Kehittyva_HUS_final

hus.uutisoi

Kehittyva_HUS_final

Suurta ja pientä parantaen 221 SAIRAALAA 3Avoimuutta potilaan parhaaksi 5Tarkistuslista leikkauksenturvana 7Leikkaussalin tarkistuslista 9Potilaan palautemuovaa paremman sairaalan 10Miten hoitosuosituksettoteutuvat? 12Nettiterapia auttaa ajoissa 13Lonkkaliukumäki 14”Voisimme oppia ruotsalaistenkeskusteluperinteestä” 15”Hyvä johtaja tunteetyön arjen” 16Iltavastaanotto helpottaalapsiperheen arkea 17Sydäntapahtumapotilaanpolku 18Tarkka reitti kotoa kotiin 19Parempaa ruokaasyöpäpotilaalle 20Reilu työyhteisöhoitaa tehokkaammin 21Opetussairaala tuottaatulevaisuuden taitajia 22Auttoiko hoito?Kysytään potilaalta! 24Matkalla maailman parhaaksi 25Aina paremmin kuin eilen 26Kehittyvä HUS


KEHITTYVÄ HUS 2014 3HUS-kuntayhtymällä on 21 sairaalaa.Lisäksi HUS hoitaa potilaitaanAuroran ja Herttoniemen sairaaloissa.HUS:iin kuuluu 24 Uudenmaan kuntaa.Sen toiminta on järjestetty viideksi sairaanhoitoalueeksi:HYKS, Hyvinkää, Lohja, Länsi-Uusimaa, Porvoo.LohjaLohjan sairaalaPaloniemen sairaalaHyvinkääHyvinkään sairaalaTuusulaKellokosken sairaala21 SAIRAALAATammisaariTammiharjun sairaalaLänsi-Uudenmaan sairaalaEspooJorvin sairaalaVantaaPeijaksen sairaalaHelsinkiAuroran sairaalaHerttoniemen sairaalaIho- ja allergiasairaalaKirurginen sairaalaKätilöopiston sairaalaLastenklinikkaLastenlinnaPorvooPorvoon sairaalaMeilahden kolmiosairaalaMailahden tornisairaalaNaistenklinikkaPsykiatriakeskusSilmä- ja korvasairaalaSyöpätautien klinikkaTöölöm sairaala452 998 POTILASTA89 455 leikkaustoimenpidettä18 099 synnytystä1 580 702 avohoidon käyntiä452 998 eri erikoissairaanhoidon potilasta21 481 huslaista56 % hoitohenkilökunta26 % muu henkilökunta13 % lääkärit5 % erityistyöntekijät


KEHITTYVÄ HUS 2014 7Tarkistuslista leikkauksen turvanaPotilas tulee leikkaushoitoon, jotta tauti tai vaiva helpottaisi japotilas pärjäisi paremmin kuin ilman leikkausta. Leikkaushoitoonliittyy aina väistämättä riskejä, mutta ne pitää minimoida. Leikkausyksiköissäonkin perinteisesti oltu erittäin tarkkoja kaikessa.Viime vuosikymmeninä leikkaustoiminta on muuttunut yhäteknisemmäksi. Entistä useampi toimenpide voidaan tehdä tähystyksenätai muilla potilasta säästävillä tekniikoilla. Myös nukutukseenja puudutukseen liittyvä teknologia on parantunut,ja potilaan yleisvointia pystytään seuraamaan yhä tarkemmin.Mitä monimutkaisemmaksi leikkaustoiminta on tullut, sitätärkeämpää on seurata ongelmia ja ehkäistä vahinkoja. Tarkastuslistankäyttö vakiintui maailmanlaajuisesti ensin ilmailussa,ja nyt sitä käytetään kaikkialla myös ehkäisemään leikkaustoimenpiteisiinliittyviä haittoja. Maailman terveysjärjestön WHO:nkolmiosaista tarkistuslistaa on käytetty myös Suomessa viimevuosikymmenen lopulta saakka.Tarkistuslistat ovat vähentäneet komplikaatioita merkittävästi.Niiden ansiosta leikkausalityöstä on tullut huolellisempaaja tiedonkulku potilaan tilasta on parantunut.Tarkastuslista jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen tarkastustehdään potilaan saapuessa leikkaussaliin. Siinä käydäänläpi potilaan henkilöllisyys ja suunniteltu toimenpide sekäluetellaan nukutusvalmisteluun ja potilaan vointiin liittyviä asioita.Jos vointi sallii, potilas voi osallistua tarkastukseen. Samallatarkistetaan myös leikattava puoli.Potilaasta voi tuntua erikoiselta, että puhutaan vaikeastailmatiestä tai leikkausvuotoon varautumisesta, mutta tarkistuksetpitää tehdä kaikille. Niin varmistetaan riskin todennäköisyysja siihen osataan varautua.


Potilastyytyväisyyskyselyiden tuloksia vuonna 2013KEHITTYVÄ HUS 2014 11


KEHITTYVÄ HUS 2014 12Miten hoitosuositukset toteutuvat?HUS:ssa pidetään erittäin tärkeänä sitä, että potilaiden tutkiminenja hoito perustuvat näyttöön, joka on saatu tieteellisestätutkimuksesta. Tämän vuoksi sairaanhoitopiiri selvitti, mitenpitkälti hoito ja tutkimus todella perustuvat hoitosuosituksiin.Tarkastelussa olivat mukana lääkäriseura Duodecimin laatimatKäypä hoito -suositukset, sairaanhoitopiirien ja Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen valmistelemat HALO-suosituksetja jotkin hoitotieteen suositukset. Samalla perattiin HUS:noman hoito-ohjeistuksen ajantasaisuus ja HUS:n verkkosivuillajulkaistut hoito-ohje- ja hoitoketjukuvaukset.ten löytäminen on hankalaa. HUS:n suositukset pitäisikin järjestääajantasaiseksi tietokannaksi sairaanhoitopiirin sisäiseenverkkoon.Tulevaisuudessa HUS:n omat hoito-ohjeet ja hoitoketjuton mielekästä tuoda myös potilaiden ulottuville, esimerkiksiavoimille verkkosivuille ja Terveysporttiin. Kun pelisäännöt ovatavoimet ja kaikkien saatavilla, hoito sujuvoituu. Kun potilas tietäähoito-ohjeensa ja tuntee hoitoketjun, hänellä on aito mahdollisuusosallistua oman hoitonsa päätöksentekoon.Asiantuntijana arviointiylilääkäri Risto Roine.”Kun potilas tuntee hoitoketjun, hänelläon aito mahdollisuus osallistua.FAKTA:Käypä hoito -suositusten toteutuminen HUS:ssaKävi ilmi, että Käypä hoito -suositukset toteutuvat HUS:ssapääosin hyvin. Vain joka kymmenennessä tapauksessa toteutuminenoli korkeintaan tyydyttävää, ja niissäkin puutteetsaattoivat johtua sähköisistä järjestelmistä, joita tarkastuksessakäytettiin. Myös HALO -suositukset toteutuivat suhteellisenhyvin.Hoitotieteellisistä suosituksista toteutetaan kiitettävästivastasyntyneen imetysohjausta koskevaa suositusta, muttamuut tarkastellut hoitotieteen suositukset olivat selvästi vajaakäytössä.Jotta hoitotieteelliset suositukset saataisiin valjastettuapotilaiden hyväksi, niiden tunnetuksi tekemiseen täytyysatsata paljon nykyistä enemmän.HUS itse on tuottanut valtavan määrän eritasoisia hoito-ohjeita.Niiden ajantasaisuus vaihtelee, ja toisinaan suositus-AivoinfarktiDiabeetikon jalkaongelmatEturauhasen hyvälaatuinen liikakasvuEturauhassyöpäKeuhkoahtaumatautiKeuhkokuumeLonkkamurtumatMunasarjasyöpäSepelvaltimotautikohtausSukupuolitaudit (kuppa ja tippuri)UniapneaHyvin ja kiitettävästiTyydyttävästiHyvinKiitettävästiHyvinHyvinTyydyttävästiHyvinHyvinKiitettävästiKiitettävästi


KEHITTYVÄ HUS 2014 13Mielenterveystalo ja Lonkkaliukumäki ovat esimerkkejä siitä,miten ennakkoluuloton ajattelu tuottaa entistä tehokkaampaa hoitoaNettiterapia auttaa ajoissaVaikka mielenterveys- tai päihdehäiriö olisi alun perin ollut vainlievää tai keskivaikeaa tasoa, terapiaan pääsee usein liian myöhään:vasta erikoissairaanhoidon psykiatrin lähetteellä. Joidenkinnäyttöön perustuvien terapioiden, kuten kognitiivis-behavioraalisenterapian, saatavuus saattaa olla kehnoa. Suomessaon paljon alueita, joilla terapeutteja ei edes ole käytettävissä.Jotta lieväänkin oireiluun saisi avun ajoissa, on HUS:ssaluotu valtakunnallinen verkkopalvelu nimeltä Mielenterveystalo.Sen nettiterapiaan pääsee heti, kun terveyskeskuslääkäri onkirjoittanut lähetteen. Mielenterveystalo tarjoaa myös palveluneuvontaa,potilasopetusta ja omahoitoa. Mielenterveystalonavulla on vaivatonta löytää sopiva palveluntarjoaja kodin läheltä– erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta tai kolmanneltasektorilta.Mielenterveystalon nettiterapioissa käy muutama sata potilasta.Ohjelmia on tarjolla masennukseen, paniikkihäiriöön,alkoholin liikakäyttöön ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.Seuraavaksi saadaan ohjelmat muihin ahdistuneisuushäiriöihin,tulevaisuudessa myös painonhallintaan.”Alkoholi, masennus ja ylipainoisuus ovat kansanterveydellisestivaltavia kysymyksiä”, sanoo psykiatrian dosentti, toimialajohtajaGrigori Joffe.”Potilas työskentelee nettiterapiassa älykkään ohjelmankanssa. Terapeutti seuraa hoidon etenemistä ja ottaa potilaaseentarvittaessa yhteyden. Ohjelmissa hyödynnetään kognitiivis-behavioraalistaterapiaa. Verkossa terapiapalvelu on käytössäaina, kun asiakkaalla on sopiva hetki.”Nettiterapioiden tulokset ovat rohkaisevia. Potilaat ovatkokeneet terapiamuodon hyväksi”, Joffe kertoo.Kaikki Mielenterveystalon terapeutit ovat HUS:n valvomiaja palkkaamia. Voittoa palvelun ei ole tarkoitus tuottaa – ja senlaajentamismahdollisuudet ovat lähes rajattomat.”Mielenterveystalo on nostanut HUS:n sähköisen mielenterveystyönedelläkävijöiden joukkoon. Kyllä näin uskaltaa sanoa.”www.mielenterveystalo.fiNettiterapioiden tuloksetovat rohkaisevia.”Toimialajohtaja Grigori Joffe


KEHITTYVÄ HUS 2014 14LonkkaliukumäkiLonkkamurtumapotilaat ovat iäkkäitä, ja heitä on paljon. KunJorvin sairaalan ortopedis-traumatologisella osastolla K4 huomattiin,että lonkkamurtumapotilaat jäävät jatkohoitopaikkojenpuutteessa helposti myös kuntoutumaan kirurgiselle vuodeosastolle,päätettiin hoitopolku määritellä uudestaan.Aloitteen Lonkkaliukumäestä teki Espoon vanhuspalveluidentuolloinen johtaja Jukka Louhija. Sen jälkeen anestesiaerikoislääkäriPäivi Nieminen ja ortopedi Juha Kalske laativatpohjan uudeksi hoitopoluksi. Kehittämiseen osallistuivat kaikki”Alle vuorokaudessa turvallisestija valvotusti leikkaukseen, jamahdollisimman pian eteenpäin.potilastyön ammattiryhmät niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin.Lonkkaliukumäki on yksityiskohtainen malli, jonka tarkoituson, että potilas pääsee turvallisesti ja valvotusti leikkaukseenalle vuorokaudessa ja mahdollisimman pian eteenpäin. Vuodeosastollaleikkausta odottavan potilaan hoito on yksityiskohtaisestiohjeistettu. Hyvä kivunhoito, hengityksen tukeminen,potilasohjaus, ihon kunnosta huolehtiminen, verenkierron turvaaminenja tukosten esto myös dokumentoidaan tarkasti.Jo toisena leikkauksen jälkeisenäpäivänä potilas pääsee kuntoutumaanperusterveydenhuollon vuodeosastolleerikoissairaanhoidon sairaanhoitajansaattamana. Myös erikoissairaanhoidonlääkärit käyvät seuraamassa potilaan hoitoaja vointia vuodeosastolla.Fysioterapeutit ovat tiiviisti mukanakoko hoidon ajan. He selvittävät, mitenkaatumiset vastedes ehkäistään ja suunnittelevatkotiin tarvittavat muutostyöt.Kotiutumistilanteessa käydään läpi tarkistuslista,jotta kaikki tärkeä tulisi varmastihuomioitua.Lonkkaliukumäellä on kolmen vuodenaikana hoidettu melkein neljäsataapotilasta, suurin osa takaisin kotiinsa. Erikoissairaanhoidonhoitoaika väheni kymmenestäpäivästä kolmeen.Lonkkaliukumäki on herättänyt valtakunnallistahuomiota, ja ainakin pääkaupunkiseudullamallia on jo sovellettumuissa sairaaloissa.Asiantuntijana osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja Helena Brander.


KEHITTYVÄ HUS 2014 15”Voisimme oppiaruotsalaisten keskusteluperinteestä”Kehittäminen on työtä, joka ei valmistu koskaan. Sen tueksitarvitaan menetelmiä, joilla toimintaa voidaan tutkia vaihe kerrallaan.HUS on valinnut kehittämisen työkalukseen menetelmännimeltä lean. Autoteollisuus on käyttänyt leania 1950-luvultalähtien. Terveydenhuollossa sitä hyödynnetään etenkinRuotsissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa.”Lean on jatkuvaa kehittämistä koko henkilöstön voimin”,kuvaa projektipäällikkö Esko Korhonen. ”Mikään ismi se ei ole.”Mediuutisten vuoden 2013 terveysvaikuttajaksi valitsemaKorhonen on työskennellyt HUS:ssa tammikuusta 2011. Sitäennen hän toimi GE Healthcaressa lean-johtajana. Terveydenhuollonlaitteiden valmistuksen ja suunnittelun parissa hän ontyöskennellyt vuodesta 1985.”Siinä oppi ajattelemaan, miten tuotetaan turvallisia laitteita,jotka takaavat sujuvan toiminnan. Tekniikan kehityksessä onaina huomioitava hoitoprosessi.”Korhosen tavoitteena on tehdä HUS:sta parempi paikkatehdä töitä ja tuottaa palveluita. Kun kuntien resurssit kiristyvät,työn pitää kannustaa ja olla kaikkien kannalta hyvää.Lean-kehittämistyö tehdään kentällä, ei neuvotteluhuoneissa.Siinä käydään läpi toimintaa ja karsitaan siitä kaikki turha.”Japanilaiset vertaavat leaniapuutarhaharrastukseen: on tärkeää löytääharmonia ja tasapaino.”Kun tarpeettomat työvaiheet ensin tunnistetaan ja sitten heitetäänpois, vapautuu voimia oikeasti tärkeän työn tekemiseen. Setaas säästää työntekijöiden hermoja ja veronmaksajien rahaa.Mitä leanatessa konkreettisesti tehdään?”Moniammatillinen ryhmä rakentaa yhdessä näkemyksen, mitkäovat asiakkaan tarpeet ja mikä on nykyinen toimintamalli.Näiden perusteella ryhmä yrittää ymmärtää yhdessä, miten ongelmatsaataisiin parhaiten ratkottua. Maailma muuttuu kokoajan. Siksi tarvitsemme jatkuvaa kehittämistä.”Korhonen näkee HUS:n organisaationa, jossa on hurjanpaljon monialaista osaamista. Yhteisten pelisääntöjen sopimistamonipuolisuus saattaa kuitenkin joskus jopa vaikeuttaa.”Terveydenhuollon yleinen ongelma on se, että työympäristöissäon valtavasti erilaisia toimintoja ja eri ammattiryhmiä– ja lisäksi vielä potilaat. Miten kaikki nämä saadaan sovitettuayhteen?”Korhosen mukaan avainkysymys on se, millaista hoitoahalutaan tuottaa.Leanin idea on, että ensin kuvataan se, miten nyt toimitaanja ymmärretään toiminnan perustava laatu. Sitten haetaan yhteinentoimintatapa, joka sopii tasapuolisesti kaikille. Työyhteisöhyötyy, mutta etenkin hyötyvät potilaat ja asiakkaat.”Japanilaiset vertaavat tätä joskus puutarhaharrastukseen:on tärkeää löytää harmonia ja tasapaino, yhdessä ymmärrettävätapa toimia.”Korhonen korostaa, että uuden tavan pitää olla kaikkienhyväksymä, jotta kaikki myös noudattaisivat sitä. ”Niin saadaanrauha ja lepo työyhteisöön. Ristiriitojen taustalla on yleensä se,ettei yhteisiä sovittuja toimintatapoja ole. Mutta kun asioita tarkastellaanyhdessä, on aina löytynyt se yhteisymmärrys.”Etenkin potilaiden hoidossa ja vuorotyössä on tärkeää, ettätavat ovat yhteiset eikä toiminta riipu henkilöistä. Sekaannuksettuottavat potilaille vaaraa ja ristiriitoja työntekijöiden välille.Myös poikkeamista ja häiriötilanteista pitää keskustella ja sopia,mitä sellaisen sattuessa tehdään.”Lean-prosessissa ei keskustella siitä, mitä minä teen taimitä sinä teet vaan siitä mitä me teemme. Yhdessä sopiminenon työyhteisön elinehto.”Korhonen viihtyy itsekin ryhmätyössä. Vapaa-ajan harrastuksettaas ovat yksinäisempiä, suunnistamista ja askartelua.Yksilölliset tarpeet pitää toki huomioida myös työyhteisöjenkehittämisessä, mutta joskus Korhosen mieleen tulee, että yksilöllisyydenihannointi on mennyt hieman liian pitkälle.”Meidän pitää oppia toimimaan yhdessä, arvostaa yhteisöäja sen pelisääntöjä. Me suomalaiset nauramme ruotsalaistendiskuteeraamiselle, mutta kyllä me voisimme ottaa siitäoppia. Sitä myös lean on: keskustelua.”


”Hyvä johtaja tuntee työn arjen”Osastonhoitaja Jaana LiskiFAKTAJorvin päiväkirurgisen yksikönyhteiset pelisäännöt• Tervehdimme, huomioimme ja autammetoisiamme.• Opimme antamaan ja vastaanottamaan asiallista,myönteistä ja rakentavaa palautetta.• Jaamme tietoja ja taitoja keskenämme.• Luomme avoimen työilmapiirin olemalla inhimillisiäja suvaitsevaisia.• Kokoonnumme säännöllisesti keskustelemaanosastomme yhteisistä asioista ja kehittämääntoimintaamme.• Pidämme työympäristömme kunnossayhteisvastuullisesti.• Arvostamme ammattitaitoamme ja annammetoisillemme työrauhan.• Tuemme uusia työkavereita ja opiskelijoitaantamalla hyvän ja riittävän perehdytyksen.Jorvin sairaalan päiväkirurginen yksikkö on tunnustetusti yksiSuomen vetovoimaisimmista terveydenhuoltoalan työpaikoista.Yksikkö sai nimityksen sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs-ohjelmasta,jonka tavoitteena on lisätä alan vetovoimaisuutta.Päiväkirurgisen yksikön osastonhoitaja Jaana Liski puolestaannimettiin Professio-yrityksen järjestämässä äänestyksessäVuoden osastonhoitajaksi 2013.”En edes tiennyt, että sellainen äänestys oli meneillään! Seoli toki suuri kunnia, ja melkoinen yllätys. Meidän henkilökuntaäänesti aktiivisesti”, Liski sanoo.Mielekäs-ohjelman arvioinnin mukaan päiväkirurgisen yksikönhoukuttelevuus koostuu kolmesta osa-alueesta: Henkilöstötyöskentelee tavoitteellisesti kohti selkeitä päämääriä.Opiskelijat otetaan työpaikassa hyvin vastaan, ja heidän ohjaukseensapanostetaan. Esimiehet puolestaan tukevat henkilökunnanjaksamista työaika- ja työvuorojärjestelyin.Hyvä esimies on arjessa kiinni”Hyvä esimies on oikeudenmukainen ja johdonmukainen. Alaisiapitää kuunnella käytännön asioissa ja päivittäisissä ongelmissa.Ihmisillä on elämässään kaikenlaisia asioita, eikä niitä voitäysin erottaa työelämästä. Pitää kehittää toimintaa yhdessä, eisanelupolitiikalla”, Liski sanoo.”Pitkälti on kyse siitä, miten asioihin suhtautuu. Kohkaakoja vouhkaako, vai viekö asioita rauhallisesti eteenpäin.”Jorvin päiväkirurgia ei ole viime vuosina kohdannut suuriaorganisaatiomullistuksia. Arjen sujuvuutta on kehitetty taukoamattamuun työn ohessa.”Pitää kehittää toimintaa yhdessä,ei sanelupolitiikalla.”Työnjako on suunniteltu tarkkaan pitkälle eteenpäin. Perehdytyson tarkkaa ja laadukasta. Liski luottaa alaisiinsa: hän delegoija antaa vastuuta. Palautetta ja kiitosta yksikössä jaetaantapaus kerrallaan, välittömästi, mutta myös yhteisillä osastotunneilla.Liski itse esimiehenä on tiiviisti kiinni siinä, mitä yksikön arkioikeasti sisältää. Ongelmat otetaan esille ja niihin etsitään yhdessävastauksia. Erilaisuus ja yksilölliset työtavat hyväksytään,mutta yhteisiä pelisääntöjä on silti noudatettava.Hyvästä työilmapiiristä nauttivat myös potilaat. Liski käypotilaspalautteet kerran kuussa läpi henkilökunnan kanssa.Suhtautumisesta ja kohtelusta tulee paljon kiitosta.Tärkeää on myös yhteishenki: Jorvin päiväkirurgiassa työntekijätauttavat ja tukevat toisiaan.”Ihmiset viihtyvät yhdessä. Potilailta tulee palautetta, ettähoitajat ovat huumorintajuisia, ja että se huumori on oikeanlaista:lämminsävyistä ja keventävää.”Yhteishengestä osoituksena toiminee myös se, että 29 yksikönhoitajaa lähti yhdessä vierailulle Budapestiin päiväkirurgiseenkonferenssiin vuonna 2013.”Keräsimme noin 8 000 euron yhteisen matkakassan myyjäisillä,koirakalenterilla ja kirpputorilla. Rahan kerääminen yhdessäoli kivaa, ja matkamme onnistui hirveän hyvin.”KEHITTYVÄ HUS 2014 16


KEHITTYVÄ HUS 2014 17Iltavastaanotto helpottaa lapsiperheen arkea”Terveyspalvelua tarjotaanoikeaan aikaan, ihmisilleparhaiten sopivalla tavalla.Hyvinkään sairaalassa hoidetaan kaikenikäisiä ihmisiä, joidenterveysongelmat voivat niin somaattisia kuin psykiatrisiakin.Koska asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia, Hyvinkäällä huomattiin,ettei hoitoakaan pidä tarjota kaikille samalla sapluunalla.Hyvinkään terveydenhoitopalvelujen ytimessä on potilaantyytyväisyys. Palveluja kehitetään jatkuvasti nimenomaan asiakkaidenääntä kuunnellen.Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tekevät tiivistäyhteistyötä, jotta potilas saisi turvallisesti jatkuvaa hoitoa. Ontärkeää, että ihmiset saavat terveyspalvelunsa oikeaan aikaanja heille itselleen parhaiten sopivalla tavalla.Joustava hoitoon pääsy tarkoittaa esimerkiksi päivystyksenja ensihoidon yhteistyössä sitä, että lapsipotilaita varten onoma päivystys ja vanhemmat saavat olla mukana joka tilanteessa.Myös ikääntyvien kiireellisen hoidon arvio voidaan nyttehdä oikeassa paikassa oikeaan aikaan.Iltavastaanotot helpottavat lapsiperheiden arkea. Myösnaistentautien ajanvarauspotilaat voivat päästä iltavastaanotolle,jos se sopii paremmin elämäntilanteeseen.Synnytyspalveluihin on yhdessä kuntien kanssa luotu kummikätilöyhteistyömalli.Lähitulevaisuudessa sairaala tarjoaa kaikillesynnyttäjille perhehuoneen.Sähköistä asiointia kehitetään jatkuvasti kaikissa palveluissa.Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kanssa kokeillaanparhaillaan näköpuhelinyhteyttä, joka voisi korvata kotikäynnit.Ja jos lapsi tarvitsee kirurgista hoitoa, Hyvinkään sairaalannettisivuilta löytyy video leikkaukseen tulosta. Sen turvin pienipotilas voi vanhempiensa kanssa tutustua sairaalan tapahtumiinja tulla luottavaisin mielin tuttuun paikkaan.Asiantuntijana kehittämispäällikkö Sirpa Salinto.


Sydäntapahtumapotilaan polkuKEHITTYVÄ HUS 2014 18


KEHITTYVÄ HUS 2014 19Potilas näyttää tietä – hoitoa kehitetään potilaan parhaaksiTarkka reitti kotoa kotiinKun sydän sairastuu, avuntarve on valtava. Liian moni potilaskuitenkin kokee, ettei tiedä riittävästi siitä, miten hoito etenee.Hoitopolku jää hahmottumatta usein myös potilaan läheisille.Jotta hengenvaarallisen sydänsairauden hoito sujuisi paremmin,Jorvin sairaalan sydänpotilaille päätettiin laatia tarkkatiekartta kotoa sairaalaan ja jälleen kotiin. Se ohjaa potilastakädestä pitäen tämän siirtyessä erikoissairaanhoidosta jatkohoitooneli ensitietoryhmiin ja terveysaseman palvelujen pariin.Sydänleikkaus tehdään erikoissairaanhoidossa, mutta senjälkeen potilaan pitää siirtyä mahdollisimman saumattomastiperusterveydenhuollon asiakkaaksi. Omalla terveysasemallajatketaan ohjausta ja omahoidon tukemista. Keinona on esimerkiksisydänpotilaiden ensitietoryhmä, jossa kerrotaan, mitenelää, syödä ja liikkua siten, että sydän voisi mahdollisimmanhyvin.Mallia hoitopolun kuvaamiseen haettiin Englannin terveydenhuoltojärjestelmästä.Tavoitteena on, että sairaanhoitajaopiskelijatai muu sairaalan nimeämä henkilö kulkee potilaanrinnalla ja kirjaa hoidon aikaiset tapahtumat. Myös potilaan ja”Miten elää, syödä ja liikkua, jottasydän voisi mahdollisimman hyvin?omaisten näkemykset hoidon tapahtumista kirjataan. Kun hoitopolkusaadaan hiottua, samalla menetelmällä voidaan kuvatahoitopolkuja myös muille potilasryhmille.Omahoidon tueksi Jorvin sydänpotilaiden hoitopolkuprojektiinliitettiin Vertaisresepti-niminen hanke. Espoon Sydänyhdistyksenvapaaehtoiset, itsekin sydänsairauden kokeneetvertaistukihenkilöt ovat läsnä poliklinikalla ja vuodeosastollavalmiina keskustelemaan potilaan kanssa, jos potilas itse toivoo.Näin koulutetut vertaistukihenkilöt voivat auttaa kaikkiasydänpotilaita juuri oikeaan aikaan. Ja kun vertaistuki on osahoitokokonaisuutta, voidaan ehkäistä sydänpotilaan joutumistauudelleen sairaalahoitoon.Lähteenä kehittämispäällikkö Kirsti Käpyaho.


KEHITTYVÄ HUS 2014 20Parempaa ruokaa syöpäpotilaalleRavitsemusterapeutti Pia NikanderUsein syöpä saattaa laihduttaa, joskus jopa 20 kiloa lyhyessäajassa. Ripuli, pahoinvointi, nielemisvaikeudet ja aistimuutoksetsaattavat turmella ruokahalun kokonaan. Silloin pitää keksiä,miten syöpäpotilas saisi riittävän määrän energiaa ja etenkinproteiinia – ja siinä auttaa ravitsemusterapeutti.HUS on ainoa suomalainen sairaala, jossa työskenteleepelkästään syöpäpotilaisiin keskittyviä ravitsemusterapeutteja.Ymmärtämys siitä, miten tärkeää on huolehtia ravitsemuksestasamalla kuin potilaan hyvinvoinnista muutenkin, on kuitenkinmelko tuore ilmiö myös HUS:ssa.15 vuotta sitten ravitsemusterapeutin neuvoa syöpäpotilaidenauttamiseksi kysyttiin alle 30 kertaa vuodessa. Nyt potilastapaamisiaon pitkälti toista tuhatta vuodessa.”Ravitsemusasioiden huomioiminen on lisääntynyt huimastiviime vuosina. Kelkka on kääntynyt kokonaan. Aiemminajateltiin, että syöpäpotilaat nyt vain laihtuvat eikä asialle voi mitään.Se ajattelutapa on täysin muuttunut”, sanoo syöpätautienklinikan ravitsemusterapeutti Pia Nikander.”Syöpäpotilaan ravitsemuksestahuolehtiminen on melko tuore ilmiö.Syöpätaudit ja -potilaat ovat keskenään hyvin erilaisia. Senvuoksi vaihtelee paljon, missä vaiheessa ravitsemusterapeuttihyppää hoitoon mukaan. Esimerkiksi yläruoansulatuskanavantai pään ja kaulan alueen syöpien tiedetään haittaavan ravitsemustaheti alkuvaiheessa – niinpä ravitsemusterapeutti alkaakulkea potilaan rinnalla syöpähoitojen alusta lähtien.Keskeisintä on, että hoitohenkilöstö huomaa potilaan olevanmoniammatillisen avun tarpeessa.”Lääkärien ja hoitajien valveutuneisuus ravitsemusasioissaon olennaista, ja HUS:n syöpähoidossa se on kyllä merkittävästilisääntynyt. Ravitsemusterapeutti ei toteuttaa ravitsemushoitoayksinään, vaan lääkärin täytyy ensin todeta hoidon tarve.”


KEHITTYVÄ HUS 2014 21Reilu työyhteisöhoitaa tehokkaamminHYKS-sairaanhoitoalueen operatiivista tulosyksikköä on järjesteltyuusiksi vuodesta 2006, jolloin Hyksiin liitettiin Jorvin jaPeijaksen sairaalat. Toimintaa keskitettiin paikasta toiseen japäivystystä järkeistettiin.Peijas ja Jorvi ovat Hyksin leikkaussalitoiminnassa tärkeitäpaikkoja: Näissä sairaaloissa on yli kolmannes kaikista Hyksinleikkaussaleista. Yhteensä Peijaksessa ja Jorvissa tehdäänjoka vuosi 20 000 leikkausta – ja tunti leikkaussalissa maksaa1 000 euroa.Yhteisten varojen käytön kannalta ei siis ole ollenkaan samantekevää,miten leikkaustoimintaa johdetaan ja miten hyvinhenkilöstö voi.Huipputiimien Huippuvuoret oli toiminnan ja henkilöstönkehittämishanke Jorvin ja Peijaksen leikkaustoiminnassa, jase toimi vuosina 2011–2013. Projektin tarkoitus oli pitää kiinnikoulutetusta ja osaavasta henkilökunnasta ja rakentaa entistävahvempaa yhteishenkeä.Taitavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan usein enemmän kuintarjolla on. Kahden eri työpaikan välillä valintaansa puntaroivatyöntekijä valitsee herkästi sen, jossa osaamistaan pääsee kehittämäänja jossa ilmapiiri on parempi.Leikkaussalien tuottavuutta päätettiin parantaa muovaamallayksilötyötä ja sektorimaista ajattelua tiimeiksi ja yhteisöiksi.Tavoitteena oli, että johto, eri ammattiryhmät ja henkilöstöpääsisivät kiinni yhdessä tekemisen iloon – ja sitä kautta huipputuloksiin.Lääketieteen ja hoitotyön faktat päätettiin työntäähetkeksi sivummalle. Niiden sijaan haluttiin vahvistaa reilua yhteistyönkulttuuria ja arjen sujuvuutta.Kaiken keskiöön nostettiin potilas, jonka pitää saada hoitoaoikeaan aikaan. Jotta hoidon yhteiset pelisäännöt ja arvottoteutuisivat, moniammatilliset tiimit etsivät itse mielekkäitätapoja hoitaa potilaita yhteistyössä. Vastuuta alettiin entistäenemmän kantaa paitsi yksilöinä, myös yhteisönä.Mitä projektin avulla saavutettiin?Työolobarometri osoittaa nyt, että eri ammattiryhmien välinenyhteistyö parani kaikilla osastoilla. Päivittäisen toiminnan johtaminenja työn organisointi paranivat. Jorvin päiväkirurgianosasto valittiin yhdeksi Suomen 12 vetovoimaisimmista työpaikoista,ja se sai tunnustusta sosiaali- ja terveysministeriönMielekäs-ohjelmassa.Mikä tärkeintä, potilaat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansahoitoon sekä Jorvissa että Peijaksessa.Asiantuntijana osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja Tarja-Leena Neffling


KEHITTYVÄ HUS 2014 22Opetussairaala tuottaatulevaisuuden taitajiaVuonna 2013 HUS:n sairaaloissa harjoitteli yhteensä 4 150 terveysalanopiskelijaa – sellaista määrää ei sairaalan arjessa voiolla huomaamatta.HUS:n sairaalat ovat opetussairaaloita, joiden tehtävä onvarmistaa, että potilaita hoitaa taitava ja osaava ammattihenkilöstömyös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja opetustoiminnalla onkeskeinen osa HUS:n strategiassa.Jokaisen huslaisen ammattilaisen työhön kuuluu opiskelijoidenohjaus. Ohjauksen pitää aina olla laadukasta, muttajos se tapahtuu potilaan hoidon ohessa, tulee aina noudattaapotilaan itsemääräämisoikeutta ja yksityiselämän suojaa. Kaikentarkoitus on, että julkinen terveydenhuolto pystyy tuottamaanriittäviä ja laadukkaita terveyspalveluita nyt ja tulevaisuudessa.HUS tarjoaa ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitostenopiskelijoille ohjattuja käytännön harjoittelupaikkoja.HUS pyrkii tarjoamaan antoisan oppimisympäristön käytännönharjoittelujaksoille – jos opiskelija viihtyy harjoittelujaksollaan,hän haluaa valmistuttuaan tulla samaan taloon töihin.HUS osallistuu myös Helsingin yliopiston lääketieteellisentiedekunnan antamaan lääkärien ja hammaslääkärien perus- jaerikoistumiskoulutukseen tarjoamalla opiskelijoille käytännönkoulutusjaksoja. Lisäksi HUS:ssa koulutetaan myös akateemisiaerityistekijöitä, kuten sairaalakemistejä ja -fyysikoita.Opiskelijat HUS:ssa vuonna 2013Terveysalan AMK-opiskelijaSosiaali- ja terveysalan II-asteen opiskelijaLääketieteen ja hammaslääketieteen perustutkinto-opiskelijaErikoislääkäri- ja hammaslääkäriopiskelija


KEHITTYVÄ HUS 2014 23Opetussairaala tuottaa tulevaisuuden taitajia”Jokaisen huslaisen ammattilaisentyöhön kuuluu opiskelijoiden ohjaus.Jotta opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet olisivat tasapuolisetja tasokkaat, HUS on kehittänyt kaikissa sairaaloissaanyhtenäisiä periaatteita ja käytäntöjä.Harjoittelunsa päätteeksi terveysalan opiskelijat arvioivatsaamansa opetuksen laatua CLES-mittarilla (Clinical LearningEnvironment Scale), joka on käytössä myös muissa yliopistosairaaloissa.CLES-mittari on ollut HUS:ssa käytössä jo vuodesta2007. Opiskelijoiden palaute vaikuttaa suoraan siihen,mihin suuntaan opiskelijaohjausta kehitetään.Ohjauksen työvälineiden pitää olla kaikkien työntekijöidensaatavilla, joten HUS:n hoitotyön kliiniset opettajat ovat hiljattainlaatineet käsikirjan yhtenäisten ja laadukkaiden ohjauskäytäntöjentueksi. HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjan sisältöperustuu kansallisiin suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä näyttöönperustuvaan tietoon opiskelijaohjauksesta.www.hus.fi -> ammattilaiselle -> opiskelijalle -> harjoittelu jatyössäoppiminenhttp://www.hus.fi/ammattilaiselle/opiskelijalle/harjoittelu-jatyossaoppiminen/Sivut/default.aspxAsiantuntijoina hoitotyön kliiniset opettajat Toni Haapa jaElina Koota.


KEHITTYVÄ HUS 2014 24Auttoiko hoito?Kysytään potilaalta!Ilman laadukasta tutkimusta ei ole hyvää hoitoa. Viime vuonnaHUS:ssa aloitettiin 440 uutta tutkimusta. Jatkuvan tutkimustyönja hoitojen kehittämisen ansiosta HUS:n sairaaloissa voidaanottaa käyttöön uusia keinoja hoitaa tai diagnosoida sairauksiajopa useammin kuin kerran viikossa.Esimerkkejä riittää: Professori Tari Haahtelan ryhmän tutkimustenperusteella on kehitetty astmaan hoito, jonka on arvioitusäästävän 300–400 miljoonaa euroa vuodessa. ProfessoriHeikki Joensuun tutkimustyö paransi merkittävästi mahasuolikanavanGIST-kasvainten hoitoa.HUS:ssa tehdään hyvin laadukasta tutkimusta esimerkiksisyöpätautien sekä aivosairauksien alueella. Tämä näkyy myöshoitotuloksissa, jotka menestyvät kansainvälisissä vertailuissa.HUS tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisentiedekunnan ja Meilahden kampuksella olevien tutkimuslaitostenkanssa. Niistä koostuva Academic Medical Center Helsinki(AMCH) kattaa kaikki lääketieteen osa-alueet.Hyödyllisen ja turvallisen hoidon perustana pitäisi aina ollahoidon vaikuttavuus. Jos hoito ei ole vaikuttavaa, se ei myöskäänvoi olla turvallista: silloinhan potilas suotta altistuisi mahdollisillehaitoille ilman, että voisi edes teoreettisesti hyötyä hoidosta.Kun terveydenhuollon käyttöön valitaan hoitomenetelmiä,perustana on yleensä tietoa, jota on saatu satunnaistetuistatutkimuksista. Sellainen tieto kertoo kuitenkin yleensä vain”Vain arkivaikuttavuutta seuraamallavoidaan varmistaa, että tavallisetkinpotilaat hyötyvät hoidosta.menetelmän optimivaikuttavuudesta: siitä, mitä sillä parhaassamahdollisessa tilanteessa voidaan saavuttaa.Mutta toimiiko sama menetelmä terveydenhuollon tavallisissaolosuhteissa ja sellaisilla potilailla, joita ei ole tarkoinvalikoitu tutkimukseen? Lääkärien ja hoitajien päätöksenteonperustaksi tarvitaan tietoa myös menetelmien arkivaikuttavuudesta– mutta sitä on saatavilla yleensä vain vähän. Kuitenkinvain arkivaikuttavuutta seuraamalla voidaan varmistaa, että tavallisetkinpotilaat hyötyvät hoidosta.HUS:ssa hoidon arkivaikuttavuutta on jo useita vuosiaseurattu mittaamalla, miten potilaiden hoidosta saama hyötymuuttaa terveyteen liittyvää elämänlaatua. Vaikuttavuutta eivätsiis arvioi ainoastaan asiantuntijat, vaan potilaat kertovat, mitenkokivat hoidon vaikuttaneen terveydentilaansa. HUS testaaparhaillaan, miten arkivaikuttavuustietoa voidaan kerätä netissäperinteisten postikyselyiden sijaan.Asiantuntijoina kehittämisylilääkäri Kimmo Mattila jaarviointiylilääkäri Risto Roine.


KEHITTYVÄ HUS 2014 25Matkalla maailman parhaaksi”Syöpien hoito on kenties nopeimminkehittyvä lääketieteen alue.Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään.Hyks Syöpäkeskuksessa heistä hoidetaan vuosittain 16 000.Suomen suurin syövänhoitokeskus vastaa kokonaisvaltaisestisyöpäpotilaiden hoidosta: Syöpäkeskuksessa toteutetaankaikkien eri syöpien onkologiset hoidot ja vuodesta 2015 siellätehdään myös rintarauhaskirurgiaa.Syöpäkeskus on toiminut nykymuodossaan vasta vuoden2014 alusta lähtien, mutta jo nyt se on yhdessä HYKS sairaanhoitoalueenkanssa Euroopan syöpäinstituuttien organisaatiolta(Organisation of European Cancer Institutes, OECI) saanutkorkeimmasta syöpäosaamisesta kertovan statuksen. Kolmivuotisenauditoinnin jälkeen OECI totesi, että Syöpäkeskuksensyöpäosaaminen, tutkimus sekä hoidon laatu edustavat parastamahdollista eurooppalaista tasoa. Diagnostiikka, leikkaushoito,lääke- ja sädehoidot, seuranta ja hoidon laatu ovat kaikkihuippuluokkaa – jopa maailmanlaajuisesti. Syöpäkeskus onPohjoismaiden ensimmäinen Comprehensive Cancer Center-statuksen saanut sairaala.Syöpien hoito on kenties kaikkein nopeimmin kehittyvälääketieteen alue. Hoitokäytännöt uudistuvat jatkuvasti, jotensamaa vaaditaan myös Syöpäkeskukselta: vain pitkäjänteisentutkimustyön avulla voidaan saavuttaa entistä parempia hoitotuloksiaja lopulta parantaa yhä useampia potilaita.Vaikka rintasyöpään, keuhkosyöpään tai ruoansulatuskanavansyöpään sairastuneiden eloonjäämistulokset ovatkohentuneet paljon, monista yleisistä levinneistä syövistä taipitkälle edenneistä syövistä parantuminen on yhä harvinaista.Siksi Hyks Syöpäkeskus on vahvasti sitoutunut kehittämäänsyöpätutkimusta yhä edelleen. Eräs uusi tekniikka on syöpägeeniensekvensointi, joka tulee olemaan rutiinia kaikille potilaillemuutamien vuosien kuluttua.Viime vuosina HUS:n voimin on kehitetty myös pääkaupunkiseudunpalliatiivista hoitoketjua, jonka avulla erikoissairaanhoidonja perusterveydenhuollon yhteistyö saattohoidossa ontiivistynyt kiitettävästi. Syöpäkeskuksen yhteydessä Hyksissätoimii palliatiivisen hoidon yksikkö, jossa tehdään suunnitelmaoireita helpottavaan hoitoon tai saattohoitoon. Syöpäpotilaidenlisäksi yksikön potilaina voi olla muitakin, joilla on kärsimystäaiheuttava kuolemaan johtava sairaus.Yksikön konsultoiva lääkäri kiertää kaikissa Meilahden klinikoissa.Lääkäri käy säännöllisesti osastoilla, joiden potilailla onlevinnyttä syöpää, mutta myös muille osastoille saa tarvittaessaapua ja neuvoja oireenmukaiseen hoitoon taikka henkisen tuentai jatkohoidon järjestämiseen.”Kiertävää lääkäri-sairaanhoitajaparia toivotaan myös muihinHUS-sairaaloihin”, sanoo ylilääkäri, palliatiivisen lääketieteenprofessori Tiina Saarto.”Aiemmin on kritisoitu, että palliatiivinen hoitomme on syöpäkeskeistä.Nyt rakennamme saattohoitoketjua ALS-potilaille,ja tulevaisuudessa hoitoketjut tehdään myös muihin kroonisiinsairauksiin.”FAKTA: Syöpäkeskus lukuina60 % työikäisistä syöpäpotilaista palaa työelämään.Syöpäkeskuksessa tehdään yli 1 200 rintasyöpäleikkaustavuodessa. Leikatuista rintasyöpäpotilaista, joiden kasvainoli korkeintaan 2 sentin kokoinen, 98 % oli elossa viidenvuoden jälkeen. Noin 90 % kaikista rintasyöpäpotilaista onelossa 5 vuoden kuluttua diagnoosista.Suomen suurin sädehoito-osasto antaa vuosittain sädehoitoayli 4 300 potilaalle.Päivittäin sädehoidossa käy yli 300 potilasta. Viime vuonnaannettiin sädehoitoa annettiin yli 73 000 kertaa.Vuosittain tehdään 70 allogeenista kantasolujensiirtoa.90 prosenttia potilaista on ollut joko tyytyväisiä tai erittäintyytyväisiä saamansa hoitoon.2013 Syöpäkeskuksessa käynnistyi 55 uutta tutkimusta jatuotettiin 113 tieteellistä julkaisua.


KEHITTYVÄ HUS 2014 26Aina paremminkuin eilenHuippusairaala on huippusairaala vain, jos olemme jokaisenapäivänä hiukan parempia kuin eilen.Edellä olevat kirjoitukset kertovat teille joitakin esimerkkejäsiitä, miten HUS:ssa pyrimme jatkuvaan parantamiseen. Neovat kuitenkin vain pieni näyte kaikesta siitä kehittämistyöstä,mitä meillä tehdään. Suurimmista hankkeista, kuten uudenlastensairaalan juuri alkaneesta rakennustyöstä tai trauma- jasyöpäkeskusten suunnittelusta olisi voinut kirjoittaa erilliset julkaisunsa.Lisäksi olemme aloittaneet vielä yhden ”sairaalan” rakennustyöt.Mielenterveystalo-verkkopalvelujen rinnalle on nimittäinnousemassa toinen verkkopalvelu: painonhallintatalo. Tällainene-terveydenhuolto on laajenemassa nopeasti kaikkiallamaailmassa. Meistä on tärkeää, että tämä kehitys tapahtuuparhaalla mahdollisella tavalla: sairaita ihmisiä palvellen, yhdessäterveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. E-terveydenhuoltoon osa tietoyhteiskunnan luontevaa kehitystä. Oikeintoteutettuna se antaa enemmän aikaa ihmisen kohtaamiseen,ei vähennä sitä.Tärkein osa toiminnastamme on kuitenkin nyt ja vastedeskinse, että hoidamme vaikeasti sairaita potilaita kohtaamallaheidät ihmisinä. Potilaskeskeisyyden periaatetta tukevat myöstämän julkaisun mietteet lean-toimintamallista: nimenomaan”Hoidamme vaikeasti sairaita potilaitakohtaamalla heidät ihmisinä.siitä, että parannamme joka päivä asiakkaan saamaa hyötyäja lisäarvoa. Lean-toimintamallin ja ajattelutavan avulla uskomme,että asiakkaamme ovat tyytyväisiä sekä potilaina että veronmaksajina.Lean on hyvä kehittämismalli terveydenhuollonammattilaisille: Sen keskeinen ajatus on antaa jokaiselle työntekijällekäytännön mahdollisuus kehittää omaa ja tiiminsä työtä.Se antaa myös keinot mitata tätä kehitystä.Kehittämisjohtaja Visa HonkanenJos jossain, niin HUS:ssa on mahdollista tehdä äärimmäisenmielenkiintoista työtä, jolla todellakin on merkitystä. Potilaillehaluamme olla paikka, jonne he voivat turvallisin mielin tullasaamaan parasta mahdollista – ja päivä päivältä parempaa –hoitoa.Visa Honkanen, kehittämisjohtaja


KEHITTYVÄ HUS 2014 27Toimitusneuvoston jäsenet• Visa Honkanen, kehittämisjohtaja• Tuula Helander, kehittämispäällikkö• Kristiina Junttila, kehittämispäällikkö• Kimmo Mattila, kehittämisylilääkäri• Tarja-Leena Neffling, osastoryhmän päällikkö• Risto Roine, arviointiylilääkäri• Katariina Rouvinen, suunnittelijaToimittaja: Lotta TuohinoKuvat: Matti Snellman, Mikko Hinkkanen, Jarmo Nummenpää, Timo Löfgren, Seija Rajander ja Tero Hanski.

Similar magazines