Ideoita ja välineitä ammattiopiston ryhmänohjaukseen - Edu.fi
Ideoita ja välineitä ammattiopiston ryhmänohjaukseen - Edu.fi
Ideoita ja välineitä ammattiopiston ryhmänohjaukseen - Edu.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
JOHDANTO<br />
AJATUKSIA JA KYSYMYKSIÄ KENTÄLTÄ<br />
Kysyimme eräässä COOPER-projektin aikana järjestetyssä koulutustilaisuudessa mukana<br />
olleilta ryhmänoh<strong>ja</strong>ajilta, mikä on luokan tai ryhmän merkitys opiskelijoiden oppimisen kannalta.<br />
Kysymystä seurasi pitkä hil<strong>ja</strong>isuus. Sitten joku vastasi hil<strong>ja</strong>a, että onhan se tärkeä.<br />
Muut <strong>ja</strong>tkoivat päätään nyökytellen; jos luokka ei toimi ryhmänä, ei opetuskaan mene perille.<br />
Keskustelun edetessä selvisi, että ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n työllä on luokkayhteisölle <strong>ja</strong> yksittäisille<br />
opiskelijoille iso merkitys. Siitä huolimatta tavallisella ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lla on harvoin<br />
tarvittavia a<strong>ja</strong>llisia tai välineellisiä resursse<strong>ja</strong>, joilla selvitä työn kasvavista vaatimuksista.<br />
Ensinnäkin, suuri osa ryhmänoh<strong>ja</strong>ustyöstä tapahtuu muun opetuksen ohessa oppitunneilla.<br />
Opiskeli<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>aminen osana oppituntiopetusta on toki tärkeää, mutta sen lisäksi tarvitaan<br />
aina myös omia ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n tunte<strong>ja</strong>. Toiseksi, monessa oppilaitoksessa ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle<br />
ei ollut varattu lukujärjestykseen aikaa opiskelijoiden henkilökohtaiseen<br />
oh<strong>ja</strong>amiseen. Keskusteluaika varattiin vasta, jos jotain oli jo selvästi ”pielessä”, jolloin<br />
henkilökohtaiseen oh<strong>ja</strong>ukseen liittyi lähes aina negatiivinen, kuulusteleva tai moittiva sävy.<br />
Kaikesta huolimatta ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> näytti olevan myös se henkilö, jonka toivottiin muodostavan<br />
yhteistyökontaktin opiskelijoihin <strong>ja</strong> huoltajiin jo aivan opintojen alkuvaiheessa;<br />
alkuhan on tärkeä vaihe yhteistyöpoh<strong>ja</strong>n rakentamisessa.<br />
Keskustelijoiden mukaan ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n mahdollisuudet yhteistyön rakentamiseen <strong>ja</strong><br />
ylläpitämiseen ovat usein melko ra<strong>ja</strong>lliset. Esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa on<br />
varattu yksi viikkotunti ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n oppitunteihin <strong>ja</strong> opiskelijoiden henkilökohtaiseen<br />
oh<strong>ja</strong>ukseen. Monet pohtivat: Kenen tehtävä on saada luokka työskentelemään tavoitteellisesti?<br />
Keneltä löytyisi asiantuntemusta <strong>ja</strong> osaamista vaikeissa ongelmatilanteista? Entä<br />
miten voitaisiin herättää <strong>ja</strong> ylläpitää opiskelijoiden <strong>ja</strong> luokan motivaatio? Millaiset asiat <strong>ja</strong><br />
toimintatavat voisivat auttaa yksittäistä opiskeli<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> koko luokkaa pääsemään kiinni opiskeluun?<br />
Entäs, jos tulee repsahduksia, mitä silloin tehdään? Entä mistä ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
saa apua <strong>ja</strong> mitä työvälineitä hän tarvitsee?<br />
OHJAUKSESTA<br />
Oh<strong>ja</strong>us-sana herättää hyvin erilaisia mielikuvia esimerkiksi opettajissa, nuorisotyöntekijöissä<br />
tai terveys- <strong>ja</strong> sosiaalialan työntekijöissä. Myös opiskeli<strong>ja</strong>huolto, erityisopetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong><br />
opetta<strong>ja</strong>t näkevät oh<strong>ja</strong>ustyön varsin eri tavoin. Oppilaitoksen johdolle oh<strong>ja</strong>ustyö taas on<br />
usein melko vieras alue, mikä vaikeuttaa johdon mahdollisuuksia suunnitella opiskelijoiden<br />
oh<strong>ja</strong>uksen resursse<strong>ja</strong>. Opiskelijoiden <strong>ja</strong> ryhmän oh<strong>ja</strong>us on kuitenkin yksi oppilaitoksen<br />
toiminnan ydinprosesseista, jonka keskeinen voimavara on ryhmänoh<strong>ja</strong>ajien työ. Vastuuta<br />
<strong>ja</strong>kavat opiskeli<strong>ja</strong>huolto, opetta<strong>ja</strong>t, johto <strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>sti katsoen koko oppilaitoksen henkilökunta.<br />
On tärkeää tiedostaa, että jokaisen oppilaitoksen työkulttuuri, kieli <strong>ja</strong> tavat hoitaa asioita<br />
vaikuttavat oh<strong>ja</strong>ustyöhön. Voimme esimerkiksi helposti ymmärtää, että ryhmänoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n<br />
työ on varsin erilaista tekniikan <strong>ja</strong> liikenteen alalla, sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalalla tai kulttuurialalla.<br />
Myös oppilaitoksen koko, toimintaympäristö <strong>ja</strong> maantieteellinen si<strong>ja</strong>inti vaikuttavat oh<strong>ja</strong>ustyöhön<br />
<strong>ja</strong> sen toteuttamiseen. Mitään yleispätevää lähestymistapaa tai ratkaisua ei<br />
ole, sillä oh<strong>ja</strong>ustyöhön ei ole olemassa yhtä oikeaa teoriaa tai näkökulmaa. Perinteisesti<br />
oh<strong>ja</strong>usalan teoriat <strong>ja</strong> oppikir<strong>ja</strong>t on laadittu lähinnä hoito-, kasvatus- <strong>ja</strong> sosiaalityön tavoitteiden<br />
<strong>ja</strong> tarpeiden poh<strong>ja</strong>lta. Niissä esitetyt näkemykset <strong>ja</strong> työmenetelmät sopivat vain osit-<br />
3
Change language