Komiasti Opintiellä- hanke

Komiasti opintiellä -hanke
Pohojalaasta kyyditystä

Nuorten Ystävät –
järjestökonserni
• Valtakunnallista järjestötoimintaa ja
palveluliiketoimintaa
• Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja
asiantuntijana sekä edistää
kohderyhmiemme hyvinvointia ja
oikeuksia ylläpitämällä alan
kehittämistoimintaa sekä vaativia
sosiaalialan erityispalveluja
• Nuorten Ystävät –järjestökonserni on
– Julkisen sektorin, muiden järjestöjen ja
toimijoiden yhteistyökumppani
– Merkittävä alan vaikuttaja, asiantuntija ja
toimija
– Toimintojen kehittäjä
– Omistamiensa yhtiöiden kautta alan
palvelujen tuottaja
• Yli 650 alan ammattilaista

Järjestötoiminta - Kehittäminen
• Nuorten Ystävien tehtävänä on vaikuttaa ja edistää
lasten, perheiden, nuorten, nuorten aikuisten sekä
vammaisten hyvinvointia ja oikeuksia ylläpitämällä myös
vahvaa kehittämistoimintaa.
• Eri sosiaalialan palvelujen määrätietoinen kehittäminen
kuuluu olennaisena osana järjestötoiminnan tavoitteisiin.
• Järjestön uusien työ- ja toimintamenetelmien
kokeilutoiminnan mahdollistaa pääasiassa Rahaautomaattiyhdistys.
• Hankkeet vuonna 2013
– Vanhempien Akatemia (2011 – 2013)
– Klubitalo –hanke (2012 – 2016)
– Komiasti opintiellä (2013 – 2017)

Hyvän elämän pohja;
ehjä kivijalka

Komiasti opintiellä
-hankkeen tausta
• Sai alkunsa Lukkari-hankkeesta (2010-2012)
– nojaa vahvasti Lukkari-hankkeen tuloksiin ja
kokemuksiin
• Lukkarissa kehitettiin puuttumisen malli
poissaoloihin ja myöhästymisiin.
• Tärkeää, tehokasta ja perhettä lähellä olevaa
käytännön työtä, jota olisi tarpeen jatkaa
Lukkarin tulosten valossa.
• Hankkeen lähtökohtana on yhteistyö eri
toimijoiden kanssa.

Asiakkaat (2010-2012)
• Hankkeeseen on
ohjautunut yhteensä
78 yläkoululaista.
• Yhteistä ohjatuilla
– 50-100 tuntia tai
enemmän poissaoloja
– Myöhästymisiä yli 10
– Arjenhallinnan
tukeminen
– Sama tavoite:
omatoimisuuden
lisääntyminen ja
vastuunotto itsestä
ikätasoisesti

Ohjautuneet oppilaat lukuvuosittain

Tyttöjen ja poikien osuus lukuvuosittain

Tyttöjen ja poikien ohjautuminen
luokka-asteittain

Toimintamalli

Mitä toimintamallilla
saatiin aikaan?
• Jokaisen oppilaan kanssa on ryhdytty
toimenpiteisiin, ja jokaisesta ilmoitetusta
huolesta on otettu selvää.
• 15 oppilaan kanssa ei kasvatuskeskustelun
lisäksi tarvittu muuta ulkopuolista tukea.
• Jatkotoimenpiteisiin edettiin 63 oppilaan
kanssa. Näistä oppilaista;
– Aamuherätyksiin edettiin 28 oppilaan kanssa
– Noutojaksoon edettiin 21 oppilaan kanssa
– Palveluohjaus 14 oppilaan kanssa

• Kotikäynti on suoritettu 48 oppilaan kohdalla.
Muiden vanhemmat on tavattu palaverissa tai
keskusteltu puhelimessa.
• Ohjautuneiden oppilaiden myöhästymiset ja
poissaolot ovat vähentyneet huomattavasti,
jopa kokonaan.
• Omatoimisuus on lisääntynyt.
• Jokainen hankkeen piiriin ohjautunut käy tällä
hetkellä koulua joko koulun omin tukitoimin
tai koulun ulkopuolisen tuen avulla. Osa on
saanut peruskoulunsa suoritettua ja jatkaa
opintojaan lukiossa tai ammattikoulussa.
• 9 perhettä on kieltäytynyt hankkeesta.

Poissaoloihin
vaikuttavat tekijät
• Perheeseen liittyvät tekijät - vuorovaikutuksen
ongelmat, perheen sisäiset ristiriidat, perheen
rakenteen muutokset.
• Psyykkiset tekijät - ahdistusta, pelkotiloja,
masennusta/epäselvää alavireisyyttä, minä kuvaan
liittyvät ongelmat
• Arjenhallinnan tekijät - yön ja päivän sekoittuminen,
kotiintulo ja nukkumaanmeno, pelaaminen,
nuoruuteen liittyvä uhma, ”saamattomuus”
• Kouluun liittyvät tekijät - kiusaaminen,
läksyjen/esitelmien tekemättömyys, poissaoloista
johtuva jälkeen jääminen ja porukasta tippuminen,
kouluhaluttomuus ja oppimisvaikeudet

Hyviin tuloksiin
on vaikuttanut
• Vanhemmat ovat nähneet palvelun tarpeellisena
• Toimintamalli on luotu tarpeeseen ja on tarkasti rajattu
• Hankkeen nopea saatavuus -> ohjaaminen helppoa
• Käytännönläheinen arjessa tapahtuva toimintamalli ->
konkreettista työn tekemistä, suunnattuna suoraan
kotiin
• Työtilat koululla -> läsnäolo helpottaa
yhteydenottamista
• Opettajien vastuu poissaolojen selvittämisessä on
lisääntynyt
• Saumaton yhteistyö eri toimijoiden kanssa (esim.
palaverit säännöllisesti kuraattorien ja steissin
työntekijöiden kanssa)

1.3.2013
• Toimintakenttä laajentui kahdeksaan Komian
kaupunkiseutukuntaan.
• Kohderyhmä:
– yläkoulut Komian kaupunkiseutukunnissa
– ammattikoulun ensimmäisen vuoden opiskelijat
(aloitetaan Seinäjoen yksiköissä)
– lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat
• mikäli jo yläkoulusta tiedetään, että jatkoopiskelu
voi tuottaa ongelmaa, pystytään
auttamaan/tsemppaamaan opiskelijaa
ensimmäinen, vaikein vuosi, jotta opiskelu
onnistuisi eikä keskeyttämisiä tulisi.

Miten tehdään?
• RAY:n rahoituksella vuosina 2013-2017
• Kaksi projektityöntekijää toimii seutukuntien
ja Seinäjoen alueen yläkouluissa.
• Projektipäällikkö ja yksi projektityöntekijä
vastaavat toisen asteen toiminnasta.
• Yhteistyössä eri toimijoiden kesken
– mm. koulun henkilöstö, kaupungin ja
seurakunnan erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö,
sosiaalityö, nuorisoasema Steissi
– työparitoiminta

Hankkeen tämän
hetken tilanne
• Toiminta alkanut 1.3., kolme uutta työntekijää
aloittanut kevään aikana.
• Asiakkaat 1.3.-30.5.2013
– Kaupunkiseutukunnista ohjautunut 4 oppilasta
– Seinäjoen alueelta yhteensä 15 asiakasta (kaikki
koulut ovat aktivoituneet)
– Tyttöjä 8, poikia 11
– 7.lk 5 hlö, 8.lk 5 hlö, 9.lk 9 hlö
– Kotikäynti suoritettiin 15 oppilaan kohdalla
• puhelimitse keskusteltu 2 oppilaan vanhemman kanssa
• koululla tavattiin 2 oppilaan vanhemmat

Ohjausprosessi koulutuskeskus Sedulla

Lopuksi
• Pitkään jatkuneet poissaolot ovat oire tai
niihin liittyy aina jokin selvittämisen
arvoinen syy.
• Pitkään jatkunut poissaolo on harvoin
tahallinen teko.

Pohjalaista kyyditystä
Opettaja-lehti, ilm. 6.9.2013
Kuva: Mikko Lehtimäki