Toimintakertomus 2008 - Socom

Toimintakertomus 2008Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus OySocom

SocomSocom on sosiaalialan asiantuntijuuden keskittymä, joka muodostaa kehittämis-ja yhteistyöverkoston Kaakkois-Suomen kuntien, kuntayhtymien sekäalan koulutus- ja tutkimusyksiköiden, kolmannen sektorin ja alan yrittäjienkanssa.VisioSocomin visiona on olla Kaakkois-Suomen sosiaalisen hyvinvoinnin, innovatiivisenosaamisen ja kumppanuuden keskeinen kehittäjä sekä vahva alueellinenhyvinvointipoliittinen asiantuntija ja toimija.

SISÄLTÖ1 YLEISTÄ ........................................................................................................................... 32 TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN TAVOITTEET ...................................................................... 33. KEHITTÄMISTYÖ ............................................................................................................ 43.1 Varhaiskasvatus .................................................................................................... 43.2 Lastensuojelu ........................................................................................................ 53.3 Aikuissosiaalityö .................................................................................................... 73.4 Mielenterveys- ja päihdetyö ................................................................................... 73.5 Vammaistyö ........................................................................................................... 93.6 Vanhustyö ........................................................................................................... 103.7 Hyvinvointiteknologia ........................................................................................... 123.8 Hyvinvointialan yrittäjyys ..................................................................................... 134 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ..................................................................................... 135 TUTKIMUS ..................................................................................................................... 146 KASTE-OHJELMA .......................................................................................................... 147 KOULUTUS .................................................................................................................... 158 VERKOSTOYHTEISTYÖ ................................................................................................ 159 HYVINVOINTIPOLIITTINEN VAIKUTTAMINEN ............................................................. 1610 JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA .......................................................................... 1611 HALLINTO .................................................................................................................... 1712 HENKILÖSTÖ ............................................................................................................... 1813 TALOUS ....................................................................................................................... 19

3. KEHITTÄMISTYÖSocom osallistuu sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistyöhön toimimalla asiantuntijana jayhteistyökumppanina alan verkostoissa ja kokoamalla verkostoja, koordinoimalla hankkeita,osallistumalla ja toteuttamalla niitä itse. Seuraavassa esitellään Socomin vuoden 2008toimintaa kehittämisalueittain ja kuvataan Socomin hallinnoimia tai koordinoimia kehittämishankkeitasekä tutkimus- ja kehittämistyötä, johon se osallistui vuonna 2008. Yksityiskohtaisempaatietoa Socomista saa kotisivuiltamme www.socom.fi.3.1 VarhaiskasvatusKaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorintoiminta päättyi. Ruorissa oli mukana 18 alueen kuntaa.Kehittämisyksikkö toimi kuntien varhaiskasvatuksen tutkimus-,kehittämis- ja koulutustoiminnan koordinoijana. Hankkeen tuotoksenasyntyi verkostoitunut toimintamalli, jossa keskeistäovat tiimit. Tiimeissä eri kuntien varhaiskasvattajat kehittivätomaa työtään valittujen teemojen näkökulmasta. Tiimit nostivatesille hyviä käytäntöjä ja tarkastelivat niitä oman kunnan sisälläja ylikunnallisesti sekä kehittelivät uusia innovaatioita.Ruorissa toteutettiin virtuaalinen yhteistyöfoorumi, joka toimi kehittämistyön dokumentoinninvälineenä sekä raporttien ja dokumenttien tietopankkina. Verkkoympäristön avulla voitiinhallita kokonaisuutta ja jäsentää kehittämistoimintaa. Verkkoympäristö toimi myös vuorovaikutuksenareenana, joka mahdollisti eri puolilla Kaakkois-Suomea olevien tiimiläistenkeskustelunVarhaiskasvatuksen kehittäminen jatkui myös Socomin hallinnoimassa PAAPU – lapsenparhaaksi – hankkeessa, jossa tuettiin Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatustyönkehittämistä pienten lasten kehityksen riskitekijöiden varhaisessa tunnistamisessa.Ruorin koordinoimaan varhaiskasvatustoiminnan alueelliseen kehittämistyöhön kuuluimyös Nuorten Palvelu ry:n EPM – varhaisen tuen toiminnalliset menetelmät -hanke (2005-2008). Se oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kokeilu, joka toimi Socomin varhaiskasvatuksenverkostoissa. EPM -hankkeessa kehitettiin varhaiskasvattajien ennaltaehkäisevää,lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöiden tunnistamisen työotetta mm. kasvatuskumppanuuskoulutustenavulla.Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön työ jatkuu osana moniammatillista lasten januorten hyvinvoinnin kehittämisverkostoa. Lisätietoa Socomin varhaiskasvatuksenkehittämistyöstä ja hankkeiden tuloksista ja tuotoksista saa osoitteesta www.socom.fi varhaiskasvatus ja www.socom.fi päättyneet hankkeet4

3.2 LastensuojeluLastensuojelun kehittämisyksikkö jatkoi toimintaansa. Vuosi 2008 oli kehittämisyksikönensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Kehittämisyksikkö –hankkeen tavoitteena on luodapysyvä ja suunnitelmallinen lastensuojelun kehittämistoiminnan rakenne sekä pysyvätkäytännöt Kaakkois-Suomeen.Vuoden 2008 aikana lastensuojelun suunnitelmien laadinta eteni Etelä-Karjalan osaltatavoitteena seudullisen suunnitelman valmistuminen kevään 2009 aikana. Etelä-Kymenlaaksossa valmistellaan ensin kuntakohtaiset suunnitelmat ja niiden jälkeen seudullinensuunnitelma. Pohjois-Kymenlaakson osalla työskentely alkaa kevätkaudella 2009uuden Kouvolan kaupungin alueella.Seudulliset moniammatilliset asiantuntijaryhmät muotoutuivat ja aloittivat toimintansasekä Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa. Kuntiin muodostuneet kehittämisryhmät jatkoivattoimintaansa ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti.Lastensuojelun kehittämisyksikkö ylläpiti verkostopankkitoimintaa, välitti tilauksia ja kokositoimijoita säännöllisesti tapaamisiin. Työryhmät tuottivat esitteet verkostokonsultti- jaläheisneuvonpito -toiminnasta, jotka ovat saatavissa www.socom.fi lastensuojelu lastensuojelun kehittämisyksikkö tietopankki verkostopankki.Kehittämisyksikölle tehtiin Socomin kotisivuille uudet verkkosivut, jotka palvelevat oppimisympäristönäsekä tiedon tuotannossa ja levittämisessä. Verkkosivuilta löytyvät opinnäytepankki,tutkimus- ja kehittämisraportit, hyvät ja toimivat käytännöt sekä koulutustietoalastensuojeluun liittyvistä koulutuksista. Tulevaisuudessa tavoitteena on, että verkkosivuttoimivat kehittämisryhmien työn alustana.Kehittämisyksikkö teki alueen lasten ja perheiden kanssa työskenteleville järjestöille jayksityisille palvelujen tuottajille kyselyn niiden toiminnasta. Yksityisille palvelutuottajillejärjestettiin seminaari yksityisten palvelujen tuottajien valvonnasta yhteistyössä muidenkehittämisyksiköiden kanssa. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö laajeni suunnitelmallisesti.Lastensuojelun kehittämisyksikkö järjesti tai oli mukanaseuraavien koulutustilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä: Lastensuojelulain soveltavan koulutuksen koulutuspäivätLappeenrannassa 17.9. ja Kotkassa 18.9.2008 Lastensuojelun suunnitelma – yhteinen tehtävä yli hallintorajojen-seminaari Lahdessa 6.6.2008 Uuden lastensuojelulain soveltamisen haasteet –koulutus Helsingissä 13.11.20085Lehtori Päivi Sinko Palmeniastaluennoi lastensuojelulain soveltamisesta17.9.2008 Lappeenrannassa.

Kehittämisyksikkö teki monimuotoista yhteistyötä muiden käynnissä olevien lastensuojeluhankkeidenkanssa. Yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on hankkeissa kerätyn tiedonja luotujen käytäntöjen näkyväksi tekeminen ja levittäminen. Kehittämisyksikkö kokosikaakkoissuomalaisten lastensuojeluhankkeiden työntekijöistä koostuvan asiantuntijaryhmäLAASTI:n. Se toimi lastensuojelun kehittämisen ammattilaisten foorumina, koordinoi hankkeidentoimintaa, jakoi käytännön hanketyössä tarvittavaa tietoa ja mahdollisti hanketyöntekijöidenkeskinäisen vuorovaikutuksen.Lastensuojelun jälkihuollon kehittämishankkeen toiminta päättyi keväällä 2008. Siinäolivat mukana Lappeenranta, Imatra, Joutseno ja Taipalsaari. Hankkeen päätavoitteena olikehittää jälkihuoltoa nuorten tarpeista lähteväksi ja selkeyttää kuntien jälkihuoltotyötä lastensuojelunjälkihuoltopalveluiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi. Hankkeessakuvattiin ja analysoitiin kuntakohtaiset jälkihuoltotyön prosessit, joista työntekijöiden kanssakoostettiin yhteinen Lastensuojelun jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille.Jäsennelty ja suunnitelmallinen jälkihuollon palvelukokonaisuus on asiakkaille ja yhteistyökumppaneilleselkeämpi ymmärtää ja edistää tarvittavien tukitoimenpiteiden järjestämistäja niihin sitoutumista. Prosessimalli toimii asiakastyössä yhteistyökumppaneiden välistenrajapintojen selventämiseksi, työmenetelmien kokoajana ja apuna uuden työntekijän perehdyttämisessä.Hankkeen aikana alueelle perustettiin jälkihuoltotyöryhmä ja sen toiminnanjatkuminen on osa kuntien jälkihuoltotyön laadun kehittämistä.Kouvolan seudun lastensuojelun kehittämishanke päättyi syksyllä 2008. Sen kokonaistavoitteenaoli lastensuojelupalveluiden saatavuuden turvaaminen ja laadun parantaminenluomalla seudun kuntien, Kouvolan, Kuusankosken, Anjalankosken, Elimäen, Valkealanja Jaalan, yhteinen lastensuojelun palvelurakenne, toimintamalli ja palvelustrategia.Hankkeessa laadittiin selvitys seudun kuntien lastensuojelupalvelujen nykytilasta. Senpohjalta suunniteltiin lastensuojelun palvelurakenne ja toimintamalli, joka mahdollistaa laadukkaidenpalvelujen järjestämisen sekä edistää ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstönsaatavuutta ja työssä pysyvyyttä.Sosiaalityön osaamisen kartoituksen pohjalta tehtiin koulutussuunnitelma, jonka mukaisestijärjestettiin lastensuojelulakikoulutuksia sekä työmenetelmä-, alkuarviointi- ja lastensuojelunedunvalvonnan koulutukset. Lisäksi suunniteltiin ja toteutettiin avohuollon tukihenkilöjatukiperhetoiminnan palkkiojärjestelmän yhtenäistäminen ja seudullisen koulutukset.Lastensuojelun kehittämisyksikkö teki yhteistyötä Kasvun Yhteisöjen Sijaishuollon kehittämisyksikkö–hankkeen (2007-2009) kanssa osallistumalla sijaishuollon kehittämistyöryhmäntoimintaan sekä välittämällä työelämälle tietoa alaan liittyvistä opinnäytetöistä jaosallistumalla työelämän edustajille avoimien loppuseminaarien järjestämiseen.Sahakoski –perhetukitoiminnan kehittäminen Haminassa -hankkeessa (2007-2009)ovat mukana Haminan kaupunki ja Miehikkälän ja Virolahden kunnat. Hankkeen tarkoituksenaon nivoa sosiaalityön, perhetyön ja laitoshuollon palveluja lastensuojelun palvelukokonaisuudeksija sen päätavoitteena on suunnitella ja toteuttaa vanhemmuuden arviointijaperhekuntoutusjaksoja sekä lasten/nuorten elämäntilanteen arviointijaksoja perhetukikeskuksessa.Hankkeen työntekijä teki yhteistyötä kehittämisyksikön kanssa.Kampa –hankkeen (2008-2009) tavoitteena on vahvistaa päihde- ja lastensuojelutyönyhteistyötä, luoda suunnitelmallinen työote päihde-ehtoisten lastensuojeluilmoitusten käsittelyynsekä kehittää lastensuojelun ja päihdetyön yhteisiä seudullisia työmenetelmiä, luoda6

nopea varhaisen puuttumisen malli ennen lastensuojelun ja päihdehuollon asiakkuutta sekäarvioida työmenetelmän vaikuttavuutta. Kampa-hanke on osa sosiaalialan osaamiskeskustenyhteistä päihdetyön kehittämishanketta, johon Socom osallistuu. Hankekokonaisuuttakuvataan tarkemmin kappaleessa 3.4 Mielenterveys- ja päihdetyö.Lastensuojelun kehittämisyksikkö- hanke ja muut lastensuojelun valtionapuhankkeet päättyvätvuoden 2009 aikana, mutta lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistyö jatkuuKaakkois-Suomen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisverkostona sekä uudenKASTE -hankerahoituksen saaneissa alueellisissa Etelä-Kymenlaakson, Kouvolan ja Etelä-Karjalanosapiloteissa ainakin vuoden 2011 loppuun. Kehittämisyksikkö osallistui Kaakkois-SuomenLapsen ääni –osahanke valmisteluun.Lastensuojelun kehittämistyöstä saa lisätietoja osoitteesta www.socom.fi kehittämisalueet lastensuojelu.3.3 AikuissosiaalityöSosiaalityötä kehitetään useilla Socomin kehittämisalueilla, lastensuojelussa, varhaiskasvatuksessa,vammaistyössä, vanhustyössä ja asiakastietojärjestelmien kehittämisen jakäyttöönotonkin yhteydessä. Aikuissosiaalityö ja työllistymisen tukeminen ovat olleet kehittämistyönkohteina useiden vuosien ajan.Aikuissosiaalityön areenat –hankkeeseen osallistuivat vuosina 2006-2008 Imatran, Kotkan,Kouvolan, Kuusankosken ja Lappeenrannan kaupungit. Hankkeessa vahvistettiin aikuissosiaalityönvoimavaroja kehittämällä henkilöstön ammattitaitoa, osaamista ja työmenetelmiäsekä kehitettiin aikuissosiaalityön työprosesseja ja työnjaon tarkoituksenmukaisuuttasosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijöiden, sosionomien (AMK) sekä toimistotyöntekijöidentyössä.Aikuissosiaalityön kehittämistä on tarkoitus jatkaa osana vuonna 2009 valmisteltavaa syrjäytymisenehkäisyyn ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen kohdistuvaaKASTE -hanketta ja kehittämisverkostoa.Lisätietoja aikuissosiaalityön kehittämisestä saa osoitteesta www.socom.fi päättyneethankkeet aikuissosiaalityö3.4 Mielenterveys- ja päihdetyöPäihdepalvelujen kehittäminen sosiaalialan osaamiskeskuksissa (2007-2009)-hanke jatkui.Se koostuu Socomin toimialueella kolmesta osahankkeesta: päihde- ja lastensuojelutyötäEtelä-Karjalassa vahvistavasta KAMPA -hankkeesta, Kouvolan päihdestrategia -hankkeesta ja Socomin omasta osahankkeesta. Socomissa työskentelee päihdetyön kehittämissuunnittelija,jonka työpanos jakaantuu kaikkien kolmen hankkeen kesken.7

KAMPA –hankkeen nimi muodostuu sanoista Kartoitus, Arviointi, Muutosmotivointi jaPAlveluohjaus päihde-ehtoisissa lastensuojeluilmoituksissa. Hankkeeseen osallistuvatLappeenranta, Imatra, Joutseno, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärven, Ruokolahti, Savitaipale,Taipalsaari ja Ylämaa. Hankkeen tavoitteena on luoda suunnitelmallinen työotepäihde-ehtoisten lastensuojeluilmoitusten käsittelyyn sekä kehittää lastensuojelu ja päihdetyönyhteisiä työmenetelmiä ja nopea varhaisen puuttumisen malli ennen lastensuojelunja päihdehuollon asiakkuutta sekä arvioida työmenetelmän vaikuttavuutta.Vuoden 2008 aikana keskityttiin alle 18 -vuotiaan päihteidenkäyttöä koskevan lastensuojeluilmoituksenjälkeisen päihdepuhuttelurungon kehittämiseen. Työryhmässä laadittiin nuorenelämäntilanteen selvittelylomake, joka on tarkoitettu paitsi lastensuojelun ja päihdekeskusteluntyömenetelmäksi myös muiden nuorten kanssa työtätekevien ammattilaistentyökaluksi ja varhaisemman havaitsemisen apuvälineeksi. Lomaketta koekäytetään vuonna2009. Lomake on saatavissa www.socom.fi mielenterveys- ja päihdetyö KAMPA -hanke tietopankkiLisäksi laadittiin esite alle 18 -vuotiaan päihteidenkäyttöä koskevaa lastensuojeluilmoitustaseuraavasta päihdekeskustelusta nuorille ja heidän vanhemmilleen sekä lastensuojeluilmoitustenyhdenmukaisen tilastoinnin ja dokumentoinnin mahdollistava tilastointilomake.Kouvolan päihdestrategiahankkeessa olivat vuonna 2008 mukana Anjalankoski, Elimäki,Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala sekä kunnissa toimivat A-klinikat.Hankesuunnitelman mukaisena tavoitteena on laatia Kouvolan seudun seudullinen päihdestrategia,jossa otetaan huomioon Päihdepalvelujen laatusuosituksissa ja muissa valtakunnallisissaohjelmissa ja suosituksissa asetettuja tavoitteita.Päihdestrategiatyötä tehtiin kuntaliitosvalmistelun päihdepalvelujen alatyöryhmässä, jossaoli edustus kuntien sosiaalityöstä, alueen A-klinikoilta, alueen terveyskeskuksista ja sairaanhoitopiiristä.Lisäksi perustettiin 3 pienryhmää (lasten- ja nuorten palvelujen työryhmä,aikuisten palvelujen työryhmä ja vanhusten palvelujen työryhmä), jotka valmistelivat päihdestrategiaa,valitsivat painopisteet ja kartoittavat koulutustarpeita. Hanke jatkuu vuonna2009 uudessa Kouvolan kaupungissa.Socomin osahankkeessa tuotetaan tietoa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntienpäihdepalvelujen tilasta ja kehittämistarpeista, lisätään maakunnallista ja seudullista yhteistyötäpäihdepalvelujen kehittämisessä ja hyvien käytäntöjen levittämisessä, luodaanvaikuttavuuden arviointimallin hankkeen aikana kehitettyyn asiakastyöhön sekä levitetäänkuntien hankkeiden tuloksia.8

3.5 VammaistyöVuosi 2008 oli vammaistyön kehittämisyksikön ensimmäinen kokonainen toimintavuosi,jonka aikana toiminta lähti hyvään käyntiin. Vammaistyön verkosto laajentui lähes 450 alueellatoimivaan henkilöön tai tahoon. Kehittämisyksikkö osallistui myös valtakunnalliseenyhteistyöhön. Sen avulla nostettiin Kaakkois-Suomen kehittämistarpeita valtakunnallisiinsuunnitelmiin ja tiedotettiin valtakunnallisista kehittämissuunnista alueella. Kehittämisyksikköosallistui Stakesin koordinoimaan yhteistyöhön palvelusuunnitelmalomakkeen laatimisessasekä valtakunnallisten vammaistyön ja henkilökohtaisen avun verkostojen toimintaan.Kehittämisyksikkö teki yhteistyötä valtakunnallisten vammaisjärjestöjen kanssa henkilökohtaisenavun keskuksen perustamiseksi alueelle. Keskeinen yhteistyökumppani olihenkilökohtaisten avustajien työnantajaliiton, Heta-liiton, Sentteri-hanke. Se loi henkilökohtaisenavun keskuksen toimintamallin vuoden 2008 aikana. Alueella työtä jatkaa kuntien,järjestöjen ja kehittämisyksikön edustajista sekä henkilökohtaisten avustajien työnantajistakoostuva työryhmä. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat toteuttivat kyselyn henkilökohtaistenavustajien työnantajille ja alueen kristillisten kansanopistojen kanssa valmisteltiin henkilökohtaistenavustajien koulutuksen aloittamiseksi alueella.Oppilaitosyhteistyönä suunniteltiin täydennyskoulutusten sisältöjä ja osallistuttiin opinnäyteprosesseihin.Kehittämisyksikön toimintaan osallistui harjoittelijoina ja työssäoppijoinavuoden aikana yli 20 opiskelijaa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakouluista.Vammaistyöhön liittyviä opinnäytetöitä käynnistyi palvelusuunnitelmaprosessistasekä vammaisten lasten ja nuorten tilapäishoidosta. Kehittämisyksikkö kokosi alueeltavammaistyön tutkimustarpeita ja välitti niitä Kuopion yliopiston hyvinvoinnin tutkimuskeskukselle.Vammaistyön kehittämisyksikkö koordinoi puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnonsuunnitteluverkoston työtä. Tehty yhteistyö tuotti tulosta: Etelä-Karjalan aikuisopistokäynnistää puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon maaliskuussa 2009.Vuoden aikana toteutettiin kartoitus vammaisten lasten- ja nuorten lyhytaikaishoidonnykytilanteesta ja kehittämistarpeista kuntien näkökulmasta. Vastausten pohjalta suunniteltiinopinnäytetyönä toteutettava kysely vammaisten lasten perheille.Kehittämisyksikkö kokosi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson vammaisyhdistyksiä yhteistyökokouksiinkaksi kertaa vuoden aikana. Tapaamisten kautta saatiin kehittämistyöhönasiakasnäkökulmaa ja tuettiin vammaisyhdistysten keskinäistä yhteistyötä. Kouvolan seudunvammaisyhdistykset yhdistivät voimansa ja saivat rahoituksen erityislasten liikuntakerholle.Kehittämisyksikkö vastasi hankkeen suunnittelun koordinoinnista.Syyskuussa järjestettiin vammaistyön alueellinen kehittämispäivä ”Propellipäivä”, jokakokosi yhteensä yli 150 vammaistyön toimijaa kaikista sidosryhmistä: kunnista, vammaisjärjestöistäja -neuvostoista, oppilaitoksista, erityishuolto- ja sairaanhoitopiireistä sekäyksityisistä palveluntuottajista. Päivässä käsiteltiin kunta- ja palvelurakenneuudistustavammaistyön näkökulmasta, asumispalvelukartoituksen tuloksia, REMO -hanketta, henkilökohtaisenavun keskuksen valmistelutyötä ja lainsäädäntöuudistusta.9

Yhteistyössä ASPA -säätiön kanssa tehtiin selvitys neurologisesti sairaiden ja vammaistenasumiseen liittyvistä tarpeista. Toimenpidesuositukset lähetettiin alueen kuntiinja esitettiin niiden käsittelemistä sosiaali- ja terveyslautakunnassa.Invalidiliitto palkitsi vammaistyön kehittämisyksikönKiinni elämässä –tunnustuspalkinnolla.Palkinto saatiin kiitokseksi työstä vammaistenihmisten yhdenvertaisuuden lisäämiseksi Kaakkois-Suomenalueella. Palkitsemiskriteereissätodettiin: ”Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksiköntärkein tehtävä on vammaistenhenkilöiden elämänlaadun parantaminen. Yksikkötekee yhteistyötä kuntien sosiaalityöntekijöidenkanssa tavoitteena saada kaikissa alueenkunnissa yhtäläiset toimintatavat vammaistenhenkilöiden asioiden hoitamiseksi. Lisäksi yksikköhyödyntää vammaisten henkilöiden asiantuntemustaja teettää oppilaitoksilla tutkimuksiavammaisten ihmisten elämästä.”3.6 VanhustyöKaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisyksikön jatkohankkeessa(2007 – 2008) olivat mukana kaikki 24 Kaakkois-Suomen kuntaa. Kuntien lisäksi yhteistyötä on tehty monienalueella toimivien järjestöjen ja yhdistysten sekä yksityisten palveluntuottajienja alan koulutusorganisaatioiden kanssa.Kehittämisyksikön jatkohankkeen tarkoituksena oli vanhustyön kehittämisrakenteen vakiinnuttaminen,vanhuspalveluiden perustyön vahvistaminen sekä työmenetelmien kehittäminen.Hankkeessa vahvistettiin vanhustyön henkilöstön osaamista, tehtiin tunnetuksivanhustyön hyvinvointiteknologian sovelluksia ja lisättiin sosiokulttuuristen työmenetelmienja liikunta- ja kuntoutustoiminnan käyttöä.Jatkohankkeen aikana lisättiin hanketietoisuutta muun muassa julkaisemalla Kaakkois-Suomen vanhuspalveluhankkeet –rekisteri. Laajalla koulutustarjonnalla edistettiin toimintatapojenkehittymistä. Alan koulutuksista tiedotettiin systemaattisesti vanhustyön koulutuskalenterissa.Vanhustyön ammattilaisten yhteydenpitoa ja verkostoitumista tiivistettiin ottamallakäyttöön moodle -verkkoalusta tutkimustiedon jakamiseen ja työryhmien tiedonkulunhallintaan. Alueella tuettiin ja tehtiin näkyväksi työyhteisöjen omaa kehittämistyötä laatimallaraportti Henkilöstö laatulisän takeena. Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissäkoko Kaakkois-Suomen alueella sekä valtakunnallisesti. Loppuraportti on saatavilla osoitteestawww.socom.fi päättyneet hankkeet Kaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisyksikönjatkohanke.Vanhustyön kehittäminen jatkuu vanhus- ja vammaistyön kehittämisverkostona ja työssäpanostetaan edelleen vanhustyön henkilöstön ammatillisen osaamisen lisäämiseen sekäkehittämistyöhön osana omaa perustehtävää.10

InnoELLI Senior - ohjelma oli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukema innovatiivistentoimien ohjelma Etelä-Suomen maakuntien liittouman alueella. Ohjelmassa kehitettiinjulkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyössä innovatiivisia toimintamallejaikääntyneiden hyvinvointipalveluiden tuottamiseksi laadultaan ja kustannuksiltaantehokkaasti. Socomin rooli alueensa kehittäjänä korostui kolmessa InnoELLI Seniorohjelmanosahankkeessa: KUTSU- kohtaamisia taiteen äärellä, TAAS - Socom ja Senior-Haavi-hankkeissa. Ne päättyivät vuoden 2008 aikana.KUTSU - Kohtaamisia taiteen äärellä -osahanke kuului Monikulttuurista hyvinvointiavanhustyöhön -hankkeeseen. KUTSU -hankkeessa kehitettiin taidetta välineenään käyttäviätoimintamalleja ikääntyneiden maahanmuuttajien osallistumisen lisäämiseen ja syrjäytymisenehkäisyyn Haminassa, Kotkassa ja Lappeenrannassa. Hankkeessa tuettiin ikääntyneidenmaahanmuuttajien kulttuurisen identiteetin säilymistä, monikulttuurista vuorovaikutusta,verkostoitumista ja yhteistyötä vanhustyössä sekä luotiin integroivia toimintamalleja.Hanke tuotti uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden välille sekä tarjosi tietoasosiokulttuurisista työmenetelmistä sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Näitä kokemuksiaja ideoita voidaan jatkojalostaa ja hyödyntää tulevaisuudessa. Loppuraportti on saatavillaosoitteesta www.socom.fi Päättyneet hankkeet Kutsu – Kohtaamisia taiteen äärellä.TAAS-Socom -osahanke kuului Teknologia-avusteisia asumissovelluksia senioreille –hankekokonaisuuteen. Osahankkeessa tutkittiin ikääntyneiden itsenäistä ja esteetöntäasumista tukevaa teknologiaa ja etsittiin ratkaisuja, joilla parhaiten tuetaan ikääntyneidenkotona asumista Kuusankoskella, Kotkassa ja Lappeenrannassa. Hankkeen kohderyhmänäolivat ikääntyneiden lisäksi heidän omaisensa sekä hoitoalan ammattilaiset. Hankkeessatavoitettiin myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Pilottikohteista saatujen kokemustenperusteella luotiin asiakaslähtöisiä palvelumalleja, joiden lähtökohtana oli palvelujen jatuotteiden tarjoajien sekä hoitoalan työntekijöiden yhteistyö. Loppuraportti on saatavillaosoitteesta www.socom.fi päättyneet hankkeet Teknologia-avusteisia asumissovelluksiasenioreille.SeniorHaavi –hankkeessa koottiin Etelä-Suomen alueen kattava ikäihmisille ja heidänomaisilleen suunnattu palveluportaali yhteistyössä kuntien, yrittäjien ja kolmannen sektorinkanssa sekä jatkokehitettiin ja markkinoitiin Palvelupolku -portaalipalvelua, alueellisia seniori-infosivujasekä niihin kiinteästi liittyvää Hyvinvointiasema palvelumallia.SeniorHaavi –hankkeessa rakennettiin palveluneuvonnan seudullista toimintamallia vanhustenhuoltoonkehittämällä Lappeenrannan ja Imatran IsoApu -palveluneuvontapisteistäseudullisesti toimivaa verkostoa, johon liittyvät kiinteästi hyvinvointialan yrittäjät ja kolmannensektorin toimijat. Etelä-Karjalassa tehtiin Palvelupolku - portaali ja sen osana senioriinfosivut yhdessä Tietomaakunta eKarjalan kanssa. Portaalikonseptin luomiseen liittyi laajaeri toimijatahojen kuuleminen esiselvitys-, asiantuntija- ja testiryhmätoimintana. Verkkopalvelujenrakentamisessa korostui asiakasnäkökulma. Seniori-info –sivua voidaan monistaakunnissa palveluohjauksen ja neuvonnan työkaluksi.SeniorHaavi viesti valtakunnallisesti pilotoiduista teknologiaratkaisuista, palvelumalleista jatoimintatavoista messuilla ja seminaareissa. Hankkeen toisessa vaiheessa viestintä kohdistuisuoraan verkkopalvelujen käyttäjille: kuntien ammattilaisille ja ikääntyneille kuntalaisille.Loppuraportti on saatavilla osoitteessa www.socom.fi Päättyneet hankeet SeniorHaavi11

3.7 HyvinvointiteknologiaHyvinvointiteknologian kehittämistyössä oli edelleen kaksi painopistettä: sosiaalihuollontietoteknologian ja asiakastietojärjestelmien hyötykäyttö sekä ikääntyvien itsenäistä suoriutumistaedistävän teknologian käytön edistäminen.Kaaso-hankkeen toisen vaiheen (2007-2009) tavoitteena on lisätä seudullista yhteneväisyyttäkehittämällä yhdessä tietojärjestelmiä, työkäytäntöjä sekä dokumentointia. Pitkänaikavälin tavoitteena on saada vertailukelpoista tietoa sosiaalipalveluista ja hyvinvoinnintilasta alueella. Kaaso II -hankkeen väliraportti on saatavilla osoitteesta www.socom.fi Hyvinvointiteknologia KAASO –hanke Raportit.Hankkeessa mallinnettiin aikuisten sosiaalipalvelujen työprosesseja sekä kehitettiin ja yhtenäistettiindokumentointia yhteistyössä valtakunnallisen Sosiaalialan tietoteknologia -hankkeen kanssa toimimalla aikuissosiaalityön valtakunnallisena dokumentaatiomääritystenpilottina. Pilotointiraportti on saatavilla osoitteesta www.socom.fi Hyvinvointiteknologia KAASO –hanke Raportit.Keskeisenä kehittämisen kohteena oli myös sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstöntietoteknisen osaamisen ja informaatioteknologian hyötykäytön lisääminen. Vuodenaikana koulutettiin varhaiskasvattajia sekä kehitettiin Moodle -oppimisympäristöä itseopiskelumateriaalein.Varhaiskasvatuksen atk-koulutuspalauteraportti 2008 on saatavilla osoitteestawww.socom.fi Hyvinvointiteknologia KAASO –hanke KoulutuksetInformaatioteknologian hyötykäytön ja osaamisen lisäämistä käsiteltiin myös varhaiskasvatuksenseudullisessa tieto- ja viestintätekniikkastrategiassa, joka valmistui vuoden 2008lopussa. Varhaiskasvatuksen seudullinen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2008-2015 onsaatavilla osoitteesta www.socom.fi Hyvinvointiteknologia KAASO –hanke RaportitTietotekniset perusvalmiudet ja niiden päivittäminen kuuluvat tämän päivän työelämän perusvalmiuksiin.Kaason ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin sosiaali- ja varhaiskasvatuksenhenkilöstön tietoteknistä osaamista kartoituksen avulla, johon vastasi lähes 900 alan ammattilaista.Kartoituksen tuloksia käytettiin apuna koulutussuunnitelmien laadinnassa.Vuosina 2006 ja 2008 koulutettiin lähes 650 alan ammattilaista. Vuonna 2008 tutkittiin uudelleenvarhaiskasvatuksen henkilöstön tietoteknistä osaamista ja laaditaan vertaileva raportti,jossa kuvataan henkilöstön tietoteknisen osaamisen kehittymistä vuosina 2005-2008(ennen koulutuksia ja koulutusten jälkeen). Vastaava tutkimus tehdään vuonna 2009 sosiaalitoimenhenkilöstölle.Socomin hyvinvointiteknologian ja vanhustyön asiantuntijat osallistuivat InnoELLI Senior –ohjelmaan liittyvien hankkeiden toteutukseen. Ohjelman osahankkeissa tehostettiin hyvinvointiteknologiankäyttöä arjen työssä. Hyvinvointiteknologian kehittämisyhteistyössä toimivatalueen kunnat, ammattikorkeakoulut, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Teknillisenkorkeakoulun Sotera-institutti. Lisätietoja saa osoitteesta www.innoellisenior.fi.Hankekokonaisuutta esitellään tarkemmin luvussa 3.6.12

3.8 Hyvinvointialan yrittäjyysHyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen Socomissa jatkui vuonna 2008 Etelä-Karjalassa, jossaaluekeskusohjelmakunnat mahdollistivat hyvinvointialan tutkimus- ja verkostojohtajan toiminnankäynnistymisen alueella.Verkostojohtaja osallistui kansallisen AKO hyvinvointiverkoston toimintaan ja esitteli Etelä-Karjalan hyvinvointialan yrittäjyyttä, kumppanuutta ja toimijoiden verkottumista valtakunnallisessaHyvinvointifoorumissa. Yksi AKO -hyvinvointiverkoston ydintoiminto on laajojenhankekonsortioiden rakentaminen Etelä-Suomen alueella. Verkostojohtaja valmisteli yhteistyössäLahden seudun, Etelä-Karjalan, Hämeenlinnan seudun, Turun ja Itä-Uudenmaan kanssa laajaa hyvinvointiyrittäjyyden kokonaisuutta LEHTI –hankekonsortiota.HAKE-, Hyvinvointialan yrittäjyyden aktivointi ja kehittäminen Etelä-Karjalassa sai rahoituksenloppuvuonna 2008.Verkostojohtaja suunnitteli yhteistyössä Etelä-Karjalan avoimen ammattikorkeakoulunkanssa yrittäjien liiketoimintaosaamisen koulutuksen sisällön sekä Etelä-Karjalan kesäylipistonkanssa koulutuksen saattohoitoa tekeville tai siihen suuntautuville yrittäjille. Opiskelijoidenkiinnostusta hyvinvointialan yrittäjyyteen ja sen tutkimukseen heräteltiin Lappeenrannanteknillisen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoidenopetuksessa, johon verkostojohtaja osallistui.Yrittäjyyshankkeen seminaariin Hyvinvointialan yrittäjyys Etelä-Karjalassa – kohti sosiaalijaterveyspiiriä osallistui syyskuussa lähes 90 henkeä, joista pääosa oli alueen hyvinvointialanyrittäjiäHyvinvointiyrittäjien myyjäorganisaation, myyjäpoolin, perustaminen Etelä-Karjalaan onyksi yrittäjyyshankkeen tavoitteista. Sen valmistelu aloitettiin vuonna 2008.4 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTAVuonna 2008 sosiaaliasiamiehellä oli yhteensä 401 asiakastapausta. Asiamiehen työ painottuivälittömään asiakastyöhön, johon kuuluu neuvontaa, tiedotusta, selvittelyä ja asiakkaidenopastusta oikeusturvakeinojen käyttämisessä. Sosiaaliasiamies antaa vuosittainkunnanhallituksille ja lautakunnille selvityksen, jossa kuvataan toimintavuoden aikana asiakkaidenyhteydenotoissa esiin tuomia ongelmia eri tehtäväalueilla sekä sosiaalihuollonasiakkaiden oikeuksien kehitystä kunnassa. Sosiaaliasiamiehen raportit vuodesta 2005alkaen ovat luettavissa osoitteessa www.socom.fi sosiaaliasiamies.Sosiaaliasiamies esitteli työtään ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksia mm. järjestöjen jayhdistysten tilaisuuksissa. Asiamies osallistui valtakunnallisen sosiaaliasiamiesyhdistyksentoimintaan ja verkostoitui yhdistyksen jäsenten ja muiden Kaakkois-Suomen sosiaaliasiamiestenkanssa.13

5 TUTKIMUSLappeenranta-Imatra kaupunkiseudun aluekeskusohjelman rahoittama hyvinvointialan tutkimus-ja verkostojohtajan tehtävät painottuivat hyvinvointiyrittäjyyden edistämiseen ja tutkimus-,koulutus- ja kehittämisyhteistyöhön Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun, Kuopionyliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.Kehittämisyksiköt loivat omia yliopistoyhteyksiään, saattoivat yhteen tutkimuksen tekijöitäja alueella havaittuja tutkimustarpeita sekä välittivät oman alansa tutkimustietoa työelämänedustajille. Erityisen tiivistä työelämälähtöiseen tutkimukseen painottuva yhteistyö oli alueenammattikorkeakoulujen kanssa.Socomin oman tutkimustoiminnan painopiste on pitkään ollut arviointitutkimuksessa. Sitäedustivat vuonna 2008 hankearvioinnit, jotka ovat luettavissa osoitteessa www.socom.fi julkaisut. Socomin henkilöstön meneillään olevat lisensiaatti- ja tohtoritutkintojen tutkimusaiheetliittyvät lasten kriisiauttamiseen ja sosiaalityöhön.6 KASTE-OHJELMAKASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausvälinesosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Siinä määritellään vuosien 2008 – 2011 sosiaalijaterveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niidentoteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet ja suositukset.Socom osallistuu KASTE:een toimeenpanoon monin tavoin. Ohjelmakausi käynnistyitammikuussa 2008 Socomin koolle kutsumalla Kaakkois-Suomen kuntien, sairaanhoitopiirien,erityishuoltopiirien, ammattikorkeakoulujen, maakuntaliittojen ja lääninhallituksen kokouksella,jossa päätettiin alueellisen KASTE -työryhmän perustamisesta. Sen tehtävänäoli valmistella alueellista kehittämistoiminnan suunnitelmaa Kaakkois-Suomen osalta javälittää alueen tarpeita ja tahtoa Etelä-Suomen alueelliselle johtoryhmälle.Sosiaali- ja terveysministeriön alainen sosiaalialan osaamiskeskusneuvottelukunta lähettikeväällä kuntiin muistion, jossa se suositteli osaamiskeskuksiin kumuloituneen kehittämisosaamisenkäyttämistä hyväksi KASTE -prosessissa ja PARAS –uudistuksessa. Neuvottelukunnanmukaan osaamiskeskuksilla on kehittämiskokemusta, verkostoja ja osaamistamonilla alueilla. Näitä ovat sosiaali- ja terveysalan yhteistyö ja yhteisiin päämääriinpyrkiminen, pysyvä alueellinen kehittämis- ja tutkimusrakenne, valtakunnallisten hankkeidenalueellinen toimeenpano ja KASTE –ohjelman liittyminen muuhun yhteiskunnalliseenpäätöksentekoon. Näitä tehtäviä Socom hoiti vuonna 2008 ja jatkaa edelleen koko KAS-TE-ohjelmakauden.Vuonna 2008 valmisteltiin kaksi isoa hankekokonaisuutta Kaakon SOTE-INTO ja Kaakkois-SuomenLapsen ääni –hankkeet. Molemmat saivat rahoituksen, yhteensä noin 7,5milj. euroa ulkopuolista rahoitusta palvelujen ja palvelurakenteen kehittämiseen.14

7 KOULUTUSOsaamiskeskusten perustehtävänä on huolehtia sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksenja käytännön työn monipuolisesta yhteydestä. Tätä tehtävää varten Socominhenkilöstö sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksestavastaava henkilöstö pitävät säännöllisiä työkokouksia. Vuonna 2008 työkokouksiajärjestettiin kaksi kertaa. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin myös Lappeenrannan teknillisenyliopiston, Kuopion yliopiston, Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja niiden täydennyskoulutuskeskusten,toisen asteen oppilaitosten sekä muiden koulutuksen järjestäjien(mm. kansanopistot, kesäyliopisto) kanssa. Yhteistyömuotoina ovat mm. hankeyhteistyö,täydennyskoulutuksen tarpeiden välittäminen koulutusorganisaatioille, yhteistyö täydennyskoulutuksensuunnittelussa, koulutuksesta tiedottaminen, opinnäytetyöt, harjoittelujaksotsekä käytännönläheisten opintojaksojen suorittaminen kehittämishankkeissa.Socom järjesti perustehtäviinsä ja eri hankkeisiin liittyvää, hankkeiden tavoitteita tukevaaprosessinomaista henkilöstökoulutusta sekä oli yhteistyökumppanina järjestämässä koulutustilaisuuksiaeri viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Seminaareihin,koulutuspäiviin ja työkokouksiin osallistui vuoden 2008 aikana useita satoja sosiaalialanammattilaista. Osallistujamäärältään suurimpia tilaisuuksia olivat Kaakkois-Suomen vanhustyönkehittämisyksikön jatkohankkeen järjestämät Vanhustyön ajankohtaispäivät Etelä-Karjalassa 5.3. ja Kymenlaaksossa 4.3., joiden osallistujamäärä oli yhteensä 230 henkilöäsekä Lastensuojelun kehittämisyksikön järjestämät lastensuojelulain soveltavat koulutukset17.9. Lappeenrannassa ja 18.9. Kotkassa, joissa osallistujia oli yhteensä 180.8 VERKOSTOYHTEISTYÖMaakunnallisella ja seututasolla tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat alueen kunnat, yliopistot,ammattikorkeakoulut ja muut koulutusorganisaatiot, alan järjestöt, maakuntaliitot jaelinkeinoyhtiöt. Tärkeimpiä yhteistyön ja verkostoitumisen foorumeita olivat olleet sosiaalijohdontyökokoukset sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen sosiaalialankoulutusyksiköiden kanssa järjestetyt säännölliset työkokoukset. Verkostoyhteistyökolmannen sektorin kanssa vahvistui ja vakiintui vuonna 2008 kehittämisyksiköiden ansiosta.Valtakunnan tasolla sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön,Suomen Kuntaliiton, Stakesin ja lääninhallitusten kanssa. Osaamiskeskustenkeskinäinen yhteistyö ja kokemusten vaihto on tiivistä. Osaamiskeskusten yhteisetvarhaiskasvatuksen, lastensuojelun, päihdetyön, vammaistyön ja vanhustyön verkostottukevat alueellista kehittämistyötä. Socomin asiantuntijat osallistuivat näiden toimintaan.Socomin yhteistyökumppaneiksi on yhä laajemmin tullut myös muita maakuntia. Ylimaakunnallista,usean maakunnan yhteistyötä jatkettiin EU-hankkeissa koko Etelä-Suomenliittouman, Ellin alueella. KASTE -hankkeen toimeenpano alkoi vuonna 2008. Siinä tiivistäyhteistyötä tehdään HUS -alueella pääkaupunkiseudun, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan,Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kesken.15

9 HYVINVOINTIPOLIITTINEN VAIKUTTAMINENSocom tekee hyvinvointipoliittista vaikuttamistyötä alueen kunnissa, maakuntien liitoissa,aluekeskusohjelmissa, elinkeinoyhtiöissä ja muissa alueellisissa organisaatioissa osallistumallaoman alansa asiantuntijana mm. ohjelmatyöhön ja muuhun työryhmätyöskentelyynsekä hankkeiden valmisteluun. Osaamiskeskuksen roolina on tuoda sosiaalisen hyvinvoinninnäkökulmaa kunnalliseen ja maakunnalliseen päätöksentekoon sekä keskusteluun.Socomin merkitys yhteistyökumppanina ja hyvinvointipoliittisena vaikuttajana vahvistui.Vuoden 2008 aikana vaikuttamistoiminta kohdistui sosiaalihuollon ja sosiaalipalvelujenasemaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa, terveydenhuoltolakiesityksessäTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnassa, sosiaalialan koulutuksen turvaamiseenja hyvinvointiyrittäjyyden vahvistamiseen.Hyvinvointipoliittista vaikuttamistyötä tehtiin myös yhteistyössä Sosiaaliturvan keskusliitonja Kymen - Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry:n kanssa järjestämällä Sosiaali- ja terveyspoliitiikankehittämispäivä.10 JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTAVuoden 2008 aikana julkaistiin Socomin julkaisusarjoissa seuraavat teokset:AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityönyleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta, Raija Väisänen& Juha Hämäläinen (toim.)”EI MERTA EDEMMÄS KALAAN” Kaakkois-Suomessa toteutettua varhaiskasvatuksenkehittämistyötä, Johanna Auranen ja Tiina Kirvesniemi (toim.)Etelä-Karjalan lastensuojelun jälkihuollon kehittämishanke 2006-2008 loppuraportti,Sanna RomppanenKaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Ruorissa toteutettuakehittämistyötä, Johanna Auranen & Tiina Kirvesniemi (toim.)Varhaiskasvatuksen seudullinen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2008-2015, Tuula KontioOsoitteessa www.socom.fi julkaisut voi tutustua Socomin sähköisiin pdf -muotoisiin julkaisuihin,sivun kautta on myös mahdollisuus tilata painettuja julkaisuja.Socomin toiminnasta tiedotettiin www-sivuilla, erilaisissa tilaisuuksissa, työkokouksissa jatiedotteen avulla. Lehdistötiedotteita lähetettiin yleisötilaisuuksista ja kehittämistyöstä julkaistiinuutisia maakuntien sanomalehdissä ja alan ammattilehdissä.16

Yleinen ja hankekohtainen tiedottaminen tapahtui pääasiassa sähköisesti. Socomin verkkoympäristönhyötykäyttöä lisättiin vuoden 2008 ja se laajeni kaikkien kehittämisyksiköidentoiminnan osaksi.11 HALLINTOYhtiön hallituksen jäsenet vuonna 2008Varsinainen jäsenAalto, Seija, toimialapäällikköKymenlaakson ammattikorkeakoulu OyHakula, Ilpo, vakuutuspiirin johtajaLappeenrantaIkäheimonen, Anne, sosiaalisihteeriYlämaaKorpelainen, Niina, perusturvajohtajaKuusankoskiLaari, Sakari, perusturvan toimialajohtajaKouvolaLiakka, Anna, sosiaalityön johtajaKotkaMattila, Päivi, perhepalvelupäällikköHaminaPaukkala, Kaarina, sosiaalijohtajaRuokolahtiTanninen, Heikki, kaup.hall. vpjImatraVarajäsenJunger, Auli, osaamisalapäällikköKymenlaakson ammattikorkealoulu OyKosonen, Marja, sosiaalipalvelujen johtajaLappeenrantaPartamies, Hannele, perusturvajohtajaLemiKohopää, Eila, sosiaalijohtajaValkealaSihvonen, Kristiina,sosiaali- ja terveysjohtajaAnjalankoskiWeckman, Marja, vammaistyön johtajaKotkaSeuri, Marjo, sosiaali- ja terveysjohtajaMiehikkälä ja VirolahtiPorthén, Taina, sosiaalijohtajaLuumäkiKirmanen, Tiina, sosiaalipalvelujohtajaImatraHallituksen asiantuntijajäsenenä toimivat koulutusjohtaja Päivi Vehmasvaara ja hänenhenkilökohtaisena varajäsenenään koulutuspäällikkö Helena Wright Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta.Lisäksi hallitustyöskentelyyn osallistui sosiaalialan osaamiskeskusneuvottelukunnassaKaakkois-Suomea edustava yliopettaja Tuija Nummela Etelä-Karjalanammattikorkeakoulusta. Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Yhtiökokouspidettiin kesäkuussa Kouvolassa ja siihen osallistui 13 osakkeenomistajaa.17

12 HENKILÖSTÖSocomissa työskenteli vuoden 2008 aikana yhteensä 23 eri henkilöä, joista neljä toistaiseksivoimassa olevissa ja 18 määräaikaisissa työsuhteissaAuranen Johanna, KT, kehittämispäällikkö,Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksenkehittämisyksikkö RuoriAuvinen, Pia, YTM, kehittämissuunnittelijaKaakkois-Suomen vanhustyön kehittämisyksikköBilaletdin Sirkku, sosionomi, sosiaaliasiamiesHiltunen-Toura Maarit, TtM, projektikoordinaattori,ma. kehitysjohtaja 17.3. -31.12.2008Kainulainen, Asta, muotoilija (AMK),projektiassistentti 30.6.2008 saakkaTAAS-Socom -hankeKiljunen Tuija, yo-merkonomi, taloussihteeriKirvesniemi Tiina, KM, kehittämissuunnittelija,Paapu- hanke ja Kaakkois-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköRuoriKontio Tuula, DI, kehittämissuunnittelija,Kaaso- II -hankeKortelainen, Kai, insinööri (AMK), kehittämissuunnittelijaKoskimäki, Erja, sosionomi (AMK), projektityöntekijäSeniorHaavi II -hanke 1.4.-30.9.2008Kotro, Helena, YTM, kehittämissuunnittelija,Aikuissosiaalityön areenat –hanke30.6.2008 saakkaMyllärinen Tarja, YTM, toimitusjohtajavapautettu tehtävistään 17.3.–31.12.2008Orkamaa, Anna-Maija, YTM, kehittämissuunnittelijaKaakkois-Suomen vammaistyönkehittämisyksikköPakarinen, Taija, Tt.yo., fysioterapeutti,projektipäällikkö, TAAS-Socom -hanke30.6.2008 saakkaParkkunen, Niina, TtM, kehittämissuunnittelijaKaakkois-Suomen vammaistyönkehittämisyksikköRaitanen, Marko, YTL, kehittämissuunnittelija,Kaakkois-Suomen vanhustyönkehittämisyksikköRomppanen, Sanna, YTM, kehittämissuunnittelija,Etelä-Karjalan lastensuojelunjälkihuollon kehittämishanke30.4.2008 saakkaSipilä Anita, YTM, kehitysjohtaja, ma. tj.17.3.–31.12.2008Sirén, Tuula, sosionomi (AMK), kehittämissuunnittelijaKaaso II -hanke26.9.2008 saakkaTaipale, Minna, kulttuurintuottaja (AMK),kehittämissuunnittelija 30.6.2008 saakkaTaipale Mona, FM, projektikoordinaattori,KUTSU – kohtaamisia taiteen äärellä -hanke 29.2.2008 saakkaVikman, Eija, YTM, kehittämissuunnittelija,Kaakkois-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikköYlönen, Paula, sosiaalihuoltaja, kehittämissuunnittelija,Kaakkois-Suomen lastensuojelunkehittämisyksikkö18

Useita eri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoita suoritti eripituisia opiskeluunliittyviä harjoitteluja Socomissa. Opiskelijoita oli myös Etelä-Karjalan sekä Kymenlaaksonammattikorkeakouluista ja Etelä-Karjalan ammattiopistosta.13 TALOUSYhtiön osakepääoma on 28 800 €. Sosiaali- ja terveysministeriön perusrahoitus sosiaalialanosaamiskeskuksille on toimialueen asukasluvun ja pinta-alan mukaan määräytyvävaltionavustus, jonka suuruus Socomille vuonna 2008 oli 155 838 €. Perusrahoituksenosuus Socomin kokonaisrahoituksesta vuonna 2008 oli 14 % ja muun rahoituksen 86 %.Muun kuin perusrahoituksen osuus on kasvanut koko ajan. Kouvolan kaupunki tuki edelleenSocomia Kouvolan toimipisteen vuokra-avustuksella, muuta kuntien toimintaavustustaSocom ei perustoimintoihinsa saanut.Taulukko 1. Socomin rahoitus vuosina 2002 – 2008Vuosi Perusrahoitus (%) Muu rahoitus (%) Yht.2002 31 69 1002003 29 71 1002004 23 77 1002005 20 80 1002006 16 84 1002007 14 86 1002008 14 86 100Muun rahoituksen osuuden kasvu kertoo toisaalta Socomin toiminnan laajenemisesta jatoisaalta siitä, että suuri osa perustehtävissä toimivan henkilöstön työajasta kuluu rahoitusjärjestelyihinja on poissa varsinaisesta osaamiskeskustoiminnasta.Vuoden 2008 tilinpäätös oli 11 898 € tappiollinen. Tappion syynä olivat joidenkin hankkeidenpäättymiseen liittyneet ennakoimattomat menot. Osaamiskeskusten valtionavustustaei ole korotettu koko osaamiskeskusten toiminta-aikana, avustuksen reaaliarvo on vuodesta2002 pienentynyt ja asukasluvun pienentymisestä johtuen laskenut. Edellisenä vuonnakunnilta haettua asukaslukupohjaista toiminta-avustusta ei haettu vuodelle 2008. Valtionavustusvuonna 2009 tulee kuitenkin olemaan 20 000 € edellistä vuotta suurempi.Taulukko 2. Tilikausien 2002 – 2008 tulosTilikausi 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002Liiketoiminnan tuotot 1 167 468 1 184 293 905 518 774 521 683 830 560 635 511 021Henkilöstökulut 850 532 833 961 671 992 552 037 441 898 443 902 285 088Poistot ja arvonalentumiset 6 925 7 807 7 717 5 743 4 249 3598 2 067Liiketoiminnan muut kulut 220 153 294 671 239 281 198 730 240 877 138 462 106 968Liikevoitto (-tappio) - 12 296 - 1274 -11460 17 510 - 3 194 - 25 327 106 968Rahoitustuotot ja – kulut 399 1695 1 940 657 - 12 - 31 -Tilikauden voitto (tappio) -11 898 421 - 11 452 18 167 - 3 206 - 25 358 106 96819

Sosiaalialan kehittämistoiminnasta tehty arviointi osoitti (Kaakinen, 2007, 83) että ”osaamiskeskustoiminnansosiaalialan osaamiskeskukset ovat niukoista resursseistaan huolimattavakiinnuttaneet asemansa kuntien kannalta kehittämistyön keskeisenä alueellisenatoimijana ja koordinoijana siinä määrin, että sosiaalihuollon kehittämistä on vaikea edesajatella ilman osaamiskeskuksia. Ottaen huomioon niiden varsin vaatimattoman resursoinninvoidaan perustellusti sanoa, että niiden toiminnan pitkäkestoinen vaikuttavuus onhuomattavan suuri verrattuna vaikkapa hanketoiminnan vaikuttavuuteen. Osaamiskeskustenperustaminen on ollut sosiaalialan kehityksen kannalta 2000-luvun tärkein uudistus jainvestointi, jonka hyötysuhde on huomattavan korkea.”Socom on tehnyt omistajiensa näkökulmasta niukoin resurssein ja omistajiensa etua ajaenhyvää työtä.20