Ideoita ja välineitä ammattiopiston ryhmänohjaukseen - Edu.fi
17.06.2015 • Views
Share Embed Flag

Ideoita ja välineitä ammattiopiston ryhmänohjaukseen - Edu.fi

Ideoita ja välineitä ammattiopiston ryhmänohjaukseen - Edu.fi

Ideoita ja välineitä ammattiopiston ryhmänohjaukseen - Edu.fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
kuntoutussaatio.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

IDEOITA JA VÄLINEITÄ<br />

AMMATTIOPISTON<br />

RYHMÄNOHJAUKSEEN<br />

Minulla on tavoitteita, jotka<br />

haluan toteuttaa.<br />

– Onni<br />

RO-OPE

Julkaisi<strong>ja</strong>: Kuntoutussäätiö<br />

Pakarituvantie 4–5<br />

00410 Helsinki<br />

www.kuntoutussaatio.<strong>fi</strong><br />

Helsinki 2007<br />

Kuvat: Soile Kallio<br />

Graa<strong>fi</strong>nen suunnittelu: Jaana Viitakangas<br />

Painopaikka: Nykypaino Oy<br />

ISBN 978-952-5017-63-2

ALKUSANAT<br />

A<strong>ja</strong>tus ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työn kehittämisestä syntyi Joint-Nivel-projektin aikana luotaessa<br />

ammattioppilaitokseen nivelluokan toimintamallia nuorille, jotka olivat vaarassa jäädä toisen<br />

asteen koulutuksen ulkopuolelle. Projektin aikana nousi toistuvasti esiin, kuinka tärkeä<br />

luokan ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> on opiskelijoiden oh<strong>ja</strong>uksen, yhteistyön <strong>ja</strong> tukitoimien onnistumisen<br />

kannalta.<br />

COOPER-projekti <strong>ja</strong>tkoi Joint-Nivel-projektissa käynnistettyä työtä. Projekti toteutettiin<br />

vuosina 2005–2007 Kuntoutussäätiön, Järvenpään <strong>ammattiopiston</strong> <strong>ja</strong> Keski- Uudenmaan<br />

koulutuskuntayhtymän sekä Järvenpään kaupungin sivistystoimen <strong>ja</strong> Invalidiliiton<br />

Järvenpään koulutus- <strong>ja</strong> kehittämiskeskuksen yhteistyönä. Sen toimintaa tukivat Opetushallitus<br />

<strong>ja</strong> Euroopan sosiaalirahasto.<br />

COOPER-projektissa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kehittää <strong>ammattiopiston</strong> opiskeli<strong>ja</strong>huollon<br />

<strong>ja</strong> opettajien yhteistyötä sekä keino<strong>ja</strong> tukea opiskelijoiden opintojen etenemistä.<br />

Tässä oppaassa on kuvattu projektin aikana ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työhön kehitettyjä<br />

työkalu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> yhteistyökäytäntöjä. Niiden tavoitteena on tukea opiskeli<strong>ja</strong>a aina opintojen<br />

alusta niiden päättymiseen asti. Käsiteltävät asiat koskevat myös opiskeli<strong>ja</strong>huoltoa, opetta<strong>ja</strong>kuntaa<br />

<strong>ja</strong> oppilaitoksen johtoa, sillä opiskeli<strong>ja</strong>n tukeminen opintopolulla on koko opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen<br />

verkoston yhteinen tehtävä. Oh<strong>ja</strong>ustyön onnistumiseen tarvitaan kaikkien<br />

toimijoiden osaamista <strong>ja</strong> aktiivista panostusta.<br />

Kiitämme Järvenpään <strong>ammattiopiston</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>ajia, opettajia, opiskeli<strong>ja</strong>huoltoa <strong>ja</strong><br />

johtoa hyvästä yhteistyöstä sekä rohkeudesta tarkastella <strong>ja</strong> kehittää omaa työtään. Lämpimät<br />

kiitokset myös lukuisille projekteille <strong>ja</strong> henkilöille, jotka ovat auttaneet meitä matkan<br />

varrella.<br />

Tämän oppaan ovat toimittaneet COOPER-projektin aineiston <strong>ja</strong> kokemusten poh<strong>ja</strong>lta<br />

erikoispsykologi Louna Hakala, erityisopetta<strong>ja</strong> Arto Haapala, opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Päivi Järvinen<br />

<strong>ja</strong> VTM Tei<strong>ja</strong> Strand.<br />

Helsingissä 1.10.2007<br />

Louna Hakala<br />

projektipäällikkö

SISÄLLYS<br />

3 JOHDANTO<br />

7 OPISKELIJANOHJAUKSEN VERKOSTO<br />

7 Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />

9 Muut toimi<strong>ja</strong>t<br />

13 RYHMÄNOHJAAJAN TYÖKALUJA<br />

13 Oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatiedot<br />

14 Tulohaastattelu<br />

16 Oh<strong>ja</strong>uskeskustelu<br />

17 Tulohaastattelujen <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uskeskustelujen yhteenveto<br />

17 Muita ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työkalu<strong>ja</strong><br />

23 KUINKA ONNISTUN HAASTATTELUSSA<br />

23 Valmistautuminen <strong>ja</strong> virittäytyminen<br />

24 Vuorovaikutus <strong>ja</strong> kommunikaatio<br />

26 Yhteistyöpoh<strong>ja</strong>n rakentaminen tulohaastattelussa<br />

27 Arviointia <strong>ja</strong> tulevaisuuden suunnittelua oh<strong>ja</strong>uskeskustelussa<br />

29 Haastattelun <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uksen sudenkuoppia<br />

32 TYÖKALUPAKKI<br />

33 Oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomake <strong>ja</strong> saate<br />

38 Tulohaastattelulomake <strong>ja</strong> sen käyttö<br />

44 Oh<strong>ja</strong>uskeskustelulomake <strong>ja</strong> sen käyttö<br />

51 Tulohaastattelujen <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uskeskustelujen yhteenvetolomakkeet <strong>ja</strong> niiden käyttö<br />

57 Muita työkalu<strong>ja</strong><br />

67 Lähteet <strong>ja</strong> lisäkir<strong>ja</strong>llisuutta<br />

70 Liite 1. Ryhmänoh<strong>ja</strong>uksen työkäytäntöjen uudistaminen <strong>ja</strong> juurruttaminen

JOHDANTO<br />

AJATUKSIA JA KYSYMYKSIÄ KENTÄLTÄ<br />

Kysyimme eräässä COOPER-projektin aikana järjestetyssä koulutustilaisuudessa mukana<br />

olleilta ryhmänoh<strong>ja</strong>ajilta, mikä on luokan tai ryhmän merkitys opiskelijoiden oppimisen kannalta.<br />

Kysymystä seurasi pitkä hil<strong>ja</strong>isuus. Sitten joku vastasi hil<strong>ja</strong>a, että onhan se tärkeä.<br />

Muut <strong>ja</strong>tkoivat päätään nyökytellen; jos luokka ei toimi ryhmänä, ei opetuskaan mene perille.<br />

Keskustelun edetessä selvisi, että ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työllä on luokkayhteisölle <strong>ja</strong> yksittäisille<br />

opiskelijoille iso merkitys. Siitä huolimatta tavallisella ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lla on harvoin<br />

tarvittavia a<strong>ja</strong>llisia tai välineellisiä resursse<strong>ja</strong>, joilla selvitä työn kasvavista vaatimuksista.<br />

Ensinnäkin, suuri osa ryhmänoh<strong>ja</strong>ustyöstä tapahtuu muun opetuksen ohessa oppitunneilla.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>aminen osana oppituntiopetusta on toki tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitaan<br />

aina myös omia ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tunte<strong>ja</strong>. Toiseksi, monessa oppilaitoksessa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle<br />

ei ollut varattu lukujärjestykseen aikaa opiskelijoiden henkilökohtaiseen<br />

oh<strong>ja</strong>amiseen. Keskusteluaika varattiin vasta, jos jotain oli jo selvästi ”pielessä”, jolloin<br />

henkilökohtaiseen oh<strong>ja</strong>ukseen liittyi lähes aina negatiivinen, kuulusteleva tai moittiva sävy.<br />

Kaikesta huolimatta ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> näytti olevan myös se henkilö, jonka toivottiin muodostavan<br />

yhteistyökontaktin opiskelijoihin <strong>ja</strong> huoltajiin jo aivan opintojen alkuvaiheessa;<br />

alkuhan on tärkeä vaihe yhteistyöpoh<strong>ja</strong>n rakentamisessa.<br />

Keskustelijoiden mukaan ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n mahdollisuudet yhteistyön rakentamiseen <strong>ja</strong><br />

ylläpitämiseen ovat usein melko ra<strong>ja</strong>lliset. Esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa on<br />

varattu yksi viikkotunti ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n oppitunteihin <strong>ja</strong> opiskelijoiden henkilökohtaiseen<br />

oh<strong>ja</strong>ukseen. Monet pohtivat: Kenen tehtävä on saada luokka työskentelemään tavoitteellisesti?<br />

Keneltä löytyisi asiantuntemusta <strong>ja</strong> osaamista vaikeissa ongelmatilanteista? Entä<br />

miten voitaisiin herättää <strong>ja</strong> ylläpitää opiskelijoiden <strong>ja</strong> luokan motivaatio? Millaiset asiat <strong>ja</strong><br />

toimintatavat voisivat auttaa yksittäistä opiskeli<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> koko luokkaa pääsemään kiinni opiskeluun?<br />

Entäs, jos tulee repsahduksia, mitä silloin tehdään? Entä mistä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />

saa apua <strong>ja</strong> mitä työvälineitä hän tarvitsee?<br />

OHJAUKSESTA<br />

Oh<strong>ja</strong>us-sana herättää hyvin erilaisia mielikuvia esimerkiksi opettajissa, nuorisotyöntekijöissä<br />

tai terveys- <strong>ja</strong> sosiaalialan työntekijöissä. Myös opiskeli<strong>ja</strong>huolto, erityisopetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong><br />

opetta<strong>ja</strong>t näkevät oh<strong>ja</strong>ustyön varsin eri tavoin. Oppilaitoksen johdolle oh<strong>ja</strong>ustyö taas on<br />

usein melko vieras alue, mikä vaikeuttaa johdon mahdollisuuksia suunnitella opiskelijoiden<br />

oh<strong>ja</strong>uksen resursse<strong>ja</strong>. Opiskelijoiden <strong>ja</strong> ryhmän oh<strong>ja</strong>us on kuitenkin yksi oppilaitoksen<br />

toiminnan ydinprosesseista, jonka keskeinen voimavara on ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien työ. Vastuuta<br />

<strong>ja</strong>kavat opiskeli<strong>ja</strong>huolto, opetta<strong>ja</strong>t, johto <strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>sti katsoen koko oppilaitoksen henkilökunta.<br />

On tärkeää tiedostaa, että jokaisen oppilaitoksen työkulttuuri, kieli <strong>ja</strong> tavat hoitaa asioita<br />

vaikuttavat oh<strong>ja</strong>ustyöhön. Voimme esimerkiksi helposti ymmärtää, että ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />

työ on varsin erilaista tekniikan <strong>ja</strong> liikenteen alalla, sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalalla tai kulttuurialalla.<br />

Myös oppilaitoksen koko, toimintaympäristö <strong>ja</strong> maantieteellinen si<strong>ja</strong>inti vaikuttavat oh<strong>ja</strong>ustyöhön<br />

<strong>ja</strong> sen toteuttamiseen. Mitään yleispätevää lähestymistapaa tai ratkaisua ei<br />

ole, sillä oh<strong>ja</strong>ustyöhön ei ole olemassa yhtä oikeaa teoriaa tai näkökulmaa. Perinteisesti<br />

oh<strong>ja</strong>usalan teoriat <strong>ja</strong> oppikir<strong>ja</strong>t on laadittu lähinnä hoito-, kasvatus- <strong>ja</strong> sosiaalityön tavoitteiden<br />

<strong>ja</strong> tarpeiden poh<strong>ja</strong>lta. Niissä esitetyt näkemykset <strong>ja</strong> työmenetelmät sopivat vain osit-<br />

3

tain opetusmaailmaan <strong>ja</strong> siellä tehtävään oh<strong>ja</strong>ustyöhön. Vance Peavy (1999) on kuitenkin<br />

onnistuneesti kiteyttänyt oh<strong>ja</strong>ustyön ydinasiat. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työ on pitkäjänteinen <strong>ja</strong> tavoitteellinen<br />

prosessi. Siinä on keskeistä:<br />

• tarjota oh<strong>ja</strong>ttaville tukea <strong>ja</strong> huolenpitoa<br />

• antaa tarvittaessa asiallista <strong>ja</strong> oikeaa tietoa<br />

• auttaa oh<strong>ja</strong>ttavaa selventämään <strong>ja</strong> luomaan kuvaa omista tavoitteistaan <strong>ja</strong> omasta tulevaisuudestaan<br />

• auttaa oh<strong>ja</strong>ttavia tunnistamaan omia voimavaro<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> rajoituksiaan<br />

• auttaa heitä tekemään vaihtoehtoisia valinto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> suunnitelmia sekä löytämään omaa ammatillista<br />

polkuaan.<br />

Jussi Onnismaan (2007) mukaan oh<strong>ja</strong>ustyöhön kuuluu opiskelijoista välittämistä, rohkaisua,<br />

toivon ylläpitämistä, selventämistä <strong>ja</strong> aktivointia. Työssään oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> kunnioittaa opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

oikeutta tehdä omaa elämäänsä koskevia valinto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> samalla tukee häntä vastuun kantamisessa.<br />

Keskeisinä eettisinä periaatteina oh<strong>ja</strong>ustyössä ovat luottamuksellisuus, luotettavuus<br />

sekä oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ttavan arvostus; ne muodostavat kaikelle tulokselliselle yhteistyölle<br />

välttämättömän perustan. Oh<strong>ja</strong>ustyö on Onnismaan mukaan siten tavallaan viisas<br />

käytäntö, jota ei voi tarkasti <strong>ja</strong> lopullisesti määritellä. Eri oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t osoittavat viisauttaan<br />

kuitenkin eri tavoin eri tilanteissa, riippuen omasta <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ttavansa persoonasta <strong>ja</strong> vahvuuksista.<br />

Voidaankin sanoa, että viisaus on joukko ”keskimääräistä parempia ideoita”<br />

siitä, miten esimerkiksi opiskella, elää tai ratkaista vastaan tulevia ongelmia. Kuten kaikessa<br />

työssä, myös oh<strong>ja</strong>ustyössä kehittyy kokemuksen myötä. Jos ei kuitenkaan aika<br />

ajoin pysähdy arvioimaan työtapo<strong>ja</strong>an eikä kehitä itseään, niin kokemus tuo mukanaan<br />

usein vain rutiine<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> epäluotettavaa ennalta tietämistä eli eräänlaista ”mutu-tuntuilua”.<br />

On myös tilanteita <strong>ja</strong> asioita, joihin oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> ei voi antaa apua: oh<strong>ja</strong>us ei ole kaikkitietävää<br />

asiantuntijuutta, vaan esimerkiksi opiskelun <strong>ja</strong> oman elämänsuunnittelun riskien <strong>ja</strong><br />

ratkaisujen yhteistä arviointia <strong>ja</strong> tarkastelua. Parhaimmillaan oh<strong>ja</strong>us onkin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />

<strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n neuvottelua, jossa yhdessä keskustelemalla pyritään vahvistamaan opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

valmiuksia parantaa opiskeluaan <strong>ja</strong> elämäänsä. On hyvä tiedostaa, että koulutuksen,<br />

työelämän <strong>ja</strong> yhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien <strong>ja</strong>tkuva lisääntyminen <strong>ja</strong> muutokset<br />

lisäävät epävarmuutta <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uksen tarvetta, mutta asettavat samalla oh<strong>ja</strong>ustyötä tekevälle<br />

<strong>ja</strong>tkuvan haasteen pitää ammattitieto<strong>ja</strong>an a<strong>ja</strong>n tasalla. (Onnismaa 2007.) Esimerkiksi<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi tavallisesti seurata lähinnä vain omaa ammatti- <strong>ja</strong> koulutusalaansa koskevia<br />

asioita. Muun asiantuntemuksen osalta hänen kannattaa hakea apua oppilaitoksensa<br />

asiantunti<strong>ja</strong>verkostolta.<br />

Päinvastoin kuin opetustyössä, oh<strong>ja</strong>ustyötä eivät oh<strong>ja</strong>a ensisi<strong>ja</strong>isesti opetussuunnitelma<br />

<strong>ja</strong> lukujärjestykseen merkityt oppitunnit. Oh<strong>ja</strong>us jää kuitenkin lopulta sattumanvaraiseksi,<br />

ellei sille ole paikkaa opetussuunnitelmassa eikä tilaa opiskelijoiden <strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien<br />

lukujärjestyksissä. Silloin ryhmänoh<strong>ja</strong>uksen toteutuminen on lähinnä kiinni kunkin<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n henkilökohtaisesta kiinnostuksesta <strong>ja</strong> voimista. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työssä<br />

ovatkin tärkeitä niin mitattava aika kuin aika, jolla tarkoitetaan tavallaan ”tekemiselle otollista<br />

hetkeä”. Työskentely opiskeli<strong>ja</strong>lle ”otollisella hetkellä”, on vaikeaa opetustyössä, jossa<br />

on tavallisesti tarkka ennalta määrätty aikataulu. Nuoret ovat usein myös melko malttamattomia<br />

<strong>ja</strong> haluavat apua juuri sillä hetkellä, kun he ottavat asian puheeksi. Tämä ei<br />

kuitenkaan aina ole otollisin aika käsitellä asioita kunnolla. Sekä opiskeli<strong>ja</strong>lle että ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle<br />

saattaa olla hyödyllisempää sopia rauhallinen toinen tapaaminen esimerkiksi<br />

lähiviikolle. Samalla he voivat tarvittaessa sopia, kuinka keskusteluun valmistaudutaan <strong>ja</strong><br />

mitä tietoa olisi hyvä hankkia ennen tapaamista.<br />

SIITÄ SE SITTEN LÄHTI<br />

Edellä kuvatut huomiot <strong>ja</strong> lähtökohdat antoivat virikkeen COOPER-projektille. Projektin<br />

tavoitteena oli etsiä ryhmänoh<strong>ja</strong>ukseen keino<strong>ja</strong>, jotka auttaisivat herättämään tai vahvista-<br />

4

maan opiskelijoiden kiinnostusta opiskeluun <strong>ja</strong> etsiä työkalu<strong>ja</strong>, jotka helpottavat ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien<br />

<strong>ja</strong> muun opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>usverkoston työtä. Projektin edetessä huomasimme, että<br />

vaikka ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> on yksi opiskelijoiden oh<strong>ja</strong>uksen avainhenkilöistä, hänen työnsä<br />

nivoutuu niin kiinteästi muun muassa opiskeli<strong>ja</strong>huollon <strong>ja</strong> erityisopetuksen toimintaan, ettei<br />

toimintatapojen erillinen kehittäminen ollut tarkoituksenmukaista. Projektin aikana tutkimmekin<br />

yhdessä käytännön toimijoiden – ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien, opiskeli<strong>ja</strong>huollon <strong>ja</strong> opettajien<br />

sekä myös johdon – kanssa, mitä kaikkea tarvitaan, jotta ryhmän <strong>ja</strong> opiskelijoiden<br />

oh<strong>ja</strong>us olisi tuloksellista.<br />

Pekka Järvinen (2004) on kuvannut hyvin toimivan työyhteisön peruspilareita. Hänen<br />

mukaansa työntekijätkään eivät voi hyvin, jos työyhteisön (esimerkiksi oppilaitoksen) toiminta<br />

kangertelee. Onnistunut <strong>ja</strong> hyvin sujuva työ on myös tutkimusten mukaan yksi työntekijän<br />

tärkeimpiä hyvinvoinnin <strong>ja</strong> työmotivaation lähteitä. Hyvä me-henki <strong>ja</strong> mukava työilmapiiri<br />

eivät kuitenkaan yksistään riitä tuloksellisuuteen. Seuraavassa esitetään Järvistä<br />

mukaillen hyvin toimivan <strong>ja</strong> tuloksellisen oppilaitoksen peruspilarit. Kuviossa on vaaleammalla<br />

värillä ne pilarit, joita COOPER-projektissa pyrittiin ensisi<strong>ja</strong>isesti vahvistamaan <strong>ja</strong><br />

uudistamaan.<br />

TULOKSELLINEN OPPILAITOS<br />

Työntekijöiden onnistunut työ<br />

TYÖNTEON SUJUMISTA TUKEVAT:<br />

Johtaminen<br />

Selkeät töiden järjestelyt<br />

Yhteiset pelisäännöt<br />

Työvälineet <strong>ja</strong> -ympäristö<br />

Ammattiosaaminen<br />

Avoin vuorovaikutus<br />

Jatkuva työn arviointi<br />

MIELEKÄS TYÖN PERUSTEHTÄVÄ JA TYÖN TAVOITTEET<br />

Kuvio 1.Tuloksellisen <strong>ja</strong> hyvin toimivan oppilaitoksen peruspilarit<br />

Pilareissa ”selkeillä töiden järjestelyillä” tarkoitetaan työn<strong>ja</strong>koon, työnkuviin <strong>ja</strong> töiden<br />

organisointiin liittyviä asioita. ”Pelisäännöillä” tarkoitetaan toimintaohjeita, sääntöjä <strong>ja</strong> periaatteita,<br />

jotka oh<strong>ja</strong>avat työn toteuttamista sekä auttavat työntekijöitä toimimaan organisoituneesti<br />

<strong>ja</strong> tavoitteellisesti. Usein pelisäännöt ovat kuitenkin hil<strong>ja</strong>ista tietoa tai mututuntumaa.<br />

Varsinkin haasteellisissa käytännön työtilanteissa toimimista <strong>ja</strong> ratkaisujen tekoa<br />

auttaa, jos keskeiset toimintaohjeet <strong>ja</strong> pelisäännöt on sovittu yhdessä <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>ttu.<br />

Tarkoituksenmukaiset työvälineet <strong>ja</strong> -ympäristö ovat välttämättömiä työn onnistumisen<br />

kannalta. Esimerkiksi työtilat vaikuttavat yllättävän paljon työn sujumiseen <strong>ja</strong> yhteistyöhön.<br />

Jos opiskeli<strong>ja</strong>huollon tilat ovat ha<strong>ja</strong>llaan ympäri koulurakennusta, se haittaa olennaisesti<br />

tiedon vaihtoa <strong>ja</strong> joustavaa tehtävien <strong>ja</strong>koa. Tavallisesti ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien työtilat ovat eri<br />

puolilla oppilaitosta <strong>ja</strong> erillään opiskeli<strong>ja</strong>huollon tiloista. Näin ollen oppilaitoksessa on tärkeä<br />

varata pitkäjänteisesti <strong>ja</strong> suunnitelmallisesti aiko<strong>ja</strong> yhteisille kokoontumisille, joissa<br />

asioita voidaan käsitellä rauhassa <strong>ja</strong> paneutua ratkaisujen etsimiseen.<br />

Uskoimme <strong>ja</strong> uskomme edelleen, että ammatillisissa oppilaitoksissa pystytään yhteisvoimin<br />

luomaan opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>ukselle <strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työlle tarkoituksenmukaiset puitteet<br />

<strong>ja</strong> työkäytännöt. Ne auttavat ennaltaehkäisemään <strong>ja</strong> vähentämään opintojen etenemistä<br />

haittaavia asioita <strong>ja</strong> löytämään hankalissakin tilanteissa keino<strong>ja</strong> päästä eteenpäin.<br />

On tärkeää, että opiskeli<strong>ja</strong>huolto <strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t tiedottavat <strong>ja</strong> kertovat säännöllisesti työstään<br />

<strong>ja</strong> sen tuloksista oppilaitoksessa. Ainoastaan sillä tavoin heidän työnsä merkitys opiskelijoiden<br />

opintojen sujumisen <strong>ja</strong> valmistumisen kannalta tulee näkyväksi <strong>ja</strong> tunnetuksi.<br />

5

Silloin tietää olevansa oikealla alalla,<br />

kun inspiroituu opiskelusta!<br />

– Jenni

OPISKELIJANOHJAUKSEN VERKOSTO<br />

Opiskelijoiden oh<strong>ja</strong>usta ei voi ammatillisessa oppilaitoksessa asettaa vain jonkun työntekijäryhmän,<br />

kuten ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien tai opinto-oh<strong>ja</strong>ajien tehtäväksi, vaan siinä tarvitaan kaikkia.<br />

Kuviossa 2. on esitetty opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen verkosto, johon kuuluvat ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t,<br />

opetta<strong>ja</strong>t, erva-opetta<strong>ja</strong>t 1 , opiskeli<strong>ja</strong>huolto, johto <strong>ja</strong> oppilaitoksen muu tukihenkilöstö. Seuraavaksi<br />

kuvataan verkoston toimijoiden tehtäviä. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> erva-opetta<strong>ja</strong>n tehtävät<br />

on kuvattu muita laajemmin, koska he ovat verkoston keskeisiä toimijoita, joiden<br />

työskentelyä COOPER-projektissa pyritiin selkiyttämään <strong>ja</strong> tukemaan.<br />

RYHMÄNOHJAAJAT<br />

OPETTAJAT<br />

ERVA-OPETTAJAT<br />

OPISKELIJA<br />

OPISKELIJAHUOLTO<br />

kuraattori<br />

opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />

terveydenhoita<strong>ja</strong><br />

JOHTO<br />

rehtori<br />

koulutuspäällikkö<br />

TUKIHENKILÖSTÖ<br />

opintosihteeri<br />

Kuvio 2. Opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen verkosto<br />

Esitetyt tehtävien kuvaukset ovat esimerkkejä. Kuvaukset voivat myös auttaa sekä<br />

johtoa että opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen työntekijöitä priorisoimaan eli asettamaan tärkeysjärjestykseen<br />

työtehtäviään käytettävissä olevan työa<strong>ja</strong>n mukaan. Kuvauksissa on päällekkäisyyksiä,<br />

koska opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>us on suurelta osin moniammatillista yhteistyötä. Käytännössä<br />

jokaisen oppilaitoksen tulee itse määritellä opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>usverkostonsa työnkuvat<br />

ottaen huomioon oppilaitoksen henkilöstöresurssit.<br />

RYHMÄNOHJAAJA<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työn tavoitteena on tukea oh<strong>ja</strong>ttavan luokan opiskelijoita kasvamaan päämäärätietoisiksi<br />

työelämään sijoittuviksi oman ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän<br />

tavoitteeseen ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> pyrkii yhteistyössä opiskeli<strong>ja</strong>n, opiskeli<strong>ja</strong>n huolta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen<br />

verkoston kanssa.<br />

Seuraavassa kuviossa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työ on <strong>ja</strong>ettu kahteen ydintoimintoon. Kumpikin<br />

ydintoiminto sisältää kolme tehtäväaluetta. Niihin kuuluvat tehtävät on esitetty tehtäväalueittain<br />

kuvion jälkeen.<br />

1<br />

erva-opetta<strong>ja</strong>ksi nimitetään opintoalan erityisopetuksen järjestelyistä vastaavaa opetta<strong>ja</strong>a<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen verkosto 7

RYHMÄNOHJAAJA<br />

OHJAA JA TUKEE OPISKELIJOIDEN OPINTOJEN<br />

ETENEMISTÄ<br />

HAVAINNOI JA TUKEE RYHMÄNSÄ KYKYÄ<br />

OPISKELLA JA TYÖSKENNELLÄ<br />

Luo <strong>ja</strong> ylläpitää<br />

yhteyksiä<br />

Kartoittaa<br />

opiskelijoiden<br />

tavoitteita <strong>ja</strong><br />

seuraa opintojen<br />

sujumista<br />

Pyrkii tunnistamaan<br />

opiskelijoiden<br />

tukitoimien<br />

tarpeen<br />

<strong>ja</strong> käynnistää<br />

tarvittavat<br />

tukitoimet<br />

Tukee ryhmähengen<br />

muodostumista<br />

Tukee opiskelijoiden<br />

<strong>ja</strong><br />

ryhmän vastuullisuuden<br />

kehittymistä <strong>ja</strong><br />

motivoi työskentelyyn<br />

Pyrkii havaitsemaan<br />

ryhmän<br />

pulmia <strong>ja</strong><br />

tarvittaessa<br />

tarttumaan<br />

niihin<br />

Kuvio 3. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tehtävät<br />

• Luo <strong>ja</strong> ylläpitää yhteyksiä<br />

Opiskelijoihin<br />

- tutustuu <strong>ja</strong> antaa rakentavaa palautetta<br />

- vie eteenpäin opiskelijoiden antamia aloitteita <strong>ja</strong> palautetta.<br />

Huoltajiin<br />

- ottaa yhteyttä heti lukuvuoden alussa<br />

- tiedottaa opiskeli<strong>ja</strong>a koskevista huolestuttavista asioista <strong>ja</strong> myönteisistä muutoksista<br />

- vie eteenpäin huoltajilta saamaansa palautetta <strong>ja</strong> aloitteita.<br />

Muihin opettajiin, opiskeli<strong>ja</strong>huoltoon, erva-opetta<strong>ja</strong>an<br />

- tiedottaa opiskeli<strong>ja</strong>n tuen tarpeista <strong>ja</strong> pulmatilanteista sekä vahvuuksista <strong>ja</strong> onnistumisista<br />

- välittää tietoa myönteisistä <strong>ja</strong> huolestuttavista muutoksista<br />

- ottaa huomioon opiskeli<strong>ja</strong>sta saamansa palautteet <strong>ja</strong> välittää ne tiedoksi opiskeli<strong>ja</strong>ntukitoimia<br />

<strong>ja</strong> opetusta toteuttaville henkilöille.<br />

• Kartoittaa opiskelijoiden tavoitteita <strong>ja</strong> seuraa opintojen sujumista<br />

Perehdyttää opiskeli<strong>ja</strong>t opetussuunnitelmaan <strong>ja</strong> opintojen keskeisiin käsitteisiin.<br />

Tekee tulohaastattelut, käy oh<strong>ja</strong>uskeskustelut sekä antaa lisäoh<strong>ja</strong>usta pulmatilanteissa.<br />

Tarkistaa <strong>ja</strong>ksoittain opiskeli<strong>ja</strong>n suoritukset <strong>ja</strong> rästit <strong>ja</strong> kannustaa rästien suorittamiseen.<br />

Laatii HOPSit <strong>ja</strong> HOJKSit yhdessä erva-opetta<strong>ja</strong>n kanssa.<br />

Seuraa HOPSien <strong>ja</strong> HOJKSien toteutumista <strong>ja</strong> päivittää ne.<br />

Seuraa <strong>ja</strong>ksoittain opiskelijoiden poissaolo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> selvittää niiden syitä.<br />

Tukee pitkään poissa olleiden opiskelijoiden paluuta opiskelemaan.<br />

• Pyrkii tunnistamaan opiskelijoiden tukitoimien tarpeen <strong>ja</strong> käynnistää tarvittavat tukitoimet<br />

Perehtyy opiskeli<strong>ja</strong>n tietoihin lukuvuoden alussa.<br />

Tuo hyvissä ajoin esiin huolensa opiskeli<strong>ja</strong>n opintojen etenemisestä <strong>ja</strong> keskeyttämisuhasta.<br />

Tekee aloitteita opiskeli<strong>ja</strong>n tarvitsemista tukitoimista.<br />

Suunnittelee <strong>ja</strong> organisoi tukitoimia (yhdessä erva-opetta<strong>ja</strong>n kanssa).<br />

Hankkii pulmatilanteissa tieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> apua opiskeli<strong>ja</strong>huollolta <strong>ja</strong> asiantuntijoilta.<br />

Seuraavien koko opiskeli<strong>ja</strong>ryhmän havainnointiin <strong>ja</strong> tukemiseen liittyvien tehtäväalueiden<br />

hoitaminen on välttämätöntä hyvän opiskeluilmapiirin luomiselle <strong>ja</strong> säilyttämiselle. Niissä<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n on syytä käyttää hyväkseen opiskeli<strong>ja</strong>huollon asiantuntemusta.<br />

• Tukee ryhmähengen muodostumista<br />

Tutustuttaa ryhmän opiskeli<strong>ja</strong>t toisiinsa <strong>ja</strong> oppilaitoksen henkilöstöön.<br />

Rakentaa ryhmän kanssa yhteiset pelisäännöt <strong>ja</strong> toimintatavat.<br />

8 Opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen verkosto

Tapaa ryhmäänsä joka opinto<strong>ja</strong>kson aikana, käy läpi opiskelijoiden kuulumiset <strong>ja</strong> tiedottaa<br />

opiskelijoita koskevista a<strong>ja</strong>nkohtaisista asioista <strong>ja</strong> muutoksista, esimerkiksi:<br />

- uusien opiskelijoiden <strong>ja</strong> opettajien tulosta<br />

- uuden opinto<strong>ja</strong>kson tai lukuvuoden alkuun liittyvistä asioista<br />

- tilojen, laitteiden <strong>ja</strong> lukujärjestysten muutoksista<br />

- ryhmän opiskeli<strong>ja</strong>n pitkäaikaisesta poissaolosta tai keskeyttämisestä hänen kanssaan<br />

sovitulla tavalla.<br />

Tutustuttaa kesken lukuvuoden tulevat opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> ryhmän toisiinsa.<br />

• Tukee opiskelijoiden <strong>ja</strong> ryhmän vastuullisuuden kehittymistä <strong>ja</strong> motivoi työskentelyyn<br />

Tukee opiskelijoiden yhteisvastuullista työskentelyä <strong>ja</strong> käyttäytymistä.<br />

Valvoo sovittujen käytäntöjen noudattamista <strong>ja</strong> käsittelee laiminlyönnit ryhmän kanssa.<br />

Antaa ryhmälle välitöntä palautetta sen toiminnasta <strong>ja</strong> kannustaa rakentavaan työskentelyyn.<br />

• Pyrkii havaitsemaan ryhmän pulmia <strong>ja</strong> tarvittaessa tarttumaan niihin<br />

Tekee havainto<strong>ja</strong> ryhmän työskentelyilmapiiriä haittaavista asioista <strong>ja</strong> selvittää niiden syyt.<br />

Käsittelee ryhmän kanssa luokan kriisi- <strong>ja</strong> pulmatilanteita (esimerkiksi kiusaaminen, tapaturmat,<br />

onnettomuudet <strong>ja</strong> vakavat sairastumiset).<br />

MUUT TOIMIJAT<br />

ERVA-OPETTAJA JA ERVA-RYHMÄ<br />

Erva-opetta<strong>ja</strong>n työn tavoitteena on auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita saamaan<br />

sellaista opetusta <strong>ja</strong> tukea, jota he tarvitsevat kasvaakseen päämäärätietoisiksi, työelämään<br />

sijoittuviksi <strong>ja</strong> ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän tavoitteeseen erva-opetta<strong>ja</strong><br />

pyrkii yhdessä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa <strong>ja</strong> muiden oppilaitoksen työntekijöiden<br />

kanssa.<br />

Kuviossa 4. erva-opetta<strong>ja</strong>n työ on <strong>ja</strong>ettu kahteen ydintoimintoon. Kumpikin ydintoiminto<br />

sisältää kaksi tehtäväaluetta. Niihin kuuluvat tehtävät on esitetty kuvion jälkeen.<br />

ERVA-OPETTAJA<br />

TUKEE RYHMÄNOHJAAJAN TOIMIA<br />

OPISKELIJAN OPINTOJEN EDISTÄMISEKSI<br />

KOORDINOI, KÄYNNISTÄÄ JA SEURAA<br />

OPISKELIJOIDEN TUKITOIMIEN TOTEUTUSTA<br />

Valmistelee ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />

kanssa<br />

esitykset erityisopiskeli<strong>ja</strong>ksi<br />

nimettävistä<br />

opiskelijoista<br />

Seuraa erityistä<br />

tukea tarvitsevien<br />

opiskelijoiden opinto<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> järjestää tarvittavia<br />

tukitoimia<br />

Varmistaa <strong>ja</strong>ksoittain<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n HOJKS<strong>ja</strong><br />

HOPS-toimien toteutumisen<br />

<strong>ja</strong> tarkistaa<br />

niiden kir<strong>ja</strong>ukset<br />

Organisoi tukitoimia,<br />

tiedottaa niistä <strong>ja</strong> tekee<br />

aloitteita tarvittavista<br />

tukitoimista<br />

Kuvio 4. Erva-opetta<strong>ja</strong>n tehtävät<br />

• Valmistelee ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kanssa esitykset erityisopiskeli<strong>ja</strong>ksi nimettävistä opiskelijoista<br />

Auttaa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a tunnistamaan luokan opiskelijoiden erityiset tuen tarpeet.<br />

Konsultoi opiskeli<strong>ja</strong>n taustatietojen, opiskeluvalmiuskartoituksen <strong>ja</strong> selvitysten tuloksista.<br />

Auttaa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a täyttämään HOJKS- <strong>ja</strong> HOPS-lomakkeet.<br />

Selvittää opiskeli<strong>ja</strong>n tarvitsemat tukitoimet HOJKSia tehtäessä <strong>ja</strong> neuvottelee niistä.<br />

• Seuraa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opinto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> järjestää tarvittavia tukitoimia<br />

Seuraa opiskeli<strong>ja</strong>n opintojen sujumista pitämällä säännöllisesti yhteyttä yhteisten <strong>ja</strong> ammatillisten<br />

aineiden opettajiin.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen verkosto 9

Järjestää tukitoimia <strong>ja</strong> tekee esityksiä opiskeli<strong>ja</strong>huollolle yksilöllisistä lisäselvityksistä <strong>ja</strong><br />

opiskeluvalmiuskartoituksista.<br />

Tiedottaa opiskeli<strong>ja</strong>huollolle <strong>ja</strong>ksoittain opiskelijoiden tukitoimien tarpeesta <strong>ja</strong> tekee aloitteita<br />

niiden järjestämiseksi.<br />

• Varmistaa <strong>ja</strong>ksoittain opiskeli<strong>ja</strong>n HOJKS- <strong>ja</strong> HOPS-toimien toteutumisen <strong>ja</strong> tarkistaa niiden<br />

kir<strong>ja</strong>ukset<br />

Varmistaa, että opiskelijoiden HOJKSit <strong>ja</strong> HOPSit on tehty <strong>ja</strong> päivitetty.<br />

Seuraa tukitoimien toteutumista <strong>ja</strong> hyötyä sekä tiedottaa niistä opettajille <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>huollolle.<br />

• Organisoi tukitoimia, tiedottaa niistä <strong>ja</strong> tekee aloitteita tarvittavista tukitoimista<br />

Suunnittelee <strong>ja</strong>ksoittain tukitoimia yhteistyössä osaston <strong>ja</strong> opintolinjojen kanssa.<br />

Konsultoi erityisopetukseen liittyvistä asioista yhteisten aineiden erva-opetta<strong>ja</strong>a, muita opettajia<br />

<strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>huoltoa.<br />

Erva-ryhmä kokoontuu <strong>ja</strong>ksoittain <strong>ja</strong> siihen kuuluvat <strong>ammattiopiston</strong> kaikki erva-opetta<strong>ja</strong>t.<br />

Kokoontumisissa käydään läpi edellisen <strong>ja</strong>kson tukitoimien toteutuminen sekä suunnitellaan<br />

seuraavalla <strong>ja</strong>ksolla toteutettavia tukitoimia <strong>ja</strong> resursse<strong>ja</strong> yhdessä oppilaitoksen johdon<br />

kanssa.<br />

OPINTO-OHJAAJA<br />

• Huolehtii opiskelijoiden henkilökohtaisesta opinto-oh<strong>ja</strong>uksesta<br />

- valinnaisopinnot, lukio-opinnot, yhdistelmäopinnot<br />

- osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen <strong>ja</strong> hyväksilukeminen sekä vapautukset jonkun<br />

oppiaineen opiskelusta<br />

- opintoalan tai opiskelupaikan vaihtaminen<br />

- <strong>ja</strong>tko-opinnot.<br />

• Konsultoi ryhmänoh<strong>ja</strong>ajia, opiskeli<strong>ja</strong>huoltoa <strong>ja</strong> opettajia opiskelijoiden oh<strong>ja</strong>amiseen liittyvissä<br />

kysymyksissä <strong>ja</strong> pulmatilanteissa.<br />

• Perehdyttää ryhmänoh<strong>ja</strong>ajia opinto-oh<strong>ja</strong>uksen perusasioihin.<br />

• Vastaa oppilaitoksessa<br />

- opinto-oh<strong>ja</strong>uksen koordinoinnista <strong>ja</strong> järjestelyistä<br />

- opiskeli<strong>ja</strong>tutorkoulutuksesta <strong>ja</strong> tutortoiminnan koordinoinnista<br />

- yhteisten aineiden valinnaisopintotarjottimen kokoamisesta.<br />

• Osallistuu opiskeli<strong>ja</strong>valintaan.<br />

• Osallistuu opinto-oh<strong>ja</strong>uksen erityisasiantunti<strong>ja</strong>na:<br />

- opiskeli<strong>ja</strong>huolto- <strong>ja</strong> johtoryhmään<br />

- opiskelijoiden opiskelua tukevien toimintakäytäntöjen kehittämiseen.<br />

• Koordinoi <strong>ja</strong> toteuttaa yhteistyössä peruskoulujen kanssa opiskelijoiden vierailu<strong>ja</strong>,<br />

TET-<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tiedotustilaisuuksia sekä konsultoi opiskeli<strong>ja</strong>valintaan liittyvissä kysymyksissä.<br />

• Tiedottaa <strong>ja</strong> pitää yhteyttä peruskouluihin, toisen asteen <strong>ja</strong> muihin oppilaitoksiin <strong>ja</strong> oppisopimustoimistoihin<br />

sekä nuorisotoimeen, työpajoihin <strong>ja</strong> työvoimatoimistoon.<br />

KURAATTORI<br />

• Huolehtii opiskelijoiden kanssa tehtävästä psykososiaalisesta työstä opiskeli<strong>ja</strong>n kasvuun<br />

<strong>ja</strong> kehittymiseen liittyvissä sekä sosiaalisissa ongelmissa, jotka vaikeuttavat hänen<br />

opiskeluaan <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ksamistaan.<br />

• Tekee yhteistyötä opiskeli<strong>ja</strong>n huoltajien <strong>ja</strong> tarvittaessa viranomaisten kanssa sekä oh<strong>ja</strong>a<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n tarvittaessa <strong>ja</strong>tkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin.<br />

• Konsultoi <strong>ja</strong> neuvottelee opetushenkilöstön kanssa, kun jonkin ryhmän, opiskeli<strong>ja</strong>n tai<br />

joidenkin opiskelijoiden tilanteesta on herännyt huoli.<br />

10 Opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen verkosto

• Osallistuu opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän työskentelyyn <strong>ja</strong> opiskelijoita tukevien työkäytäntöjen<br />

kehittämiseen oppilaitoksessa.<br />

• Luo <strong>ja</strong> ylläpitää yhteyksiä nuoria oh<strong>ja</strong>aviin, tukeviin <strong>ja</strong> hoitaviin tahoihin <strong>ja</strong> työntekijöihin<br />

sekä osallistuu alueelliseen verkostoyhteistyöhön.<br />

TERVEYDENHOITAJA<br />

• Tekee opiskelijoiden terveystarkastukset.<br />

• Oh<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> neuvoo terveyteen liittyvissä kysymyksissä sekä sairauksien, työtapaturmien <strong>ja</strong><br />

onnettomuuksien ehkäisemisessä.<br />

• Pitää sairasvastaanottoa sekä huolehtii tarvittaessa <strong>ja</strong>tkohoitoon <strong>ja</strong> -tutkimuksin oh<strong>ja</strong>amisesta<br />

sekä ensiavusta.<br />

• Ylläpitää yhteyksiä nuorten terveydenhoitotahoihin sekä tiedottaa saatavilla olevista palveluista<br />

<strong>ja</strong> niiden tarpeesta.<br />

• Osallistuu opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän toimintaan.<br />

• Huolehtii yhteistyössä muun henkilöstön <strong>ja</strong> työterveyshuollon kanssa koko kouluyhteisön<br />

<strong>ja</strong> opiskeluympäristön terveellisyydestä (työolosuhteet, koneet, laitteet jne.).<br />

OPETTAJA<br />

• Huolehtii <strong>ja</strong> vastaa oman oppiaineensa osalta:<br />

- opiskeluun <strong>ja</strong> opiskelutaitoihin perehdyttämisestä<br />

- opintojen etenemisen seuraamisesta <strong>ja</strong> arvioinnista <strong>ja</strong>ksoittain/opintokokonaisuuksittain<br />

sekä näiden tietojen a<strong>ja</strong>ntasaisesta merkinnästä opiskeli<strong>ja</strong>hallinto-ohjelmaan.<br />

• Havainnoi <strong>ja</strong> tarttuu välittömästi opiskeli<strong>ja</strong>n oppimisessa ilmenneisiin vaikeuksiin, laiminlyönteihin<br />

<strong>ja</strong> ongelmiin sekä tiedottaa niistä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong> erva-opetta<strong>ja</strong>lle.<br />

• Ottaa vastuuta opiskeli<strong>ja</strong>n tukemisesta <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>amisesta yhteistyössä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n,<br />

erva-opetta<strong>ja</strong>n, opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> muun opiskeli<strong>ja</strong>huoltohenkilöstön kanssa.<br />

OPINTOSIHTEERI<br />

• Toimii yhdyshenkilönä Kelaan (opintotuki-, koulumatkatuki- <strong>ja</strong> valvontailmoitusasiat).<br />

• Kir<strong>ja</strong>a opiskeli<strong>ja</strong>hallinto-ohjelmaan opiskeli<strong>ja</strong>valinnat <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>ksi siirrot.<br />

• Ylläpitää opiskeli<strong>ja</strong>rekisteriä <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>tilasto<strong>ja</strong>.<br />

• Kir<strong>ja</strong>a työssäoppimispaikat <strong>ja</strong> -a<strong>ja</strong>t sekä näytöt.<br />

• Tulostaa päättö-, näyttö- <strong>ja</strong> opiskelutodistukset.<br />

• Jakaa opiskelijoille opiskeli<strong>ja</strong>intranetin salasanat <strong>ja</strong> pitää ne a<strong>ja</strong>n tasalla.<br />

• Tekee vakuutusyhtiöiden tapaturmailmoitukset.<br />

OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmä on oppilaitoksen opiskeli<strong>ja</strong>huoltotyötä koordinoiva moniammatillinen<br />

ryhmä, jonka puheenjohta<strong>ja</strong>na toimii koulutuspäällikkö. Siihen kuuluvat koulutuspäällikön<br />

lisäksi rehtori, terveydenhoita<strong>ja</strong>, kuraattori, erva-koordinaattori 2 , opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />

tarvittaessa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>. Kokoukseen voidaan kutsua myös muita henkilöitä, joita käsiteltävä<br />

asia koskee. Laa<strong>ja</strong>-alainen yhteistyö eri ammattiryhmien kesken on välttämätöntä,<br />

jotta opiskelijoiden hyvinvointia voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän perustehtävänä on:<br />

• Koordinoida <strong>ja</strong> kehittää opiskeli<strong>ja</strong>huollollista työtä koulussa.<br />

• Osallistua kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen.<br />

• Etsiä keino<strong>ja</strong> auttaa tukea tarvitsevia opiskelijoita.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän toiminta <strong>ja</strong>kaantuu yksilö-, luokka-, oppilaitos- <strong>ja</strong> sidosryhmätyöhön.<br />

2<br />

erva-koordinaattori on koko oppilaitoksen tai koulutuskeskuksen erva-opettajien toimintaa koordinoiva<br />

erityisopetta<strong>ja</strong><br />

Opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen verkosto 11

Tämä on mun unelma-ala, sillä tätä kautta<br />

on mahdollista vaikuttaa.<br />

– Eveliina

RYHMÄNOHJAAJAN TYÖKALUJA<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> tarvitsee hyviä yhteistyö- <strong>ja</strong> neuvottelutaito<strong>ja</strong> sekä oman arvonsa tuntevaa<br />

<strong>ja</strong> samalla nöyrää, toista ihmistä kunnioittavaa asennoitumista. Lisäksi hän tarvitsee opiskelun<br />

oh<strong>ja</strong>amiseen liittyviä tieto<strong>ja</strong> sekä hyvää yleiskuvaa oman oppilaitoksensa toiminnasta<br />

<strong>ja</strong> sen opiskeli<strong>ja</strong>lle tarjoamista mahdollisuuksista.<br />

Tavallisesti ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t eivät saa tehtäviinsä perehdytystä tai valmennusta, vaan<br />

joutuvat melko itsenäisesti oppimaan työhönsä – usein kantapään kautta. Ryhmänoh<strong>ja</strong>ajilla<br />

ei myöskään yleensä ole käytettävissään työtään tukevia oppimateriaale<strong>ja</strong>, oppaita tai<br />

muita työkalu<strong>ja</strong>.<br />

COOPER-projektissa laadittiin opiskelijoiden henkilökohtaisen oh<strong>ja</strong>uksen <strong>ja</strong> tukitoimien<br />

suunnittelun tueksi ohjeet, lomakkeet sekä yhdessä sovitut toimintamallit:<br />

• tuloluokkien opiskelijoiden oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietojen kokoamiseen<br />

• tulohaastatteluihin<br />

• lukuvuoden alussa toteutettaviin opiskelijoiden oh<strong>ja</strong>uskeskusteluihin.<br />

Nämä muodostavat prosessin <strong>ja</strong> mallin, joka auttaa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a seuraamaan <strong>ja</strong> tukemaan<br />

pitkäjänteisesti <strong>ja</strong> suunnitelmallisesti opiskelijoidensa opintojen etenemistä.<br />

Seuraavassa selvitetään pääpiirteittäin COOPER-projektissa rakennettu oh<strong>ja</strong>ustoiminnan<br />

malli. Ensin kuvataan projektin aikana kehitetty oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomakkeen<br />

idea. Sen jälkeen siirrytään tarkastelemaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille<br />

tehtävää tulohaastattelua <strong>ja</strong> 2. <strong>ja</strong> 3. vuoden opiskelijoille tehtävää oh<strong>ja</strong>uskeskustelua.<br />

COOPER-projektissa kehitettyyn oh<strong>ja</strong>ustoiminnan malliin kuuluu lisäksi erityinen tulohaastattelujen<br />

<strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uskeskustelujen yhteenvetokäytäntö, jonka tavoitteet <strong>ja</strong> toteutus kuvataan<br />

osion lopussa.<br />

Lopuksi esitellään vielä joitakin muita ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työn kannalta hyödyllisiä välineitä<br />

eli huolen puheeksi ottamista <strong>ja</strong> varhaista puuttumista, toimintaohjeita <strong>ja</strong> pelisääntöjä<br />

sekä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työn organisoimista <strong>ja</strong> suunnittelua tukemaan kehitettyjä muistilisto<strong>ja</strong>.<br />

Viimeisenä on luettelo opiskeluun liittyvistä keskeisistä käsitteistä.<br />

OHJAUSTOIMINNAN TAUSTATIEDOT<br />

Ammatillisten opintojen alkaessa opiskeli<strong>ja</strong>lla on takanaan pitkä taival peruskoulussa. Ammattiopetuksen<br />

maailma on kuitenkin varsin erilainen kuin perusopetuksen. Ammatillisissa<br />

aineissa opiskeli<strong>ja</strong>n täytyy opetella aivan uusia työskentelytapo<strong>ja</strong>, itsenäistä opiskeluotetta<br />

<strong>ja</strong> asennoitumista tehtäviinsä. Myös esimerkiksi työturvallisuuteen <strong>ja</strong> vastuulliseen<br />

työskentelyyn liittyvät asiat ovat tärkeitä alusta asti.<br />

Jotta opiskeli<strong>ja</strong>n ammatilliset opinnot käynnistyisivät mahdollisimman hyvin, oppilaitoksessa<br />

suunnitellaan yleensä jo ennen opintojen alkua uusien opiskelijoiden opetuksen<br />

järjestelyjä sekä varataan aikaa <strong>ja</strong> resursse<strong>ja</strong> mahdollisiin tukitoimiin. Tämän on todettu<br />

helpottavan merkittävästi lukuvuoden alkua <strong>ja</strong> ennaltaehkäisevän keskeyttämistä.<br />

Ammatillisissa ESR-projekteissa <strong>ja</strong> oppilaitoksissa on rakennettu monenlaisia käytäntöjä,<br />

joilla on pyritty saamaan tietoa opintonsa aloittavien tuen <strong>ja</strong> opetusjärjestelyiden tarpeista.<br />

COOPER-projektin aikana huomattiin, että luodut toimintamallit eivät soveltuneet<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työkalu<strong>ja</strong> 13

kovinkaan hyvin alueelle, jossa ammattiopintoihin hakeutuvien määrät ovat suuria <strong>ja</strong> nuoret<br />

<strong>ja</strong>kautuvat moniin oppilaitoksiin usean eri kunnan alueella. Selvitysten <strong>ja</strong> kokeilujen<br />

kautta päädyttiin malliin, johon kuuluu koulutuskuntayhtymän alueella kaikille toisen asteen<br />

ammattioppilaitoksiin hyväksytyille lähetettävä oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomake.<br />

Oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomakkeen tavoitteena on saada opiskeli<strong>ja</strong>lta <strong>ja</strong> hänen<br />

huolta<strong>ja</strong>ltaan opiskeli<strong>ja</strong>n opetuksen <strong>ja</strong> tukitoimien suunnittelun kannalta hyödyllisiä tieto<strong>ja</strong>:<br />

• aikaisemmista opinnoista<br />

• mahdollisista oppimisvaikeuksista <strong>ja</strong> tuen tarpeista<br />

• asioista, jotka olisi hyvä ottaa huomioon opetus- <strong>ja</strong> muissa järjestelyissä.<br />

Taustatietolomake lähetetään oppilaitokseen hyväksytyille samalla, kun heille ilmoitetaan<br />

opiskelupaikasta. Lomakkeen liitteenä on saatekirje, jossa kerrotaan, mihin tarkoitukseen<br />

pyydettyjä tieto<strong>ja</strong> käytetään <strong>ja</strong> ketkä annettuihin tietoihin voivat tutustua. Saatteessa tähdennetään,<br />

etteivät tiedot vaikuta opiskeli<strong>ja</strong>n opintosuoritusten arviointiin. Lisäksi siinä<br />

todetaan, että tiedot helpottavat opiskeli<strong>ja</strong>n opetuksen <strong>ja</strong> opetusjärjestelyjen suunnittelua.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> hänen huolta<strong>ja</strong>ansa ei kuitenkaan voida velvoittaa täyttämään lomaketta.<br />

Uusilta opiskelijoilta <strong>ja</strong> heidän huoltajiltaan pyydetään myös suostumus saada siirtää aikaisemmasta<br />

oppilaitoksesta opiskeli<strong>ja</strong>n terveystieto<strong>ja</strong> uuden oppilaitoksen opiskeluterveydenhuollolle<br />

sekä lupa opiskeli<strong>ja</strong>huollolle saada tarvittaessa tieto<strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n aikaisemmassa<br />

oppilaitoksessa saamista tukitoimista <strong>ja</strong> niiden tarpeesta.<br />

Oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomake palautetaan erillisessä kirjekuoressa ammattioppilaitoksen<br />

opiskeli<strong>ja</strong>huollon työntekijälle. Sen liitteenä opiskeli<strong>ja</strong>n huolta<strong>ja</strong> voi lähettää<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n peruskoulusta saaman HOJKSin tai muita tarpeelliseksi katsomiaan lausunto<strong>ja</strong><br />

tai selvityksiä.<br />

Lomakkeen käyttö eettisesti oikealla <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n henkilötietosuo<strong>ja</strong>a turvaavalla tavalla<br />

edellyttää opiskeli<strong>ja</strong>huollon <strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien perehdyttämistä. Taustatietolomakkeesta<br />

on myös hyvä tiedottaa peruskoulussa oppilaiden <strong>ja</strong>tko-opintoihin oh<strong>ja</strong>amisesta vastaaville<br />

henkilöille. Tällöin he voivat kertoa siitä jo etukäteen erityisiä tukitoimia tarvitseville<br />

opiskelijoille <strong>ja</strong> heidän huoltajilleen sekä opastaa heitä sen täyttämisessä.<br />

Oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomake on yksi tapa saada tietoa opiskelijoista. Sen ohella<br />

ammatillisten oppilaitosten <strong>ja</strong> peruskoulujen opiskeli<strong>ja</strong>huollon/opinto-oh<strong>ja</strong>uksen yhteiset<br />

kokoontumiset ovat arvokkaita mahdollisuuksia tiedonvaihtoon <strong>ja</strong> keskinäisen yhteistyön<br />

vahvistamiseen.<br />

Oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomake <strong>ja</strong> esimerkki sen mukana lähetettävästä saatteesta<br />

löytyvät oppaan ”työkalupakista”.<br />

sivu 33<br />

TULOHAASTATTELU<br />

Ammattiopintojen aloittaminen on usein tärkeä <strong>ja</strong> jännittävä vaihe nuoren elämässä. Opintojen<br />

aloittaminen koetaan mahdollisuutena, mutta samalla se voi tuntua nuoresta pelottavalta<br />

<strong>ja</strong> uhkaavaltakin; omaa tuttua luokkayhteisöä ei enää ole <strong>ja</strong> monivuotiset turvalliset<br />

kaverit ovat usein ha<strong>ja</strong>antuneet eri suunnille. Peruskoulun <strong>ja</strong> ammattiopintojen nivelvaiheessa<br />

sekä nuoren sosiaalinen että oppimisympäristö muuttuvatkin lähes täysin. Myös<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle työskentelyn käynnistäminen uuden tuloluokan kanssa on haasteellista<br />

<strong>ja</strong> jännittävää aikaa.<br />

Ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong> luovat poh<strong>ja</strong>n yhteistyölleen.<br />

Tässä heillä on apunaan tulohaastattelu, jossa kaikki opiskeli<strong>ja</strong>t saavat mahdollisuuden<br />

henkilökohtaisesti tutustua ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> keskustella opiskelun aloittamiseen<br />

liittyvistä kysymyksistä, toiveista, huolenaiheista <strong>ja</strong> tuen tarpeesta. Parhaimmil-<br />

14 Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työkalu<strong>ja</strong>

laan tulohaastattelu auttaa opiskeli<strong>ja</strong>a kiinnittymään opintoihinsa, lieventää epävarmuutta<br />

<strong>ja</strong> jännittämistä sekä ehkäisee opintojen keskeyttämistä.<br />

COOPER-projektissa laadittiin tulohaastattelu<strong>ja</strong> helpottamaan <strong>ja</strong> jäsentämään haastattelulomake<br />

<strong>ja</strong> haastattelujen yhteenvetolomake (tarkempi kuvaus myöhemmin) sekä<br />

niiden käyttöä opastavat ohjeet.<br />

Tulohaastattelussa on tavoitteena:<br />

• opiskeli<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tutustuminen <strong>ja</strong> toisiaan arvostavan kontaktin rakentaminen<br />

• tietojen saaminen opiskelun käynnistymisen kannalta tärkeistä asioista<br />

• <strong>ja</strong>tkotoimenpiteiden tarpeen arvioiminen<br />

• myönteisen haastattelukokemuksen tarjoaminen opiskeli<strong>ja</strong>lle, mikä voi rohkaista häntä<br />

myös <strong>ja</strong>tkossa osallistumaan aktiivisesti oh<strong>ja</strong>uskeskusteluihin <strong>ja</strong> työhaastatteluihin.<br />

Tulohaastattelut on hyvä suorittaa kolmen ensimmäisen viikon aikana. Silloin niin opiskeli<strong>ja</strong><br />

kuin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> saavat niistä suurimman hyödyn. Kesken lukuvuotta opintonsa<br />

aloittaville haastattelu on hyvä tehdä mahdollisimman pian, jotta he pääsevät heti kiinni<br />

opiskeluun.<br />

Tulohaastattelulomake <strong>ja</strong>etaan ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tunnilla. Silloin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> kertoo<br />

opiskelijoille haastattelun tavoitteista, tietojen käyttämisestä <strong>ja</strong> luottamuksellisuudesta sekä<br />

opastaa heitä lomakkeen täyttämisessä. Halutessaan opiskeli<strong>ja</strong> voi viedä lomakkeen kotiinsa<br />

<strong>ja</strong> keskustella siitä myös huoltajiensa kanssa. Lomake palautetaan viimeistään varsinaisessa<br />

tulohaastattelussa.<br />

Myöhemmin syksyllä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi antaa opiskelijoille sopivia tulohaastattelua täydentäviä<br />

tehtäviä <strong>ja</strong> harjoituksia, joissa opiskeli<strong>ja</strong>t saavat <strong>ja</strong>tkaa heille tärkeiden asioiden<br />

käsittelyä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi pienet kirjoitelmat, maalaukset, kollaasit, mind<br />

mapit, kuvat, tulevaisuuskartat jne. Täydentäviä harjoituksia voi toteuttaa myös yhteistyössä<br />

muiden opettajien kanssa. Hyviä vaihtoehto<strong>ja</strong> on monia, joten kannattaa käyttää<br />

mielikuvitusta!<br />

Tulohaastatteluista voi saada hyviä vihjeitä asioista, joita on tarpeen käsitellä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n,<br />

terveystiedon tai opiskeli<strong>ja</strong>huoltohenkilöstön pitämillä oppitunneilla. Tällaisia aiheita<br />

voivat olla esimerkiksi myöhästyminen <strong>ja</strong> lintsaus, väsymys, jännittäminen, oppimisvaikeudet,<br />

valittuun ammattialaan tutustuminen jne. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tulee kuitenkin suunnitella<br />

aiheiden käsittely niin, etteivät opiskelijoiden luottamuksellisesti kertomat asiat henkilöidy<br />

eikä opiskeli<strong>ja</strong> koe osoittamaansa luottamusta petetyksi. Käsittelyä kannattaakin<br />

miettiä yhdessä esimerkiksi opiskeli<strong>ja</strong>huoltohenkilöstön tai erityisopetta<strong>ja</strong>n kanssa.<br />

Oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomakkeet <strong>ja</strong> tulohaastattelut antavat monipuolisen kuvan<br />

opintonsa alkavasta luokasta <strong>ja</strong> sen tarpeista. Lisätietoa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> saa myös opiskelijoille<br />

lukuvuoden alussa tehtävistä opiskeluvalmius- <strong>ja</strong> opiskelutyylikartoituksista. Nämä<br />

kaikki yhdessä auttavat ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a suunnittelemaan opetustaan <strong>ja</strong> arvioimaan tarvetta<br />

nimetä opiskeli<strong>ja</strong> erityisopiskeli<strong>ja</strong>ksi.<br />

Tulohaastattelu voi siis olla yksi parhaimmista työkaluista päästä alkuun yhteistyössä<br />

<strong>ja</strong> opetuksen suunnittelussa. Seuraavassa erään ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kokemus:<br />

”Tein haastattelut heti kolmen ensimmäisen viikon aikana <strong>ja</strong> sain luotua alusta alkaen hyvät<br />

yhteydet opiskelijoihin. Tietynlainen jännittyneisyys hävisi <strong>ja</strong> mielestäni opiskelijoiden turvallisuudentunne<br />

uudessa koulussa <strong>ja</strong> ympäristössä lisääntyi. Haastattelun jälkeen oppitunneilla<br />

oli havaittavissa myös selvästi rennompi <strong>ja</strong> parempi ilmapiiri.<br />

Haastattelulomakkeen kysymysten monipuolisuus antoi minulle laa<strong>ja</strong>n kuvan opiskeli<strong>ja</strong>sta<br />

<strong>ja</strong> siitä, mitä hän tekee koulun ulkopuolella. Haastattelutilanne ei ollut niin virallinen, kun<br />

saatoimme puhua muustakin kuin koulunkäynnistä. Monet heistä kysyivät myös asioista,<br />

jotka askarruttivat tai ihmetyttivät. Uskon, että opiskeli<strong>ja</strong>t saivat näin minustakin inhimillisemmän<br />

kuvan.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työkalu<strong>ja</strong> 15

Tiedot edellisistä opinnoista auttoivat minua ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>na tiedostamaan <strong>ja</strong> ymmärtämään,<br />

mitä mahdollisia ongelmia tai esteitä olisi odotettavissa. Tulohaastattelut auttoivat<br />

minua saamaan kokonaiskuvan <strong>ja</strong> rakensinkin opetusjärjestelyt uuden ryhmän tarpeiden<br />

mukaan. Ryhmässä oli esimerkiksi monia, joilla oli keskittymisvaikeuksia. Siksi pilkoin päivän<br />

pienemmiksi kokonaisuuksiksi <strong>ja</strong> aloitin ammatillisen opetuksen pienistä opiskelijoita<br />

kiinnostavista tehtävistä. Haastattelut auttoivat myös arvioimaan, keille HOJKSin tekeminen<br />

tulisi olemaan tarpeen.”<br />

Tulohaastatteluun liittyvät lomakkeet <strong>ja</strong> ohjeet löytyvät oppaan ”työkalupakista”.<br />

sivu 38<br />

OHJAUSKESKUSTELU<br />

Jokaisen lukuvuoden alussa on tarpeen keskustella kaikkien opiskelijoiden kanssa henkilökohtaisesti<br />

heidän opiskelustaan <strong>ja</strong> suunnitella <strong>ja</strong>tkoa. Oh<strong>ja</strong>uskeskustelussa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lla<br />

<strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>lla on tilaisuus yhdessä tarkastella, miten opinnot ovat sujuneet edellisenä<br />

vuotena <strong>ja</strong> millä mielellä opiskeli<strong>ja</strong> on aloittamassa uutta lukuvuotta. Kesän aikana<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n elämässä on voinut tapahtua asioita <strong>ja</strong> muutoksia, jotka saattavat merkittävästi<br />

vaikuttaa hänen opiskeluunsa. Keskeisiä aiheita keskustelussa ovat kuulumisten vaihto,<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n omien tavoitteiden <strong>ja</strong> odotusten kartoitus sekä mahdollisten opintorästien suorittamisen<br />

suunnittelu.<br />

Oh<strong>ja</strong>uskeskusteluista on hyötyä myös opinnoissaan hyvin edenneille <strong>ja</strong> opiskelusta<br />

innostuneille oppilaille. Heille oh<strong>ja</strong>uskeskustelu tarjoaa tilaisuuden pohtia, kuinka opetusta<br />

voitaisiin järjestellä <strong>ja</strong>tkossakin niin, että se olisi riittävän haasteellista <strong>ja</strong> kiinnostavaa.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>lta saadut ideat <strong>ja</strong> ehdotukset voivat auttaa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a henkilökohtaistamaan<br />

opetusta <strong>ja</strong> tarjoamaan opiskeli<strong>ja</strong>lle sopivia työssäoppimispaikko<strong>ja</strong>.<br />

Tulohaastatteluun verrattuna oh<strong>ja</strong>uskeskustelut edellyttävät ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta aktiivisempaa<br />

oh<strong>ja</strong>usotetta. Täytetyn lomakkeen vastaukset ovat vasta yhteisen miettimisen <strong>ja</strong><br />

keskustelun alku. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kannattaa esittää lisäkysymyksiä <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ta opiskeli<strong>ja</strong>a<br />

selvittämään itselleenkin tarkemmin <strong>ja</strong> rehellisesti asioitaan, tuntemuksiaan <strong>ja</strong> pyrkimyksiään.<br />

Oh<strong>ja</strong>uskeskustelu on hyvä kuitenkin aloittaa aina faktoista <strong>ja</strong> helpoista asioista.<br />

Mikäli ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong> eivät juuri tunne toisiaan, painottuvat – kuten tulohaastattelussakin<br />

– aluksi tutustumiseen <strong>ja</strong> kontaktin luomiseen liittyvät asiat. Siksi uusi<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> tarvitsee keskusteluihin enemmän aikaa. Rästeistä <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>lle hankalista<br />

asioista puhuminen <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>aminen onnistuvat vasta, kun ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

välillä on syntynyt asiallisen luottavainen suhde.<br />

Opinto<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong>tkavien luokkien oh<strong>ja</strong>uskeskusteluissa on tärkeää puhua myös luokan<br />

opiskeluilmapiiristä <strong>ja</strong> asioista, jotka voisivat parantaa opiskeluympäristöä. Oh<strong>ja</strong>uskeskusteluissa<br />

voi tulla luontevasti <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n kannalta turvallisella tavalla esiin luokassa<br />

opiskelua häiritsevät jännitteet, ristiriidat tai kiusaamiset. Mikäli näitä ilmenee, niihin on<br />

tartuttava rauhallisen määrätietoisesti <strong>ja</strong> turvattava samalla, ettei kukaan opiskeli<strong>ja</strong> tunne<br />

joutuneensa ”kantelupukiksi”. Jos tilanne on vähänkään hankala, ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n on syytä<br />

neuvotella jonkun opiskeli<strong>ja</strong>huollon työntekijän kanssa, kuinka esille noussutta asiaa<br />

käsitellään.<br />

Viimeisen opiskeluvuoden oh<strong>ja</strong>uskeskusteluissa painottuvat aiempaa vahvemmin tulevaisuuteen<br />

<strong>ja</strong> työelämään tai <strong>ja</strong>tkokoulutukseen siirtymiseen liittyvät tavoitteet <strong>ja</strong> asiat.<br />

Silloin keskustelussa voi tulla esiin myös opiskeli<strong>ja</strong>n pelko<strong>ja</strong>, epävarmuutta <strong>ja</strong> epätietoisuutta<br />

omista mahdollisuuksistaan <strong>ja</strong> edellytyksistään päästä <strong>ja</strong>tko-opintoihin tai työelämään.<br />

Eräs ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> kertoo oh<strong>ja</strong>uskeskusteluistaan:<br />

”Aloitin oh<strong>ja</strong>uskeskustelut heti kesän jälkeen. Siinä puuhassa hurahtikin sitten muutama<br />

tunti, mutta haastattelut olivat kyllä ehdottomasti vaivansa arvoisia! Oh<strong>ja</strong>uskeskusteluloma-<br />

16 Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työkalu<strong>ja</strong>

ke auttoi minua ottamaan esille kaikki tärkeät asiat <strong>ja</strong> oli hyvä, että lomakkeet olivat pysyneet<br />

lähes samanlaisina kuin edellisvuotena. Nyt niitä oli tutumpi käyttää.<br />

Oh<strong>ja</strong>uskeskusteluissa kävi ilmi, että parille opiskeli<strong>ja</strong>lle oli tullut loman aikana pulmia.<br />

Keskusteluiden jälkeen pystyin tarttumaan niihin ajoissa <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>amaan nämä opiskeli<strong>ja</strong>t kuraattorin<br />

<strong>ja</strong> terveydenhoita<strong>ja</strong>n juttusille. Kävimme haastatteluissa läpi myös opiskelijoiden<br />

rästitilanteet. Joillekin se oli melko kova paikka, koska he joutuivat itse selvittämään rästinsä<br />

<strong>ja</strong> niiden syyt. Tämä kuitenkin herätteli heitä ottamaan itse vastuuta <strong>ja</strong> teimme jokaisen opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

kanssa rästilukkarit. Näin saimme samalla tukitoimet käyntiin.<br />

Oh<strong>ja</strong>uskeskusteluiden jälkeen minulla oli selkeä kuva sekä koko luokan että jokaisen<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n tilanteesta. Myös opiskeli<strong>ja</strong>t tuntuivat pääsevän loman jälkeen paremmin kiinni<br />

koulunkäyntiin. Opon <strong>ja</strong> kuraattorin mukaan myös heidän työtään helpotti, että tarvittavat<br />

tukitoimet olivat selvillä jo alkusyksystä.<br />

Olemme jo parina kolmena vuonna käyneet porukalla läpi oh<strong>ja</strong>uskeskusteluita <strong>ja</strong> niiden<br />

toteuttamista. Nyt kaikki tietävät, keneltä voi kysyä, jos tarvitsevat apua. Minulle itsellenikin<br />

on ollut apua siitä, että oh<strong>ja</strong>uskeskustelujen tuloksista on puhuttu yhdessä opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän<br />

kanssa. En ole ollut niin yksin, kun opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmä on ollut taustatukena <strong>ja</strong><br />

olemme yksissä tuumin seuranneet opiskelijoiden edistymistä <strong>ja</strong> järjestäneet tukitoimia.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>tkin ovat huomanneet, ettei oh<strong>ja</strong>uskeskustelu<strong>ja</strong> käydä vain keskustelun vuoksi.<br />

Nyt sekä opetta<strong>ja</strong> että opiskeli<strong>ja</strong>t tarttuvat sovittuihin asioihin <strong>ja</strong> ryhtyvät hommiin!”<br />

sivu 44<br />

Oh<strong>ja</strong>uskeskusteluun liittyvät lomakkeet <strong>ja</strong> ohjeet löytyvät oppaan ”työkalupakista”.<br />

TULOHAASTATTELUJEN JA OHJAUSKESKUSTELUJEN<br />

YHTEENVETO<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> saa tulohaastattelujen <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uskeskustelujen avulla luokastaan <strong>ja</strong> opiskelijoistaan<br />

tärkeää tietoa. Nämä tiedot on hyödyllistä koota <strong>ja</strong> tiivistää luokkakohtaiselle<br />

yhteenvetolomakkeelle. Näin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> saa helposti kokonaiskuvan luokan opiskelijoiden<br />

tilanteesta.<br />

Yhteenveto<strong>ja</strong> käytetään arvioitaessa opiskelijoiden opetusjärjestelyjen <strong>ja</strong> tukitoimien<br />

tarvetta sekä suunniteltaessa niitä opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmässä tai yhdessä muiden opettajien<br />

kanssa. Yhteenvedot ovat erityisen hyödyllisiä, jos luokan opiskelijoilla on monenlaisia<br />

opetusjärjestelyjen <strong>ja</strong> tukitoimien tarpeita.<br />

Yhteenvetolomakkeen tiedot ovat luottamuksellisia. Välitettäessä niistä tietoa tulee oppilaitoksessa<br />

noudattaa opiskeli<strong>ja</strong>n henkilötietosuo<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> tietojen salassa pitämistä koskevia<br />

ohjeita <strong>ja</strong> määräyksiä (katso esimerkiksi ”Ota oppaaksi henkilötietolaki”). Käsiteltäessä<br />

yhteisissä kokouksissa opiskelijoiden opetusjärjestelyitä <strong>ja</strong> tukitoimia ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi<br />

<strong>ja</strong>kaa yhteenvetolomakkeen, jossa on ainoastaan luokan opiskelijoiden nimet. Kokouksen<br />

osallistu<strong>ja</strong>t voivat tehdä saamaansa lomakkeeseen omat muistiinpanonsa <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>ta omalta<br />

osaltaan tehdyt sopimukset.<br />

sivu 51<br />

Yhteenvetolomakkeet <strong>ja</strong> lisäohjeet löytyvät oppaan ”työkalupakista”.<br />

MUITA RYHMÄNOHJAAJAN TYÖKALUJA<br />

HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN<br />

Huolen puheeksi ottamisen menetelmä antaa välineitä tarttua varhain tilanteisiin <strong>ja</strong> asioihin,<br />

jotka pitkittyessään voivat johtaa vaikeisiin ongelmiin. Menetelmä on kehitetty alun<br />

perin sosiaalihuollon puolella, <strong>ja</strong> sitä sovelletaan nykyään sekä sosiaali-, terveys- että opetus-<br />

<strong>ja</strong> kasvatustyössä.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työkalu<strong>ja</strong> 17

Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa aikuinen tarttuu asiaan heti, kun<br />

hänelle herää huoli nuoren tilanteesta tai voinnista. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asiaan<br />

tartutaan, sitä paremmin nuorta on mahdollista tukea <strong>ja</strong> löytää ratkaisu<strong>ja</strong>, miten ehkäistä<br />

nuoren ongelmien kärjistyminen <strong>ja</strong> kasautuminen.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n ei tarvitse päättää ennen itseä askarruttavan asian puheeksi ottamista,<br />

onko huoli oikeasti suuri tai objektiivisesti olemassa. Riittää, että hän tuntee tarvitsevansa<br />

neuvoa tai apua häntä huolettavassa nuorta koskevassa asiassa. Jo keskustelu<br />

toisten kanssa voi selkiyttää tilannetta <strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n intuitiivinen kuva omasta huolestaan<br />

tarkentuu: huoli voi vähentyä tai varmistuu, että nuoren tilannetta kannattaa todella<br />

selvittää tarkemmin.<br />

EI HUOLTA PIENI HUOLI<br />

HUOLEN HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI<br />

1 2 3 4 5 6 7<br />

Ei huolta<br />

lainkaan.<br />

Pieni huoli<br />

tai ihmettely<br />

käynyt<br />

mielessä,<br />

luottamus<br />

omiin mahdollisuuksiin<br />

vahva.<br />

Huoli tai<br />

ihmettely<br />

käynyt<br />

toistuvasti<br />

mielessä,<br />

luottamus<br />

omiin mahdollisuuksiin<br />

hyvä.<br />

A<strong>ja</strong>tuksia<br />

lisävoimavarojen<br />

tarpeesta.<br />

Huoli kasvanut,<br />

luottamus<br />

omiin<br />

mahdollisuuksiin<br />

heikentynyt.<br />

Mielessä<br />

toivomus<br />

lisävoimavaroista<br />

<strong>ja</strong><br />

kontrollin<br />

lisäämisestä.<br />

Huoli tuntuva,<br />

omat<br />

voimavarat<br />

ehtymässä.<br />

Selvästi<br />

koettu lisävoimavarojen<br />

<strong>ja</strong> kontrollin<br />

lisäämisen<br />

tarve.<br />

Huolta<br />

paljon <strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong>tkuvasti:<br />

lapsi/nuori<br />

vaarassa.<br />

Omat keinot<br />

loppumassa.<br />

Lisävoimavaro<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong><br />

kontrollia<br />

saatava mukaan<br />

heti.<br />

Huoli erittäin<br />

suuri:<br />

lapsi/nuori<br />

välittömässä<br />

vaarassa.<br />

Omat keinot<br />

lopussa.<br />

Muutos tilanteeseen<br />

saatava heti.<br />

Kuvio 5. Työntekijän/aikuisen kokema, nuorta koskevan huolen vyöhykkeistö<br />

Huolen tunnistamisessa <strong>ja</strong> kuvaamisessa auttaa huolen vyöhykkeistö. Jos ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />

huoli jostain opiskeli<strong>ja</strong>sta tai luokkansa tilanteesta alkaa lähestyä tai on jo huolen<br />

harmaalla vyöhykkeellä, niin hänen kannattaa ottaa asia puheeksi esimerkiksi jonkun opiskeli<strong>ja</strong>huollon<br />

työntekijän kanssa.<br />

Huolen puheeksi ottamista helpottamaan on laadittu lomake, joka auttaa esimerkiksi<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a valmistautumaan häntä huolettavan opiskeli<strong>ja</strong>n tilanteen käsittelyyn vaihe<br />

vaiheelta. Lomakkeessa on kuvattu seuraavat vaiheet:<br />

1. Mieti nuorta, josta sinulla on huoli.<br />

2. Mitä tiedät hänestä nyt?<br />

3. Mistä olet huolissasi nuoren tilanteessa?<br />

4. Mitä luulet tapahtuvan, jos et ota huolta puheeksi?<br />

5. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu?<br />

6. Mitä voimavaro<strong>ja</strong>/hyvää nuoren tilanteessa on?<br />

7. Mitä sinä voit tehdä tukeaksesi huolen vähenemistä?<br />

8. Kenen apua tarvitset siihen?<br />

9. Miten otat huolesi puheeksi? Mitä sanot?<br />

10.Aika <strong>ja</strong> paikka?<br />

11.Mitä luulet tapahtuvan?<br />

Mieti jälkeenpäin:<br />

Miten toteutit puheeksi ottamisen?<br />

Mitkä ovat omat tuntemuksesi tilanteen sujumisesta?<br />

Miten <strong>ja</strong>tkat tästä eteenpäin?<br />

18 Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työkalu<strong>ja</strong>

Vaikka huolen vyöhykkeistö <strong>ja</strong> puheeksi ottamisen eri vaiheet saattavat olla ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle<br />

osittain tuttu<strong>ja</strong>, niin niiden käyttäminen vaatii koulutusta <strong>ja</strong> harjoittelua. Usein huolen<br />

puheeksi ottamisen menetelmää opetellessa <strong>ja</strong> harjoitellessa syntyy yllättäviä <strong>ja</strong> ehkä hämmentäviäkin<br />

tilanteita. Siksi opettelu- <strong>ja</strong> harjoitteluvaiheessa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lla pitää olla<br />

mahdollisuus työnoh<strong>ja</strong>ukseen, jossa hän voi <strong>ja</strong>kaa kokemuksiaan <strong>ja</strong> käsitellä käytännön<br />

tilanteissa heränneitä kysymyksiä yhdessä toisten ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien <strong>ja</strong> puheeksi ottamisen<br />

menetelmää tuntevan työnoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kanssa.<br />

Huolen puheeksi ottamisen menetelmää <strong>ja</strong> sen käyttöä ovat kuvanneet Esa Eriksson<br />

<strong>ja</strong> Erik Arnkil (2005) Stakesin julkaisussa ”Huoli puheeksi, opas varhaisista dialogeista”.<br />

Stakes on myös järjestänyt huolen puheeksi ottamisen menetelmän koulutta<strong>ja</strong>koulutuksia.<br />

Sopivia kouluttajia <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ajia on eri puolilla Suomea.<br />

TOIMINTAOHJEET JA PELISÄÄNNÖT<br />

COOPER-projektin aikana ammattiopistojen ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien kanssa käydyissä keskusteluissa<br />

nousi toistuvasti esiin kolme asiaa. Ensinnäkin toimintaohjeet olivat usein monimutkaisia<br />

<strong>ja</strong> ha<strong>ja</strong>llaan eri paikoissa, jolloin niitä oli vaikea tarvitessaan löytää. Toiseksi<br />

joissakin toimintaohjeissa oli asetettu niin yleviä <strong>ja</strong> ehdottomia tavoitteita, ettei niitä voinut<br />

soveltaa johdonmukaisesti käytännön työssä. Kolmanneksi toimintaohjeita ei ollut ollenkaan<br />

joistakin varsin keskeisistä arkipäivän työssä vastaan tulevista asioista.<br />

Työyhteisöjä tutkittaessa on todettu, että yksi keskeisistä henkilöstön hyvinvoinnin,<br />

työssä onnistumisen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ksamisen tukipilareista ovat toiminta-ohjeet <strong>ja</strong> pelisäännöt, jotka<br />

tukevat aidosti käytännön työn sujumista <strong>ja</strong> onnistumista (Tiuraniemi1994; Furman, Ahola,<br />

Hirvihuhta 2004; Järvinen 2004). Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t toivoivatkin ennen kaikkea toimintaohjeita<br />

<strong>ja</strong> pelisääntöjä, jotka auttaisivat heitä toimimaan tarkoituksenmukaisesti pulmatilanteissa<br />

<strong>ja</strong> tekemään nopeita ratkaisu<strong>ja</strong>. He odottivat, että ohjeet olisi kirjoitettu lyhyesti<br />

selkokielellä <strong>ja</strong> niissä olisi realistisesti määritelty, mitä vähintään pitää tehdä <strong>ja</strong> mitkä asiat<br />

pitää aina hoitaa.<br />

Järvenpään ammattiopistossa tehtiin COOPER-projektin aikana toiminta-ohjeiden <strong>ja</strong><br />

pelisääntöjen ”kuntokartoitus”. Kartoituksen tulosten <strong>ja</strong> keskusteluiden perusteella muun<br />

muassa seuraavat ohjeet nousivat keskeisiksi:<br />

Järjestyssäännöt <strong>ja</strong> työrauha<br />

Opiskeluvalmiuksien kartoitus <strong>ja</strong> lähtötasotestit<br />

Erityisopiskeli<strong>ja</strong>ksi nimeäminen <strong>ja</strong> tukitoimien järjestäminen<br />

Opintoalan vaihto omassa oppilaitoksessa<br />

Opiskelupaikan vaihto toiseen oppilaitokseen<br />

Kesken lukuvuoden tulevien opiskelijoiden perehdytys <strong>ja</strong> ryhmäytys<br />

Poissaolojen seuranta, korvaaminen <strong>ja</strong> niistä tiedottaminen<br />

Kriteerit, milloin opiskeli<strong>ja</strong>n pitkäaikaisten luvattomien poissaolojen perusteella ryhdytään<br />

selvittämään hänen eroamistaan oppilaitoksesta<br />

Opintojen keskeyttäminen <strong>ja</strong> oppilaitoksesta eroaminen<br />

Päihdeongelmat, niiden tunnistaminen <strong>ja</strong> auttaminen<br />

Sairastumiset <strong>ja</strong> tapaturmat<br />

Kriisitilanteissa toimiminen <strong>ja</strong> jälkihoito<br />

Kiusaamistilanteisiin tarttuminen <strong>ja</strong> niiden hoitaminen:<br />

opiskeli<strong>ja</strong> kiusaa opiskeli<strong>ja</strong>a<br />

opiskeli<strong>ja</strong> kiusaa työntekijää<br />

työntekijä kiusaa työntekijää<br />

työntekijä kiusaa opiskeli<strong>ja</strong>a<br />

Opiskelijoiden opintojen etenemistä haittaavien henkilöstön näkemyserojen selvittäminen<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työkalu<strong>ja</strong> 19

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n vastuut tiedottaa opiskelijoita <strong>ja</strong> luokkaansa koskevista asioista:<br />

johdolle<br />

opiskeli<strong>ja</strong>huollolle<br />

muille opettajille<br />

opiskelijoille<br />

Johdon <strong>ja</strong> muiden opettajien vastuut tiedottaa ryhmänoh<strong>ja</strong>ajille opiskelijoiden <strong>ja</strong> luokan<br />

opintojen kannalta keskeisistä asioista<br />

Luottamuksellisuus <strong>ja</strong> salassapito<br />

Edellä esitetyn luettelon poh<strong>ja</strong>lta oppilaitos voi tarkistaa <strong>ja</strong> luoda omat toimintaohjeensa <strong>ja</strong><br />

pelisääntönsä. Ne voivat olla esimerkiksi:<br />

• Pelisääntöjä, joissa määritellään tarkasti <strong>ja</strong> ehdottomasti, mitä saa tai ei saa tehdä tai<br />

miten pitää toimia jossakin tilanteessa.<br />

• Suuntaa antavia ohjeita, jotka auttavat esimerkiksi ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a ratkaisemaan omalla<br />

arkijärjellään, kuinka toimia jossakin epäselvässä tai hankalassa tilanteessa.<br />

• Yhteystieto<strong>ja</strong> henkilöistä, jotka voivat antaa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle lisätietoa <strong>ja</strong> opastusta kyseessä<br />

olevasta asiasta.<br />

MUISTILISTAT JA AIKATAULUT<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työtä leimaa usein kiire <strong>ja</strong> aikapaine. Opetta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tehtävien<br />

yhdistäminen ei aina ole mutkatonta, sillä yhteistyöjärjestelyt vaativat yllättävän paljon<br />

aikaa. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>huollon työntekijät kertoivat, että työpäivän a<strong>ja</strong>nhallinta<br />

saattaa välillä olla todella hankalaa, koska vastaan tulee usein yllättäviä asioita, joihin on<br />

tartuttava heti. Opiskeli<strong>ja</strong>huollon edusta<strong>ja</strong>t totesivat, että kaikki aika tahtoo mennä ”tulipalojen”<br />

sammuttamisessa. Aikaa yhteiseen suunnitteluun <strong>ja</strong> hankalien tilanteiden ennaltaehkäisyyn<br />

ei tahdo löytyä. Aikaa <strong>ja</strong> energiaa kuluu usein hukkaan, koska ei tiedetä toisten<br />

työnkuvia, eikä kuka on vastuuhenkilö tai keneltä voi kysyä, jos ei itse tiedä. Tällaisessa<br />

tilanteessa tehdään paljon päällekkäistä työtä <strong>ja</strong> kokonaisnäkemys asioiden tärkeysjärjestyksestä<br />

<strong>ja</strong> mielekkäästä organisoinnista hämärtyy; tehdään sitä, mitä eteen sattuu <strong>ja</strong> vastataan<br />

niiden vaatimuksiin, joilla on suurin ääni tai arvovalta.<br />

Futuuri-projektissa on laadittu ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n opas (),<br />

jossa on muun muassa muistilisto<strong>ja</strong>,<br />

jotka on suunniteltu helpottamaan ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työtä. Nämä muistilistat kiinnostivat<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>ajia myös COOPER-projektissa. He näkivät, että muistilistojen avulla<br />

olisi helppo varmistaa, ettei mitään tärkeää jäisi tekemättä <strong>ja</strong> kaikki sujuu a<strong>ja</strong>llaan. Siksi<br />

päätimme suunnitella <strong>ammattiopiston</strong> kanssa ryhmänoh<strong>ja</strong>uksen muistilisto<strong>ja</strong>. Työmme<br />

edetessä huomasimme, ettei listojen laatiminen ollutkaan niin mutkatonta kuin ensin alkuun<br />

luulimme. Vähän väliä heräsi kysymyksiä: Miten tämä asia meillä oikein hoidetaan?<br />

Kuka tästä vastaa? Onko tämä juttu hyvä näin, kuin me olemme ”aina tehneet”? Muistilisto<strong>ja</strong><br />

laadittaessa jouduttiinkin tarkastelemaan kriittisesti monia perinteisiä työtapo<strong>ja</strong>, selvittämään<br />

vastuuhenkilöitä <strong>ja</strong> miettimään eri tehtävien oikeaa ajoitusta.<br />

Muistilistat löytyvät oppaan ”työkalupakista”.<br />

sivu 60<br />

OPISKELUUN LIITTYVIÄ KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ<br />

Monessa ammattioppilaitoksessa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> toimii myös opiskelijoidensa ammatillisten<br />

opintojen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>na. Tämä edellyttää häneltä hyvää oman koulutusalansa opetussuunnitelman<br />

tuntemusta. Lisäksi ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n täytyy olla hyvin selvillä muutamista opiskeluun<br />

liittyvistä peruskäsitteistä, jotka hänen tulee osata selvittää opiskelijoilleen arkikielellä<br />

<strong>ja</strong> ymmärrettävästi. Tällaisia käsitteitä ovat:<br />

20 Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työkalu<strong>ja</strong>

Arvosana-asteikko<br />

Erityisopiskeli<strong>ja</strong><br />

Mukautettu opetus <strong>ja</strong> mukautetut tavoitteet<br />

HOPS <strong>ja</strong> HOJKS<br />

Tutortoiminta<br />

Hyväksiluku, opintojen <strong>ja</strong> osaamisen tunnustaminen<br />

Työssäoppiminen<br />

Ammattiosaamisen näytöt<br />

Opinnäytetyö<br />

WinhaWille tai vastaava<br />

Opintosuoritusote<br />

Opintoviikko<br />

Yhteiset opinnot, 20 ov<br />

Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov<br />

Vapautus opinnoista<br />

sivu 64<br />

Käsitteiden määritelmät <strong>ja</strong> kuvaukset löytyvät oppaan ”työkalupakista”. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />

voi opintoalansa <strong>ja</strong> luokkansa tarpeiden mukaan joko lisätä tai poistaa käsitteitä sekä<br />

muokata esitettyjä kuvauksia.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työkalu<strong>ja</strong> 21

Tykkään ideoimisesta. Ja siitä, että<br />

jokainen päivä on erilainen <strong>ja</strong> haasteellinen.<br />

– Henri

KUINKA ONNISTUN HAASTATTELUSSA<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työhön kuuluu paljon erilaisia haastattelutilanteita. Haastatteleminen ei<br />

kuitenkaan ole helppoa, vaan vaatii sekä tieto<strong>ja</strong>, taito<strong>ja</strong> että oikeanlaisia menetelmiä. Haastatteluihin<br />

on myös tärkeää valmistautua <strong>ja</strong> virittäytyä jo etukäteen. Se helpottaa haastattelua<br />

<strong>ja</strong> auttaa luomaan siitä aidon vuorovaikutus- <strong>ja</strong> kommunikaatiotilanteen.<br />

Seuraavassa esitetään muutamia haastattelujen onnistumisen avaimia <strong>ja</strong> tarkastellaan<br />

erikseen niitä asioita <strong>ja</strong> menetelmiä, jotka ovat erityisen tärkeitä tulohaastatteluissa <strong>ja</strong> toisaalta<br />

taas niitä, jotka painottuvat oh<strong>ja</strong>uskeskusteluissa. Lopussa tarkastellaan vielä haastattelu-<br />

<strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ustilanteen mahdollisia sudenkuoppia.<br />

Kaikki tässä esitetyt menetelmät <strong>ja</strong> lähestymistavat ovat toki sovellettavissa sekä tulohaastatteluihin<br />

että oh<strong>ja</strong>uskeskusteluihin, vaikka niitä on käsitelty lähinnä jommankumman<br />

näkökulmasta <strong>ja</strong> tarpeista käsin. Näin on tehty, jotta luki<strong>ja</strong>n olisi helpompi eläytyä haastattelutilanteeseen.<br />

VALMISTAUTUMINEN JA VIRITTÄYTYMINEN<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n valmistautuminen alkaa silloin, kun hänelle <strong>ja</strong>etaan lomakkeet <strong>ja</strong> kerrotaan<br />

niiden tarkoituksesta <strong>ja</strong> käytöstä. Tämä on tärkeä vaihe, sillä tällöin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> antaa<br />

opiskeli<strong>ja</strong>lle esimerkin, miten tuleviin keskusteluihin tulisi suhtautua. Jos ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />

selittää huolella keskustelujen tarkoituksen, hyödyt <strong>ja</strong> pelisäännöt, opiskeli<strong>ja</strong> huomaa, että<br />

hänen a<strong>ja</strong>tuksensa <strong>ja</strong> tarpeensa ovat oleellisia hänen opetustaan suunniteltaessa. Haastatteleminen<br />

<strong>ja</strong> keskustelut ovat ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n perustyötä, mutta opiskeli<strong>ja</strong>lle ne ovat<br />

usein ainutkertaisia tilanteita, jotka luovat joko vahvan poh<strong>ja</strong>n yhteistyölle tai herättävät<br />

epäilyksen sen sujumisesta.<br />

Joskus lomakkeen täyttäminen saattaa olla opiskeli<strong>ja</strong>lle vaikeaa luki- tai muiden vaikeuksien<br />

vuoksi. Opiskelijoille on hyvä kertoa, että he voivat täydentää vastauksiaan haastattelun<br />

aikana, yhdessä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kanssa. Samalla on kuitenkin syytä korostaa,<br />

että lomakkeen täyttäminen etukäteen helpottaa keskustelua <strong>ja</strong> antaa opiskeli<strong>ja</strong>lle mahdollisuuden<br />

miettiä jo valmiiksi itselleen tärkeitä kysymyksiä.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n oma valmistautuminen <strong>ja</strong> virittäytyminen on asia, johon hänen kannattaa<br />

uhrata mahdollisuuksiensa mukaan hetki aikaa ennen tulohaastattelua tai oh<strong>ja</strong>uskeskustelua.<br />

Virittäytymisellä on huomattavasti suurempi merkitys keskustelujen onnistumiselle<br />

kuin uskommekaan. Jos ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lla on elämässään paljon kiirettä, stressiä<br />

tai hankalia asioita, ne välittyvät keskustelussa helposti kireytenä, ha<strong>ja</strong>mielisyytenä, kärsimättömyytenä<br />

<strong>ja</strong> väärinkäsityksinä, ellei hänellä ole ollut mahdollisuutta virittäytyä <strong>ja</strong> tyhjentää<br />

mieltään keskustelua haittaavista asioista.<br />

Ennen haastattelu<strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n on myös syytä pohtia, millaisen mielikuvan hän<br />

haluaa antaa itsestään tai oppilaitoksesta: Onko se tiukka <strong>ja</strong> sääntöjä korostava vai rento<br />

<strong>ja</strong> hauska? Onko se kireä, kelloa <strong>ja</strong> kirjoitusvirheitä tuijottava vai opiskeli<strong>ja</strong>sta välittävä,<br />

tukeva <strong>ja</strong> omaan aktiivisuuteen kannustava? Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi vaikka istahtaa opiskelijoiden<br />

kahvioon <strong>ja</strong> katsella avoimin mielin ympärilleen, kuunnella nuorten touhu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> eläytyä<br />

heidän maailmaansa. Siinä istuessa voi pohtia, miltä tuntuisi olla ammattiopinto<strong>ja</strong><br />

aloittava nuori? Ehkä silloin tulee mieleen jotain omasta tai perheen nuorten elämästä,<br />

iloista, kiinnostuksista, peloista <strong>ja</strong> toiveista. Kannattaa muistaa, että vaikka maailma <strong>ja</strong><br />

Kuinka onnistun haastattelussa 23

tavat ovat omista nuoruuden ajoista kovasti muuttuneet, nuorten tunteet <strong>ja</strong> sisimmäiset<br />

tarpeet – innokkuus, epävarmuus, uho <strong>ja</strong> hyväksytyksi tulemisen tarve – ovat edelleen<br />

samo<strong>ja</strong>.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi myös ennen haastavaa tulohaastattelua tai oh<strong>ja</strong>uskeskustelua mennä<br />

omaan oh<strong>ja</strong>ushuoneeseensa, istua hetkiseksi kohta hänen luokseen tulevan opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

tuoliin <strong>ja</strong> eläytyä tämän asemaan. Jos olisin opiskeli<strong>ja</strong>, miltä minusta mahtaisi tuntua <strong>ja</strong><br />

mitä asioita mahtaisi mielessäni pyöriä? Onko ilmassa aistittavissa jännitystä, suo<strong>ja</strong>utumista<br />

<strong>ja</strong> epävarmuutta vai tuntuuko vain mukavalta, kun kerrankin saa puhua asioistaan<br />

niin, että joku aikuinen kuuntelee?<br />

VUOROVAIKUTUS JA KOMMUNIKAATIO<br />

Haastattelut <strong>ja</strong> keskustelut voivat jostakin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>sta tuntua helpoilta <strong>ja</strong> luontevilta.<br />

Joku toinen sen si<strong>ja</strong>an voi kokea ne stressaaviksi <strong>ja</strong> omat taitonsa puutteellisiksi. Ne ovat<br />

kuitenkin taitolaje<strong>ja</strong>, joissa kehittyy nopeasti, jos pyrkii olemaan aito <strong>ja</strong> kohtaamaan tilanteen<br />

avoimin mielin. Jokaisella on oma persoonallinen tyylinsä olla vuorovaikutuksessa<br />

muiden kanssa. Haastattelua varten ei ole mitään syytä muuttaa omaa käytöstään; se<br />

mikä tuntuu itsestä luontevalta, on hyvä tapa toimia, sillä rehti omana itsenä oleminen lisää<br />

luottamusta <strong>ja</strong> turvallisuudentunnetta. Ihmiset ovat erilaisia <strong>ja</strong> jokaisella on hyvät <strong>ja</strong> hankalat<br />

puolensa. Silti voi olla hyväksytty <strong>ja</strong> arvostettu.<br />

Vuorovaikutuksen <strong>ja</strong> kommunikaation moniulotteisuutta voi havainnollistaa itselleen miettimällä<br />

haastattelutilanteessa läsnä olevia roole<strong>ja</strong>. Haastattelutilanteessa on läsnä enemmän<br />

kuin oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ttava tai haastatteli<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> haastateltava. Esimerkiksi ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />

on ammatillisessa oppilaitoksessa tavallisesti ensisi<strong>ja</strong>isesti opetta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> toiseksi ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>.<br />

Lisäksi hän on samalla omaa elämäänsä elävä <strong>ja</strong> tunteva ihminen. Nämä kolme<br />

roolia ovat enemmän tai vähemmän läsnä kaikissa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työtilanteissa, myös<br />

haastatteluissa.<br />

RYHMÄNOHJAAJA<br />

OPETTAJA<br />

IHMINEN<br />

Kuvio 6. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n roole<strong>ja</strong><br />

Erilaisten roolien tunnistaminen on tärkeää, sillä oma elämänhistoria <strong>ja</strong> sen varrella<br />

saadut kokemukset voivat sekä auttaa että myös joskus haitata haastattelussa. Esimerkiksi<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n elämänhistoria voi auttaa häntä ymmärtämään opiskeli<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> löytämään<br />

esimerkkejä käyttökelpoisista keinoista toimia eri tilanteissa. Toisaalta erilaiset henkilökohtaiset<br />

arvostukset tai arat kohdat voivat estää häntä näkemästä <strong>ja</strong> ymmärtämästä<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n tilannetta tämän omista lähtökohdista käsin.<br />

Myös opetta<strong>ja</strong>n rooli voi haitata ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työskentelyä. Hän saattaa huomaamattaan<br />

opettaa omassa elämässään oikeiksi havaitsemiaan toimintamalle<strong>ja</strong>, vaikka ne<br />

eivät sopisikaan opiskeli<strong>ja</strong>n elämään <strong>ja</strong> tilanteeseen. Hän voi myös <strong>ja</strong>kaa tietoa <strong>ja</strong> neuvo<strong>ja</strong>,<br />

ennen kuin tietää, mihin opiskeli<strong>ja</strong> tarvitsee apua.<br />

24 Kuinka onnistun haastattelussa

On hyvä muistaa, että myös opiskeli<strong>ja</strong>lla on elämässään monta erilaista roolia. Hän on<br />

esimerkiksi yhtä aikaa sekä opiskeli<strong>ja</strong>, ihminen että jonkun lapsi, johon voi perheensä<br />

taholta kohdistua erilaisia odotuksia, vaatimuksia <strong>ja</strong> paineita. Toisaalta opiskeli<strong>ja</strong>n perhetausta<br />

voi antaa hänelle voimavaro<strong>ja</strong>, tukea sekä auttaa häntä suhtautumaan luottavaisesti<br />

<strong>ja</strong> myönteisesti opiskeluun <strong>ja</strong> aikuisiin.<br />

Hyvän kontaktin rakentumiseen vaikuttavat monet asiat. Jokainen opiskeli<strong>ja</strong> on erilainen,<br />

eikä kahta samanlaista vuorovaikutustilannetta ole olemassa. Jokainen joutuu joskus<br />

myös tilanteisiin, joissa yhteistyö opiskeli<strong>ja</strong>n kanssa ei suju kitkattomasti. Usein syynä on<br />

keskinäinen erilaisuus. Myös haastattelutilanne voi estää sujuvan vuorovaikutuksen syntymistä.<br />

Joskus opiskeli<strong>ja</strong> jännittää liikaa tai kokee, että häntä kuulustellaan. Silloin hän<br />

saattaa kokea puhumisen hyvin vaikeaksi. Myös jokin ulkopuolinen tekijä voi häiritä yhteistyötä.<br />

Esimerkiksi kaikenlaiset tunnejännitteet <strong>ja</strong> kinat työpaikalla, kotona, koulussa tai<br />

vapaa-a<strong>ja</strong>lla voivat herkästi hei<strong>ja</strong>stua haastatteluun <strong>ja</strong> huonontaa yhteistyötä. Kitkatilanteissa<br />

on hyvä antaa molemmille aikaa <strong>ja</strong> tilaa oppia vähitellen tuntemaan toisensa <strong>ja</strong><br />

tekemään yhteistyötä.<br />

ARVOSTA OPISKELIJAA. Arvostaminen tarkoittaa opiskeli<strong>ja</strong>n hyväksymistä <strong>ja</strong> myönteistä<br />

suhtautumista häneen. Haastattelun aluksi voi sanoa, että haastattelun ensisi<strong>ja</strong>inen tarkoitus<br />

on tutustuminen <strong>ja</strong> tiedonvaihto – ei opiskeli<strong>ja</strong>n arviointi. Arvostamiseen kuuluu<br />

myös toisen elämäntilanteen, kokemusten <strong>ja</strong> jopa poikkeavan ulkonäön kunnioitus. Pyrkimysten<br />

<strong>ja</strong> tavoitteiden arvostaminen, mielipiteiden kuuntelu <strong>ja</strong> tarvittaessa avun tarjoaminen<br />

on tärkeää. Opiskeli<strong>ja</strong>a ei saa kohdella mielivaltaisesti, ei loukata, ei nöyryyttää eikä<br />

jättää huomioimatta. Hän saattaa käytöksellään itse provosoida haastatteli<strong>ja</strong>a esimerkiksi<br />

kiukustumaan tai toistamaan kysymyksiä turhankin kuuluvalla äänellä. Jos tilanne uhkaa<br />

jumiutua, haastatteli<strong>ja</strong> voi kysyä, miltä tilanne opiskeli<strong>ja</strong>sta tuntuu.<br />

Mitä hankalammaksi opiskeli<strong>ja</strong> on kokenut esimerkiksi koulutilanteet, sitä tärkeämpää<br />

hänen on kokea uuden opiskelun alkaessa hyväksyntää <strong>ja</strong> kannustusta. Arvostaminen<br />

edellyttää usein ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta itseltään riittävän hyvää itsensä arvostamista sekä henkilönä<br />

että ammattilaisena. Se kysyy myös ennakkoluulottomuutta <strong>ja</strong> jäntevyyttä pitää kiinni<br />

sovituista tavoitteista <strong>ja</strong> pelisäännöistä. On hyvä muistaa, että toisen ihmisen arvostava<br />

kuunteleminen <strong>ja</strong> ymmärtäminen ei edellytä, että hyväksyisimme kaiken, mitä hän sanoo<br />

tai tekee. On taito hyväksyä ihminen, vaikka ei hyväksyisikään teko<strong>ja</strong>.<br />

ANNA OPISKELIJALLE HUOMIOTA JA KANNUSTA HÄNTÄ. Huomion antaminen tarkoittaa<br />

ennen kaikkea opiskeli<strong>ja</strong>n aktiivista kuuntelemista. Kysele esimerkiksi opiskeli<strong>ja</strong>n aiempia<br />

kokemuksia. Pyri löytämään opiskeli<strong>ja</strong>n haastattelusta jokin myönteinen asia, jota voit kommentoida,<br />

kuten harrastus, lempiaine, oma tavoite tai muu sellainen. Näin voit osoittaa,<br />

että näet <strong>ja</strong> muistat hänet henkilökohtaisesti.<br />

Haastatteli<strong>ja</strong>na pitää opetella kuuntelemaan sitäkin, mitä opiskeli<strong>ja</strong> ei osaa sanoa tai<br />

mistä hänen on vaikea puhua. Nuoruuteen kuuluu normaalisti vasta kehittymässä oleva<br />

itsetunto <strong>ja</strong> kyky ilmaista itseään. Siksi opiskeli<strong>ja</strong> tarvitsee rohkaisua asioidensa esille<br />

tuomiseen. Rohkaisu voi auttaa häntä ottamaan helpommin puheeksi hankalia asioita myöhemminkin.<br />

Hyvä kuunteleminen edellyttää haastatteli<strong>ja</strong>lta rohkeutta kysyä tarkennusta,<br />

jos hän ei oikein ymmärrä, mitä opiskeli<strong>ja</strong> tarkoittaa.<br />

Huomion antamiseen sisältyy myös empatia, eräänlainen myötäeläminen. Empatian<br />

osoittaminen on eri asia kuin opiskeli<strong>ja</strong>n ylihoivaaminen. Opiskeli<strong>ja</strong>lle on voinut kerääntyä<br />

koulutyöhön liittyneitä osaamattomuuden tai häpeäntunteen kokemuksia. Pelko, että saa<br />

samanlaisia kokemuksia uudessa koulussakin, voi tehdä opiskeli<strong>ja</strong>n araksi <strong>ja</strong> epävarmaksi.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n osoittama rohkaisu <strong>ja</strong> kannustava palaute auttavat opiskeli<strong>ja</strong>a. Positiivista<br />

palautetta – kunhan se on rehellistä <strong>ja</strong> aitoa – ei voi olla liikaa.<br />

Pienikin huomionosoitus opiskeli<strong>ja</strong>n aiemmista onnistumisista tai opiskelua edistävistä<br />

tekemisistä antaa hänelle puhtia <strong>ja</strong> uskoa omiin edellytyksiinsä hankkia itselleen koulutus<br />

Kuinka onnistun haastattelussa 25

<strong>ja</strong> ammattitaito. Mikäli haastatteli<strong>ja</strong>lle on luontevaa, hän voi sanoa jonkin syyn, miksi juuri<br />

kyseinen opiskeli<strong>ja</strong> saattaisi olla alalle sopiva ihminen <strong>ja</strong> missä asioissa hän voisi onnistua.<br />

HUOMIOI OPISKELIJAN ERITYISTARPEET. Opiskeli<strong>ja</strong> ratkaisee, mitä tieto<strong>ja</strong> hän tuo esiin<br />

itsestään <strong>ja</strong> elämäntilanteestaan. Haastatteli<strong>ja</strong> voi kuitenkin korostaa, että opiskeli<strong>ja</strong>n tarpeiden<br />

huomiointi <strong>ja</strong> opiskelun tukeminen edellyttävät tietoa opiskeluun vaikuttavista seikoista,<br />

esimerkiksi diabeteksesta tai luki-ongelmasta.<br />

YHTEISTYÖPOHJAN RAKENTAMINEN TULOHAASTATTELUSSA<br />

Tulohaastattelussa opiskeli<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lla on mahdollisuus heti opiskelun alkupäivinä<br />

tutustua toisiinsa sekä alkaa rakentaa reilua <strong>ja</strong> arvostavaa kontaktia. Samalla molemmilla<br />

on tilaisuus kysyä <strong>ja</strong> saada opiskelun sujumisen <strong>ja</strong> onnistumisen kannalta tärkeitä<br />

tieto<strong>ja</strong>. Kiireetön <strong>ja</strong> tavoitteellinen tulohaastattelu rauhallisessa ympäristössä kertoo opiskeli<strong>ja</strong>lle,<br />

että häntä arvostetaan <strong>ja</strong> opiskelun sujumiseen on tärkeä panostaa. Haastattelussa<br />

sekä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta että opiskeli<strong>ja</strong>lta vaaditaan ennakkoluulottomuutta <strong>ja</strong> kärsivällisyyttä.<br />

Tutustuminen <strong>ja</strong> kontaktin solmiminen voivat joskus sujua vaivatta <strong>ja</strong> hetkessä,<br />

joskus se taas voi olla hankalaa <strong>ja</strong> hidasta.<br />

HAASTATTELU JA KESKUSTELU. Haastattelu on nopea <strong>ja</strong> käytännöllinen tapa hankkia tietoa<br />

<strong>ja</strong> rakentaa yhteistyökontaktia. Parhaimmillaan haastattelu on leppoisaa keskustelua,<br />

ei ristikuulustelua. Sen tavoitteena on, että opiskeli<strong>ja</strong> voi tuoda esiin koulunkäyntiin <strong>ja</strong><br />

työntekoon liittyviä asioita; kertoa päämääristään <strong>ja</strong> kokemuksistaan <strong>ja</strong> esittää tärkeitä<br />

kysymyksiä.<br />

Haastattelussa toimivimpia ovat avoimet kysymykset, joiden tarkoituksena on saada<br />

ihminen itse miettimään omaa tilannettaan <strong>ja</strong> motivaatiotaan. (”Mistä asioista opiskelun<br />

suhteen olet eniten huolissasi?”) Avointen kysymysten vastakohta ovat suljetut kysymykset,<br />

joihin voi vastata vain ”ei” tai ”joo”. (”Tuntuuko jännittävältä aloittaa koulu?”)<br />

On varauduttava siihen, että osa opiskelijoista vastaa useimpiin kysymyksiin ”Emmä<br />

tiiä”. Se ei ole vastauksen loppu, vaan alku. On <strong>ja</strong>tkettava lisäkysymyksellä ”No jos sinun<br />

pitäisi kuvitella jokin huolettava asia opiskelujen suhteen, mikä se voisi olla? ”Emmä tiiä”<br />

ei nyt kelpaa vastaukseksi, koska jokainen osaa kuvitella jotakin.” Kun opiskeli<strong>ja</strong> esittää<br />

jonkin häntä huolettavan seikan, se on nähtävä merkkinä <strong>ja</strong> haluna muutokseen. Hän ei<br />

halua enää tilanteen <strong>ja</strong>tkuvan aivan samanlaisena, vaan hän haluaa saada siihen selvyyden<br />

<strong>ja</strong> mahdollisesti muutoksen.<br />

Haastatteluun liittyy läheisesti keskustelu, joka on enemmän vuorovaikutteista kuin<br />

haastattelu. Esimerkiksi tulohaastattelussa myös haastatteli<strong>ja</strong> voi tuoda esiin omia kokemuksiaan<br />

<strong>ja</strong> tieto<strong>ja</strong>an ammatista <strong>ja</strong> opiskelusta. Haastatteli<strong>ja</strong>n omakohtaiset kokemukset<br />

esimerkiksi työelämän alkuvaiheista voivat olla kullan arvoisia opinto<strong>ja</strong>an aloittavalle. Näiden<br />

omakohtaisten kokemusten esiintuominen jo opiskelun <strong>ja</strong> yhteistyön alkumetreillä voi<br />

laukaista opiskeli<strong>ja</strong>n jännitystä <strong>ja</strong> saada hänet tuntemaan olonsa kotoisaksi. Tämän jälkeen<br />

opiskeli<strong>ja</strong>nkin on helpompi kertoa toiveistaan <strong>ja</strong> kokemuksistaan. Niistä keskustelu<br />

selkeyttää samalla hänen omaa a<strong>ja</strong>tteluaan <strong>ja</strong> auttaa häntä jäsentämään tilannettaan.<br />

Yhteistyön <strong>ja</strong> opiskelun onnistuminen edellyttää joidenkin välttämättömien tietojen vaihtoa<br />

haastattelevan ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n välillä. Olennaista on, että opiskelun kannalta<br />

tärkeät asiat tulevat ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tietoon, jolloin hän voi yhdessä opiskeli<strong>ja</strong>n kanssa<br />

pohtia, miten ne otetaan huomioon <strong>ja</strong> tarvitaanko jotain <strong>ja</strong>tkotoimia.<br />

TIEDONJAKO. Tulohaastattelussa opiskeli<strong>ja</strong>n tulee myös saada riittävästi tarvitsemaansa<br />

tietoa oppilaitoksesta, opiskelusta <strong>ja</strong> ammatin näkymistä. Muutoinkin haastatteli<strong>ja</strong>n kannattaa<br />

kuunnella herkällä korvalla, mitä asioita opiskeli<strong>ja</strong> haluaa haastatteluhetkellä tietää<br />

26 Kuinka onnistun haastattelussa

<strong>ja</strong> mitkä tiedot voisivat innostaa tai auttaa juuri häntä eteenpäin. Näin haastatteluissa vältytään<br />

liialliselta tiedon<strong>ja</strong>kamiselta, sillä tulohaastatteluvaiheessa opiskeli<strong>ja</strong> ei vielä pysty<br />

käyttämään kaikkea tietoa hyväkseen.<br />

PEESAUS. Peesaus on joukko keino<strong>ja</strong>, jotka voivat auttaa haastattelutilanteissa, joissa<br />

kontaktin saanti <strong>ja</strong> yhteisen ymmärryksen löytäminen opiskeli<strong>ja</strong>n kanssa tuntuvat vaikeilta.<br />

Peesauksen avulla haastatteli<strong>ja</strong> voi sovittaa omaa sanallista <strong>ja</strong> sanatonta viestintäänsä<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n maailmaa vastaavaksi. Siinä ikään kuin myötäillään haastateltavan tapaa puhua<br />

<strong>ja</strong> toimia.<br />

Sanallisia peesaustapo<strong>ja</strong>:<br />

• avainsanat: voidaan käyttää opiskeli<strong>ja</strong>n käyttämiä sanonto<strong>ja</strong><br />

• samanmieliset ilmaisut: ”Olen samaa mieltä …” , ”Niin voi helposti käydä …”<br />

• toisen hyvään tarkoitukseen yhtyminen: ”Arvostan näkökulmaasi…”<br />

• toisen vaatimuksen tai kysymyksen toistaminen: ”Haluatko sanoa, että …”, ”Mikäli kuulin<br />

oikein …”<br />

• tilanteen tai tunnetilan kommentointi: ”Tämä taitaa jännittää sinua …”<br />

Sanattomia peesaustapo<strong>ja</strong>:<br />

• samantyyppiset asennot, liikkeet <strong>ja</strong> eleet<br />

• samantyyppinen äänensävy<br />

• samantyyppinen puheen nopeus, rytmitys <strong>ja</strong> tauot.<br />

PALAUTTEEN ANTAMINEN. Palaute on parhaimmillaan, kun se annetaan heti haastattelun<br />

yhteydessä. Palautteen tulee olla aitoa <strong>ja</strong> totta. Haastateltava, kuten ihmiset yleensäkin,<br />

huomaa helposti, jos palautteen anta<strong>ja</strong> ei ole aito <strong>ja</strong> rehellinen.<br />

Poimi haastattelusta onnistumisia <strong>ja</strong> hyviä asioita. Anna palautetta tekemisistä <strong>ja</strong> yrittämisestä,<br />

älä opiskeli<strong>ja</strong>n persoonallisuudesta. Tekemistä <strong>ja</strong> toimintatapo<strong>ja</strong> voi muuttaa, mutta<br />

luonnetta ei. Tulohaastattelussa ei tavallisesti tarvitse antaa opiskeli<strong>ja</strong>n toiminnan tai tapojen<br />

kor<strong>ja</strong>amiseen tähtäävää palautetta. Sen aika on myöhemmin. Joskus kuitenkin haastattelun<br />

perusteella näyttää hyvin tarpeelliselta ottaa esiin asia, jossa opiskeli<strong>ja</strong>n täytyy<br />

kehittyä tai muuttaa tapo<strong>ja</strong>an. Asian voi ottaa puheeksi esimerkiksi kysymyksen muodossa:<br />

”Mikä auttaisi sinua kehittymään tässä asiassa?” tai ”Miten arvelet <strong>ja</strong>tkossa toimivasi<br />

tässä asiassa?”<br />

ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN SUUNNITTELUA<br />

OHJAUSKESKUSTELUSSA<br />

Tulohaastattelussa <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uskeskustelussa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n rooli <strong>ja</strong> työtavat poikkeavat<br />

toisistaan, vaikka niillä on myös paljon yhteistä. Tulohaastattelussa <strong>ja</strong> yleensäkin ensimmäisessä<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n henkilökohtaisessa tapaamisessa painopiste on<br />

tutustumisessa <strong>ja</strong> alkavan yhteistyön poh<strong>ja</strong>n rakentamisessa. Oh<strong>ja</strong>uskeskustelussa sen<br />

si<strong>ja</strong>an painottuu opiskelun <strong>ja</strong> aikaisemman työskentelyn yhteinen tarkastelu, uusien tavoitteiden<br />

asettaminen sekä yhteinen pohdinta, millä keinoilla asetettuihin tavoitteisiin voidaan<br />

päästä.<br />

Jokaisella oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lla on omat vahvuutensa <strong>ja</strong> tyylinsä oh<strong>ja</strong>ta opiskelijoitaan. Seuraavassa<br />

on kuvattu Jussi Onnismaan (2007) <strong>ja</strong>ottelua hyväksi käyttäen muutamia erilaisia tapo<strong>ja</strong><br />

toimia rakentavasti oh<strong>ja</strong>uskeskusteluissa. Ne voivat antaa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle virikkeitä<br />

avartaa <strong>ja</strong> monipuolistaa omia haastattelu- <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uskeskustelutaito<strong>ja</strong>an. Nämä toimintatavat<br />

ovat parhaimmillaan, kun ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> soveltaa niitä oman persoonansa <strong>ja</strong> työnkuvansa<br />

lähtökohdista.<br />

Kuinka onnistun haastattelussa 27

SOPIMINEN. Oh<strong>ja</strong>ustilanteen alkujännitystä <strong>ja</strong> tilanteeseen liittyvää epävarmuutta voidaan<br />

vähentää sopimalla säännöt <strong>ja</strong> luomalla tilanteelle selkeät puitteet. Sovittu<strong>ja</strong> sääntöjä on<br />

toki mahdollista muuttaa myöhemmin, jos tilanne niin vaatii. Oh<strong>ja</strong>uskeskustelun lopussa<br />

sovitaan <strong>ja</strong>tkotoimista <strong>ja</strong> seurannasta. Tämä viestii opiskeli<strong>ja</strong>lle, ettei hän jää yksin pulmineen<br />

<strong>ja</strong> että myös <strong>ja</strong>tkossa on tärkeää, mitä hän tekee <strong>ja</strong> miten hän opiskelee.<br />

TAVOITTEEN ASETTAMINEN JA TOIMINNAN SUUNNITTELU. Tavoitteen asettaminen <strong>ja</strong> toiminnan<br />

suunnittelu ovat ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n keskeisiä taito<strong>ja</strong>, jotka auttavat häntä konkreettisesti<br />

suunnittelemaan tulevaa toimintaa yhdessä opiskeli<strong>ja</strong>n kanssa. Tässä kannattaa käyttää<br />

apuna myös erilaisia toiminnallisia harjoituksia <strong>ja</strong> henkilökohtaisia tehtäviä, esimerkiksi<br />

tulevaisuuskartto<strong>ja</strong>, mind map -piirroksia, kuvia, arviointi<strong>ja</strong>no<strong>ja</strong> jne.<br />

KYSYMINEN, SELVENTÄMINEN JA TARKENTAMINEN. Kysymisen, selventämisen <strong>ja</strong> tarkentamisen<br />

avulla oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi pyrkiä ymmärtämään opiskeli<strong>ja</strong>n toimintaa <strong>ja</strong> tilannetta. Oh<strong>ja</strong>uskeskustelun<br />

onnistumisen kannalta on tärkeää, että oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong> ymmärtävät asiat<br />

samoin. Oh<strong>ja</strong>ustilanteessa vuorovaikutus on avointa, jos oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> perustaa käsityksensä<br />

opiskeli<strong>ja</strong>lta saamaansa – oikein ymmärrettyyn – tietoon, eikä omiin mutu-tuntemuksiinsa<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n toiminnan syistä. Ennalta tietäminen estää aidon vuorovaikutuksen. Osuvat<br />

kysymykset <strong>ja</strong> sen varmistaminen, että on ymmärtänyt opiskeli<strong>ja</strong>n kertoman, osoittavat,<br />

että oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> on aidosti kiinnostunut opiskeli<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> hänen tilanteestaan.<br />

KESKUSTELUN KOHDENTAMINEN. Oh<strong>ja</strong>uskeskustelussa on monesti tilanteita <strong>ja</strong> hetkiä, joissa<br />

on tarve kiinnittää huomio tiettyyn asiaan tai yksityiskohtaan. Tällöin erilaiset kysymykset<br />

auttavat oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a hakemaan opiskeli<strong>ja</strong>lta haluttua tietoa <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>a tarkentamaan omaa<br />

tilannettaan <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tuksiaan. Keskusteluissa esimerkiksi opiskeli<strong>ja</strong>n tavoitteet <strong>ja</strong> mahdolliset<br />

opiskeluvaikeudet ovat asioita, joihin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n on syytä miettiä lisäkysymyksiä.<br />

KESKUSTELUN RAJOITTAMINEN. Joskus keskustelun rajoittaminen voi auttaa sen tavoitteiden<br />

saavuttamista. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi esimerkiksi ehdottaa opiskeli<strong>ja</strong>lle, että jostakin asiasta<br />

puhutaan myöhemmin saman keskustelun aikana tai asiasta keskustellaan toisella tapaamiskerralla.<br />

Esimerkiksi, jos opiskeli<strong>ja</strong> alkaa puhua etupäässä kavereidensa asioista, hänet<br />

voi palauttaa ystävällisesti puhumaan omasta tilanteestaan. Opiskeli<strong>ja</strong>lta voi myös<br />

kysyä, onko hänen mainitsemistaan asioista tarvetta puhua myöhemmin.<br />

VAIHTOEHTOISET NÄKÖKULMAT. Usein tilanteissa, joissa toimimme toistuvasti eri tavalla<br />

kuin haluaisimme tai toimimme vastoin järjellä a<strong>ja</strong>ttelemiamme tavoitteita, on kyse jonkinlaisesta<br />

juuttumisesta tiettyyn a<strong>ja</strong>ttelutapaan, uskomukseen, toimintatapaan tai olettamukseen.<br />

Tämä on tavallisesti täysin tiedostamatonta, se vain tapahtuu rutiininomaisesti. Tällaisissa<br />

tilanteissa voi kuitenkin tapahtua muutos, kun oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> auttaa opiskeli<strong>ja</strong>a tarkastelemaan<br />

kyseistä asiaa aivan uudesta näkökulmasta: ”Olet ollut usein pidempään tyttöystäväsi<br />

kotona Etelä-Suomessa. Mitä hyviä puolia sinusta siinä on? Entä jos tyttöystäväsi<br />

matkustaisikin useammin tänne sinun luoksesi. Mitä se merkitsisi teille?”<br />

VAHVUUKSIEN HAVAITSEMISEEN KANNUSTAMINEN. Opiskeli<strong>ja</strong>a kannattaa oh<strong>ja</strong>ta havaitsemaan<br />

omia vahvuuksiaan epäonnistumisten si<strong>ja</strong>an. Voi olla, ettei opiskeli<strong>ja</strong> huomaa omia<br />

taito<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> kykyjään tai hän vähättelee niitä. Hän saattaa kokea omat kykynsä itsestään<br />

selvinä taitoina, joita on kaikilla. Jos ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> huomaa, ettei opiskeli<strong>ja</strong> näe omia<br />

vahvuuksiaan, jotka oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> on huomannut käytännön opetus- <strong>ja</strong> työtilanteissa, hänen tehtävänsä<br />

on nostaa ne kunnolla esiin.<br />

RISTIRIITAISUUKSIEN HAVAITSEMINEN JA PUHEEKSI OTTAMINEN (KONFRONTOINTI). Konfrontointi<br />

tarkoittaa muun muassa puheen <strong>ja</strong> tekojen asettamista vastakkain. Sen avulla<br />

28 Kuinka onnistun haastattelussa

voidaan saada näkyviin esimerkiksi opiskeli<strong>ja</strong>n tavoitteiden <strong>ja</strong> käytännön toiminnan välinen<br />

ristiriita. Konfrontointi on opiskeli<strong>ja</strong>n toimintaa tai a<strong>ja</strong>ttelua kyseenalaistava toimintamalli.<br />

Sen käyttö onkin suositeltavaa vain, jos oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n välillä vallitsee lu<strong>ja</strong><br />

luottamus. Silloinkin oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n on varmistettava, ettei hän nolaa opiskeli<strong>ja</strong>a tai saa häntä<br />

lukkiutumaan puolustuskannalle.<br />

HILJAISUUS JA TAUOT. Hil<strong>ja</strong>isuus voi tarjota oh<strong>ja</strong>uskeskustelun osapuolille aikaa miettiä<br />

käsiteltäviä asioita <strong>ja</strong> koota a<strong>ja</strong>tuksia. Hil<strong>ja</strong>isuus voi kuitenkin olla myös painostava, jos<br />

osapuolten välillä ei vallitse luottamusta. Taukoa voi käyttää apukeinona esimerkiksi silloin,<br />

kun keskustelu on lukkiutunut. 10–15 minuutin tauon jälkeen tai seuraavaksi päiväksi<br />

sovitulla uudella tapaamiskerralla hankala tilanne on etääntynyt <strong>ja</strong> osapuolten on helpompi<br />

tuoda keskusteluun uusia näkökulmia <strong>ja</strong> päästä eteenpäin.<br />

HUUMORI. Huumoria on monenlaista <strong>ja</strong> sen käyttö on taitolaji. Oikein ajoitettuna <strong>ja</strong> tilanteeseen<br />

sopivana huumori voi kuitenkin edesauttaa oh<strong>ja</strong>uskeskustelun etenemistä <strong>ja</strong> tavoitteisiin<br />

pääsemistä.<br />

KESKUSTELUN KOKOAMINEN. Oh<strong>ja</strong>uskeskustelua on hyödyllistä koota eri vaiheissa – ei<br />

ainoastaan lopussa. Keskustelun aikana oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi tuoda esille esimerkiksi näkemyksiään<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n tilanteesta. Tällöin opiskeli<strong>ja</strong> voi kor<strong>ja</strong>ta mahdollisia väärinkäsityksiä. Keskustelun<br />

koonti myös kertoo opiskeli<strong>ja</strong>lle, että häntä on kuunneltu.<br />

SANATON VIESTINTÄ. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n on hyvä muistaa, että sanattoman <strong>ja</strong> sanallisen viestinnän<br />

yhteensopimattomuus luo ristiriito<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> aiheuttaa epäselvyyksiä. Esimerkiksi silmiin katsomalla<br />

oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi viestittää vilpittömyyttään <strong>ja</strong> painottaa asiaa, jota pitää tärkeänä. Toisaalta<br />

omaan käteen no<strong>ja</strong>ilu <strong>ja</strong> kasvojen alaosan peittely voivat herättää opiskeli<strong>ja</strong>ssa epävarmuutta,<br />

epäluottamusta <strong>ja</strong> varautuneisuutta.<br />

HAASTATTELUN JA OHJAUKSEN SUDENKUOPPIA<br />

Haastattelutilannetta kannattaa suunnitella <strong>ja</strong> hahmotella jo etukäteen. Haastattelujen <strong>ja</strong><br />

oh<strong>ja</strong>uksen vaikuttavuutta <strong>ja</strong> onnistumista selviteltäessä suurimmiksi sudenkuopiksi ovat<br />

osoittautuneet seuraavat asiat:<br />

TAVOITTEETTOMUUS. Keskustelun tavoite on epämääräinen, liian laa<strong>ja</strong> tai yksipuolinen.<br />

Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> esimerkiksi ”kuulustelee” opiskeli<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> esittää hänelle vain oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n omia tavoitteita<br />

palvelevia kysymyksiä tai puhuu esimerkiksi vain opiskelumenestyksestä.<br />

SUUNNITTELEMATTOMUUS. Keskustelun osapuolille ei ole selvää, mistä on tarkoitus puhua,<br />

paljonko on aikaa <strong>ja</strong> mitkä ovat keskustelun pelisäännöt. Sekä oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lla että opiskeli<strong>ja</strong>lla<br />

saattaa olla haitallisia ennakkoasenteita, pelko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> yliodotuksia, jotka voivat johtaa<br />

heitä harhateille heti keskustelun alusta lähtien. Suunnittelemattomuutta on myös henkilökohtaisuuden<br />

puute. Silloin oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> rutiininomaisesti kysyy samat kysymykset kaikilta ottamatta<br />

huomioon opiskeli<strong>ja</strong>n vastauksia <strong>ja</strong> tarpeita.<br />

Myös opiskeli<strong>ja</strong> voi rutiininomaisesti antaa samo<strong>ja</strong> vastauksia päästäkseen pois tilanteesta<br />

tai saadakseen opetta<strong>ja</strong>n tyytyväiseksi. Silloin kumpikaan heistä ei muista, että<br />

keskustelun tarkoitus on puhua juuri kyseisen opiskeli<strong>ja</strong>n opintojen sujumisen kannalta<br />

tärkeistä asioista. Jos keskustelu on aidosti henkilökohtainen, opiskeli<strong>ja</strong> huomaa, että<br />

hänellä on oikeus <strong>ja</strong> vastuu puhua rehellisesti asioistaan <strong>ja</strong> häntä askarruttavista kysymyksistä.<br />

Kuinka onnistun haastattelussa 29

JÄSENTYMÄTTÖMYYS. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> ei huolehdi, että keskustelussa pysytään sille asetuista<br />

tavoitteissa, vaan antaa keskustelun rönsyillä sinne tänne. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n ammattitaitoa on kuulla,<br />

milloin rönsyily johtuu esimerkiksi siitä, että opiskeli<strong>ja</strong> välttelee asioita, joista pitäisi puhua.<br />

Jos keskustelussa nousee esille tärkeitä asioita, joita ei voi sillä hetkellä käsitellä, oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />

tulee jäsentää tilannetta kertomalla, koska <strong>ja</strong> kenen kanssa opiskeli<strong>ja</strong> voi puhua asiasta<br />

lisää. Keskustelu on jäsentymätön myös silloin, jos siitä ei tehdä yhteenvetoa, sovitut asiat<br />

jäävät epämääräisiksi eikä sovita mahdollisista <strong>ja</strong>tkotoimista <strong>ja</strong> seurannasta.<br />

TULKITSEMINEN. Haastattelu <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ustilanne voi helposti epäonnistua tai kulkea harhateille,<br />

jos ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> tulkitsee väitteen tai olettamuksen muodossa opiskeli<strong>ja</strong>n tunteita<br />

tai teko<strong>ja</strong> omien olettamustensa poh<strong>ja</strong>lta: ”Teet noin naisopettajille, koska et tule äitisi<br />

kanssa juttuun.” ”Olet varmaan masentunut <strong>ja</strong> ahdistunut, kun sinulla ei ole kavereita<br />

luokallasi?” ”Yrität lintsata kaikin tavoin, kun et pidä esitelmiäsi.”<br />

Arkikeskusteluissa ihmiset sortuvat aina silloin tällöin tulkintoihin <strong>ja</strong> psykologisiin selityksiin,<br />

jotka eivät pidä paikkaansa. Monen loukkaantumisen tai riidan takana on ollut<br />

väärä tai liian haavoittava tulkinta. Tulkinta on erittäin vahva keino vaikuttaa toiseen, joten<br />

sen tekemistä tulee välttää oh<strong>ja</strong>uskeskusteluissa. Ennen kuin lähtee tekemään tulkinto<strong>ja</strong><br />

toisesta ihmisestä, kannattaa hetki muistella omia kokemuksia: Onko minulla muisto<strong>ja</strong>,<br />

joissa joku on tulkinnut tunteitani tai tekemisiäni väärin tai haavoittavasti kipeään kohtaan<br />

osuen, <strong>ja</strong> mitä siitä on seurannut? Entä miten yhteistyö <strong>ja</strong>tkui tämän ihmisen kanssa?<br />

Joskus oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>sta tuntuu aivan perustellusti, että opiskeli<strong>ja</strong>n vaikeudet todennäköisesti<br />

johtuvat tietystä syystä, jota hän ei itse kerro tai huomaa. Jos kontakti opiskeli<strong>ja</strong>an on<br />

lu<strong>ja</strong>lla poh<strong>ja</strong>lla, voi esittää tulkintansa tai olettamuksensa kysymyksen muodossa. ”Mitä<br />

arvelet, mahtaisivatko huonot suhteet kotona äidin kanssa olla millään lailla yhteydessä<br />

siihen, että sanot helposti suorat sanat naisopettajille? Tai vielä yleisemmin, jolloin opiskeli<strong>ja</strong><br />

voi itse löytää tulkinnan tai sitten ei. ”Jos a<strong>ja</strong>ttelet vaikeuksiasi koulussa <strong>ja</strong> kotona,<br />

onko niillä mitään yhteistä?” Tällaisessa tilanteessa oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n täytyy kuitenkin olla valmis<br />

myös hyväksymään, ettei opiskeli<strong>ja</strong> pidä oikeana saamaansa tulkintaa.<br />

KANSSAIHMISTEN HUOMIOIMATTOMUUS. Keskustelu tapahtuu levottomassa tilassa <strong>ja</strong> siihen<br />

tulee toistuvia keskeytyksiä. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> ei kunnioita opiskeli<strong>ja</strong>n ainutkertaisuutta (erilaiset<br />

arvot, tavat, kulttuuritausta). Huomioimattomuutta <strong>ja</strong> välinpitämättömyyttä on myös se,<br />

ettei pidä kiinni sovituista asioista <strong>ja</strong> lupauksista. Äärimmäinen esimerkki toisen ihmisen<br />

perusoikeuksista piittaamattomuudesta on henkilökohtaisten <strong>ja</strong> luottamuksellisten asioiden<br />

kertominen toisille ilman hänen lupaansa. Toisen ihmisen huomioimattomuus rikkoo<br />

helposti poh<strong>ja</strong>n yhteistyöltä. Arkityön tiimellyksessä jokainen, myös ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>, voi<br />

vahingossa tai tietämättään joskus loukata tai olla huomioimatta opiskeli<strong>ja</strong>n oikeuksia.<br />

Mikäli näin käy, nämä tilanteet täytyy pyrkiä selvittämään mahdollisimman nopeasti.<br />

30 Kuinka onnistun haastattelussa

Parasta tässä työssä on<br />

se, kun näkee<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n kehittyvän.<br />

– Jouni<br />

Ihan jokaista nuorta<br />

täytyy arvostaa.<br />

– Ulla<br />

31

TYÖKALUPAKKI

OHJAUSTOIMINNAN TAUSTATIETOLOMAKE JA SAATE<br />

33

Oppilaitos<br />

Yhteyshenkilö<br />

Puhelin<br />

OHJAUSTOIMINNAN TAUSTATIEDOT<br />

Taustatietojen tarkoituksena on helpottaa <strong>ja</strong> tukea uutta opiskeli<strong>ja</strong>a eteenpäin oppimispolulla. Annetut tiedot<br />

eivät vaikuta opiskeli<strong>ja</strong>n opintosuoritusten arviointiin. Täytetty lomake säilytetään oppilaitoksen opiskeli<strong>ja</strong>huollossa<br />

lukitussa paikassa. Se hävitetään opiskeli<strong>ja</strong>n päättäessä opintonsa.<br />

Sukunimi (myös entinen)<br />

Etunimet (puhuttelunimi alleviivataan)<br />

Henkilötunnus<br />

Lähiosoite<br />

Kansalaisuus<br />

Postinumero <strong>ja</strong> -toimipaikka<br />

Äidinkieli<br />

Osoite opiskelupaikkakunnalla (jos eri kuin kotipaikkakunnalla):<br />

Lähiosoite<br />

Puhelin<br />

Postinumero <strong>ja</strong> -toimipaikka<br />

Sähköpostiosoite<br />

Kotikunta (kuluvan vuoden alussa)<br />

Koulutus ■ Peruskoulu ■ Muu koulutus, mikä<br />

Edellisen koulusi tai oppilaitoksesi nimi<br />

Minä vuonna opiskelusi päättyi<br />

Oppilaitos, jossa aloitat opintosi<br />

Tutkinto, jota alat opiskella<br />

Aiotko ammattiopintojen lisäksi suorittaa lukio-opinto<strong>ja</strong>? ■ Kyllä ■ En<br />

(vain ammattiopistossa aloittavat vastaavat)<br />

Huolta<strong>ja</strong> tai muu henkilö, johon voi ottaa yhteyttä<br />

Sukunimi<br />

Lähiosoite<br />

Puhelin koti/työ<br />

Etunimi<br />

Postinumero <strong>ja</strong> -toimipaikka<br />

Sähköpostiosoite<br />

TIETOJA AIEMMISTA OPINNOISTA JA TUKITOIMISTA<br />

Mitkä oppiaineet ovat olleet sinulle helppo<strong>ja</strong>? Mainitse korkeintaan 3.<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

Mitkä oppiaineet ovat olleet sinulle hankalia? Mainitse korkeintaan 3.<br />

1/3

LUOTTAMUKSELLINEN.<br />

Ainoastaan opiskeli<strong>ja</strong>huoltohenkilöstön<br />

<strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n käyttöön.<br />

Onko sinulla peruskoulussa ollut vaikeuksia seuraavissa asioissa?<br />

Ei ole Jonkin verran Melko paljon<br />

Lukemisessa, kirjoittamisessa ■ ■ ■<br />

Matematiikassa ■ ■ ■<br />

Piirtämisessä, käsitöissä ■ ■ ■<br />

Liikkumisessa ■ ■ ■<br />

Keskittymisessä ■ ■ ■<br />

Muistamisessa ■ ■ ■<br />

Poissaoloissa ■ ■ ■<br />

Jotain muita vaikeuksia ■ ■ ■<br />

Oletko saanut peruskoulussa tukiopetusta seuraavissa aineissa <strong>ja</strong> mikä oli arvosanasi<br />

päättötodistuksessa?<br />

Kyllä En Arvosana<br />

Matematiikassa ■ ■ ___<br />

Äidinkielessä ■ ■ ___<br />

Ruotsin kielessä ■ ■ ___<br />

Englannin kielessä ■ ■ ___<br />

Jossakin muussa aineessa, missä ■ ■ ___<br />

Onko sinulle peruskoulussa tehty:<br />

Kyllä Ei En tiedä<br />

Erityisopetuspäätös ■ ■ ■<br />

HOJKS ■ ■ ■<br />

Oletko opiskellut peruskoulussa erityisluokalla tai pienryhmässä (alle 15 oppilasta)?<br />

■ Kyllä<br />

■ En<br />

ALKAVISSA OPINNOISSA HUOMIOITAVIA ASIOITA<br />

Onko sinulla jokin ruoka-aineallergia?<br />

■ Ei ole ■ On, mikä?<br />

Onko sinulla muita terveyteen liittyviä asioita, jotka voivat vaikuttaa opiskeluusi (esimerkiksi allergioita,<br />

diabetes, epilepsia, selkävaivo<strong>ja</strong>, migreeni, jännittämistä jne.)?<br />

■ Ei ole<br />

■ On<br />

Onko opintojesi edistymisen kannalta sinulla tai huolta<strong>ja</strong>llasi tarvetta keskustella opiskeluun tai<br />

elämäntilanteeseen liittyvistä asioista tulevan oppilaitoksesi opiskeli<strong>ja</strong>huollon edusta<strong>ja</strong>n tai ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />

kanssa?<br />

■ Ei ole<br />

■ On<br />

Missä asioissa toivoisit saavasi tukea <strong>ja</strong>tko-opinnoissasi?<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

Muita opiskelusi kannalta tärkeitä tieto<strong>ja</strong>.<br />

2/3

LUOTTAMUKSELLINEN.<br />

Ainoastaan opiskeli<strong>ja</strong>huoltohenkilöstön<br />

<strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n käyttöön.<br />

SUOSTUMUKSET JA ALLEKIRJOITUKSET<br />

Annan luvan opiskeluterveydenhuollolle terveystietojeni tilaamiseen edellisestä oppilaitoksesta/<br />

arkistosta<br />

■ Kyllä<br />

■ En<br />

Seuraavat henkilöt edellisestä oppilaitoksestani saavat tarvittaessa antaa tieto<strong>ja</strong> opiskelussani<br />

huomioitavista asioista <strong>ja</strong> tukitoimista sivulla 1. mainitsemani oppilaitoksen opiskeli<strong>ja</strong>huollolle <strong>ja</strong><br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lleni.<br />

Nimi<br />

Opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />

Kuraattori<br />

Erityisopetta<strong>ja</strong><br />

Joku muu<br />

■<br />

■<br />

■<br />

■<br />

Tähän lomakkeeseen kir<strong>ja</strong>ttu<strong>ja</strong> tieto<strong>ja</strong> saa luovuttaa ainoastaan opiskeli<strong>ja</strong>huollolle <strong>ja</strong> opetukseni<br />

toteutuksesta vastaaville opettajilleni oppilaitoksessa, jonka opiskelupaikan olen ilmoittanut<br />

vastaanottavani sivulla 1. Annetut tiedot eivät saa vaikuttaa opiskeli<strong>ja</strong>n opintojen arviointiin.<br />

Paikka <strong>ja</strong> päiväys<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n allekirjoitus<br />

Nimen selvennys<br />

Huolta<strong>ja</strong>n allekirjoitus<br />

Nimen selvennys<br />

OPPILAITOKSEN YHTEYSTIEDOT<br />

Nimi<br />

Lähiosoite<br />

Yhteyshenkilö<br />

Puhelin<br />

Postinumero <strong>ja</strong> -toimipaikka<br />

Ammatti<br />

Sähköpostiosoite<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

Faksi<br />

3/3

Esimerkki oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomakkeen saatekirjeestä<br />

HYVÄ AMMATTIOPISTOOMME HYVÄKSYTTY OPISKELIJA JA<br />

HÄNEN HUOLTAJANSA<br />

Pyrimme oppilaitoksessamme tukemaan uusien opiskelijoiden opintojen käynnistymistä<br />

<strong>ja</strong> sujumista. Tätä varten on laadittu oheinen opiskeli<strong>ja</strong>n taustatietolomake. Lomakkeen<br />

tarkoituksena on<br />

1. Saada uuden oppilaitoksen opiskeli<strong>ja</strong>huollolle <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n opetuksesta vastaaville<br />

opettajille tietoa uusien oppilaiden opintojen järjestelyissä huomioitavista asioista <strong>ja</strong> mahdollisista<br />

tuen tarpeista. Kun tiedot saadaan jo ennen opiskelun alkamista, ne voidaan<br />

ottaa paremmin huomioon suunniteltaessa opetusjärjestelyjä <strong>ja</strong> -resursse<strong>ja</strong>.<br />

2. Pyytää opiskeli<strong>ja</strong>lta <strong>ja</strong> hänen huolta<strong>ja</strong>ltaan suostumusta<br />

• opiskeluterveydenhuollolle hankkia opiskeli<strong>ja</strong>n terveystieto<strong>ja</strong> aiemmasta oppilaitoksesta<br />

• opiskeli<strong>ja</strong>huollolle <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle saada tarvittaessa edellisestä oppilaitoksesta<br />

lisätieto<strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n opiskelussa tarvitsemista tukitoimista.<br />

Lomake on luottamuksellinen. Sen tietoihin saavat tutustua vain opiskeli<strong>ja</strong>huoltohenkilöstö<br />

<strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>. Antamanne tiedot eivät vaikuta opiskeli<strong>ja</strong>n opintosuoritusten<br />

arviointeihin. Lomakkeet säilytetään lukitussa paikassa <strong>ja</strong> ne hävitetään, kun opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

opinnot oppilaitoksessa päättyvät.<br />

Lisätieto<strong>ja</strong> saa allekirjoittaneelta.<br />

Lomake tulee palauttaa viimeistään __________________ mennessä.<br />

Lisätään oppilaitoksen <strong>ja</strong> palautettavan lomakkeen vastaanotta<strong>ja</strong>n nimi <strong>ja</strong> yhteystiedot.<br />

Päiväys<br />

Oppilaitoksen edusta<strong>ja</strong>n allekirjoitus <strong>ja</strong> nimen selvennys<br />

37

38<br />

TULOHAASTATTELULOMAKE JA SEN KÄYTTÖ

Oppilaitos<br />

TULOHAASTATTELU<br />

Tulohaastattelussa Sinulla <strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>llasi on mahdollisuus tutustua <strong>ja</strong> puhua opiskelusi kannalta<br />

tärkeistä asioista. Kaikki haastattelun tiedot ovat luottamuksellisia. Niihin voivat tutustua vain omat opetta<strong>ja</strong>si<br />

<strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>huolto. Tiedot säilytetään lukitussa paikassa <strong>ja</strong> ne hävitetään opintojesi päättyessä.<br />

Lue huolella kysymykset <strong>ja</strong> mieti, mitä ne tarkoittavat omalla kohdallasi. Voit keskustella kysymyksistä myös<br />

huoltajiesi kanssa. Palauta lomake täytettynä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>llesi viimeistään sopimassanne tapaamisessa.<br />

Sukunimi<br />

Kutsumanimi, muut etunimet<br />

Syntymäaika<br />

Lähiosoite<br />

Puhelin<br />

Koulutuslin<strong>ja</strong><br />

Postinumero <strong>ja</strong> -toimipaikka<br />

Sähköpostiosoite<br />

Luokka<br />

OPINTOALAN VALINTAAN LIITTYVIÄ TIETOJA<br />

Mitkä ammatit kiinnostavat sinua? Mainitse korkeintaan kolme.<br />

Oletko ollut työssä (peruskoulun TET-<strong>ja</strong>kso mukaan lukien)?<br />

■ En ole<br />

■ Olen, millaisessa työssä?<br />

Oletko peruskoulun jälkeen opiskellut jossakin oppilaitoksessa? Mainitse myös oppilaitokset, joissa<br />

olet keskeyttänyt opiskelun.<br />

■ En ole<br />

■ Olen, missä?<br />

Oletko saanut riittävästi oh<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> opastusta koulutuspaikan valinnassa?<br />

■ En ole<br />

■ Olen<br />

Miksi päätit aloittaa opinnot tässä ammattiopistossa? Mainitse 1–3 asiaa.<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

Tunnetko ketään nykyisen opintoalasi ammattilaista?<br />

■ En<br />

■ Kyllä, kuinka monta?<br />

1/3

AIKAISEMPAAN OPISKELUUN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ<br />

Onko opiskeleminen ollut sinulle? (rengasta sopiva numero)<br />

helppoa 1 2 3 4 5 raskasta<br />

Oletko opiskeli<strong>ja</strong>na?<br />

sitkeä, <strong>ja</strong>ksat ponnistella 1 2 3 4 5 jätät asian sikseen, jos on vaikeaa<br />

Oliko sinulla viime lukuvuotena poissaolo<strong>ja</strong> koulusta?<br />

■ alle 10 päivää ■ 10–20 päivää ■ yli 20 päivää ■ aina silloin tällöin<br />

■ en ollut viime vuonna opiskeli<strong>ja</strong>na<br />

Mistä syystä poissaolosi ovat etupäässä johtuneet?<br />

■ lintsaamisesta ■ sairaudesta ■ jostakin muusta syystä, mistä?<br />

Mistä asioista tai oppiaineista olet pitänyt aikaisemmissa opinnoissasi?<br />

Mikä on ollut ikävää tai hankalaa aikaisemmissa opinnoissasi?<br />

SINÄ JA SUUNNITELMASI<br />

Millaisia hyviä puolia tai taito<strong>ja</strong> sinulla on? Mainitse vähintää kolme asiaa.<br />

Voit kertoa myös niistä asioista/taidoista, jotka eivät yleensä ole esillä koulussa.<br />

Missä asioissa sinulla on parantamisen varaa?<br />

Millaisia tavoitteita, haaveita <strong>ja</strong> suunnitelmia sinulla on tälle lukuvuodelle?<br />

Mitä voit tehdä, jotta ne toteutuisivat?<br />

Missä asioissa saatat tarvita apua?<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

Mitä a<strong>ja</strong>ttelet tekeväsi kolmen vuoden kuluttua, jos kaikki menee hyvin?<br />

2/3

TIETOJA HARRASTUKSISTA JA VAPAA-AJASTA<br />

Miten vietät vapaa-aikaasi. Millaisia harrastuksia sinulla on?<br />

Voiko harrastuksistasi olla hyötyä opinnoissasi? ■ Kyllä ■ Ei<br />

Voivatko harrastuksesi vaikuttaa opiskeluusi <strong>ja</strong> opintojen järjestelyyn? ■ Kyllä ■ Ei<br />

Oletko toiminut joskus ryhmän vetäjänä tai oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>na? (esim. koulussa tai harrastusten parissa)<br />

■ En<br />

■ Olen, mihin toimintaan osallistuit, missä?<br />

Onko sinulla ennestään tuttu<strong>ja</strong> kavereita luokallasi? ■ Ei ole ■ On, kuinka monta?<br />

Entä onko sinulla tuttu<strong>ja</strong> kavereita muilla <strong>ammattiopiston</strong> luokilla? ■ Ei ole ■ On<br />

AJANKOHTAISIA ASIOITA<br />

Mitä toivot nyt alkavissa opinnoissasi opetukselta, opettajilta <strong>ja</strong> luokaltasi, jotta opintosi sujuisivat?<br />

Asutko opiskeluaikana<br />

■ vanhempien/huoltajien luona, jos vain toisen vanhemman, kenen?<br />

■ muualla, missä?<br />

Käytkö tai aiotko käydä työssä opiskelujesi ohessa?<br />

■ En<br />

■ Kyllä, missä <strong>ja</strong> kuinka usein?<br />

Onko jotain asioita, jotka voivat vaikuttaa opiskeluusi tänä lukuvuonna?<br />

(esimerkiksi asumisolosuhteet, taloudellinen tilanne)<br />

Mitä sinua kiinnostaisi tietää opiskelusta, ammattiopistosta, opiskeli<strong>ja</strong>lle annetuista ohjeista jne.<br />

Kiitos vastaamisesta! Allekirjoita lomake vielä ennen sen palauttamista.<br />

Paikka <strong>ja</strong> aika<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n allekirjoitus<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

Vakuutan pitäväni tulohaastattelussa esiin tulleet tiedot luottamuksellisina, enkä luovuta niitä ulkopuolisille<br />

ilman asianomaisen opiskeli<strong>ja</strong>n lupaa.<br />

Paikka <strong>ja</strong> aika<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n allekirjoitus<br />

3/3

VINKKEJÄ JA TULOHAASTATTELULOMAKETTA TÄYDENTÄVIÄ<br />

KYSYMYKSIÄ<br />

Ks. myös oppaan kohta<br />

”Kuinka onnistun haastattelussa”.<br />

Tarkista ensimmäiseksi opiskeli<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> huoltajien yhteystiedot. Samalla on mahdollisuus<br />

puhella myös perheasioista.<br />

OPINTOALAN VALINTA. Tee kysymyksiä, jotka auttavat opiskeli<strong>ja</strong>a kertomaan:<br />

• kiinnostavista ammateista <strong>ja</strong> töistä<br />

• kokemuksistaan tai käsityksistään työelämästä<br />

• mahdollisista aikaisemmista opinnoista (jossakin ammattioppilaitoksessa).<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n on hyvä havainnoida tarkasti asioita, jotka ovat saaneet opiskeli<strong>ja</strong>n aloittamaan<br />

opintonsa juuri kyseisellä lin<strong>ja</strong>lla <strong>ja</strong> kyseisessä ammattioppilaitoksessa. Hän voi<br />

myös antaa haastattelun kuluessa oppilaitoksesta tai opintoalasta sellaisia tieto<strong>ja</strong>, jotka<br />

vahvistavat opiskeli<strong>ja</strong>n myönteisiä käsityksiä <strong>ja</strong> hälventävät turhia pelko<strong>ja</strong>.<br />

OPISKELUUN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ. Rohkaise opiskeli<strong>ja</strong>a kertomaan koulukokemuksistaan<br />

<strong>ja</strong> itsestään opiskeli<strong>ja</strong>na. Esimerkiksi tällaiset kysymykset voivat auttaa häntä:<br />

• Mitä arvelet luokkatovereiden kertovan, jos heiltä kysyttäisin, millainen olit peruskoulussa?<br />

• Entä mitä opetta<strong>ja</strong>si kertoisivat?<br />

• Mitä kotiväki on tuumannut opiskelustasi?<br />

• Mitä äitisi/isäsi sanoisi sinusta opiskeli<strong>ja</strong>na?<br />

• Mitä mieltä olet siitä, mitä kaverisi/opetta<strong>ja</strong>si/kotiväkesi kertoisivat sinusta <strong>ja</strong> opiskelustasi?<br />

Tässä vaiheessa voitte puhua myös asioista, joista opiskeli<strong>ja</strong> on kertonut oh<strong>ja</strong>ustoiminnan<br />

taustatietolomakkeessa kohdassa ”Tieto<strong>ja</strong> aiemmista opinnoista <strong>ja</strong> tukitoimista”. Oppilaalta<br />

voi kysyä esimerkiksi:<br />

• Millaisia tukitoimia hänellä on ollut?<br />

• Mitä mieltä hän on saamistaan tukitoimista?<br />

• Millä mielellä hän päätti edellisen koulunsa?<br />

• Millaisia opiskeli<strong>ja</strong>n huonoimmat <strong>ja</strong> parhaimmat koulukokemukset ovat?<br />

• Miten opiskeli<strong>ja</strong>n kotona on suhtauduttu koulunkäyntiin?<br />

SINÄ JA SUUNNITELMASI. Opiskeli<strong>ja</strong>n voi olla vaikea kuvata itseään tai tavoitteittaan. Hän<br />

voi myös ihmetellä, millaisia asioita tulohaastattelussa voi kertoa: pitääkö niiden liittyä<br />

jotenkin kouluun, vai voiko puhua muistakin itselle tärkeistä asioista. Voit antaa opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

kertoa taidoista <strong>ja</strong> tavoitteista, jotka eivät varsinaisesti liity opiskeluun, mutta tuntuvat olevan<br />

opiskeli<strong>ja</strong>lle tärkeitä. Kannusta opiskeli<strong>ja</strong>a kertomaan esimerkkejä onnistumisistaan <strong>ja</strong><br />

hyvistä puolistaan sekä hankaluuksista <strong>ja</strong> vaikeista asioista. Jos opiskeli<strong>ja</strong> löytää minkä<br />

tahansa käytännön esimerkin, hänelle kannattaa antaa myönteistä palautetta; esimerkin löytäminen<br />

osoittaa aina luottamusta <strong>ja</strong> kysyy nuorelta aktiivista työtä <strong>ja</strong> paneutumista.<br />

Tavoitteista puhuttaessa on hyvä etsiä konkreettisia lähia<strong>ja</strong>n tavoitteita esimerkiksi seuraavalle<br />

päivälle, viikolle, kuukaudelle tai syyslukukaudelle. Konkreettisten tavoitteiden löytäminen<br />

vaatii aina miettimistä. Yleiset <strong>ja</strong> liian suuret tavoitteet kuten, ”saan hyvän todistuksen”,<br />

”en myöhästy enkä lintsaa”, auttavat harvoin eteenpäin. Suuria tavoitetta voi pilkkoa<br />

pienempiin osiin, esimerkiksi: ”Mitä teet tämän <strong>ja</strong>kson aikana, että saisit hyvän todistuksen?”<br />

”Jos olet ahkera ensi viikolla, joudutko luopumaan jostain kivasta tekemisestä tai harrastuksesta?”<br />

”Oletko siihen valmis?” ”Miten voisit palkita itseäsi, jos onnistut tavoitteessasi?”<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n tavoitteisiin kannattaa palata pitkin lukuvuotta <strong>ja</strong> antaa myönteistä palautetta,<br />

kun hän on tehnyt työtä päästäkseen lähemmäksi tavoitteitaan. Tarvittaessa opiskeli<strong>ja</strong>lle<br />

tulee antaa palautetta myös, jos hän alkaa toimia vastoin omia tavoitteittaan <strong>ja</strong> suunnitelmiaan.<br />

Silloin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tulee ottaa asia puheeksi <strong>ja</strong> miettiä yhdessä opiskeli<strong>ja</strong>n kanssa,<br />

miten hän voisi kor<strong>ja</strong>ta suuntaansa <strong>ja</strong> päästä lähemmäksi tavoitteitaan.<br />

42

TIETOJA HARRASTUKSISTA JA VAPAA-AJASTA. Ihminen on kokonaisuus. Hyvän elämän <strong>ja</strong><br />

opiskelun onnistumisen kannalta myös harrastukset <strong>ja</strong> vapaa-aika ovat tärkeitä. Ne voivat<br />

antaa nuorelle paljon voimavaro<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tuoda esiin vahvuuksia, joita ei huomaa koulutyössä.<br />

Nuoren elämässä koulun ulkopuolella voi olla myös asioita, joihin hän tarvitsee apua <strong>ja</strong><br />

jotka auttavat ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a ymmärtämään nuoren tilannetta <strong>ja</strong> tukemaan häntä. Jos<br />

nuorella on jokin harrastus, se osoittaa, että hänellä on kykyjä työskennellä säännöllisesti<br />

<strong>ja</strong> suunnitelmallisesti. Tarvittaessa nuoren kanssa voi pohtia, kuinka hän voisi käyttää tätä<br />

taitoaan myös opiskelussa.<br />

Monen nuoren päivittäistä opiskelua <strong>ja</strong> koulunkäyntiä motivoivat hyvät kaverisuhteet <strong>ja</strong><br />

kuuluminen porukkaan. Tulohaastatteluissa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> saa usein kuvan opiskelijoiden<br />

kaverisuhteista. Tietojen poh<strong>ja</strong>lta hän pystyy paremmin tutustuttamaan <strong>ja</strong> ryhmäyttämään<br />

luokkansa.<br />

AJANKOHTAISIA ASIOITA. Kun haastattelu alkaa olla lopuillaan, on hyvä vielä kuunnella<br />

rauhassa <strong>ja</strong> kannustaa nuorta kertomaan mahdollisista toiveistaan <strong>ja</strong> odotuksistaan. Hänellä<br />

voi olla mielessään myös kysymyksiä, joita hän ei ole osannut tai kehdannut esittää<br />

aiemmin. Anna hänelle siis aikaa <strong>ja</strong> mahdollisuus kysymiseen!<br />

HAASTATTELUN PÄÄTTÄMINEN. Kokoa haastattelun lopussa keskeiset asiat <strong>ja</strong> mahdollisesti<br />

yhdessä tekemänne sopimukset. Etsi haastattelun loppuun jokin asia, josta voit antaa<br />

opiskeli<strong>ja</strong>lle hyvää palautetta tai kiitosta. Yksinkertaisimmillaan se voi olla parilla sanalla<br />

annettu kiitos. Jos haastattelussa on tullut esiin asioita tai kysymyksiä, joita ette ole<br />

ehtineet tai osanneet käsitellä, kerro opiskeli<strong>ja</strong>lle, kenen kanssa <strong>ja</strong> koska hän voi <strong>ja</strong>tkaa<br />

keskustelua. Sovi myös mahdolliset <strong>ja</strong>tkotapaamiset <strong>ja</strong> yhteydenotot. Selvitä lisäksi, kenelle<br />

tulohaastattelussa saatu<strong>ja</strong> tieto<strong>ja</strong> voi antaa <strong>ja</strong> mitä hyötyä tietojen siirrosta voi opiskeli<strong>ja</strong>lle<br />

olla.<br />

LOPUKSI. Allekirjoittakaa haastattelulomake <strong>ja</strong> varmista, että opiskeli<strong>ja</strong>lla on yhteystietosi <strong>ja</strong><br />

että hän tietää, kuinka sinut tavoittaa. Merkitse haastattelulomakkeeseen lisäksi vielä yhdessä<br />

tehdyt sopimukset sekä kysymykset <strong>ja</strong> asiat, joihin on hyvä palata myöhemmin.<br />

OPISKELIJAN OHJEET TULOHAASTATTELUUN<br />

Tulohaastattelun onnistumista auttaa opiskeli<strong>ja</strong>n hyvä ohjeistaminen. Alla on esimerkki<br />

ohjeista, joilla ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi helpottaa haastattelulomakkeen täyttöä <strong>ja</strong> haastatteluun<br />

valmistautumista.<br />

Esimerkki kalvona<br />

CD:llä.<br />

TULOHAASTATTELU<br />

Tavoitteena on tutustuminen.<br />

Voidaan puhua opiskelusi kannalta tärkeistä asioista.<br />

Lomakkeen kysymyksiin ei tarvitse vastata ”hienosti”. Haastattelussa asioista voidaan<br />

puhua lisää.<br />

Täytetyt lomakkeet palautetaan ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle viimeistään tulohaastattelussa.<br />

Lomakkeiden tiedot ovat apuna opetuksen <strong>ja</strong> tukitoimien järjestelyissä.<br />

Keskustelut eivät vaikuta opintosuoritusten arviointiin.<br />

Tietoihin saavat tutustua vain opiskeli<strong>ja</strong>huolto <strong>ja</strong> tarvittaessa opetta<strong>ja</strong>t.<br />

Oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomakkeet säilytetään lukitussa paikassa opiskeli<strong>ja</strong>huollossa,<br />

muut lomakkeet ovat ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lla turvallisessa paikassa. Lomakkeet hävitetään, kun<br />

opiskeli<strong>ja</strong> päättää opiskelun.<br />

Kysymyksiin vastaaminen on hyödyllistä, mutta ei pakollista.<br />

43

44<br />

OHJAUSKESKUSTELULOMAKE JA SEN KÄYTTÖ

Oppilaitos<br />

OHJAUSKESKUSTELU<br />

Oh<strong>ja</strong>uskeskustelu tukee opintojesi sujuvaa <strong>ja</strong>tkamista <strong>ja</strong> suunnittelua. Lue kysymykset huolellisesti <strong>ja</strong> vastaa<br />

niihin kaikkiin. Palauta lomake täytettynä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>llesi. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>si keskustelee kanssasi<br />

opinnoistasi <strong>ja</strong> lomakkeen kysymyksistä.<br />

Lomakkeen tiedot ovat luottamuksellisia. Niihin voivat tutustua vain sinua opettavat opetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>huollon<br />

työntekijät. Lomake säilytetään lukitussa paikassa <strong>ja</strong> hävitetään opintojesi loputtua.<br />

Sukunimi<br />

Kutsumanimi, muut etunimet<br />

Syntymäaika<br />

Lähiosoite<br />

Puhelin<br />

Koulutuslin<strong>ja</strong><br />

Postinumero <strong>ja</strong> -toimipaikka<br />

Sähköpostiosoite<br />

Luokka<br />

Huolta<strong>ja</strong> tai muu henkilö, johon voi ottaa yhteyttä<br />

Sukunimi<br />

Lähiosoite<br />

Puhelin koti/työ<br />

Etunimi<br />

Postinumero <strong>ja</strong> -toimipaikka<br />

Sähköpostiosoite<br />

Asuminen<br />

■ Vanhempien/huoltajien luona<br />

■ Jos vain toisen vanhemman, kumman?<br />

■ Yksin omassa asunnossa<br />

■ Muualla, missä?<br />

Aiotko käydä työssä opiskelusi ohessa ensi vuonna?<br />

■ En<br />

■ Kyllä. Jos käyt työssä, missä <strong>ja</strong> kuinka usein?<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

1/4

TIETOJA VIIME LUKUVUODEN OPINNOISTA JA TYÖPAIKOISTA<br />

Mitkä asiat tai oppiaineet kiinnostivat sinua tai olivat helppo<strong>ja</strong>? Mainitse kolme.<br />

Mitkä asiat tai oppiaineet olivat sinulle hankalia? Mainitse kolme.<br />

Miten tyytyväinen olet viime vuoden opiskeluusi? (rengasta sopiva vaihtoehto)<br />

hyvin tyytymätön 1 2 3 4 5 hyvin tyytyväinen<br />

Oliko sinulla vapautus jostakin oppiaineesta viime lukuvuonna? Jos oli, niin minkä aineen <strong>ja</strong> miksi?<br />

Millainen luokkasi henki on ollut?<br />

hyvin huono 1 2 3 4 5 oikein hyvä<br />

Kuinka luokkasi henki on vaikuttanut haluusi opiskella?<br />

1 haitannut melko usein <strong>ja</strong> vähentänyt halua opiskella<br />

2 haitannut silloin tällöin <strong>ja</strong> vähentänyt halua opiskella<br />

3 ei ole vaikuttanut juuri lainkaan opiskeluuni <strong>ja</strong> opiskeluhaluihin<br />

4 tuntunut mukavalta <strong>ja</strong> kannustanut silloin tällöin opiskeluun<br />

5 kannustanut melko usein opiskelemaan <strong>ja</strong> tulemaan kouluun<br />

Missä olet ollut työssä tai työssä oppimassa?<br />

Työpaikka<br />

Työtehtäväsi<br />

Mistä olet pitänyt työpaikoissasi?<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

Mikä on ollut työpaikoissasi hankalaa tai vaikeaa?<br />

2/4

OPINTOSUORITUKSESI, katso tiedot opintokortistasi<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n nimi<br />

Luokka<br />

Lukuvuoteen kuuluu 40 opintoviikkoa. Kuinka monta opintoviikkoa olet suorittanut?<br />

Kuinka monta opintoviikkoa sinulla on suorittamatta (rästit)?<br />

ov<br />

ov<br />

Tee seuraavaan taulukkoon lista opinnoista, joista sinulla on hylättyjä tai puuttuvia suorituksia. Merkitse<br />

1. sarakkeeseen oppiaineet, joissa sinulla on rästejä,<br />

2. sarakkeeseen puuttuvien opintoviikkojen lukumäärä <strong>ja</strong><br />

3.–7. sarakkeisiin rasti, jos sinulta puuttuu sarakkeessa mainittu suoritus<br />

8. sarakkeeseen rästien suorittamissuunnitelma<br />

Käy vielä haastattelussa huolella läpi ryhmänoh<strong>ja</strong>an kanssa rästit <strong>ja</strong> niiden suorittamissuunnitelma.<br />

1.<br />

2.<br />

3.<br />

4.<br />

5.<br />

6.<br />

7.<br />

8.<br />

Puuttuvia opintoviikko<strong>ja</strong><br />

Yksi koe puuttuu<br />

Useita kokeita puutuu<br />

Kesken ammatillisia<br />

harjoitustöitä<br />

Kesken kir<strong>ja</strong>llisia tehtäviä<br />

Korvattavia poissaolo<strong>ja</strong><br />

Missä <strong>ja</strong>ksossa <strong>ja</strong> kenelle<br />

aiot suorittaa rästiopintosi?<br />

Yhteiset opinnot:<br />

Ammatilliset opinnot:<br />

Mikä oli pääasiallisin syy rästeihisi?<br />

Mitä pitää tehdä, jotta tulevana lukuvuotena rästiopinto<strong>ja</strong> ei tulisi?<br />

Mitä valinnaisopinto<strong>ja</strong> olet ottanut? Merkitse rasti niiden kohdalle, jotka olet jo suorittanut.<br />

1. ■ 2. ■<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

3/4<br />

3. ■ 4. ■<br />

Arvioitu valmistumisaikataulu (tämä täytetään yhdessä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kanssa haastattelussa).<br />

40 ov<br />

80 ov<br />

120 ov<br />

1 v 2 v 3 v 4 v

AJANKOHTAISIA ASIOITA<br />

Mitä tavoitteita asetat itsellesi 1. opinto<strong>ja</strong>ksolle? Mainitse 1–3 asiaa.<br />

Mitä tavoitteita sinulla on koko lukuvuodelle?<br />

Elämäntilanne <strong>ja</strong> terveydentila<br />

Mitä asioita on hyvä huomioida opintojesi järjestelyissä?<br />

Mihin haluat tukea, jotta opintosi sujuisivat parhaalla mahdollisella tavalla?<br />

Kiitos vastaamisesta! Allekirjoita lomake vielä ennen sen palauttamista.<br />

Paikka <strong>ja</strong> aika<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n allekirjoitus<br />

Vakuutan pitäväni tähän lomakkeeseen kirjoitetut <strong>ja</strong> keskustelussamme esiin tulleet tiedot luottamuksellisina,<br />

enkä luovuta niitä ulkopuolisille ilman asianomaisen opiskeli<strong>ja</strong>n lupaa.<br />

Paikka <strong>ja</strong> aika<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n allekirjoitus<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

4/4

OHJAUSKESKUSTELUJEN TOTEUTTAMISEN PROSESSI<br />

1. Tutustu opiskelijoiden aikaisempiin tietoihin. Mikäli olet uusi ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>, keskustele<br />

luokastasi aikaisemman ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kanssa.<br />

2. Tulosta opiskelijoiden opintokortit, joissa näkyvät opiskelurästien syyt.<br />

3. Kerro lukuvuoden alussa opiskelijoille oh<strong>ja</strong>uskeskusteluista <strong>ja</strong> niiden tavoitteista.<br />

4. Jaa opiskelijoille täytettäväksi oh<strong>ja</strong>uskeskustelulomakkeet <strong>ja</strong> anna täyttöohjeet, etenkin<br />

3. sivun (opintosuoritukset) täyttäminen tulee ohjeistaa huolella.<br />

5. Kerää täytetyt lomakkeet <strong>ja</strong> ota kopiot opiskeli<strong>ja</strong>lle lomakkeen kolmannesta, Opintosuoritukset-sivusta.<br />

6. Haastattele opiskeli<strong>ja</strong>t syyskuun alkuun mennessä <strong>ja</strong> tee heidän kanssaan tulevan vuoden<br />

opiskelusuunnitelma: mahdolliset rästien suorittamiset, ainevalinnat, erityistuen<br />

tarve.<br />

7. Kokoa luokkasi opiskelijoiden oh<strong>ja</strong>uskeskustelujen tiedot yhteenvetolomakkeelle.<br />

8. Tee 20.9. mennessä yhdessä erityisopetuksen järjestelyistä vastaavan opetta<strong>ja</strong>n kanssa<br />

esitykset erityisopiskelijoista.<br />

9. Tiedota muille opettajille, osastolle, erityisopetusta järjesteleville <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>huoltohenkilöstölle<br />

oh<strong>ja</strong>uskeskusteluissa esiin tulleista <strong>ja</strong>tkotoimien <strong>ja</strong> tuen tarpeista.<br />

10.Kokoa syyskuun loppuun mennessä yhteistyössä osaston johdon <strong>ja</strong> opettajien kanssa<br />

ammatillisten rästien suorittamissuunnitelmat luokka- <strong>ja</strong> osastokohtaisesti.<br />

11.Tiedota opiskelijoille, missä, milloin <strong>ja</strong> miten rästejä on mahdollista suorittaa (rästiklinikat<br />

<strong>ja</strong> vastaavat, tukikurssit, korvaavat tehtävät jne).<br />

12.Seuraa opiskelijoiden rästien suorittamissuunnitelman toteutumista <strong>ja</strong>ksoittain. Tee<br />

<strong>ja</strong>ksoittain uusi yhteenveto opiskelijoiden suorittamattomista opinnoista.<br />

Ks. myös oppaan kohta<br />

”Kuinka onnistun haastattelussa”.<br />

VINKKEJÄ JA OHJAUSKESKUSTELULOMAKETTA TÄYDENTÄVIÄ<br />

KYSYMYKSIÄ<br />

TYYTYVÄISYYS OPISKELUUN. Tee aina lisäkysymyksiä opiskeli<strong>ja</strong>n arviosta riippumatta.<br />

Pyydä opiskeli<strong>ja</strong>a kertomaan muutamia esimerkkejä asioista, joissa hän on onnistunut tai<br />

jotka ovat sujuneet mukavasti. Voit pyytää myös esimerkkejä asioista, joihin hän ei ole<br />

ollut tyytyväinen tai jotka ovat harmittaneet. Lisäkysymykset voivat antaa opiskeli<strong>ja</strong>lle tilaisuuden<br />

• tarkistaa arviotaan<br />

• huomata itse, mitä hän haluaisi parantaa, missä olla parempi<br />

• saada tunnustusta tekemästään työstä <strong>ja</strong> onnistumisesta sekä iloita itse aikaansaannoksistaan.<br />

LUOKAN HENKI. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi pyytää opiskeli<strong>ja</strong>a kertomaan käytännön esimerkkejä.<br />

Nämä antavat usein tietoa, miten vahvistaa luokkahenkeä tai mihin tulisi puuttua. Erityisen<br />

tärkeää on huolehtia siitä, ettei opiskeli<strong>ja</strong>n luottamuksellisesti kertomia asioita pal<strong>ja</strong>steta<br />

toisille. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi miettiä yhdessä opiskeli<strong>ja</strong>huollon <strong>ja</strong> myös opiskeli<strong>ja</strong>n kanssa,<br />

kuinka mahdollisiin ikäviin asioihin kannattaisi tarttua.<br />

OPISKELIJAN OMAT TAVOITTEET JA ODOTUKSET. Opiskeli<strong>ja</strong>n tavoitteista puhuttaessa kannattaa<br />

etsiä aivan lähia<strong>ja</strong>n käytännön tavoitteita (seuraavalle päivälle, viikolle, kuukaudelle,<br />

syyslukukaudelle). Konkreettisten tavoitteiden löytäminen vaatii miettimistä <strong>ja</strong> pysähtymistä.<br />

Yleiset <strong>ja</strong> liian suuret tavoitteet kuten, ”olen ahkera”, ”saan suoritettua paljon rästejä”,<br />

”en myöhästy enkä lintsaa”, auttavat harvoin eteenpäin. Suuria tavoitetta voi pilkkoa<br />

pienempiin osiin. Esimerkiksi: ”Mainitse kolme asiaa, joista tiedät, että olet ensi viikolla<br />

49

ollut ahkera.” ”Mitä teet ensi viikolla, jotta rästit vähenevät?” ”Mitä teet tämän <strong>ja</strong>kson<br />

aikana, entä seuraavalla <strong>ja</strong>ksolla?” ”Jos olet ahkera ensi viikolla, joudutko ehkä luopumaan<br />

jostain kivasta tekemisestä, harrastuksesta?” ”Oletko siihen valmis?” ”Miten voisit<br />

palkita itsesi, jos onnistut tavoitteessasi?”<br />

Voitte myös yhdessä miettiä seuraavia asioita:<br />

• Kuka huomaa ensimmäiseksi <strong>ja</strong> mistä, että opiskeli<strong>ja</strong> on päässyt lähemmäksi tavoitettaan<br />

(opiskeli<strong>ja</strong> itse, opetta<strong>ja</strong>t, kaverit, äiti, isä jne)?<br />

• Mitä teet ensi viikolla (seuraavan kuukauden aikana, syyslukukaudella jne), jotta pääsisit<br />

lähemmäksi tavoitettasi?<br />

• Mistä/keneltä voisit saada apua?<br />

• Miten opetta<strong>ja</strong> tai koulu voisivat auttaa tavoitteen saavuttamisessa?<br />

• Milloin tavoitteiden saavuttamista voitaisiin tarkastella?<br />

OPISKELIJAN OHJEET OHJAUSKESKUSTELUUN<br />

Oh<strong>ja</strong>uskeskustelun onnistumista auttaa opiskeli<strong>ja</strong>n hyvä ohjeistaminen. Alla on esimerkki<br />

ohjeista, joilla ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi helpottaa lomakkeen täyttöä <strong>ja</strong> keskusteluun valmistautumista.<br />

OHJAUSKESKUSTELU<br />

Tarkoituksena on tukea opintojesi etenemistä.<br />

Keskustellaan opintojesi etenemisestä <strong>ja</strong> odotuksistasi tälle lukuvuodelle.<br />

3. sivun kysymyksiin löydät tiedot opintokortistasi.<br />

Täytetyt lomakkeet palautetaan viimeistään oh<strong>ja</strong>uskeskustelussa.<br />

Antamiisi tietoihin saavat tutustua vain opiskeli<strong>ja</strong>huolto <strong>ja</strong> tarvittaessa opetta<strong>ja</strong>t.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> säilyttää täytetyt lomakkeet turvallisessa paikassa <strong>ja</strong> seuraa opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

opintojen etenemistä sekä mahdollisten rästien suorittamista.<br />

Kysymyksiin vastaaminen on hyödyllistä, mutta ei pakollista.<br />

Esimerkki kalvona<br />

CD:llä.<br />

50

TULOHAASTATTELUJEN JA OHJAUSKESKUSTELUJEN<br />

YHTEENVETOLOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ<br />

51

LUOTTAMUKSELLINEN.<br />

Säilytettävä turvallisessa paikassa.<br />

Jatkotoimet<br />

TULOHAASTATTELUJEN YHTEENVETO, VUOSI<br />

LUOKKA OPISKELIJOITA POISJÄÄNEITÄ RYHMÄNOHJAAJA<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n nimi Peruskoulu<br />

Alkavat opinnot<br />

Omia muistiinpano<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kommentte<strong>ja</strong><br />

Erityisopetus<br />

Tukiopetus<br />

Oppimisvaikeus<br />

Kiinnostus<br />

Tuen tarpeet<br />

Kielet<br />

Matem.<br />

aineet<br />

Jokin<br />

muu (x)<br />

Vahvuudet, erityistarpeet.<br />

Elämäntilanne, psyykkiset <strong>ja</strong> sosiaaliset tekijät ym.

TULOHAASTATTELUN YHTEENVETOLOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN<br />

Yhteenveto laaditaan oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomakkeista <strong>ja</strong> tulohaastattelusta saatujen<br />

tietojen poh<strong>ja</strong>lta. Seuraavassa käydään läpi lomakkeen täyttö kohdittain (katso yhteenvedossa<br />

käytettävät lyhenteet, sivu 56).<br />

PERUSKOULU: Tiedot löytyvät oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomakkeesta, mutta niitä tarkentavia<br />

tieto<strong>ja</strong> voidaan saada myös tulohaastattelussa.<br />

TUKIOPETUS: Merkitään oppiaineet, joissa opiskeli<strong>ja</strong> on saanut tuki- tai lisäopetusta.<br />

ERITYISOPETUS: Merkitään erityisopiskeli<strong>ja</strong>na olleiden kohdalle erityisopetuksen tiedot.<br />

OPISKELUVAIKEUS: Merkitään asiat, joissa opiskeli<strong>ja</strong> kertoo vaikeuksia olleen melko paljon.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> voi tehdä merkintöjä lisäksi oman haastattelunsa sekä ammattiopistossa<br />

tehtyjen lähtötaso- <strong>ja</strong> alkukartoitusten perusteella.<br />

KIINNOSTUS: Merkitään opiskeli<strong>ja</strong>n osoittama kiinnostus ammattialaansa kohtaan.<br />

OPISKELUN TUKITARPEET: Merkitään oppiaineet <strong>ja</strong> asiat, joihin opiskeli<strong>ja</strong> toivoo tukea (ks.<br />

myös lyhenteet V, T <strong>ja</strong> M). Merkitään rasti ”Jokin muu” -kohtaan mikäli opiskeli<strong>ja</strong>lla on<br />

sellaisia opiskeluun vaikuttavia tekijöitä, jotka voivat vaatia erityistä huomiota tai tukea,<br />

kuten vaikea elämäntilanne, sosiaalisia pulmia, fyysisiä tai psyykkisiä haitto<strong>ja</strong>/sairauksia,<br />

lintsausta tms.<br />

OMAT MUISTIINPANOT, KOMMENTIT: Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> kuvaa, millaisia erityistarpeita tai opiskelussa<br />

huomioitavia asioita opiskeli<strong>ja</strong>lla on.<br />

JATKOTOIMET: Laitetaan merkintä, jos opiskeli<strong>ja</strong>n tilanne vaatii lisäselvittelyjä tai yhteydenotto<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> jos opiskeli<strong>ja</strong>n kanssa sovitaan <strong>ja</strong>tkohaastattelusta tai tarpeesta seurata tiiviimmin<br />

hänen opintojensa etenemistä.<br />

53

LUOTTAMUKSELLINEN.<br />

Säilytettävä turvallisessa paikassa.<br />

Kommentit<br />

Elämäntilanne, psyykkiset <strong>ja</strong> sosiaaliset tekijät ym.<br />

Tarvittavat <strong>ja</strong>tkotoimet <strong>ja</strong> yhteydenotot.<br />

<strong>ja</strong>kso<br />

OHJAUSKESKUSTELUJEN YHTEENVETO, VUOSI<br />

LUOKKA OPISKELIJOITA RYHMÄNOHJAAJA<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n nimi<br />

Opisk.<br />

sujum.<br />

Opisk.<br />

vaikeus<br />

Edellinen lukuvuosi<br />

Poissaolot<br />

Rästit (ov)<br />

Ammat.<br />

opinnot<br />

Yhteiset<br />

opinnot<br />

Kuluva lukuvuosi /rästit<br />

Ammatilliset Yhteiset<br />

<strong>ja</strong>kso<br />

<strong>ja</strong>kso<br />

<strong>ja</strong>kso

OHJAUSKESKUSTELUN YHTEENVETOLOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> täyttää yhteenvetolomakkeen oh<strong>ja</strong>uskeskustelun <strong>ja</strong> edellisen vuoden ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta<br />

saamiensa tietojen poh<strong>ja</strong>lta. Etenkin uusien ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien kannattaa täyttää<br />

yhteenvetolomake huolella. Vanhat ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t voivat päivittää <strong>ja</strong> täydentää luokkansa<br />

opiskelijoiden opinto<strong>ja</strong> koskevat tiedot.<br />

Yhteenvetolomakkeen tarkoitus on<br />

• antaa kokonaiskuva luokan opiskelijoiden tilanteesta <strong>ja</strong> suoritettavista rästeistä<br />

• tukea ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>a seuraamaan vähintään kahdesti lukuvuodessa opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

opintojen etenemistä <strong>ja</strong> tekemään tarvittavat järjestelyt rästien suorittamiseksi<br />

• koota säännöllisesti oppilaitoksen johdolle, opiskeli<strong>ja</strong>huollolle <strong>ja</strong> opettajille a<strong>ja</strong>ntasaista<br />

tietoa opiskeli<strong>ja</strong>n opintojen etenemisestä, jotta tarvittaviin tukitoimiin <strong>ja</strong> järjestelyihin voidaan<br />

ryhtyä ajoissa.<br />

Seuraavassa käydään lomakkeen täyttö läpi kohdittain (katso yhteenvedossa käytettävät<br />

lyhenteet, sivu 56).<br />

OPINTOJEN SUJUMINEN: Katso lyhenteet ( +, OK, -, ?).<br />

OPISKELUVAIKEUS: Merkitään oppimista haittaavat asiat. Merkitään X, mikäli opiskeli<strong>ja</strong>lla<br />

on muita opiskeluun vaikuttavia asioita, kuten vaikea elämäntilanne, sosiaalisia pulmia,<br />

fyysisiä tai psyykkisiä haitto<strong>ja</strong>/sairauksia. Pulman voi kuvata sarakkeessa ”Kommentit”.<br />

EDELLINEN VUOSI: Merkitään poissaolojen, ammatillisten aineiden <strong>ja</strong> yhteisten aineiden<br />

rästien määrä.<br />

KULUVA VUOSI: Merkitään kuluvan lukuvuoden rästit sovittujen seuranta<strong>ja</strong>ksojen mukaisesti.<br />

OMAT MUISTIINPANOT, KOMMENTIT: Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> kuvaa, millaisia erityistarpeita tai opiskelussa<br />

huomioitavia asioita opiskeli<strong>ja</strong>lla on.<br />

JATKOTOIMET: Laitetaan merkintä, jos opiskeli<strong>ja</strong>n tilanne vaatii lisäselvittelyjä tai yhteydenotto<strong>ja</strong><br />

<strong>ja</strong> jos opiskeli<strong>ja</strong>n kanssa sovitaan <strong>ja</strong>tkohaastattelusta tai tarpeesta seurata tiiviimmin<br />

hänen opintojensa etenemistä.<br />

55

YHTEENVEDOISSA KÄYTETTÄVIÄ LYHENTEITÄ<br />

Tukiopetus yläkoulussa/oppiaineiden lyhenteet<br />

Äi<br />

äidinkieli<br />

E<br />

englanti<br />

R<br />

ruotsi<br />

M<br />

matematiikka<br />

F<br />

fysiikka<br />

L<br />

liikunta<br />

Kuv.<br />

kuvaamataito<br />

Erityisopetus yläkoulussa<br />

Yleisop/E yleisopetuksen ryhmässä erityisopiskeli<strong>ja</strong>na,<br />

yleisen oppimäärän<br />

mukaan<br />

yleisop/yksil. yleisopetuksen ryhmässä, yhden<br />

tai useamman aineen oppimäärä<br />

on yksilöllistetty<br />

PR<br />

opiskellut erityisopetuksen pienryhmässä<br />

Opiskeluvaikeus<br />

luki<br />

lukeminen, kirjoittaminen<br />

lask.<br />

laskeminen<br />

käsi<br />

kömpelyys, hahmotus<br />

liik.<br />

liikkuminen<br />

kesk. keskittyminen<br />

muist. muistaminen<br />

epäsäänn. poissaolot, myöhästymiset<br />

puhe puhuminen, esiintyminen<br />

Kiinnostus<br />

+ myönteinen <strong>ja</strong> vahva<br />

OK<br />

kohtalaisen myönteinen<br />

- heikko<br />

? toistaiseksi epäselvä tai perustuu<br />

virheelliseen käsitykseen ammattialasta<br />

Opintojen sujuminen<br />

+ hyvä<br />

OK<br />

kohtalainen<br />

- heikko, vaikeuksia<br />

? vaihteleva, ajoittain vaikeuksia<br />

Opiskelun tukitarpeet<br />

V tuki välttämätön<br />

M mahdollisesti tuen tarvetta<br />

T tuki tarpeellinen<br />

Kommentit<br />

AMLU<br />

kuulo<br />

näkö<br />

all.<br />

terv.<br />

levott.<br />

ark.<br />

jänn.<br />

mas.<br />

uni<br />

vapaa-aika<br />

koti<br />

ammattilukio<br />

huono kuulo<br />

huono näkö<br />

allergia<br />

muu sairaus tai terveyshaitta<br />

levottomuus<br />

arkuus<br />

jännittäminen<br />

masennus<br />

unettomuus, unenpuute<br />

vaikeuksia vapaa-a<strong>ja</strong>lla<br />

vaikea kotitilanne<br />

Jatkotoimet <strong>ja</strong> yhteydenotot<br />

OHR opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmä<br />

TH<br />

terveydenhoita<strong>ja</strong><br />

ku<br />

kuraattori<br />

opo<br />

opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />

erva<br />

erityisopetusta koordinoiva<br />

opetta<strong>ja</strong><br />

huolta<strong>ja</strong><br />

joku muu kuka, mikä taho<br />

56

MUITA TYÖKALUJA<br />

57

ERILAISIA KYSYMYSTYYPPEJÄ<br />

Tulohaastattelussa <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uskeskustelussa onnistumista edesauttavat osuvat kysymykset,<br />

jotka saavat opiskeli<strong>ja</strong>n ainakin hetkeksi miettimään tai ihmettelemään asiaansa. Kysymys<br />

voi olla hyvä <strong>ja</strong> hyödyllinen, vaikka opiskeli<strong>ja</strong> ei oikein osaisi vastata siihen tai se<br />

tuntuisi hänestä ensikuulemalta omituiselta. Tästä huolimatta kysymys voi jäädä opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

mieleen muhimaan, <strong>ja</strong> hän voi miettiä sitä joskus myöhemmin. Monella meistä on<br />

muisto<strong>ja</strong> kysymyksistä tai saamastamme palautteesta, joita emme ole jossain tilanteessa<br />

ymmärtäneet. Myöhemmin, kun aika on ollut otollinen, olemme kuitenkin muistaneet kysymyksen<br />

tai palautteen <strong>ja</strong> oivaltaneet sen viisauden.<br />

Alla olevassa luettelossa on esitetty esimerkein erilaisia tapo<strong>ja</strong> tehdä käyttökelpoisia<br />

kysymyksiä (mukailtu Onnismaa, 2007). Kaikkia kysymystyyppejä kuvattaessa on käytetty<br />

sanaa ”kysymys”. Tällä on pyritty siihen, että luki<strong>ja</strong> aivan oikeasti harjoittelisi tekemään<br />

kysymyksiä eikä esittäisi olettamuksia, väitteitä tai arvauksia. Haastatteluissa on huomattavasti<br />

helpompi esittää olettamuksia, väitteitä <strong>ja</strong> arvauksia kuin aidosti kysyä <strong>ja</strong> olla valmis<br />

vastaanottamaan hyvinkin erilaisia vastauksia kuin etukäteen saattoi arvata. Erilaisten kysymystapojen<br />

miettiminen <strong>ja</strong> harjoittelu avartaa <strong>ja</strong> monipuolistaa kokeneenkin haastatteli<strong>ja</strong>n<br />

taito<strong>ja</strong>.<br />

OLETTAMUKSIA KYSEENALAISTAVAT KYSYMYKSET:<br />

”Arveletko, ettei teidän lin<strong>ja</strong>lla voi kellään olla oppimisvaikeuksia. Mikä mielestäsi puhuu<br />

sen puolesta?”<br />

”A<strong>ja</strong>tteletko, ettei poissaoloilla ole juuri mitään merkitystä, jos vain osaa hommat? Mihin<br />

tämä käsityksesi perustuu?”<br />

KYSYMYKSET, JOTKA LIITTÄVÄT OPISKELIJAN MIETTIMÄN ASIAN MUIHIN HÄNEN ELÄ-<br />

MÄNSÄ OSA-ALUEISIIN:<br />

”Pohdiskelet opintoalan vaihtamista. Mihin se vaikuttaisi elämässäsi?”<br />

”Olet a<strong>ja</strong>tellut suorittaa rästisi syksyn aikana? Miten se mahtaa vaikuttaa harrastuksiisi?<br />

KYSYMYKSET, JOTKA TUOVAT ESIIN AJALLISEN ULOTTUVUUDEN:<br />

”Olet huolissasi väsymyksestäsi. Miten kauan se on huolestuttanut sinua?”<br />

”Olet miettinyt keskeyttämistä. Milloin ensimmäisen kerran a<strong>ja</strong>ttelit sitä vakavissasi?”<br />

KYSYMYKSET, JOILLA PYYDETÄÄN SUORAA KUVAUSTA JOSTAIN ASIASTA:<br />

”Mitä mukavaa luokassasi sinusta on?”<br />

”Miten kuvailisit luokkahengen vaikutusta sinuun <strong>ja</strong> opiskeluusi?”<br />

KYSYMYKSET, JOILLA KUVATAAN TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTOJA:<br />

”Millaisia odotuksia sinulla on työssäoppimisesta?”<br />

”Millaisiin hommiin a<strong>ja</strong>ttelisit pääseväsi valmistuttuasi?”<br />

KYSYMYKSET, JOTKA TUOVAT ESIIN VAHVUUKSIA:<br />

”Kerroit, että sinulla on hyviä kavereita. Minkä arvelet tekevän sinusta hyvän kaverin?”<br />

”Sanoit, että olet aiemmin saanut selvitettyä hankalia tilanteita. Kuinka silloin menettelit?”<br />

”Kerrot, että olet saanut joskus nostettua arvosano<strong>ja</strong>. Mitä teit, kun onnistuit siinä?”<br />

KYSYMYKSET, JOTKA AUTTAVAT IHMISTÄ OTTAMAAN TOISEN HENKILÖN ROOLIN:<br />

”Olet kertonut, miten sinä <strong>ja</strong> siskosi tappelette kovasti <strong>ja</strong> miten harmissasi siitä olet. Jos<br />

a<strong>ja</strong>ttelet asiaa sisaresi kannalta, mitä arvelet, mitkä asiat pitäisi muuttua teidän välillänne,<br />

jotta hän voisi suhtautua sinuun ystävällisemmin?”<br />

58

KYSYMYKSET, JOTKA AUTTAVAT NÄKEMÄÄN TODELLISUUDEN MONINAISUUDEN:<br />

”Kun a<strong>ja</strong>ttelet, mitä kaikkea olet kuullut kunnon yöunien tarpeellisuudesta, mitä eri tapo<strong>ja</strong><br />

sinulle tulee mieleen, kuinka voisit pitää huolta, että nukkuisit hyvin?”<br />

KYSYMYKSET, JOTKA AUTTAVAT HENKILÖKOHTAISTEN MERKITYSTEN MUODOSTAMI-<br />

SESSA:<br />

”Miltä opiskelusi vaikuttaa nyt, kun olet aloittanut uuden kurssin?”<br />

KYSYMYKSET, JOTKA AUTTAVAT MÄÄRITTELEMÄÄN ITSENSÄ UUDELLA TAVALLA:<br />

”Miltä tuntuisi olla sellainen ihminen, jolla olisi rohkeutta toteuttaa tuo suunnitelma?”<br />

”Miltä tuntuisi a<strong>ja</strong>tella itseäsi sellaisena opiskeli<strong>ja</strong>na, joka ei myöhästelisi tunneilta?”<br />

Erilaisiin haastattelu- <strong>ja</strong> keskustelutilanteisiin sopivien oh<strong>ja</strong>usta eteenpäin vievien <strong>ja</strong> osuvien<br />

kysymysten löytäminen on taito, jota jokainen oh<strong>ja</strong>ustyötä tekevä joutuu <strong>ja</strong>tkuvasti<br />

kehittämään. Tämä onnistuu parhaiten ideoimalla, harjoittelemalla <strong>ja</strong> kokeilemalla erilaisia<br />

kysymistapo<strong>ja</strong> esimerkiksi ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien yhteisissä perehdyttämis- <strong>ja</strong> koulutustilaisuuksissa.<br />

59

TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTAT<br />

Tuloluokkien ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t<br />

PEREHDYTYS JA OPISKELUUN ORIENTOINTI A<strong>ja</strong>nkohta /<br />

vastuuhenkilö<br />

Asia<br />

hoidettu<br />

Opiskelijoiden perehdyttämisohjelman <strong>ja</strong> aikataulujen laatiminen<br />

Uusien opiskelijoiden tervetulotilaisuus<br />

• tervetulotoivotus tarjoiluineen<br />

• henkilöstön <strong>ja</strong> tutorien esittäytyminen<br />

• <strong>ja</strong>kaantuminen ryhmiin koulutusohjelmittain<br />

Tutustuminen ryhmän kesken<br />

• ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> opiskelijoiden esittäytyminen<br />

• todistusten kerääminen<br />

• tulohaastattelulomakkeiden <strong>ja</strong>kaminen <strong>ja</strong> täyttäminen<br />

Tutustumiskierros<br />

• opetustilat, sosiaalitilat, pysäköintipaikat, tupakointi<br />

• opiskeli<strong>ja</strong>ravintola <strong>ja</strong> kahvio<br />

• opintotoimisto<br />

• opiskeli<strong>ja</strong>huollon henkilöstön vastaanottotilat<br />

Ryhmäyttäminen<br />

• laaditaan oman luokan pelisäännöt<br />

• ryhmäyttämistehtävä<br />

• retki tai tutustumiskäynti<br />

Opiskeluun liittyvät hankinnat<br />

• kir<strong>ja</strong>t, monisteet, työasut, henkilökohtaiset työvälineet<br />

Opintososiaaliset edut<br />

• opintotuki, opiskeli<strong>ja</strong>-asiat<br />

• poissaolojen vaikutus opintotukeen<br />

• koulumatkatuki<br />

Työ- <strong>ja</strong> väestönsuojelu<br />

• ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n johdolla läpikäyty poistumisharjoitus<br />

• menettely tapaturma- tai sairastumistilanteissa<br />

Tutustuminen koulutusalaan<br />

• ammattilaisen <strong>ja</strong> päättävän luokan opiskeli<strong>ja</strong>n info alan tarjoamista<br />

mahdollisuuksista<br />

Ammatillisen perustutkinnon rakenteen esittely<br />

• ammatilliset opinnot, työssäoppiminen, opinnäytetyö <strong>ja</strong> näytöt<br />

• yhteiset opinnot <strong>ja</strong> yhteisten aineiden opetta<strong>ja</strong>t<br />

• opintokortin <strong>ja</strong> tutkintotodistusmallin esittely<br />

• hyväksiluettavat opinnot<br />

• valinnaiset aineet<br />

• lukio-opinnot <strong>ja</strong> yhdistelmätutkinnot<br />

• opintojen edistymisen seuraaminen <strong>ja</strong> arvioinnin periaatteet<br />

• rästien suorittaminen, uusintakokeet<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

Oppilaitoksen säännöt <strong>ja</strong> käytännöt (esimerkiksi):<br />

• välitunnit, lukujärjestys<br />

• vaatetus, muut tarvikkeet<br />

• koulun tilojen laajempi kierros<br />

• läsnäolon seuraaminen, poissaolojen korvaamisen periaatteet<br />

1/3

Tietotekniikka opiskeli<strong>ja</strong>n apuna<br />

• sähköpostin käyttö<br />

• verkkotunnukset<br />

• intranet<br />

• opiskeli<strong>ja</strong>hallinto-ohjelman (esim. Winhan) käyttö<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>huollon <strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tehtävät<br />

• ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />

• terveydenhoita<strong>ja</strong><br />

• kuraattori<br />

• opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />

• erva-opetta<strong>ja</strong><br />

• opintosihteeri<br />

Oppilaskunta- <strong>ja</strong> tutortoiminta<br />

• mikä oppilaskunta on <strong>ja</strong> ketkä siellä toimivat<br />

• tutor-toiminta oppilaitoksessa<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>n oikeudet <strong>ja</strong> velvollisuudet<br />

• säädökset, laki, säännöt<br />

• valitusprosessit<br />

Kuinka eteenpäin<br />

• valmistautuminen 2. <strong>ja</strong>ksolle<br />

• palaute opintojen alusta<br />

MÄÄRÄAIKAAN SIDOTUT VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TEHTÄVÄT A<strong>ja</strong>nkohta /<br />

vastuuhenkilö<br />

Asia<br />

hoidettu<br />

Tulohaastattelut, alkukartoitukset <strong>ja</strong> alustavien tukitoimien suunnittelu<br />

• opiskelijoiden taustatietoihin <strong>ja</strong> todistuksiin tutustuminen<br />

• tulohaastattelut<br />

• HOPSin laadinta<br />

• opiskeluvalmiuskartoitusten tekeminen (lukeminen, kirjoittaminen <strong>ja</strong><br />

matematiikka)<br />

• yhteenveto luokan opiskelijoista <strong>ja</strong> heidän erityistarpeistaan<br />

• erityisopiskeli<strong>ja</strong>ksi nimeäminen, HOJKSin tekeminen <strong>ja</strong> alustava tukitoimien<br />

suunnittelu (20.9. <strong>ja</strong> 20.1.)<br />

Tiedottaminen, tiedonsiirto <strong>ja</strong> oppilaanoh<strong>ja</strong>us<br />

• tutustumisyhteydenotot huoltajiin<br />

-Huoltajien ilta (tmv.) <strong>ja</strong> mahdolliset luokkakohtaiset illat<br />

• syksyn yhteishaku<br />

• valinnaisia aineita koskeva tiedottaminen <strong>ja</strong> opiskelijoiden oh<strong>ja</strong>us<br />

• tiedonsiirto yhteisten aineiden opettajille tuloluokista<br />

• kevään yhteishaku<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

• työssäoppiminen <strong>ja</strong> opiskelu ulkomailla, tiedotustilaisuus<br />

• tiedottaminen seuraavan lukuvuoden järjestelyistä<br />

• luokan seuraavan opintovuoden ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n perehdyttäminen <strong>ja</strong><br />

tietojen siirtäminen<br />

2/3

JAKSOITTAIN TOISTUVAT ASIAT A<strong>ja</strong>nkohta /<br />

vastuuhenkilö<br />

Asia<br />

hoidettu<br />

Opiskelijoiden opintosuoritusten <strong>ja</strong> poissaolojen yhteenveto, ehdotukset<br />

<strong>ja</strong>tkotoimenpiteiksi<br />

Opiskelijoille järjestettävien tukitoimien suunnittelu <strong>ja</strong> organisointi<br />

HOPSin tarkastaminen<br />

Erityisopiskelijoiden HOJKSin seuranta <strong>ja</strong> tarkastaminen<br />

Tiedottaminen tukitoimista, uusinnoista <strong>ja</strong> rästien<br />

suorittamismahdollisuuksista<br />

Tiedottaminen seuraavan <strong>ja</strong>kson ohjelmasta, arvioinnista ym.<br />

Kokoukset<br />

• opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän <strong>ja</strong> koulutusalojen seurantakokoukset<br />

• opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän muut kokoukset<br />

• erva-opettajien kokoukset opiskelijoiden tukitoimien tarpeesta <strong>ja</strong> järjestelyistä<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

3/3

TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTAT<br />

Jatkavien luokkien ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t<br />

TEHTÄVÄ A<strong>ja</strong>nkohta /<br />

vastuuhenkilö<br />

Asia<br />

hoidettu<br />

Perehtyminen taustatietoihin, opintosuoritusten koonti <strong>ja</strong> tarkastaminen<br />

Oh<strong>ja</strong>uskeskustelut<br />

Kesän kuulumiset, ryhmähengen puhaltaminen<br />

• uusien opiskelijoiden esittäytyminen <strong>ja</strong> perehdyttäminen<br />

• yhteisten pelisääntöjen kertaus, opiskeli<strong>ja</strong>n oikeudet <strong>ja</strong> velvollisuudet<br />

Opiskeluun liittyvät asiat<br />

• tavoitteet <strong>ja</strong> tutkinnon rakenne<br />

• lukujärjestys, <strong>ja</strong>ksot <strong>ja</strong> lomat<br />

• työssäoppiminen, opinnäytetyö <strong>ja</strong> näytöt<br />

• arviointi, uusintakokeet, hyväksiluku sekä valintojen <strong>ja</strong> HOPSin tarkastus<br />

HOJKSin tekeminen <strong>ja</strong> erityisopiskeli<strong>ja</strong>ksi nimeäminen (20.9 <strong>ja</strong> 20.1)<br />

Opiskelijoiden valintojen tarkastaminen<br />

Jatko-opintoihin hakeminen, syksyn <strong>ja</strong> kevään yhteishaku<br />

Työn hakemiseen valmentaminen (3. luokat)<br />

Työssäoppiminen ulkomailla (tiedotustilaisuus)<br />

JAKSOITTAIN TOISTUVAT ASIAT A<strong>ja</strong>nkohta /<br />

vastuuhenkilö<br />

Asia<br />

hoidettu<br />

Opiskelijoiden opintosuoritusten <strong>ja</strong> poissaolojen yhteenveto, ehdotukset<br />

<strong>ja</strong>tkotoimenpiteiksi.<br />

Opiskelijoille järjestettävien tukitoimien suunnittelu <strong>ja</strong> organisointi<br />

HOPSin tarkastaminen<br />

Erityisopiskelijoiden HOJKSin seuranta <strong>ja</strong> tarkastaminen<br />

Tiedottaminen tukitoimista, uusinnoista <strong>ja</strong> rästien<br />

suorittamismahdollisuuksista<br />

Tiedottaminen seuraavan <strong>ja</strong>kson ohjelmasta <strong>ja</strong> arvioinnista ym.<br />

Kokoukset<br />

• opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän <strong>ja</strong> koulutusalojen seurantakokoukset<br />

ESR, Cooper, 2007<br />

• opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän muut kokoukset<br />

• erva-opettajien kokoukset opiskelijoiden tukitoimien tarpeesta <strong>ja</strong> järjestelyistä<br />

1/1

OPISKELUUN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ<br />

ARVOSANA-ASTEIKKO: Opiskeli<strong>ja</strong>n hyväksytyt suoritukset arvioidaan käyttäen asteikkoa<br />

kiitettävä (5), hyvä (4–3) <strong>ja</strong> tyydyttävä (2–1). Arviointeina voidaan käyttää myös H = hyväksytty<br />

(esim. ne vapaasti valittavat opinnot, joista ei anneta arvosanaa) sekä V = vapautettu<br />

(vapautusta tulee anoa koulun johta<strong>ja</strong>lta).<br />

Arvosanat annetaan kaikista opetussuunnitelman opintokokonaisuuksista <strong>ja</strong> yhteisistä<br />

aineista. Vapaasti valittavat opinnot voidaan opiskeli<strong>ja</strong>n suostumuksella hyväksyä suoritetuksi<br />

ilman arvosanaa.<br />

ERITYISOPISKELIJA: Opiskeli<strong>ja</strong>, jolla on tarve erityisiin opetus- <strong>ja</strong>/tai opiskeli<strong>ja</strong>huoltopalveluihin,<br />

määritellään erityisopiskeli<strong>ja</strong>ksi. Erityisopiskelijoiksi voidaan nimetä, jos opiskeli<strong>ja</strong>lla<br />

on esimerkiksi terveyteen tai omaan kehitykseensä liittyviä asioita, jotka selvästi vaikeuttavat<br />

opiskelua.<br />

MUKAUTETTU OPETUS JA MUKAUTETUT TAVOITTEET: Mukautettua opetussuunnitelmaa<br />

käytetään, jos opiskeli<strong>ja</strong>lla on erityisiä oppimisvaikeuksia <strong>ja</strong> hänen oppimisensa on huomattavan<br />

hidasta tai hän ei erityisistä syistä johtuen selviydy yleisopetuksen tavoitteista<br />

saamistaan tukitoimista huolimatta.<br />

HOPS: Henkilökohtaisen opetussuunnitelman tavoitteena on tukea yksilöllistä oppimista.<br />

Sen lähtökohtana ovat opetussuunnitelma, aikaisemmat opinnot <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n valitsemat<br />

valinnaiset opinnot. HOPS laaditaan yhteistyössä opiskeli<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kanssa.<br />

HOPSia voi täydentää <strong>ja</strong> tarkentaa opiskelujen edetessä.<br />

HOJKS: Erityisopiskeli<strong>ja</strong>lle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva<br />

suunnitelma, johon kir<strong>ja</strong>taan peruste opiskeli<strong>ja</strong>lle tarjottavaan erityiseen tukeen. HOJKS<br />

sisältää tiedot erityisen tuen ajoittamisesta <strong>ja</strong> sisällöistä tavoitteineen. HOJKSin laadintaan<br />

osallistuvat erva-opetta<strong>ja</strong> tai erityisopetta<strong>ja</strong>, ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n lisäksi tukitoimia<br />

toteuttavat opetta<strong>ja</strong>t sekä alaikäisen opiskeli<strong>ja</strong>n huolta<strong>ja</strong>t. HOJKSin tavoitteena on<br />

varmistaa opiskeli<strong>ja</strong>lle tutkintotodistuksen saaminen.<br />

TUTOR-TOIMINTA: Tutor-opiskeli<strong>ja</strong> on vanhempi opiskeli<strong>ja</strong>, joka oh<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> tukee opinto<strong>ja</strong><br />

aloittavaa opiskeli<strong>ja</strong>a opiskeluun liittyvissä asioissa. Lisäksi tutorit ovat mukana peruskouluoppilaiden<br />

tiedotustilaisuuksissa opinto-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n mukana. Tutoreille järjestetään erillistä<br />

koulutusta, josta voi saada opintosuorituksen.<br />

HYVÄKSILUKU, OPINTOJEN JA OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN: Opiskeli<strong>ja</strong>lla on oikeus saada<br />

opetussuunnitelman tavoitteita <strong>ja</strong> vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa<br />

opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi <strong>ja</strong> tunnustetuksi. Nämä<br />

voivat olla kotimaisessa tai ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettu<strong>ja</strong> opinto<strong>ja</strong>, harjoittelua<br />

tai työkokemusta. Osaamisen tunnustamisella voi korvata tutkinnon pakollisia, valinnaisia<br />

tai vapaasti valittavia opinto<strong>ja</strong>. Tarvittaessa opiskeli<strong>ja</strong>n on osoitettava osaamisensa<br />

vastaavuus.<br />

Jos muualla suoritetuista opinnoista tai muutoin hankitusta koko opintokokonaisuuden<br />

kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, tulee järjestää opiskeli<strong>ja</strong>n osaamisen arviointi.<br />

Opintokokonaisuuden osa on voitava lukea hyväksi myös ilman arvosanaa. Opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

tulee tehdä hakemus muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen<br />

arvioimisesta <strong>ja</strong> tunnustamisesta ennen ko. opintojen alkamista.<br />

TYÖSSÄOPPIMINEN: Ammatillisiin opintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista,<br />

joka on työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Työssäoppimis<strong>ja</strong>ksoa varten teh-<br />

64

dään erikseen opetussuunnitelma, josta näkyy, mitä opinto<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong> työssäoppimispaikalla<br />

opiskellaan.<br />

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT: Näytöt ovat osa opetussuunnitelman perusteiden mukaista<br />

koulutusta <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>n arviointia. Näytöt ovat työtilanteita, jotka koulutuksen järjestäjä<br />

<strong>ja</strong> työelämän edusta<strong>ja</strong>t yhdessä suunnittelevat, toteuttavat <strong>ja</strong> arvioivat. Opiskeli<strong>ja</strong> osoittaa<br />

käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet<br />

<strong>ja</strong> työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjen arvioinnissa korostuvat käytännön<br />

osaaminen <strong>ja</strong> työelämän edustajien rooli. Näytöt annetaan kaikista ammatillisista opintokokonaisuuksista.<br />

Vapaasti valittavista opinnoista, jos ne ovat ammatillisia opinto<strong>ja</strong>, voi<br />

koulutuksen järjestäjän päätöksellä antaa näytön. Näyttöjen arviointiin osallistuvat opetta<strong>ja</strong>t,<br />

opiskeli<strong>ja</strong> itse sekä työelämän edusta<strong>ja</strong>t.<br />

OPINNÄYTETYÖ: Ammatillisiin opintoihin sisältyy opinnäytetyö, jonka laajuus on vähintään<br />

kaksi opintoviikkoa. Opinnäytetyö voi olla tuote tai palvelu, kir<strong>ja</strong>llinen työ, projektityö, selvitys<br />

jne. Opinnäytetyö toteuttaa tutkinnon tavoitteita <strong>ja</strong> se esitellään kir<strong>ja</strong>llisesti <strong>ja</strong> suullisesti.<br />

WINHAWILLE TAI VASTAAVA: Opiskeli<strong>ja</strong>t voivat seurata opintorekisteriin tallennettu<strong>ja</strong> henkilö-<br />

<strong>ja</strong> osoitetieto<strong>ja</strong>an sekä opinto<strong>ja</strong>kson suoritustieto<strong>ja</strong>an opiskeli<strong>ja</strong>hallinto-ohjelma WinhaPron<br />

www-liittymän WinhaWillen kautta. Suoritustiedot ovat a<strong>ja</strong>ntasaisia. Kaikki opintosuoritusrekisteriin<br />

tallennetut arvosanat opiskeli<strong>ja</strong> näkee opiskeli<strong>ja</strong>liittymän kautta, <strong>ja</strong> hän<br />

voi sieltä tulostaa tiedot itselleen.<br />

OPINTOSUORITUSOTE: Opintosuoritusote on virallinen leimalla varustettu tuloste opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

opintosuorituksista. Siitä näkyvät kaikki opettajien arvioimat opinnot niiden tultua suoritetuiksi.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaa opintosuoritusotteen opiskelijoilleen syyslukukauden <strong>ja</strong><br />

kevätlukukauden päättyessä. Opintosuoritusotteen voi pyytää tarvittaessa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lta<br />

tai opintotoimistosta.<br />

OPINTOVIIKKO: Lukuvuodessa opiskellaan keskimäärin 40 opintoviikkoa. Yksi opintoviikko<br />

(1ov) vastaa opiskeli<strong>ja</strong>n 40 tunnin työtä opintojensa hyväksi. Opintoviikkoon sisältyvät<br />

oppituntien lisäksi oppilaitoksessa tai kotona tehtävät harjoitukset <strong>ja</strong> kotitehtävät. Oppilaitoksessa<br />

tapahtuvaa opetusta on noin 28-30 tuntia viikossa. Lisäksi opintoviikko<strong>ja</strong> kertyy<br />

myös mm. työssäoppimisesta <strong>ja</strong> opinnäytetyöstä sekä erilaisista projektitöistä.<br />

YHTEISET OPINNOT 20 OV: Yhteiset opinnot <strong>ja</strong> niiden tavoitteet ovat kaikissa ammatillisissa<br />

perustutkinnoissa samanlaiset.<br />

Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu kaikille yhteisiä opinto<strong>ja</strong> vähintään 20 opintoviikkoa.<br />

Pakollisia yhteisiä opinto<strong>ja</strong> on 16 ov (äidinkieli 4 ov, toinen kotimainen kieli (ruotsi) 1<br />

ov, vieras kieli (englanti) 2 ov, matematiikka 3 ov, fysiikka <strong>ja</strong> kemia 2 ov, yhteiskunta-,<br />

yritys- <strong>ja</strong> työelämätieto 1 ov, terveystieto 1 ov <strong>ja</strong> liikunta 1 ov. Yhteisten opintojen valikoimasta<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n pitää valita valinnaisia opinto<strong>ja</strong> vähintään 4 ov.<br />

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OV: Vapaasti valittavat opinnot voivat muodostua ammatillisista<br />

tai yhteisistä opinnoista, jotka syventävät, laajentavat tai monipuolistavat opiskeli<strong>ja</strong>n<br />

oman alan opinto<strong>ja</strong>.<br />

VAPAUTUS OPINNOISTA: Pääperiaate on, että opiskeli<strong>ja</strong>t osallistuvat kaikkeen opetukseen.<br />

Jos opiskeli<strong>ja</strong>lla on ollut vapautus peruskoulussa esimerkiksi ruotsin kielestä, hänen on<br />

mahdollista anoa vapautusta ruotsin kielen opinnoista myös ammatillisissa opinnoissa.<br />

Ennen ammatillisten opintojen aloittamista 18 vuotta täyttänyt henkilö voi anoa vapautusta<br />

liikunnasta, terveystiedosta sekä taide- <strong>ja</strong> kulttuuriopinnoista.<br />

65

66<br />

Suunnittelen oman yrityksen perustamista.<br />

Se olisi se mun juttu.<br />

– Matti

LÄHTEET<br />

Eriksson, Esa & Arnkil, Tom Erik (2005): Huoli puheeksi.<br />

Opas varhaisista dialogeista. Stakesin julkaisu<strong>ja</strong> 60.<br />

Helsinki.<br />

Järvinen, Pekka (2004): Esimiestyö ongelmatilanteissa –<br />

konfliktien luomat haasteet työyhteisössä. WSOY, Porvoo.<br />

Onnismaa, Jussi (2007): Oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> neuvontatyö. Aikaa,<br />

huomiota <strong>ja</strong> kunnioitusta. Gaudeamus, Helsinki.<br />

Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän<br />

muistio (2006). Luettavissa www-muodossa<br />

<br />

Haettu<br />

29.9.2007.<br />

Ota oppaaksi henkilötietolaki! Esite rekisterinpitäjälle.<br />

Luettavissa www-muodossa Haettu<br />

29.9.2007.<br />

Peavy, R. Vance (1999): Sosiodynaaminen oh<strong>ja</strong>us. Konstruktivistinen<br />

näkökulma 21. vuosisadan oh<strong>ja</strong>ustyöhön.<br />

Psykologien kustannus Oy, Helsinki.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n käsikir<strong>ja</strong>. Futuuri-projekti. Luettavissa<br />

www-muodossa <br />

Haettu 1.10.2007.<br />

LISÄKIRJALLISUUTTA<br />

Aalto, Mikko (2002): Turvallinen ryhmä. Aseman Lapset<br />

ry., Helsinki. Asiasanat: turvallisuus, sosiaaliset taidot, ryhmäyttäminen<br />

Aalto, Mikko (2002): Vuorovaikutustaidot. Aseman Lapset<br />

ry., Helsinki. Asiasanat: vuorovaikutus, oppiminen, sosiaaliset<br />

taidot, kehittäminen<br />

Aalto, Mikko (2004): Ryppäästä ryhmäksi. My Generation<br />

Oy, Helsinki. Asiasanat: ryhmätyö, tiimityö, sosiaaliset<br />

taidot<br />

Aalto, Anne & Ahtola, Maarit & Alppi, Satu & Eskola, Sei<strong>ja</strong><br />

& Jonninen, Sirpa (2006): Erilaiset oppi<strong>ja</strong>t – monta<br />

tapaa oppia. Invalidiliiton julkaisu<strong>ja</strong> R. 18., Järvenpää.<br />

Asiasanat: oppiminen, oppimistyylit<br />

Aulanko, Mari (1999): Johdan itseäni – aikaa on, energiaa<br />

riittää. Gummerus, Jyväskylä. Asiasanat: elämäntaito,<br />

itsekasvatus, työ, a<strong>ja</strong>nkäyttö<br />

Eriksson, Esa & Arnkil, Tom Erik (2005): Huoli puheeksi.<br />

Opas varhaisista dialogeista. Stakesin julkaisu<strong>ja</strong> 60.<br />

Helsinki. Asiasanat: varhainen puuttuminen, sosiaaliset verkostot<br />

Furman, Ben & Ahola, Tapani & Hirvihuhta, Harri (2004):<br />

Työpaikan pelisäännöt <strong>ja</strong> kuinka ne tehdään. Tammi,<br />

Helsinki. Asiasanat: työviihtyvyys, arvostus, sosiaaliset taidot<br />

Hamarus, Päivi (2006): Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun<br />

oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylän<br />

yliopiston kir<strong>ja</strong>sto/Julkaisuyksikkö, Jyväskylä. Asiasanat:<br />

kiusaaminen, kokemukset, vuorovaikutus<br />

Helenius, Eeva & Rautava, Marie & Tuovinen, Riitta<br />

(1998): Eväitä elämään. Keino<strong>ja</strong> nuorten elämätaitojen<br />

vahvistamiseksi. WSOY, Porvoo. Asiasanat: elämänhallinta,<br />

itsetunto, kriisit<br />

Höistad, Gunnar (2003): Irti kiusaamisen kierteestä.<br />

Opas kouluille <strong>ja</strong> kasvattajille. Kir<strong>ja</strong>pa<strong>ja</strong>, Helsinki. Asiasanat:<br />

kiusaaminen, kasvatus, ennaltaehkäisy<br />

Ikonen, Tuula Hannele (2000): Tuhkasta uusi elämä. Selviytymisen<br />

teoreettiset <strong>ja</strong> käytännölliset lähtökohdat. Yliopistopaino,<br />

Helsinki. Asiasanat: epävarmuus, selviytyminen<br />

Isokorpi, Tia (2006): Napit vastakkain. Ristiriidat, ra<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong><br />

ratkaisut. PS-kustannus, Juva. Asiasanat: ihmissuhteet,<br />

ristiriidat, ihmissuhdetyö, sosiaalinen vuorovaikutus, <strong>ja</strong>ksaminen<br />

Isokorpi, Tia & Viitanen, Päivi (2001): Tunnevoimaa! Tammi,<br />

Helsinki. Asiasanat: työelämä, oppiminen, elämänhallinta<br />

Järvinen, Pekka (2004): Esimiestyö ongelmatilanteissa -<br />

konfliktien luomat haasteet työyhteisössä. WSOY, Porvoo.<br />

Asiasanat: johtaminen, työyhteisöt<br />

Kaipio, Kalevi & Murto, Kari (1998): Toimiva yhteisö.<br />

Gummerus, Jyväskylä. Asiasanat: yhteisökasvatus, ryhmät,<br />

itsetunto<br />

Keltikangas-Järvinen, Liisa (2004): Temperamentti – ihmisen<br />

yksilöllisyys. WSOY, Helsinki. Asiasanat: psykologia,<br />

persoonallisuus, kehitys<br />

Keltikangas-Järvinen, Liisa (2006): Temperamentti <strong>ja</strong> koulumenestys.<br />

WSOY, Helsinki. Asiasanat: oppimistyylit,<br />

opetta<strong>ja</strong>-oppilassuhde<br />

Kero, Soili (2005): Ammatillisen kasvun työkalupakki.<br />

Kiipulan ammattiopisto, SIEPPARI-projekti. Luettavissa<br />

www-muodossa Haettu<br />

17.09.2007. Asiasanat: toiminnalliset menetelmät, harjoitukset<br />

67

68<br />

Kopakkala, Aku (2005): Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka<br />

<strong>ja</strong> siihen vaikuttaminen. Edita, Helsinki. Asiasanat:<br />

ryhmät, opetusmenetelmät, oh<strong>ja</strong>uskeinot<br />

Koivisto P. & Mäkitalo M. & Larvi T. & Silvonen J. & Vuori<br />

J. (2002): Koulutuksesta työhön – oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n käsikir<strong>ja</strong>.<br />

Työterveyslaitos, Helsinki. Asiasanat: työnhaku, työhön<br />

valmentautuminen<br />

Laitinen, Irmeli (2000): Selviytymisopas työelämään <strong>ja</strong><br />

sosiaalisiin tilanteisiin. Tammi, Helsinki. Asiasanat: ryhmät,<br />

sosiaaliset suhteet<br />

Lampikoski, Timo (1998): Urasuunnittelun opas. Tulevaisuus<br />

mahdollisuutena. WSOY, Juva. Asiasanat: urakehitys,<br />

suunnittelu, työnhaku<br />

Lehtoranta, Pirjo & Aalto, Anne (2003): Tukea työssäoppimiseen.<br />

Kuntoutussäätiön julkaisu<strong>ja</strong> 2003, Helsinki.<br />

Lehtoranta, Pirjo & Reinola, Outi (2007): Haastava nuori<br />

ammattia oppimassa. Miten toimin nuoruusikäisen kanssa<br />

koulussa tai työpaikalla? Kuntoutussäätiö julkaisu<strong>ja</strong><br />

2007, Helsinki.<br />

Leitola, Kaisa (2001): Oppimisen NLP. Tammi, Helsinki.<br />

Asiasanat: opiskelutekniikka, oppimisen psykologia<br />

Mattila, Kati-Pupita (2007): Arvostava kohtaaminen. Arjessa<br />

Auttamistyössä <strong>ja</strong> yhteisössä. PS-Kustannus,<br />

Juva. Asiasanat: arvostus,sosiaalinen vuorovaikutus, auttaminen,<br />

työyhteisöt, työelämä<br />

Monenlaiset oppivat (2006). Erilaisten oppijoiden liitto,<br />

Helsinki. Asiasanat: oppimisvaikeuksien ilmeneminen<br />

Muinonen, Tuula & Rintala, Jenny & Räty, Tar<strong>ja</strong> & Häkkinen<br />

Kirsi (2006): Epäasiallinen kohtelu. Ohjeita häirinnän<br />

<strong>ja</strong> muun epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn <strong>ja</strong> käsittelyyn<br />

työpaikalla. Työsuojeluoppaita <strong>ja</strong> -ohjeita. Työsuojeluhallinto,<br />

Tampere.<br />

Onnismaa, Jussi (2007): Oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> neuvontatyö. Aikaa,<br />

huomiota <strong>ja</strong> kunnioitusta. Gaudeamus, Helsinki. Asiasanat:<br />

oh<strong>ja</strong>us, työelämä, opinto-oh<strong>ja</strong>us<br />

Onnismaa, Jussi & Pasanen, Heikki & Spangar, Timo<br />

(toim.) (2004): Oh<strong>ja</strong>us ammattina <strong>ja</strong> tieteenalana 3. Oh<strong>ja</strong>ustyön<br />

välineet. PS-Kustannus, Juva.<br />

Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän<br />

muistio (2006). Luettavissa www-muodossa<br />

<br />

Haettu<br />

29.9.2007.<br />

Ota oppaaksi henkilötietolaki! Esite rekisterinpitäjälle. Luettavissa<br />

www-muodossa Haettu 29.9.2007.<br />

Peavy, R. Vance (1999): Sosiodynaaminen oh<strong>ja</strong>us. Konstruktivistinen<br />

näkökulma 21. vuosisadan oh<strong>ja</strong>ustyöhön.<br />

Psykologien kustannus Oy, Helsinki. Asiasanat: kasvatus,<br />

ammatinvalinta, oh<strong>ja</strong>us<br />

Peavy, R. Vance (2001): Elämäni työkir<strong>ja</strong>. Konstruktivistisen<br />

oh<strong>ja</strong>usperiaatteiden soveltaminen: tehtäviä <strong>ja</strong> harjoituksia.<br />

Psykologien kustannus Oy, Helsinki. Asiasanat:<br />

elämänkaari, identiteetti, oh<strong>ja</strong>us<br />

Prashnig, Barbara (1997): Eläköön erilaisuus. Oppimisen<br />

vallankumous käytännössä. Atena, Jyväskylä. Asiasanat:<br />

oppiminen, oppimaan oppiminen<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n käsikir<strong>ja</strong>. Luettavissa www-muodossa<br />

Haettu 1.10.2007.<br />

Saviku<strong>ja</strong>, Tuula (toim.) (2005): Aikalisä-projekti <strong>ja</strong> erilaisen<br />

oppimisen polut 20022004. Loppuraportti. Helsingin<br />

seudun erilaiset oppi<strong>ja</strong>t ry, Helsinki.<br />

Staudinger, Ursula M. & Aspinwall, Lisa G. (toim.)<br />

(2006): Vahvuuksien psykologia. Edita, Helsinki.<br />

Tilus, Pirjo (2004): Pelistä pois. PS-kustannus, Juva.<br />

Asiasanat: oppilashuolto, kodin <strong>ja</strong> koulun yhteistyö, varhainen<br />

puuttuminen, ennaltaehkäisy<br />

Tiuraniemi, Juhani (1994): Työn, työyhteisön <strong>ja</strong> esimiestoiminnan<br />

arviointi: arviointien keskinäiset yhteydet kahdessa<br />

julkisen sektorin organisaatiossa. Turun yliopisto,<br />

Turku. Asiasanat: työyhteisö, arviointi<br />

Toivonen, V-M. & Kiviaho, Matti (1998): Tässä suhteessa.<br />

Erilaisuus, yhteys <strong>ja</strong> yhteistyö – NLP -vuorovaikutuskir<strong>ja</strong>.<br />

Gummerus, Jyväskylä. Asiasanat: vuorovaikutus, sanaton<br />

viestintä, toiminnan psykologia<br />

Vastuunportaat -menetelmä [online]. Opetushallitus. Luettavissa<br />

www-muodossa <br />

Vehviläinen, Sanna (2001): Oh<strong>ja</strong>us vuorovaikutuksena.<br />

Gaudeamus, Helsinki. Asiasanat: oh<strong>ja</strong>us, vuorovaikutus<br />

Williams, Antony (2000): Visuaalinen <strong>ja</strong> toiminnallinen<br />

työnoh<strong>ja</strong>us. Roolit, tavoitteet <strong>ja</strong> menetelmät. Resurssi,<br />

Tampere.<br />

Ytyä opiskeluun -verkkomateriaali [online]. Opetushallitus.<br />

Luettavissa www-muodossa .<br />

Haettu 17.09.2007.

Tässä työssä pääsen luomaan <strong>ja</strong> voin<br />

esimerkiksi tehdä vanhasta taas aivan uutta.<br />

– Eerika<br />

69

LIITE 1. RYHMÄNOHJAUKSEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN UUDISTAMINEN<br />

JA JUURRUTTAMINEN<br />

COOPER-projektin aikana nähtiin selvästi, kuinka tärkeää ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työ on opiskelijoiden,<br />

opiskeli<strong>ja</strong>huollon <strong>ja</strong> muiden opettajien työn kannalta. Esimerkiksi oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomake<br />

<strong>ja</strong> tulohaastattelut auttoivat opiskeli<strong>ja</strong>huoltoa suunnittelemaan työtään <strong>ja</strong> kohdentamaan toimiaan<br />

opiskeli<strong>ja</strong>n tarpeiden kannalta oikea-aikaisesti. Myös yhteisten aineiden opetta<strong>ja</strong>t pystyivät nopeammin<br />

muokkaamaan opetustaan ryhmän edellytysten mukaan. Samalla yhteistyö ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien,<br />

opiskeli<strong>ja</strong>huollon <strong>ja</strong> muiden opettajien välillä lisääntyi.<br />

Projektin aikana selvisi, että opetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>huolto tunsivat loppujen lopuksi melko vähän<br />

toistensa työtä <strong>ja</strong> asioita, jotka vaikuttavat yhteistyöhön <strong>ja</strong> sen sujumiseen. Useammalla kokeneellakin<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lla oli melko hämärä kuva opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän toiminnasta. Heille oli epäselvää<br />

etenkin se, millaisissa tilanteissa <strong>ja</strong> kysymyksissä he voivat saada apua <strong>ja</strong> tukea opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmältä.<br />

Opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän kanssa tehtävän yhteistyön hyvät puolet <strong>ja</strong> hyödyt tulivat vähitellen konkreettisesti<br />

näkyviin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n, erva-opetta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmän yhteisissä kokouksissa,<br />

joissa käsiteltiin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n luokan asioita <strong>ja</strong> mahdollisia tuen tarpeita. Näille kokouksille<br />

laadittiin koko lukuvuodeksi aikataulu <strong>ja</strong> työjärjestys jo elokuussa. Tämän ansiosta kaikilla oli mahdollisuus<br />

valmistautua ajoissa kokouksiin <strong>ja</strong> koota niissä tarvittavia tieto<strong>ja</strong>. Kokemus osoitti, että<br />

näissä kokouksissa nousi usein tarpeeksi ajoissa esiin asioita, jotka myöhemmin olisivat voineet<br />

muuttua isoiksi pulmiksi. Pohdittaessa ratkaisu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> keino<strong>ja</strong> hoitaa käytännön pulmatilanteita huomattiin,<br />

että tarvitaan yhteisiä <strong>ja</strong> tarkoituksenmukaisia toimintaohjeita <strong>ja</strong> pelisääntöjä. Ohjeita haluttiin<br />

siksi, että ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> saisi konkreettista apua <strong>ja</strong> käyttökelpoista tietoa ratkaistessaan <strong>ja</strong> hoitaessaan<br />

usein yllättäen vastaan tulevia pulmatilanteita.<br />

SYKSY 2003<br />

SYKSY 2004<br />

SYKSY 2005<br />

SYKSY 2006<br />

SYKSY 2007<br />

Perehdytettiin tuloluokkien ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t tulohaastatteluun.<br />

Varattiin ryhmänoh<strong>ja</strong>ajille lukujärjestykseen aikaa tulohaastatteluihin.<br />

Järjestettiin opetusjärjestelyiden <strong>ja</strong> tukitoimien tarpeiden arviointikokoukset osaston <strong>ja</strong> yhteisten aineiden opettajien<br />

kesken.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> johto yllättyivät tukitoimien tarpeen laajuudesta.<br />

Käytiin tutustumassa muiden oppilaitosten käytäntöihin.<br />

Aloitettiin erva-opetta<strong>ja</strong>-toiminnan kehittäminen.<br />

Järjestettiin tuloluokkien ryhmänoh<strong>ja</strong>ajille haastatteluharjoituksia <strong>ja</strong> -koulutusta. Lisäksi järjestettiin koulutusta<br />

opiskeluvaikeuksien tunnistamisesta.<br />

Tehtiin laa<strong>ja</strong>t opiskeluvalmiuskartoitukset kaikille tulokuokkien opiskelijoille.<br />

Käytiin saadut tulokset ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien kanssa läpi <strong>ja</strong> konsultoitiin tarvittavista <strong>ja</strong>tkotoimista.<br />

Toteutettiin opetusjärjestelyiden <strong>ja</strong> tukitoimien tarpeiden arviointikokoukset osaston <strong>ja</strong> yhteisten aineiden opettajien<br />

kanssa.<br />

Perehdytettiin 2. luokan ryhmänoh<strong>ja</strong>ajia oh<strong>ja</strong>uskeskusteluihin.<br />

Järjestettiin koulutusta oppimisvaikeuksista <strong>ja</strong> niiden tunnistamisesta.<br />

Uudistettiin tuloluokkien opiskelijoille järjestettävät opiskeluvalmiuskartoitukset. Koulutettiin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t<br />

suorittamaan kartoitukset.<br />

Toteutettiin opetusjärjestelyiden <strong>ja</strong> tukitoimien tarpeiden arviointikokoukset osaston <strong>ja</strong> yhteisten aineiden opettajien<br />

kanssa.<br />

3. luokkien ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t perehdytettiin oh<strong>ja</strong>uskeskusteluihin.<br />

Pidettiin jokaisen luokan ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> erva-opetta<strong>ja</strong>n kanssa luokan opiskelijoiden tukitoimien <strong>ja</strong> opetusjärjestelyiden<br />

tarpeiden arviointi- <strong>ja</strong> suunnittelukokoukset opiskeli<strong>ja</strong>huoltoryhmässä sekä myöhemmin syksyllä<br />

yhteisten aineiden opettajien kanssa.<br />

Erva-opettajien ryhmä alkoi toimia aktiivisesti <strong>ja</strong> yhteistyö ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien kanssa alkoi rakentua.<br />

Järjestettiin koulutusta mm. opiskelijoiden tukitoimien järjestämisestä <strong>ja</strong> huolen puheeksi ottamisesta.<br />

Suunniteltiin oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietolomake <strong>ja</strong> uudistettiin tulohaastattelu- <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uskeskustelulomakkeet.<br />

Tavoitteena oli, että lomakkeet täydentävät toinen toisiaan <strong>ja</strong> tukevat opiskeli<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>usprosessia opiskelun<br />

alkuvaiheesta aina viimeiseen opiskeluvuoteen asti.<br />

Aloitettiin ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n oppaan suunnittelu.<br />

Kaikki ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t perehtyivät opettajien koulutuspäivänä uusiin työvälineisiin. Havaittiin, että tulohaastattelut<br />

<strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uskeskustelut olivat juurtuneet luonnolliseksi osaksi ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työtä.<br />

Kuvio 8. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työn kehittämis- <strong>ja</strong> kouluttamisprosessi Järvenpään ammattiopistossa<br />

70

Kuviossa 8 on kuvattu COOPER-projektissa Järvenpään ammattiopistossa toteutettua ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />

työn kehittämis- <strong>ja</strong> kouluttamisprosessia. Useimmat järjestetyistä koulutus- <strong>ja</strong> perehdyttämistilaisuuksista<br />

olivat kestoltaan noin pari tuntia, <strong>ja</strong> ne toteutettiin osana <strong>ammattiopiston</strong> opettajien<br />

<strong>ja</strong> opiskeli<strong>ja</strong>huollon tavanomaista koulutusta, esimerkiksi lukuvuoden aloituspäivänä. Koulutus- <strong>ja</strong><br />

perehdyttämisprosessi kesti useamman vuoden, koska sen aikana jouduttiin samalla kehittämään<br />

<strong>ja</strong> kokeilemaan erilaisia haastattelulomakkeita <strong>ja</strong> yhteistyötapo<strong>ja</strong>. Pitkäjänteisen kehittämisprosessin<br />

etuna oli kuitenkin se, että oppilaitoksen ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t saivat itse tuoda esiin mielipiteitään <strong>ja</strong><br />

ehdotuksiaan, joiden poh<strong>ja</strong>lta suunniteltiin työnkuvia, haastattelumalle<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> työkäytäntöjä. Tämä auttoi<br />

myös kehitettyjen uusien käytäntöjen juurtumista.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työnkuvia rakennettaessa <strong>ja</strong> työkalu<strong>ja</strong> kehitettäessä kävi ilmi, että eri oppilaitoksille<br />

sopivan yhteisen ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n oppaan laatiminen ei onnistu, koska jokaisella oppilaitoksella<br />

on oma kulttuurinsa, historiansa <strong>ja</strong> omanlaisensa toimintaympäristö. Lisäksi esimerkiksi tekniikan<br />

alan, sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalan tai kaupan <strong>ja</strong> hallinnon alan oppilaitosten opiskelijoiden tarpeet <strong>ja</strong><br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien lähtökohdat tehdä työtä ovat hyvin erilaisia. Opintoalojen <strong>ja</strong> oppilaitosten väliset<br />

erot ovat niin suuria, että ne tulee huomioida ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n opasta laadittaessa. Muuten oppaalla<br />

ei ole mahdollisuuksia kovinkaan helposti juurtua arjen työvälineeksi.<br />

Eri oppilaitosten ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n oppaiden rakenne <strong>ja</strong> osa työvälineistä voivat olla samo<strong>ja</strong>, mutta<br />

niiden lisäksi tarvitaan oppilaitoskohtaisia sovelluksia. Käytännön työntekijät eli ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t<br />

itse ovat parhaita asiantuntijoita löytämään <strong>ja</strong> kokoamaan oppaaseen oman työnsä <strong>ja</strong> toiminta-alueensa<br />

kannalta oleelliset asiat. Opiskelijoiden henkilökohtainen oh<strong>ja</strong>us sekä vuorovaikutus-, haastattelu-<br />

<strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ustaidot ovat kuitenkin aina olennainen osa jokaisen ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työtä. Niihin<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t tarvitsevat työkalu<strong>ja</strong>, perehdyttämistä <strong>ja</strong> koulutusta. Muuten tulohaastattelut <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>uskeskustelut<br />

voivat jäädä tekemättä, tai ne tehdään ”lomakkeen tarkistamisen hengessä”.<br />

Ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien <strong>ja</strong> koko opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>sverkoston koulutuksen tavoitteeksi voidaan asettaa<br />

esimerkiksi koulutuskuntayhtymän tai oppilaitoksen oman ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n oppaan (RO-OPEn) laatiminen<br />

tämän kir<strong>ja</strong>sen <strong>ja</strong> muun tarjolla olevan materiaalin poh<strong>ja</strong>lta. Tavoitteena voi myös olla ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien<br />

<strong>ja</strong> hänen keskeisten yhteistyökumppaniensa perehdyttäminen joihinkin käytännön työn<br />

onnistumisen kannalta keskeisiin osa-alueisiin. Tällaisia osa-alueita voivat olla:<br />

• ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> hänen tukiverkostonsa työnkuvien <strong>ja</strong> yhteistyökäytäntöjen selkiyttämien <strong>ja</strong> uudistaminen<br />

• opiskelijoiden henkilökohtaisen oh<strong>ja</strong>usprosessin kehittäminen (oh<strong>ja</strong>ustoiminnan taustatietojen kokoaminen,<br />

tulohaastattelut, oh<strong>ja</strong>uskeskustelut sekä niihin liittyvät yhteiset <strong>ja</strong>tkotoimien suunnittelukokoukset)<br />

• ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien (mahdollisesti myös opiskeli<strong>ja</strong>huollon) haastattelu-, oh<strong>ja</strong>uskeskustelu- <strong>ja</strong> huolen<br />

puheeksi ottamisen taitojen vahvistaminen<br />

• opiskelijoiden oh<strong>ja</strong>uksen kannalta keskeisten toimintaohjeiden <strong>ja</strong> pelisääntöjen käyttökelpoisuuden<br />

tarkistaminen <strong>ja</strong> tarvittaessa uusista ohjeista <strong>ja</strong> säännöistä sopiminen<br />

• ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien perehdyttäminen opintoalojen opetussuunnitelmiin <strong>ja</strong> ammatillisten aineiden opintojen<br />

oh<strong>ja</strong>amiseen<br />

• ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tuntien opetusmateriaalin kokoaminen <strong>ja</strong> muokkaaminen käyttökelpoiseen muotoon.<br />

Koulutusta suunniteltaessa <strong>ja</strong> järjestettäessä voidaan käyttää hyväksi COOPER-projektissa suunniteltua<br />

Arkityö-koulutuksen mallia. Tässä mallissa koulutukseen osallistu<strong>ja</strong>t kootaan ns. luonnollisista<br />

työryhmistä. Koulutuksen aikana työryhmät rakentavat esimerkiksi omaan työhönsä/oppilaitokseensa<br />

sopivia työkäytäntöjä. Koulutus koostuu lähiopetuspäivistä, joissa työryhmät saavat tieto<strong>ja</strong>,<br />

ideoita <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usta työskentelyynsä, sekä työryhmien omista kokoontumisista. Arkityö-koulutuksen<br />

mallia <strong>ja</strong> COOPER-projektissa toteutettua kokeilua kuvataan tarkemmin oppaassa Arkityökoulutus<br />

– tuki yhteiseen työn uudistamiseen.<br />

71

RUNO<br />

On ihminen aika avuton,<br />

Jos ei hän tiedä Kuka Hän On.<br />

Ei ihminen selviä tehtävistään,<br />

jos ei tunne Omaa Itseään.<br />

Ja jos ei osaa valita<br />

kaikesta mitä on tarjolla,<br />

niin siitä seuraa lopulta<br />

vain toivotonta sotkua,<br />

ei sitä mihin yltää ihminen,<br />

kun tietää Mikä <strong>ja</strong> Kumpi <strong>ja</strong> Ken.<br />

Nalle Puh <strong>ja</strong> Tao<br />

WSOY, Porvoo 1989<br />

Suom. Leena Tamminen<br />

– Ben<strong>ja</strong>min Hoff

IDEOITA JA VÄLINEITÄ AMMATTIOPISTON RYHMÄNOHJAUKSEEN<br />

Useissa ESR-projekteissa, joissa on kehitetty ammatillisten oppilaitosten keino<strong>ja</strong><br />

tukea opiskelijoiden opintojen etenemistä <strong>ja</strong> ehkäistä keskeyttämistä on todettu<br />

ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> muun opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen verkoston toiminnan tärkeys. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />

työhön kohdistuu monenlaisia odotuksia <strong>ja</strong> paineita sekä opiskelijoiden<br />

että oppilaitoksen muun henkilöstön taholta. Ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työ on ammatillisissa<br />

oppilaitoksissa kuitenkin vasta muotoutumassa; toistaiseksi työ on vielä<br />

melko sirpaleista <strong>ja</strong> käytettävissä olevat resurssit ovat niukko<strong>ja</strong>.<br />

Tässä oppaassa tarkastellaan ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> muun opiskeli<strong>ja</strong>huoltoverkoston<br />

työtehtäviä <strong>ja</strong> paneudutaan opiskelijoiden henkilökohtaisen oh<strong>ja</strong>uksen työmenetelmiin.<br />

Lisäksi esitellään joitakin muita ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n sekä samalla koko opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>uksen<br />

verkoston työtä helpottavia <strong>ja</strong> selkiyttäviä työkalu<strong>ja</strong>.<br />

Oppaaseen on koottu COOPER-projektissa vuosina 2005–2007 kehitettyjä <strong>ja</strong><br />

kokeiltu<strong>ja</strong> työmenetelmiä sekä niiden käytöstä saatu<strong>ja</strong> kokemuksia. Toivomme,<br />

että opas toimii virikkeenä <strong>ja</strong> apuna ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n sekä muun opiskeli<strong>ja</strong>noh<strong>ja</strong>usverkoston<br />

yhteistyötä kehitettäessä.<br />

Opas on osa kokonaisuutta, johon kuuluvat ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n kansio RO-OPE<br />

sekä CD-levy. Oppilaitokset voivat rakentaa kansioon oman ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n oppaansa,<br />

jonka yksittäisiä sivu<strong>ja</strong> voi päivittää tarpeen mukaan.<br />

Kuntoutussäätiö

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!