4/2007 61. vuosikerta 1946 2007 - Sahayrittäjät ry
4/2007 61. vuosikerta 1946 2007 - Sahayrittäjät ry
4/2007 61. vuosikerta 1946 2007 - Sahayrittäjät ry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Sahayrittäjä<br />
<strong>61.</strong> <strong>vuosikerta</strong><br />
4/<strong>2007</strong><br />
<strong>1946</strong><br />
<strong>2007</strong><br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong> on piensahateollisuuden yhteistoiminta- ja etujärjestö
Puheenjohtajan palsta<br />
Markku Sohlman<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n<br />
hallituksen puheenjohtaja<br />
Vuoden aikana maamme metsäteollisuudessa<br />
ollut monia vakavasti<br />
alaa koettelevia ongelmia. Ongelmat<br />
ovat suurimmaksi osaksi kohdentunut<br />
siihen osaan metsäteollisuutta<br />
joka vastaa suurimmasta<br />
osasta alan toimintaa.<br />
Sahateollisuuden raaka-ainekustannusten<br />
nousu on aiheuttanut<br />
päänvaivaa yrityksille ja avainkysymyksenä<br />
on todettu olevan puuraaka-aineen<br />
tasainen saanti tulevaisuudessa<br />
kilpailukykyiseen hintaan.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> aikana on puuraakaainetta<br />
hankittu Suomesta liki 50 %<br />
enemmän kuin vastaavana aikana<br />
vuotta aiemmin vaikka hinta on<br />
huimasti noussut. Samalla mekaanisessa<br />
metsäteollisuudessa on todettu,<br />
että uusien toimintamallien<br />
kehittäminen on tarpeellista. On<br />
keskityttävä suurempaan jalostusasteen<br />
nostoon ja huolehdittava<br />
siitä että asiakkaat saavat sitä mitä<br />
he haluavat. Tuotanto keskittyykin<br />
tulevaisuudessa kannattavimpiin<br />
yksiköihin, mikä tarkoittanee sitä,<br />
että yksittäisiä sahoja lopetetaan<br />
tulevaisuudessa useampia kappaleita.<br />
Tarkoittaneeko se myös sitä,<br />
että tuotantoa lisätään muissa yksiköissä<br />
vai että lisätäänkö tuotantokapasiteettia<br />
muualla maailmassa<br />
olevissa laitoksissa se jäänee nähtäväksi.<br />
Venäjän puutullien korotukset<br />
ovat aiheuttaneet osittain tämän<br />
hyvinkin mielenkiintoisen kehityksen<br />
muutoksen. Se mitä puutullien<br />
aiheuttamasta tilanteesta suomalaisessa<br />
metsäteollisuudessa puhutaan<br />
on aivan tosi. Venäläisen puun<br />
osuus on kasvanut huomattavasti<br />
ja sen osuus lähentyykin jo ns. addiktiorajaa<br />
eli rajaa jonka jälkeen<br />
ollaan riippuvaisia siitä toimintaosasta.<br />
Puutullien kohdalla tilanne<br />
on ilmeisesti hieman hankala koska<br />
ei voida olla aivan varma mikä Venäjän<br />
lopullinen tarkoitus on. Onko<br />
kysymyksessä jopa poliittisiin kysymyksiin<br />
liittyviä asioita. Venäjä<br />
havittelee itseään WTO:<br />
n jäseneksi, niin tämäkin asia<br />
voi olla ”kiristyskeino” asian<br />
viemiseksi siihen suuntaan,<br />
että Venäjä saa tahtonsa lävitse.<br />
Vaikka venäläistä raakapuuta<br />
viedään Venäjältä ulos<br />
joko laillisesti tai laittomasti<br />
moniin eri maihin on puutullit<br />
asia, jotka täysimääräisenä<br />
toteutuessaan saattavat<br />
lopettaa puuntuonnin Suomeen<br />
ja myös vaikeuttavat<br />
tulevia EU:n vaateiden täyttämistä<br />
uusiutuvan energian<br />
tuottamisen kohdalla. Tässä<br />
mielessä voisi myös Suomen<br />
kohdalla miettiä ennemmin<br />
keskusteluja EU:n komission<br />
kanssa näiden vaateiden<br />
keventämisestä kuin hakata<br />
päätä jälleen kerran Karjalan<br />
mäntyyn ( tai koivukuitupuuhun).<br />
Pienen metsäteollisuuden<br />
toimintaedellytykset eivät<br />
ole olleet aiemminkaan kovin<br />
ruusuiset. Nyt käynnissä<br />
olevien asioiden vaikutuksien<br />
selvittämisessä on hyvä ottaa<br />
myös huomioon pieni metsäteollisuus.<br />
Toivotan kaikille yhdistyksen<br />
jäsenille – niin saha- ja höyläteollisuudelle<br />
kuin hirsirakentajille ja<br />
puusepänteollisuudelle rattoisaa<br />
joulua on menestystä vuodelle 2008.<br />
Talvisavupäivillä nähdään Kerimäellä<br />
helmikuussa.<br />
Markku Sohlman<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n hallituksen<br />
puheenjohtaja<br />
sposti;<br />
markku.sohlman@sahayrittajat.fi<br />
S<strong>ry</strong><br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong><br />
www.sahayrittajat.fi<br />
info@sahayrittajat.fi
Sisältö<br />
2 Puheenjohtajan palsta<br />
4 Etera-uutiset<br />
5 Pääkirjoitus<br />
6 Venäjän rajan pinnassa...<br />
8 Kasvu piensahojen liiketoiminnassa<br />
10 Wood Mizer-vannesaha ja Eero Koskela...<br />
12 Historian havinaa sahauksen vuosikymmeniltä<br />
14 Lujuuslajitteluyhdistys <strong>ry</strong>:n kurssitarjonta<br />
16 Jäniskevennys<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong> – S<strong>ry</strong><br />
Kiljavantie 6 rak. 12,<br />
05200 RAJAMÄKI<br />
Puh. 040 821 8238<br />
s-posti: info@sahayrittajat.fi<br />
www.sahayrittajat.fi<br />
SAHAYRITTÄJÄT RY ON<br />
PIENSAHATEOLLISUUDEN<br />
YHTEISTOIMINTA-<br />
JA ETUJÄRJESTÖ<br />
Jäsenhankinta kampanja jatkuu<br />
edelleen. Hankkimalla tänä vuonna<br />
kaksi uutta jäsentä olet vapautettu<br />
vuoden 2008 jäsenmaksusta.<br />
Jäsenilleen Sahayrittäjät <strong>ry</strong><br />
tarjoaa mm;<br />
Tietoja saha- ja höylätavaran sekä<br />
raakapuun hinnasta.<br />
Asiakaskontaktipalvelut<br />
Koulutus-, neuvonta- ja tuotetekniset<br />
palvelut.<br />
Atk-tukipalvelut<br />
investointi- ja sahauskustannuslaskelmia,<br />
sekä koulutusmatkoja ja erilaisia<br />
retkiä.<br />
Sahayrittäjä-lehden ja BioEnergialehden<br />
neljä kertaa vuodessa.<br />
Jäsemaksu vuonna 2008 on 120 e,<br />
verovähennyskelpoinen.<br />
ILMOITUSHINNAT<br />
VUONNA 2008:<br />
Etukansi: 955 e<br />
Takakansi: 870 e<br />
Tekstissä: 1/1 sivu 420 e, 1/2 sivu<br />
310 e, 1/4 sivu 235 e, 1/8 sivu 161 e<br />
Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 e<br />
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.<br />
Reklamaatiot kahdeksan päivän<br />
kuluessa ilmestymisestä.<br />
Kann.jäsen <strong>vuosikerta</strong> 25 e.<br />
Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.<br />
Maksuehdot 14 päivää netto.<br />
Sahayrittäjä on Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n<br />
julkaisema ammattilehti, jota lukevat<br />
jäsenten lisäksi myös muut alan<br />
ammattilaiset ja sidos<strong>ry</strong>hmät.<br />
Kansien kuvat: Raimo Etelä<br />
Painopaikka:<br />
Hervannan ammattioppilaitos<br />
Ulkoasu ja sivuntaitto:<br />
Joonas Kruus<br />
sahureiden<br />
palveluja<br />
kysellään<br />
jatkuvasti<br />
Pidä yhteystietosi<br />
ajan tasalla ja<br />
päivitä ne oikeiksi sähköpostilla<br />
osoitteeseen:<br />
INFO@<br />
SAHAYRITTAJAT.FI<br />
tai soita numeroon<br />
040 821 8238<br />
Jos et ole vielä jäsen niin liity<br />
pikaisesti, se kannattaa varmasti!<br />
Seuraava<br />
sahayrittäjä-lehti<br />
ilmestyy<br />
MAALISkuussa<br />
Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong>
Etera-uutisia<br />
Ilmoitustekniikkaa voi muuttaa 30.11. saakka<br />
Eteran asiakkaat voivat valita, ilmoittavatko palkkatiedot kuukausittain vai vuosi-ilmoituksella. Mikäli ilmoitustekniikkaa<br />
haluaa vaihtaa, tulee muutosilmoitus tehdä marraskuun loppuun mennessä. Muutoksesta voi<br />
ilmoittaa Eteran asiakaspalveluun, p. 010 553 3030 tai asiakaspalvelu@etera.fi. Ilmoituksen voi tehdä myös<br />
Eteran Ekstranetissä. Ilmoitustekniikka tulee voimaan kalenterivuoden alusta.<br />
Vuosi-ilmoittajaksi vaihtavan tulee ilmoittaa myös maksuerien lukumäärä (1–12) sekä ennakkopalkkasumma,<br />
jonka perusteella vuoden 2008 ennakkovakuutusmaksut lasketaan.<br />
Tietoa asiakashyvityksestä lähetetään loppuvuodesta<br />
Etera lähettää loppuvuodesta kaikille sopimusasiakkailleen tiedon asiakaskohtaisesta vakuutusmaksuprosentista<br />
sekä arvion ensi vuoden asiakashyvityksestä. Kirje postitetaan heti, kun sosiaali- ja terveysministeriö on<br />
vahvistanut keskimääräisen TyEL-vakuutusmaksuprosentin.<br />
Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkien piiriin kuuluvat asiakkaat saavat tiedon myös ensi vuoden maksuluokastaan<br />
ja sen vaikutuksesta vakuutusmaksuun. Maksuluokka määritellään yrityksille, joiden palkkasumma<br />
ylitti 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2006.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> palkkatiedot ajoissa Eteraan<br />
Eteran sopimusasiakkaiden vuosilaskennat alkavat helmikuussa. Vuosilaskentaa varten kuukausi-ilmoittajien<br />
joulukuun <strong>2007</strong> palkkatietojen tulee olla Eterassa viimeistään 20.1.<strong>2007</strong>. Vuosi-ilmoitus on tehtävä 31.1.2008<br />
mennessä.<br />
Vuoden <strong>2007</strong> palkkatiedot kannattaa toimittaa ajoissa Eteraan, jottei niistä aiheudu lisäkustannuksia. Vakuutusmaksuun<br />
lisättävä korko on suurempi, mikäli palkkatieto saapuu myöhässä. Etera lähettää asiakkailleen<br />
tiedon vuoden <strong>2007</strong> lopullisesta vakuutusmaksusta helmi-toukokuussa.<br />
Palkkahallinnon päivät pidetään 20.11.–11.12.<br />
Etera järjestää marras-joulukuussa yritysten talous- ja henkilöstöasioista vastaaville palkkahallinnon päiviä.<br />
Tilaisuuksissa Eteran ja Verohallinnon asiantuntijat kertovat vuoden 2008 uudistuksista muun muassa vakuutusmaksuissa<br />
ja sähköisessä asioinnissa. Helsingissä mukana on myös Kela kertomassa vuodenvaihteen<br />
muutoksista.<br />
Tilaisuuksia järjestetään kaikkiaan 19 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Palkkahallinnon päivien aikataulut ja<br />
paikkakunnat löytyvät Eteran internetsivuilta osoitteesta www.etera.fi/asiakastilaisuudet<strong>2007</strong>. Siellä voi myös<br />
ilmoittautua mukaan tapahtumaan.<br />
Lämpimästi tervetuloa!<br />
Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong>
Pääkirjoitus<br />
Sahayrittäjyyden<br />
saldo vuodelta <strong>2007</strong><br />
Yhdistyksemme on taasen toiminut<br />
yhden vuoden. Toimintavuosia<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:lle on jo kertynyt<br />
61, kun otetaan mukaan toiminta<br />
Kenttäsirkkelisahaajain yhdistyksenä,<br />
Suomen Kenttäsahojen Liitto <strong>ry</strong>:<br />
nä ja nykyisenä Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:nä.<br />
Toimintavuosina mitattuna määrä<br />
on suuri.<br />
Pieni sahateollisuus siihen liittyvine<br />
puuteollisuuden toimialoineen<br />
on ollut kautta toiminta-ajan merkittävässä<br />
asemassa suomalaisessa<br />
mekaanisessa metsäteollisuudessa.<br />
Suuri määrä vielä pystyssä olevista<br />
pientaloista on aikoinaan rakennettu<br />
sirkkelisahojen tuottamasta<br />
puutavarasta. Lattiat, katot ja seinä<br />
ovat päällystetty pienhöylien tuottamilla<br />
tuotteilla.<br />
Toiminta piensahoilla on ollut<br />
vahvasti kehittyvää ja usko sen alan<br />
kehittymiseen on hyvä. Rakentajat<br />
ovat uskaltaneet nykyisinkin käyttää<br />
hyväkseen pienten toimijoiden<br />
palveluja. Palveluja jotka ovat nopeita<br />
ja asiakaslähtöisiä. Pienet<br />
puutuottajat ovat olleet joustavia<br />
tuottajia ja tuotteiden laatu on ollut<br />
huomattavan hyvä. Tänä vuonna<br />
on ollut hyvä vuosi liki koko piensahateolliselle<br />
sektorille ja sitä on ollut<br />
mukava seurata myös yhdistyksen<br />
toiminnanjohtajan pallilta.<br />
Jatkamme toimintaamme ensi<br />
vuonna aloittamalla helmikuussa<br />
talvisahauspäivillä ja vuosikokouksella.<br />
Toivomme runsasta osanottoa<br />
Kerimäelle jossa sahuriveljet voivat<br />
keskustella alan kehittymistapahtumista<br />
toistensa kanssa.<br />
Hyvää joulua teille kaikille ja menestystä<br />
vuodelle 2008<br />
Raimo Etelä<br />
Lopuksi pieni henkilökohtainen<br />
jouluruno:<br />
Joulupuu<br />
Raimo Etelä<br />
toiminnanjohtaja<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong><br />
Kuusen tummaan havuun laita kynttilät,<br />
kimaltavan tähden latvaan kiinnität.<br />
Oksiin tinanauhaa.<br />
Soittaa joulurauhaa kello hopeinen.<br />
Kultapaperista punot sydämen.<br />
Unohtuiko jotain? Katso tarkemmin!<br />
Laatikosta löydät Jouluenkelin.<br />
Lähettinä Luojan kasvot sanantuojan<br />
hymyyn kirkastuu.<br />
valmiina on sulla<br />
kaunein joulupuu.<br />
E. Ahokainen<br />
Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong>
Kapellimestarina tässä Miehikkälä – Muurikkalan<br />
sahaorkesterissa toimii yrittäjä Jari Husu<br />
Venäjän rajan pinnassa<br />
suomessa laulaa Karasaha,<br />
jota säestää<br />
Logosol-höylä<br />
On yleinen uskomus, että venäläisessä<br />
maalaismaisemassa soi<br />
sirmakka, hanuri. Pari kilometriä<br />
rajasta Suomen puolella, Miehikkälän<br />
Muurikkalassa sen sijaan raikaa<br />
Kara-sirkkeli. Pari vuosikymmentä<br />
on siellä harjoittanut sahausta<br />
T:mi Jari Husu.<br />
Rajan läheisyys ei Miehikkälässä,<br />
lähellä Vaalimaan raja-asemaa<br />
kuitenkaan tuo mukanaan mitään<br />
ylimääräistä eksotiikkaa. Yrittäjä Jari<br />
Husun, 43, arki onkin normaalia<br />
yrittäjän elämää, siis täyttä työtä<br />
ja pitkää päivää, jossa Alpo-isä<br />
ahertaa tärkeänä apumiehenä. Sahaajan<br />
kiireitä kuvannee sekin, että<br />
Husu Jari oli äskettäin myöhästyä<br />
häämatkaltaan töitten takia. Puoli<br />
tuntia sentään jäi aikaa vaatteitten<br />
vaihtoon.<br />
Syksyisenä lauantaipäivänä matka<br />
Muurikka-<br />
laan sujui kymmenien kilometrien<br />
rekkajonon ohitse. Rekat odottivat<br />
pääsyä Vaalimaan raja-asemalle ja<br />
edelleen logistiikan pullonkaulaan,<br />
naapurin tulliin. Perillä sahalla meitä<br />
tervehti sirkkelinterän tuttu sointi.<br />
Jari Husu oli sahaamassa lautoja,<br />
lankkuja sekä rimoja tuttavalleen,<br />
rajamies Tommi Stoltille.<br />
Husun yritys ostaa sahaamansa<br />
puun lähiseuduilta, mutta työstää<br />
myös asiakkaan omasta metsästä<br />
kaatamat tai tuomat rungot. Muurikkalan<br />
kylä on rauhaisa maalaiskylä<br />
milteipä korpimaisemassa, joten<br />
materiaalia löytyy omilta kulmiltakin.-<br />
Naapurimaan laajoja metsiä<br />
ei sahan kannata ruveta hyödyntämään,<br />
sillä asiointi Venäjällä on<br />
pienyrittäjälle liiaksi monimutkaista,<br />
aikaa vievää ja ehkä epävarmaakin,<br />
totesi Jari Husu<br />
Muurikkalan sahalla työstetään<br />
mänty-, kuusi- ja haapatukkeja.<br />
Kuusesta sahataan rakennuspuuta,<br />
josta huomattavan<br />
osan muodostavat ulkopaneelit.<br />
Logosol PH260<br />
-höylä mahdollistaa puun<br />
pidemmälle jalostamisen.<br />
Näin voidaan täydentää<br />
tuotantoa työstämällä<br />
esim. jalkalistoja ja muuta<br />
sisustuspuuta. Logosolilla<br />
pystyy perusmalliston lisäksi<br />
valmistamaan listat asiakkaan<br />
haluamaan muotoon.<br />
T:mi Jari Husu toimii rajan<br />
pinnassa, Miehikkälän<br />
Muurikkalassa.<br />
- Tässä Jari Husu (oik.)<br />
sahallaan keskustelemassa<br />
rajamies Tommi Stoltin<br />
kanssa sahaustarpeiden<br />
toteuttamisesta.<br />
-Haapa -materiaalista taas sahataan<br />
ja höylätään pääasiassa saunan<br />
laudepuutavaraa, tarinoi Husu<br />
iloisenleppoisalla Miehikkälän<br />
murteella.<br />
Tyvimännystä sahatut ikkunanpuiteaihiot<br />
ovat Husun sahan kokonaistuotannosta<br />
noin puolet. Aihiot<br />
valmistetaan naapurissa toimivalle<br />
Stammholz Oy:lle, jossa ne kuivataan,<br />
varastoidaan ja markkinoidaan.<br />
Stammholzin kanssa yhteistyö<br />
on jatkunut vuosia.<br />
-Ympäri Eurooppaa lähtevän<br />
puun sahaus antaakin yritykselle<br />
vankan selkänojan, kertoi Jari Husu.<br />
-Aihioita kertyy kuukaudessa<br />
sahoilta yhteensä toistakymmentä<br />
rekkalastia, selvittävät Stammholz<br />
Oy:n toimitusjohtaja Alpo Paajanen<br />
ja aliurakoitsijana toimiva yrittäjä<br />
Jari Husu. Yritysten yhteistyötä on<br />
myös se, että Stammholz Oy on toimittanut<br />
Logosolin maahantuojana<br />
höyläkoneistuksen Husun sahalle,<br />
jonka vuosituotanto on noin 4000<br />
kuutiota.<br />
Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong>
Logosolin pääkonttori keskisen Ruotsin Härnösandissa.<br />
Paras panelihöylä täyttää 10 vuotta!<br />
Logosol 4-kutterinen höylä PH260<br />
viettää 10-vuotisjuhlaansa <strong>2007</strong>.<br />
Sen menestys on ollut hyvä ympäri<br />
maailman. Höylän kehittäjä<br />
Bo Mårtensson kuvaa menestystä<br />
näin: - PH 260 on parempi kuin isot<br />
teollisuushöylät!<br />
Lehdistön vapaudella kerromme<br />
vain puoli vastausta johdannossa.<br />
Kokonaan asialla tarkoitetaan,<br />
että PH260 on parempi kuin isot<br />
teollisuushöylät pienimuotoisessa<br />
puunjalostuksessa, mutta kun<br />
tuotetaan massatuotantomaisesti<br />
listoja ja paneeleja Logosol-höylän<br />
kilpailukyky on luonnollisesti heikompi.<br />
Logosol-höylän kehitystyö<br />
alkoi jo1993.<br />
Bo Mårtensson valmisti puuntyöstökoneita<br />
omassa Moretens<br />
yrityksessään Östersundissa. Hän<br />
tapasi Bengt-Olav Byströmin messuilla,<br />
jossa B-O luonnosteli höylän,<br />
joka olisi hinnaltaan edullinen,<br />
käytettävyydeltään yksinkertainen<br />
ja jolla saisi kuitenkin<br />
ensiluokkaista tulosta. Tämän<br />
suunnitelman pohjalta Bo Mårtensson<br />
alkoi suunnitella tuotetta<br />
jollainen sitten parin vuoden<br />
perinpohjaisen kehittämisen jälkeen<br />
esiteltiin; kolmikutterihöylä<br />
– josta kuitenkin puuttui se, mitä<br />
useimmat käyttäjät halusivat<br />
– neljäs kutteri. Tällainen esiteltiinkin<br />
markkinoille sitten vuonna<br />
1997 – höylä jossa oli monia uusia<br />
ajattelutapoja ja mahdollisuuksia,<br />
jotka nykyisin ovat melkeinpä itsestään<br />
selvyyksiä. Markkinoiden<br />
alkuaikoina tuotteen menestys<br />
ei ollut kaksinen, - Oli monia,<br />
jotka epäilivät tuotetta ja olivat<br />
sitä mieltä, ettei tuollainen pieni<br />
nelikutterihöylä tule toimimaan,<br />
muisteli Bo Mårtensson. Epäilyt<br />
katosivat nopeasti ja useat yrittäjät<br />
totesivat pienen höylän edut. Mutta<br />
vieläkin löytyy ihmisiä, jotka valitessaan<br />
ison teollisuushöylän ja pienen<br />
PH 260:n välillä ovat sitä mieltä,<br />
että pieni ei kestä ammattimaista<br />
käyttöä. Väite siitä, että PH 260 on<br />
parempi kuin iso teollisuushöylä<br />
asiakaslähtöisessä tuotannossa, jossa<br />
tuotetaan paneeleita ja listoja on<br />
todettu asia.<br />
Logosol PH 260 etuja ovat pieni<br />
koko, edullinen hankintahinta, monipuoliset<br />
asetteet mahdollistavat<br />
laajan tuotannon, edullinen käytettävyys<br />
pienen sulakekoon – 16amp.<br />
vuosi, helppokäyttöisyys ja siirrettävyys.<br />
Lisäksi höylän perustus voi<br />
olla hyvin kevyt ja sitä voidaan käyttää<br />
myös siirtohöylänä<br />
- Höylän osat ovat samanlaiset<br />
kuin suuremmissakin, tuote on vain<br />
halvempi, sanoo Bo Mårtensson.<br />
Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong>
Tyypillinen esimerkki kehitystoimia kaipaavasta<br />
piensahasta.<br />
Kasvu piensahojen<br />
liiketoiminnassa<br />
Yritysten kasvu on todettu keskeiseksi<br />
tekijäksi kansantalouden kasvun,<br />
kilpailukyvyn ja työllisyyden<br />
kohenemisen kannalta. Suomen<br />
elinkeinopolitiikan tavoitteena on<br />
luoda yrityksille edellytyksiä yritysten<br />
perustamiseen, kasvuun<br />
ja kansainvälistymiseen. Piilevää<br />
kasvuyrittäjyyspotentiaalia on Suomessa<br />
paljon, mutta vaikeutena on<br />
näiden yritysten tunnistaminen ja<br />
kannustaminen kasvu-uralle.<br />
Piensahauksen toimintaympäristö,<br />
kuten maaseutuelinkeinojen<br />
yleensäkin, on muuttunut viime<br />
vuosikymmenien aikana. Piensahojen<br />
määrä on vähentynyt ja toimintaympäristön<br />
muutos on tehnyt<br />
piensahayrittämisestä entistä haasteellisempaa.<br />
Muutoksessa jäljelle<br />
jääneet yritykset ovat tavoitelleet<br />
kasvua investoinneilla ja kapasiteetin<br />
lisäyksellä sekä etsimällä uusia<br />
markkinoita ja osin onnistuneetkin<br />
siinä. Suhdannevaihtelut ja niiden<br />
vaikutus piensahojen kasvun tasaisuuteen<br />
ja hallintaan näyttäisivät<br />
kuitenkin olevan haaste piensahoille.<br />
Kasvussa paljon haasteita<br />
Yrityksen kasvu on usein pienyrityksen,<br />
myös piensahan keskeinen<br />
tavoite. Se ei kuitenkaan ole yleensä<br />
itsetarkoitus, vaan yksi mahdollisuus<br />
menestyä. Yrittäjä hakee kasvulla<br />
vahvempaa kilpailuasetelmaa<br />
ja kannattavuutta. Kasvun kautta<br />
luodaan myös työpaikkoja ja tehdään<br />
omasta toiminnasta mielenkiintoisempaa.<br />
Kasvu tuo mukanaan kuitenkin<br />
myös lisää haasteita. Ensimmäisen<br />
ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen<br />
ei yleensä kaksinkertaista<br />
yrityksen myyntiä, vaan tuo yritykseen<br />
kiinteät palkkakustannukset.<br />
Laajentaminen voi väärin arvioituna<br />
aiheuttaa sen, että pienen menestyvän<br />
yrityksen asemesta yrittäjällä<br />
on käsissään tappiollinen keskikokoinen<br />
yritys. Yrityksen kasvaessa<br />
yrittäjän työn painopiste siirtyy<br />
myös yhä enemmän johtamiseen.<br />
Johtaminen on erilaista työtä kuin<br />
tuotanto tai palvelu ja vaatii siksi<br />
myös erilaista osaamista.<br />
Yrityksen kasvu on monitahoinen<br />
ilmiö. Yrityksen kasvun tarkaste-<br />
Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong>
leminen pelkkien taloudellisten<br />
tunnuslukujen tai henkilöstömäärän<br />
kasvun kautta antaa varsin<br />
suppean kuvan kasvusta. Kasvun<br />
mittaaminen vaatii tilastojen ohella<br />
myös laadullisia arviointeja. Tämän<br />
vuoksi suomalaisissa yrityksissä,<br />
myös piensahayrityksissä, on todennäköisesti<br />
paljon piilossa olevaa<br />
kasvupotentiaalia, jota esimerkiksi<br />
yrityspalveluorganisaatiot eivät vielä<br />
tavoita.<br />
Kasvun eväät -tutkimusohjelma<br />
pureutuu useille toimialoille<br />
Tänä syksynä käynnistyi TTS tutkimuksen<br />
koordinoima Kasvun eväät<br />
-tutkimus- ja kehittämisohjelma,<br />
jonka tarkoituksena on edistää metsä-<br />
ja puualan pienyritysten kasvua<br />
tukemalla alan kasvuyrityksiä<br />
sekä aktivoimalla potentiaalisia<br />
kasvuyrityksiä kasvattamaan liiketoimintaansa.<br />
Tutkimus- ja kehittämisohjelmassa<br />
kartoitetaan<br />
metsä- ja puualan kasvuyritysten<br />
esiintymistä ja ominaispiirteitä eri<br />
toimialoilla.<br />
Ohjelma rakentuu neljästä osahankkeesta,<br />
jotka käsittelevät metsäkone-<br />
ja kuljetusyritysten kasvutapoja<br />
ja niiden vaikutusta yritysten<br />
kannattavuuteen, metsäpalvelu- ja<br />
taimitarhayritysten liiketoiminnan<br />
kasvua, metsäenergiayrittämisen<br />
kannattavuuden perusteita sekä<br />
kasvua pien- ja pk-sahojen liiketoiminnassa.<br />
Ohjelmassa pyritään nostamaan<br />
esille potentiaalisia kasvuyrityksiä<br />
ja auttamaan niitä kasvun alkuun<br />
tukemalla esimerkiksi strategista<br />
suunnittelua, yritysten kasvuun<br />
tähtääviä toimenpiteitä sekä yrittäjän<br />
ja työntekijöiden osaamisen<br />
kehittämistä. Tutkimus- ja kehittämispanosta<br />
keskitetään erityisesti<br />
yrittäjien liiketoimintaosaamisen<br />
parantamiseen, yritysjohdon strategisen<br />
ajattelun kehittämiseen sekä<br />
yrittäjien markkinatuntemuksen ja<br />
markkinointitaitojen kohentamiseen.<br />
Ohjelmassa pyritään myös kannustamaan<br />
yrittäjiä kasvu-uralle<br />
avaamalla uusia näkymiä yritysten<br />
kasvumahdollisuuksiin ja osoittamalla<br />
yrittäjille kasvun merkitys<br />
yrityksen taloudelliseen asemaan<br />
Onnistuneet investoinnit ovat luoneet sahaustoiminnalle ja<br />
työolosuhteille paremmat toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn.<br />
ja tulevaan menestykseen. Lisäksi<br />
yritysten kasvua tuetaan edistämällä<br />
strategisten kumppanuuksien,<br />
yritysyhteistyön ja verkostojen syntymistä.<br />
Piensahojen kasvuyritysten<br />
tunnusmerkkejä selvitetään<br />
Piensahoja tutkivaan osahankkeeseen<br />
valitaan mukaan kasvukykyisiä<br />
ja -haluisia piensahayrittäjiä,<br />
joiden toimintaa tarkastellaan yhdessä<br />
yrittäjän kanssa. Hankkeessa<br />
tarkastellaan kasvuyrityksen tunnusmerkkejä<br />
paitsi taloudellisten<br />
tunnuslukujen, myös muutamien<br />
muiden ominaisuuksien, kuten<br />
kasvuhakuisuuden, kasvukyvyn,<br />
tunnistetun kilpailuedun ja markkinapotentiaalin<br />
kautta. Aineiston<br />
avulla pyritään löytämään kasvun<br />
mahdollisuuksia, rajoituksia ja keinoja<br />
piensaha-alalla.<br />
Kasvun eväätohjelman<br />
tuloksista<br />
hyötyvät<br />
tutkimuksessa<br />
mukana olleiden<br />
yritysten lisäksi<br />
myös muut piensahayrittäjät.<br />
Tutkimus<br />
lisää yrittäjien<br />
tietämystä<br />
kasvuyrittäjyydestä<br />
sekä piensahojen mahdollisuuksista,<br />
keinoista ja rajoitteista<br />
kasvun saavuttamiseksi. Tuloksista<br />
hyötyvät myös maaseudun yritystoimintaa<br />
kehittävät tahot sekä<br />
rahoittajat. Ne voivat hyödyntää<br />
tuloksia kehittämistyön painopisteiden<br />
määrittämisessä, yritystoiminnan<br />
tukien suuntaamisessa sekä<br />
uusyritystoiminnan menestymisen<br />
edellytysten arvioinnissa. Tulosten<br />
perusteella voidaan suunnitella<br />
myös nykyistä paremmin piensahayrittäjien<br />
tarpeita vastaavaa koulutusta.<br />
Lisätietoa ohjelmasta: www.tts.fi/<br />
kasvunevaat<br />
Tutkija Riitta Backman<br />
TTS tutkimus<br />
Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong>
Askola, Itäisen Uudenmaan pieni<br />
kunta, on Eero Koskelan,46, kotikunta,<br />
jossa hän tilanpidon yhteydessä<br />
huolehtii lähialueiden – ja<br />
myös kauempaakin tulleiden asiakkaiden<br />
sahatavaratarpeiden tyydyttämisestä.<br />
Apunaan hänellä on<br />
Woodmizer LT70-vannesaha, vaimo<br />
Sisko sekä poika Oskari, tytär Katri<br />
on jo muuttanut opiskelupaikkakunnalle.<br />
Vuoden ensimmäiset kirpakat<br />
pakkaspäivät, kirkas auringonpaiste<br />
ja mutkikas tie johdatti kirjoittajan<br />
Koskelan Eeron plantaasille. Matkalla<br />
tuli jopa mieleen, että löytääkö<br />
edes Joulupukki perille Koskelaan,<br />
sen verran pitkältä matka tuntui,<br />
mutta perille löytyi etsijän tie. Pihalla<br />
Eero jo odottelikin ja kertoi<br />
sahatavaran tarvitsijan poikenneen<br />
lähikaupunkiin ja palaavansa pian,<br />
joten puun sahaus vain käyntiin.<br />
Woodmizerin tukkipöydällä<br />
odotteli käsittelyä melkoisen kookas<br />
tukinpätkä, joka juuri ja juuri<br />
mahtui sahan syöttöaukosta sisään.<br />
Pienen alkuver<strong>ry</strong>ttelyn jälkeen sahaus<br />
alkoi ja mukavastihan se terä<br />
vanhaan saaristolaispuuhun upposi<br />
eikä sahan sointikaan ollut pahas-<br />
Wood Mizervannesaha<br />
ja<br />
Eero Koskela<br />
kuuluvat kauas<br />
ta päästä. Oli näet kyseessä aivan<br />
tuliterä, etäohjausjärjestelmällä<br />
varustettu WoodMizer LT 70, josta<br />
ilmeisesti Howard B. sanoisi; ”True,<br />
remote control is ve<strong>ry</strong> good and<br />
handy tool”<br />
Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin<br />
1988 jolloin tilaa viljeltiin perinteisin<br />
menetelmin. Vuonna 1995<br />
kun Suomi liittyi EU:hun tuli aika<br />
miettiä muita vaihtoehtoja ja tilalla<br />
siir<strong>ry</strong>ttiin luomuviljelyyn.<br />
Sahaus kehittynyt päätoimeksi<br />
Tilalla on metsää ja peltoa. Viljelyksen<br />
alla on vielä rohkeat 38<br />
hehtaaria, jolla tuotetaan luomuviljelyperiaatteella<br />
leipäviljaa esimerkiksi<br />
spelttiä. Sahaus on kuitenkin<br />
muodostunut tilan pääelinkeinoksi<br />
ja Eeron mukaan siitä saatava tulokin<br />
on kohtuullinen.<br />
Viljaa markkinoidaan luomujalostajille<br />
joista se siirtyy paikalliseen<br />
käyttöön ja mm Lähileipä<br />
–tuotantoon. – Luomutuotteilla on<br />
hyvä kysyntä ja sen markkinointi<br />
on helppoa.<br />
Työtä on kuitenkin nykyisellään<br />
sen verran paljon ettei viljelytuotteiden<br />
jatkojalostukseen ole<br />
itse lähdetty.<br />
Sahauksen Eero kertoi aloittaneensa<br />
itsenäisenä sahurina vuonna<br />
1997 ja sitä ennen kymmenkunta<br />
vuotta oli tilalla käynyt vuosittain<br />
rahtisahuri sahaamassa myyntiin<br />
tarvittavan sahatavaran. – Ensimmäinen<br />
saha oli myös vannesaha eli<br />
WoodMizer LT 40 sähkömoottorilla.<br />
Se oli saha, joka myi itsensä heti kun<br />
sen näin sähkömoottorilla varustettuna<br />
Sillä sahattiin myös järeitä<br />
tukkeja, totesi Eero ensimmäisestä<br />
sahastaan.<br />
Tuotannostaan Koskelan Eero kertoi,<br />
että on aivan tarkoin harkittua,<br />
että hänellä on varastossa runsaasti<br />
sahatavaraa ja aihioita odottamassa,<br />
sillä hänen mielestään on vain<br />
hyvä, että voidaan tarjota asiakkaille<br />
tavaraa ostovaiheessa eikä aina<br />
vaan kertoa, että tehdään tilauksesta.<br />
– Tuotantoa on kertynyt nykyisin<br />
siten, että myyntiin tehdään<br />
sahatavaraa noin 350 m3 vuodessa<br />
ja päälle rahtisahaukset, jotka teke-<br />
10 Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong>
vät noin 100-200m3. Siis melkoisen<br />
kunnioitettava määrä vannesahalle.<br />
Huomioitavaa on, että vannesahalla<br />
tuotetaan raakapuusta hieman suurempi<br />
sahatavarakuutiomäärä kuin<br />
pyörösahalla. Tämä tasoittaa jonkin<br />
verran laitteiden tuotantonopeuden<br />
eroja. Varastossa Eerolla olikin<br />
runsaasti kuivaa sahatavaraa eri<br />
puulajeista ja laaduista mm. hirsiaihioita,<br />
tuppeen sahattua puusepän<br />
koivua, rakennussahatavaraa<br />
monissa kokoluokissa, haapaa eri<br />
tarkoituksiin ja toki leppää sisustukseen.<br />
–Osa tuotteista sahataan vain<br />
pelkaksi, jotka on sitten helpompi<br />
työstää asiakkaan tarpeisiin kun he<br />
sitä tarvitsevat.<br />
Uusi vannesaha oli hyvä<br />
investointi<br />
Syksyllä <strong>2007</strong> Eerolle tuli WoodMizerin<br />
uusi vannesaha – LT70 Remote<br />
Control, joka mahdollistaa sen, että<br />
sahaajan ei tarvitse enää kulkea teräpään<br />
mukana koko päivää, vaan<br />
hän voi hoitaa sahauksen vaikkapa<br />
istuallaan, jos niin haluaa. Suunnitelmissa<br />
on myös ainakin kokeeksi<br />
lämmin koppi, jossa sahuri voisi<br />
pakkasilla olla lämpimässä<br />
–Saha on paljon kehittyneempi<br />
versio kuin aikaisempi sahani,<br />
vaikka perusperiaate on sama. Esimerkiksi<br />
teräpaineen ylläpito on<br />
tarkempaa kuin aikaisemmin koska<br />
se on automaattinen eikä sitä tarvitse<br />
koko ajan lisätä manuaalisesti<br />
kun terä kuumenee ja venyy, sanoi<br />
Eero mittaillessamme sahaa silmämääräisesti.<br />
Vuosien varrella näissä<br />
on ollut eri kokoisia moottoreita<br />
mallista riipuen 11 Kw,<br />
15 Kw ja tässä mallissa18Kw:n<br />
moottoriksi.<br />
Woodmizer sahojen<br />
hintakehitys<br />
on ollut Eeron<br />
mielestä asiakasystävällinen<br />
Ensimmäinen<br />
saha,<br />
joka oli siirrettävä, maksoi varusteineen<br />
n. 240 000 mk. Tämän sahan<br />
perusversio ei ole kovinkaan<br />
paljon hinnakkaampi vaikka siinäkin<br />
on paljon uutta tekniikkaa ja<br />
parannuksia, kuten esimerkiksi<br />
elektroninen mittalaite joka on<br />
täysin tarkka ja monipuoliset toiminnot.<br />
Hintaa lisää tietysti monipuoliset<br />
lisävarusteet. Juuri hyvät<br />
lisävarusteet ja mittalaite olivat<br />
yhtenä kimmokkeena<br />
sahan vaihtoon vaikka edellinen oli<br />
täysin toimiva laite. Ilmeisesti suurempien<br />
tuotantomäärien myötä<br />
näiden sahojan hinnat on tulleet<br />
selvästi alaspäin mietti Eero.<br />
Sahassa on jatkopöytä joka mahdollistaa<br />
normaalia pidempien tukkien<br />
sahaamisen ja koska teräaukko<br />
on runsaat 70 cm, on mahdollista<br />
sahata melkoisen suuriakin tukkeja<br />
joita joskus tulee, kuten haastattelupäivänä<br />
havaitsimme olevan.<br />
Lisäksi sahan mukana oli hankittu<br />
liki täysi automaattinen teroituslaite<br />
josta vannesahurille on suuri<br />
apu. Teriä on teroitettava kuitenkin<br />
sahauksen kestäessä jonkin verran.<br />
–Parin tunnin sahauksen jälkeen on<br />
hyvä vaihtaa terä. Se on kuitenkin<br />
erittäin nopea tapahtuma – vain<br />
viisi minuuttia ja homma jatkuu.<br />
Kokemuksesta on oppittu että lyhyt<br />
teroitusväli pidentää terien<br />
ikää ja vähentää jakotarvetta. Terien<br />
teroitus sitten vie noin tunnin<br />
iltapuhteena ja jos on teroitettavaa<br />
enemmän niin viikonloppuna suoritetaan<br />
useamman terän teroitus,<br />
jotta aina sahauksen ajaksi on teriä<br />
terävänä ja haritettuna varastossa.<br />
Asiakas löysi sopivan<br />
sahauspalvelun Sahayrittäjät<br />
<strong>ry</strong>:n kautta<br />
Helsinkiläinen sisustamiseen erikoistunut<br />
rakennusliike, Sisustus<br />
Pal-Sa Oy kyseli yhdistykseltä<br />
josko heidän kauttaan löytyisi<br />
yrittäjä joka pystyisi sahaamaan<br />
hänen tukkinsa.<br />
Puiden ikä oli runsas,<br />
vanhimmat vuosirenkaiden<br />
m u k a a n<br />
liki 200-<br />
vuotisia<br />
s a a r i s -<br />
Wood Mizer-vannesaha<br />
ja Eero Koskela asian<br />
ytimessä. Huomaa käsiteltävän<br />
tukin suuri koko.<br />
topuita, jotka pitäisi uudelleen<br />
muokata arvoiseensa käyttöön. -<br />
Sopivaa sahaa ei vain meinaa löytyä<br />
pääkaupunkiseudulta, tokaisi<br />
asiakas kirjoittajalle huolestuneena.<br />
Ei hätää Sahayrittäjät <strong>ry</strong> palvelee!!.<br />
Yhdistyksen kautta löytyi Eero Koskela<br />
Askolasta ja urakka oli sovittu<br />
haastattelupäiväksi, joten tämäkin<br />
asia oli mitä mukavin yllätys. Koska<br />
tukit olivat isokokoisia ja niiden<br />
käsittelyä suoritti vain yksi mies,<br />
kolmen seistessä tumput suorina<br />
vieressä vei tukkien sahaus ”kuitenkin”<br />
purkuineen ja lastauksineen<br />
noin kaksi tuntia, mikä ei ollut aika<br />
eikä mikään. Asiakas oli ainakin tyytyväinen<br />
palveluun. –Kyllä tuo mukavasti<br />
ja sointuvasti toimii, totesi<br />
toimitusjohtaja Paavo Savolainen<br />
Eeron sahauksesta.<br />
Tehdessäni lähtöä masu kylläisenä<br />
emännän tekemän runsaan<br />
hirvikeiton jälkeen ja kiittäessäni<br />
antimista ja tovista, jonka sain sahauksen<br />
välissä, tokaisi Eero Koskela<br />
lopuksi –Kyllä mielessä on että<br />
monipuolisesti osaavalle täällä olisi<br />
vakituinen työ kun nyt on pärjätty<br />
kausiluonteisella apumiehellä.<br />
Toivotaan, että vaikkapa toive toteutuisi.<br />
Teksti ja kuvat<br />
Raimo Etelä<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong><br />
11
Historian havinaa sahauksen vuosikymmeniltä<br />
Tekstin koostanut Raimo Etelä Sirkkelisaha-lehdestä n:o 6 vuodelta 1963<br />
Pyörösahauskurssit Evon<br />
metsäkoululla 11-30.11.1963<br />
Kurssit järjesti metsähallitus yhteistoiminnassa<br />
Suomen Kenttäsahojen liiton<br />
kanssa. Hakijoita kurssille oli yhteensä<br />
31 ja kurssille valittiin 22 oppilasta.<br />
Kurssin johtajana oli metsäkoulun johtaja<br />
Eero P a a v o l a ja teknillisensä johtajan<br />
Teknillisen korkeakoulun laboratoriomestari<br />
Aleksi S a l m i n e n.<br />
Kurssin tarkoituksena on pyörösahaajien<br />
ammattitaidon kohottaminen. Monet<br />
pyörösahaajat tekevät tätä työtä sivutyönä<br />
ja heidän joukkoonsa kuuluu paljon<br />
metsänomistajia, jotka oman tarpeensa<br />
lisäksi suorittavat myös vuokrasahausta.<br />
Kun pyörösahaus tapahtuu puuraakaaineen<br />
lähteillä, se on juuri maaseutuväestölle<br />
erityisen sopiva yritysmuoto,<br />
totesi johtaja Paavola lehdellemme.<br />
Pyörösahauskurssien toimeenpanossa<br />
on tähän asti erityisesti Saarijärven<br />
metsäkoulu ollut edelläkävijänä. Lisäksi<br />
on pidetty pyörösahaajien teräkursseja<br />
sekä yksityisten että teriä valmistavien<br />
tehtaiden toimesta.<br />
Pyörösahoilla sahattiin v. 1950 178 000<br />
std, ja 1960 230 000 std. Keskimäärin<br />
sahattanee n. 150 000 std/v. Nämä<br />
luvut osoittavat, että pyörösahat tarjoavat<br />
huomattavasti työtilaisuuksia paitsi<br />
itse hahauksessa myös raaka-aineen<br />
hankinnassa.<br />
150 000 standartin sahaamiseen<br />
tarvitaan n. 30 milj. j³ sahatukkeja, joiden<br />
kustannushinta pyörösahalla on 55-60<br />
milj. nmk, joten pyörösahaustoiminnassa<br />
on kysymys suurista taloudellisista<br />
arvoista. (Todettakoon, että Aulangolla<br />
on vuosittain tarjottu n. 20 milj. j³). Pyörösahaajien<br />
tuotanto käytetään pääasiassa<br />
kotimaisessa rakennustoiminnassa<br />
ja vain n. 10 % sahatusta määrästä<br />
menee vientiin.<br />
Kurssin ohjelmassa olivat terät ja<br />
niiden kunnostus ja hoito eräitä keskeisimpiä<br />
kohteita, koska sahaustuloksen<br />
arvo riippuu huomattavalta osalta näistä.<br />
Sahaustulokseen vaikuttaa myös<br />
raaka-aine, tukit, joten niihin liittyvät<br />
kysymykset, kuten hankinta, laatuluokittelu<br />
ja lajittelu sekä sahaustulokset<br />
selvitettiin kurssilla.<br />
Varsinaisen sahaustuloksen parantaminen<br />
ja tavarassa esiintyvien virheiden<br />
poistaminen sekä kaupallinen lajittelu ja<br />
myynti olivat kurssilla esillä monessa yhteydessä.<br />
Varsinainen sahausopetus suoritettiin<br />
kahdella erityyppisellä pyörösahalla.<br />
Myös tutustuttiin sahauksessa tarvittaviin<br />
muihin koneisiin ja niiden uutuuksiin.<br />
Sahaajille on myös tärkeätä olla selvillä<br />
heidän toimintaansa liittyvistä laeista ja<br />
asetuksista ja tähän puoleen käytettiin osa<br />
kurssiajasta. Erityinen huomio kiinnitettiin<br />
työturvallisuusnäkökohtiin. Kurssilaisille<br />
selvitettiin myös heidän alaansa liittyvää<br />
yrittäjä- ja järjestötoimintaa.<br />
Eri asioiden opettajiksi pyrittiin saamaan<br />
maan parhaat asiantuntijat ja opetusta antoi<br />
kaikkiaan 20 eri henkilöä. Kurssin pituus<br />
kolme viikkoa on kuitenkin osoittautunut<br />
aivan liian lyhyeksi ajaksi, joten vastaisuudessa<br />
olisi tällaisia kursseja järjestettäessä<br />
varattava aikaa enemmän kuin tällä kurssilla<br />
oli. Pyörösahausalalle olisi saatava aikaan<br />
pysyvä ammattikoulutus.<br />
Kuvatekstit<br />
K u v a 1: Iltapäivät kuluivat erilaisissa<br />
harjoitustöissä. Oppilas Kaarlo<br />
T i e n s u u Kolarista teroittamassa pyöröterää<br />
puoliautomaattisella teroituskoneella.<br />
K u v a 2: Terien kunnostusta. Vasaran<br />
varressa Markku H ä y r i n e n, Joutsasta,<br />
Kari N i k u l a Rengosta, Paavo<br />
A l a – Ä i j ä l ä Laitilasta ja Simo<br />
J u n n i l a Kankaanpäästä. Harjoitusta johtamassa<br />
sahausneuvoja T. K e t t i n e n<br />
K u v a 3: Sahausta harjoiteltiin kahdella eri<br />
tehtaan valmistamalla pyörösahalla. Mainittakoon,<br />
että mm. Kallion Konepaja Oy oli<br />
toimittanut kuvassa näkyvän teräsrunkoisen<br />
sahansa kurssin käyttöön ja Kesko oli tuonut<br />
Hake M7A-hakkurin sekä Hankkija esitteli<br />
tukkien ja lautojen siirtokalustoa. – Kuvat<br />
ovat 29.11. jolloin tarkastaja O. V a r s t a<br />
ja huoltopäällikkö L. L e h i k o i n e n metsähallituksesta<br />
sekä lehdistö tutustuivat<br />
kurssiin ja sen opetusoloihin.<br />
K u v a 4: Oppilas Simo J u n n i l a viimeistelemässä<br />
teränsä kuntoa.<br />
K u v a 5: Aamupäivät istuttiin kolmen viikon<br />
ajan tiiviisti eri alojen asiantuntijoiden<br />
oppitunneilla. Tunteja kertyi n. 50.<br />
1<br />
2<br />
3<br />
4<br />
5<br />
12 Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong>
Ohjelmassa mm. tutustuminen Kerimäellä sijaiseviin sahalaitoksiin: Ekosampo oy ja Sahakuutio oy.<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n vuosikokous, alan tuote- ja laite-esittelyjä. Perjantaina ravintolassa tanssia<br />
elävän musiikin tahdissa ja lauantaina mahdollisuus tutustua Kerimäellä sijaitsevaan maailman<br />
suurimpaan puukirkkoon. Huonehinnat: H2 - huone; 41 e henkilö/vuorokausi, H1-huone; 67 e per<br />
vuorokausi, sis aamu- ja iltasaunan uinteineen ja aamiaisineen.<br />
Edullista<br />
mainostilaa<br />
Sahayrittäjä-lehdessä<br />
Kysy lisää 040 821 8238<br />
ATK-palvelut<br />
– huollot, korjaukset ja asennukset<br />
– tukipalvelut (sis. Linux/Mac/Windows)<br />
– varmuuskopiointi ja ylläpito<br />
– käyttövalmiit vuokratietokoneet<br />
– ...ja paljon muuta, kysy lisää!<br />
Antti Kirjavainen 040-528 8 528<br />
antti.kirjavainen@justinwood.fi<br />
Sawyer wanted in Australia - Laimet 120<br />
3 - 6 months work in Kandos,<br />
New South Wales.<br />
Sponsorship and accommodation<br />
provided.<br />
Must speak some English.<br />
Etsitään sahuria Australiaan -<br />
3 - 6 kuukauden työ Laimet 120:llä<br />
Kandosissa, New South Walesissa.<br />
Matkakustannuksiin otetaan osaa ja<br />
majoitus järjestetään.<br />
Englannin kielitaito tarpeellinen.<br />
Jos kiinnostut soita Greg puh. 61-3-9850-6186<br />
tai spostilla: g.jagob@bigpond.net.au<br />
tai Sahayrittäjät <strong>ry</strong> 040-821 8238 tai<br />
spostilla raimo.etela@sahayrittajat.fi<br />
If interested please call Greg on<br />
61-3-9850-6186<br />
or e-mail: g.jacob@bigpond.net.au<br />
Please visit our website:<br />
www.ironwood.com.au<br />
Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong> 13
Sahatavaran Lujuuslajitteluyhdistys <strong>ry</strong>. järjestää<br />
kevättalvella 2008 seuraavat lujuuslajittelukurssit:<br />
Viikko 5: INSTA 142 T-kurssi 108 28.1.- 1.2.2008 Mikkeli<br />
-INSTA 142 rakennesahatavaran T-lujuuslajittelukurssin,<br />
-paikka: MikPolis Oy, Mikkeli<br />
-osallistujamäärä: 16<br />
Tarvittaessa voidaan järjestää myös Insta LT-kurssi<br />
(Insta LT 108)<br />
(edellyttää vähintään 6 henkilön ilmoittautumista)<br />
-kurssin hinta on: 730 € /hlö (+alv 22%), ei sisällä majoitusta eikä ruokailuja.<br />
(kurssilaisille pyritään järjestämään edullinen majoitus)<br />
-ilmoittautumiset 11.1.2008 mennessä: www.slly.fi<br />
-tiedustelut: Osmo Makkonen p. 0400-315 253<br />
INSTA 142 T-kurss (T3=C30, T2= 24, T1=C18, T0=C14) on tarkoitettu pohjoismaista rakennesahatavaraa lajitteleville<br />
henkilöille, Kurssin hyväksyttävästi suorittaneille annetaan INSTA 142 lajittelu- ja leimausoikeus<br />
viideksi (5) vuodeksi. Lisäksi he saavat henkilökohtaisen lajittelutunnuksen ja voivat hakea henkilösertifiointia<br />
Inspecta Sertifiointi Oy:ltä.<br />
Viikko 5: BS4978-kurssi 108BS 28.1.- 1.2.2008 Mikkeli<br />
-BS4978 rakennesahatavaran lujuuslajittelukurssin,<br />
-paikka: MikPolis Oy, Mikkeli<br />
-osallistujamäärä: 8<br />
-kurssin hinta on: 730 € /hlö (+alv 22%), ei sisällä majoitusta eikä ruokailuja.<br />
(kurssilaisille pyritään järjestämään edullinen majoitus)<br />
-ilmoittautumiset 11.1.2008 mennessä: www.slly.fi<br />
-tiedustelut: Osmo Makkonen p. 0400-315 253<br />
BS4978-kurssi (SS=C24 ja GS=C16) on tarkoitettu Englantiin ja Irlantiin rakennesahatavaraa lajitteleville henkilöille.<br />
Kurssin hyväksyttävästi suorittaneille annetaan BS4978 lajittelu- ja leimausoikeus viideksi (5) vuodeksi.<br />
Viikko 11: INSTA 142 T-kurssi 208 10.- 14.3.2008 Kullaa<br />
-INSTA 142 rakennesahatavaran T-lujuuslajittelukurssin,<br />
-paikka: Porin Ammattiopisto, Kullaa<br />
-osallistujamäärä: 16, paikkoja vapaana 4<br />
-kurssin hinta on: 730 € /hlö (+alv 22%), ei sisällä majoitusta eikä ruokailuja.<br />
(kurssilaisille pyritään järjestämään edullinen majoitus)<br />
-ilmoittautumiset 25.2.2008 mennessä: www.slly.fi<br />
-tiedustelut: Osmo Makkonen p. 0400-315 253<br />
INSTA 142 T-kurssi (T3=C30, T2= 24, T1=C18, T0=C14) on tarkoitettu pohjoismaista rakennesahatavaraa lajitteleville<br />
henkilöille, Kurssin hyväksyttävästi suorittaneille annetaan INSTA 142 lajittelu- ja leimausoikeus<br />
viideksi (5) vuodeksi. Lisäksi he saavat henkilökohtaisen lajittelutunnuksen ja voivat hakea henkilösertifiointia<br />
Inspecta Sertifiointi Oy:ltä.<br />
14 Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong>
Jäseneksi S<strong>ry</strong>:n hallitukseen!<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong> etsii hallitusjäseniä uuteen hallitukseen vuodelle 2008<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong>(62vuotta) on Suomalaisen pienen sahateollisuuden etu- ja yhteistoimintajärjestö.<br />
Siihen kuuluu myös lukuisa joukko muutakin alan teollisuutta, kuten puusepän/rakennuspuusepänteollisuutta,<br />
kuljetus/pakkausteollisuutta, höyläämöitä, hirsirakentajia jne. Jäsenistöä<br />
yhdistyksessä on kautta koko Suomen sekä myös ulkomailla.<br />
Jos olet …<br />
• Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n jäsen<br />
• Kiinnostunut alan toiminta edellytysten kehittämisestä<br />
• Omaat laajakatseisen näkemyksen kehitystoimista<br />
• Kiinnostunut näköalapaikasta suomalaisessa sahateollisuudessa<br />
…saatat olla juuri oikea henkilö toimimaan yhdistyksenne hallituksessa.<br />
Yhdistyksen hallitukseen toivotaan jäsenistön mukaista laajaa hallituspohjaa, joka voi vastata<br />
eri yrittäjien tarpeisiin.<br />
Yhdistyksen hallitus valitaan vuosikokouksessa 15.2.2008 Hotelli Herttuassa Kerimäellä.<br />
Kiinnostuneet voivat ilmoittautua 15.01.2008 mennessä nroon 040-821 8238/Raimo e tai<br />
raimo.etela@sahayrittajat.fi tai yhdistyksen puheenjohtajalle, markku.sohlman@sahayrittajat.fi<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n hallitus<br />
MONIPUOLISET<br />
BIOENERGIARATKAISUT<br />
Ecomec<br />
briketöintikoneet<br />
oljelle, purulle, muoville ym.<br />
Tuotto 50-350 kg/h<br />
Paalinpurkain<br />
pyörö- ja kanttipaaleille<br />
Tuotto jopa 1000 kg/h<br />
KSM multistokerit<br />
hakkeelle, pelletille ym.<br />
Tehot 18-360 kW<br />
UUTUUS XL-MALLIT<br />
145-360 kW<br />
KSM-Lämpötekniikka Oy<br />
020 7631 621 www.ksm.fi info@ksm.fi<br />
Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong> 15
Jäniskevennystä lehden lukuun<br />
Lukijoiden kirjoitelmapalsta, johon saa kirjoittaa asiallisia kommentteja elävästä elämästä!<br />
Highway to hell<br />
Olin tulossa Joensuusta Imatralle. Oli koko lauantai-iltapäivän<br />
satanut sakeasti lunta. Orilammella,<br />
moottoritien juuri alkaessa, huomasin takaa tulevan<br />
rekan lähestyvän ripeästi. Rekan siir<strong>ry</strong>ttyä viereeni<br />
ohituskaistalle huomasin ihmeekseni, että rekkamies<br />
ajeli partaansa ajaessaan! Rekan kiilattua eteeni jouduin<br />
jarruttamaan voimakkaasti, jolloin voileivälläni<br />
olleet oliivit alkoivat pyöriä lattialle. Yrittäessäni<br />
tavoittaa edes yhtä niistä näppeihini, kännykkäni ei<br />
enää pysynyt korvan ja olkapään välissä vaan putosi<br />
penkin alle.<br />
En yleensä provosoidu liikenteessä, mutta rahtarin<br />
teko oli niin törkeä, että päätin osoittaa mielipiteeni<br />
siitä. Onneksi Joensuussa olimme kaverini kanssa<br />
vaihtaneet vuosimallin –85 1.6-litraisen Sierrani<br />
moottorin 2-litraiseen, joten vetämästäni asuntovaunusta<br />
huolimatta pikku kauppakassini siirtyi<br />
ripeästi rekan rinnalle. Laskin voileivän apukuskin<br />
penkille ja tavoitin katsekontaktin rekkamieheen.<br />
Nostaessani oikean käteni iloiseen tervehdykseen,<br />
keskisormeni osui taustapeilissä roikkuneeseen Pirellin<br />
tyttökalenteriin, joka putosi etupenkin väliin<br />
kaataen siinä olleen viinipullon. Vaikka pullossa<br />
oli vain tilkkanen enää jäljellä, riitti se kastelemaan<br />
pilalle ristikkolehden, jonka olin ostanut Kiteeltä ja joka<br />
oli jo melkein kokonaan täytetty.<br />
Sitten kännykkäni soi. Tavoitellessani kännykkääni penkin<br />
alta, en pystynyt enää ohjaamaan autoani polvillani vaan<br />
minun oli laskettava kahvimuki kädestäni ja tartuttava<br />
rattiin vasemmalla kädellä. Yrittäessäni hapuilla puhelintani<br />
penkin alta, käteni osui johtonippuun, jolloin ajovalot<br />
sammuivat. Onneksi moottoritie oli valaistu, joten<br />
ajokaistat erottuivat melko selvästi sakeasta lumisateesta<br />
huolimatta. Kokeillessani äänimerkkiä, sähkölaitteet<br />
alkoivat jälleen toimia ja ehdin juuri ja juuri nähdä matka-tv:stä<br />
Pelicaanien tekevän voittomaalin Saipaa vastaan<br />
(2-1). Pääsin rivakasti ajaen rekan ohi juuri ennen Niskan<br />
poistumisramppia. Myöhemmin kotona, asuntovaunussa<br />
olleet lapseni kertoivat rekkamiehen jatkaneen parranajoaan<br />
vielä ohituksemme jälkeenkin.<br />
Vielä seuraavanakin päivänä, vaihtaessani talvirenkaita<br />
autooni, ihmettelin rekkamiehen törkeätä ajotapaa.<br />
nimimerkillä; Kyllä korpee nuo s-nan rekkamiehet<br />
Tutustu myös Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n<br />
internet-sivustoon<br />
www.sahayrittajat.fi<br />
16 Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong>
Uusia jäseniä Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:een<br />
Uutena jäsenenä yhdistykseen on liittynyt<br />
Saha- ja höylä Pieviläinen ay/Jari Pieviläinen<br />
Joensuuntie 421, 81200 E NO<br />
puh. 0400-170970<br />
Sahauspalvelut Laimet –tukkipyörösahalla Enossa. Lisäksi höyläyspalvelut<br />
ja sahatavaran kuivausmahdollisuus<br />
Toivotamme hänet tervetulleeksi Sahayrittäjät <strong>ry</strong>:n alati kasvavaan<br />
ammattilaisjoukkoon!<br />
Edullista<br />
mainostilaa<br />
Sahayrittäjälehdessä<br />
Kysy lisää<br />
040 821 8238<br />
Sahayrittäjä 4/<strong>2007</strong> 17
Monipuoliset, tarkat<br />
ja tehokkaat<br />
sahakoneet<br />
Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja<br />
yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua<br />
ja menestyksekästä sahausvuotta 2008!<br />
Kallion Konepaja Oy, Raisio<br />
Puh. (02) 436 0500, www.kara.fi<br />
Pyörösahat • Pyörösahojen lisävarusteet • Särmäsahat • Katkaisusahat • Teroituskoneet • Sahalinjat • Muut tuotteet
Terät ja tarvikkeet<br />
puun ja metallin<br />
työstöön<br />
myy ja huoltaa<br />
Turengin Terähuolto<br />
VALMISTAMME STELLIITTI JA KOVAMETALLITERIÄ<br />
Tierpintie 1, 14200 TURENKI. Puh. 03-688 3797, 050 304 4369<br />
sähköpostiosoite: turengin.terahuolto@pp.inet.fi<br />
Terähuolto<br />
TERÄVÄSTI YLI 30 VUOTTA<br />
Meiltä uudet terät ja terien kunnostukset,<br />
melkein jokaiseen puuta/metallia työstävään koneeseen.<br />
Soita, tule käymään tai laita sähköpostia, on<br />
helpompi kertoa mitä emme voi kunnostaa.<br />
Okun Terähuolto Ky Alavinkatu 6,<br />
83500 Outokumpu, puh. (013) 561 929<br />
Fax (013) 561 939, GSM 0400-170 470<br />
email: arto.alava@okunterahuolto.fi<br />
www.okunterahuolto.fi<br />
w w w . t t t . f i<br />
Teriä<br />
sahateollisuudelle!<br />
Myös raamisahan terät<br />
TTT Technology Oy Ab<br />
Puhelin 020 124 0288<br />
Telefax 020 124 0371<br />
Email ttt.sales@ttt.fi
Hyvää joulua ja<br />
menestystä vuodelle 2008<br />
Sahayrittäjät <strong>ry</strong><br />
Kallion Konepaja Oy<br />
Tommi Laine Trading Oy<br />
Falkberg Jordbruk Oy Ab<br />
TTT-Technology Oy Ab<br />
KSM-Lämpötekniikka Oy<br />
Oy Sawcenter Ab<br />
Okun Terähuolto Ky<br />
Turengin Terähuolto<br />
AM-Frost<br />
Stammholz Oy<br />
Ekokem Oy<br />
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu<br />
Sahatavaran Lujuuslajitteluyhdistys <strong>ry</strong><br />
Laitilan Metalli Oy
Change language