistyksistä sekä edustajat Pohjois-Poitsilan alueelta. Keskustelussa tuli esille<br />
seuraavia asioita:<br />
* asukasyhdistyksillä on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli myös vammaispolitiikassa<br />
alueen asukkaiden ääntä pitää kuulla rakentamisessa ja palveluja kehitettäessä<br />
ikääntyminen ja sen seuraukset tulee ottaa huomioon vammaispoliittisessa <strong>ohjelma</strong>ssa; väestön<br />
ikääntyessä ilmaantuu lisää liikkumisen ja osallistumisen esteitä, yksinäisyyttä ja turvattomuutta<br />
palvelualojen resurssipula näkyy yksittäisen ihmisen tasolla arkipäivästä selviytymisessä<br />
lähellä asuvien huolenpito toinen toisistaan: vapaaehtoista auttamista ja talkootyötä kaivataan<br />
nykyistä enemmän mielenterveyskuntoutujien asemasta on huolta tieto kulkee parhaiten,<br />
jos jalkaudutaan asuinalueille. Toimijat ja päättäjät voisivat toimia viestintuojina ja –viejinä<br />
vapaaehtoistoimintaan tarvitaan tilat, jotka voivat olla yhdistysten, järjestöjen ja työntekijöiden<br />
yhteiskäytössä<br />
Keskustelun pohjalta valittiin vammaispoliittisiksi keihäänkärjiksi:<br />
* kaikille parempi elämä – tavoitteena ehkäistä lokeroitumista ja syrjäytymistä<br />
* alueellisen yhteistyön kehittäminen tavoitteena hyödyntää resurssit ja saada ne yhteiseen<br />
käyttöön<br />
* asukasyhdistykset toimimaan kaikissa kaupunginosissa<br />
* tilat<br />
* eri väestöryhmien tarpeet on otettava huomioon asukasyhdistysten toiminnassa ja eri asuin<br />
alueilla, esim. lapsiperheet, ikäihmiset, liikuntaesteiset, aistivammaiset<br />
6.3. Avainhenkilötapaaminen<br />
Tapaamiseen oli kutsuttu Haminan ja Vehkalahden työryhmien lisäksi johtavat viranhaltijat sosiaali-<br />
ja terveystoimesta sekä teknisestä toimesta. Paikalla oli myös vammaisjärjestöjen edustaja<br />
sekä omaishoitaja. Terveydenhuollon edustajaa ei ollut tilaisuudessa. Keskeisimmiksi asioiksi<br />
nousivat seuraavat asiat:<br />
* avustajajärjestelmän kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota. Yhdeksi kiireellisimmistä<br />
toimenpiteistä esitettiin avustajarenkaan luomista tukemaan omaishoitajien työtä ja jaksamista<br />
pitkäaikaisten avustajien lisäksi tarvitaan ns. keikka-avustajia<br />
avustajan palkkoihin tulisi saada korotus, pieni palkka ei houkuttele alalle uusia työntekijöitä<br />
* kuljetuspalvelujen myöntäminen hakijan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen, lakisääteinen<br />
minimimäärä ei riitä harrastus- ja virkistystoimintaan<br />
* asunnon muutostöiden tarpeet tulisi ennakoida joka kodissa<br />
Vammaisten tarpeiden tiedostamisen aste kuvaa asenteita:<br />
* omaishoitajien työn arvo on tunnustettu, mutta konkreettisia toimenpiteitä on tehty<br />
* riittämättömästi heidän asemansa parantamiseksi<br />
yli 10 vuotta sitten tehty video liikkumisen esteistä ei ole merkittävästi edesauttanut toi<br />
menpiteitä liikkumisesteiden poistamiseksi, mutta tiedontaso on monella taholla noussut<br />
* fyysisten esteiden poistaminen ei yksin riitä takaamaan vammaisille täysivaltaisia osallistumisen<br />
mahdollisuuksia; tarvitaan myös ihmisen lähellä oloa
12<br />
6.4. Kansalaisfoorumi<br />
Haminan Raatihuoneella 24.1.2001 järjestettyyn tilaisuuteen osallistui n. 50 vammaisasioista<br />
kiinnostunutta kuntalaista Haminasta ja lähialueen kunnista. Kansalaisfoorumissa tuli esille samoja<br />
asioita kuin kyselyssä koskien liikkumista, tiedonsaantia ja asenteita.<br />
Lasten asemasta kannettiin huolta samoin siitä, tulevatko muidenkin kuin liikuntavammaisten<br />
asiat esille vammaispoliittisessa <strong>ohjelma</strong>ssa. Asiakasmaksujen tasosta keskusteltiin; korkeat<br />
maksut voivat olla palvelujen käytön esteenä. Kuntoutukseen liittyvät asiat nousivat keskeisiksi<br />
kehittämiskohteiksi.<br />
Yhteenvetona<br />
Liikkumisen/osallistumisen esteet:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
liikkumisen esteitä on kulkuväylillä ja rakennuksissa<br />
hissejä puuttuu palvelurakennuksista ja asuintaloista<br />
opastus ja ohjaus on puutteellista: täytyy tietää kulkureitit, vammaismitoitettujen tilojen sijainti<br />
vammaismitoitetuissa tiloissakin on puutteita: erimerkiksi kalusteet on sijoitettu liian korkealle,<br />
hälytyspainikkeet ovat ulottumattomissa, avustajaa ei saa aina tarvittaessa<br />
julkinen liikenne: matalalattiabusseja on vähän, palvelulinjoja tarvitaan eri kaupunginosista,<br />
palvelun laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota<br />
taksi- ja invataksipalvelut saavat kiitosta – vammaiset henkilöt kokevat saavansa hyvää palvelua<br />
ja autot ovat hyvin varustettuja<br />
Tiedonsaanti:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
tiedonkulun ongelmat on arvioitava ja ratkaistava yksilölliset tarpeet huomioon ottaen<br />
mitä useampia tapoja ja välineitä on käytössä sitä useampi käyttäjä hyötyy tiedottamisesta<br />
nykyaikaiseen tiedonvälitykseen perehtynyttä henkilöstöä pitäisi olla kirjastossa ja muissa palvelupisteissä<br />
tiedonkulku edellyttää molemminpuolista aktiivisuutta ja vammaisten asiantuntijuutta<br />
kansalaisfoorumeita pitäisi järjestää vuosittain<br />
omakielisyyden turvaaminen on tärkeää, esimerkiksi selkokielen käyttö, lukutelevisio, kasetit,<br />
induktiosilmukat ja muut apuvälineet tulkkauksen ja ohjauksen lisäksi<br />
alueellisia eri vamma- ja sairausryhmille tarkoitettuja kursseja kaivataan<br />
sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja järjestetään yleensä kaukana kotipaikkakunnalta<br />
ja omaisilla on harvoin mahdollisuus olla mukana tai vain osan aikaa<br />
Asenteet:<br />
asenteellisuutta on – se näkyy suhtautumisessa vammaisiin ihmisiin yksilöinä ja ryhmänä sekä<br />
heille tärkeiden asioiden huomiotta jäätämisenä. Esimerkkejä tästä löytyy kaupunkirakentamisessa,<br />
liike-elämässä, tiedottamisessa, vapaaehtoisen auttamisen ja huolenpidon puutteena. Tilojen<br />
puute on ollut myös pitkään tiedossa.<br />
joitakin sairaus- ja vammaryhmiä kohtaan on varauksellisia asenteita enemmän, esimerkkinä<br />
mainitaan mielenterveyskuntoutujat<br />
vammaisten lasten ja heidän perheittensä tilanne unohtuu helposti; korostetaan yhdenvertaisuutta<br />
ja osallistumisen mahdollisuuksia, käytännössä perheet joutuvat selviytymään arkipäivän<br />
ongelmista ilman riittävää tukea
13<br />
6.5. Vammaisneuvostojen ja Hamina - Vehkalahti-työryhmien yhteinen tilaisuus<br />
Haminan ja Vehkalahden vammaisneuvostojen ja työryhmien yhteisessä kokoontumisessa arvioitiin<br />
vammaispolitiikan nykytilaa ja luotiin ihannetila sekä laadittiin toimenpide-ehdotuksia.<br />
Nykytila:<br />
* vammaisia kohtaan on asenteita<br />
tiedonsaanti on riittämätöntä, palveluja ei osata käyttää<br />
omakielisyyttä ei ole turvattu<br />
ympäristörakentamisessa on puutteita, esimerkiksi luiskia puuttuu<br />
virastojen hajanaisuus<br />
työllistettyjä käytetään henkilökohtaisina avustajina, jatkuvuus, ammattitaito ja luottamus huolestuttavat<br />
avustettavia<br />
resursseja puuttuu kotipalvelusta, avustajista ja tukihenkilöistä on puutetta<br />
yhteisvastuullisuus unohtuu, yhteisöllisyys ei toimi käytännössä<br />
Toivetila:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
autetaan toinen toistaan, kiitetään ja kannustetaan<br />
kateutta, itsekkyyttä ja keskinäistä kilpailua vältetään<br />
välitetään – ketään ei jätetä yksin<br />
tie tasataan niin, että vammaisilla henkilöillä on samanlaiset mahdollisuudet osallistua ja käyttää<br />
palveluja kuin ns. terveillä<br />
asennekasvatus alkaa kodissa, jatkuu päiväkodissa ja koulussa<br />
yksilöllisesti sovitettuja ja tarpeenmukaisia apuvälineitä vammaisille<br />
työtä!<br />
Toimenpide-ehdotukset:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
poistetaan liikkumisen esteet: ovien levennykset ja oikea aukeamissuunta, sähköinen ovenavaus<br />
niihin palvelupisteisiin, joissa vammaiset asioivat<br />
jalkakäytävien reunat suojateiden kohdalla riittävän kalteviksi<br />
omaishoitajien vapaitten järjestäminen hoitajarenkaan avulla<br />
monipuoliset päivätoiminnan mahdollisuudet eri ikäisille ja –kuntoisille<br />
etenkin julkiset tilat kalusteet vammaisten tarpeet huomioon ottaen<br />
hissit myös asuinkerrostaloihin<br />
kaupunkialueelle levähdyspaikkoja ja kunnolliset penkit
14<br />
7. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET<br />
Haminan vammaispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n keskeisimmiksi tavoitteiksi kerätyn tiedon pohjalla päätettiin<br />
valita vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen osallistumisen edellytyksiin vaikuttaminen<br />
lisäämällä tietoisuutta ja vaikuttamalla saavutettavuuteen:<br />
* tiedostamalla ja tunnistamalla asenteita<br />
* vaikuttamalla fyysisen ympäristön esteettömyyteen, tiedonsaantiin ja kommunikaatiomahdollisuuksiin<br />
7.1.Tietoisuuden lisääminen<br />
7.1.1. Tavoitteena vammaisen henkilön täysivaltaistuminen<br />
Tieto on kaiken toiminnan edellytys. Tietoisuuden lisääntyminen edesauttaa vammaisten henkilöiden<br />
mahdollisuuksia täysivaltaistumiseen.<br />
Haminan vammaispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n tavoitteena on vaikuttaa päätöksentekijöihin, viranomaisiin,<br />
muihin palveluntuottajiin sekä kansalaisiin sellaisten käytäntöjen ja ratkaisujen syntymiseksi, jotka<br />
ottavat huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet ja jotka eivät ole syrjiviä.<br />
Vammaispolitiikan nykytilaa kuvaavan yhteenvedon mukaan Haminassa ei ole aikaisemmin ryhdytty<br />
aktiivisesti toimenpiteisiin tietoisuuden lisäämiseksi vammaisten asemasta ja oikeuksista. Tiedostamisen<br />
lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat olleet satunnaisia, tilanteesta ja henkilöstä riippuen.<br />
Vammaisten asiantuntemusta tiedostamisen lisäämiseksi ei ole osattu riittävästi hyödyntää. Vammaisneuvostolla<br />
ja -järjestöillä on merkittävä rooli tiedonjakajana ja yhteistyötahona. Sosiaalihuollon<br />
asiakaslaki velvoittaa viranomaisia entistä aktiivisempaan tiedottamiseen.<br />
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET/ TÄYSIVALTAISTUMINEN<br />
1. Huolehditaan eri tahoilla ja tasoilla siitä, että vammaisten asema tiedostetaan ja tunnistetaan<br />
kehittämistarpeet<br />
2. Käytetään vammaisten asiantuntemusta suunnittelussa, toteutuksessa, toimintoja kehitettäessä<br />
sekä koulutuksessa<br />
3. Vammaisneuvoston kunnallistaminen v. 2002 alusta. Vammaisneuvosto tehnyt esityksen<br />
vuoden 2002 talousarvioon<br />
4. Tilat vammaisjärjestöjen käyttöön, myös yhteiskäyttöön, vuokrakustannukset vuoden<br />
2002 talousarvioon, viitt. kunnallistaminen<br />
5. Vammaisvaltuutetun / -asiamiehen toimen perustaminen vuoteen 2004 mennessä,<br />
kunnallinen tai useampi kunta yhdessä<br />
6. Vammaisasioiden "kummin" nimeäminen luottamushenkilöorganisaatiosta v. 2002<br />
7. Vammaisneuvosto laatii oman strategiasuunnitelmansa v. 2002 alkaen<br />
8. Kaupungin toiminnan ja talouden suunnitelman arviointi myös vammaisnäkökulmasta<br />
suunnitelmakaudella 2002 - 2004. Vammaisneuvosto arvioi suunnitelmien toteutumista<br />
vuosittain ja antaa kirjallisen palautteen toimielimille
15<br />
Perustelut toimenpide-ehdotuksiin<br />
Työryhmä esittää vammaisneuvoston kunnallistamisen perusteluna: Haminassa on toiminut vammaisneuvosto<br />
jo vuodesta 1982 alkaen ja se on osoittanut tarpeellisuutensa. Kunnallisella vammaisneuvostolla<br />
on kaupungin organisaatiossa virallinen asema ja sen taloutta ja toimintaa voidaan<br />
suunnitella pitkäjänteisemmin kuin ei-kunnallisen toimielimen.<br />
Vammaisvaltuutetun/-asiamiehen tehtävänä on toimia yhteyshenkilönä eri osapuolten välillä tuoda<br />
esille kehittämistarpeita. Tiedotusvastuu kuuluisi myös vammaisvaltuutetulle.<br />
Kummitoiminnan avulla olisi mahdollista saada päättäjät lähemmäksi vammaisia ihmisiä ja saamaan<br />
heiltä ajankohtaista tietoa. Kummin tulee olla kiinnostunut tehtävästään.<br />
7.2. Saavutettavuus<br />
7.2.1. Tavoitteena osallistumisen näkymättömien esteiden poisto<br />
Näkymättömistä esteistä on tehtävä asennemuokkauksen avulla näkyviä, jotta ne voidaan poistaa.<br />
Suurin este yhteiskunnan lähestyttävyydelle, saavutettavuudelle ja käytettävyydelle ovat asenteet.<br />
Kaikki rakennetut luiskatkin johtavat "esteiden" äärelle, mikäli vammaisia kohtaan ollaan suvaitsemattomia.<br />
Vammaiset henkilöt itse ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä muuttamaan yhteiskuntaa<br />
suvaitsevammaksi.<br />
Vammaisjärjestöjen tulee tukea ja kouluttaa jäseniään siihen, että he voisivat toimia ympäröivässä<br />
yhteiskunnassa vaikuttavasti eli osaisivat toimia asioidensa eteenpäin viejinä.<br />
Myös haminalaisessa yhteiskunnassa nykytilaa tarkasteltaessa on havaittavissa asenteita vammaisia<br />
henkilöitä kohtaan. Asenteita on tullut esille niin viranomaistaholla kuin ns. rivikansalaisten keskuudessa.<br />
Kielteiset asenteet eivät useinkaan tule esiin puheiden tasolla, mutta ne näkyvät käyttäytymisessä:<br />
vammaisen henkilön kohtaaminen koetaan vaikeana, ei osata suhtautua, kun ei ole tietoa eikä<br />
kokemusta. Joidenkin vammaryhmien kohdalla asenteet ovat yleisempiä, esim. mielenterveyskuntoutujat.<br />
Asenteet näkyvät välinpitämättömyytenä tai vetäytymisenä. Vammaisia lapsia ja heidän<br />
perheitään kohtaan on ymmärrystä, mutta apua ei tarjota oma-aloitteisesti. Myönteisenä nähdään<br />
kuitenkin sen suuntainen kehitys, että vammaisilla lapsilla on entistä enemmän mahdollisuuksia olla<br />
yhdessä muiden lasten kanssa. Erityispalvelujen kattavuudesta ei yleisellä tasolla ole tietoa.<br />
Tiedontason lisääminen on avainasia myös asenneilmapiiriin vaikuttamisessa. Tietoa ei voi kenellekään<br />
pakolla antaa - siksi on tärkeää saada vammaisten asiat näkyviksi ja yleiseen tietoisuuteen ja<br />
sitä kautta saada ihmiset niistä kiinnostumaan ja motivoitumaan yhteisten asioiden hoitoon.
16<br />
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET / NÄKYMÄTTÖMIEN ESTEIDEN POISTAMINEN<br />
1. asennekasvatusta jo kodeissa<br />
2. järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa teematunteja tai - päiviä ja tuodaan vammaisuuteen<br />
liittyvää tietoa lasten ehdoilla<br />
3. työntekijöiden koulutuksessa otetaan huomioon vammaisuus, koulutusta järjestettävä muillekin<br />
kuin sosiaalitoimen henkilöstölle, esim. opettajat, neuvolahenkilöstö, lääkärit, otetaan<br />
huomioon eri hallintokuntien koulutussuunnitelmissa<br />
4. arvioidaan vuosittain vammaisneuvostossa ja -järjestöissä asenneilmapiiriä ja sen muutoksia<br />
5. vammaisen lapsen ja perheen tilanteesta tehdyn opinnäytetyön hyödyntäminen, koulutuksessa,<br />
tilaisuuksissa ja eri hallintokunnissa<br />
6. sosiaalityön ja vammaispalvelun laatua koskevan kyselyn tulosten hyödyntäminen asiakastyössä<br />
7.2.2. Tavoitteena osallistumisen esteiden poistaminen fyysisessä ympäristössä<br />
Fyysiseen ympäristön liikuntaesteettömyyteen sisältyvät seuraavat näkökohdat:<br />
* normien, ohjeiden ja lainsäädännön kehittäminen liikuntaesteettömyyden takaamiseksi asunnoissa,<br />
rakennuksissa, liikenteessä, kaduilla ja muissa ulkotiloissa<br />
* ammattisuunnittelijoiden informointi liikuntaesteettömyyden periaatteista ja toimista sen takaamiseksi<br />
* liikuntaesteettömyyden vaatimusten sisällyttäminen suunnitteluun ja rakentamiseen alusta lähtien<br />
* vammaisjärjestöjen /-neuvoston konsultointi ja osallistuminen julkisiin rakennusprojekteihin<br />
Vammaisten henkilöiden tasavertaiset osallistumis- ja liikkumismahdollisuudet muihin kuntalaisiin<br />
verrattuna edellyttävät esteetöntä ympäristöä. Tärkeää on myös edistää ja tukea sellaista kaavoitusta,<br />
jossa vammaisnäkökulma on otettu huomioon myös turvallisuustekijänä.<br />
Julkisen liikenteen palvelut ovat yhteiskunnan tärkeimpiä peruspalveluita. Julkista liikennettä tulee<br />
kehittää niin, että sen tarjoamat palvelut ovat myös eri tavoin vammaisten henkilöiden käytettävissä.<br />
Matkustamiseen liittyvän informaation tulee olla kaikille asiakasryhmille soveltuvassa muodossa,<br />
myös opastus- ja avustajatehtävistä on huolehdittava. Vaikeavammaisten henkilöiden liikkuminen<br />
tulee turvata riittävillä kuljetuspalveluilla.<br />
Haminassa on vuonna 1999 selvitetty kaupungin keskusta-alueen liikkumisen esteet sekä laadittu<br />
toimenpide-ehdotukset niiden poistamiseksi. Em. esteiden poistamisen toiminta<strong>ohjelma</strong> jakautuu<br />
seuraaviin alueisiin:<br />
1. kulkuväylät kaupunkialueella<br />
* kevyen liikenteen väylät<br />
* jalkakäytävät<br />
* ympärivuotisen kunnossapidon ongelmakohdat<br />
2. rakennukset<br />
* kaupungin omistamat palvelurakennukset<br />
* muut palvelurakennukset<br />
3. muut kohteet<br />
* liikunta- ja vapaa-ajan kohteet
17<br />
Selvityksen mukaan toimenpide<strong>ohjelma</strong>ssa esille tulevien katualueiden korjaustoimet toteutetaan<br />
alueellisina kokonaisuuksina, työ<strong>ohjelma</strong>n puitteissa. Kiireellisyysjärjestys arvioidaan työ<strong>ohjelma</strong>a<br />
laadittaessa. Rakennushankkeiden korjaustöitä toteutetaan ko. kohteiden muiden korjaushankkeiden<br />
yhteydessä, toteuttamisajankohta riippuu ko. toimelle osoitettavista määrärahoista.<br />
Selvitys kokonaisuudessaan on saatavissa Haminan teknisestä palvelukeskuksesta tai vammaispoliittisen<br />
<strong>ohjelma</strong>työryhmän sihteeriltä.<br />
Haminan vammaispoliittista <strong>ohjelma</strong>a laadittaessa on törmätty jatkuvasti liikkumisen esteisiin ja sen<br />
vuoksi työryhmä kiirehtii korjaustoimenpiteitä ja asettanut joitakin kohteita kiireellisyysjärjestykseen.<br />
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIIKKUMISEN ESTEIDEN POISTAMISEKSI<br />
KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ<br />
1. Haminan torin ja S -Marketin ympäristö:<br />
* reunakivet madallettava tai luiskat<br />
* jalkakäytävien pinnat tasoitettava, erityisesti Isoympyräkadulla kirjakaupan kulmasta teat<br />
tereiden talolle, suojatie teatterille<br />
* torin ympäristön kulkuväyliltä poistetaan tai siirretään näkövammaisen kannalta yllättävät<br />
esteet. Talousarvioon v.2002 on esitetty varaus Fredrikinkadun ja Isoympyräkadun kevyen<br />
liikenteen ja jalkakäytävien korjauksiin<br />
* invaparkkipaikkoja lisää lähelle palveluja<br />
2. Raatihuoneentorin ympäristön väylät<br />
* reunakivet kallistetaan<br />
* luiskat<br />
* kulkuväylien pinnat tasoitetaan, esim. teknisen palvelukeskuksen puoleiset jalkakäytävät<br />
3. Liikennevalot vaarallisimpiin risteyksiin: Strömbergin kulman ja Satamakadun risteykset<br />
4. Terveyskeskus<br />
* sähköinen ovenavaus myös pääsisäänkäyntiin ja kuntoutusosastolle<br />
* ovisummerit pyörätuolikorkeudelle ja toimiviksi, näkyvä opastus niiden käyttöön<br />
* invaparkkipaikat lähemmäksi ensihuollon sisäänkäyntiä<br />
* selvitettävä, mitkä mahdollisuudet on parantaa piha-aluetta niin, että ensihuoltoon ja vastaanotolle<br />
pääsee apuvälineen kanssa omatoimisesti<br />
( terveyskeskus sijaitsee kukkulalla )<br />
5. Postin luiska<br />
* kokonaan uusi<br />
6. Linja-autoasema<br />
* luiskat sisäänkäyntien yhteyteen<br />
* aikataulut pyörätuolikorkeudelle ja selkeät tekstit aikatauluissa<br />
* muut oppaat ja ohjeet: selkeät tekstit ja omakielinen informaatio<br />
7. Julkiset rakennukset<br />
* suunniteltava, miten esim. kaupungintalon virastoihin huonosti liikkuvakin voi päästä tai<br />
miten ja missä palveluja voi muualla saada - selkeät ohjeet ja opastus<br />
* Haminan kirkkoherranvirasto, kts. edellä toimenpiteet<br />
8. Liikkeet, pankit<br />
* tiivistetään yhteistyötä liike-elämän edustajien kanssa: tavoitteena saada aikaan parannuksia<br />
vammaisen henkilön liikkumisen kannalta, vammaisneuvosto on yhteydessä yrittäjiin
18<br />
MUUT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET / LIIKKUMISEN ESTEIDEN POISTAMINEN<br />
<br />
<br />
huolehditaan, että talousarviossa on riittävät määrärahat vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin,<br />
asiointikuljetuspalveluun sekä asunnon muutostöihin, sosiaalilautakunnan<br />
ja esittelijöiden vastuulla<br />
julkisen liikenteet kalustoa uudistettaessa hankitaan vain matalalattiabusseja,<br />
vammaisneuvosto on yhteydessä liikennöitsijöihin<br />
<br />
<br />
yhteistyö käyntiin palvelulinjojen saamiseksi eri kaupunginosista, esillä sosiaalitoimen<br />
strategiasuunnitelmissa koskien alueellisen yhteistyön kehittämistä, vastuullisten<br />
viranhaltijoiden tehtävänä<br />
v. 2001 laaditun videon liikkumisen ja osallistumisen esteistä Haminan seudulla<br />
esittely ja markkinointi, vammaisneuvosto, järjestöt ja työntekijät vastuullisia<br />
7.2.3. Tavoitteena tiedonsaannin ja kommunikaatiomahdollisuuksien varmistaminen kaikille vammaisille<br />
Oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on yksi ihmisen perusoikeuksista.<br />
Tiedonsaannin ja kommunikaation esteettömyyteen sisältyvät ainakin seuraavat osatekijät:<br />
1. Vammaisten ja heidän perheittensä saatavilla on tietoa hoitoa, tutkimusta, oikeuksia ja ohjelmia<br />
koskevissa asioissa<br />
2. On olemassa soveltuvan tekniikan kehittämisohjelmia tiedotuspalvelujen ja asiakirjojen toimittamiseksi<br />
näkövammaisille, kuulovammaisille ja liikuntaesteisille henkilöille<br />
3. Turvataan viittomakielen käyttö kuurojen lasten opetuksessa ja viittomakielen käyttö palvelutuotannossa<br />
yleensäkin<br />
4. Myös muiden kommunikaatiovammaisten henkilöiden tarpeet otetaan huomioon<br />
5. Joukkotiedotusvälineet, erityisesti televisio, radio ja sanomalehdet tuodaan kaikkien ulottuville<br />
6. Vammaisjärjestöjen kommunikointiapu otetaan käyttöön tiedotuspalvelujen edistämisessä<br />
Laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista korostaa vaatimusta siitä, että asiakas saa tarvitsemansa<br />
palvelut ja tiedon. Samalla tulee varmistaa myös se, että asiakas ymmärtää ohjauksen ja tiedon sisällön.<br />
Haminan vammaispoliittista <strong>ohjelma</strong>a varten kerätyn tiedon perusteella voidaan todeta, että tietoa<br />
on, mutta se on "pirstaleina maailmalla". Omakielisyyden vaatimus ei ole toteutunut; näkö- ja kuulovammaisten<br />
sekä muulla tavoin kommunikaatiovammaisten henkilöiden tiedonsaanti on kehitysasteella.<br />
Viranomaisten ja muiden palveluntuottajien tiedon taso esim. kommunikaatioapuvälineistä on<br />
noussut, mutta käytännön tasolla joudutaan tekemään päätöksiä määrärahojen ja olemassa olevan<br />
käytännön mukaisesti. Yksilöllinen tarve jää toissijaiseksi harkittaessa esim. avustajan, viittomakielisen<br />
opetuksen, ohjauksen ja tulkkipalvelujen tarvetta. Erityisesti tiedonsaannin ongelmat korostuvat<br />
silloin, kun ihminen joutuu uuteen tilanteeseen äkkiarvaamatta, esimerkiksi vakavan sairauden kohdatessa.<br />
Aktiivisesti toimivilla vammaisjärjestöillä on suuri merkitys tiedonsaannin oikeuden sekä<br />
omakielisyyden turvaamisessa.
19<br />
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET/ TIEDONSAANTI JA KOMMUNIKAATIO<br />
1. kansalaisfoorumi vammaisten asioissa järjestetään vuosittain, vastuullisten viranhaltijoiden ja<br />
vammaisneuvoston/ - järjestöjen tehtävänä<br />
2. jatketaan alueellisten koulutustilaisuuksien järjestämistä, vammaisneuvostot järjestäjinä<br />
3. tehostetaan tiedotusta julkisissa tiedotusvälineissä, vammaisjärjestöt ja muut tahot aloitteellisia<br />
4. teemakokoukset vuosittain / sosiaali-, terveys-, sivistys- ja tekninen ltk.<br />
5. induktiosilmukoiden kartoitus ja toimenpide-ehdotukset, vastuullisten viranhaltijoiden ja<br />
vammaisneuvoston tehtävänä<br />
6. annetaan tietoa hallintokunnille muiden kommunikaatioapuvälineiden tarpeesta, esim. lukutelevisio<br />
kirjastoon , esitys vammaisneuvostolta talousarvioon viimeistään vuodelle 2003<br />
7. vammaisvaltuutettu/-asiamies - kts. kohta tiedostamisen toimenpide-ehdotukset, tehtäviin<br />
kuuluu tiedotusvastuu<br />
8. vammaisneuvostojen palveluoppaan tietojen ajan tasalla pitäminen, vammaisneuvostot keräävät<br />
tiedot, järjestöt ja muut tahot huolehtivat siitä, että tiedot ovat oikeita ja ajan tasalla<br />
9. vammaispoliittisen <strong>ohjelma</strong>: kasetille ja selkokielisenä, vammaispoliittisen työryhmän tehtävänä,<br />
asiantuntijan avustuksella viimeistään keväällä 2002
20<br />
8. ARVIOINTI JA SEURANTA<br />
Haminan vammaispoliittisessa <strong>ohjelma</strong>ssa on vammaisasioiden nykytilaa kuvattu yksityiskohtaisesti<br />
eri tilaisuuksissa ja tapaamisissa saadun tiedon ja kokemusten sekä kyselyn pohjalta. Tämänkaltainen<br />
kuvaus antaa mielestämme lukijalle mahdollisuuden arvioida, onko vammaispoliittisessa <strong>ohjelma</strong>ssa<br />
tuotu esille keskeisimmät asiat vai olisivatko jotkut muut asiat olleet tärkeämpiä. Vammaiset<br />
henkilöt itse ovat tämän <strong>ohjelma</strong>n parhaimmat arvioitsijat.<br />
Johdannossa esille tuotu ajatus arvokeskustelun virittämisestä ja prosessin jatkumisesta on sisällytetty<br />
keskeisimpiin tavoitteisin: asenneilmapiirin muutos, tiedostamisen lisääntyminen sekä tiedonsaannin<br />
oikeuksien toteutuminen.<br />
Asenneilmapiirin muutosta voidaan arvioida siitä, miten se näkyy yksittäisen ihmisen kohdalla ja hänen<br />
lähipiirissään. Muutoksen pitäisi näkyä ihmisen hyvinvoinnin lisääntymisenä ja arjesta selviytymisenä<br />
niin, että vammaisella henkilöllä on tasavertaiset mahdollisuudet asua, elää, osallistua ja vaikuttaa<br />
ympäröivässä yhteiskunnassa. Asennekasvatukseen vaikuttaminen on onnistunut, jos sitä<br />
tehdään jo kodin tasolla. Viranomaisten ja päättäjien tasolla voidaan asenteiden muuttumista arvioida<br />
sillä perusteella, miten vammaisnäkökulma on otettu huomioon toimintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa.<br />
Asenteisiin vaikuttaminen näkyy lisääntyneenä tietona ja kokemuksena siitä, että jokainen<br />
voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ja osallistua kehitysprosessiin.<br />
Yhteisvastuun lisääntyminen on osoitus asenneilmapiirin muutoksesta ja se näkyy auttamishaluna ja<br />
talkootyönä.<br />
Vammaispoliittisen <strong>ohjelma</strong>n toteutumista voi arvioida myös seuraavista asioista:<br />
* onko tilakysymys ratkaistu<br />
* toimenpide-ehdotuksissa esitetyt korjaustoimenpiteet liikkumisen esteiden poistamiseksi on tehty<br />
tai ne sisältyvät työohjelmiin<br />
* * tekninen palvelukeskus on sitoutunut katuja avattaessa korjaamaan ja rakentamaan samalla<br />
luiskat<br />
* Haminan vammaisneuvosto on kunnallistettu v. 2002<br />
* esitys vammaisasiamiehen / -valtuutetun nimeämiseksi on viety eteenpäin, kunnallisena tai lähikuntien<br />
yhteistyönä<br />
* päättäjien tasolla on nimetty yhteyshenkilö "kummi"<br />
* omaishoitoa kehitetään: on varattu riittävät määrärahat ja resurssit omaishoitajien tukemiseksi,<br />
esim. avustajarengas toimii<br />
* kuljetuspalveluun ja asunnon muutostöihin on varattu riittävät määrärahat<br />
* asiakasmaksujen taso on sellainen, ettei se ole palvelujen käytön esteenä<br />
* kotihoidon tukemiseen on riittävät henkilöstöresurssit, esim. kotipalvelu<br />
* omakielisyyden toteutuminen on edennyt: julkisissa tiloissa ja muissa palvelupisteissä on induktiosilmukka<br />
ja muita kommunikaatioapuvälineitä, esim. lukutelevisio kirjastossa<br />
* vammaisten lasten ja heidän perheensä tilanteesta on valmistunut opinnäytetyö, jonka pohjalta<br />
arvioidaan vammaisten lasten asemaa ja kehittämistarpeita lapsipoliittinen <strong>ohjelma</strong> rinnalla<br />
* vammaispalvelujen laatututkimus näkyy asiakastyössä parempana palveluna<br />
Haminan vammaispoliittista <strong>ohjelma</strong>a on arvioitu vammaisjärjestöissä ja -neuvostossa. Sen pohjalta<br />
on myös viritelty keskustelua vammaisten lasten oikeuksista ja mahdollisuuksista kansainvälisen lastenpäivän<br />
tapahtumassa Haminassa.<br />
Ohjelma luetaan kasetille ja siitä tehdään selkokielinen versio. Se on myös luettavissa internetissä<br />
kuntien kotisivulla<br />
Poliittiset päättäjät arvioivat <strong>ohjelma</strong>a vuosittain strategiasuunnitelmia tarkistettaessa ja ottavat<br />
huomioon vammaisneuvoston strategiasuunnitelman.<br />
Haminan <strong>vammaispoliittinen</strong> <strong>ohjelma</strong> tarkistetaan kuluvan valtuustokauden loppuun mennessä.
21<br />
LIITTEET<br />
1 YK:n vammaisten ihmisten mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet<br />
2 Kyselylomakkeet<br />
Haminan kaupungin teknisen palvelukeskuksen liikkumisen esteiden poistamisen toiminta<strong>ohjelma</strong>,<br />
saatavissa teknisestä palvelukeskuksesta tai työryhmän sihteeriltä<br />
Uusi video liikkumisen ja osallistumisen esteistä Haminassa ja Vehkalahdella, valmistuu<br />
vuoden 2002 alkuun mennessä<br />
Opinnäytetyö vammaisen lapsen asemasta perheen näkökulmasta, valmistuu vuonna<br />
2002
Change language