Rakennuttamisen riskien taloudellinen tarkastelu - Liikennevirasto

12 2010LIIKENNEVIRASTONTUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄOlli Teriö, Erika Kallionpää, Anna Tiainen, Olli-Pekka Toivari, Teuvo TolonenRakennuttamisen riskientaloudellinen tarkasteluKirjallisuuskatsaus jahaastatteluyhteenveto

Olli Teriö, Erika Kallionpää, Anna Tiainen,Olli-Pekka Toivari, Teuvo TolonenRakennuttamisen riskientaloudellinen tarkasteluKirjallisuuskatsaus ja haastatteluyhteenvetoLiikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 12/2010LiikennevirastoHelsinki 2010

Kannen kuvat: Antti Kalliainen ja Antti NurmikoluVerkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)ISSN-L 1798-6656ISSN 1798-6664ISBN 978-952-255-526-7LiikennevirastoPL 3300521 HELSINKIPuhelin 020 637 373

3Olli Teriö, Erika Kallionpää, Anna Tiainen, Olli-Pekka Toivari ja Teuvo Tolonen: Rakennuttamisenriskien taloudellinen tarkastelu – Kirjallisuuskatsaus ja haastatteluyhteenveto.Liikennevirasto, rautatieosasto. Helsinki 2010. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä12/2010. 52 sivua ja 2 liitettä. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-255-526-7.Asiasanat: rautatie, rakennuttaminen, riskienhallinta, kustannusriski, turvallisuusTiivistelmäTutkimus tarkastelee riskien arviointia talouden näkökulmasta. Tutkimuksessa haastateltiinRatahallintokeskuksen (nyk. Liikennevirasto) henkilöstöä rakennuttamiseen,riskien hallintaan ja taloushallintoon liittyvistä kysymyksissä. Aihepiiriin perehdyttiinmyös kirjallisuusselvityksen kautta sekä tutustumalla riskien hallinnan tietoteknisiinsovelluksiin. Tutkimuksessa haastateltiin RHK:n henkilöstön lisäksi riskienhallinnan,kustannuslaskennan sekä tietotekniikan erityisasiantuntijoita.Tutkimuksen päätavoitteena oli soveltaa uusia riskienhallinnan menetelmiä Ratahallintokeskuksenrakennuttamiseen liittyvien riskien taloudelliseen tarkasteluun. Tavoitteensaavuttamiseksi tutkimuksessa arvioitiin riskienhallinnan nykytilannettaRatahallintokeskuksessa, etsittiin ja testattiin riskienhallinnan sovelluksia sekä arvioitiinriskien siirtämisen ja jakamisen taloudellisia hyötyjä ja haittoja.Tutkimuksen tulokset esitettiin kahdessa raportissa, joista tämä sisältää aihepiirinkirjallisuuskatsauksen ja yhteenvedon tutkimuksessa suoritetuista haastatteluistasekä tutkimuksen tulokset pääpiireissään. Toisessa tutkimuksesta laaditussa raportissa”Rakennuttamisen riskien taloudellinen tarkastelu – Riskien taloudellisen tarkastelunprosessi ja menetelmät”-raportissa on esitetty tutkimuksen tulokset eli riskientaloudellisen tarkastelun organisointi, prosessi ja päämenetelmät yksityiskohtaisesti.

4Olli Teriö, Erika Kallionpää, Anna Tiainen, Olli-Pekka Toivari ja Teuvo Tolonen: Ekonomiskgranskning av riskerna med att verka som byggherre – Litteraturöversikt och sammandragav intervjuerna. Trafikverket, järnvägsavdelningen. Helsingfors 2010. Trafikverkets undersökningaroch utredningar 12/2010. 52 sidor och 2 bilagor. ISSN-L 1798–6656, ISSN 1798-6664), ISBN 978-952-255-526-7.Sakord: järnväg, uppföra, byggherre, riskhantering, kostnadsrisk, säkerhetSammandragUndersökningen betraktar riskvärderingen ur ett ekonomiskt perspektiv. I undersökningenintervjuades personal på Banförvaltningscentralen (nu Trafikverket) om frågorrörande uppförande av banor, riskhantering och ekonomiförvaltning. Ämnet penetreradesockså genom en litteraturutredning samt genom att bekanta sig med datatekniskaapplikationer för riskhantering. I undersökningen intervjuades också specialisterinom riskhantering, kostnadskalkyl och datateknik.Huvudsyftet för undersökningen var att tillämpa nya metoder för riskhantering vid enekonomisk granskning av riskerna då Banförvaltningscentralen verkar som byggherre.För att uppnå syftet utvärderades i undersökningen nuläget på Banförvaltningscentralen,applikationer för riskhantering identifierades och testades och dessutom utvärderadespositiva och negativa aspekter i att flytta och fördela riskerna.Resultaten från undersökningen presenteras i två rapporter, varav denna innefattarlitteraturöversikten på ämnesområdet och en sammanfattning av de intervjuer somutförts inom ramen för undersökningen samt resultaten i huvuddrag. Den andra rapporten”Ekonomisk granskning av riskerna med att verka som byggherre – Processoch metoder för ekonomisk granskning av riskerna” presenterar resultaten från undersökningen,det vill säga den beskriver i detalj organisering, process och främstametoder för den ekonomiska granskningen.

81 JohdantoTaustaaRatahallintokeskuksen toiminnassa korostuvat turvallisuuteen ja riskien hallintaanliittyvät kysymykset. Esimerkiksi työturvallisuuteen ja ympäristökysymyksiin liittyvienriskien merkitys organisaation toimintaedellytyksiin on suuri. Edellä mainittujenriskien taloudellisia merkityksiä ja vaikutuksia on syytä tarkastella eri näkökulmista.Tutkimuksen tavoitteetTutkimuksen päätavoitteena on soveltaa uusia riskienhallinnan menetelmiä Ratahallintokeskuksenrakennuttamiseen liittyvien riskien taloudellisten merkitysten arviointiin.Osatavoitteet:− Arvioidaan riskienhallinnan nykytilanne kohdeympäristössä.− Etsitään, testataan ja kehitetään vaihtoehtoisia menetelmiä riskien taloudellisenmerkityksen arviointiin.− Arvioidaan riskien siirtämisestä ja jakamisesta saatavia hyötyjä ja kustannuksia.RajauksetTutkimuksessa tarkasteltiin ratojen rakennuttamiseen liittyviä suoria taloudellisiariskejä. Suoralla taloudellisella riskillä tarkoitetaan lisäkustannuksia, korvauksia jatulonmenetyksiä, jotka voidaan välittömästi kohdistaa riskiin. Esimerkiksi matkustajienvastuulle jäävät kustannukset tai matkustajamäärien vähenemisen vaikutuksetoperaattoreiden tuloihin rajataan tutkimuksen ulkopuolelle.Tutkimuksen suoritusTutkimuksen aihepiiriin tutustuttiin kirjallisuusselvityksellä, jolla haettiin viimeisintätietoa väylien rakennuttamisen riskeistä ja riskien taloudellisen arvioinnin menetelmistä.Tutkimuksessa perehdyttiin haastatteluin Ratahallintokeskuksen riskienhallinnannykytilanteeseen ja käytäntöihin haastattelujen perusteella. Lopuksi tutkimuksessasovellettiin ja testattiin erilaisia kaupallisia menetelmiä kohdeorganisaationriskien taloudelliseen tarkasteluun.Tutkimuksen tuotoksetTutkimuksesta on laadittu kaksi raporttia, joista tämä ensimmäinen sisältää kirjallisuuskatsauksenja tulokset tutkimuksessa tehdyistä haastatteluista. Toisessa raportissaesitetään suositukset riskien taloudellisen tarkastelun prosessista, organisoinnistaja menetelmistä.

92 Kirjallisuusselvitys2.1 Riskienhallinta ja riskienarviointiOrganisaatioissa ja hankkeissa pyritään tasapainottamaan riskien ja tuottojen suhdetta,mutta riskejä ei kuitenkaan johdeta ja hallita aina tarpeeksi. Kilpailu markkinoillaon kuitenkin ajanut organisaatioita ennakoimaan riskejä yhä enemmän ja panostamaanriskienhallintaan. Tulevaisuuden johtajilta vaaditaan riskien hallitsemisensuhteen yhä enemmän. Riskien pitää olla tiedossa, niitä pitää pystyä mittaamaan,määrittämään ja johtamaan. (Spedding & Rose 2008).Ollakseen kilpailukykyisiä organisaatioiden pitää jatkuvasti kehittää ja tarkastellatoimintamallejaan. Niiden tulee tunnistaa uusia riskejä ja kehittää käyttökelpoisiariskianalyysi- ja riskienhallintamalleja. Riskien hallinnassa tarvitaan käytännön menetelmiäja metodologioita. Merkittävät riskit liitetään usein ei-taloudellisiin tekijöihin,kuten ympäristö- ja sosiaalitekijöihin. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että näilläriskeillä on lopulta sekä negatiivisia että positiivisia taloudellisia vaikutuksia.(Spedding & Rose 2008).Riskienhallinta on kokonaisnäkemys vaaroista ja toimenpiteistä vahinkojen pienentämiseksija poistamiseksi. Ennen kuin riskit voidaan tehokkaasti hallita, ne tuleetunnistaa ja arvioida. Riskienhallintaan kuuluu myös riskin suuruuden arviointi jatarkoituksenmukaisten turvallisuustoimien valitseminen ja toteuttaminen. Riskinhyvä hallinta perustuu kokonaisvaltaiseen arviointiin, joka johtaa jatkuvaan turvallisuustasonparantamiseen. Turvallisuustason ylläpitäminen ja parantaminen vaatiijatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. (Työsuojeluhallinto 2009).Riskienhallinnan peruslähtökohtana voidaan pitää tilanteen säilyttämistä ennallaanja epävarmuuden välttämistä (Kuusela & Ollikainen 1999). Riskienhallinta on johtamisperiaatteiden,menettelytapojen ja käytäntöjen järjestelmällistä hyväksikäyttämistäriskien analysoimiseksi, merkityksen arvioimiseksi ja valvomiseksi (VTT 2008).Riskienhallintaan on olemassa useita erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä (konsepteja).Yhteistä niille on kolme keskeistä tekijää:1. Riskien tunnistaminen2. Riskien arviointi ja analysointi3. Riskien haltuunottoKuvassa 1 esitetään esimerkkejä riskinhallinnan konsepteista.

10Cooper et al.2005Edwards ja Bowen 2005Smith & Merrit 2002Kuva 1.Esimerkkejä riskienhallinnan konsepteista.Riskien tunnistaminen on riskienhallinnan lähtökohta. Tunnistamattomia riskejä eivoi hallita. Riskien tunnistamisessa voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi aivoriihimenettelyjätai toimialakohtaisia tarkistuslistoja ja riskikarttoja (PK-RH 2000–2009).Riskienarviointi voidaan jakaa kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen riskienarviointiin.Kvalitatiivisessa riskienarvioinnissa riskin todennäköisyyttä ja riskin toteutumisenvaikutuksia arvioidaan käsitteellisellä tasolla (kuva 2). Kvantitatiivisessa riskien arvioinnissapyritään sekä todennäköisyys että seuraukset ilmoittamaan numeerisesti.Arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi seurantatietoja ja tilastoja, mutta arviointi voidaantehdä myös asiantuntija-arviointina. Lisäksi on kehitetty menetelmiä, joissahyödynnetään sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista arviointia.

11Kuva 2. Esimerkki riskimatriisista. (Riskien arvioinnin koulutusaineisto 2009).Riskien haltuunotolla vaikutetaan tunnistettuihin riskeihin joko niiden todennäköisyyttävähentämällä tai seurauksia pienentämällä. Tyypillisiä haltuunoton keinojaovat riskin poistaminen, pienentäminen, siirtäminen, jakaminen ja pitäminen.Riskienhallinta on siis prosessi, jossa tunnistetaan, määritetään ja arvioidaan riskit.Tämän lisäksi kehitetään strategiat näiden riskien hallitsemiseksi. Mahdollisia riskienhallintastrategioitaovat: riskin siirtäminen toiselle osapuolelle, riskin välttäminen,riskin negatiivisen vaikutuksen vähentäminen ja tietyn riskin joidenkin tai kaikkienseuraamuksien hyväksyminen. Riskin siirtämisellä toiselle osapuolelle tarkoitetaansitä, että toinen osapuoli hyväksyy riskin joko sopimuksella tai suojautumalla.Riskin välttäminen puolestaan tarkoittaa sitä, että toiminto, josta riski voisi aiheutua,jätetään suorittamatta, kuten jokin omaisuus tai liikeasia jätetään hankkimatta. Riskinvähentämisellä tarkoitetaan keinoja, joilla vähennetään riskin seurauksien vakavuusastetta.Riskin hyväksyminen taas tarkoittaa sitä, että jos riski toteutuu, niin senseuraukset hyväksytään. Perinteinen riskienhallinta keskittyy fysikaalisiin tai laistajohtuviin riskeihin, kuten luonnonkatastrofeihin, onnettomuuksiin ja oikeusprosesseihin.Taloudellinen riskienhallinta taas keskittyy riskeihin, joita voidaan johtaa käyttämälläkaupallisia taloudellisia välineitä. (Spedding & Rose 2008).Riskien liiallinen kontrollointi voi olla yritykselle tai projektille yhtä vahingollista kuinkontrollin täydellinen puute. Tärkeää on löytää järkevä tasapaino näiden välille. Riskienhallinnantavoite ei välttämättä ole riskien eliminointi tai vähentäminen vaanenemmänkin miten riskejä aktiivisesti hallitaan liiketoiminnassa. Jos riskejä kontrolloidaanliikaa, niistä voi aiheutua tarpeettomia kustannuksia. Nykyään ei puhuta pelkästäänriskien hallinnasta vaan kestävän ja vakaan yrityksen riskijohtamisesta. TässäSustainable Enterprise Risk Management (SERM) systeemissä otetaan huomioonerilaiset uudet riskit ja niiden toteutumisen todennäköisyydet. Riskitarkasteluissaotetaan huomioon yrityksen toimintaympäristö, organisaation kulttuuri, henkilöstönrekrytointi ja terveys- ja turvallisuusasiat. (Spedding & Rose 2008).Riskien taloudellisten vaikutusten arviointi kuuluu pääosin riskien kvantitatiivisenarvioinnin viitekehykseen. Tässä kirjallisuuskatsauksessa keskitytään tämän viitekehyksenteoriaan ja menetelmiin. Riskien tunnistamisen ja haltuunoton menetelmätrajataan pääosin tämän käsittelyn ulkopuolelle, koska näistä aihepiireistä on runsaastimyös suomenkielistä kirjallisuutta.

122.2 Taloudelliset riskit ja epävarmuusrakennushankkeissa2.2.1 Riskien luokitteluRakennusprojektien taloudellista epävarmuutta, epätarkkuutta ja taloudellisia riskejäon käsitelty kirjallisuudessa varsinkin kustannusarviolaskennan ja tarjouslaskennannäkökulmista. Tässä alaluvussa käsitellään aluksi riskien luokittelua ja projektientaloudellisia riskejä.Taloudellisella riskillä tarkoitetaan sitä, että rahavirta ei riitä kattamaan taloudellisiavelvoitteita. Taloudellisella riskillä tarkoitetaan lisäksi myös sitä riskiä, jonka osakkeenomistajatkantavat, kun yrityksessä hyödynnetään velkarahaa (The New YorkTimes Company 1998). Yleisesti taloudelliset riskit voidaan jakaa makro- ja mikrotasonriskeihin. Makrotason riskit viittaavat koko taloudelliseen ympäristöön ja senmuutoksiin kuten laskusuhdanteeseen, taantumaan, korkokantaan ja valuuttakursseihin.Mikroriskit taas ovat sidoksissa suoraan kyseessä olevaan yritykseen tai tiettyynprojektiin ja ne voidaan jakaa moneen eri alakategoriaan. Mikrotason riskejä ovatmuun muassa budjettiriskit, rahoituksen saatavuuteen liittyvät riskit, jälleenrahoitusriskit,tavarantoimittajan tai asiakkaan konkurssiriski ja kustannusten nousuun liittyvätriskit. (Merna & Al-Thani 2008.)Riski ja epävarmuus ovat tyypillisen rakennusprojektin tunnusmerkkejä (taulukko 1).Rakennusprojektin hallinnassa on mitä suurimmassa määrin kysymys ihmisten johtamisesta.Se on tärkein yksittäinen tekijä projektin onnistumisedellytyksiä arvioitaessa.Mikäli tällä alueella on ongelmia, ei projektille voi ennustaa kovin valoisaa tulevaisuutta.(Belout et al. 2004, Huemann et al. 2007 & Isik et al. 2009.)Yksittäisten projektien ja rakennusprojektien taloudelliset riskit liittyvät tiivisti laadittuihintarjouksiin, tehtyihin sopimuksiin sekä niiden noudattamiseen ja tulkintoihin.Taloudellisia riskejä ovat mm. projektin aikana tapahtuvat muutokset ja viivästykset,laadittujen budjettien epätarkkuudet, budjettien ylittyminen ja laskentavirheet. Senlisäksi on niin sanottuja ulkoisia riskejä, joita ovat vientitoiminnan valuuttakurssivaihtelutsekä verotuksen, inflaation ja yleisen kustannustason muutokset. Myösesim. palkkakustannusten pienet korotukset voivat olla projektin toteutumisen jakannattavuuden kannalta merkittäviä tekijöitä. (Hessler 2005 & Cooper et al. 2005.)

13Taulukko 1. Esimerkki rakennushankkeen riskeistä (Kankainen 2008).Riskityyppi Riskin aiheuttajaKustannusriskitAikatauluriskitLaaturiskitsuhdanteetsuunnitelman kalleussuunnitelman virheet ja puutteetmäärälaskentavirheeturakkamuodon virheellinen valintavahingotkonkurssitrakennusluvan saanti / käsittelyrakennusluvan valituksetpäätösten hitaus tilaajaltasuunnittelijan hitausurakoitsijan hitauslisä- ja muutostyötmääräysten muuttuminenristiriitatilanteetvahingot rakennusaikanatyövoimapulatavaratoimitusten myöhästyminenvirheelliset suunnitelmatpuutteelliset suunnitelmattyönjohdon ammattitaidon puutetyöntekijöiden ammattitaidon puutetavaratoimitusten laatupoikkeamatlaadunvalvontamenetelmätProjektin kustannusarvion poikkeamien syitä ovat muun muassa väärin arvioidutsuunnittelu- ja valmistuskustannukset, laatuvirheet kuten suunnittelu- ja valmistusvirheettai muutoin epätäydellinen toimitus, riittämätön hankinta-aika, aikataulunjäljessä olo, pitkittynyt käyttöönotto, päivystys sekä luovutuksen ja hyväksynnän viivästyminen,edeltävään projektiin sitoutuneet resurssit ja saavuttamaton takuuarvotai epärealistiset takuut.Kustannusten hallinnan yleisiä periaatteita ovat muun muassa:− kustannusten arvioinnin kattavuus− arvioinnin kytkeytyminen projektin ositukseen− kokemustiedon muuttaminen sen hetkisiin vaatimuksiin− projektin taloudellisen toimintaympäristön huomioon ottaminen− budjetin perustuminen kustannusarvioihin ja aikatauluihin− budjetin kattavuus verrattuna tavoitteisiin ja laajuuteen− valvonta- ja ohjausprosessien huolellinen suunnittelu− ohjauspisteiden ajoitus ja taajuus, poikkeamien havainnointi ja raportointi− aikataulujen päivitys− projektin seuranta ja aikataulukokoukset− trendien ennustaminen− muutosten aiheuttajien selvittäminen− kustannusmuutosten vaikutuksien hyväksyminen laatuun ja tavoitteisiin.

14Projektin riskejä tarkasteltaessa voidaan käsitellä välittömien ja välillisten kustannustenriskejä. Välittömien kustannusten riskit vaikuttavat nimenmukaisesti suoraanorganisaatioon. Näitä ovat muun muassa erilaiset maksut, sakot, materiaalihävikit,tuotannon alasajo tai hukka-aika ja sopimusten menettäminen. Välillisten kustannustenriskejä ovat esimerkiksi imagon vahingoittuminen, liiketoimintamahdollisuuksienmenettäminen, myynnin väheneminen ja brandin vahingoittuminen. Kuvassa 3 onesitetty esimerkki yrityksen riskiprofiilista. Riskiprofiilissa kuvataan sekä brutto- ettänettoriskien välittömät ja välilliset riskit. (Spedding & Rose 2008).Kuva 3. Esimerkki organisaation riskiprofiilista (Spedding & Rose 2008).Riskejä voidaan luokitella hyvin erilaisilla tavoilla. Kuvassa 4 on esimerkki projektinriskien luokittelusta ja riskeihin vaikuttavista tekijöistä. Myös taulukoissa 1 ja 2 sekäkuvassa 5 on toisistaan hieman poikkeavasti ryhmiteltyjä rakennushankkeiden riskiluetteloita.

15Kuva 4.Esimerkki projektin riskien luokittelusta ja riskeihin vaikuttavista tekijöistä.Ellipseillä on esitetty erilaisia projektiriskejä ja suorakaiteissa onesitetty niihin vaikuttavia tekijöitä. (Dikmen et al. 2007).

16Lehti-Miikkulainen (2005) on tehnyt laajan selvityksen tiensuunnittelun ja investointienhankinnan riskeistä. Lehti-Miikkulaisen listaus antaa lähtökohdan myös yleisellätasolla väylien rakennuttamisen riskien tarkasteluun (taulukko 2).Taulukko 2.Esimerkki tiehankkeen rakennuttamisen riskeistä (Lehti-Miikkulainen2005).Tekniset riskitAikatauluriskitOrganisaatioriskitKuivatussuunnitteluMaastomalliLähtötiedotPohjavahvistusratkaisuSuunnitelmien puutteellisuusSelvitys kaavan rajasta maastossaMaastokäyntien puutteellisuusKallion määrän kasvuLuiskien valuminenRoutavauriotPainumatMaan alaiset piilorakenteetMaanalaisten vesijohtojen ja kaapeleiden katkeamisetLisä- ja muutostyötYllätykset maaperässäAikainen talven tuloSairastumisetLomatHuono suunnitelmavalmiusSidosryhmien toiminta-aikaVesistöihin liittyvät prosessitAsemakaava-asiatKaapelien ja johtojen siirrotValitusten aiheuttamat suunnitelmamuutoksetMaan alaiset piilorakenteetHenkilöresurssien niukkuusAvainhenkilön sairastuminen tai irtisanoutuminenVaramiesjärjestelmän ontuminenTyötapaturmatTyönjohtajapulaTiedonkulun puutteet osapuolten välilläHenkilöstövaihdoksista johtuvat suunnitelmien viivästyksetOma teknisen osaamisen heikkousPäätöksen teon ongelmatTyömaatason raportointi ylöspäinTyömaan tiedottaminen tienkäyttäjille

17Taulukko 2 jatkuu. (Lehti-Miikkulainen 2005).Taloudelliset riskitUlkopuoliset hankinnatAsiakkaaseen liittyvätriskitYmpäristöriskitSopimusriskitLupakäsittelyn riskitLisä- ja muutostyötKustannusohjauksen pettäminenHankkeiden keston venyminen (talvikauden yli)Alihankintaketjun puutteellinen hallintaKonkurssitPitkäaikainen alihankkijan sairasteluTarjousten vähäisyysTarjousasiakirjojen laatimisen vaikeusYhdyshenkilön päätöksentekovallan puuteValitukset ja muistutuksetNäkemyserot liikenneturvallisuustavoitteissa(asukkaat, maanomistajat, tien käyttäjät)PohjavesiMuutokset vesistön tilassaMelu ja tärinäSuojeltavat puutLiito-oravaMaaperätutkimusten puutteetYmpäristövaikutusten puutteellinen ennakointiPurettavien rakennusten ongelmajätteetYmpäristön aiheuttamat lisä- ja muutostyötSopimusasiakirjojen epäselvyydetHankintamenetelmän valintaKiinteän palkkion määrä ja sisältöLisä- ja muutostöiden sopimiskäytäntöVastuukysymyksetTavoitehinnan soveltaminenRiskien epäselvä jako osapuolten välilläViranomaisten käytäntöjen vaihtelu alueiden välilläYmpäristökeskuksen, Museoviraston, kuntien ja Ratahallintokeskuksenvaatimusten huomioiminen(Lunastusmenettely)Lunastettujen tonttien ja purettavien rakennusten jätemääräYleinen valitusprosessiYmpäristö- ja vesistöluvatPurettavien rakennusten ongelmajätteetRiskien luonne vaihtelee myös hankkeen vaiheiden mukaan. Kuvassa 5 on esimerkkitiehankkeen vaiheiden mukaisesta riskien luokittelusta.

18Kuva 5.Riskienhallinta suunnittelu- ja hankintaprosessissa. Hankkeen eri vaiheissakorostuvat erilaiset riskikysymykset. (Tiehallinto 26/2006)Riskienhallinnan käsitteissä esiintyy kirjavuutta (Tolonen 2003). Tolonen esittää väitöskirjassaan,että joillakin termeillä on rasitteenaan arkikielen monimerkityksellisyysja joillekin ei ole vielä kehittynyt vakiintunutta suomennosta. Samoista käsitteistäkäytetään eri termejä ja eri käsitteistä samoja termejä. Riskien luokittelua koskeesama ongelma.2.2.2 Taloudellinen epävarmuus rakennusprojekteissaTässä alaluvussa käsitellään rakennusprojektien riskejä lähinnä urakoitsijan näkökulmasta.Vaikka näkökulma ei ole rakennuttamisessa, voidaan useimmille näissätarkasteluissa esitetyille epävarmuuksille ja riskeille löytää vastinpari rakennuttamisennäkökulmasta. Esimerkiksi tarjouspyyntöasiakirjojen puutteet saattavat aiheuttaatarjoajalle mahdollisuuden lisätyötarjouksille. Vastaavasti rakennuttajalle syntyy riskisuurista lisätyövaatimuksista. Toisaalta urakoitsija saattaa käyttää puutteellistentarjouspyyntöasiakirjojen takia suurta riskivarausta, mikä rakennuttajan näkökulmastaaiheuttaa riskin tarpeettoman suurista tarjoushinnoista.Rakennusprojektien päätöksentekoon liittyviä epävarmuustekijöitä käsittellään Akintoyen(1999) artikkelissa "Factors influencing the project cost estimating decision".Akintoyen mukaan suunnitelman ja rakentamisen kompleksisuus tarkoittaa tehtävänteknistä monimutkaisuutta, limittäisyyksien ja riippuvuuksien määriä, projektiorganisaatiota,työmaa-alueen layoutia ja rakentamisen arvaamattomuutta. Edelliset voivatvaikeuttaa työn suorittamista ja vaikuttavat rakentamisen kestoon ja sitä kautta myöskustannuksiin. Kompleksisuus voidaan Akintoyen esittää seuraavilla termeillä:− tehtävän laajuus− rakentamisen nopeus− toiston määrä− erilaisten tehtävien määrä hankkeessa− tehtävien ennustettavuus.

19Hankkeen koko ja laajuus vaikuttavat hankkeen organisointiin, resurssointiin ja kestoon.Markkinatilanne vaikuttaa nousu- tai laskusuhdanteessa resurssien hintoihin janiiden saatavuuteen. Rakentamistapa, päätyömenetelmät, nostot ja siirrot sekä rakennusalueenrajoitukset kuten sijainti, olosuhteet: topografia, maaperä, sää ja sisääntuloliikenneovat hankkeen kustannustasoon vaikuttavia tekijöitä. (Akintoye1999).Akintoyen ja Fitzgeraldin (2000) tutkimuksen mukaan rakentajien keskuudessa ei oleotettu käyttöön riskin ja kustannusten vaihteluita huomioon ottavia menetelmiä. Tutkimusosoittaa, että merkittävimmät epätarkkuudet kustannusten arvioinnissa ovatrakentamisprosessin käytännön vähäinen tuntemus laskijoiden keskuudessa, riittämätönaika tehdä kustannusarvioita, huono tarjousten dokumentointi ja suuri vaihtelevuusurakoitsijoiden hinnoissa.Kustannusarviolaskennan epätarkkuustekijät ovat Akintoyen & Fitzgeraldin mukaan:−−−−−−−−−−riittämätön aika arviointiinhuonot tarjousasiakirjatriittämätön tarjousasiakirjojen analysointihankkeen vaatimusten riittämätön tuntemusprojektitiimin riittämätön kommunikointityömaaorganisaation vähäinen osallistuminen arvioiden tekoonjohdon vähäinen palaute kustannusarvioonvähäinen työmaaolosuhteiden ymmärrysepätarkka palaute aiemmista laskelmistajohdon painostus.Akintoyen artikkelissa ”Analysis of factors influensing project cost estimating practice”(2000) hän esittää kustannusten arvioinnin käytäntöihin vaikuttavia tekijöitä.Kustannusten arvioinnissa huomioitavia tekijöitä Akintoyen mukaan ovat tärkeysjärjestyksessä:1. suunnitelmien ja rakentamisen monimutkaisuus2. hankkeen koko ja urakan laajuus3. rakentamismenetelmät ja -tekniikat4. tarjousaika ja markkinatilanne5. työmaa-alueen rajoitukset, kulku ja varastointi6. asiakkaan taloudellinen tilanne ja budjetti7. asiakastyyppi8. rakennettavuus9. sijainti10. materiaalien ja työvoiman saatavuus11. suunnittelun valmiusaste12. rakennejärjestelmän tyyppi13. projektitiimin kokemus rakennustyypistä14. tuotannon kapasiteetti15. tiedon laatu ja tiedonkulun vaatimukset

2016. hankkeen kesto17. materiaalien toimitusajat18. toteutusmuoto ja sopimukselliset järjestelyt19. todennäköinen projektiorganisaatio20. erityistöiden määrä / todennäköinen rakentamisaika21. rakentamisjärjestyksen rajoitteet22. muutostöiden odotettavissa oleva määrä23. suunnittelijoiden ammattitaito24. projektiryhmän laajuus.Hankkeen hintaan vaikuttavien tekijöiden kokonaismäärä on edellisen listauksen mukaansuuri ja päätöksenteko kaikki tekijät huomioiden on hyvin haasteellista. Epäilemättänäin monisärmäisen asiakokonaisuuden käsittelyssä tarvitaan vakioituja menettelytapojaja tietoteknisiä apukeinoja asioiden hallitsemiseksi.Australialainen tutkimus "A survey of tendering practices in the Australian constructionindustry" (Fayek & Young 1998) tarjouslaskennan käytännöistä käsittelee riskienmerkitystä tarjouspäätöksen tekijänä. Tutkimuksessa kysyttiin 47 tekijästä otetaankone huomioon tarjouksen teossa kustannuksia lisäävinä riskeinä tai tuottoja lisäävinämahdollisuuksina. Seuraavassa esitetään 12 yleisintä riskiä ja mahdollisuutta. Prosenttilukutarkoittaa sitä, kuinka suuri osa vastaajista huomioi tekijän tarjouslaskennassa.Hankkeen riskit tarjouslaskennassa:− odottamattomien työmaaolosuhteiden todennäköisyys 58%− odottamattomien sääolosuhteiden todennäköisyys 56%− aikatauluviivästysten todennäköisyys 50%− materiaalien arvioinnin epävarmuus 44%− työn arvioinnin epävarmuus 42%− hankkeen kesto 39%− vaatimusten määrä ja sisältö 39%− työturvallisuusriskit 36%− rakentamismenetelmien kompleksisuus 36%− kaluston arvioinnin epävarmuus 33%− asiakkaan likviidit riskit 31%− suunnitelmien luotettavuus 28%Hankkeen mahdollisuudet tarjouslaskennassa:− hankintojen ja aliurakoiden hintojen pienentäminen 47%− rakentamismenetelmien innovaatiot 44%− yrityksen suhteet aliurakoitsijoihin ja toimittajiin 31%− suunnitelmiin liittyvät innovaatiot 31%− hankintasopimuksiin liittyvät alennukset 28%− keskeisimpien aliurakoitsijoiden ja toimittajien määrä 22%− sopimuksen sisällön muutoksen todennäköisyys 19%− urakoitsijan mahdollisuudet osallistua suunnitteluun 17%

222.3 Riskien taloudellisen tarkastelunkvantitatiiviset menetelmätRiskien taloudellisen tarkastelun menetelmät voidaan jakaa pääasiallisen lähestymistavanperusteella seuraaviin ryhmiin:−−−subjektiiviset menetelmättodennäköisyyslaskentaan ja tilastolliseen käsittelyyn perustuvat menetelmätsimulointiin perustuvat menetelmät.Subjektiivisilla menetelmillä tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä kvalitatiivistenriskienarviointien täydentämistä asiantuntijatyönä tehtävällä riskien hinnoittelulla.Esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmalla laaditaan hankkeen riskilistaus, jossa riskientodennäköisyyttä, vaikuttavuutta ja riskin toteutumisen kustannusvaikutuksia arvioidaanhankkeen johdon ja konsulttien toimesta.Todennäköisyyteen ja tilastolliseen käsittelyyn perustuvat menetelmät soveltuvaterityisesti alueille, joissa tilastollista aineistoa kerätään runsaasti. Tyypillisesti näitämenetelmiä käytetään vakuutustoiminnassa hyväksi. Myös kirjallisuudesta löytyyrunsaasti tilastoja vahingoista ja onnettomuuksista. Sen sijaan rakennuttamisen riskienkäsittelyssä haasteena on tilastollisen datan eli kustannusseurantatiedon saaminen.Syy kustannusseurantatiedon vähyydessä lienee siinä, että rakennuttamisessatoistuvia riskejä esiintyy vain vähän. Niiden tilastointi ei siten kata riskien taloudellisestamerkityksestä kuin pienen osan. Toistuvissakin riskeissä kustannustiedon kerääminenon hidasta ja työlästä. Rakennusalalla näitä menetelmiä voidaan jonkinverran hyödyntää urakoitsijoiden kustannusarviolaskennan apuna, mutta niistäkäänei ole saatavilla julkisia tietoja.Simulointiin perustuvilla menetelmillä pyritään hallitsemaan lähtötiedoissa olevaaepävarmuutta. Menetelmässä oletetaan, että lähtötiedot vaihtelevat jonkin todennäköisyysjakaumanmukaisesti. Simulointi-sovelluksessa annetaan laskelman lähtötiedoiksisatunnaislukuja näiden jakaumien painoarvojen mukaisesti. Tuloksena simuloinnistasaadaan tarkasteltavan asian todennäköisyysjakauma tai paremmin hyödynnettävissäoleva todennäköisyysjakauman summakäyrä.Ryhmien erot eivät ole selkeitä, vaan useissa riskienhallintasovelluksissa käytetäänuseaa toisiaan täydentävää menetelmäperustaa. Kaikissa edellä esitetyissä ryhmissätietyt perusteet käsitellään saman lailla, kuten riskin hinta. Se määritellään seuraavasti:Riskin hinta = todennäköisyys x seurauskustannusLähtötiedoissa esiintyvää epävarmuutta voidaan käsitellä erilaisilla tilastollisilla jakaumilla,mutta kaikkiin lähestymistapoihin soveltuu 3-pistearvio, jossa arvioidaanpienin mahdollinen arvo, todennäköisin arvo ja suurin mahdollinen arvo. Esimerkiksiratahankkeen kustannusarvioon laskettu pääryhmän kustannussumma on todennäköisinarvo. Kokemukseen tai kustannusseurantaan perustuen voidaan esittää kuinkapaljon edellä mainittu luku voidaan alittaa tai kuinka paljon se voidaan (kohtuudella)ylittää. Nämä luvut voidaan esittää myös kolmiona, jonka kannan muodostavat alin jaylin arvio sekä huipun todennäköisin arvo. Kolmio muodostaa todennäköisyysjakauman,kun sen pinta-ala on 1.

23Riskien taloudellissta tarkastelua voidaan lähestyä myös seuraavien kysymystenavulla (Modarres 2006):− Paljonko sinulle pitäisi maksaa, jotta olisit valmis hyväksymään riskin X?Willingness-to-Accept (WTA)−Paljonko olet valmis maksamaan siitä, että riski X osaltasi pienenee?Willingness-to-Pay (WTP)Rakennuttamisessa WTA voisi tarkoittaa uuden työmenetelmän käyttöönottoa. Paljonkouudella menetelmällä pitää säästää hankintahinnassa, jos se aiheuttaa hankkeenkokonaisaikatauluun kahden viikon viivästymisriskin 10 % todennäköisyydellä.WTP voisi vastaavasti tarkoittaa urakoitsijan valintaa. Paljonko luotettavalle urakoitsijallevoidaan maksaa enemmän, jos se varmistaa hankkeen kokonaisaikataulunvarmistumisen 95 % todennäköisyydellä verrattuna kilpailijaan, jolla saavutetaan85 % varmuus.Kustannusten arviointiin liittyviä riskejä on selvittänyt Ari-Pekka Manninen väitöskirjassaan”Väylähankkeen esisuunnitteluvaiheen kustannushallinta (2009). Manninentoteaa, että ”kustannusarvion vaihteluvälin pienentäminen perustuu muutosherkkyydenpienentämiseen tai hankeosan vaihtoehtoisen suunnitelmaratkaisun laatimiseen.Epävarmojen lähtötietojen hallinnan keskeisin tekijä on kustannusarvion ala- ja yläraja-arvonmäärittäminen, jolla tunnistetaan merkittävimmät kustannusvaihteluvälintekijät” (kuva 7).

24Kuva 7. Kustannusarvioon liittyvän epävarmuuden hallinta (Manninen 2009).Projektin edistymää ja toteutuneita kustannuksia voidaan mitata tuloksenarvomenetelmällä.Tässä menetelmässä vertailuarvona toimii aikataulu ja budjetoidutkustannukset. Menetelmän avulla voidaan tunnistaa syyt kustannusten ylityksiin taialituksiin sekä aikataulun viiveeseen tai edistämiseen. Tuloksenarvo-menetelmällävoidaan myös ennustaa tulevaa kehitystä. Tuloksen arvo menetelmässä on mukanaseuraavat kustannukset: aikataulunsuunnitelman mukaiset budjetoidut kustannukset(Budgeted Cost for Work Scheduled; BCWP), suoritetun työn budjetoidut kustannukset(Budgeted Cost for Work Performed; BCWS) ja suoritetun työn todelliset kustannukset(Actual Cost for Work Performed; ACWP). Aikatauluerot ja kustannuserot voidaanlaskea seuraavien kaavojen mukaan (Wilkens 1999 & Fleming 1994):−−Aikatauluero = BCWP – BCWS (negatiivinen kuvaa aikatauluviivettä)Kustannusero = BCWP – ACWP (negatiivinen kuvaa kustannusylitystä)

252.4 Riskien jakaminenKaikkiin hankkeisiin liittyy riskejä. Riskejä voidaan hallita, pienentää, siirtää ja hyväksyä,mutta ei jättää huomioimatta. Optimitilanteessa riskien hallinnassa minimoidaankoko hankkeen riskejä eikä eri osapuoliin kohdistuvia riskejä. Riskien jakamisen periaatteetovat kuitenkin subjektiivisia ja implisiittisiä. (Lam et al. 2007). Subjektiivisuudenja implisiittisyyden vähentämiseksi Lam et al. ovat soveltaneet sumean joukonteoriaa objektiivisuuden ja eksplisiittisyyden lisäämiseksi.Lam’in tutkimusryhmän kehittämällä menetelmällä arvioidaan seuraavien kysymystentodennäköisyyttä:1. Voiko osapuoli tunnistaa riskin etukäteen?2. Voiko osapuoli arvioida riskin seurausten suuruusluokan?3. Voiko osapuoli kontrolloida riskin kohtaamisen todennäköisyyttä?4. Voiko osapuoli hallita riskin sen kohdatessaan?5. Voiko osapuoli kantaa riskin seuraukset sen kohdatessaan?6. Voiko osapuoli hyötyä riskin kantamisesta?7. Voiko riskin kantamisesta maksettava palkkio olla perusteltu ja hyväksyttävätilaajalle?Kehitetyssä menetelmässä (Lam et al. 2007) kokemusta omaavat, eri tehtävissä työskentelevätrakennushankkeiden asiantuntijat arvioivat edellisten kysymysten todennäköisyyttäasteikolla erittäin epätodennäköinen, epätodennäköinen, keskinkertainen,todennäköinen ja erittäin todennäköinen. Taulukossa 3 on esitetty eräiden riskiensopivuus tilaajan tai urakoitsijan kannettavaksi. Taulukossa on vertailuna myösHong Kongin radanpidosta vastaavan organisaation käyttämät riskien jakoperiaatteet”Railway General Conditions of Contract for Civil Engineering and Building Works”(RGCC).

26Taulukko 3.Riskien jakoperiaatteita. Riskien jakamiseen ei ole olemassa ehdottomiajoko-tai perusteita. Lam et al. (2007) ovat kehittäneet sumean joukonteoriaan perustuvan riskien jakotaulukon. Lukuarvo riskin jälkeen kertookuinka selvästi riski kuuluu urakoitsijan tai tilaajan kannettavaksi. Mitälähempänä arvo on lukua yksi, sitä selvemmin riski kuuluu tilaajan kannettavaksi.Vastaavasti lähellä lukua kolme olevat arvot osoittavat riskinkuuluvan urakoitsijalle. Vertailuna on Hong Kongin radanpidosta vastaavanorganisaation käyttämät riskien jakoperiaatteet (RGCC).RiskiRiskienjakoperiaateK.C. Lam et al.RiskienjakoperiaateRGCCKyvykkyysUrakoitsijan suunnittelu 3.0 Urakoitsija UrakoitsijaAliurakoitsijan virhe 2.99 Urakoitsija UrakoitsijaTyön laatu 2.99 Urakoitsija UrakoitsijaTyöturvallisuus 2.99 Urakoitsija UrakoitsijaSuostumusten hankinta asiaankuuluvaauktoriteetti 2.75 Urakoitsija UrakoitsijaSopimukset ja juridiset kysymyksetRistiriidat suunnitelmissa 1.02 Tilaaja TilaajaKolmannen osapuolen viivästys 1.33 Tilaaja TilaajaTaloudelliset riskitInflaatio 2.33 Jaettava UrakoitsijaTyövoiman ja kaluston saatavuus 3 Urakoitsija UrakoitsijaFyysiset riskitPohjaolosuhteet 1.39 Tilaaja TilaajaLuvat 1.27 Tilaaja TilaajaMäärämuutokset 2.69 Urakoitsija UrakoitsijaPoikkeuksellinen sää 2.43 Jaettava UrakoitsijaPoliittiset ja sosiaaliset riskitLakien ja määräysten muutokset 2.27 Jaettava JaettavaYhteiskunnalliset levottomuudet 1.0 Tilaaja TilaajaTyöriidat ja lakot 2.83 Urakoitsija Urakoitsija

272.5 Tietotekniset sovellukset riskientaloudellisessa tarkastelussaRiskienhallintaan on kehitetty lukuisia tietoteknisiä sovelluksia. Tässä alaluvussaesitellään niitä teoreettisia perusteita, joihin tietotekniset ratkaisut useimmiten perustuvat.Projektiriskien ja muidenkin yritystoimintaan liittyvien toiminnallisten riskien systemaattisenhallinnan merkitys on suuri ja se näyttää edelleen kasvavan. Riskien käsittelynsystematisoinnissa voidaan käyttää hyväksi tietoteknisiä ratkaisuja. Tutkimuksessatehtiin riskienhallintasovellusten kartoitus. Sovellukset toimivat tiettyjen perusperiaatteidenmukaisesti. Yhteisiä perusperiaatteita useimmille sovelluksille ovat:− Riskienhallintaa voidaan systematisoida.− Riskien tunnistamiseen ja arviointiin käytetään vakioituja menettelytapoja.−Ohjelmista saadaan riskiviestinnän avuksi havainnollisia raportteja kuten riskikarttoja.Tyypillisimpiä menetelmiä, joita tietotekniset järjestelmät soveltavat ovat riskikartat(riskin todennäköisyys / riskin seuraukset), Monte Carlo-simulointi sekä päätös- javikapuiden käsittely. Tutkimuksessa testattiin edellä mainittuihin menetelmiin perustuviasovelluksia. Testauksesta kävi ilmi, että riskikartta- ja simulointiohjelmia voidaankäyttää hyväksi rakennuttamisen riskien taloudellisessa tarkastelussa. Sen sijaanvika- ja päätöspuumenetelmien soveltuvuutta ei voida pitää hyvänä. Seuraavassaesitellään ohjelmistotoimittajien perusteluja sovelluksillensa.Riskikartat / Temper-sovellus (www.vtt.fi):− Projektiriskien systemaattisen hallinnan lähtökohta on paljastava analyysi projektintoteuttamisen riskeistä.− Tällä luodaan perusta projektiriskeistä kommunikoimiselle, niiden ymmärtämiselleja riskeihin varautumiselle.− Ratkaisut kattavat vaihtoehtoisesti esim. riskien kvalitatiivisen tai kvantitatiivisenkäsittelyn.− Riskit tunnistetaan interaktiivista hierarkkista riskien tarkistuslistaa käyttäen.− Riskien tunnistamisen lopputuloksena saadaan lista projektiriskeistä.− Tietokoneohjelman avulla riskilista voidaan kehittää projektin riskikartaksi.− Riskikartta havainnollistaa projektin riskit graafisella tavalla.− Riskit sijoittuvat riskikarttaan niistä aiheutuvien seuraamusten vakavuuden perusteellaja riskien toteutumisen todennäköisyyden mukaan.− Kokemustiedon hallinta: kokemustietoa voidaan linkittää riskien tarkistuslistaankäytettäväksi riskien tunnistamisessa ja toimenpiteiden suunnittelussa.− Toimenpiteiden hyöty/kustannus-analyysit.

28Monte Carlo simulointi:−−−−−Riskien käsittelyn lähtökohtana menettelyssä on Excel-taulukko, jossa on lähtötietoja,laskentakaavoja ja tuloskenttiä. Esimerkiksi rakennusprojektin kustannusarviovoi olla tällainen taulukko.Sovelluksella annetaan lähtötiedoille epävarmuutta osoittava hajontakuvio. Hajontakuviovoidaan valita useista eri vaihtoehdoista (normaalijakauma, poissonjne.).Ohjelma laskee lähtötietojen hajontaan perustuvat tulokset ja esittää ne esimerkiksihajontakuviona tai summafunktiona käyttäjän tarpeen mukaan.Sovellus esittää erilaisten lopputulemien kirjon ja niiden todennäköisyydet. Tarkoituksenaon auttaa päätöksentekoa riskien ottamisen ja välttämisen suhteen.Simulointiin perustuvilla sovelluksilla saadaan epävarmojen lähtötietojen vaikutuksethavainnolliseen muotoon.Tietoteknisiä sovelluksia voidaan käyttää riskien taloudellisen tarkastelun tukena.Niiden käyttö vaatii kuitenkin aina riskiasiantuntemusta, koska tulokset eivät voi ollaparempia kuin mitä lähtötiedot ja -olettamukset ovat. Lisäksi tarvitaan yhteiset pelisäännötsiitä kuka menetelmiä käyttää, milloin ja mihin tarkoitukseen. Tähän tarkoitukseenon kehitetty tiedostoliitteenä oleva riskien taloudellisen tarkastelun prosessikartta.

293 HaastatteluyhteenvetoTutkimuksessa haastateltiin Ratahallintokeskuksen organisaatiosta 13 henkilöä.Haastateltavat edustivat pääasiassa suunnittelusta ja rakennuttamisesta vastaavaahenkilöstöä. Lisäksi haastateltiin taloushallintoa, hankintatoimea, tietojärjestelmiä jariskienhallintaa tuntevia henkilöitä. Haastatteluilla saatiin siten hyvä läpileikkausRatahallintokeskuksen rakennuttamistoiminnasta ja rakennuttamisen riskienhallinnannykytilanteesta. Haastatellut henkilöt ja haastattelulomake on esitetty liitteenä 1.Tässä luvussa esitetään haastatteluiden yhteenveto, jota on täydennetty haastatteluidenyhteydessä saadulla kirjallisella aineistolla kuten vuosikertomuksella ja Ratahallintokeskuksenprosessikuvauksilla. Haastatteluissa pääpaino oli kehitysinvestointienkäsittelyssä.3.1 Ratahallintokeskuksen rakennuttamisprosessiRatahallintokeskus vastaa valtion rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja turvallisuudestasekä valvoo ja ohjaa rautatieliikenteen sujumista. Ratahallintokeskuksentoiminta-ajatus on vuoden 2008 vuosikertomuksen mukaan seuraavanlainen:”Ratahallintokeskus (RHK) on asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio, joka asiakaslähtöisestiylläpitää ja kehittää rataverkkoa kilpailukykyisenä osana kotimaista ja kansainvälistäliikennejärjestelmää sekä huolehtii rautatiealan osaamisesta. Takaamme suunnittelulla,rakentamisella, kunnossapidolla ja liikenteenohjauksella radan, joka on liikennöitävissäkaikkina päivinä luotettavasti ja turvallisesti.”Ratahallintokeskus ostaa ratojen kunnossapito- ja rakentamistyöt sekä kiinteistönhoidonja liikenteenohjauksen palvelut ulkopuolisilta yrityksiltä. Rakennuttamistoiminnassakäytetään ulkopuolisia rakennuttajakonsultteja. Vastuu rakennuttamistoiminnastapidetään kuitenkin itsellä. Se ilmenee muun muassa siten, että rakennusurakkasopimuksetlaaditaan suoraan Ratahallintokeskuksen ja urakoitsijoiden välille.Ratahallintokeskuksen organisaatiossa suunnitteluyksikkö vastaa pääsääntöisestitarveselvitysten laadinnasta ja yleissuunnittelusta. Rakennuttamisyksikkö vastaaratasuunnittelusta, rakentamissuunnittelusta ja rakentamistyöstä. Varsinainen suunnitteluja toteutus ostetaan ulkopuolisilta organisaatioilta.Ratahallintokeskuksen rakennuttamistoimintaan sisältyy kehittämishankkeita sekäkorvaus- ja ylläpitoinvestointeja. Edellisten lisäksi perusradanpito on merkittävä vastuualue.Ratahallintokeskuksen lähes 500 miljoonan €:n vuotuisesta budjetista noin2/3 käytetään perusradanpitoon sisältäen korvaus- ja ylläpitoinvestoinnit ja 1/3 kehittämisinvestointeihin.Rakennuttamisprosessin päävaiheet ovat−−−−−−tarvemuistioiden ja tarveselvitysten laadintayleissuunnitteluratasuunnittelurakentamissuunnittelurakentamistyö(perusradanpito).

30Tarvemuistioista rakentamistyöhön asti sisältyvät hankkeen vaiheet kuuluvat rakennuttamisprosessiin.Myös perusradanpidon rahoituksella tehtävät korvaus- ja ylläpitoinvestoinnitvoivat kuulua rakennuttamistoimintaan.Tässä tutkimuksessa painopiste on kehittämisinvestointien käsittelyssä. Tulostensovellettavuus perusradanpidon investointeihin arvioidaan myöhemmin.3.1.1 TarvemuistioEnsimmäisessä vaiheessa hankkeesta laaditaan tarvemuistio, jonka perusteella suunnitteluryhmäkäsittelee ja priorisoi hanketta suhteessa muihin hankkeisiin. Suunnitteluryhmänkäsittelyn jälkeen investointiosastossa valmistellaan esitys suunnittelupäätökseksitarveselvityksen tai ratasuunnitelman laatimiseksi tai toteutuspäätökseksi.Päätösten vaihtoehtona voi olla varaus vuotuisessa työlistassa. (Ratahallintokeskuksenprosessikuvaukset).Hankkeista, joista ei tarvitse tehdä muuta kuin rakentamissuunnittelua, laatii rakennuttamisyksikkötarvemuistion perusteella perustelumuistion ja esityksen toteutuspäätökseksi(esim. kiskon- ja/tai pölkynvaihto, joilla ei vaikutusta muihin radan rakenteisiin).Toteutuspäätöksessä huomioidaan rakentamisen ympäristö- ja turvallisuusasiattarvittavassa laajuudessa. (Ratahallintokeskuksen prosessikuvaukset).3.1.2 TarveselvitysTarveselvityksellä määritetään toimenpiteet, vaikutukset ja kustannusarvio sekämahdollinen aikataulu, jolla hanketta tulisi viedä eteenpäin. Tarveselvityksen yhteydessätehdään hankearviointi. Tarveselvitystä käsitellään suunnitteluryhmässä, jokatekee esityksen aikataulusta, jolla hankkeen suunnittelua ja toteutusta viedääneteenpäin. Hanke jatkuu joko yleissuunnittelulla, ratasuunnittelulla tai suoraan rakentamisella.Suunnitteluryhmän käsittelyn jälkeen investointiosastossa valmistellaanesitys suunnittelu- tai toteutuspäätökseksi, jollei hanke ole jo vuotuisella työlistalla.(Ratahallintokeskuksen prosessikuvaukset).Tarve ratainvestointiin voi haastattelujen mukaan tulla kunnossapidosta tai yhteiskunnalta.Teollisuus voi tarvita suurempia akselipainoja junille tai operaattori nopeampiayhteyksiä. Tarveselvityksissä tarkastellaan ratahankkeiden hyötyjä, vaikutuksiaja taloudellisia edellytyksiä. Taulukossa 4 on esitetty erään tarveselvityksen taloudellinenyhteenveto. Tarveselvityksen keskeisin tunnusluku on hyöty/kustannus-suhde(H/K-suhde), jolla kuvataan hankkeen taloudellista kannattavuutta. Yli yhden arvottarkoittavat, että investoinnin taloudelliset hyödyt elinkaaren aikana ovat suuremmatkuin investointikustannukset.Tarveselvitysvaiheessa konsultit laativat kehittämishankkeiden kustannusarviot yhteistyössäprojektipäälliköiden kanssa. Perusparannuksissa kustannusarviot laaditaanesimerkiksi kilometrihinnoittelulla.

31Taulukko 4.Esimerkki tarveselvityksen kannattavuuslaskelmasta. Taulukossa onjoidenkin rataosien sähköistyksen hyöty-kustannusvertailu.(Rataverkonjatkosähköistyksen tarveselvitys ja hankearviointi 2005).Investoinnin riskien taloudellinen käsittely arvioidaan tarveselvitysvaiheessa herkkyystarkastelulla.Taulukossa 5 on esitetty hankkeen H/K-suhteen muutos, mikälitavaraliikenteen liikennemäärät ylittyvät ennustetusta.Taulukko 5.Esimerkki tarveselvityksen herkkyystarkastelusta.(Rataverkon jatkosähköistyksen tarveselvitys ja hankearviointi 2005).3.1.3 Yleissuunnittelu ja hankeosalaskelmaYleissuunnitelma on laadittava, jolleivät hankkeen vaikutukset ole vähäiset (ratalaki11§). Yleissuunnitelmassa on esitettävä selvitys rautatien rakentamisen tai rataverkonkehittämisen tarpeellisuudesta sekä tutkituista vaihtoehdoista. Yleissuunnitelmamäärittää hankkeen tekniset, toiminnalliset ja ympäristölliset perusratkaisut sekä

32arvioidut vaikutukset ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Yleissuunnitteluvaiheessatehdään esitys hankkeen rakennusaikatauluksi. Yleissuunnitelmatehdään tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä vuorovaikutuksessa hankettakoskettavien asukkaiden kanssa. Yleissuunnitelman yhteydessä tehdään hankearviointisekä ympäristöselvitys ja tarvittaessa ympäristövaikutusten arviointi(YVA). YVA:n tarpeellisuus tulee selvittää paikallisilta ympäristökeskuksilta. Hyväksyttyyleissuunnitelma on voimassa 8 vuotta ja voimassaoloaikaa voidaan pidentääenintään 4 vuotta, jona aikana on aloitettava ratasuunnitelman laatiminen. (Ratahallintokeskuksenprosessikuvaukset).Yleissuunnitteluvaiheessa sidotaan radan kokonaiskustannukset lähes täysin kiinni.Tässä vaiheessa tehdään taloudellisessa mielessä merkittäviä päätöksiä kuten− Rakennetaanko eritasoristeyksiä vai tasoristeyksiä?− Minkälaiset turvajärjestelmät hankitaan?− Rakennetaanko tunneleita vai kierretäänkö maastossa, mihin sillat rakennetaan?− ”Mennäänkö suon yli vai vuoren läpi ja millä nopeudella?”Hankinta- ja rakentamiskustannusten lisäksi edellisillä päätöksillä on vaikutuksiamyös elinkaarikustannuksiin ja -hyötyihin.Yleissuunnitteluvaiheessa konsultit laativat kustannusarvion (hankeosalaskelman)kehitysinvestoinneista. Uusinvestointien hinnoittelu perustuu Rapal Oy:n keräämäänkustannustietoon. Kunnossapidon budjetit laaditaan omaan seurantaan perustuen(esim. ratapölkkyjen vaihto).Kehitysinvestointien ja kunnossapitoinvestointien väliin jäävät hankkeet ovat haasteellisiataloudellisessa mielessä. Esimerkiksi, kun rakennetaan olemassa olevan radanviereen, on hinnoittelu vaikeaa työkustannusten osalta. Työskentelyssä joudutaanottamaan huomioon juna- ja muu liikenne työkohteiden lähettyvillä. Työ onusein tehtävä tiettynä aikana ns. työraossa junien kulun välillä. Junatiheys vaikuttaatällaisissa tilanteissa suoraan työn sujuvuuteen ja sitä kautta myös työkustannuksiin.Myös olemassa olevan radan vakavuuden säilyttämisen vaatimukset voivat aiheuttaaylimääräisiä töitä kuten ponttiseinien rakentamista. Hankeosalaskelma saattaa sitenolla jonkin verran epätarkka korvaus- ja ylläpitoinvestoinneissa.Yleissuunnitelman perusteella laadittavaa hankeosalaskelmaa käytetään eduskunnalletehtävän budjettiesityksen pohjana. Haastatteluissa kävi ilmi, että ”Eduskunnanbudjetit vaikuttavat hankkeiden etenemiseen”. Seuraavan vuoden rakennuttamisestasaadaan varmuus vasta valtion budjetin hyväksymisen yhteydessä loppusyksystä.Toisaalta lisäbudjeteista saatavat lisämäärärahat aiheuttavat oman haasteensa: ”Ehditäänkösuunnittelemaan tarpeeksi?”Haastatteluissa korostui turvallisuuden merkitys rakennuttamisen prosessissa. Useathaastateltavat pitivät turvallisuutta ensisijaisena tavoitteena rakennuttamisprosessissa.Tämä onkin hyvin ymmärrettävää, kun tiedetään, minkälaisessa ympäristössäratoja rakennetaan. Muutamat haastateltavat eivät edes ”ymmärtäneet”, että riskientaloudellinen tarkastelu on mahdollista. Kun tiedetään, että ainoastaan hyvin ennaltasuunniteltu rakentaminen on turvallista rakentamista, nähdään kysymyksen ”ehditäänkösuunnittelemaan tarpeeksi?” vakavuus oikeassa mittakaavassa.Tähän asti riskien taloudellinen käsittely ei ole ollut systemaattista yleissuunnitteluvaiheessa.Pääpaino on ollut riskien kvalitatiivisessa arvioinnissa. Tästä kvalitatiivi-

35ti/valvoja sekä RHK:n ao. tehtävään osoitetut viranhaltijat. Tarvittaessa käytetäänkolmatta osapuolta (erikoistarkastukset). (Ratahallintokeskuksen prosessikuvaukset).Haastatteluissa esiin nousseita rakentamisvaiheen riskejä olivat muun muassa pohjaolosuhteidenyllätykset, teräksen hinnan nousu, pitkät tilausajat turvalaitteissa jariittämättömät työraot. Rakentamisvaiheessa prosessissa aiemmin syntyneet riskitkonkretisoituvat. Ne tulevat tavallaan näkyviin rakentamistyön yhteydessä. Suurinosa edellisistä riskeistä olisi poistettavissa huolellisella ennalta suunnittelulla.Rakennuttamisosastolla tehdään hankkeiden urakka- ja hankintasopimukset. Hankkeidenrahoitus päätetään valtion budjetissa vaiheittain (vuosittain), mikä estää sisällöltäänlaajojen tai ajallisesti pitkien hankintasopimusten teon. Hankintasopimuksiinliittyvät riskit voivat olla tilaajasta tai toimittajasta aiheutuvia sekä ulkoisia riskejä.Tarjouspyyntö – tarjous – tilausprosessin riskeinä mainittiin muun muassa seuraavia:− vähän tarjoajia− sopimus viivästyy− valitukset markkinaoikeuteen (viivästyminen voi aiheuttaa miljoonien kustannuksia)− vaihtoehtoiset tarjoukset− tarjouspyynnön laajuus− hankintalainsäädännön rajoitteet.Hankintalainsäädännön rajoitteet ilmenevät esimerkiksi siten, että puitesopimuskäytäntöohjaa useisiin erilaisiin turvajärjestelmiin, mikä hankaloittaa käyttöä ja ylläpitoa.Järjestelmissä tarvitaan erilaisia tukipalveluja ja varaosia. Kunnossapidon kustannuksetkasvavat.3.2 Riskien taloudellisen tarkastelunnykytilanneRiskienhallinta on yleisesti ottaen Ratahallintokeskuksessa hyvällä tasolla. Riskienarviointiinon viime aikoina panostettu ja riskiviestintää harjoitetaan. Esimerkiksi riskienarviointeja tehdään ja onnettomuudet sekä ”läheltäpiti” -tilanteet käsitelläänosastokokouksissa. Onnettomuustutkintakeskuksessa saadaan palautetta suuristaonnettomuuksista ja vakavista vaaratilanteista. Seuraavassa esitetään yhden haastateltavankuvaus riskien arvioinnista:”Koko hanketta koskien tehdään riskienarviointi ja sitä päivitetään. Suunnittelukokonaisuudeton jaettu pätkiin ja niistä on tehty omat riskien arvioinnit. Myös urakoitsijoiltavaaditaan omat riskien arvioinnit ja kuukausittain työmaakokouksissa niitä päivitetään.Työmaakokouksissa esiin nousevilla riskeillä on kustannusvaikutuksia.”Isoista hankkeista tehdään yleisesti riskien arvioinnit. Riskit pyritään käsittelemäänkokonaisvaltaisesti, mutta esimerkiksi taloudellinen käsittely voi olla puutteellista.Riskien arvioinnissa käytetään apuna riskikarttoja, tarkistuslistoja ja infra-alan yleisiämenetelmiä.Turvallisuusriskejä ja aikatauluriskejä pidetään haastattelujen mukaan taloudellistariskiä tärkeämpinä. Taloudellisia riskejä on kuitenkin viime aikoina alettu käsittele-

36mään projekteissa. Esimerkiksi riskien kustannuksia arvioidaan asiantuntijatyönä.Vastuu taloudellisista riskeistä ei ole selkeä. Haastatteluissa nimettiin vastuuhenkilöksisekä projektipäällikkö, investointijohtaja että ylijohtaja. Muiden riskien osaltayhteinen näkemys oli että ne ovat ensisijaisesti projektipäällikön vastuulla.Haastatteluissa tuli esille selkeä kahtiajako strategiset riskien ja operatiivisten riskienvälillä. Lisäksi turvallisuusriskien merkitys korostui.3.2.1 Strategiset kustannusriskitRatahallintokeskuksen toiminnan kehys asetetaan valtion budjetissa. Kärjistetystivoidaan sanoa, että seuraavan vuoden kehityshankkeiden toteutus ratkeaa syksyllätehtävässä valtion budjetissa. Aivan niin lyhytjänteistä rakennuttaminen ei kuitenkaanole. Valtio rahoittajana laatii esimerkiksi liikennepoliittisia selontekoja, joissaväylähankkeita suunnitellaan pidemmällä aikajänteellä. Myös Ratahallintokeskussuunnittelee toimintaansa sisäisesti pidemmällä aikajänteellä toiminta- ja taloussuunnitelman(TTS) avulla. Siinä tarkastelujakso on 5 vuotta eteenpäin. Ratahallintokeskuksenjohtokunta hyväksyy TTS:n.Kuva 8.Ratahallintokeskus on merkittävä rakennuttaja Suomessa. Vuotuisteninvestointien määrä on vaihdellut 250–350 m€ välillä. Strategisella tasollataloudellisten riskien tarkastelussa on usein kyse näiden investointienkannattavuudesta sekä hyötyjen ja kustannusten ennakoinnin onnistumisesta.(Ratahallintokeskuksen vuosikertomus 2008).Valtion budjetti ja Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma muodostavatylimmän tason riskien talouden tarkastelussa. Tämän tason riskejä kuvaa käsite”strateginen riski” parhaiten. Esimerkkejä strategisen tason riskeistä ovat haastattelujenmukaan muun muassa:−−Toteutuvatko investoinnin liikennemäärät niin kuin on ennakoitu?Tapahtuuko toimintaympäristössä ulkoisista syistä muutostarpeita? Esimerkiksikuinka teollisuuden kuljetustarpeet kehittyvät?

37−−−Kuinka liikennöitsijöiden tarpeet muuttuvat? Esimerkiksi nopeuden nostotarve aiheuttaamuutostarpeita ratoihin.Turun rata joudutaan korjaamaan nopeasti uudestaan. Mikä oli syynä?Miten poliittiset intressit vaikuttavat toimintaan? Esimerkiksi lisämäärärahat ”elvytysbudjeteissa”,”Poliittiset päätökset aiheuttavat turhia kustannuksia.”Edellisten kysymysten taloudelliset vaikutukset tai seuraukset voivat olla hyvin merkittäviä.Suorien kustannusten lisäksi päätökset vaikuttavat välillisesti yhteiskunnanja yritysten toimintaan.3.2.2 Operatiiviset kustannusriskitRakennuttamisen operatiivinen toiminta on toinen keskeinen haastatteluissa esiinnoussut taloudellisten riskien tarkastelun taso. Tämän tason kysymykset liittyvätmuun muassa hankintamenettelyihin, suunnittelun ohjaamiseen ja aikataulujen hallintaan.Tässä yhteydessä ei ole syytä määritellä tarkasti käsitettä ”operatiivinen kustannusriski”.Karkeasti ottaen operatiivisella kustannusriskillä tarkoitetaan sellaisiaitse aiheutettuja toiminnan riskejä, joilla on kustannusvaikutuksia ja jotka on mahdollistahallita organisaation sisäisillä toimenpiteillä. Operatiiviset kustannusriskit ovatniin sanotusti ”Ratahallintokeskuksen omissa käsissä”.Esimerkkejä haastatteluissa mainituista operatiivisista riskeistä olivat− aikatauluriskit (operaattorien vaatimukset viivästyksissä / osaurakat on yhteensovitettava)− junaliikenteelle aiheutuvat onnettomuudet, esim. suistumiset− savimaiden painumiset− turvalaitekaapeleiden katkaisemiset− puutteelliset suunnitelmat− hankintamuodot− lisätyötOperatiivisten riskien toteutumisella on epäilemättä aina jonkin verran taloudellistavaikutusta. Se voi esiintyä suoraan esimerkiksi sakkona tai vahingonkorvauksenaoperaattorille tai välillisesti esimerkiksi työn hidastumisena ja tuottavuuden laskuna.Operatiivisille riskeille voidaan määrittää tai arvioida myös hinta.Ratahallintokeskuksella on ankara vastuu radanpitäjänä, jolloin riskien siirtäminenvoi haastattelujen mukaan maksaa kohtuuttomasti tai olla mahdotonta esimerkiksivahinkoriskien osalta. Ratahallintokeskus pitää itsellään myös kustannus- ja kokonaisaikatauluunsekä suunnitelmiin liittyviä riskejä. Taloudellisia riskejä ei pyritä”ujuttamaan” urakoitsijoille. Seuraavien riskien katsottiin kuitenkin kuuluvan urakoitsijoille:−−−työmenetelmiin liittyvät riskitaikaikkunan ylitykset ratatöissä (korvaus ylityksestä)vahinkoriskit miljoonaan euroon asti.Ratahallintokeskuksen radansuunnitteluohjeessa B20 on määritetty riskienhallinnantoimenpiteitä. Suunnitteluyksikön haastateltavat kertoivat niitä noudatettavan, muttarakennuttamisyksikössä kerrottiin, että kaikki suunnittelijat eivät täytä riskien hallin-

38nan vaatimuksia tyydyttävällä tavalla. Erään haastateltavan mukaan ohjeista ei myöskäänkäy ilmi, missä laajuudessa riskejä on käsiteltävä.Riskien taloudellinen tarkastelu liittyy tiiviisti projektien yleiseen talouden hallintaan.Tällä hetkellä konsulttien järjestelmillä seurataan projektien kustannuksia. Niistäpääkohdat viedään Ratahallintokeskuksen rakentamisen tilausten seurantaan (Tilkra).Toteutuneita kustannuksia seurataan kirjanpidosta saatavista raporteista.Ratahallintokeskuksessa on parhaillaan käynnissä taloushallinnon kehityshanke(Sampo). Hankkeella pyritään nykyaikaistamaan talouden suunnittelua ja seurantaa.Ne pyritään saamaan tiiviimmin muun toiminnan ohjauksen avuksi. Haastateltavienkeskuudessa Sampo-hankkeesta odotetaan helpotusta erityisesti toteutuneiden kustannustenseurantaan. Haastattelujen mukaan jälkilaskentaa tehdään Ratahallintokeskuksessahyvin vähän. Ylläpidon tilauksista pidetään kuitenkin yksikköhintaseurantaa.Talouden suunnittelun ja seurannan yleisen tason haasteita ovat:− kustannusten nousuvarauksia (indeksikorjauksia) ei voi tehdä− käyttövaltuutus rajoittaa tekemistä, vaikka budjetti sallisi− tavoitehintaisissa urakoissa bonuksiin varautuminen sitoo käyttövaltuutta− arvonalennuksissa hyvityksiä ei huomioida− rahoituskäytäntö vaikeuttaa useampivuotisten sopimusten tekoa− toteutuneiden kustannusten tarkastelu on nyt hyvin työlästä− ”päätöksen teko mennyt hyvin lyhytjänteiseksi ja silloin ei ole aikaa miettiä, mitäjos?”Projektien budjetit toteutuvat haastateltavien mukaan yleisesti ottaen riittävän tarkasti.Kustannusten ylitykset ja alitukset tasaavat toisiaan. Yksi arvio ”odottamattomistakustannuksista” oli noin 3–5 % projektin loppusummasta. Toisaalta myöshuomattavasti suurempiakin poikkeamia kerrottiin olevan. Hankkeen olosuhteet vaikuttavatmerkittävästi kustannusarvioiden toteutumisen tarkkuuteen. Kustannustenhallintaa pidettiin tarkempana kehitysinvestoinneissa kuin esimerkiksi korvausinvestointihankkeissa.Kysymykseen ”Milloin on kysymyksessä merkittävä taloudellinen riski” saatiin seuraavanlaisiavastauksia:− ”Poliittiset riskit.”− ”Liikennetarpeen muuttuminen.”− ”Suunnitelman laajuuden muuttuminen.−−−−”Miljoonan vahinko on merkittävä riski. Miljoonan ylitys 400 milj. € hankkeessa eiole ”merkittävä riski.””Jos sen takia ylitetään vuotuiset määrärahat.””100 000 € on jo merkittävä, en tiedä voiko sitoa yksittäiseen summaan.””Esimerkiksi pilaantuneet maalajit voivat olla.”Hankkeiden laajuuden tai sisällön muutokset ovat ehkä keskeisimpiä hankkeidentalouteen kohdistuvia riskejä.Rahoituksen epävarmuus nousi haastatteluissa usein esille. Rahoituksen epävarmuuttahallitaan pitämällä kokonaisbudjetista 5–7 % sitomattomana syksyyn asti.

39Kokonaisbudjetin sisällä tehdään niin paljon kuin voidaan. Viime aikoina on alettukäyttämään myös projektikohtaisia riskivarauksia. Yleensä ne määritetään kuitenkinkokonaissumman perusteella, ei yksittäisiä riskejä hinnoittelemalla. Kustannustenyleistä nousua tai markkinatilanteen ja suhdannevaihtelujen aiheuttamia kustannustenmuutoksia ei huomioida projektien budjeteissa.Riskienhallintatoimenpiteillä otetaan tunnistettuja riskejä haltuun. Seuraavassa esitetäänhaastatteluissa mainittuja riskienhallintatoimenpiteitä:−−−−−−−−−−−−Suunnitelmiin sisältyviä riskejä otetaan haltuun suunnitteluratkaisuja vaihtamalla.Suunnitelmia tarkastetaan ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta.Pidetään suunnitteluvastuu itsellä.Käytetään vain tiettyjä urakkamuotoja.Riskien vaikutuksia arvioidaan asiantuntijatyönä.Hankinnoissa on olemassa hyvin ohjeistetut hankintamenettelyt.Hankinnoissa pyritään käyttämään tarkkoja laatumäärityksiä ja sopivan kokoisiahankintapaketteja.Laatumääräysten alituksista tehdään poikkeamailmoitukset.Aikatauluriskejä vähennetään ohjauksella, valvonnalla ja reklamaatioilla.Noudatetaan hyviä työturvallisuusohjeita, joissa on valvonta mukana.Käytetään osaavia projektinjohtokonsultteja.Työmaakokouksissa• otetaan turvallisuusriskit esille ja poistetaan ne• sovitaan taloudellisissa ja laaturiskeissä toimenpiteet nopeasti.Strategisten ja operatiivisten riskien lisäksi turvallisuusriskit nousivat haastatteluissaesille voimakkaasti. Turvallisuusriskeillä on taloudellisia vaikutuksia kahdella erilaisellatavalla. Ensinnäkin onnettomuudet ja vahingot voivat aiheuttaa suoraan korvausvelvollisuuden.Toisaalta ne aiheuttavat myös häiriötä operatiiviseen toimintaan.Haastatteluissa tuli usein esille näkemys, että turvallisuusriskejä ei pitäisi hinnoitellavaan ne tulisi poistaa.3.3 Riskien taloudellisen käsittelynkehittämistarpeet ja -mahdollisuudetLaajasti nähdään, että taloudellisten riskien käsittelyä tulisi parantaa – vaikeampikysymys on kuinka. Yleisellä tasolla kerrottiin, että suunnitteluaikataulut ovat olleetkireitä ja mitä kireämpi suunnitteluaikataulu on, sitä enemmän syntyy turhia kustannuksia.Esimerkiksi vajavaisilla suunnitelmilla joudutaan kysymään tarjouksia. Pääasiallisenasyynä kireisiin aikatauluihin pidettiin valtion budjetin rahoituksen lyhytjänteisyyttä.Rahoituspäätösten saaminen vaiheittain estää projektin läpiviennin pitkäjänteisesti.Sitä pidettiin sekä turvallisuusriskinä että taloudellisena riskinä. Erään haastateltavanmukaan ”aika suuri osa riskeistä puuttuisi pitkäjänteisemmällä rahoituspolitiikalla”.Myös suuremmalla suunnitteluvarannolla voitaisiin erään haastateltavan mukaansäästää kustannuksia ja vähentää taloudellisia riskejä. Haasteena kehittämisessänähtiin omien resurssien vähyys.

40Haastateltavilta kysyttiin, mitä hyötyjä riskien paremmasta taloudellisesta tuntemuksestaolisi itselle tai Ratahallintokeskukselle. Erilaisia hyötyjä löytyi paljon. Ensinnäkintaloudellisen tarkastelun katsottiin parantavan yleisesti riskien arvioinnin tasoa.Hyötynä nähtiin myös yleisesti hankkeiden toteutusmahdollisuuksien paraneminenpitkällä aikavälillä. Seuraavassa esitetään listaus muista haastatteluissa mainituistahyödyistä:− resurssien kohdistamisen helpottuminen− fokusointi oleelliseen - tietoa oleellisista ja epäoleellisista asioista− kustannusarvioiden saaminen tarkemmiksi− tiedostettujen kustannusriskien poistaminen− kustannusten optimointi kunnossapidon ja perusparannuksien välillä− suunnittelun myöhästymisten vähentäminen− hankintamenettelyihin kohdistuvien valitusten väheneminen− rahoituksesta aiheutuvan epävarmuuden vähentäminen− korvausinvestointien parempi ajoittaminen− lisäbudjettien kanssa puljaamisen vähentäminen− päätöksentekoon lisätiedon saaminen päätösten vaikutuksista− tarkempien turvallisuusvaatimusten saaminen tilauksiin− uskottavuuden lisääntyminen, yleinen imago.Riskien taloudellisen tarkastelun hyötyinä nähtiin lisäksi, että suunnitelmallisellatoiminnalla vähennetään turhia kustannuksia. Myös tiedon saantia hankkeiden viivästymistensyistä pidettiin oleellisena. Toisaalta riskien taloudellista arviointia kohtaanesitettiin myös kritiikkiä kuten ”Ensisijaisesti tulee toimia ohjeiden mukaan eikä ottaariskejä” tai ”Menee tilastomatematiikaksi, ei anna kenellekään mitään”.Riskien taloudellisen tarkastelun organisoinnista kerrottiin, että tällä hetkellä vastuuriskien taloudellisesta tarkastelusta ei ole selkeä ja ettei taloudellinen tarkastelu olesystemaattista. Myöskään taloudellista tarkastelua ei ole ohjeistettu selkeästi. Avaintoimijoinariskien taloudellisen tarkastelun kehittämisessä pidettiin ”talousosastoa”ja projektipäälliköitä.Usea haastateltava esitti riskien taloudelliseen tarkasteluun laaja-alaista lähestymistä,esimerkiksi osastokohtaisesti projektien riskien käsittelyä. Vaihtoehtoisesti projektitasollatarkastelun voisi tehdä projektipäällikkö, pari avainkonsulttia ja muutamasubstanssin osaaja sekä menetelmäasiantuntija. Myös investoinnit ja kunnossapitopitäisi linkittää usean haastateltavan mielestä paremmin yhteen.Riskien taloudellisen tarkastelun organisoinnissa tulee huomioida myös Ratahallintokeskuksenyhdistyminen Tiehallinnon ja Merenkulkulaitoksen kanssa Liikennevirastoksi.Lopulliset päätökset riskien taloudellisen tarkastelun organisoinnista on syytätehdä vasta yhdistymisen jälkeen yhteistyössä edellä mainittujen organisaatioidenkanssa. Myös taloushallinnon kehityshanke Sampo on mahdollisesti linkitettävä riskientaloudellisen tarkastelun prosessiin. Yleisellä tasolla toivottiin, että johdon pitäisiymmärtää riskien kartoituksen merkitys paremmin. Muita muutostarpeita nykyisiintoimintatapoihin olivat haastattelujen mukaan:−sellaisen foorumin perustaminen, jossa taloudellisia riskejä käsitellään

41−−−−−−−−−−−−−tarvitaan toimintatapojen yhtenäistämistä (pieni virasto ja kukin tekee tavallaan)tarvitaan seurantatapojen yhtenäistämistä, seurantaan panostamistaseurantatiedon hyväksikäyttäminen uusien projektien suunnittelussahankintamenettelyn ohjeita pitäisi noudattaa tarkemminohjeiden tarkentamista, päivittämistä ja tunnetuksi tekemistä sekä sitoutuneempaanoudattamistanimikkeistöt on yhtenäistettävä, InfraRYL 2006-nimikkeistö on otettu käyttöönajoituskysymysten parempi käsittely TTS:ssäSammon testaus ja koulutus on tärkeääriskien käsittelyn integrointi muuhun toimintaanlisää vaihtoehtotarkasteluja ja aikaa päätöksentekoprosessiintalousarvioiden käsittelyyn tarvitaan uusi toimintatapa Liikennevirastossahankinnat, aikataulut ja sisällöt paremmin, niin kustannuksia säästetäänvuodenaikoja voisi hyväksikäyttää, esim. sillat talvella.Edellä luetellut muutostarpeet tulisi huomioida toimintajärjestelmän kehitystyössä.Myös Sampo-hankkeen yhteydessä on syytä pyrkiä ratkaisemaan edellisiä kysymyksiä.Riskien taloudellisen tarkastelun kehittämisessä laajimmin tarvetta nähtiin kustannustietoudenlisäämiseen ja hyödyntämiseen kustannusseurannan avulla. Muina toistaiseksimainitsematta jääneinä mahdollisuuksina nähtiin sisäisten ” Best Practices”-menettelyjen käyttöönotto ja urakoitsijoiden riskipankki. Eräs ehdotus oli ottaa riskientaloudellisen tarkastelu hankkeen eri vaiheisiin normaalikäytännöksi, mikä on hyvätavoite jatkoa ajatellen.

424 TuloksetHaastatteluissa toivottiin muun muassa Ratahallintokeskuksen toimintatapojen yhtenäistämistä,riskien käsittelyn integrointia muuhun toimintaan ja sellaisen fooruminperustamista, jossa taloudellisia riskejä käsiteltäisiin.Tutkijoiden näkemyksen mukaan asia koskee kuitenkin lähes kaikkia organisaatiossatoimivia henkilöitä. Käsittelytavat ja tarkasteltavat asiat vain vaihtelevat. Itse asiassakäsiteltävät asiat vaihtelevat niin suuresti, ettei niitä kannata pakata tiettyyn foorumiintai tiettyyn yhteen työkaluun. Sen sijaan tarvitaan yhteiset menettelytavat jaselkeät vastuut riskien käsittelyn pääperiaatteista. Rakennuttamisen riskien taloudellisessatarkastelussa on otettava huomioon, kuinka riskien taloudellinen tarkasteluorganisoidaan, prosessoidaan ja mitä menetelmiä tarkasteluun käytetään. Tässä luvussaesitetään tutkijoiden suositukset edellisiin kysymyksiin yleisellä tasolla. Yksityiskohtaisistasuosituksista on laadittu erillinen raportti.4.1 Riskien taloudellisen tarkastelunorganisointiEnsimmäinen kysymys riskien taloudellista tarkastelua kehitettäessä on, kuinka tarkasteluorganisoidaan. Tämä tutkimus on tehty suuren organisaatiomuutoksen siirtymävaiheessaeli Ratahallintokeskuksen ja kahden muun viraston yhdistymisen aikaan.Koska tilaajaorganisaatiolla ei ollut tarkkaa tietoa tulevasta organisaatiosta,tässä tutkimuksessa organisointia käsitellään Ratahallintokeskuksen organisaationmukaisesti. Esimerkiksi ”ylimmällä johdolla” tarkoitetaan Ratahallintokeskuksenylijohtajaa ja johtoryhmää.Ratahallintokeskuksen ylimmän johdon osa riskien taloudellisessa tarkastelussa painottuustrategisten riskien sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyvien riskientarkasteluun. Investointiosaston vastuulle kuuluu niin sanotut hankesalkun riskit jahankepäälliköille yksittäisiin hankkeisiin liittyvät taloudelliset riskit. Kuvassa 9 ”Taso1” kuvaa ylimmän johdon vastuulle kuuluvien riskien käsittelyaluetta. Taso 2 kuvaainvestointiosaston pääasiallista vastuualuetta ja taso 3 hankepäälliköiden vastuualuetta.Tasot 2 ja 3 muodostavat rakennuttamisen operatiivisten riskien käsittelyn alueen.Rakennuttamisen riskien taloudellisessa tarkastelussa tulee ottaa huomioonmyös yhteistyö sidosryhmien kanssa (taso 4). Kyseeseen tulee tämän tutkimuksenlaajuudessa lähinnä ne vaatimukset, mitä hankkeen eri osapuolilta vaaditaan riskientalouden tarkastelun suhteen.

43Taso 1 - ylin johto- 5 vuoden aikajänneToiminta-ja taloussuunnitelmaTaso 2 -investointiosasto - 1-3 vuoden aikajänneHankesalkkuProjekti 1Projekti 2 Projekti 3 Projekti nTaso 3 - hankepäälliköt - hankkeen keston aikajänneProjektien tehtävätJohto Suunnittelu Hankinnat ToteutusTaso 4 - suunnittelijat, rakennuttajakonsultit, urakoitsijat, järjestelmätoimittajat,...Kuva 9.Riskien taloudellisen tarkastelun tasot. Organisaation eri tasoilla käsitelläänerilaisia riskejä.Riskien taloudellisen tarkastelun lähtökohtana voi olla joko kokonaisvaltainen riskienarviointitai projektin kustannusarvio (hankeosalaskelma). Keskeisenä toimenpiteenäon riskien hinnoittelu, joka voidaan tehdä joko asiantuntija-arviona tai pitkäaikaiseenriskikustannusten seurantaan perustuen. Käytännössä paras tulos saadaanyhdistämällä molemmat menetelmät. Riskien hinnoittelun lisäksi on kehitettävä myöstoimintatavat, joilla taloudellisesta tarkastelusta saatavaa tietoa hyödynnetään talous-ja päätöksentekoprosesseissa (kuva 10).Kokonaisvaltainenriskien arviointiHankeosalaskentaRiskien hinnoitteluRiskien hinnoitteluVienti talous- japäätöksentekoprosesseihinVienti talous- japäätöksentekoprosesseihinToimintajärjestelmä / Taloushallinnon järjestelmäKuva 10.Riskien taloudellisen tarkastelun lähtökohtana voi olla joko kokonaisvaltainenriskienarviointi tai projektin kustannusarvio (hankeosalaskelma).

444.2 Riskien taloudellisen tarkastelun prosessiHankeen eri vaiheissa ja organisaation eri tasoilla taloudellisia riskejä käsitelläänerilaisilla menetelmillä. Erittäin tärkeää on, että tieto tunnistetuista riskeistä saadaansiirrettyä hankkeen vaiheiden välillä eteenpäin. Kuvassa 11 on esitetty riskien taloudellisentarkastelun prosessi.TarvemuistioTarveselvitysRakentamistyöYleissuunnitelmaEduskuntakäsittelyRatasuunnitelmaRakentamissuunnitelmaTaso 1RiskipankkiHyöty/kustannusanalyysiHerkkyystarkastelutPoikkeamien käsittelyRiskiskenaarioiden käsittelyTaso 2Hankeriskien tarkastelu(riskikartta)Kustannusarvion riskivaraus, kustannustennousuvaraus ja lisätyövarausPoikkeamienanalysointiTaso 3Riskien kokonaisvaltainen arviointi(kvalitatiivinen arviointi)Poikkeamien raportointiRiskien hinnoitteluja simulointiKuva 11.Riskien taloudellisen tarkastelun prosessi. Vihreät nuolilaatikot kuvaavatriskien taloudellisessa tarkastelussa käytettäviä menetelmiä. Mustatnuolet kuvaavat riskiviestinnän suuntaa organisaation tasojen välillä.Eräs mahdollisuus riskitiedon tallettamiseen on riskipankki.TarveselvitysvaiheTarveselvitysvaiheessa tarkastellaan hankkeista saatavia hyötyjä ja kustannuksia.Hankkeiden riskejä käsitellään jo nykyisinkin Ratahallintokeskuksessa muun muassahyöty-kustannusanalyysien herkkyystarkasteluilla. Organisaation tulee varautua laajemminkintoimintaympäristössä tapahtuviin erilaisiin muutoksiin ja tehdä etukäteenvaihtoehtoisia suunnitelmia siitä miten toimitaan, kun joku riski toteutuu (skenaarioajattelu).Tarveselvitysvaiheen riskit ovat luonteeltaan sellaisia, että ne kuuluvatylimmän johdon vastuulle.YleissuunnitelmaYleissuunnitteluvaiheessa on tärkeää hankkeen edellytysten varmistaminen. Tähänvoidaan käyttää riskien taloudellisen tarkastelun prosessikarttaa. Tässä vaiheessavoidaan aloittaa myös riskien euromääräinen käsittely. Vastuu riskien taloudellisestatarkastelusta on pääasiassa investointiosastolla

45RatasuunnitelmaErityisesti ratasuunnitteluvaiheen alussa voisi olla riskien taloudellisen tarkastelunavainhetki. Tässä vaiheessa on jo mahdollista saada esiin suurin osa hankkeen taloudellisistariskeistä ja toisaalta niihin ehditään vielä vaikuttamaan. Tällöin hankkeessatehdään muutoinkin hyvin merkittäviä päätöksiä talouteen liittyen.RakentamissuunnitelmaValtaosa hankkeen kustannuksiin vaikuttavista päätöksistä on tehty jo ennen rakentamissuunnitteluvaihetta.Tässä vaiheessa toteuttamiskustannukset voidaan jo melkoluotettavasti arvioida ja sitoa aikatauluihin. Kuitenkin tässä vaiheessa voidaan tehdälaiminlyöntejä tai virheitä, jotka aiheuttavat myöhemmin kustannusten nousua. Esimerkiksipuutteelliset hankintamenettelyt ja -asiakirjat sekä viivästykset suunnitteluaikatauluissavoivat aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.Rakentamissuunnitteluvaiheessa olisi hyvä päivittää aiemmin tehty riskien taloudellinentarkastelu ja ottaa se huomioon rakentamissuunnittelua tehostavana tekijänä.Tässä vaiheessa voidaan riskien (taloudelliseen) tarkasteluun ottaa myös uusia näkökulmia.Esimerkiksi riskejä voidaan tarkastella työnsuunnittelun osa-alueiden, hankkeenaikataulunimikkeiden tai kustannusarvionimikkeiden pohjalta systemaattisesti.RakentamistyöRakentamistyön aikana turvallisuusriskit käsitellään erillään riskien taloudellisestatarkastelusta. Kuitenkaan turvallisuusriskejä ei voida kokonaan ohittaa riskien taloudellisessatarkastelussa, vaikka päähuomio olisikin turvallisuusriskien poistamisessa,koska turvallisuusriskien hallintatoimenpiteet saattavat nostaa hankeen kustannuksia.Riski on siinä tapauksessa, että kustannusarvion laadinnassa ei ole osattu ottaahuomioon riittävästi työn vaatimia tukitoimintoja. Yksi mahdollisuus on käyttää turvallisuusriskienarviointia yhtenä riskien taloudellisen tarkastelun lähtötietona muidenlähteiden rinnalla.4.3 Riskien taloudellisen tarkastelunmenetelmätRiskien taloudellisen tarkastelun menetelmäperustaksi on valittu Last Planner menetelmänsoveltaminen ratahankkeiden tasolle. Riskien taloudellisella tarkastelulla pyritäänensisijaisesti varmistamaan ratahankkeen taloudellisen onnistumisen edellytykset(kuva 12). Toisena tavoitteena on saada rakennuttamisessa esiintyvää taloudellistaepävarmuutta hallintaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi erilaisiatietoteknisiä sovelluksia (taulukko 6). Liitteessä 2 on esitetty ohjelmistokartoituksenpääkohdat.

46SuunnitelmatHankinnatUrakoitsijatKalustoAlue / rata-alueEdeltävät tehtävätOlosuhteetRiskien taloudellinen tarkasteluRATA-HANKEKuva 12.Taloudellisten riskien luokittelu. Tutkimuksessa valittiin Last Plannermenetelmässä(Koskela 2003) esitetty hankkeen edellytysten luokitteluriskien taloudellisen tarkastelun lähtökohdaksi. Vasemmalla on esitettylistauksena ratahankkeen onnistumisen edellytykset. Edeltävillä tehtävillätarkoitetaan esimerkiksi hankkeen organisaation muodostamista,lupien hankintaa ja rahoitusta. Näitä voidaan nimittää myös hankkeenyleisiksi edellytyksiksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan edellytyksissäesiintyviä riskejä talouden näkökulmasta.Tämän raportin luvuissa 2 ja 3 esittettyjä listauksia on hyödynnetty riskien taloudellisentarkastelun menetelmien kehittämisessä luokittelemalla ne uudelleen Last Plannerinosa-alueiden mukaisesti ja muokkaamalla ne rakennuttamisen näkökulmaan.Riskiluettelot esitetään tutkimuksen toisessa raportissa ja erillisessä tiedostoliitteessä:”Riskien taloudellisen tarkastelun prosessikartta”

47Taulukko 6.Tutkimuksessa kartoitettiin riskien hallintaan kehitettyjä kaupallisiaATK-sovelluksia. Yleisimpiä menetelmiä riskien käsittelyyn ovat simulointi,päätöspuut ja optimointi.Ohjelma:SimulointiPäätöspuuOptimointiRiskien tunnistusRiskiskenaarioVisualisointiResurssienkohdentaminenHerkkyystarkasteluActive Risk Manager XAnalytica X XCrystal Ball X XDecision Pro X XDesignsafe XDPL X X XExpert Choice X XGoldsim X X X XiDecide X X X XOpen Plan XPrimavera Risk AnalysisXPHA-Pro XPowersim Studio 8 XPrecision Tree X X X

485 Pohdinta5.1 Tutkimuksen suoritusRiskien taloudellisen tarkastelun menettelytapojen kehittäminen on hyvin monitahoinentehtävä. Kehitystyössä tarvitaan muun muassa riskien arvioinnin teoriataustan jatalousprosessien tuntemusta, kohdeorganisaation riskiavaruuden tuntemusta sekätutkimusmenetelmien hallintaa. Lisäksi pitää ottaa huomioon ihmiset sekä riskienlähteinä että niiden käsittelijöinä.Riskien arvioinnin teoriaa ja menetelmiä löytyy kirjallisuudesta runsaasti. Keskeisimpänähaasteena on löytää ratkaisu, joka olisi käyttäjille mahdollisimman hyödyllinen.On myös huomattava, että erilaiset riskit vaativat erilaiset käsittelymenetelmät (mallintamismenetelmät).Esimerkiksi strategisten riskien, operatiivisten riskien ja vahinkoriskienkäsittely poikkeaa toisistaan niin paljon, että yhdellä työkalulla ei niitä kaikkiakannata käsitellä.Haastattelujen aikana Ratahallintokeskuksessa oli työn alla muun muassa iso organisaatiouudistus(Liikennevirasto) ja mittava taloushallinnon kehityshanke (Sampo).Myös projektien hallinnassa käytettävät nimikkeistöt oli hiljattain vaihdettu ja niidenkehittäminen oli mahdollisesti kesken (InfraRYL).5.2 Tutkimuksen luotettavuusTutkimuksen päätavoitteena oli soveltaa uusia riskienhallinnan menetelmiä Ratahallintokeskuksenrakennuttamiseen liittyvien riskien taloudellisten merkitysten arviointiin.Osatavoitteita olivat−−−riskienhallinnan nykytilanteen arviointi kohdeympäristössäriskien taloudellisten tarkastelun vaihtoehtoisten menetelmien etsiminen, testaaminenja kehittäminenriskien siirtämisestä ja jakamisesta saatavien hyötyjen ja kustannusten arvioiminen.Riskien hallinnan nykytilanteen arviointi on ollut lähtökohtana riskien taloudellisentarkastelun prosessikartan laadinnassa ja muiden suositusten esittämisessä. Ratahallintokeskuksessasuoritetuissa haastatteluissa kävi ilmi, että turvallisuusriskien käsittelyon systemaattista, mutta kokonaisvaltaisessa riskien arvioinnissa ja riskien taloudellisessatarkastelussa on kehittämisen varaa. Esimerkiksi riskien taloudellisentarkastelun prosessia voi selkeyttää.Tutkimuksessa etsittiin uusia riskienhallinnan menetelmiä riskienhallinnan käsikirjojen,tieteellisten artikkeleiden ja kaupallisten sovellusten avulla. Myös parhaita suomalaisiaalan asiantuntijoita haastateltiin. Tutkimuksen alkuvaiheessa muodostuikäsitys tietystä rakennuttamisen taloudellisen tarkastelun menetelmäkokonaisuudesta.Tutkimuksen aikana muodostui käsitys, että riskien taloudellista tarkastelua eivoida organisaatiossa hallita yhdellä menetelmällä tai työkalulla, vaan tarvitaan useanmenetelmän yhdistelmää. Kooste menetelmistä on esitetty ”Rakennuttamisenriskien taloudellinen tarkastelu – Riskien taloudellisen tarkastelun prosessi ja menetelmät”-raportissa.

49Aikataulullisista syistä menetelmät testattiin ainoastaan tutkijoiden kirjoituspöytätyönä.Tällainen testaus ei anna yhtä luotettavaa käsitystä menetelmistä kuin, jos neolisi voitu testata todellisissa hankkeissa tai prosesseissa. Testauksessa löydettiinkuitenkin sellaisia ohjelmia, joihin tutkimuksen tilaajan olisi suositeltavaa tutustuaperusteellisemmin. Toisaalta voitiin myös melko suurella varmuudella sulkea poisuseita menetelmiä, jotka eivät sovellu riskien taloudelliseen tarkasteluun kohdeorganisaatiossa.Menetelmien kehittämisessä pääpaino oli taloudelliseen riskien tarkasteluun käytettävienriskilistojen laadinnassa. Riskilistojen lähtötietoja kerättiin laajasti erilaistaprojektitoimintaa käsittelevästä kirjallisuudesta ja tieteellisistä artikkeleista. Myösasiantuntija-haastatteluista saatiin aineistoa riskilistojen laadintaan. Riskilistojen ontarkoitus olla ainoastaan lähtökohta hankekohtaiselle riskien tarkastelulle, jotenmahdollisten yksittäisten riskien puuttuminen listauksista ei ole merkittävää. Riskilistojensisältö on kuitenkin kerätty systemaattisesti hankkeen edellytyksiä tarkastelemalla,joten erilaiset riskiryhmät ovat mukana ainakin otsikkotasolla.Tietyt riskit kuuluvat hankkeissa tyypillisesti tilaajan kannettavaksi ja tietyt riskiturakoitsijan kannettavaksi. Osa riskeistä voidaan kuitenkin kohdistaa kummalle tahansatai jakaa. Esimerkiksi inflaatio, poikkeukselliset sääolosuhteet ja lakien sekämääräysten muuttuminen ovat sellaisia. Riskien siirtäminen tai jakaminen osapuolienvälillä on riippuvainen muun muassa osapuolen kyvystä tunnistaa ja kantaa riski.Riskin todennäköisyyden kontrolloitavuus ja seurausten hallintakyky tulee myös ottaahuomioon riskejä kohdistettaessa, siirrettäessä tai jaettaessa.Riskien jakamisen ja siirtämisen kysymykset ovat tapauskohtaisia, joten yleispäteviäarvioita niiden hyödyistä ja kustannuksista ei voida antaa. Kuitenkin voidaan todeta,että periaatteessa riskien jakamisella on saatavissa aikaan hyötyjä sitä kautta, että semotivoi molempia osapuolia tekemään työtä riskin hallitsemiseksi. Esimerkiksi tavoitehintaurakkaakäyttämällä saadaan molemmat sopimusosapuolet tavoittelemaanyhteistä tavoitetta.

50LähdeluetteloAkintoye & Fitzgerald. 2000. “A Survey f current cost estimating practices in the UK”.Construction Management and Economics. 2000, 18. s.161172. 11s.Akintoye, A.S. 2000. "Analysis of factors influencing the project cost estimating decision".Construction Management and Economics. 2000, 18. s.77-89. 11 s.Akintoye, A.S. 1999. "Factors influencing the project cost estimating decision". CIB W55& W65 Joint triennial Symposium Customer Satisfaction: A ocus for researsh & parctice.Cape Town: 5-10 September 1999. Editors: Bowen, P. & Hindle, R. 8 s.Belout, A. & Gauvreau, C. 2004. “Factors influencing project success: the impact of humanresource management”. International Journal of Project Management 22. pp 1-11.Cooper, D.F., Grey, S., Raymond, G. & Walker, P. 2005. Project Risk Management Guidelines:Managing Risk in Large Projects and Complex Procurements. Hoboken, NJ: J. Wiley,2005.Dikmen, I., Birgonul, M.T., Han, S. 2007. Using fuzzy risk assessment to rate cost overrunrisk in international construction projects. International Journal of Project Management.25/2007. Sivut 494-505.Edward & Bowen. 2005. Risk Management in Project Organisations.Fayek, A. & Young, D.M. 1998. "A survey of tendering practices in the Australian constructionindustry". Engineering Management Journal Vol. 10 No. 4, December 1998. s.29-34. 5 s.Hessler P.G. 2005. Power Plant Contruction Management: A Survival Guide. PennWellCorporation. 375 s.Huemann, M., Keegan, A. & Turner, J. R. 2007. “Human resource management in theproject-oriented company: A review”. International Journal of Project Management 25.pp. 315-323.Isik, Z., Arditi, D., Dikmen, I. & Birgonul, M. T. 2009. Impact of corporatestrengths/weaknesses on project management competencies. International Journal ofProject Management. 27. pp. 629-637.Lam, K.C., Wang, D., Lee P.T.K. & Tsang, Y.T. 2007. Modelling risk allocation decision inconstruction contracts. International Journal of Project Management. 25/2007. ss. 485–493Lehti-Miikkulainen, O. 2005. Riskien hallinnan systematisointi tiensuunnittelun ja investointienhankinnassa. Tiehallinto. Sisäisiä julkaisuja 13/2005. Helsinki 2005.Koskela, Lauri & Koskenvesa, Anssi. 2003. Last Planner -tuotannonohjaus rakennustyömaalla[LastPlanner production control on construction sites]. Espoo 2003. VTT Tiedotteita.Research Notes 2197. 82 s. + liitt. 20 s.

51Manninen, A-P., Väylähankkeen esisuunnitteluvaiheen kustannushallinta. Väitöskirja.Teknillinen korkeakoulu. Espoo 2009.Merna, T. & Al-Thani F.F. 2008. Corporate Risk Management. 2 nd Edition. Wiley. 442 s.M. Modarres . 2006. Risk Analysis in Engineering: Techniques, Tools, and Trends, Taylorand & Francis. 2006Ratahallintokeskus. Radan suunnitteluohje. Ratahallintokeskuksen julkaisu B 20. 2008.Ratahallintokeskus. Prosessikuvaukset.Ratahallintokeskus. Vuosikertomus 2008.Ratalaki 110/2007Rataverkon jatkosähköistyksen tarveselvitys ja hankearviointi. Iikkanen, P., Nieminen, J.Ratahallintokeskus. Strategioita ja selvityksiä 1/2005. Helsinki 2005.Riskien arvioinnin koulutusaineisto 2009Smith ja Merrit. Proactive Risk Management.2002Spedding, L.S. ,Rose, A., 2008. Business Risk Management Handbook: A SustainbaleApproach. CIMA 2008. ISBN: 9780750681742. 783 s.Tiehallinto, Rakentamisaikainen riskienhallinta. Tampere 2006. Sisäisiä julkaisuja26/2006. 18 s. ISSN 1458 - 1561, TIEH 4000522 - v.Tolonen, T., Rakennushankkeen riskien arviointi kustannusarviolaskennassa. Väitöskirja,Tampereen teknillinen yliopisto. Tampere 2003.Internet lähteet:PK-RH 2000-2009. Riskien tunnistaminen [http://www.pkrh.fi/tyovalineet/haavoittuvuusanalyysi-1/riskien-tunnistaminen]VTT 2008. Riskianalyysit. [verkkodokumentti]. Saatavissa: [http://www .vtt.fi/ proj/riskianalyysit/riskianalyysit_maaritelmia.jsp]. Luettu 26.11.2009VTT Tuotteet ja tuotanto; Riskianalyysien menetelmät; Haavoittuvuusanalyysi, Potentiaalistenongelmien analyysi, Vaarallisten skenaarioiden analyysi, Työn turvallisuusanalyysi,Askelma, Elmeri, Turvallisuuskymppi, Tuttava, PK-yrityksen riskienhallinta[http://riskianalyysit.vtt.fi/].The New York Times Company, 1998. Business. Glossary of Financial and BusinessTerms. [www.nytimes.com/library/financial/glossary/bfglosa.html] Luettu 26.11.2009Työsuojeluhallinto 2009. Työsuojelupiirit, riskienarviointi [http://www.tyosuojelu.fi/fi / riskienarviointi]

52Kankainen, Jouko, Riskien ennakointi ja hallinta. TKK Rakentamistalouden laboratorionkurssit 2008.[http://www.rta.tkk.fi/Kurssit/238/Projektitoiminta%20Luento1%20238.pdf]

Liite 1 / 1 (4)Tutkimuksessa suoritetut haastattelut jaRatahallintokeskuksen henkilöstönhaastattelulomakeRatahallintokeskusNimiYksikköSimo Sauni hankintayksikkö 5.8.Jouni Juuti Suunnitteluyksikkö 11.8.Timo Kurki Suunnitteluyksikkö 11.8.Pentti Hirvonen Suunnitteluyksikkö 11.8.Kaarina Korander Suunnitteluyksikkö 11.8.Matti Orivuori Investointiosasto 11.8.Juha Virolainen hankintayksikkö 13.8.Riitta Järveläinen Rakennuttamisyksikkö 13.8.Mikko A. Heiskanen Rakennuttamisyksikkö 13.8.Juha‐Heikki Pasanen Rakennuttamisyksikkö 13.8.Hannu Lehikoinen Suunnitteluyksikkö 17.8.Tommi Rosenvall Rakennuttamisyksikkö 17.8.Juha‐Matti Vilppo Tekninen yksikkö 22.9.Muut asiantuntijatNimiYksikköKalle Kähkönen VTT 23.6. ja 12.11Outi Lehti‐Miikkulainen Ramboll Oy 22.10.Pekka Montin Rapal Oy 29.10.Timo Visa CA Software Oy 29.10.

Liite 1 / 2 (4)YleistäKysymysVastausPVM:1 Vastaajan nimi2 Ammattinimike / tehtävä3 Vastaajan organisaatio / yksikköProjektien budjetointi ja seuranta4 - Kuinka projektien budjetit laaditaan?5 - Kuinka budjetointi on organisoitu?- Kuka laatii budjetit?- Kuka hyväksyy?6 - Kuinka budjetteja seurataan?- Projektinumerot?- Litterataso?- Kustannuspaikat?- Kirjanpito?- Tehdäänkö jälkilaskentaa?7 - Kuinka taloudellisia riskejä käsitellään budjeteissa?- Kustannusriskit?- Riskien kustannukset?(mitä ovat?)8 - Kuinka tarkasti projektien budjetit toteutuvat?Riskien taloudellisen tarkastelun nykytilanne?9 - Kuinka riskejä käsitellään rakennuttamisprojekteissa?- Mitä riskejä käsitellään?- Käytetäänkö riskikarttoja, tarkistuslistojatms.?- Kuinka riskien taloudellinen tarkasteluon ohjeistettu?10 - Käsitelläänkö riskit kokonaisvaltaisesti?(Onko käytössä kokonaisvaltainen riskienarviointikäsitys)11 - Ketkä vastaavat projektien riskienhallinasta- Keiden vastuulla riskien taloudellinen tarkasteluon?12 - Kuinka erilaisia riskityyppejä / riskiluokkiaarvioidaan taloudellisessa näkökulmassa?- Luettele projekteissa nykyisin huomioitaviataloudellisia riskityyppejä tai –lajeja- Mitä muita riskityyppejä pitäisi tarkas-

Liite 1 / 3 (4)tella talouden suhteen?13 - Miten riskien kustannuksia arvioidaan jakäsitellään projektin eri vaiheissa?14 - Millaisia riskienhallintatoimenpiteitä käytetäänRHK:ssa?- Mitä ne ovat?- Miten ne valitaan?- Miten niitä allokoidaan (kohdistetaan)projektien välillä?- Kuinka niiden kustannuksia (panoksia)arvioidaan?- Kuinka niiden vaikutusta riskin suuruuteenarvioidaan?15 - Miten toimitaan, jos riski toteutuu?- Kustannusten selvittäminen?- Raportointi?16 - Onko taloudellisia riskejä siirretty muilleosapuolille (alihankkijat)?- Mitä riskejä pitää itse kantaa?17 - Kuinka hyvin suunnitteluohjeessa B20 esitettyjäriskien käsittelyn periaatteita toteutetaan?18 - Kuinka riskimatriisi soveltuu riskien taloudellisenarvioinnin käsittelyyn tai lähtökohdaksi?Riskivarausten suuruuden määrittämisentapa nykyisin?19 - Kuinka riskikustannuksiin varaudutaan?- Käytetäänkö riskivarausta?20 - Kuinka riskin suuruus määritetään?- Kuinka riskit hinnoitellaan?- Riskin todennäköisyyden määrittäminen?- Riskin toteutumisen kustannusten arviointi?21 - Onko edellisten sisäistä seurantaa käytettävissä?22 - Onko julkisia tilastoja käytettävissä?23 - Miten eri riskien kokonaisvaikutusta käsitellään?- Miten riskikustannukset yhdistetään taitehdään yhteismitallisiksi?- Miten vertaillaan eri projekteja?24 - Milloin kysymyksessä on merkittävä taloudellinenriski?- Miten se määritellään?Riskien taloudellisen tarkastelun kehitystarpeet

Liite 1 / 4 (4)25 - Mitä hyötyä omassa työssäsi olisi riskientaloudellisen merkityksen paremmasta tietämyksestä?26 - Mitä hyötyä RHK voisi saada riskien taloudellisenmerkityksen paremmasta tuntemuksesta?27 - Tarvitaanko mielestäsi RHK:ssa uusia toimintatapojatai työkaluja riskien taloudellisenarvioinnin käsittelyyn?- PerusteleRiskien taloudellisen tarkastelun kehittämismahdollisuudet28 - Kuinka riskien taloudellista tarkastelua pitäisimielestäsi kehittää?29 - Kuinka riskien taloudellinen käsittely pitäisiorganisoida RHK:ssa ja projekteissa?- Ketkä ovat avainhenkilöitä?30 - Mitä muutoksia nykyisiin toimintaprosesseihinpitää tehdä, jotta riskien taloudellistakäsittelyä voidaan parantaa?- Arviointikäytännöt?- Ohjeet?- Työkalut?- Seuranta?Muita kysymyksiä31 - Mitä muuta olisi pitänyt kysyä?32 - Ketä muuta kannattaisi haastatella?33 - Voisitko toimittaa riskien käsittelyn ja rakennuttamisenprosessikuvaukset34 - Haluatko olla riskienhallintatyökalun kehitystyössäjatkossakin mukana?

Liite 2Ohjelmistokartoituksen yhteenvetoOhjelma: Yleiskuvaus: Menetelmä/tarkoitus: Soveltuvuus:Active RiskManagerAnalyticaCrystal BallIlmailu- ja avaruusala.Internet – pohjainen.Päätöspuu pohjainen.Yksinkertaisen ulkoasu.Taulukkolaskenta pohjainen.“mitä jos” – tapausten käsittely.Riskitilan valvonta.Riskien lieventäminen jatunnistus.Simulointi.Optimointi.Simulointi.Riskien tunnistus.Decision Pro Päätöspuu pohjainen. Päätöksenteko työkalu.Optimointi.Tekniset riskit.Taloudelliset riskit.Pystytään hallitsemaanmyös muunlaisiariskejä.Tuotteen tai hinnanoptimointiin.Taloudelliset riskit.Tekniset riskit.Strategia suunnitteluun.Tuotteen hinnanoptimointi.DesignsafeTehdas ja tuotantolinja käyttöön.Riskien havainnointi jaarviointi.DPL Monipuoliset tulosteet. Päätöksenteko työkalu.Optimointi.Simulointi.Expert Choice Windows pohjainen.Päätöksenteko työkalu.Integrointi mahdollisuus Microsoftinohjelmien kanssa.”mitä jos” – tapausten käsittely.GoldsimiDecideOpen PlanPrimavera RiskAnalysisPäätöspuu pohjainen.“visuaalinen taulukkolaskentaohjelma”.Päätöspuu pohjainen.Integroitavissa Microsoft Excelinkanssa.“mitä jos” – tapausten käsittely.Auttaa kohdentamaan resursseja.Helpottaa tiedon jakamista.Tilannekuva raportit.Valmistajan antama tieto suppeaa.Simulointi.Optimointi.Simulointi.Optimointi.Resurssien hallinta ohjelma.Simulointi.Tekniset riskit.Turvallisuus riskit.Tuotteen hinnanoptimointi.Soveltuu lähinnävisualisointiin.Taloudelliset riskit.Tekniset riskit.Tuotteen hinnanoptimointiResurssien hallinta.Projektien suunnitteluunja valvontaa.Taloudelliset riskit.Aikataululliset riskit.PHA-ProKäytetään prosessiteollisuudessa.Optimointi.Ajan optimointi.PowersimStudio 8Käyttökelpoinen monikansallisissayrityksissä.Simulointi.Valmistajan antamatieto suppeaa.Precision TreePäätöspuu.Vaikutusdiagrammit.Microsoft Excel pohjainen.Optimointi.Tuotteen hinnanoptimointi.Parhaan vaihtoehdonvalinta.

ISSN-L 1798-6656ISSN 1798-6664ISBN 978-952-255-526-7www.liikennevirasto.fi