TR_15_Betonielementit_ja_jannitetyt_betonielementit - Inspecta

TR 15:2007TuoteryhmäohjeTuotesertifiointiBetonielementit ja jännitetyt betonielementitInspecta Sertifiointi Oy Käyntiosoite Y-tunnus: 1065745-2PL 113Porkkalankatu 13 G00181 Helsinki 00180 HelsinkiPuh. 010 521 600Fax 010 521 6211www.inspecta.fiGroup headquarters: Inspecta Group Oy, Helsinki, Finland

TR 15:2007Sisällysluettelo1 Yleistä 51.1 Tuotesertifiointi ....................................................................................................................................51.2 Alkutarkastus .......................................................................................................................................51.3 Tarkastuskäynnit .................................................................................................................................51.4 Laatukäsikirja .......................................................................................................................................51.5. Reklamaatioiden käsittely ...................................................................................................................61.6 Kunnossapitojärjestelmä .....................................................................................................................61.7 Johdon katselmus ................................................................................................................................61.8 Sopiminen julkisivuelementin pintalaadusta ........................................................................................62 Henkilökunta .......................................................................................................................... 62.1 Valmistusta johtava henkilö .................................................................................................................62.2 Laadunvalvonnasta vastaava henkilö .................................................................................................72.3 Betonilaborantti ....................................................................................................................................72.4 Prosessinohjaaja (betonimylläri) .........................................................................................................72.5 Näytteenottaja .....................................................................................................................................82.6 Muu laadunvalvontahenkilökunta ........................................................................................................82.7 Koulutus- ja kokemusrekisteri .............................................................................................................83 Tuotantolaitoksen tilat .......................................................................................................... 83.1 Tuotantotilat .........................................................................................................................................83.2 Laboratorio ..........................................................................................................................................83.3 Elementtivarasto ..................................................................................................................................94 Koneet ja laitteet .................................................................................................................... 94.1 Yleistä ..................................................................................................................................................94.2 Betonin valmistuslaitteisto ...................................................................................................................94.3 Testauslaitteet .................................................................................................................................. 124.4 Jännittämislaitteet (jännitetyt betonielementit) ................................................................................. 124.5 Mittausvälineet .................................................................................................................................. 134.6 Kuormaus- ja kuljetuskalusto ........................................................................................................... 134.7 Muut koneet ja laitteet ...................................................................................................................... 135 Raaka-aineet ja tarvikkeet ................................................................................................... 135.1 Betonin osa-aineet ............................................................................................................................ 135.2 Betoniteräs, jänneteräs, raudoitteet, kuormia siirtävät metalliosat, nostolenkit ja -ankkurit ............. 155.3 Lämmöneristeet ................................................................................................................................ 155.4 Klinkkerit ja muut raaka-aineet ......................................................................................................... 156 Betonimassan koostumus ja valmistus ............................................................................. 156.1 Yleistä ............................................................................................................................................... 166.2 Annosteluohjeet ................................................................................................................................ 166.3 Annostelutarkkuus ............................................................................................................................ 166.4 Sekoitusaika ..................................................................................................................................... 166.5 Annoksen suuruus ............................................................................................................................ 166.6 Osa-aineiden määrien tarkkailu ........................................................................................................ 176.7 Notkeuden korjaus ............................................................................................................................ 177 Elementtien valmistus ja käsittely ...................................................................................... 177.1 Suunnittelu ........................................................................................................................................ 177.2 Valmistus .......................................................................................................................................... 187.3 Elementtien merkintä ........................................................................................................................ 197.4 Varastointi ja kuljetus........................................................................................................................ 197.5 Valvotun valmistajan vastuu alihankkijan tuotteista ......................................................................... 192

TR 15:20078 Laadunvalvonta ................................................................................................................... 198.1 Yleistä ............................................................................................................................................... 198.2 Betonin osa-aineilla suoritettavat kokeet .......................................................................................... 208.3 Betonimassakokeet .......................................................................................................................... 238.4 Kokeet kovettuneella betonilla .......................................................................................................... 248.5 Muut aineet ja tarvikkeet................................................................................................................... 278.6 Valmistuksen aikaiset ja valmiin elementin tarkastukset .................................................................. 278.7 Valmistuksen aikaiset tarkastukset .................................................................................................. 288.8 Valmiiden elementtien tarkastukset .................................................................................................. 289 Muistiinpanot ja raportointi ................................................................................................ 289.1 Yleistä ............................................................................................................................................... 289.2 Tuotantoon liittyvät muistiinpanot ..................................................................................................... 299.3 Testaukseen liittyvät muistiinpanot ................................................................................................... 293

TR 15:2007Tarvittaessa on laadittava tietyille tuotteille tai tuotetyypeille taikka lujuuden tai pitkäaikaiskestävyyden kannaltaerityisen merkityksellisten yksityiskohtien tarkastamiselle toimituskohtainen valvontasuunnitelma yhteistyössärakenne- tai elementtisuunnittelijan kanssa.Laatukäsikirjassa voidaan viitata normeihin, standardeihin, tarkastuslaitoksen ja muihin ohjeisiin.Tarkastuslaitos suosittelee, että valvontaan kuuluvat yritykset kehittävät laatujärjestelmänsä SFS-EN ISO9000 -standardien mukaisiksi.1.5. Reklamaatioiden käsittelyValmistajan tulee kirjata muistiin ja tallentaa kaikki elementtien laatuun liittyvät reklamaatiot sisältäen:- reklamaatioilmoitukset- reklamaation perusteella tehdyt korjaavat toimenpiteet1.6 KunnossapitojärjestelmäBy 50: 5.2.5 LaadunvalvontamenettelytKunnossapitojärjestelmässä esitetään ne toimenpiteet, joilla varmistetaan betoninormien vähimmäisvaatimustentoteutuminen.1.7 Johdon katselmusSFS-EN 206-1: 9.2 Laadunvalvontajärjestelmät1.8 Sopiminen julkisivuelementin pintalaadustaBy 40: 1.2 PintamallitValmistajan tulee sopia tilaajan kanssa elementin pintalaadusta valmistamalla mallielementti tai pintamalliennen varsinaisen valmistuksen aloittamista ellei tilaajan kanssa toisin sovita. Lisäksi on oltava käytössämenettely, jolla todennetaan elementtien pintalaadun vaatimustenmukaisuus valmistuksen aikana - esim.tehtaalla säilytettävän mallielementin tai pintamallin avulla.2 Henkilökunta2.1 Valmistusta johtava henkilöBy 50: 1.2 Betonityönjohtajan pätevyysBy 50: 4.2.1 Työnsuoritus, yleistäValmistusta johtavan (valmistuksesta vastaavan) henkilön pätevyysvaatimukset määräytyvät betoninormienmukaisesti.Tehtaalle tulee nimetä By 50: 1.2 -kohdan edellyttämä betonityönjohtaja ja hänelle varahenkilö.Valmistusta johtavalla henkilöllä tulee olla voimassa oleva työsopimus valmistajan kanssa.Julkisivuelementtien valmistuksesta vastaavalla työnjohtajalla on oltava julkisivutyönjohtajan pätevyys.6

TR 15:20072.2 Laadunvalvonnasta vastaava henkilöJokaisella tehtaalla tulee olla yritysjohdon nimeämä riittävät valtuudet omaava laadunvalvonnasta vastaavahenkilö ja tämän sijainen.Laadunvalvonnasta vastaavan henkilön tulee huolehtia laadunvarmistussuunnitelman noudattamisesta jakehittämisestä. Hänen tulee mm.- tuntea vaatimusasiakirjat ja muut laadunvarmistustoiminnassa noudatettavat ohjeet sekä tarkastuslaitoksenohjeet tehtaan valmistusohjelmaa vastaavilta osilta- pitää huolta testauksen, mittausten, laitetarkistusten ja valmistuksen aikaisten tarkastusten suorittamisesta- pitää huolta muistiinpanojen tekemisestä- pitää huolta muista tarkastuslaitokselle tehtävistä ilmoituksista- olla läsnä tarkastuslaitoksen tarkastuksissa- pitää huolta siitä, että tarkastuslaitoksen tarkastuksissa todetut puutteet tulevat valmistusta johtavanhenkilön ja yritysjohdon tietoon- pitää valmistusta johtava henkilö ja yritysjohto jatkuvasti tietoisena laadunvarmistuksen tuloksistasekä tehtaan tuotteista tehdyistä reklamaatioistaLaadunvalvonnasta vastaavan henkilön ja hänen sijaisensa vaihtumisesta on tehtävä ilmoitus tarkastuslaitokselle.Laadunvalvonnasta vastaavan henkilön ja hänen sijaisensa tulee olla päätoimisesti valmistajan palveluksessa.Toisen heistä tulee olla pääsääntöisesti tehtaalla tai viivytyksettä tehtaalle saatavissa tuotannonollessa käynnissä.2.3 BetonilaboranttiBy 50: 4.2.1 Työnsuoritus, yleistäJokaisessa tehtaassa tulee olla betoninormien tarkoittama päteväksi todettu betonilaborantti (esim. FISEpätevyys).Tehdas voi teettää laboratoriotehtävät myös ulkopuolisessa laboratoriossa. Tällöin tehtaalla tulee olla henkilö,jolle on annettu tarvittava opastus tehtaalla tehtäviä laadunvalvontaan kuuluvia töitä kuten kiviaineksensilmämääräisarvostelua, kiviaines- ja betonimassanäytteiden ottamista sekä koekappaleiden valmistamistavarten.Betonilaborantin ammattitaitoa tulee pitää yllä betoniteknologian kehittymisen sekä viranomaismääräystenja -ohjeiden muuttumisen mukaisesti.2.4 Prosessinohjaaja (betonimylläri)By 50: 4.2.1 Työnsuoritus, yleistäProsessinohjaajan tulee suorittaa hyväksytysti Suomen Betonitieto Oy:n betonilaborantti- ja -myllärikurssitai ohjelmaltaan ja laajuudeltaan sitä vastaava kurssi viimeistään puolentoista vuoden kuluttua tehtävääntulemisesta.Prosessinohjaajan ammattitaitoa tulee pitää yllä betoniteknologian kehittymisen sekä viranomaismääräystenja -ohjeiden muuttumisen mukaisesti.7

TR 15:20072.5 NäytteenottajaBy 50: 4.2.1 Työnsuoritus, yleistäYrityksen on huolehdittava betonimassalle tehtäviä kokeita ja näytteenottoa suorittavan henkilön pätevyydestätehtävien edellyttämällä koulutuksella.2.6 Muu laadunvalvontahenkilökuntaMuuta laadunvalvontahenkilökuntaa tulee elementtitehtaassa olla siten, että elementtien valmistukseen javalmiiden elementtien laadunvalvontaan liittyvät tehtävät voidaan suorittaa betoninormien, tehtaan laatukäsikirjanja näiden ohjeiden mukaisesti.2.7 Koulutus- ja kokemusrekisteriSFS-EN 206-1: 9.6.1 Henkilöstö3 Tuotantolaitoksen tilat3.1 TuotantotilatSFS-EN 206-1: 9.6.2.1 Materiaalien varastointiElementit ja niihin käytettävä betoni tulee valmistaa katetussa ja lämmitetyssä tilassa. Betonin ja elementtienraaka-aineet tulee varastoida siten, että sääolosuhteet eivät muuta niiden ominaisuuksia niin, että halututelementtien, betonimassan ja kovettuneen betonin ominaisuudet vaarantuvat.Erityisistä syistä voidaan hyväksyä elementtien valmistus ulkona yleensä väliaikaisena järjestelynä edellyttäen,että kaikki sään haitalliset vaikutukset eliminoidaan ja että by 50 kohdan 5.1 edellyttämät laadunvalvontatoimenpiteidenmuistiinpanot tehdään muottipaikoittain.Tuotantotilojen tulee olla valaistuksen, lämpötilan, vetoisuuden, ilmanvaihdon, väljyyden ja siisteydenosalta sellaiset, että elementtien vaatimuksiin perustuva laatu voidaan saavuttaa.Valmistajalla tulee olla tehtaan tuotantomäärään nähden riittävän suuri lämmitetty jälkikäsittelytila, jossa elementinviimeistely on mahdollista suorittaa asianmukaisesti. Elementtien toimituslujuus tulee kylmänä vuodenaikanavarmistaa (ks. kohta 8.4.9).3.2 LaboratorioBy 50: 5.2 Betonin laadunvalvontaElementtien valmistuslaitoksessa tulee olla tuotantotiloista erotettu laboratorio.Laboratoriotehtävät voidaan tehdä kuitenkin keskitetysti samassa yrityksessä tai laboratoriotehtävät voidaanteettää ulkopuolisessa laboratoriossa, joka on todettu päteväksi. Tämä voi perustua ympäristöministeriönhyväksyntään, akkreditointiin tai tarkastuslaitoksen suorittamaan tarkastukseen.Jos muut kuin erikseen tilattavat laboratoriotehtävät teetetään ulkopuolisessa laboratoriossa, on valmistajanja laboratorion välisessä kirjallisessa sopimuksessa määriteltävä laboratorion tehtävät ja vastuut.Kokeet suoritetaan voimassa olevissa standardeissa esitetyillä menetelmillä. Erikoistapauksissa voidaankäyttää tarkastuslaitoksen hyväksymää testausmenetelmää.8

TR 15:20073.3 ElementtivarastoElementtien varastoon siirtämistä ja varastointia varten tulee järjestää sellaiset tilat, että elementtien jälkihoidolleviranomaisohjeissa asetetut vaatimukset täytetään.Elementtejä varastoitaessa on huolehdittava siitä, että- sääolosuhteet (sade, lumi, jää, lämpötila, lämpötilaero) eivät vaikuta haitallisesti elementtien vaatimustenmukaisuuteen- elementit varastoidaan ja tuetaan niin, etteivät ne vaurioidu- noudatetaan suunnittelijan tai elementtityyppiä koskevan vaatimusasiakirjan ohjeita varastoinnistaKevytbetonielementit on varastoitava sateelta suojassa käyttäen esim. vedenpitäviä suojapeitteitä.4 Koneet ja laitteet4.1 YleistäRaaka-aineiden käsittelyssä, betonimassan sekä elementtien valmistuksessa ja käsittelyssä sekä kokeidensuorittamisessa käytettävien koneiden ja laitteiden kelvollisuus tarkoitukseensa arvostellaan tarkastushavaintojen,betonimassalla ja kovettuneella betonilla suoritettujen kokeiden perusteella sekä koneiden ja laitteidenerikseen vaadittujen tarkistusten tulosten nojalla. Jos havaintojen, kokeiden tai tarkistusten tuloksetantavat aihetta epäillä koneiden tai laitteiden kelvollisuutta, tarkastuslaitoksella on oikeus vaatia tarkempaatutkimusta taikka koneen tai laitteen korjaamista tai uusimista.4.2 Betonin valmistuslaitteisto4.2.1 Annostelulaitteet4.2.1.1 YleistäBy 50: 4.2.4.2 Betonin valmistusAnnostelun kulkua tulee voida seurata luotettavasti.Annostelulaitteiden kapasiteetin tulee olla sekoittimen kokoon sopiva. Annostelulaitteiden on sijoitukseltaanja rakenteeltaan oltava sellaiset että ne voidaan tarkistaa. Tätä tarkoitusta varten tulee mm. nestevirtausmittarienja sekoittimen välille järjestää ulosotto.Jos annostelulaitteiden rakenne on sellainen, että betoniannosta varten punnittu tai mitattu materiaalierä eivälittömästi siirry sekoittimeen, on välisäiliöiden tai -taskujen täydellisestä tyhjentymisestä voitava helpostivarmistua.Annostelulaitteista sekoittimeen johtavien syöttöputkien ja -kourujen ja muiden siirtolaitteiden tulee ollasellaiset, ettei niihin kerry ja ettei niistä vuoda betonin osa-aineita haitallisessa määrin.4.2.1.2 Annostelulaitteiden järjestelyKaikki osa-aineet voidaan punnita samalla vaa’alla lukuun ottamatta lisäaineita.Punnitusjärjestelmä on varustettava laitteistolla joka- estää eri osa-aineiden ja rakeisuudeltaan erilaisten kiviainesten yhtäaikaisen annostuksen samallevaa’alle- estää osa-aineiden ja rakeisuudeltaan erilaisten kiviainesten vajaa-annostuksen sattuessa osa-aineenautomaattisen korvautumisen toisella osa-aineella- estää yliannostuksen sattuessa seuraavan osa-aineen ja rakeisuudeltaan erilaisten kiviainestenautomaattisen vähentymisen9

TR 15:2007Lisäaineiden annostelun putkistot, mittauslaitteet ja vaaka-astiat tulee voida huuhdella. Lisäaineiden käyttöliuossäiliöissätulee liuosta voida sekoittaa liuoksen homogeenisuuden varmistamiseksi.Haihtumisesta johtuvan liuoksen väkevöitymisen estämiseksi käyttöliuossäiliöiden tulee olla tiiviisti suljettavat.Mikäli seosaine ja sementti punnitaan samalla vaa'alla, on sementti punnittava aina ennen seosaineita jaannostelulaitteet on varustettava siten, että seosaineita ei voida annostella, mikäli sementtiä ei ole annosteltu.Vaa'alla ei saa punnita pienempiä eikä suurempia annoksia kuin mikä on vaa'an tarkkuusalue.4.2.1.3 NäyttölaitteetNäyttölaitteiden on sijoituksensa, kokonsa ja jaotuksensa suhteen oltava helposti luettavia.Annostelulaitteen lukematarkkuuden tulee olla sellainen, että sallittua näyttö-poikkeamaa vastaava määräon luettavissa näyttölaitteesta. Tämä koskee myös tilavuusasteikolla varustettuja lisäaineiden annosteluastioita.Nollapistevirheiden suuruus tulee olla havaittavissa. Nollapistevirheet tulee voida poistaa.Osoittimien värinä tai näyttölaitteiden lukemien vaihtelu ei saa haitallisesti heikentää lukematarkkuutta.Osoittimen värähtely eikä digitaalisen näyttölaitteen lukeman vaihtelu saa olla suurempi kuin lukematarkkuusvaatimus.Annostelun asetustarkkuuden tulee vastata näyttölaitteen lukematarkkuutta. Osa-aineiden annosteltujenmäärien tulee olla havaittavissa.4.2.1.4 Annostelulaitteiden tarkistuksetSFS-EN 206-1: 9.6.2.2 AnnostelulaitteetAnnostelun mittauslaitteet tulee kalibroida ja annostelulaitteet tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Ainakinjoka toinen näistä kalibroinneista tulee teettää ulkopuolisella, laitteisiin perehtyneellä asiantuntijalla.Veden tai lisäaineen annostelulaitteena käytettävää asteikolla tai asteikkoputkella varustettua astiaa ei kuitenkaantarvitse tarkistaa muutoin kuin asteikon kalibroimiseksi ennen käyttöönottoa ja silloin, kun on syytä epäilläastian tilavuuden muuttuneen.Läpivirtausmittaria voidaan käyttää lisäaineen annosteluun, jos sen tarkkuus käyttöolosuhteissa (mm. lämpötilanvaikutus) on riittävästi selvitetty.Kalibroinnit on suoritettava vähintään 0-pisteessä, käyttöalueen ala- ja ylärajoilla sekä kahdessa viimeksimainittujen rajojen välisessä tasavälein sijaitsevassa pisteessä.Kalibroinneista on laadittava pöytäkirja.Annostelun mittauslaitteiden kalibroinnissa tulee käyttää jäljitettäviä punnuksia ja mittalaitteita.Annostelulaitteiden tarkistuksen yhteydessä on tarkistettava myös rekisteröintilaitteen tulostuksen yhtäpitävyysnäyttölaitteiden lukemien kanssa.10

TR 15:20074.2.1.5 TarkkuusvaatimuksetSuurimmat sallitut näyttöpoikkeamat annostelulaitteiden tarkistuksissa kaikkien punnittavien määrien käyttöalueellaovat seuraavat:- sementti- ja seosainevaa’at 1 %- vesivaa’at, läpivirtausmittarit ja tilavuusasteikolla varustetut vesisäiliöt 2 %; suurempaa tarkkuuttakuin 2 litraa ei kuitenkaan vaadita- kiviainesvaa’at 1,5 %.Mikäli samalla vaa’alla punnitaan eri osa-aineita, on tarkkuusvaatimus kunkin osa-aineen punnitusalueellasama kuin yllä oleva kyseisen osa-aineen tarkkuusvaatimus.Läpivirtauslisäainemittarit ja lisäainevaa’at 2,5 %.4.2.2 Betonin valmistuksen jatkuvaan seuraamiseen tarvittavat laitteet4.2.2.1 Sekoitusveden lämpömittariOhjaamossa tulee olla lämpömittari, joka osoittaa sekoitusveden lämpötilan. Mittauspiste sijoitetaan jokovaaka-astiaan tai vedenannosteluputkeen.Lämpimän ja kylmän veden sekoitusventtiilin jälkeen suositellaan sijoitettavaksi tasaussäiliö siinä tapauksessa,ettei veden punnitsemista varten ole vaaka-astiaa, jossa veden lämpötila voi tasaantua. Jos tällainentasaussäiliö on olemassa, sekoitusventtiiliä ohjaava termostaatti ja lämpömittari sijoitetaan tähänsäiliöön.4.2.2.2 Notkeuden mittausNotkeuden jatkuvaa tarkkailua varten tulee olla luotettava betonin notkeuden mittausjärjestelmä, jonkanäyttölaite on ohjaamossa.Mittauslaitteen lukeman riippuvuus annoksen koosta ja massatyypistä sekä vastaavuus laboratoriomääritystentuloksiin on selvitettävä riittävän pitkällä koesarjalla ja riippuvuutta on jatkuvasti seurattava.Annoksen kokoa ja massatyyppiä vastaavat notkeusmittarilukemat on taulukoitava ja taulukko pidettäväprosessinohjaajan näkyvillä.4.2.2.3 RekisteröintilaiteAnnostelulaitteisto tulee varustaa annosteltujen osa-aineiden määrät automaattisesti rekisteröivällä laitteella.Rekisteröintilaitteen osoittamien osa-aineiden määrien tulee vastata näyttölaitteiden lukemia. Rekisteröintilaitteentulee rekisteröidä myös lisävesi.Jos rekisteröintilaitetta ei ole, on annosteltujen osa-aineiden määrät kirjattava jatkuvasti muistiin.4.2.3 SekoitinBy 50: 4.2.4.2 Betonin valmistusKunkin sekoittimen valmistaja, malli ja hankintavuosi sekä pienin ja suurin annoskoko, jolla valmistajatakaa betonimassan ja kovettuneen betonin ominaisuudet tulee olla dokumentoitu.Sekoittimen sekoitustehon tulee olla valmistettavaa betonia vastaava. Sekoitin tulee huoltaa ja puhdistaapäivittäin siten, että sekoituskyky ei heikkene ja että jatkuvaan notkeudentarkkailuun käytettävään mittauslaitteeseenvoidaan luottaa. Sekoittimen sekoitusteho testataan tarvittaessa.11

TR 15:20074.2.4 Sekoitusajan varmistusRiittävän sekoitusajan varmistamiseksi laitteisto tulee varustaa järjestelmällä, joka estää sekoittimen tyhjentämisenennenaikaisesti. Sekoitusajan mittaus aloitetaan siitä hetkestä, kun kaikki annokseen kuuluvatosa-aineet, lisävettä kuitenkaan lukuun ottamatta, ovat sekoittimessa.4.3 Testauslaitteet4.3.1 TestauspuristinBy 50: 5.2.2 Puristuslujuuden testauskoneetSFS-EN 12390-4 Kovettuneen betonin testaus. Osa 4: Puristuslujuus. Vaatimukset testauskoneilleSuurinta voimaa osoittavan lukeman tulee jäädä näkyviin.Testauspuristin kalibroidaan standardin SFS 4474 (ennen 30.11.2003 toimitetut koneet) ja standardin SFS-EN 12390-4 (30.11.2003 jälkeen toimitetut koneet) mukaisesti. Kaikki testauspuristimet kalibroidaan standardinSFS-EN 12390-4 mukaisesti 1.12.2007 lähtien.4.3.2 KoekappalemuotitBy 50: 5.2.3 Koekappalemuotit4.3.3 NäytteenottoporaRakennekoekappaleiden valmistamiseksi otettavien näytteiden irrottamiseen käytettävän poran tulee ollasellainen, että näytelieriöt ovat suoria ja ettei näyte sitä otettaessa rikkoudu.4.3.4 IlmamittariBetonimassan ilmamäärä mitataan standardin SFS-EN 12350-7 mukaisesti.Ilmamittari tulee kalibroida kuuden kuukauden välein.4.3.5 MuotitBy 50: 4.2.2 Muotit ja niiden tukirakenteet4.4 Jännittämislaitteet (jännitetyt betonielementit)By 50: 4.2.6 Jännittämistöitä koskevat erityisohjeetJännittämislaitteiden tarkkuuden tulee olla sellainen, että jännitysvoiman poikkeama jännityssuunnitelmassaesitetystä arvosta ei ylitä By 50: 4.2.6 -kohdassa sallittuja poikkeamia.Jännittämislaitteiden riittävän lukematarkkuuden saavuttamiseksi tarkastuslaitos suosittelee jännittämiskoneikonmanometrin varustamista digitaalinäytöllä. Tällöin se tulee varustaa myös näytön nollausjärjestelmällä.Jännittämislaitteet tarkistetaan riittävän usein ja vähintään kerran vuodessa käyttäen hyväksytyssä koetuslaitoksessavähintään vuosittain tarkistettua voimanmittauslaitetta.Jännittämislaitteiden kalibrointi tulee suorittaa vähintään kolmella kuormitussarjalla. Sekä nousevan että laskevankuormituksen voimat rekisteröidään. Näin saaduista voima-arvoista lasketaan keskiarvot, joiden perusteellamääritetään käytettävä jännitysvoima-manometripainekäyrä. Tarkistuksessa sallitaan toisistaan eniten poikkeavienvoima-arvojen vaihteluvälinä koneikon käyttöalueella 3 % kyseistä manometripainetta vastaavienmitattujen voima-arvojen keskiarvosta. Tarkistuksista on laadittava pöytäkirja.12

TR 15:20074.5 MittausvälineetMittausvälineet on tarpeen mukaan kalibroitava laatukäsikirjan määrittelyn mukaan.Tuotteiden mittatarkistuksissa käytettävien pituudenmittausvälineiden on oltava tarkkuudeltaan sellaisia,että tuotteille asetettujen mittatarkkuusvaatimusten täyttäminen voidaan riittävällä tarkkuudella havaita.Riittävänä pituuden mittaustarkkuutena pidetään yleensä 1/5 suurimmasta sallitusta mittapoikkeamasta.Tarkempaa mittaustarkkuutta kuin 1 mm ei kuitenkaan yleensä vaadita.Muita mittatarkistuksissa käytettäviä välineitä kuten maksimi- ja minimitulkkeja, kulmamittoja ja tasaisuudenmittausvälineitäsekä mittauksissa käytettäviä apuvälineitä tulee olla tarvetta vastaavasti.4.6 Kuormaus- ja kuljetuskalustoElementtien kuormaus- ja kuljetuskaluston tulee olla sellainen, että elementit eivät vaurioidu eivätkä haitallisestilikaannu kuormauksen ja kuljetuksen yhteydessä.4.7 Muut koneet ja laitteet4.7.1 Betonimassan siirtokalustoBetonimassa siirretään sekoittimelta valukohteeseen niin, että massan ominaisuudet valun aikana ovat asetettujenvaatimusten mukaiset.4.7.2 TiivistämiskalustoBetonin tiivistämiseen käytettävän kaluston tulee olla kulloinkin kysymyksessä olevaan betoni- ja elementtityyppiinsekä valmistusmenetelmään soveltuva.5 Raaka-aineet ja tarvikkeet5.1 Betonin osa-aineetBy 50: 4.1.1.1 Osa-aineetBy 50: 5.3.1 VastaanottotarkastuksetBy 50: 6.2 RakennussementtiSFS-EN 206-1: 9.6.2.1 Materiaalien varastointi5.1.1 SementtiBy 50: 4.1.1.1 a) Osa-aineet/sementtiSFS-EN 197-1 Tavallinen rakennussementtiSementin vastaanotto on järjestettävä siten, että eri sementtilaadut tulevat niille tarkoitettuihin siiloihin.Sementin vastaanottoputket eri sementtilaatuja varten on merkittävä selvästi käyttämällä standardin mukaisiamerkintöjä.5.1.2 VesiBy 50: 4.1.1.1 d) Osa-aineet/vesiSFS-EN 1008 Betonin valmistukseen käytettävä vesiBetonimassan osa-aineena voidaan käyttää ilman testaamista kotitalouksille tarkoitettua vesijohtoverkonvettä. Muusta lähteestä otettava vesi on arvioitava ja testattava standardin SFS-EN 1008 mukaisesti.13

TR 15:20075.1.3 KiviainesBy 50: 4.1.1.1 b) Osa-aineet/kiviainesBy 43, Betonin kiviainekset5.1.3.1 LaatuvaatimuksetBetonin valmistukseen käytettävän kiviaineksen tulee täyttää ohjeen Betonin kivi-ainekset (by 43) esittämät jaohjeeseen perustuvat kiviaineksen toimittajan ja betonin valmistajan välisen laatusopimuksen esittämät laatuvaatimukset.Mikäli laatusopimusta ei saada tehtyä, betonin valmistaja vastaa yksin kiviainesten vaatimustenmukaisuudesta.Jos halutaan poiketa ohjeen by 43 tai laatusopimuksen vaatimuksista, on betonin kelpoisuus osoitettavaalkutestein.5.1.3.2 VastaanottoKiviaineksen vastaanottoa varten on oltava katetut tai kansilla varustetut vastaanottotaskut tai -siilot, joissaeri lajitteet eivät voi sekoittua toisiinsa.Jos kiviainesta varastoidaan kasalla, on noudatettava ohjetta by 43.Rouhekiviaines on varastoitava kiinteällä alustalla.5.1.3.3 LämmitysBy 50: 4.2.4.8, 1. kappale Betonointi kylmällä säällä5.1.4 Mineraaliset seosaineetBy 50: 4.1.1.2 Seosaineiden lisääminen betoniinBy 50: 7 Mineraaliset seosaineet betonin sideaineena ja keinotekoisena kiviaineksena5.1.5 LisäaineetBy 50: 1.3.4 CE-merkki ja käyttöselosteetBy 50: 4.1.1.1 e) Osa-aineet/lisäaineetEri lisäaineiden yhteensopivuus tulee varmistaa etukäteen.Tehtaalla käytössä olevan lisäaine- ja käyttöliuossäiliön merkinnöistä on käytävä ilmi valmistenimi ja viimeinenkäyttöpäivä ja liuoksen vahvuus (laimennussuhde).Lisäaineen tasaisen sekoittumisen ja annostelutarkkuuden varmistamiseksi tulee lisäaine (esim. huokostin)tarvittaessa laimentaa riittävän suureen vesimäärään käyttöliuokseksi ennen sekoittimeen lisäystä. Tämänestemäärä on otettava huomioon suhteituksessa.Lisäaineiden laimentaminen käyttöliuoksiksi tulee rajoittaa vain lyhytaikaista tarvetta vastaavaan määrään.Laimennussuhde on merkittävä näytteenottopöytäkirjaan. Laimennetun liuoksen säilytyksessä on huolehdittavaliuoksen tasalaatuisuudesta esim. säännöllisellä sekoituksella. Laimentamisessa on noudatettava lisäainetoimittajanohjeita.Lisäaineiden annostelulaitteille ja annostelulle asetetut vaatimukset koskevat myös laitteita, joilla annostellaanlisäaine muuten valmiiksi sekoitettuun betonimassaan.Lisäaineiden säilytyksessä ja säilytysajoissa on noudatettava valmistajan ohjeita.14

TR 15:20075.1.6 Muut aineetBy 50: 4.1.1.1 f) Osa-aineet/muut aineet5.2 Betoniteräs, jänneteräs, raudoitteet, kuormia siirtävät metalliosat, nostolenkit ja -ankkuritBy 50: 1.3.4 CE-merkki ja käyttöselosteetBy 50: 2.1.6 Raudoituksen materiaaliominaisuudetBy 50: 4.1.2.2 BetoniteräsBy 50: 4.1.2.3 JänneteräsBy 50: 4.1.2.4 Kuormia siirtävät metalliosat, nostoankkurit ja nostolenkitBy 50: 4.2.3 RaudoitustyötBy 50: 5.3.1 VastaanottotarkastuksetBy 50: 6.4 Terästen kelpoisuusLyöntipaaluohjeet LPO-87 ja Lyöntipaalutusohjeet (LPO 2005), RIL 223: 2005, Suomen RakennusinsinöörienLiitto RIL ryBetoniterästen, jänneterästen, kuormia siirtävien metalliosien, nostolenkkien ja -ankkurien vastaanotossatehtaalle on tarkastettava, että tuotteet ovat vaatimustenmukaiset. Tätä koskeva merkintä tehdään joko kuormakirjaantai erilliseen luetteloon. Merkinnästä on käytävä ilmi tuotetyypin varmennus (esim. käyttöseloste taityyppi-hyväksyntä) ja tuotteen valmistuksen laadunvalvonta (tarkastus- ja tai testauslaitos).5.3 LämmöneristeetLämmöneristeinä tulee käyttää suunnitelman mukaisia eristemateriaaleja, joiden vaatimustenmukaisuuson todettu.5.4 Klinkkerit ja muut raaka-aineetPinnoitteina ja muina raaka-aineina käytettävät materiaalit on oltava yleisesti hyväksyttyjä ja kulloiseenkinkäyttökohteeseen sopivia. Säänkestävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.6 Betonimassan koostumus ja valmistusBy 50: 3.3 KäyttöikämitoitusBy 50: 3.3.1 TaulukkomitoitusBy 50: 3.3.2 Laskennallinen mitoitusBy 50: 4.1.1.3 BetonimassaBy 50: 4.1.1.4 Kovettunut betoniBy 50: 4.1.1.5 Betonin koostumusta koskevat raja-arvotBy 50: 4.1.1.6 Muut betonin koostumukseen liittyvät ohjeetBy 50: 4.2.4.2 Betonin valmistusSFS-EN 206-1: 9 Laadunvalvonta15

TR 15:20076.1 YleistäBetonin koostumuksen on perustuttava suhteitukseen, joka on laadittu paino-osin ja yleensä myös osaaineidenmitattujen tiheyksien nojalla. Suhteitusmenetelmä on vapaavalintainen. Suhteituksessa tuleeottaa huomioon kiviaineksen rakeisuus- ja kosteusvaihtelut.Kevytsorabetoni suhteitetaan paino- tai tilavuusosin.Kevytkiviaines suositellaan annosteltavaksi tilavuusosin runkoainemäärän hallitsemiseksi, koska kevytkiviaineksentilavuuspaino saattaa vaihdella voimakkaasti.6.2 AnnosteluohjeetBetonimassa tulee valmistaa annosteluohjeen mukaan. Annosteluohjeet säilytetään kymmenen vuotta.Annosteluohje sisältää seuraavat tiedot:- annoksen suuruus- sementtimäärä ja –laatu- eri kiviaineslajitteiden määrät- suurin sallittu annosteltava vesimäärä- lisäainemäärät ja -valmisteet sekä lisäaineiden annostelujärjestys- mahdollisten muiden aineiden määrät- notkeus ja notkeuden tarkkailuun käytettävän mittauslaitteen rajalukemat- osa-aineiden annostelujärjestys- ohjeen laatija ja päiväysVoimassaolevat annosteluohjeet on pidettävä välittömästi prosessinohjaajan saatavilla. Käytöstä poistetut annosteluohjeeton pidettävä selkeästi erillään voimassaolevista annosteluohjeista.6.3 AnnostelutarkkuusBy 50: 4.2.4.2 Betonin valmistusKiviainesten sallittua poikkeamaa koskevaa vaatimusta (+ 3 %) sovelletaan lisäksi kiviaineslajitteittain. Niillälajitteilla, joiden reseptin mukainen annostelumäärä on enintään 200 kg/betoni-m 3 , sallittu poikkeama onkuitenkin + 6 %, mikäli tällä ei ole merkittävää vaikutusta betonimassan eikä kovettuneen betonin ominaisuuksiin.6.4 SekoitusaikaKutakin sekoitinta varten on ilmoitettava lyhyin sallittu sekoitusaika. Sekoitin on varustettava laitteistolla, jokaestää sekoittimen tyhjennyksen ennen lyhimmän sekoitusajan umpeutumista. Sekoitusajan, siitä lukien, kunkaikki osa-aineet lisävettä lukuun ottamatta ovat sekoittimessa, tulee olla vähintään 60 sekuntia. Mikäli lyhyempääsekoitusaikaa halutaan käyttää, on suoritettava tarkempi tutkimus seuraavalla tavalla.Tutkimuksessa on osoitettava, että vähintään kuudesta annoksen eri osista otetusta massanäytteestä määritetynvesisementtisuhteen tai 28 d normilujuuden variaatio-kerroin (keskihajonnan suhde koetulosten keskiarvoon)ei ylitä arvoa 0,08. Koesarjaan tulee sisältyä kokeet vähintään kolmella eri sekoitusajalla.6.5 Annoksen suuruusKullakin sekoittimella sekoitettava pienin ja suurin annoskoko on ilmoitettava.Valmistettaessa vapaapudotussekoittimella pienempiä annoksia kuin 1/3 sekoittimen suurimmasta annoksestaon sementtimäärää annosteluohjeessa korotettava vähintään 20 kg/m 3 , ellei sekoitustehoa olevarmistettu riittävällä koesarjalla.16

TR 15:20076.6 Osa-aineiden määrien tarkkailuJokaisesta betoniannoksesta tulee merkitä muistiin kaikkien osa-aineiden annostellut määrät (myös lisäveden).6.7 Notkeuden korjausVeden tarpeen ylittäessä annosteluohjeessa sallitun maksimimäärän on lisättävä myös sementtiä tätätarkoitusta varten laaditun kirjallisen ohjeen mukaisesti. Vastaava kirjallinen ohje sementin ja kiviaineksenlisäämisestä on laadittava myös sitä tapausta varten, että perusvesimäärä tuottaa liian notkeata betonia.Ohjeet on pidettävä prosessinohjaajan saatavilla.7 Elementtien valmistus ja käsittely7.1 SuunnitteluTuotteet tulee valmistaa kohdassa 1.1 mainittujen vaatimusasiakirjojen ja valmistuspiirustusten sekä työselostustenmukaan.Tarkastuslaitos suosittelee, että valmistuspiirustukset ja työselostukset säilytetään kymmenen vuotta.Valmistajan laadituttamat ja laatimansa elementtipiirustukset on säilytettävä kymmenen vuotta.Tarkastuslaitos suosittelee, että tehdas pyrkii elementtisuunnitelmien laadun parantamiseen käyttämälläkeinoina mm.:- tehtaan ja suunnittelijoiden yhteiset suunnittelukokoukset- yleisdetaljipiirustusten toimittaminen suunnittelijoille- kirjalliset yleisohjeet suunnittelijoille.Jos elementtipiirustuksissa ja työselostuksissa esiintyy ristiriitaisuuksia tai puutteellisuuksia tulee tehtaanselvittää asiat tilaajan tai suunnittelijan kanssa ennen valmistuksen aloittamista.7.1.1 Elementtien valmistuspiirustuksetBy 50: 1.3.2 Piirustukset ja työselostusValmistajan tulee huolehtia, että:- valmistajan laadituttamat ja laatimat elementtipiirustukset ovat vastaavan rakennesuunnittelijanhyväksymiä- omien elementtipiirustustensa osalta piirustukset on esitetty rakennusvalvontaviranomaiselle taimuulle piirustusten tarkastajalle, jos tätä on edellytetty- piirustuksissa on esitetty kaikki viranomaisohjeiden edellyttämät tiedot- tehtaalla tehtäviin suunnitelmamuutoksiin on hankittu suunnittelijan kirjallinen suostumusTarkastuslaitoksen tarkastuksissa voidaan laatia elementtien valmistuspiirustusten laatua koskeva lisäpöytäkirjatoimitettavaksi elementtien suunnittelijalle, suunnittelun tilaajalle ja rakennusvalvontaviranomaiselle.Sen jälkeen, kun tehtaalle on luovutettu elementtipiirustus elementin valmistusta varten, kaikki piirustukseentulevat muutokset tulee esittää kirjallisesti riippumatta siitä, tuleeko muutos tilaajan taholta, tehtaanelementtisuunnittelijalta tai esim. valmistusteknillisistä syistä valmistajan taholta. Tehtaalla tehtäviin suunnitelmamuutoksiinon hankittava suunnittelijan suostumus.17

TR 15:20077.2 ValmistusBy 50: 2.5.1.1 Raudoituksen suunnitteluBy 50: 2.6 ErityisohjeetBy 50: 3.4.1.1 Sandwich-elementtiBy 50: 4.2.3 RaudoitustyötBy 50: 4.2.4 BetonityötBy 50: 4.2.5 Betonielementtejä koskevat erityisohjeetBy 50: 5.4 1-luokan rakenteiden erityisvaatimukset7.2.1 YleistäTuotteiden valmistus kuvataan valmistustapaselostuksissa, jotka tulee laatia tuotetyypeittäin ja tuotantolinjoittain.Valmistustapaselostus sisältää:- kuvauksen valmistuksen kulusta- eri valmistusvaiheissa suoritettavat laadunvalvontatoimenpiteet ja niiden vastuuhenkilöt sekä niistätehtävät muistiinpanot.Julkisivuelementtien valmistustapaselostus tulee laatia yksityiskohtaisesti työvaiheittain erityisesti pintalaadunvarmistamiseksi. Selostukseen liitetään myös kohdan 8.8.1 tarkoittama toimituslaadun varmistusmenettely.Valmistustapaselostuksessa on esitettävä riittävän yksityiskohtaisesti asiat, joiden avulla vaatimustenmukainen lopputulos saavutetaan.Mikäli valmistaja haluaa käyttää betonipeitteen pienempää sallittua mittapoikkeamaa kuin 10 mm (By 50:2.5.1.1), on valmistajan esitettävä tähän liittyvä menettely tarkastuslaitoksen hyväksyttäväksi. Menettelykuvaussisällytetään valmistustapaselostukseen.7.2.2 Julkisivuelementtien muotit ja pinnatMuottipinnan laadun, materiaalin, puhtauden, muotin rakenteen ja kunnon tulee olla sellainen, että on mahdollistasaavuttaa sopimuksen mukainen pintalaatu sekä pintaluokka- ja toleranssivaatimukset.Maalausalustakäsittelyssä ja saumattavan pinnan käsittelyssä tulee noudattaa tilaajan kanssa sovittuja ohjeita.7.2.3 Laattapintaiset elementitValmistettaessa laattapintaisia elementtejä on huolehdittava riittävästä laattatartunnasta. Ns. limutusmenetelmäälaattojen saumavalussa ei sallita.7.2.4 Betonin lämpökäsittelyBy 50: 4.2.4.6 Betonin lämpökäsittely7.2.5 JälkihoitoBy 50: 4.2.4.5 JälkihoitoKutakin tuotantolinjaa ja elementtityyppiä varten laaditaan kirjallinen suunnitelma, jossa kuvataan, mitenbetonilta eri vaiheissa vaadittava lujuus saavutetaan. Lisäksi suunnitelmassa mainitaan lämmitysmenetelmäsekä miten kosteuden haihtuminen betonista estetään.Suunnitelmassa esitetään betonin lämpötila betonoitaessa ja eri vaiheissa (lämpökäsittelyn yhteydessäesim. esisäilytys, lämpötilan nosto, tasalämpötilajakso, jäähtymisvaihe) sekä vaiheiden kesto, lämpötilanmittaukset, betonin lujuuden arvioimismenettely (esim. astetuntisumman laskeminen) ja lujuudelle elementtiämuotista purettaessa asetettu vaatimus.18

TR 15:20077.2.6 Jännittämistöitä koskevat erityisohjeetBy 50: 4.2.6 Jännittämistöitä koskevat erityisohjeet JännittämissuunnitelmaSuoritettaessa jännittämistyö jännittämällä useita jänteitä samanaikaisesti on jänne-voima mitattava vähintäänyhdestä jänteestä, jonka suurin sallittu poikkeama saa olla 3 %. Samanaikaisesti jännitettävien jänteiden kimmokertoimientulee olla yhtä suuret.7.3 Elementtien merkintäBy 50: 4.2.5.1 ValmistusJokainen elementti on varustettava selväkielisellä tunnuksella, jossa on esitetty mm. seuraavat tiedot:- valmistaja- valmistuspäivämäärä ja tunnus- elementin paino- tarkastusmerkki- elementin käsittelyasento, nostokohdat ja -tapa, jos on olemassa väärinkäsityksen vaara tai jos vaatimusasiakirjassaniin vaaditaan.- muut tarpeelliset tiedot.Valmistusmerkinnät ja tarkastusmerkki tulee tehdä selvästi ja niin kestävästi, että ne ovat vaikeuksittaluettavissa kun tuote luovutetaan sen käyttäjälle.Tuotteiden, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia tai jotka on todettu vaurioituneiksi siten, ettei niitä voida korjaamallasaada laatuvaatimusten mukaisiksi, valmistusmerkinnät on mitätöitävä ja tuotteisiin on tehtävä selvästierottuva hylkäämistä osoittava merkintä.Siinä tapauksessa, että hylätty tuote on käyttökelpoinen alun perin tarkoitetusta poikkeavaan käyttötarkoitukseen,tuotteeseen tehdään uutta käyttötarkoitusta vastaavat valmistusmerkinnät.7.4 Varastointi ja kuljetusTehtaalla on oltava kirjalliset, tyyppikohtaiset ja tapauskohtaisesti täydennettävät elementtien käsittely-,varastointi- ja kuljetusohjeet. Ohjeet laaditaan yhteistyössä elementtisuunnittelijan kanssa.Ohjeissa käsitellään mm. seuraavat asiat:- nostoelimet ja kohdat- elementtien tuentatapa ja -pisteet- elementtien suojaus7.5 Valvotun valmistajan vastuu alihankkijan tuotteistaTarkastuslaitoksen valvonnassa oleva valmistaja ei saa toimittaa omissa nimissään valvontaan kuulumattomanvalmistajan tuotteita.8 Laadunvalvonta8.1 YleistäBy 50: 5 LaadunvalvontaBy 50: 6.3 Rakenteiden kelpoisuuden toteaminen/BetoniSFS-EN 206-1: 9 LaadunvalvontaLaadunvalvonta toteutetaan By 50: 5.1 -kohdan mukaisesti ja näissä ohjeissa sekä laatukäsikirjan ohjeitanoudattaen.19

TR 15:2007Ohjeissa esitetyt koetiheydet ovat vähimmäisarvoja. Koetulosten hajonnan ollessa suuren ja varsinkinvalmistettaessa betonia korkeisiin lujuusluokkiin saattaa olla tarpeen suorittaa kokeita useamminkin kuinohjeissa sanotaan.Kokeet suoritetaan viranomaismääräysten ja -ohjeiden sekä SFS-standardien esittämien tai tarkastuslaitoksenhyväksymien testausohjeiden mukaisesti. Laboratoriossa tulee olla kirjalliset kokeiden suoritusohjeet.By 50: 6.3.2.5 Toimenpiteet puristuslujuudeltaan vaatimustenvastaisen tuotteen tapauksessaBy 50: 6.6 Toimenpiteet rakenteiden epätyydyttävän laadun johdostaSilloin, kun laadunvarmistustoimenpiteiden tulokset osoittavat, ettei tuotteille asetettuja vaatimuksia ole täytetty,valmistajan tulee välittömästi ilmoittaa asiasta asianomaisille viranomaisille ja tuotteiden tilaajille jasaattaa ilmoitus tiedoksi tarkastus-laitokselle, ryhtyä yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja tuotteidentilaajien kanssa selvittämään poikkeusten esiintymislaajuutta ja niiden vaikutusta tuotteiden käyttökohteissasekä ryhtyä selvittämään ja poistamaan poikkeusten syitä.Tuotteita, jotka on todettu alkuperäiseen tarkoitukseensa soveltumattomiksi, voidaan erillisen selvityksennojalla käyttää muihin tarkoituksiin, joihin ne todettujen ominaisuuksiensa puolesta ovat kelvollisia edellyttäen,että tilaajalle ilmoitetaan tuotteiden aikaisempi hylkääminen ja että tilaaja tähän suostuu.Tuotteiden hylkäämisestä ja hylättyjen tuotteiden mahdollisista uusista käyttötarkoituksista on tehtävämuistiinpanot.8.2 Betonin osa-aineilla suoritettavat kokeet8.2.1 SementtiBy 50: 4.1.1.1 a) Osa-aineet/sementtiBy 50: 5.2.5 LaadunvalvontamenettelytSFS-EN 197-1 Tavallinen rakennussementtiSementin toimituslämpötilaa on syytä tarkkailla.8.2.2 KiviainesBy 50: 4.1.1.1 b) Osa-aineet/kiviainesBy 50: 5.2.5 LaadunvalvontamenettelytBy 43, Betonin kiviainekset8.2.2.1 YleistäKiviaineksen laatuvaatimusten täyttyminen todetaan vaihtoehtoisesti seuraavilla menettelyillä:- Kiviainestoimittaja kuuluu Inspectan valvontaan, jolloin betonin valmistajan ei tarvitse tehdä kiviainestestejä,kosteusmäärityksiä lukuun ottamatta. Betonin valmistajalla tulee kuitenkin olla käytettävissäänbetonin suhteitukseen ja valmistukseen tarvittavat kiviainestoimittajan laadunvalvontatiedot.- Kiviainestoimittaja ei kuulu Inspectan valvontaan, jolloin betonin valmistajan tulee tehdä kaikki ohjeen”Betonin kiviainekset by 43” edellyttämät alkutestauksen ja jatkuvan laadunvalvonnan testittässä kohdassa esitetyllä tavalla.Kiviainesten testauksessa käytetään ohjeessa by 43 määriteltyjä testausstandardeja.20

TR 15:20078.2.2.2 SilmämääräistarkkailuVastaanottotaskut, kiviainesvarasto ja siirtolaitteet tulee tarkastaa vähintään kerran päivässä. Tarkastuksessatodetaan:- ovatko lajitteet oikeissa taskuissa ja siiloissa- esiintyykö lajitteissa epäpuhtauksia- esiintyykö lajitteiden sekaantumista- ovatko lajitteet vaatimusten mukaisetMikäli kiviainestoimittaja ei kuulu Inspectan valvontaan, on kiviainesten ottopaikat, valmistuslaitokset ja toimittajanvarastot tarkastettava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja.8.2.2.3 RakeisuusmäärityksetSFS-EN 933-1 Rakeisuuden määrittäminen – SeulontamenetelmäSFS-EN 933-2 Rakeisuuden määrittäminen – Seulasarjat, aukkojen nimelliskokoLuonnon lajittaman 0/8 ja hienon kiviaineksen rakeisuus määritetään jokaisena betonin valmistuspäivänä,ei kuitenkaan useammin kuin kerran toimituserästä (esim. rekkakuorma).Karkean kiviaineksen ja fillerin rakeisuus määritetään kerran kymmentä valmistuspäivää kohden, ei kuitenkaanuseammin kuin kerran toimituserästä.Kiviaineksen ottopaikan vaihtuessa on rakeisuusmäärityksiä tehtävä edellä esitettyä tiheämmin, kunnesmittaustulokset osoittavat rakeisuuden vakiintuneen.8.2.2.4 KosteusSFS-EN 1097-5 Kiviainesten mekaanisten ja fysikaalisten ominaisuuksien testaus. Osa 6: Kosteuspitoisuudenmäärittäminen kuivaamalla tuuletetussa lämpökaapissaLuonnon lajittaman 0/8 ja hienon kiviaineksen kosteusmääritykset suoritetaan betonin valmistuspäivittäinja muiden kerran kymmentä valmistuspäivää kohden.Kiviaineksen automaattinen kosteuden mittaus lisäksi valmistusprosessin yhteydessä on suositeltavaa.8.2.2.5 Hienoainesmäärä ja humusSFS-EN 933-1Rakeisuuden määrittäminen – SeulontamenetelmäSFS 5278 Betonin runkoaineet. Lietepitoisuus 1987SFS-EN 1744-1 Kiviainesten kemiallisten ominaisuuksien testaus –Osa 1: Kemiallinen analyysiLuonnon lajittaman 0/8 ja hienon kiviaineksen hienoainesmäärä ja humus määritetään jokaisena betoninvalmistuspäivänä, ei kuitenkaan useammin kuin kerran toimituserästä (esim. rekkakuorma).Standardin SFS 5278 mukaista lietekoetta saa käyttää Betonin kiviainesohjeiden (by 43) määritteleminrajoituksin.8.2.2.6 RaemuotoSFS-EN 933-3 Raemuodon määrittäminen. LitteyslukuMurskatun tai osittain murskatun karkean kiviaineksen raemuoto määritetään rakeisuuden määrityksen yhteydessä,ei kuitenkaan useammin kuin kerran toimituserästä.21

TR 15:20078.2.2.7 Kiintotiheys ja vedenimeytyminenSFS-EN 1097-6 Kiintotiheyden ja vedenimeytymisen määrittäminenKiintotiheys ja vedenimeytyminen määritetään kerran vuodessa ja aina kun ottopaikka muuttuu tai kiviainesmuuttuu merkittävästi.8.2.2.8 KloridipitoisuusSFS-EN 1744-1 Kemiallinen analyysiMikäli betonin valmistukseen käytetään merikiviainesta, on kiviaineksen kloridi-pitoisuus määritettäväkerran vuodessa.8.2.2.9 Petrografinen tutkimusSFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun petrografisen kuvauksen menettely ja terminologiaKiviaineksen petrografinen koostumus määritetään kerran kolmessa vuodessa. Testin tarkoituksena onselvittää kiviaineksen soveltuvuus betonin valmistukseen. Testi tehdään saman ottopaikan yhdelle hienolleja yhdelle karkealle kiviainekselle.8.2.2.10 Muut ominaisuudetKiviainesten muut ominaisuudet (hienoaineksen laatu, iskunkestävyys, kulumiskestävyys, pakkasenkestävyys,radioaktiivisuus, alkalireaktiivisuus, rautapitoisuus, rikki ja rikkiyhdisteet) määritetään tarvittaessa.8.2.2.11 BetonikokeetBetonikoe tehdään mikäli katsotaan tarpeelliseksi- selvittää betonin vedentarvetta ja lujuudenkehitystä- selvittää hienoaines- ja humuskokeella testatun kiviaineksen vaikutusta betonin ominaisuuksiin- selvittää lisäaineen vaikutusta betonin ominaisuuksiin silloin, kun lisäaineen oletetaan korostavankiviaineksen vaikutusta8.2.2.12 KevytkiviainesKevytkiviaineksen rakeisuus-, tiheys- ja tilavuuspainomääritykset tehdään toimituserittäin (rekkakuorma).8.2.3 VesiBy 50: 4.1.1.1 d) Osa-aineet/vesiBy 50: 5.2.5 LaadunvalvontamenettelytSFS-EN 1008 Betonin valmistukseen käytettävä vesiBetonimassan osa-aineena voidaan käyttää ilman testaamista kotitalouksille tarkoitettua vesijohtoverkonvettä. Muusta lähteestä otettava vesi on arvioitava ja testattava standardin SFS-EN 1008 mukaisesti.8.2.4 Mineraaliset seosaineet side- ja runkoaineenaBy 50: 4.1.1.1 c) Mineraaliset seosaineetBy 50: 7 Mineraaliset seosaineet betonin sideaineena ja keinotekoisena kiviaineksena8.2.5 Muut osa-aineetBy 50: 4.1.1.1 f) Osa-aineet/muut aineet22

TR 15:2007Muiden osa-aineiden laadunvalvonta järjestetään tapauskohtaisesti erillisohjeiden mukaisesti.8.3 BetonimassakokeetBy 50: 5.1, 3. momentti Laadunvalvonta, yleistäBy 50: 5.2 Betonin laadunvalvontaBy 50: 6.3.4 Muita ominaisuuksia kuin puristuslujuutta koskevan vaatimustenmukaisuuden toteaminenSFS-EN 206-1: 9.5 Betonin koostumus ja alkutestaus8.3.1 NäytteenottoSFS-EN 12350-1 Tuoreen betonin testaus. Osa 1: NäytteenottoItsetiivistyvän betonimassan ominaisuudet testataan soveltaen ohjetta ITB Itsetiivistyvä betoni, Betonikeskusry, 2004.8.3.2 LämpötilaBetonimassan lämpötila mitataan aina otettaessa massanäyte kovettuneella betonilla tehtäviä kokeitavarten.8.3.3 NotkeusBy 50: 4.1.1.3 BetonimassaBy 50: 6.3.4.2 Vaatimustenmukaisuus notkeuden mukaanSFS-EN 12350-2 Tuoreen betonin testaus. Osa 2: Painuma.SFS-EN 12350-3 Tuoreen betonin testaus. Osa 3: Vebe.SFS-EN 12350-4 Tuoreen betonin testaus. Osa 4: Tiivistymisaste.SFS-EN 12350-5 Tuoreen betonin testaus. Osa 5: Leviämä.Notkeusmääritys suoritetaan laboratoriomäärityksenä aina otettaessa massanäyte kovettuneella betonillatehtäviä kokeita varten ja määritettäessä ilmamäärä. Vedentarpeen vaihdellessa voimakkaasti on notkeusmäärityksiätarpeen mukaan tihennettävä.8.3.4 IlmamääräBy 50: liite 5SFS-EN 12350-7 Tuoreen betonin testaus. Osa 7: IlmamääräIlmamäärä mitataan aina otettaessa massanäyte kovettuneella betonilla tehtäviä kokeita varten betonista,jolle on asetettu ilmamäärävaatimus.Rasitusluokissa XF1 ja XF3 ilmamäärä on mitattava aina vähintään kerran työpäivässä.Massaerää, jonka ilmamäärä ei täytä vaatimusta, ei saa käyttää elementteihin, joille on asetettu kyseistäilmamäärää vastaava pakkasenkestävyysvaatimus.Ilmamäärän mittauksessa käytettävä kiviaineksen korjaustekijä on määritettävä kerran vuodessa ja ainakun kiviaineksen ottopaikka muuttuu tai kiviaineksen ominaisuudet muuttuvat merkittävästi.8.3.5 Lisäaineiden vaikutuksen selvittäminen ennakoltaBy 50: 5.2.5 LaadunvalvontamenettelytBy 50: liite 523

TR 15:2007Betonin pakkasenkestävyyden laadunvalvonta ja vaatimustenmukaisuuden toteaminen rasitusluokissaXF1…XF4Jokaisen uuden lisäaineen tai lisäaineyhdistelmän vaikutus betonimassan ominaisuuksiin selvitetään sementtivalmisteittainkutakin annostusta kohden ennakolta vähintään kahdella eri koeannoksista otettavallabetonimassanäytteellä. Huokostimen osalta sovelletaan ohjetta by 50, liite 5.Tarvittaessa selvitetään vaikutus eri lämpötiloissa joko ennakolta tai viimeistään silloin kun lisäainettaryhdytään käyttämään betonissa, jonka lämpötila oleellisesti poikkeaa aikaisemmin tehdyissä kokeissakäytetyistä lämpötiloista.8.3.6 Mineraalisten seosaineiden vaikutuksen valvontaVaikutuksen valvonta betoniin ja valmiiseen rakenteeseen toteutetaan By 50: 7 ”Mineraaliset seosaineetbetonin sideaineena ja keinotekoisena kiviaineksena” mukaisesti.8.4 Kokeet kovettuneella betonillaBy 50: 5.2 Betonin laadunvalvontaBy 50: 5.3.2 Työnsuorituksen laadunvalvontaBy 50: 6.3 Rakenteiden kelpoisuuden toteaminen/BetoniBy 50: 6.3.4 Muita ominaisuuksia kuin puristuslujuutta koskevan vaatimustenmukaisuuden toteaminenSFS-EN 206-1: 9.5 Betonin koostumus ja alkutestausTarkastuslaitos suosittelee, että koekappalepuristin varustetaan rekisteröinti-laitteella, joka tulostaa taijonka muistiin jäävät ainakin seuraavat tiedot: koekappaleen tunnus, testauspäivämäärä ja testaustulos.Itsetiivistyvän betonin ominaisuudet testataan soveltaen ohjetta ITB Itsetiivistyvä betoni, Betonikeskus ry,2004.8.4.1 Puristuslujuuden testaus8.4.1.1 Puristuslujuuden testaus normikokeinBy 50: 4.1.1.4 Kovettunut betoniBy 50: 5.2.1 Betonin laadunvalvonta/YleistäBy 50: 6.3.2 Betonin puristuslujuus normikokein betoniperheittäinArviointijakson aikana tulee jatkuvasti seurata puristuslujuusehdon 3 toteutumista.Siinä tapauksessa, että betonin toimittaa elementtitehtaan ulkopuolinen betoninvalmistaja, betoniperheeton muodostettava valmistajittain.Normaalin näytteenoton lisäksi otetaan vähintään yksi varhaislujuuskoekappale. Varhaislujuuden ja laadunarvosteluiänlujuuden keskinäistä riippuvuutta on jatkuvasti seurattava. Varhaislujuuksien nojalla on suhteituksiaja annosteluohjeita tarvittaessa tarkistettava.24

TR 15:20078.4.1.2 Puristuslujuuden valvonta rakennekokeinBy 50: 6.3.3 Betonin puristuslujuus rakennekoekappaleillaSFS-EN 12504-1 Betonin testaus rakenteista. Osa 1: Poratut koekappaleet.Arviointijakson aikana tulee jatkuvasti seurata puristuslujuusehdon 3 toteutumista.8.4.1.3 Vajaalaatu ja siihen liittyvät toimenpiteetBy50: 6.3.2.5 Toimenpiteet puristuslujuudeltaan vaatimustenvastaisen tuotteen tapauksessa8.4.1.3.1Kun betonin puristuslujuuden vaatimustenmukaisuuden ehto 2 ei täyty, valmistajan on välittömästi ilmoitettavaalituksesta tilaajalle ja viivytyksettä selvitettävä alituksen syyt sekä ryhdyttävä tarpeellisiin korjaaviin toimenpiteisiin.Mikäli alitus on suurempi kuin 4,0 MPa, on valmistajan ryhdyttävä tämän ohjeen kohdan 8.1 tarkoittamiintoimenpiteisiin.8.4.1.3.2Kun puristuslujuusehto 3 ei täyty ja betoni joudutaan arvioimaan yksittäisenä betonina, käytetään tämän betoninpuristuslujuuden vaatimustenmukaisuuden ehtona > K + 1,48 s 15 . Mikäli tämä ehto ei täyty, on valmistajanryhdyttävä tämän ohjeen kohdan 8.1 tarkoittamiin toimenpiteisiin. Lievissä tapauksissa (yleensä, jos alituson enintään 1,0 MPa vaatimuksesta) valmistajan on välittömästi ilmoitettava alituksesta tilaajalle ja viivytyksettäselvitettävä alituksen syyt sekä ryhdyttävä tarpeellisiin korjaaviin toimenpiteisiin.8.4.1.3.3Kun betonin puristuslujuuden vaatimustenmukaisuuden ehto 1 ei täyty, valmistajan on ryhdyttävä tämänohjeen kohdan 8.1 tarkoittamiin toimenpiteisiin. Lievissä tapauksissa (yleensä, jos alitus on enintään 1,0MPa vaatimuksesta) valmistajan on välittömästi ilmoitettava alituksesta tilaajalle ja viivytyksettä selvitettäväalituksen syyt sekä ryhdyttävä tarpeellisiin korjaaviin toimenpiteisiin.Rakennekoekappaleet säilytetään testaukseen saakka 20 ± 5 °C:n lämpötilassa olosuhteissa, joissa vedenhaihtuminen koekappaleesta ja veden imeytyminen koekappaleeseen on estetty (esim. tiivis muovipussi).8.4.1.4 Lämpökäsitellyn betonilaadun arvosteluBy 50: 6.3.1 Betoni/YleistäNormikokeissa saadut lujuusarvot kerrotaan viimeksi tehdyssä lämpökäsittelyselvityksessä saadulla rakennelujuudenja normilujuuden suhteellaTäten saatuja betoniperheen lujuusarvoja arvostellaan rakennekokeen tulosvaatimuksen perusteella.8.4.2 TiheysSFS-EN 12390-7 Kovettuneen betonin testaus. Osa 7: Kovettuneen betonin tiheysKovettuneen betonin tiheys määritetään aina puristuslujuuden ja pakkasenkestävyyden testaamisen yhteydessä.25

TR 15:20078.4.3 VedenpitävyysSFS-EN 12390-8 Kovettuneen betonin testaus. Osa 8: Paineellisen veden tunkeumasyvyysBy 50: 5.2.4 Betonin vedenpitävyys8.4.4 PakkasenkestävyysBy 50: 5.2.1 Betonin laadunvalvonta/YleistäBy 50: 6.3.1 Betoni/YleistäBy 50: 6.3.4 Muita ominaisuuksia kuin puristuslujuutta koskevan vaatimustenmukaisuuden toteaminenElementtien valmistukseen käytettävän betonin ennakkokokeet tehdään arvostelu-erittäin ja valmistusmenetelmittäin(esim. tasomuotti/sauvatärytys, tasomuotti/muotti-tärytys, tasomuotti/tärypalkki, patterimuotti, palkkijapilarimuotti/vaakavalu, palkki- ja pilarimuotti/pystyvalu).Koekappale irrotetaan joko valmiista elementistä tai kyseisellä valmistusmenetelmällä valmistetusta vastaavarakenteisestakoe-elementistä (laatta- ja seinäelementti n. 1 m 2 , pilari- ja palkkielementti n. 0,5 m). Elementtiätai koe-elementtiä valmistettaessa mitataan betonimassan notkeus, tiheys ja ilmamäärä.Kukin tuotantoon kuuluva betonilaatu tulee kirjallisesti dokumentoida kuuluvaksi johonkin testattavaanarvosteluerään.8.4.5 Muut kokeetBy 50: 6.3.4 Muita ominaisuuksia kuin puristuslujuutta koskevan vaatimustenmukaisuuden toteaminen8.4.6 Lisäaineiden vaikutuksen selvittäminen ennakkokokeinLisäaineiden vaikutus betonimassan ja kovettuneen betonin ominaisuuksiin selvitetään alkutestauksenyhteydessä.8.4.7 Mineraalisten seosaineiden vaikutuksen valvontaBy 50: 7 Mineraaliset seosaineet betonin sideaineena ja keinotekoisena kiviaineksenaSeosaineiden vaikutus betonimassan ja kovettuneen betonin ominaisuuksiin selvitetään alkutestauksenyhteydessä.8.4.8 Lämpökäsittelyn vaikutuksen selvittäminenBy 50: 4.2.4.6 Betonin lämpökäsittelyKutakin lämpökäsiteltävää betonilaatua ja lämpökäsittelymenetelmää kohden tehdään seuraava selvitys,joka uudistetaan, jos elementin rakenne tai valmistusmenetelmä tai betonin koostumus oleellisesti muuttuvat.Selvitys laaditaan käytettäessä normikokeita puristuslujuuden kelpoisuuden toteamiseen jatkuvassavalmistuksessa. Rakennekokeita käytettäessä selvitystä ei tarvitse tehdä.- Kolmesta eri elementtien valmistukseen käytetystä betoniannoksesta valmis-tetaan jokaisesta kolmenormikoekappaletta, joiden puristuslujuus testataan laadunarvosteluiässä (yhteensä 9 normikoekappaletta).Koekappaleet voidaan valmistaa eri valmistuspäivinä, ei kuitenkaan mielellään viikkoa pitempänäaikana.- Niistä elementeistä, joiden valmistukseen käytetyistä betoniannoksista on valmistettu edellä mainitutnormikoekappaleet, otetaan rakennekoekappaleiden valmistamista varten kolme näytettä jokaisesta siten,että näytteet saadaan samoista betoniannoksista kuin normikoekappaleetkin (yhteensä 9 näytettä).Elementtejä, joista porausnäytteet irrotetaan, suositellaan muottien purkamisen tai muun kosteudenhaihtumista estävän vaiheen päättymisen jälkeen porausnäytteiden irrottamiseen asti säilytettäväksi26

TR 15:2007+15...+25 o C lämpötilassa ja 40...80 % suhteellisessa kosteudessa. Porausnäytteet siirretään välittömästiirrottamisen taikka irrottamista mahdollisesti seuraavan näytteiden päiden sahauksen jälkeennormikoekappaleiden säilytysolosuhteisiin. Porausnäytteistä valmistettavat rakennekoekappaleet testataansamassa laadunarvosteluiässä kuin vastaavat normikoekappaleet ja testausta valmistelevat toimenpiteetsuoritetaan samoin kuin normikoekappaleillekin.- Samaa betoniannosta edustavien rakennekoekappaleiden ja normikoekappaleiden lujuuksien keskiarvoistalasketaan rakennelujuuden ja normilujuuden suhde (3 suhdelukua).- Lopullisena rakennelujuuden ja normilujuuden suhteena pidetään em. kolmen suhdeluvun keskiarvoa.- Edellä kuvatun rakennelujuuden ja normilujuuden suhteen määrittämisen lisäksi tulee valmistaakolmen rakennekoekappaleen sarja purkulujuuden ja kuljetuslujuuden selvittämiseksi.Selvitystä tehtäessä betonin lämpötila mitataan enintään tunnin välein betonimassan valmistuksesta siihenasti, kun betonin lämpötila on tasaantunut ympäristön lämpötilaa vastaavaksi. Tällöin suositellaanlämpötilan jatkuvaa rekisteröintiä automaattipiirturia käyttäen. Mittauspisteitä tulee olla vähintään kolme jane on pyrittävä sijoittamaan porausnäytteiden ottokohtien läheisyyteen.8.4.9 Betonin lujuuden kehittymisen valvontaKäytettäessä normikokeita betonin kelpoisuuden toteamiseen tulee joko rakennekokein tai ns. olosuhdekoekappaleintaikka tarkoitukseen soveltuvin ainetta rikkomattomin testausmenetelmin selvittää betoninlujuus elementin eri käsittelyvaiheissa vähintään kertaluontoisesti, mutta tarvittaessa myös jatkuvasti.Jännebetonielementtien jännittämislujuuden valvomiseksi valmistetaan yleensä kaksi koekappaletta kutakinjonoa varten jonon viimeisen elementin betonoinnin yhteydessä (laukaisulujuuskoekappaleet). Mikäli useampiajonoja betonoidaan samana päivänä saman koostumuksen omaavalla betonilla, voidaan kaikkiennäiden jännittämislujuus todeta viimeisen elementin betonoinnin yhteydessä tehtävillä koekappaleilla. Yhteenkoekappaleeseen voidaan tyytyä sellaisissa tapauksissa, joissa aikaisempien lujuudenkehittymishavaintojennojalla on käytettävissä luotettava arvio betonin puristuslujuuden ja aikalämpötilasumman riippuvuudesta.Elementtien jännittämislujuuden toteamiseksi ei tarvitse erikseen valmistaa koekappaleita sellaisissatapauksissa, joissa kovettumisolosuhteet on vakioitu ja lujuuden kehittymisestä voidaan muilla keinoilla,esim. elementin käyristymistä ja jänteiden liukumia seuraamalla sekä lämpötilahavainnoilla epäsuorastivarmistua.Silloin, kun laukaisulujuuskoekappaleet on valmistettu ja niiden avulla on todettu, että suunnitelman edellyttämääelementtien jännittämislujuutta ei ole saavutettu, ts. kun lujuudenkehitys perustuu arviointiin, onjänteiden liukumat mitattava. Mittausmenetelmänä hyväksytään, jollei muualla ole tarkempia ohjeita annettu,yhden jänteen liukuman mittaaminen betonipinnan suhteen ja muihin jänteisiin tehtyjen mittamerkkiensiirtymien vertaaminen sen jänteen siirtymään, joka on betonipinnan suhteen mitattu. Mitattujen arvojenhyväksyttävyys arvostellaan rakennesuunnittelijan ohjeiden perusteella.8.5 Muut aineet ja tarvikkeetBy 50: 5.3.1 VastaanottotarkastuksetBy 40: liite 4Klinkkeri-, luonnonkivi- ja tiililaatat, lämmöneristeet ja sekä muut erikoismateriaalitTuotteiden säänkestävyys, vedenpitävyys, kiinnipysyvyys yms. ominaisuuksia valvotaan ko. asiasta erikseenannettuja ohjeita noudattaen.Klinkkeri- ja luonnonkivilaattojen (kiinnitys tartuntamenetelmällä) tartuntapotentiaali tulee testata.8.6 Valmistuksen aikaiset ja valmiin elementin tarkastukset27

TR 15:2007Valmistajalla tulee olla ohjeistettu menettely elementin valmistuksen aikaisten ja valmiin elementin tarkastustenhoitamiseksi (esim. tarkastuskortti). Tarkastus-havainnot tulee kirjata muistiin ja varustaa tarkastajannimikirjaimilla. Tähän menettelyyn tulee sisällyttää vähintään muotin mittojen ja varustelun, raudoituksensekä valmiin tuotteen mittojen ja pintojen tarkastusmenettelyt.8.7 Valmistuksen aikaiset tarkastuksetBy 50: 6.5 Rakenteiden valmistuksen ja valmiiden rakenteiden tarkastusHavainnot merkitään muistiin.8.8 Valmiiden elementtien tarkastukset8.8.1 Silmämääräinen tarkastusJulkisivuelementtien valmistajalla tulee olla menettely, jonka avulla varmistetaan elementtien toimittamistatyömaalle virheettöminä. Menettelystä tulee olla ohje, jossa vastuussa olevat henkilöt on nimetty.8.8.2 Raudoitteiden betonipeitteen mittaaminenKaikkien elementtien, lukuun ottamatta rasitusluokkiin X0 ja XC1 kuuluvia, betonipeitevaatimusten täyttyminentulee varmistaa elektronisen etäisyysmittarin avulla tai muulla soveltuvalla menettelyllä vähintään kerranviikossa yhdestä elementistä. Menettelystä on oltava ohje. Mittaustulokset sekä mittauskohdat tulee kirjatamuistiin.8.8.3 Jännitettyjen elementtien päästöliukumatJännitettyjen elementtien jänneterästen päästöliukumat tarkistetaan silmämääräisesti kaikista elementeistä jamitataan, jos silmämääräinen tarkistus antaa tähän aihetta.9 Muistiinpanot ja raportointi9.1 YleistäBy 50: 5.1 Laadunvalvonta/YleistäBy 50: 5.2.1 Laadunvalvonta/YleistäTuotannosta, mittauksista, tarkastuksista, testaustuloksista sekä tuotteiden korjaamisesta, käyttötarkoituksenmuuttamisesta ja hylkäämisestä sekä reklamaatioista on tehtävä selkeät muistiinpanot laatukäsikirjan janormien mukaisessa vähimmäis- laajuudessa. Muistiinpanot tulee pitää päivittäin ajan tasalla.Tuotelaadun ja laadunvalvonnan tehokkuuden arvostelemiseksi tuotannosta ja laadunvalvontatoimenpiteistäon laadittava muistiinpanot sen mukaan kuin tuotteita koskevissa normeissa ja tarkastuslaitoksen ohjeissasanotaan.Muistiinpanojen tulee olla selkeät. Muistiinpanoista tulee aina käydä ilmi muistiinpanon tekijä. Muistiinpanojenmuoto on vapaa.Muistiinpanot on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta.Mikäli näissä ohjeissa tarkoitettuja dokumentteja säilytetään yksinomaan tieto- koneen muistissa, on valmistajanhuolehdittava tiedostojen varmuuskopioinnista.28

TR 15:20079.2 Tuotantoon liittyvät muistiinpanotMuistiinpanoista tulee käydä ilmi- materiaalitoimitukset ja toimittajat- valmistetut elementit- annosteluohjeet ja -raportit- käytetyt betonin osa-aineiden määrät- valmistetut betonin määrät kuutiometreinä sekä betonin valmistuspäivien lukumäärät betonilaaduittain- elementtien valmistukseen käytetyn betonin lujuusluokat siinä tapauksessa, että valmistukseen käytetynbetonin lujuusluokka (valmistuslujuus) poikkeaa suunnitelman mukaisesta lujuusluokasta- toimitetut elementit rakennuskohteittain- havainnot silmämääräistarkistuksista- laitehäiriöt ja laitteiden korjaukset sekä muutokset- tarkastukset, tärkeät ilmoitukset vastaanottajilta, havainnot rakennuspaikoilta- suunnitelmamuutokset- laitteiden tarkistukset- muut laitoksen toiminnan kannalta merkitykselliset tapahtumat9.3 Testaukseen liittyvät muistiinpanotSFS-EN 206-1: 9.3 Tietojen kirjaaminen ja muu dokumentointiOmaksi ryhmäkseen muistiinpanoissa on muodostettava alkutestien tulokset.Tehtaan kuhunkin testaukseen liittyvät yksittäiset koepöytäkirjat ja koekappaleet numeroidaan juoksevastikalenterivuosittain, päivätään ja varustetaan kokeen suorittajan tai näytteenottajan allekirjoituksella.MUISTIINPANOJA29

Liite 1 tuoteryhmäohjeisiin TR15: 2007 Betonielementit ja jännitetyt betonielementitKiinnityshitsaus (Kohta 3.4 Inspecta Sertifioinnin tuoteryhmäohjeestaTR 392:2010 Betoniraudoitteet)Inspecta Sertifiointi Oy (Inspecta) on vahvistanut nämä ohjeet 2010-09-30(Huom. Kiinnityshitsaukselle käytetään standardeissa myös nimityksiä asennushitsausja silloitushitsaus).Hitsaustyöstä vastaa siihen nimetty työnjohtaja.Kiinnityshitsausta saa tehdä ainoastaan siihen koulutettu riittävän ammattitaitoinenhenkilö. Riittävän ammattitaidon toteaa hitsaustyöstä vastaava työnjohtaja.Kiinnityshitsausta tekevistä hitsaajista on pidettävä luetteloa.Valmistajalla tulee olla hitsaustyötä koskeva hitsausohje. Ohjeessa tulee esittää ainakinseuraavat asiat:- laitteiden ja varusteiden ja työtilan alkutarkastus- hitsattavat materiaalit- hitsausprosessi ja koneet(yleensä prosessit 111 Puikkohitsaus, 131 MIG-hitsaus ja 135 MAG-hitsaus)- hitsaustyössä käytettävät hitsauskoneen arvot ja hitsausaika- mahdolliset erityistoimenpiteet vaativissa kohteissa.Kylmämuokattujen terästen soveltuvuus lisäaineella hitsattavaksi tulee olla osoitettustandardin SFS 1267 kohdan 6.3.2 mukaisesti.Liitettävien terästen hitsauskohdan pinnassa ei saa olla likaa tai muita vieraita aineitaeikä haitallisessa määrässä ruostetta.Terästen pintojen ja hitsausaineiden täytyy olla kuivat. Mikäli hitsattavan materiaalin lämpötilaon alle -10 ˚C, hitsattava kohta on lämmitettävä riittävän laajalta alueelta ennen hitsausta.Lanka tai puikko pidetään sellaisessa kulmassa, että kumpikin liitettävä teräs sulaa yhtä paljon.Hitsaus tehdään hitsaustyöstä vastaavan työnjohtajan hyväksymillä virtalähteen säädöillä.Hitsaajan ja hitsaustyöstä vastaavan henkilön tulee valvoa liitosten laatua silmämääräisestipistokokeenomaisesti. Liitosten tulisi olla sen verran kestäviä, että ne eivät murru haitallisessamäärin raudoitteiden normaalikäsittelyssä.Kiinnityshitsaus voidaan tehdä kylmämuokatulle(taivutetulle) alueelle seuraavinedellytyksin:- teräksen hitsattavuus on osoitettu standardin SFS 1202 mukaisesti- taivutussäde on käytetyn suunnitteluohjeen mukainen.