Ideoita ja välineitä ammattiopiston ryhmänohjaukseen - Edu.fi

ja ammattitaito. Mikäli haastattelijalle on luontevaa, hän voi sanoa jonkin syyn, miksi juuri
kyseinen opiskelija saattaisi olla alalle sopiva ihminen ja missä asioissa hän voisi onnistua.
HUOMIOI OPISKELIJAN ERITYISTARPEET. Opiskelija ratkaisee, mitä tietoja hän tuo esiin
itsestään ja elämäntilanteestaan. Haastattelija voi kuitenkin korostaa, että opiskelijan tarpeiden
huomiointi ja opiskelun tukeminen edellyttävät tietoa opiskeluun vaikuttavista seikoista,
esimerkiksi diabeteksesta tai luki-ongelmasta.
YHTEISTYÖPOHJAN RAKENTAMINEN TULOHAASTATTELUSSA
Tulohaastattelussa opiskelijalla ja ryhmänohjaajalla on mahdollisuus heti opiskelun alkupäivinä
tutustua toisiinsa sekä alkaa rakentaa reilua ja arvostavaa kontaktia. Samalla molemmilla
on tilaisuus kysyä ja saada opiskelun sujumisen ja onnistumisen kannalta tärkeitä
tietoja. Kiireetön ja tavoitteellinen tulohaastattelu rauhallisessa ympäristössä kertoo opiskelijalle,
että häntä arvostetaan ja opiskelun sujumiseen on tärkeä panostaa. Haastattelussa
sekä ryhmänohjaajalta että opiskelijalta vaaditaan ennakkoluulottomuutta ja kärsivällisyyttä.
Tutustuminen ja kontaktin solmiminen voivat joskus sujua vaivatta ja hetkessä,
joskus se taas voi olla hankalaa ja hidasta.
HAASTATTELU JA KESKUSTELU. Haastattelu on nopea ja käytännöllinen tapa hankkia tietoa
ja rakentaa yhteistyökontaktia. Parhaimmillaan haastattelu on leppoisaa keskustelua,
ei ristikuulustelua. Sen tavoitteena on, että opiskelija voi tuoda esiin koulunkäyntiin ja
työntekoon liittyviä asioita; kertoa päämääristään ja kokemuksistaan ja esittää tärkeitä
kysymyksiä.
Haastattelussa toimivimpia ovat avoimet kysymykset, joiden tarkoituksena on saada
ihminen itse miettimään omaa tilannettaan ja motivaatiotaan. (”Mistä asioista opiskelun
suhteen olet eniten huolissasi?”) Avointen kysymysten vastakohta ovat suljetut kysymykset,
joihin voi vastata vain ”ei” tai ”joo”. (”Tuntuuko jännittävältä aloittaa koulu?”)
On varauduttava siihen, että osa opiskelijoista vastaa useimpiin kysymyksiin ”Emmä
tiiä”. Se ei ole vastauksen loppu, vaan alku. On jatkettava lisäkysymyksellä ”No jos sinun
pitäisi kuvitella jokin huolettava asia opiskelujen suhteen, mikä se voisi olla? ”Emmä tiiä”
ei nyt kelpaa vastaukseksi, koska jokainen osaa kuvitella jotakin.” Kun opiskelija esittää
jonkin häntä huolettavan seikan, se on nähtävä merkkinä ja haluna muutokseen. Hän ei
halua enää tilanteen jatkuvan aivan samanlaisena, vaan hän haluaa saada siihen selvyyden
ja mahdollisesti muutoksen.
Haastatteluun liittyy läheisesti keskustelu, joka on enemmän vuorovaikutteista kuin
haastattelu. Esimerkiksi tulohaastattelussa myös haastattelija voi tuoda esiin omia kokemuksiaan
ja tietojaan ammatista ja opiskelusta. Haastattelijan omakohtaiset kokemukset
esimerkiksi työelämän alkuvaiheista voivat olla kullan arvoisia opintojaan aloittavalle. Näiden
omakohtaisten kokemusten esiintuominen jo opiskelun ja yhteistyön alkumetreillä voi
laukaista opiskelijan jännitystä ja saada hänet tuntemaan olonsa kotoisaksi. Tämän jälkeen
opiskelijankin on helpompi kertoa toiveistaan ja kokemuksistaan. Niistä keskustelu
selkeyttää samalla hänen omaa ajatteluaan ja auttaa häntä jäsentämään tilannettaan.
Yhteistyön ja opiskelun onnistuminen edellyttää joidenkin välttämättömien tietojen vaihtoa
haastattelevan ryhmänohjaajan ja opiskelijan välillä. Olennaista on, että opiskelun kannalta
tärkeät asiat tulevat ryhmänohjaajan tietoon, jolloin hän voi yhdessä opiskelijan kanssa
pohtia, miten ne otetaan huomioon ja tarvitaanko jotain jatkotoimia.
TIEDONJAKO. Tulohaastattelussa opiskelijan tulee myös saada riittävästi tarvitsemaansa
tietoa oppilaitoksesta, opiskelusta ja ammatin näkymistä. Muutoinkin haastattelijan kannattaa
kuunnella herkällä korvalla, mitä asioita opiskelija haluaa haastatteluhetkellä tietää
26 Kuinka onnistun haastattelussa