Monen miljoonan motin mies. Metsätrans esittelee merkittävän ...

MONENMILJOONANMOTIN MIESParikymmentävuotta sittenlopullisestiruotsalaistunutkeuruulaislähtöinenJaakko Aho onsananmukaisestimonen miljoonanmotin mies. Hänrakensi Ruotsinmyrskytuhojenjälkihoitoonlogistiikkakonseptin,jonka ohjauksessaon runsaassavuodessa liikutettuyli kolme miljoonaakuutiometriä (!)puuta, valtaosinsuomalaisellakalustolla.Tällä hetkellä Jaakko AhonScanweld –yrityksen töissä onRuotsissa on yli neljäkymmentäsuomalaisautoa, ja puu kulkee.– Joka päivä, tänäänkin, onpuuta kuljetettu 10.000 kuutiota,tuumi Aho haastattelun aikaanhuhtikuun lopulla. – Autojaon nyt töissä tarkasti laskien44 kappaletta ja muutamallelisäautolle olisi yhä tilaa.Aho on myrskysavotan aikanaorganisoinut myös puunkorjuuta.Oikeastaan koko jättimäiseksikasvanut projektilähti liikkeelle korjuupuolelta.Parhaimmillaan hänen ohjauksessaanpyöri viime vuonnaneljä koneketjua. Omia koneitayhtiöllä on vain yksi.Kiinni kantoihinMyrskytuhojen korjuutyötovat pikkuhiljaa tulossa loppusuoralle,mutta kuljetettavaatoki riittää vielä metsistä ja terminaaleistapitkäksi aikaa. Ahoon jo kuitenkin kääntänyt katseensaseuraavaan vaiheeseen.– Nyt alkaa kantojen nostoja metsien uudistaminen. Se ontoimiala, joka kiinnostaa meitäkovasti, kertoi Aho tutustuessaanalan suomalaisiin oppeihinja kalustoon.Aho rakentaa toimintamallia,jossa hänen yhtiönsä hoitaakantojen noston ja kuljetuksenkäyttöpaikkojen murskausasemilleja huolehtii myös metsänistutuksesta.– Tein juuri yhdentarjouksen kolmen miljoonantaimen uudistusalasta.Gudrun -myrsky vauhdittikaiken kaikkiaan ruotsalaistametsäenergiakehitystä. Nytlänsinaapurissa ollaan luomassauutta infrastruktuuria metsäenergiankäyttöön ja oppiahaetaan paljolti myös Suomesta.Näinä päivinä iso ruotsalaisasiantuntijoidendelegaatiokiertelee Jaakko Ahon seurassaSuomessa tutustumassalämpölaitoksiin, metsäenergiantuotantokalustoon sekäsuomalaisiin toimintamalleihin.- Suomessa näytetään keskittyvänhakkeen tuotannossaaika paljon mobiilikalustoon.Ruotsissa toimintatapaa kehi-58

Homma lähti pyörimään mukavastija eipä aikaakaan kunSödran kuljetusten pomo kysäisiAholta, että pystyisitkös järjestämäänmyös autoja.– Tuumin ensin, että ohoh. Sittenlupasin kysellä ja tutkailla tilannetta.Kävin läpi vanhat tututSuomesta, soittelin kuormaautoliitotja KTK:t. Sain yhteystietojaja otin yhteyttä suoraanautoilijoihin ja tarjosin töitä,muistaa Aho.Vajaassa parissa viikossa olineljä yhdistelmää ajossa ja yhävain tarjottiin lisätyötä. Ensintehtiin sopimus kymmenestäautosta, sitten toisesta kymmetetääntoiseen suuntaan. Energiapuu– mm. harvennuspuuja kannot – halutaan hakettaakiinteillä murskausasemilla, selittääAho. - Isoille murskapaikoilleraaka-aine kuljetetaanrekoilla, junilla tai jopa laivoilla.Sattuman oikustaJaakko Ahon päätyminen miljoonienmyrskypuumottien pyörittäjäksioli oikeastaan sattumiensumma. Tarina tulee Aholtakuin ulkoa opeteltuna, on hänsen niin monesti ja niin monellesaanut selittää.– Tärkeitä ratkaisuja tehdäänusein pubissa. Tämä tarina sai alkunsapian Gudrun -myrskynjälkeen Sälenissä, kun lenkin jälkeenlähdin piipahtamaan oluella.Myrskysavotalle haikailevakaveri tuli puheille ja kyseli,että löytäisitkö hänelle sopivanajokoneen Suomesta, kun Ruotsistaei enää löydy.- Tuumin, että onhan minullaSuomessa tuttuja ja lupasin kysellä.Vajaan viikon jälkeen olitarjolla neljäkin vaihtoehtoa.Kaveri oli sillä aikaa löytänytkuin löytänytkin Ruotsista koneen,kertoo Aho.- Pari päivää myöhemmintörmäsin taas toiseen tuttavaanja hänen kanssaan tuli puheeksimyrskytuhot ja niidenkorjuu. Hänen kaverinsa olipuolestaan juuri kysellyt urakoitsijoitaja korjuukalustoaSödran töihin Mörrumin seudulle.- Päätin kysellä hommastatarkemmin ja asia etenikinvauhdilla, tein tarjouksen ja kolmellekoneketjulle löytyi töitävälittömästi, mutta vielä ei ollutvarmaa tietoa yhdestäkään koneestaeikä alihankintasopimustakenenkään kanssa..Seuraava vaihe oli kun JaakkoAho loi projektille perustan,aliurakointiin perustuvan toimintamallin.- Rakensin ensimmäiseksityönjaon: mitkä asiatkuuluvat asiakkaalle, mitkä minulleja mitkä puolestaan jäävätalihankkijalle. Sitten alkoirekrytointi.- Soittelin konemiehille Suomeenja kerroin tarpeet ja tarjoukset.Jo viikko tästä olivatensimmäiset kaksi ketjua töissäEtelä-Ruotsissa.Autoja, autoja…59

nestä ja sitten… Kaiken kaikkiaanpuuta on puuta on ajettuneljälle eri asiakkaalle, selittääAho.Valtavan puusouvin hoitaminenoli tietysti valtava haaste. -Se ei onnistu toimistolta käsinvarsinkaan jos toimisto on 500kilometrin päässä operointialueelta.-Palkkasin käytännön kenttätyönjohtoonkolme kielitaitoistametsäinsinööriä ja toimistoonlisäksi pari ekonomia hoitamaanasioita, joten kielitaidottomuuskaanei ollut kenellekäänesteenä Ruotsiin tulolle,kertoo Aho.- Asiat ovat hoituneet, ainakinomasta mielestäni todellahyvin. Samaa mieltä lienevätAhon töissä Ruotsissa olleetautoilijat.- Ainakin viime kesänä ajoissaolleet ovat jo tulleet tai ovatjuuri tulossa tulossa takaisin.Scanweld Forest Servicen toimintamallion yksinkertainen. –Me maksamme polttoaineet japikkuremontit, jotta alihankkijoidenei tarvitse murehtia arvonlisäverotuksenkiemuroista.Taksatasoja on vain yksi,kaikki autot ovat samassa asemassa.Omaa ansiotasoa voisitten jokainen säätää ajamallajoko enemmän tai vähemmän.Yksinkertaisesta ja ilmeisenJaakko Aho kävi tutustumassa suomalaiseen bioenergiakehitykseenja lämpöyrittäjyyteen viimeksi huhtikuussa. Petäjävedellä hän kuuntelitarkoin mm. Seppo Kovasen toimintatapoja. Jatkossa Aho tuoRuotsista isomman delegaation Suomeen katsomaan täkäläisiätoimintamalleja. Itse ei Aho aio ainakaan näillä näkymin “megawattisotaan”asti lähteä. Häntä kiinnostaa tässä vaiheessa enitenbiopolttoaineen korjuu myrskyalueilta ja sen toimittaminen metsästämurskausasemille sekä samassa yhteydessä tehtävä metsänuudistus.tehokkaasta toimintatavastakertoo ainakin vähän seuraavaesimerkki.Aholle töihin tulossa ollut autoilijakyseli puhelimessa toimintaohjeita.Jaakko Ahon ensimmäinenkysymys kuului tarinanmukaan: Osaatko ajaaTurkuun? Jatko oli yhtä selkeää:- Aja laivaan, ja Ruotsinpuolella tasan 500 kilometriäetelään päin. Siellä ollaan vastassa,saat polttoainekortin, tiedonkortteerista ja ensimmäisetajo-ohjeet.Tarina saa Ahon hymyilemään.- Hyvinkin olen voinutohjeet noin ilmaista. Kaikenkaikkiaansuomalaiset autoyrittäjätovat loistavaa porukkaaja heidän kanssaan on ollutmukava olla tekemisissälähtivätpä he kysyttäessä töihinitai eivät.Metallista metsäänJaakko Aholle ei metsäala japuunkorjuu ole aivan vieras ala.Omakohtaiset kokemuksetpuunkorjuusta tosin sijoittuvatKeuruulle jo vuosikymmenientaakse. Silloin töihin piti tarttuapienestä pitäen. Toki metsäalastaolisi – kodin perintönä -voinut tulla ammattikin.- Olin metsätöissä tuonnerippikouluikään saakka, niihinaikoihin tulivat metsiin mm. ensimmäisetTimberjackin juontotraktorit.Itsekin sellaisellavähän ehdin ajaa, muisteleeAho.– Sitten tuli mieleen, että onmaailmalla parempiakin töitä japäätin lähteä opiskelemaanmetallialaaa. Niissä töissä vuodetovat sitten kuluneetkin. Tokijonkin verran metsäalaa sivuten.Aho on ollut rakentamassa,laajentamassa ja huoltamassakattilalaitoksia mm. selluteollisuudelleja voimayhtiöilleeri puolilla Eurooppaa.Jaakko Ahon 1988 perustamanScanweld AB:n kotimaaon Ruotsi, mutta yhtiöllä ontoimintaa myös Suomessa jaVirossa. Teollisuusasennustenja –palvelujen lisäksi yhtiöllä onrunsaasti metallialan sopimusvalmistustamonelle alalle jaympäri maailman. Työntekijöitäon yhteensä vajaat parisataa.60