Uusiutuva energia - Toimialaraportit

Julkaisusarjan nimi ja tunnusKäyntiosoite Postiosoite ToimialaraporttiAleksanterinkatu 4 PL 32Puhelin (09) 1600100170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 5/2013Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri)Markku AlmToimialapäällikköVarsinais-Suomen ELY-keskusJulkaisuaika29.11.2013Toimeksiantaja(t)Työ- ja elinkeinoministeriöToimielimen asettamispäiväJulkaisun nimiUusiutuva energiaTiivistelmäTilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2012 uusiutuvan energian toimialaan kuuluvien yritysryhmientuotannon bruttoarvo oli 842 miljoonaa euroa. Uusiutuvan energian toimintaa harjoitettiin kaikkiaan 879 yrityksessä,jotka työllistivät yhteensä 6074 henkilöä. Yrityksistä 94,7 % oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Näidenmikroyritysten osuus alan liikevaihdosta oli 56,5 % ja työpaikoista 43,5 %.Vuonna 2012 uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä 11,2 % oli vesi- ja tuulivoiman käyttöä, 15,1 % pienpuunkäyttöä, 30,9 % teollisuuden ja energiantuotannon puunkäyttöä, metsäteollisuuden jäteliemien käyttöä 34,3 % ja10,6 % muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Muiden energialähteiden ryhmä sisältää lämpöpumppujentuottaman energian, kierrätyspolttoaineet, biokaasun ja muiden biopolttoaineiden käytön osuuden.Suurin osa uusiutuvan energian yrityksistä on hyvin pieniä mikroyrityksiä. Toimialan yrityksistä vain harva onkansainvälistynyt merkittävästi. Suuren ryhmän tällä toimialalla toimivista yrityksistä muodostavat maatilat, joillamaatalouden toiminnan ohella harjoitetaan lämpöyrittäjätoimintaa tai energiaraaka-aineiden tuotantoa. Puuperäisetenergia raaka-aineet muodostavat merkittävän osan uusiutuvan energian kokonaistuotannostamme tällä hetkellä janäin on myös tulevaisuudessa.Uusiutuvan energian yritykset toimivat pääsääntöisesti kotimarkkinoilla ja erityisen usein alueellisella tai enintäänmaakunnallisella tasolla. Merkittävin vientituote on ollut puupelletti. Vuoden 2012 kotimaan 252 000 tonnintuotannosta 61 000 tonnia eli 24 % vietiin ulkomaille, lähinnä Ruotsin ja Tanskan pellettimarkkinoille. Pelletin tuontiSuomeen on sen sijaan laskenut 50 000 tonnista 28 000 tonniin vuosien 2009 ja 2012 välillä.EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi vahvistamat velvoitteet eri jäsenmaille luovat merkittävänkasvumahdollisuuden uusiutuvan energian alan toimijoille. Suomessa biokaasun, etanolin ja puudieselin tuotantosekä peltobiomassojen hyödyntäminen ovat edelleen vasta toiminnan alku- ja kehittelyvaiheessa.Ely-keskuksen yhteyshenkilö: Markku Alm, markku.alm@ely-keskus.fi, puh 0400-864945TEM:n yhteyshenkilö:Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen,esa.tikkanen@tem.fi, puh. 050 040 5459AsiasanatISSN2323-7678Kokonaissivumäärä111JulkaisijaTyö- ja elinkeinoministeriöKieliSuomiISBN978-952-227-809-8Hinta-Kustantaja

Publikationsseriens namn och kodBesöksadress Postadress BranschrapportAlexandersgatan 4 PB 32Telefon 010 606 00000170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 2166 5/2013FörfattareMarkku AlmBranschchefNärings-, trafik- och miljöcentralen i EgentligaFinlandPubliceringstid29.11.2013UppdragsgivareArbets- och näringsministerietOrganets tillsättningsdatumTitelFörnybar energiReferatEnligt preliminära uppgifter från Statistikcentralen uppgick bruttovärdet av produktionen hos de företagsgruppersom ingår i branschen förnybar energi till 842 miljoner euro år 2012. Verksamhet inom förnybar energi bedrevs i inalles879 företag, som sysselsatte sammanlagt 6074 personer. Av företagen var 94,7 % mikroföretag, som sysselsattefärre än 10 personer. Dessa mikroföretag svarade för 56,5 % av omsättningen och 43,5 % av arbetsplatsernainom branschen.Av den totala användningen av förnybar energi 2012 utgjorde användningen vatten- och vindkraft 11,2 %, användningenav klenvirke 15,1 %, användningen av trä inom industrin och energiproduktionen 30,9 %, användningen avavlut från skogsindustrin 34,3 % och användningen av andra förnybara energikällor 10,6 %. I gruppen andra energikälloringår energi producerad med värmepumpar, återvinningsbränslen, biogas och andra biobränslen.Största delen av företagen inom branschen förnybar energi är mycket små mikroföretag. Endast få företag inombranschen har i högre grad internationaliserats. En stor grupp inom denna bransch är jordbruksföretagen, som utöverjordbruksverksamhet också bedriver produktion av värme eller energiråvaror. För närvarande har träbaseradeenergiråvaror en betydande roll i vår totala produktion av förnybar energi och så kommer det att vara också i framtiden.Företagen inom branschen förnybar energi är huvudsakligen verksamma på hemmamarknaden och speciellt oftapå regional nivå eller på sin höjd på landskapsnivå. Den viktigaste exportartikeln har varit träpellet. Av den inhemskaproduktionen på 252 000 ton år 2012 gick 61 000 ton, dvs. 24 %, på export, närmast till pelletmarknaden i Sverigeoch Danmark. Importen av pellets till Finland har däremot minskat från 50 000 ton till 28 000 ton mellan åren2009 och 2012.De förpliktelser som EU har ålagt de olika medlemsländerna för att främja användningen av förnybara energikällor,ger aktörerna inom branschen förnybar energi en betydande tillväxtmöjlighet. I Finland är produktionen av biogas,etanol och trädiesel samt utnyttjande av åkerbiomassor fortfarande först i begynnelse- och utvecklingsskedet.Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Markku Alm, markku.alm@ely-keskus.fi, tfn 0400-864945Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: avdelningen för kunskapshantering/Esa Tikkanen,esa.tikkanen@tem.fi, tfn 050 040 5459NyckelordISSN2323-7678Sidoantal111UtgivareArbets- och näringsministerietSpråkFinskaISBN978-952-227-809-8Pris-Förläggare

SisältöSaatteeksi............................................................................................................. 71 Toimialan määrittely ja sisältö.................................................................. 91.1 Toimialan kuvaus ja käytetty aineisto.................................................. 91.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja asiakkaisiin....................... 91.3 Uusiutuva energia ja globaalit haasteet.............................................. 112 Toimialan rakenne...................................................................................... 132.1 Yritykset ja toimipaikat........................................................................ 132.2 Liikevaihto toimipaikoittain ja yritysryhmittäin..................................... 142.2.1 Hakeyritysryhmä........................................................................ 152.2.2 Energiapuu-yritysryhmä............................................................. 152.2.3 Lämpöyritysryhmä..................................................................... 162.2.4 Tuulivoimayritysryhmä............................................................... 172.2.5 Bioenergiayritysryhmä............................................................... 182.2.6 Liikevaihdon näkymät ei yritysryhmissä.................................... 192.3 Henkilöstön määrä.............................................................................. 212.4 Alan toimipaikkojen alueellinen jakauma............................................ 222.4.1 Hake.......................................................................................... 232.4.2 Energiapuu................................................................................ 242.4.3 Lämpö........................................................................................ 242.4.4 Tuuli........................................................................................... 252.4.5 Bioenergia................................................................................. 263 Tuotanto ja markkinat................................................................................ 273.1 Energiamarkkinoiden kokonaiskuva................................................... 273.2 Suomen energiamarkkinat.................................................................. 273.2 Uusiutuvan energian tuotanto ja markkinat............................................ 293.1.1 Puupolttoaineet (hake, polttopuut ja pelletit)............................. 323.1.3 Lämpöyrittäjyys.......................................................................... 423.1.4 Tuulivoima................................................................................. 473.1.5 Bioenergia (biovalmisteet, etanoli)........................................... 553.3 Vienti ja tuonti..................................................................................... 703.3.1 Vienti.......................................................................................... 703.3.2 Tuonti......................................................................................... 71TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

4 Suhdannenäkymät, investoinnit, rahoitus ja kapasiteettitilanne.......... 734.1 Suhdannenäkymät.............................................................................. 734.2 Investoinnit.......................................................................................... 764.3 Rahoitus.............................................................................................. 764.4 Kapasiteettitilanne............................................................................... 775 Taloudellinen tila........................................................................................ 795.1 Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema.................. 795.1.1 Hakeyrittäjäryhmä...................................................................... 795.1.2 Energiapuuyrittäjäryhmä............................................................ 805.1.2 Lämpöyrittäjäryhmä................................................................... 825.1.3 Tuulivoimayrittäjäryhmä............................................................. 845.1.4 Bioenergiaryhmä....................................................................... 866 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 896.1 Menestystekijät................................................................................... 896.2 Keskeiset ongelmat............................................................................. 896.3 Keskeiset kehittämistarpeet................................................................ 917 Tulevaisuuden näkymät toimialalla.......................................................... 957.1 Visio.................................................................................................... 957.2 Markkinoiden kehitys.......................................................................... 967.2.1 Kotimarkkinat............................................................................. 967.2.2 Vientimarkkinat.......................................................................... 1007.3 Koulutus ja kehitystoiminta................................................................. 1018 Julkinen rahoitus....................................................................................... 1038.1 ELY-keskuksen palvelut...................................................................... 1038.2 Tekes-palvelut..................................................................................... 1058.3 Finnvera Oyj:n palvelut....................................................................... 1058.4 Finpron palvelut.................................................................................. 106Lähteet.................................................................................................................. 107Linkki innovaatiomaisemaan6 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

SaatteeksiToimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksiperustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritystenpäätöksenteonapuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kahdeksan toimialaryhmää:elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivos- ja kiviteollisuus,matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat.Raportit ovat veloituksetta saatavissa nykyisin ilman rekisteröitymistä TEM Toimialapalveluninternet-sivulta osoitteesta www.temtoimialapalvelu.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedotpäivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissakyseisen raportinkohdalta.Toimialapäälliköt laativat toimialaraporttien tueksi kaksi kertaa vuodessa julkaistavattoimialan lähiajan näkymät ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tukiensuuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Lähiajan näkymien katsaukset kutentoimialaraportitkin edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on,että toimialan lähiajan näkymät yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvienkanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnitteluasekä työvoimakoulutuksen suuntaamista.Tämä toimialaraportti käsittelee uusiutuvan energian yritysryhmiä, jotka on koottu työvoima-ja elin keinoministeriön (TEM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) energiatuki-ja yritysrahoituksen asiakasrekistereistä. Yritysryhmiä on täydennetty alan eri toimijoidenja edunvalvontaorganisaatioiden omista yritysrekistereistä. Raporttiin sisältyvät erillisinäyritysryhminä tuulivoiman tuotanto, energiapuun korjuu, hakkeen tuotanto, lämpöyrittäjyyssekä edellisiä sektoriryhmiä laajempi bioenergiaryhmä.Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä.Suurin osa lisäyksestä saadaan puubiomassoista. Uusiutuva energia on merkittävin vaihtoehtofossiilisten polttoaineiden korvaajaksi tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian hintakilpailukykyparanee teknologiatason kehittyessä ja energiaverotuksen kiristyessä. Päästökaupanohjaava rooli jää lähivuosina vähemmälle johtuen päästöoikeuksien alhaisestahinnasta.Uusiutuvan energian ala on merkittävä ja kasvava osa suomalaista maa- ja metsätaloutta,metsäteollisuutta sekä energia- että ympäristöteknologian teollisuutta. Alan tuotantolaitoksetovat sijoittuneet eri puolille maata tarjoten näin merkittävästi toimeentuloa ja työtämyös kasvukeskusten ulkopuolisille maaseudun alueille.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia tämän raportin laatimiseen tavalla tai toisellamyötävaikuttaneita sekä erityisesti siinä kannustaneita. Toivon, että julkaisu palvelee mahdollisimmanhyvin toimialalla toimivien ja toimintaansa vasta aloittavien yritysten sekä erisidosryhmien tarpeita.Salossa 14.11.2013Markku AlmToimialapäällikkö8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

1 Toimialan määrittely ja sisältö1.1 Toimialan kuvaus ja käytetty aineistoUusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekäaal loista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. Uusiutuvien energialähteiden merkittävimmätedut uusiutumattomiin energialähteisiin verrattuna ovat niiden pienemmät ympäristövaikutukset(ekologiset hyödyt) ja kestävän kehityksen periaatteisiin perustuva käyttö (uusiutuvuus).Biomassoiksi kutsutaan eloperäisiä, fotosynteesin kautta syntyneitä kasvimassoja. Näistätuotettuja polttoaineita taas kutsutaan biopolttoaineiksi. Bioenergia on biopolttoaineistasaatua energiaa. Biopolttoaineita saadaan Suomessa metsissä ja pelloilla kasvavista biomassoistasekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energian tuotantoon soveltuvistaorgaanisista sivujakeista. Bioenergia on osa uusiutuvia energialähteitä. Suomessabioenergian käyttö on noin neljännes koko maan energiankulutuksesta. Bioenergia edustaalähes 90 % uusiutuvista energialähteistä.Tämä toimialaraportti koostuu viidestä raporttia varten kootusta yritysryhmästä:• hakkeen tuotanto• energiapuun korjuu• lämpöyrittäjyys• tuulivoiman tuotanto• muu bioenergiayrittäjyys (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassantuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto)Lämpöyrittäjyystoiminta on paikallista lämpöenergian tuottamista. Pääpolttoaineena on yrittäjänomista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Polttoaineen hankinnan lisäksi yrittäjähuolehtii lämpökeskuksen toiminnasta ja saa tuloa lämmitettävään kiinteistöön tai lämpöverkkoontuottamastaan energiasta.Kuhunkin yritysryhmään kuuluu vain keskisuuria (alle 250 työntekijää, liikevaihto alle 50miljoonaa euroa), pieniä (alle 50 työntekijää, liikevaihto alle 10 miljoonaa euroa) ja mikroyrityksiä(alle 10 työntekijää, liikevaihto alle 2 miljoonaa euroa). Suuret yritykset (yli 250 työntekijää,liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa) on jätetty tämän raportin tarkastelun ulkopuolelle.Uusiutuvan energian toimialaa ei ole erikseen luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008-toimialaluokituksessa.Aineistona raportissa on käytetty muun muassa tilastokeskuksen omaakuukausittaista tiedon suorakeruuta sekä vuositilastoja, työvoima- ja elinkeinoministeriön(TEM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) energiatuki- ja yritysrahoituksen asiakasrekisteriäsekä verohallinnon maksuvalvonta-aineistoa (kokonaisaineisto)1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja asiakkaisiinKaikki yhteiskunnassa hyödyntävät energiaa. Energian käytöllä on vaikutuksia ja riippuvuuttaympäristöstä. Energiaklusterin rajaus onkin klusterin laajuuden vuoksi ongelmallista.Klusteri myös leikkaa muita klustereita. Ongelmia aiheuttaa myös se, että klusterin suurim-TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

mat toimijat kuuluvat myös johonkin muuhun toimialaan, esimerkiksi metsäklusteriin (energiankulutus ja tuotanto) tai metalliklusteriin (energiateknologia). Toisaalta myös ympäristöklusterikoskettaa kaikkia toimialoja.Energiaklusteri on kaksijakoinen ja muodostuu energiateknologian ja energialiiketoiminnanosa-klustereista. Energiateknologian osaklusteri kattaa koneita, laitteita ja järjestelmiätuottavan teollisuuden ja konsultoinnin. Se on vientivetoinen ja pitkälti suurten monikansallistenyritysten omistuksessa. Energialiiketoiminnan osaklusteri sisältää energian tuotannon,muunnon ja jakelun sekä energian ja polttoaineen jalostuksen. Se toimii kotimarkkinoilla,mutta sen tuotteiden kilpailukykyisyys luo kilpailuedun suomalaiselle vientiteollisuudelle.Kansainvälisessä vertailussa suomalainen energialiiketoimintaklusteri on osoittautunuthyvin kilpailukykyiseksi.Suomalaisen energiaklusterin (kuva 1) ympärille on muodostunut mittava teollisuus- jatuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologia, kilpailukyky ja menestyminenmarkkinoilla perustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien,tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Markkinoiden vapautuminenja ilmastonmuutoksen torjunta luovat uudenlaisia ja kasvavia mahdollisuuksia suomalaiselleenergiatekniikalle, erityisesti uusiutuvan energian ja energian käytön teknologioille.Perinteisesti uusiutuvan energian ala on hahmotettu kiinteäksi osaksi metsätaloutta jametsäteollisuutta. Tulevaisuudessakin puuperäiset raaka-aineet muodostavat merkittävimmänosuuden uusiutuvasta energiasta, mutta myös ympäristö- ja jätehuoltoon liittyvillä ratkaisuillaon merkittävää kasvupotentiaalia. Näitä ovat esimerkiksi elintarviketeollisuudensivuvirrat, haja-asutusalueiden jätevesilietteet ja kotieläintalouksista peräisin oleva lanta.Lähitulevaisuudessa nopeasti kehittyviä energian tuotantomuotoja ovat maalämpö, tuulivoimaja aurinkoenergia.Kuva 1. Energiateknologian klusteri SuomessaLähde: Energiateknologian klusteriohjelma10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Pk-yritysbarometrin mukaan uusiutuvan energian yrityksistä 39 prosenttia ilmoittaa ensisijaiseksiasiakasryhmäkseen teollisuuden yritykset. Yksityishenkilöt ja kotitaloudet ovat toiseksitärkein asiakasryhmä (29 %). Yllätyksellistä on, että yritykset arvioivat kuntien olevanvasta neljännellä sijalla (11 %). Muiden toimialojen yritykset ovat kolmanneksi tärkeinasiakasryhmä (19 %)Kuva 2. Uusiutuvan energian yritysten palvelujen asiakasryhmätUlkomaat / palvelujen vienti0 %Muiden toimialojen yritykset19 %Teollisuuden yritykset39 %Palvelualojen yrityksetYhdistykset tai järjestötValtion laitokset tai yksiköt0 %0 %2 %Kunnat11 %Yksityishenkilöt / kotitaloudet29 %0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 %Uusiutuva energiaLähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM1.3 Uusiutuva energia ja globaalit haasteetIlmastonmuutoksen torjunta luo pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan tarpeen uudistaa energiantuotantoa vähäpäästöisemmäksi ja energiatehokkaammaksi. Tästä seuraa uusia ja kasvaviamahdollisuuksia energiateknologialle. Päästökauppa luo tulevaisuudessa uutta kysyntäähyvin perinteisillekin ratkaisuille. Eniten korostuvat kuitenkin uusiutuvan energian ratkaisutniin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa.Ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, jotka heijastuvatpäästömak suina ja veropaineina kuluttajille. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunta luo uusiatyöpaikkoja myös kasvukeskusten ulkopuolisille haja-asutusalueille.Tulevaisuuden ratkaisut perustuvat kestävään kehitykseen, vähemmän päästöjä ja vähemmänresursseja vaativaan suuntaan. Samaa kehitystä edustavat ympäristöperusteisetpolttoainevalinnat ja uusiutuvat energialähteet. Energian suhteellinen hinta ja sen merkitystuotannontekijänä korostuvat.Tietotekniikkaa hyödyntämällä voidaan parantaa hyötysuhteita uusissa teknologisissaratkaisuissa ja mahdollistaa entistä hajautetumpi sekä paikallisempi ja paikallisiin polttoaineisiinperustuva energiantuotanto. Hajautetun energiantuotannon järjestelmät perustuvatsamalla myös älykkäisiin tuotteisiin ja palveluihin. Tietotekniikan soveltaminen ja älykkäättuotteet auttavat myös matala-arvoisten tai ympäristön kannalta vaativien polttoaineidenja energialähteiden hyödyntämisen.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

Materiaalitekniikka on avainasemassa parannettaessa prosessien hyötysuhteita ja laitteidenelinikää sekä energian varastointia ja kierrätettäväksi sopimattomien jätteiden energiakäyttöä.Bioteknologia tarjoaa mahdollisuuksia energiantuotantoon etenkin polttoaineidenbioteknisessä tuotannossa ja jalostamisessa.Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen energiayhteistyöhön. Kioton pöytäkirjan ilmasto-ja ympäristösopimukset ja niiden jatkokäsittely vaikuttavat voimakkaasti kansainväliseenkauppaan, maitten energiapolitiikkaan sekä ympäristöystävällisemmän ja energiatehokkaammanteknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon. Varsinkin Pohjoismainenja EU:n sisäinen yhteistyö on voimistunut viime vuosina, ja energia-ala on voimakkaastiglobalisoitunut.Energiatiekartta 2050Euroopan komission vuonna 2011 julkistama tiedonanto, Energiatiekartta 2050, merkitsisitäydellistä muutosta Euroopan energiajärjestelmiin. Komissio on arvioinut, että nykyisillätoimenpiteillä energia-alan kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät vain 40 prosenttiavuoteen 2050 mennessä. Tämän vuoksi tulevina vuosikymmeninä tarvitaan erittäin huomattaviamuutoksia energian kysyntään ja tarjontaan. Energiatehokkuuden parantaminenon keskeistä näihin päästövähennyksiin pyrittäessä. Samalla se osoittaa sähkön olevantärkeässä asemassa, kun EU tavoittelee 85 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähentämistäenergiankäytössä vuoteen 2050 mennessä. Tehdyn tarkastelun mukaisesti pidemmälläaikavälillä tehokkain vaihtoehto niin ilmastohaasteen hoitamisessa kuin EU:n kilpailukyvynturvaamisessa on monipuolinen tuotantovalikoima, jonka kehitystä ohjaa päästökauppajärjestelmä(liite 2).12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

2.Toimialan rakenne2.1 Yritykset ja toimipaikatSuomessa oli 879 uusiutuvan energian pk-yritystä vuonna 2012. Yritysten määrä laski edelliseenvuoteen verrattuna 3,5 prosenttia (32 yritystä). Vuoden 2011 tilastotietojen mukaantoimialalla oli 1405 toimipaikkaa (kuva 2). Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisestivuodesta 2006 lähtien. Kasvu on kuitenkin taittunut vuonna 2010. Suurimman yritysryhmänmuodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiä alan yrityksistä oli 94,7 prosenttia, pieniäja keskisuuria yrityksiä oli yhteensä 5,3 prosenttia. Pienien ja keskisuurien yritysten lukumäärääei ole erikseen eritelty lähdeaineistossa. Vuoden 2012 yritys- ja toimipaikkatiedotvalmistuvat tilastokeskuksessa vasta tämän raportin julkaisemisen jälkeen.Kuva 3. Uusiutuvan energian alan toimipaikkojen lukumäärän kehitys vuonna2007–2011.160014001200100080060040020001403 14051206125811172007 2008 2009 2010 2011Toimipaikat vuosina 2007-2011Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteriVuonna 2011 suurin uusiutuvan energian yritysryhmistä oli bioenergianyritysryhmä, jonkatoimipaikkoja oli yhteensä 677 kappaletta. Pienin ryhmistä on lämpöyrittäjäryhmä, jonkatoimipaikkoja oli tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietojen mukaan 127 kappaletta.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

Taulukko 1. Uusiutuvan energian toimipaikkojen määrä yritysryhmittäin vuonna 2011.RyhmäToimipaikatBioenergia 677Energiapuu 348Hake 231Lämpö 127Tuulivoima 22Yhteensä 1405Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri2.2 Liikevaihto toimipaikoittain ja yritysryhmittäinVuonna 2012 toimialan yritysryhmittäin yhteenlaskettu liikevaihto oli 842 miljoonaa euroa.Kokonaisliikevaihdon kasvua rajoitti teollisuustuotannon lasku ja lämmin loppuvuosi. Alanliikevaihdosta 43,5 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä ja 56,5 % alle 10henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä.Toimipaikoittainen liikevaihto on vaihdellut varsin merkittävästi yritysryhmittäin (kuva4). Alhai simmat toimipaikkakohtaiset liikevaihdot ovat bioenergiayritysryhmässä vaihdellenvuosittain 389 000 eurosta 437 000 euroon. Lämpöyrittäjäryhmän liikevaihdot ovat kasvaneetvuodesta 2007 alkaen, vaihdellen 441 000 eurosta aina 807 000 euroon vuonna 2011.Tuulivoiman toimipaikkakohtainen liikevaihto on vaihdellut 647 000 eurosta 1 073 000 euroonvuosien 2007 ja 2011 välillä. Hakeyritysryhmän toimipaikkakohtainen liikevaihto on ollutlievässä laskussa vuodesta 2007 lähtien, ja se päätyi 840 000 euroon vuonna 2011. Samansuuntainenkehitys on nähtävissä myös energiapuuyritysryhmän liikevaihdossa. Näidenkahden ryhmän välillä on selvä kausaalisuhde molempien toimiessa metsäteollisuudenlogistiikkaketjun osana. Liikevaihdon määrä on suoraan sidoksissa vuosittaiseen metsänkokonaishakkuumäärään.Kuva 4. Uusiutuvan energian alan yritysryhmien liikevaihto/toimipaikka (tuhatta €)vuosina 2007–2011.12001 07310001 023968969875 896800783 811 840807749 692749600647635441 540 563 510 539400428 437 420 389 42220002007 2008 2009 2010 2011Bioryhmä Energiapuu Hake Lämpö TuulivoimaLähde: Tilastokeskus/ Yritys- ja toimipaikkarekisteri14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

2.2.1 HakeyritysryhmäHakeyritysryhmän (kuva 5) liikevaihto on viime vuosina kehittynyt huomattavasti lämpöyritysryhmäämaltillisemmin. Vuonna 2010 yritysryhmän liikevaihto supistui ainoana tarkasteltavistayritysryhmistä vuoteen 2009 verrattuna. Vuonna 2011 ainoastaan bioenergia-ryhmäkasvoi hitaammin kuin hakeyritysryhmä. Hakeyritysryhmän liikevaihto lähti kolmen verkkaisemminkehittyneen vuoden jälkeen reippaaseen kasvuun vuoden 2012 aikana, kun kasvuaedellisvuodesta kertyi noin 14 prosenttia. Kasvu oli erityisen rivakkaa kolmannella vuosineljänneksellä.Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä kehitys oli edelleen suotuisaaliikevaihdon kohotessa 11 prosenttia vuotta aiemmasta.Kuva 5. Liikevaihdon kehitys hakeyritysryhmässä vuosina 2000–2013 huhtikuu.Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu2.2.2 Energiapuu-yritysryhmäEnergiapuu-yritysryhmässä (kuva 6) liikevaihto on ollut tasaisessa nousussa koko 2000-luvun,vuoden 2009 notkahdusta lukuun ottamatta. Ryhmässä liikevaihdon kehitys kääntyiensimmäistä kertaa negatiiviseksi tarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna 2009. Tällöin yritysryhmänliikevaihto supistui taantuman puristuksessa 10 prosenttia vuoden takaisesta.Vuosi 2010 oli sitä vastoin jo ripeän kasvun vuosi. Myös vuosi 2011 oli yritysryhmässämuutamaa kuukautta lukuun ottamatta nopean kasvun aikaa. Ryhmän liikevaihdon kasvuoli vuoden 2012 tammi–kesäkuussa selvästi vuoden jälkimmäistä puoliskoa nopeampaa,TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

kun liikevaihto kohosi noin 10 prosenttia edellisvuoden tammi–kesäkuusta. Vuoden 2013ensimmäisellä neljänneksellä yritysryhmän liikevaihto kohosi 8,6 prosenttia viime vuodentammi–maaliskuusta kasvun ollessa voimakkainta tammikuussa.Kuva 6. Liikevaihdon kehitys energiapuu-yritysryhmässä vuosina 2000–2013 huhtikuu.Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu2.2.3 LämpöyritysryhmäLämpöyritysryhmän yritysten liikevaihdot (kuva 7) ovat kehittyneet vuodesta 2005 lähtientuulivoiman ohella kaikista viidestä yritysryhmästä voimakkaimmin. Kasvu on ollut tasaisennousujohteista koko tarkastelujakson. Lämpöyritysryhmän liikevaihtojen kehitykseen vuoden2009 taantuma vaikutti tarkastelluista yritysryhmistä vähiten. Liikevaihto jatkoi vahvaa kehitystäänvuonna 2012, kun yritysryhmän liikevaihto kasvoi 11 prosenttia vuodentakaisesta.16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 8. Liikevaihdon kehitys tuulivoimayritysryhmässä vuosina 2000–2013 huhtikuu.Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu2.2.5 BioenergiayritysryhmäBioenergian yritysryhmässä (kuva 9) yleistaloudellisen taantuman vaikutus näkyi liikevaihdonhitaampana kasvuna vuosina 2008–2009. Vuonna 2010 liikevaihdon kehitys oli jomyönteistä. Liikevaihdon vuosikasvuksi kirjattiin 10 prosenttia. Ryhmän vuoden 2011 liikevaihdonkasvu oli niukkaa edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu oli kaikista yritysryhmistähitainta. Bioenergia-yritysryhmän liikevaihto kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa kokotarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna 2012. Vielä tammi–kesäkuussa liikevaihto kohosi hiemanvuotta aiemmasta, mutta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla liikevaihto supistui jo merkittävämmin.Kehitys on jatkunut alavireisenä myös kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa.18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 9. Liikevaihdon kehitys bioenergiayritysryhmässä vuosina 2000–2013 huhtikuu.Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu2.2.6 Liikevaihdon näkymät ei yritysryhmissäKuvassa 10 on esitetty kaikkien yritysryhmien trendikuvaajat samassa kuvassa. Taloustaantuman(vuosi 2008) vaikutus näkyy erityisesti hakeyritysryhmässä, jossa liikevaihto on palannuttakaisin kasvu-uralle taantumajakson jälkeen vasta vuoden 2011 aikana. Sitä vastoinenergiapuuryhmässä lyhyen notkahduksen jälkeen vuodesta 2010 alkaen on tapahtunuterittäin nopeaa kasvua aina tarkastelujakson loppuun saakka. Lämpö- ja tuulivoimayritysryhmässätaloustaantuman vaikutusta ei ole nähtävissä. Tuulivoimaryhmän trendikuvaajanvaihtelut johtuvat pääosin luonnonolosuhteiden vuosittaisesta vaihtelusta. Kaikelle tuulivoimaloidentuottamalle sähköenergialle löytyy markkinoilta aina ostaja. Tulevaisuudessatrendikuvaajaan vaikuttaa sähkön syöttötariffin syklisyys, kun tuotantotuki maksetaan tuulivoimalaitoksilleaina jälkikäteen kolmen kuukauden tuotantojakson spot-hinnan keskiarvoonperustuen. Tässä yhteydessä esitetyt indeksit mittaavat liikevaihdon muutosta suhteutettunavuoden 2010 tasoon. Liikevaihdossa on mukana sekä kotimaan myynti että vienti.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

Kuva 10. Liikevaihdon trendivertailu toimialan eri yritysryhmissä vuosina 2000–2013 huhtikuuLähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalveluEuroopan rahoituskriisin pitkittyminen ja kotimaisen kysynnän kasvun hidastuminen pitävätpk-yritysten odotukset varovaisina. Lähes 41 prosenttia pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsakasvavan lähimpien 12 kuukauden aikana. Kasvua odottavien osuus on kuitenkinselvästi pienempi kuin normaalioloissa. Yritysten liikevaihtonäkymiä ensi vuodelle on siispidettävä varsin varovaisina.Vastaavasti uusiutuvan energian yrityksistä 37 % arvioi liikevaihdon kasvavan ja 50 %olettaa liikevaihdon pysyvän aiemmalla tasolla. 13 % yrityksistä ilmoittaa liikevaihdon pienenevän(Kuva 11).20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 11. Liikevaihto, seuraavan vuoden kuluttua.Pienempi13 %18 %Yhtä suuri41 %50 %Suurempi37 %41 %0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %Uusiutuva energiaKaikki vastaajatLähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEMEpävarma taloustilanne pidättelee kysyntää ja liikevaihtoa, mikä heijastuu selvästi yritystenkannattavuutta koskeviin odotuksiin. Barometrin koko vastaajajoukon kannattavuusodotuksiapeilaava saldoluku laski nyt neljättä kertaa peräkkäin ja painui lukemaan +6, mitäon pidettävä varsin matalana.Uusiutuvan energian yritykset ovat pääsääntöisesti vielä varsin pieniä kansainvälisestänäkökulmasta tarkasteltuna. Tällöin voimavarojen yhdistäminen on tarpeellista riittävänpanostuksen ja resurssien aikaansaamiseksi kansainväliseen kilpailuun. Lisäksi markkinoidenvolyymi tulee olemaan niin suuri, että se työllistää tuhansia henkilöitä pk-yrityksissä.2.3 Henkilöstön määräUusiutuvan energian alan henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2007 lähtien.Vuonna 2010 kasvu on kuitenkin taittunut.Vuonna 2011 uusiutuvan energian toimiala työllisti 6074 henkilöä (kuva 12). Alan työpaikoista56,5 % on yli 10 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä ja 43,5 % alle 10 henkilöätyöllistävissä mikroyrityksissä.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

Kuva 12. Henkilöstön määrä uusiutuvan energian alalla vuosina 2007–2011.700060006 0646 074500040003000200010004 712 4 8425 07302007 2008 2009 2010 2011ähde: Tilastokeskus/ Yritys- ja toimipaikkarekisteriHenkilöstön lukumäärä vuosina 2007-20112.4 Alan toimipaikkojen alueellinen jakaumaToimipaikkojen lukumäärällä mitattuna toimialan painopistealueita ovat Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnat (taulukko 2). Vähiten alantoimipaikkoja on Kainuussa. Muutokset toimipaikkojen ja henkilöstön lukumäärissä edelliseenvuoteen verrattuna ovat olleet merkittäviä. Toimiala työllistää eniten Pohjois-Pohjanmaalla,Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Liikevaihdolla mitattuna suurimpia maakuntiaovat Häme, Uusimaa ja Keski-Suomi. Taulukoissa 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 on esitetty eri yritysryhmientoimipaikkojen lukumäärät, liikevaihto ja henkilöstö koko maassa yhteensä sekä ELY-keskusalueittaineriteltynä, mikäli se havaintoyksiköiden lukumäärän perusteella on ollut mahdollista.Taulukko 2. Koko uusiutuvan energian alan toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstönmäärä ELY-keskuksittain vuonna 2011Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 € HenkilöstöUusimaa 86 74674 288Varsinais-Suomi 89 60581 337Satakunta 72 37231 212Häme 72 77132 428Pirkanmaa 89 69670 375Kaakkois-Suomi 55 49569 329Etelä-Savo 133 67138 502Pohjois-Savo 109 55740 453Pohjois-Karjala 103 39593 345Keski-Suomi 101 70692 395Etelä-Pohjanmaa 138 43689 359Pohjanmaa 97 25048 254Pohjois-Pohjanmaa 136 63646 569Kainuu 43 39933 453Lappi 54 4646 135Yhteensä 1377 778984 5433Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

2.4.1 HakeHakeyritysryhmän toiminta on merkittävimmin keskittynyt Hämeeseen, Pohjois-Pohjanmaalle,Keski-Suomeen ja Kaakkois-Suomeen (taulukko 3).Taulukko 3. Hakeyritysryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna2011Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 € HenkilöstöUusimaa 19 12 201 61Varsinais-Suomi 16 15 867 54Satakunta 12 8 399 30Häme 11 29 582 124Pirkanmaa 12 9 725 44Kaakkois-Suomi 13 17 889 98Etelä-Savo 15 9 672 60Pohjois-Savo 22 13 205 83Pohjois-Karjala 18 15 385 116Keski-Suomi 12 18 376 69Etelä-Pohjanmaa 24 7 348 35Pohjanmaa 15 6 658 39Pohjois-Pohjanmaa 27 18 208 134Kainuu 7 8 226 56Lappi 8 3 377 21Yhteensä 231 194 117 1024Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteriTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

2.4.2 EnergiapuuEnergiapuuryhmän toiminta on keskittynyt Etelä-Savoon, Hämeeseen, Etelä-Pohjanmaalleja Pohjois-Savoon (taulukko 4).Taulukko 4. Energiapuuryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna2011Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 € HenkilöstöUusimaa 13 1925 21Varsinais-Suomi 11 5116 31Satakunta 7 2184 2Häme 19 29678 195Pirkanmaa 13 10420 65Kaakkois-Suomi 15 12731 85Etelä-Savo 45 38539 235Pohjois-Savo 37 22494 171Pohjois-Karjala 26 12454 97Keski-Suomi 34 16349 129Etelä-Pohjanmaa 41 22507 152Pohjanmaa 28 8240 72Pohjois-Pohjanmaa 39 13502 119Kainuu 9 14973 80Lappi 11 .. ..Yhteensä 348 211111 1454.. tietoa ei ole saatavissa havaintojen vähäisestä määrästä johtuenLähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri2.4.3 LämpöLämpöyrittäjäryhmän toiminta oli merkittävintä Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa jaPirkanmaalla. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä löytyivät vain taulukon 5mukaiset toimipaikkatiedot. Ilmiö johtuu samasta seikasta kuin bioenergiayritysryhmässä.Merkittävää osaa lämpöyrittäjätoiminnasta harjoitetaan maatalouden tuotantotoiminnanohella ja näin ollen liiketoiminnan tiedot eivät välity tilipäätöstietoihin tai yritys- ja toimipaikkarekisterintietoihin. Edellä mainitusta ongelmasta hyvänä esimerkkinä käy Etelä-Pohjanmaan toimipaikkojen määrä. Laitosten kokonaismäärä Etelä-Pohjanmaalla on todellisuudessayli 70.24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Taulukko 5. Lämpöyrittäjäryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrävuonna 2011Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 € HenkilöstöUusimaa 3 5 314 8Varsinais-Suomi 22 16 511 63Satakunta 5 945 4Häme 8 2 437 4Pirkanmaa 13 8 886 10Kaakkois-Suomi 3 1 201 6Etelä-Savo 4 1 832 3Pohjois-Savo 12 4 799 10Pohjois-Karjala 5 665 7Keski-Suomi 8 22 153 120Etelä-Pohjanmaa 15 7 285 28Pohjanmaa 9 4 061 6Pohjois-Pohjanmaa 10 2152 23Kainuu 2 .. ..Lappi 8 .. ..Yhteensä 127 78 240 292.. tietoa ei ole saatavissa havaintojen vähäisestä määrästä johtuenLähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri2.4.4 TuuliTuulivoimaryhmän tiedot keskittyvät Uudellemaalle siitä syystä, että tuulivoimayritysten kotipaikaksion rekisteröity pääsääntöisesti Helsinki. Ryhmän tiedot ovat hyvin vajaat, koskatässä ryhmässä on muutama suuri alan tilastotietoja dominoiva yritys (taulukko 6).Taulukko 6. Tuulivoimayritysryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrävuonna 2011.Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 € HenkilöstöUusimaa 7 6 197 3Varsinais-Suomi 6 3 388 3Satakunta 2 .. ..Häme .. .. ..Pirkanmaa 1 .. ..Kaakkois-Suomi .. .. ..Etelä-Savo .. .. ..Pohjois-Savo .. .. ..Pohjois-Karjala .. .. ..Keski-Suomi .. .. ..Etelä-Pohjanmaa .. .. ..Pohjanmaa 4 .. ..Pohjois-Pohjanmaa 2 .. ..Kainuu .. .. ..Lappi .. .. ..Yhteensä 22 9 585 5.. tietoa ei ole saatavissa havaintojen vähäisestä määrästä johtuenLähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteriTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

2.4.5 BioenergiaBioenergiaryhmän liikevaihdon ja henkilöstön kokonaismäärän perusteella toiminta on merkittävintäUudenmaan maakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla, ja Pirkanmaalla. Bioenergiaryhmäntoimipaikat, liikevaihto ja henkilöstömäärä on esitetty ELY-keskuksittain taulukossa7. Tilastokeskukseen toimitetun bioenergiayrittäjäryhmän kato tilinpäätöstietoja kiinnitettäessäoli merkittävää. Asiaa selittää se, että suuri osa bioenergiayrittäjyydestä tapahtuumaatalouden harjoittamisen ohella luonnollisena henkilönä. Tämä toiminta ei tilastoidutilastokeskuksen tilinpää töstietoihin tai yritys- ja toimipaikkarekisteritietoihin. Sama ilmiökoskee myös hakeyrittäjäryhmää, energiapuuyrittäjyyttä ja osin lämpöyrittäjyyttä.Taulukko 7. Bioenergiaryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna2011Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 € HenkilöstöUusimaa 44 49 037 195Varsinais-Suomi 45 19 699 186Satakunta 46 25 702 176Häme 34 15 436 105Pirkanmaa 50 40 641 256Kaakkois-Suomi 24 17 749 140Etelä-Savo 69 17 096 204Pohjois-Savo 38 15 242 189Pohjois-Karjala 54 11 089 125Keski-Suomi 47 13 813 77Etelä-Pohjanmaa 58 6 549 144Pohjanmaa 41 6 090 137Pohjois-Pohjanmaa 75 29 784 293Kainuu 25 16734 317Lappi 27 1269 114Yhteensä 677 285931 2658.. tietoa ei ole saatavissa havaintojen vähäisestä määrästä johtuenLähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Tuotanto ja markkinat3.1 Energiamarkkinoiden kokonaiskuvaGlobaaleja markkinoita muokkaavat jatkossa USA:n ja EU:n ohella suurten kehittyvien talouksien,erityisesti Kiinan ja Intian, nopean talouskasvun synnyttämät energiatarpeet. Vuonna2011 maailman primäärienergian kulutuksesta raaka-aineittain pääosan (88 %) muodostivatöljy, maakaasu ja kivihiili. Näiden raaka-aineiden osuus on ollut myös jatkuvastikasvussa. Noin 12 % osuuden muodostivat suuruusjärjestyksessä vesivoima, ydinvoimaja uusiutuvat energianlähteet. Uusiutuvan energian osuus koko maailman energiankulutuksestaon tässä vaiheessa vain muutaman prosentin luokkaa (kuva 13).Kuva 13. Maailman primäärienergian kulutus energialähteittäin vuosina 1987–2012.Lähde: BP, Energy outlook 2030.3.2 Suomen energiamarkkinatEnergian kokonaiskulutus oli tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 380 TWh (terawattituntia)vuonna 2012, mikä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Sähkönkulutus oli 85,2 TWh, mikä oli 1,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Energiankulutus väheni kaksi prosenttia liikenteessä ja teollisuudessa, mutta rakennusten lämmitysenergiankäyttö kasvoi yli kuusi prosenttia. Sähkön nettotuonti Suomeen kasvoi lähes 26prosenttia. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt pienenivät lähes 8 prosenttia,mikä johtui fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisestä 6 prosentilla ja turpeen käy-TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

tön vähenemisestä 22 prosentilla. Uusiutuvan energian käytön kasvuun 5 prosentilla vaikuttivatpääasiassa se, että fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotettua energiaa korvattiinenemmän tuontisähköllä sekä puulla ja kotimaisella vesivoimalla. Uusiutuvan energianosuus oli 30 prosenttia koko energian kokonaiskulutuksesta vuoden 2012 ennakkotietojenmukaan (kuva 14).Kuva 14. Energian kulutus (TWh) Suomessa energialähteittäin vuonna 2012.Muutenergialähteet2,8 % ,(7%)Puupolttoaineet23,4 %(+0,8 %)Öljy24,%(- 3,3 %)Lähde: TilastokeskusTurve4,9 %(-22,3 %)Vesi- ja tuulivoima4,5 %(33,8 %)Sähkön nettotuonti4,6 %(25,9 %)Ydinenergia17,7 %(- 0,9 %)Hiili9,6 %(-12,3 %)Maakaasu8,5 %(- 11,1 %)Yksittäisistä energialähteistä turpeen kulutus väheni määrällisesti eniten 22 prosentilla jatoiseksi eniten väheni hiilen kulutus yli 11 prosentilla. Turvepulaa on korvattu osittain puullaja myös hiilellä. Maakaasun kulutus väheni yli 11 prosentilla. Sähkön nettotuonti kasvoinoin 26 prosenttia ja ydinenergian kulutus pieneni noin prosentin. Puupolttoaineilla katettiinlähes neljännes Suomen kokonaisenergian kulutuksesta, mikä on lähes yhtä paljonkuin öljyn kulutus. Puupolttoaineen käyttö kasvoi ennakkolaskelman mukaan noin prosentin.Puupolttoaineiden käytön kasvu johtui osittain suuremmasta käytöstä lämmityksessäturpeen sijasta.Energian loppukäyttö kasvoi prosentilla. Teollisuuden osuus energian loppukäytöstä oliennakkotiedon mukaan 46 prosenttia, joka oli prosentin pienempi verrattuna vuotta aiempaan.Rakennusten lämmityksen osuus on neljäsosa energian loppukäytöstä, mikä kasvoikuusi prosenttia vuonna 2012 kylmemmästä vuodesta johtuen. Liikenteen energian käytönkulutus pieneni 2 prosenttia, kulutuksen osuus pysyi lähes edellisvuoden tasolla.Kuvassa 15 on esitetty eri energianlähteiden käyttöosuuden kehittyminen vuosina 2006–2012. Uusiutuvan energian käyttöosuus on vuodesta 2009 alkaen kehittynyt prosentin vuosivauhdilla,poikkeuksena vuosi 2012 jolloin käyttöosuus nousi 2 prosenttia. Samalla ajanjaksollafossiilisten polttoaineiden käyttöosuus on laskenut 5 prosenttiyksikköä. Koko tarkastelujaksollafossiilisten polttoaineiden käyttöosuus on laskenut 8 prosenttiyksikköä jauusiutuvien vastaavasti kasvanut 5 prosenttiyksikköä energian kokonaiskulutuksesta. Turpeenkäyttöosuus on vaihdellut 5-7 prosentin välillä vuosittain.28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 15. Eri energialähteiden käytön jakautuminen vuosina 2006–2012, % energiankokonaiskulutuksesta.Lähde: Tilastokeskus3.2 Uusiutuvan energian tuotanto ja markkinatUusiutuvan energian tuotantoon, teknologioihin ja kulutukseen liittyvät markkinat ovat globaalistivoimakkaassa kasvussa. Ilmastonmuutoksen hillinnän arvioidaan edellyttävän kasvihuonekaasujenmäärän puolittamista nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Samalla siirrytäänhiilivapaaseen energiajärjestelmään pitkällä aikavälillä. Tämän toteuttamiseksi arvioidaantarvittavan 1000 miljardin euron vuosittaiset investoinnit. Nopeimmin tulevaisuudessakasvavat aurinko- ja tuulivoimateknologioiden markkinat.Uusiutuvan energian osuus oli energian kokonaiskulutuksesta 30 prosenttia eli 114TWh vuoden 2012 ennakkotietojen mukaan. Vesi- ja tuulivoiman osuus uusiutuvan energiantuotannosta oli 11,2 %, metsäteollisuuden jäteliemien 34,3 %, teollisuuden ja energiantuotannonpuupolttoaineiden 30,9 %, puun pienpolton 15,1 % ja muun uusiutuvan8,6 % (kuva 16). EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään kuitenkin suhteessaenergian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4–5prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. Suomenuusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksestavuonna 2020.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

Kuva 16. Uusiutuvien energialähteiden käytön jakautuminen vuonna 2012, %Lämpöpumput3,2%Kierrätyspolttoaine(bio-osuus)1,5%Muu bioenergia3,9 %Vesi- jatuulivoimavoima11,2 %Teollisuus -jaenergiantuotanto,puupolttoaineet30,9 %Puun pienkäyttö15,1 %Metsäteollisuusjäteliemet34,3 %Lähde: TilastokeskusUusiutuvan energian tuotannon ja jakelun osalta viimeisten vuosien huonot turvevuodet aiheuttavatongelmia lämpö- ja voimalaitosten ajojärjestyksessä. Samoin uusiutuvan energiantukijärjestelmien suunnittelun aikana vuonna 2010 tehdyt oletukset päästökauppajärjestelmäntoimivuudesta ja päästöoikeuden hinnan muodostumisesta eivät ole toteutuneet.Runsas päästöoikeuksien määrä ja taloudellinen taantuma ovat laskeneet päästöoikeudenhinnan historiallisen alhaiselle tasolle. Hiilidioksiditonnin hinta on vaihdellut viimeaikoina 5 euron tasolla, kun uusiutuvan energian tukijärjestelmiä valmisteltaessa vuonna2010 sen uumoiltiin nousevan 20 euron tasolle. Tähän perustuivat myös useiden eri tahojentekemät puun energiakäytön arviot.Turpeen veroa lämmöntuotannossa korotettiin vuoden 2013 alussa. Muutoksella ei olevaikutusta metsähakkeen käytön kannustimiin suhteessa turpeen käyttöön yhdistetyssäsähkön ja lämmön tuotannossa eikä erillisessä lämmöntuotannossa. Metsähakkeen tuenaleneminen heikensi sen sijaan hakkeen käytön kannattavuutta sähkön lauhdetuotannossa.Viimeaikainen turpeen heikkoon saatavuuteen liittyvä hinnan nousu ja kivihiilen hinnanaleneminen liuskekaasun lisääntyvästä tuotannosta johtuen on muuttanut turpeen ja kivihiilenhintasuhteen kivihiilen eduksi. Turpeen heikosta saatavuudesta johtuen kivihiilen käyttöon lisääntynyt erityisesti lauhdetuotannossa. Sähkön lauhdetuotannossa kivihiili on halvempaakuin turve johtuen polttoaineiden hinnasta (kivihiili 10 euroa/MWh ja turve 14 euroa/MWh).Kivihiilen käyttö kasvoi vuoden 2013 tammi–kesäkuussa sähkön erillistuotantolaitoksissa708 tuhanteen tonniin, joka oli yli neljä kertaa enemmän kuin vuotta aiemminvastaavana ajankohtana. Kivihiilellä tuotetun erillissähkön tuotanto kasvoi yli 80 prosenttia.Nähtäväksi jää, onko näillä muutoksilla pysyvää vaikutusta myös uusiutuvan energiankäyttöosuuteen kokonaisenergiankulutuksesta. Eri polttoaineiden hintasuhteilla on kuitenkinratkaiseva merkitys investoinneista päätettäessä. Nyt markkinoilla vallitsevat hinnatovat jo johtaneet kivihiiltä suosivan tekniikan hankintaan. Nyt tehtävillä energiainvestoinneillapaalutetaan tulevaisuuden energiajakeiden käyttöä pitkäksi ajaksi.30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Maamme pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ja uusiutuvan energian käytön lisääminentukevat toisiaan. Tavoitteena on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen.Metsäteollisuus hyödyntää energiantuotannossaan tehokkaasti biopolttoaineita. Yhdyskuntienbiolämmöntuotantoon on kehitetty korkealuokkaista teknologiaa ja osaamista. Myössahat ovat kiinnostuneita CHP-tuotannon (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) mahdollisuudesta.Sähköntuotannossa energiayhtiöitä kiinnostavat biopolttoaineiden hyvät seospoltto-ominaisuudetja vihreä imago. Tulisija- ja pienkattilateknologia on kehittynyt huomattavasti,mikä näkyy lisääntyneenä käyttökiinnostuksena. Myös ilmaston ja ympäristön suojeluvaateetsekä Euroopan unionin RES-direktiivin tavoitteet vaativat biopolttoaineiden voimakastaja nopeaa lisäämistä. Uusiutuvan energian käytön myönteiset vaikutukset ympäristö-ja ilmastokysymyksiin ovatkin Suomelle ratkaisevan tärkeitä.Uusiutuva energia ei vielä yllä taloudellisella kilpailukyvyllään perinteisten energiamuotojentasolle, mutta uusiutuvan energian hinta alenee teknologisen kehityksen myötä. Toisaaltafossiilisten polttoaineiden hinnan kallistuminen ei ole vain hetkellinen trendi, jotenuusiutuvan energian hintakilpailukyky paranee vääjäämättä tulevaisuudessa.Huoli ilmastonmuutoksesta, ympäristönsuojelun vaatimukset, ekologinen valistuneisuus,uusien teknologioiden tulo markkinoille, uusiutuvan energian myönteisyys ja hyväimago sekä toisaalta sähkömarkkinoiden vapautuminen ja samalla kilpailun laajentuminenkoko EU:ssa vaikuttavat voimakkaasti energiantuotantojärjestelyihin lähitulevaisuudessa.EU:n Suomelle asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite vuoteen2020 mennessä avaa yrityksille uusia markkinoita. Edellisenä 12 vuotena uusiutuvienenergioiden käyttöä on lisätty yhteensä 30 terawattituntia. Tätä kehitystä auttoi merkittävästimetsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Seuraavana kahdeksana vuotena uusiutuvanenergian lisäystarve on samaa suuruusluokka, mutta muiden markkinatoimijoidenon toteutettava se ilman metsäteollisuuden kasvun vetoapua.Suomen öljylämmitteisissä rakennuksissa on uusiutuvalla energialla korvattavaa kapasiteettiayli 10 terawattitunnin edestä. Tämän kapasiteetin osittainenkin korvaaminen lisääuusiutuvan energian osuutta, enimmillään jopa 3 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta.Tämä lisää uusiutuvan energian raaka-aineiden markkinapotentiaalia merkittävästi. Lisäksijulkisilla investointituki- ja energiatukijärjestelmillä on edistetty ja nopeutettu merkittävästiuusiutuvan energian investointeja ja tätä kautta edistetty uusiutuvien energiamuotojenkysyntää.EU:n sitovan 10 prosentin ja Suomen sittemmin kansallisesti korottaman 20 prosentinkäyttövelvoitteen saavuttaminen liikennepolttonesteissä edellyttää alkuvaiheessa myöstuontia kotimarkkinoiden laajenevan tuotannon ohella. Biomassan laaja energiakäyttö aiheuttaamarkkinoilla myös niukkuutta, jolloin käytettävän uusiutuvan energian raaka-aineenhinta nousee. Tämä luo mahdollisuuksia sektorin laajamittaisemmallekin kehittämiselle.Elintarvike- ja metsäteollisuuden sivutuotteita raaka-aineinaan käyttävien toisen sukupolvenbiopolttoaineiden tuotanto luo merkittäviä mahdollisuuksia kotimarkkinoilla toimivilleyrityksille.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 31

3.1.1 Puupolttoaineet (hake, polttopuut ja pelletit)Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2012 yhteensä 89 TWh, 23 prosenttia energiankokonaiskulutuksesta (kuva 17). Puun kulutus lisääntyi edellisvuodesta 1 prosenttia. Metsäteollisuudenjäteliemiä käytettiin energiantuotannossa 38 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita52 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului lämpö- ja voimalaitoksissa 34 TWh (17,8 milj.m³) ja pientaloissa (liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset) 17 TWh (6,7 milj. m³). Puupolttoaineetovat Suomessa toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen. Metsäteollisuudentehdaspolttoaineista puu kattaa 75 prosenttia ja teollisuuden kaikkien toimialojentehdaspolttoaineista yli 40 prosenttia (kuva 17).Kuva 17. Puupolttoaineiden käytön jakautuminen vuonna 2012, TWhLähde: MetlaLämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2012 ennätykselliset17,8 miljoonaa kiintokuutiometriä (taulukko 8). Käyttö lisääntyi edellisvuodesta yli miljoonaakuutiometriä eli 6 prosenttia. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 34 terawattituntia(TWh), liki 40 prosenttia kaikesta puuenergiasta ja 9 prosenttia kaikkien energialähteidenkokonaiskulutuksesta.Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2012 ennätysmäärä kiinteitä puupolttoaineita(taulukko 8), kaikkiaan 16,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Myös metsähakkeen käyttöjatkoi kasvuaan: vuonna 2011 lämpö- ja voimalaitokset polttivat sitä 7,62 miljoonaa kiintokuutiometriä,11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.32 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Taulukko 8. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina2000–2012Puupolttoaine 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos2012/2011Energiasisältö2012milj. m³ % TWhKäyttö yhteensä 12,02 12,15 13,01 13,39 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13,46 16,02 16,78 17,83 6 34,38Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5,42 6,24 6,85 7,62 11 15,19 860Metsäteollisuuden 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7,52 9,24 9,35 9,34 0 17,33sivutuotepuuTeollisuuden 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0,8 0,91 0,86 0,80 -7 1,64 200puutähdehakeSahanpuru ja 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1,34 1,75 1,93 2,04 6 4,12 270muut purutKuori 7,6 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5,37 6,58 6,56 6,5 -1 11,56 160Muu0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0 3puupolttoainePuupelletit ja 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,07 0,08 0,07 0,09 38 0,51 190-briketitKierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0,45 0,47 0,52 0,77 50 1,35 110KäyttökohteitaLämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitoksetLähde: MetlaTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 33

MetsähakeMetsähakkeen käytössä saavutettiin jälleen uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiinmetsähaketta 7,6 miljoonaa kuutiometriä, 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin(taulukko 9). Sen sijaan metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttö pysyi edellisvuodentasolla. Eniten poltettiin kuorta, 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Saha- ja levyteollisuuden jätepuustavalmistettua puutähdehaketta kului 0,8 miljoonaa kuutiometriä (-7 %), erilaisia puupuruja,-lastuja ja -pölyjä yhteensä 2,0 miljoonaa kuutiometriä (+6 %).Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa,lähinnä maatiloilla. Lämmityskautena 2012 pientalot polttivat metsähaketta noin 0,7miljoonaa kuutiometriä. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssametsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2012 kaikkiaan 8,3 miljoonaan kuutiometriin(kuva 18).34 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Taulukko 9. Metsähakkeen kokonaiskäyttö käyttökohteittain vuosina 2000–2012.2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos %1000 m³2012/2011Kokonaiskäyttö 939 1339 1657 2109 2695 2993 3448 3048 4591 6092 6909 7518 8291 10 ..Lämpö- ja794 958 1270 1722 2308 2606 3061 2661 4032 5421 6238 6847 7620 11 860sähkövoimalatSähkön ja lämmön 498 545 777 1106 1530 1849 2224 1736 2853 3994 4632 5170 5663 10 64yhteistuotantoLämmöntutanto 296 413 494 616 778 757 837 925 1179 1427 1606 1676 1958 17 796Pientalot 142 381 387 387 387 387 387 387 671 671 671 671 671 - ..Käyttökohteitavuodesta 2007 alkaen purkupuu ei sisälly kierrätyspuuhunLähde: MetlaTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 35

Tarkistetussa Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 vuotuinen käyttötavoite kasvatettiin10–12 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Keväällä 2013 päivitetyssä kansallisessailmasto- ja energiastrategiassa metsähakkeen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossatulisi nostaa 25 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä, mikä vastaa noin 13 miljoonaakuutiometriä metsähaketta.Kuva 18. Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000-2012, 1000 m³10000800060004000200002000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012PientalotLämpö- ja voimalaitoksetLähde: MetlaPienpuun (karsittu ranka, karsimaton pienpuu, kuitupuu) käyttö lämpö- ja voimalaitostenmetsähakkeen raaka-aineena kasvoi edellisvuodesta kuudenneksen 3,6 miljoonaan kuutiometriin.Järeän runkopuun (0,5 milj. m³), joka koostuu erilaisesta tukki- ja kuitupuusta,käyttö lisääntyi vain 9 prosenttia edellisvuodesta. Myös hakkuutähteiden (2,6 milj. m³) sekäkantojen ja juurakoiden (1,1 milj. m³) käyttö lisääntyi. Sen sijaan järeän runkopuun käyttö(0,4 milj. m³) supistui edellisestä vuodesta liki kolmanneksen. Käytetystä metsähakkeestaarvioitiin olevan ulkomaista alkuperää noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä eli 6 prosenttia(taulukko 10).36 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Taulukko 10. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet vuosina2000–2012.2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos2012/2011Osuus20111000 m³ % %Yhteensä 794 958 1270 1722 2308 2606 3061 2661 4032 5421 6238 6847 7620 9 100Pienpuu 288 273 335 388 489 568 695 699 947 1565 2527 3102 3586 23 47,0Järeä runkopuu 35 100 98 140 195 176 174 121 179 1088 492 538 371 9 4,8Hakkutähteet 378 556 794 1111 1480 1485 1735 1527 2332 1938 2217 2242 2576 1 33,0Kannot ja juurakot 5 17 44 84 144 376 458 313 573 834 1003 964 1089 -4 14,3Erittelemätön 82 12 - - - - - - - - - - - - -Lähde: MetlaTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 37

PolttopuuNykyisellään pientaloissa käytetään polttopuuta, metsähake mukaan lukien, kaikkiaan 6,7miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Pientalojen polttopuun käyttö – 6,7 miljoonaa kuutiometriä– on kasvanut seitsemässä vuodessa 9 prosenttia. Polttopuusta on raakapuuta 5,4 jaerilaista jätepuuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Pientaloissa poltetaan lähes kymmenesosaSuomessa käytetystä kotimaisesta raakapuusta. Keskimäärin polttopuuta kuluu 4,6 kuutiometriä/talousvuodessa.PellettiSuurimmat pelletintuottajat maailmassa vuonna 2011 olivat Kanada (2,0 Mtn), Saksa(1,88Mtn), USA (1,6 Mtn) ja Ruotsi (1,350 Mtn) ). Suurimmat kuluttajat olivat Ruotsi (2,2Mtn), Tanska (1,6 Mtn), Saksa (1,2 Mtn), Belgia (0,92 Mtn) ja Hollanti (0,91 Mtn).Kanadan pelletin tuotantokapasiteetti on lisääntynyt 66 prosenttia vuodesta 2010. Vuoden2012 tuotantomäärä oli 2 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna tuotannon arvioidaan nousevan2,54 miljoonaan tonniin ja edelleen 3,23 miljoonaan tonniin vuonna 2014.Pellettien kysyntä oli Euroopassa noin 10,8 miljoonaa tonnia ja muualla maailmassa2 miljoonaa tonnia vuonna 2011. Vuonna 2010 Euroopan pelletin tuotantokapasiteetti oli14,8 miljoonaa tonnia ja tuotanto 9,2 miljoonaa tonnia. Pellettiä tuotiin Euroopan ulkopuoleltayhteensä 2,5 miljoonaa tonnia. Suurimmat tuojat olivat Kanada (1,16 miljoonaa tonnia),USA (1 miljoonaa tonnia) ja Venäjä (475 000 tonnia). Vuonna 2015 Euroopan pelletinkysynnän arvioidaan olevan 13 miljoonaa tonnia ja tuotannon 11 miljoonaa tonnia. Kysynnänkattamiseen tarvittaisiin yhteensä 2 miljoonan tonnin tuontimäärä. Euroopassa on499 pelletin tuotantolaitosta, ja Suomessa laitoksia on tuotantotoiminnassa tällä hetkellä21 kappaletta 45 mahdollisesta valmistajasta.Viipurin liepeillä aloitti maailman suurin pellettitehdas vuonna 2010. Tehtaan tuotantokapasiteettion 900 000 tonnia. Kanadan tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 2,9 miljoonaatonnia, ja se tuottaa nyt noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Eurooppaan tuotiin tästämäärästä 1,16 miljoonaa tonnia. Raaka-ainetta Kanadassa olisi jopa 20 miljoonan tonnintuotantoon. Lisäksi reservissä on 675 miljoonaa kuutiota vuorinilurin (mountain beatle)tuhoamaa puuta. Saastunut metsäala oli yhteensä noin 7 miljoonaa hehtaaria vuonna2011, kun tuhoalue alkuvaiheessa vuonna 2007 pahimmillaan oli 10,1 miljoonaa hehtaaria.Merkittävimmät puupellettien tuottajamaat EU:ssa ovat Saksa (1 880 000 tonnia) jaRuotsi (1 350 000 tonnia), joiden tuotannosta pääosa menee kotimaan kulutukseen. Vientiinnäistä maista tuotetaan 10-15 % kokonaistuotantomäärästä. Eniten puupellettejä tuotiinEU:n alueelta Saksasta (680 000 tonnia) ja Latviasta (670 000 tonnia). Euroopan Unioninalueelle tuotiin eniten puupellettejä Kanadasta (1 160 000 tonnia), ja Yhdysvalloista(1 001 000 tonnia) ja Venäjältä (475 000 tonnia).Suomessa toimii tällä hetkellä 21 pelletin tuotantolaitosta. Vapo Oy sulki vuonna 2011kolme tehdaslaitostaan Suomessa (Ilomantsi, Haapavesi ja Kaskinen). Syynä oli yhtiönoman ilmoituksen mukaan vientitoiminnan kannattamattomuus. Vientiin tarkoitetun pelletinhinta ei riitä kattamaan edes tuotantokustannuksia. Imex Wood ja Parkanon Puupellettiovat puolestaan viimeisimmät tuotantotoiminnan aloittaneet. Pelletintuottajien tuotantokapasiteettikotimaassa on näiden edellä mainittujen muutosten jälkeen noin 512 000 tonnia38 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

aiemman 650 000 tonnin kapasiteetin sijaan. Muutoksilla on merkitystä lähinnä kotimaanmarkkinoilla raaka-aineen saatavuuden parantuessa.Kuva 19. Pelletin tuotantolaitosten sijoittuminen Suomessa vuonna 2012Lähde: VTT, Metla, Pellcert-hankeSuomessa tuotettiin vuonna 2012 puupellettejä 252 000 tonnia. Tuotanto supistui edellisvuodesta18 prosenttia eli 56 000 tonnia. Viime vuoden tuotanto jäi pienimmäksi sitten vuoden2005. Suurin tuotantomäärä, 373 000 tonnia, saavutettiin vuonna 2008. Puupellettejävietiin ulkomaille 61 000 tonnia. Vienti supistui edellisvuodesta 55 prosenttia. Lähes kaikkivienti suuntautui Ruotsiin ja Tanskaan (kuva 20).TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 39

Kuva 20. Pelletin vienti, tuonti ja tuotanto Suomessa vuosina 2001-2012, tuhattatonnia.4003503002502001501005002001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012Tuotanto Tuonti VientiLähde: Metla, TulliRuotsin osuus viennistä oli lähes 70 prosenttia. Puupellettien keskimääräinen vientihinta(FOB) vuonna 2012 oli 138 euroa/tonni ja viennin kokonaisarvo 8,4 miljoonaa euroa. Vienninosuus kotimaisesta pellettituotannosta pieneni 24 prosenttiin, kun se vuotta aiemminoli 44 prosenttia. Puupellettien tuonti kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna.Puupellettejä tuotiin vuonna 2012 kaikkiaan 28 000 tonnia, josta kaksi kolmasosaa tuliVenäjältä ja loput pääosin Latviasta. Keskimääräinen tuontihinta (CIF) oli 124 euroa/tonni.Kotimaiseen pellettituotantoon perustuva kulutus oli 196 000 tonnia. Määrä kasvoi edellisvuodesta11 prosenttia ja oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Koti- ja maatalouksienkäyttämien kotimaisten puupellettien kulutus kasvoi 2 prosenttia ja lämpö- ja voimalaitostenpellettikäyttö 16 prosenttia.Tiedot puupellettien tuotannosta ja kotimaan kulutuksesta perustuvat pellettituottajiltakerättyihin tietoihin. Tiedot kerättiin 45 potentiaaliselta pellettivalmistajalta, joista 29:llä olituotantoa vuonna 2012. Tiedot kattavat yhteensä 32 tuotantolaitosta. Puupellettien ulkomaankauppatiedotperustuvat vuodesta 2009 alkaen Tullin ulkomaankauppatilaston tietoihin.Pelletin kulutus on lisääntynyt viime vuosina kotimaassa hitaasti. Nyt on kuitenkin selvästinähtävissä, että myös pk-yritykset ovat alkaneet investoida pellettilaitteistojen hankintaan.Syynä tähän on ensisijaisesti korkea öljyn hinta, jonka kustannusrasitusta yritykseteivät kykene enää siirtämään tuotteidensa loppuhintoihinPelletintuotantoa koskevia tuotantolukuja on esitetty taulukossa 11. Taulukon tiedot kattavatpellettien kulutuksen sekä teollisuudessa että pientaloissa. Kotimaisen kulutuksen jakautuminenpienkulutukseen sekä keskisuureen ja suurkulutukseen perustuu osin puupellettienvalmistajien arvioon.40 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Taulukko 11. Puupellettien kotimainen tuotanto, kulutus, tuonti ja vienti vuosina2001-2012.VuosiTuotantoSuomessaTuonti Vienti Kotimainen kulutusYhteensä Koti- jamaataloudetLämpö- javoimalaitoksetjasuurkiinteistöt1 000 t2001 75 - 60 15 .. ..2002 126 - 97 24 .. ..2003 166 - 127 39 15 252004 190 - 157 47 21 262005 192 0 194 55 23 312006 259 0 193 87 57 312007 326 0 186 117 61 562008 373 10 227 151 81 702009 299 50 136 156 62 942010 290 18 191 188 75 1132011 308 14 136 178 68 1092012 252 28 61 196 69 127Muutos2012/2011 %-18 96 -55 11 2 16*Vuoden 2012 vienti- ja tuontitieto on ennakkotieto (Tullihallitus, maaliskuu 2013)Kotimaisen kulutuksen jakautuminen koti- ja maatalouksien (kattilakoko < 25 kW) sekä lämpö- ja voimalaitosten jasuurkiinteistöjen (kattilakoko >25 kW) kulutukseen perustuu puupellettien valmistajien arvioon.Lähde: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus; TulliUlkomaankauppatiedot perustuvat vuodesta 2009 alkaen Tullin ulkomaankauppatilastoihin(kuukausitilasto, ennakkotieto). Tätä aiemmin tiedot kerättiin pellettien valmistajilta ja tuojilta.Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2009 alusta puupelletin kuluttajahintoja osana kuukausittaistatuottajahintaindeksiään (http://stat.fi/til/thi/index.html). Tiedot kerää Bioenergiary viiden tonnin irtotoimituksista yhteensä 14 vähittäismyyntipisteestä ympäri Suomea. Viimeisintilastoitu kuluttajahinta (lokakuu 2013) on 244 euroa tonnilta.Pelletin hintakehitys on ollut 2000-luvulla suhteellisen vakaata huolimatta öljyn hinnanäkillisistä ja rajuistakin vaihteluista. Vuoden 2008 heinäkuussa öljyn hinta nousi 147 dollariinbarrelilta ja tämän raportin kirjoitushetkellä hinta on vaihdellut 107–120 dollarin välillä.Pelletin, sähkön, kaukolämmön ja öljyn hintakehitys pientalossa vuodesta 2002 alkaenvuoden 2013 elokuun loppuun saakka on esitetty kuvassa 21.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 41

Kuva 21. Pelletin, öljyn, kaukolämmön ja sähkön hintakehitys pienkiinteistössävuosina 2002–2013, snt/kWh, (sis. alv)Lähde: Tilastokeskus, Bioenergiayhdistys ry3.1.3 LämpöyrittäjyysLämpöyrittäjyystoiminta on paikallista lämpöenergian tuottamista. Pääpolttoaineena on yrittäjänomista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Polttoaineen hankinnan lisäksi yrittäjähuolehtii lämpökeskuksen toiminnasta ja saa tuloa lämmitettävään kiinteistöön tai lämpöverkkoontuottamastaan energiasta.Lämpöyrittäminen on Työtehoseuran (TTS) selvitysten mukaan kasvanut tasaista vauhtia2000-luvulla. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli toiminnassa 505 lämpöyrittäjien hoitamaalämpölaitosta. Lähes kolmasosa laitoksista on aluelämpölaitoksia. Loput 335 ovatkiinteistökohtaisia. Näistä 44 prosenttia lämmitti koulukiinteistöjä ja vajaa kolmannes yksityisiäkiinteistöjä. Lämpöyrityksiä on laitoksia vähemmän, sillä osa yrityksistä hoitaa useitalaitoksia. Vuonna 2011 laitosten lukumäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 15:llä eli kolmeprosenttia. Laitosten yhteenlaskettu kiinteän polttoaineen (kpa) kattilateho kasvoi 3,9megawattia eli 1,3 prosenttia.Aluelämpölaitosten osuus laitoksista on noin kolmasosa. Loput 355 laitosta olivat kiinteistökohtaisialaitoksia. Näistä vajaa puolet lämmitti koulukiinteistöjä ja runsas neljäsosayksityisiä kiinteistöjä.Yksittäiset yrittäjät vastasivat lämmöntuotannosta 178 laitoksessa, joiden kpa-kattilatehooli yhteensä 70 megawattia ja keskimäärin 0,42 megawattia (taulukko 12). Useammanyrittäjän muodostamat yrittäjärenkaat vastasivat lämmöntuotannosta 42 lämpölaitoksessa.Yli puolet kaikista laitoksista oli osakeyhtiöiden tai osuuskuntien hoitamia. Osakeyhtiötvastasivat lämmöntuotannosta 181 laitoksessa ja osuuskunnat 102 laitoksessa. Lämpöyrittäjienenergiaosuuskuntien laitokset olivat yleisimpiä Länsi-Suomessa ja osakeyhtiöidenEtelä-Suomessa.42 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Osuuskuntien ja osakeyhtiöiden hoitamien lämpölaitosten keskimääräinen kattilatehoon lähes kaksinkertainen yksittäisten yrittäjien ja yrittäjärenkaiden hoitamien laitosten kattilatehoonverrattuna. Osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoiset lämpöyritykset tuottivat runsaatkaksi kolmasosaa kaikesta lämpöyrittäjien tuottamasta lämmöstä. Tyypillisesti ne huolehtivataluelämpölaitoksista. Vuosina 1998–2011 osakeyhtiöiden ja osuuskuntien hoidossaolevien laitosten osuus on noussut ja yrittäjärenkaiden hoitamien laitosten osuus vastaavastilaskenut. Vuonna 2012 käynnistyneistä laitoksista runsas kaksi kolmasosaa oli osakeyhtiömuotoistenlämpöyritysten hoitamia. Vuonna 2012 käynnistyneiden laitosten keskikokooli noin yksi megawatti.Taulukko 12. Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä vuoden 2012 lopussaYhtiömuotoLämpölaitostenlukumäärä, kplYrittäjä 186Yrittäjärengas 46Osuuskunta 102Osakeyhtiö 193Yhteensä 527Lähde: TyötehoseuraLämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2012 lämmöntuotannossaan kaikkiaan noin 1,49 miljoonaairtokuutiometriä kiinteitä biopolttoaineita. Puupolttoaineiden määrä oli noin 1,44 miljoonaairtokuutiometriä (taulukko 13). Loput 56000 irtokuutiota olivat lähinnä pala- ja jyrsinturvetta.Myös viljan lajittelujätettä ja markkinakelvotonta viljaa sekä ruokohelpeä poltettiinyhteensä muutamia tuhansia irtokuutiometrejä. Lisä- tai varalämmönlähteenä lämpölaitoksissaoli yleensä polttoöljy.Taulukko 13. Lämpöyrittäjien polttoaineet vuonna 2012, i-m³.PolttoaineEtelä-Suomiirto-m3/aLänsi-SuomiItä-SuomiPohjois-SuomiKokomaaMetsähake 250 000 610 000 300 000 141 000 1 301 000Sahauspintahake 1) 5600 15 000 10 000 3 500 34100Puru ja kuori 2) 6 500 20 000 9 000 1 400 36 900Pelletti ja briketti 25 000 30 000 9 000 1 600 65 600Muu puupolttoaine 3) 25 000 28 000 2 000 1 600 56 600Yhteensä 312 100 703 000 330 000 149 100 1 494 200Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2012 metsähaketta noin 1 301 000 irtokuutiometriä (taulukko13 ja kuva 22). Metsähakkeen käyttömäärä kasvoi hieman edellisvuodesta. Valtaosassalämpöyrittäjien hoitamista lämpölaitoksista käytettiin pääpolttoaineena metsähaketta, jonkaosuus oli 87 prosenttia laitosten puupolttoaineiden käytöstä. Metsähakkeen lisäksi käytettiinsahauspintahaketta noin 34 000 irtokuutiometriä sekä muita kiinteitä puupolttoaineitanoin 91 000 irtokuutiometriä.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 43

Kuva 22. Lämpöyrittäjien polttoaineet vuonna 2002-2012, i-m³.Polttoaineen käyttömäärä, 1000 i-m316001400120010008006004002000Muu puupolttoainePelletti ja brikettiPuru ja kuoriSahauspintahakeMetsähakeLähde: TyötehoseuraLämpöyrittäjien osuus lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeen kokonaismäärästäoli noin 7 prosenttia. Lämpöyrittäjillä valtaosa hakkeen raaka-aineesta on pienpuuta,lämmöntuotannossa ei juuri käytetä hakkuutähteitä tai kantoja ja juurakoita.Lämpöyrityksiä on Suomessa jo lähes kaksisataa. Lämpöenergian ostaja on aikaisemminollut useimmiten kunta, mutta yrityskohteiden määrä on viime aikoina kasvanut merkittävästi.Lämpöyrittäjien käyttämän metsähakkeen määrä on kolmetoistakertaistunut ajanjaksolla2000–2012. Samana ajanjaksona lämpölaitosten lukumäärä on viisinkertaistunut (kuva23). Laitosta kohden laskettu metsähakkeen käyttömäärä oli vuonna 2011 keskimäärin noin2 230 irtokuutiometriä/laitos.Puuenergian hyötykäyttö tarjoaa kunnille ja kaupungeille paikallisen energiavaihtoehdon.Näin on mahdollista hyödyntää oman paikkakunnan bioenergiatarjontaa ja käyttää lähialueenyrittäjien palveluja. Lämpöliiketoiminnan rahavirrat tukevat lisäksi oman paikkakunnantaloudellista kehitystä.44 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 23. Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä ja metsähakkeenkäyttömäärä 2000-2012Laitosten lukumäärä, kplMetsähakkeen käyttömäärä, 1000 i-m31400120010008006004002000Lämpölaitosten lukumääräMetsähakkeen käyttömääräLähde: TyötehoseuraLämpöyrittäminen on yleisintä Länsi-Suomessa, jossa sijaitsee kaksi laitosta viidestä (kuva24). Etelä-Suomessa sijaitsi 30 prosenttia, Itä-Suomessa viidesosa ja Pohjois-Suomessakymmenesosa laitoksista. Aluelämpölaitosten osuus lämpöyrittäjien hoitamista laitoksistaon suurin Pohjois-Suomessa. Kiinteistökohtaiset laitokset ovat yleisimpiä Etelä- ja Länsi-Suomessa.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 45

Kuva 24. Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden2012 lopulla.Lähde: Työtehoseurakuva: Kaija Laaksonen46 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3.1.4 TuulivoimaTuulienergiaa on kaikkialla maapallolla. On arvioitu, että tuulivoimaloilla hyödynnettävissäolevat energiavarat, tuulienergiapotentiaali, on yli kymmenkertainen koko maailman sähkönkulutukseenverrattuna. On myös arvioitu, että tuulivoiman raakapotentiaalista voitaisiinhyödyntää runsaat 10 prosenttia.TuuliolotEuroopassa suurin tuulienergiapotentiaali on Brittein saarilla, jossa tuulen keskinopeudetovat suuria ja voimalaitosten rakentamiseen soveltuvia alueita on paljon. Erittäin potentiaalisiaEuroopan maita ovat myös muun muassa Ranska ja Norja. Myös Islannissa tuulienergiapotentiaalion valtava, mutta maan muut suuret uusiutuvat energiavarat (vesivoimaja maalämpö) ovat toistaiseksi pitäneet islantilaisten mielenkiinnon tuulivoimaa kohtaan alhaisena.Suomen tuulioloista valmistui uusi Tuuliatlas marraskuussa 2009.Suomessa tuuliolot ovat varsin hyvät tuulivoiman tuottamiseen. Merialueella noin 100m korkeudella tuulen vuotuinen keskinopeus on 8,5–10 m/s saaristossa ja rannikolla 7,5–9,5 m/s, Lapin tuntureilla 6,5–8 m/s ja sisämaan mäkialueilla 6,5–7,5 m/s. Tuulen nopeuskasvaa korkeuden kasvaessa, joten mitä korkeampi voimala on, sitä paremmat ovat sentuuliolosuhteet. Esimerkiksi tuulivoiman mahtimaassa Saksassa tuuliolot sisämaan voimalapaikoillaovat selvästi huonommat kuin Suomessa hyvillä sijoituspaikoilla.TuotantoEuroopassa merkittävimmät asennetut tuulivoimakapasiteetit ovat Saksassa ja Espanjassa.Molempien maiden nimellistehot ylittävät 20 000 megawattitunnin rajan. Saksan kapasiteettion noussut 31.331 MW:iin ja Espanjan 22.579 MW:iin. Vuonna 2012 eniten uutta tehoaasennettiin Saksaan (2439 MW) ja toiseksi eniten Isoon-Britanniaan (1853 MW). Suomeenasennettiin samanaikaisesti vain 90 MW uutta nimellistehoa (taulukko 14).TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 47

Taulukko 14. Euroopan maiden tuulivoimakapasiteetti ja asennettu teho sekä tuotantovuonna 2012.MaaKokonaiskapasiteetti , MW Asennettu 2012, MWSaksa313312439Espanja225791032Iso-Britannia83411853Italia81441273Ranska7493701Portugal4525224Tanska4162220Ruotsi3744846Puola2500884Hollanti2431161Romania1941959Kreikka1749117Irlanti163780Itävalta1378295Belgia1375306Bulgaria657131Unkari3290Suomi28990Viro26989Tsekki25845Liettua22546Kypros14713Latvia6820Luxemburg5611Slovakia3,10Slovenia2,32,3Malta00Yhteensä 105632,9 11837,3Tuotanto TWh45,542,114,19,612,29,39,86,12,64,81,42,63,72,32,10,970,640,480,370,400,350,220,060,060,01171,6Lähde: EurObserv-erSuomen tuulivoimakapasiteetti oli nimellisteholtaan vuoden 2012 kesäkuun lopulla 220MW ja voimaloiden lukumäärä oli 138 kappaletta (kuva 25). Vuoden 2013 aikana on aloitettuuseampia tuulivoimaprojekteja ja vuoden 2013 lopulla arvioitu tuulivoimakapasiteettion noin 400 MW ja tuulivoimaloiden lukumäärän on 201 kappaletta.48 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 25. Suomessa toimivat tuulivoimapuistot kesäkuussa 2013Lähde: VTT TuulivoimatilastotTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 49

Kuvassa 26 on esitetty tuulivoimatuotannon indeksejä vuodesta 1993 vuoden 2013 kesäkuunlopulle. Liukuva 12 kuukauden tuotanto on kehittynyt tasolle 500 GWh (gigawattituntia).Kuva 26. Suomen tuulivoimaloiden vuosituotanto, asennettu kapasiteetti ja tuotantoindeksitvuosina 1993-2012.Lähde: VTT TuulivoimatilastotTuulivoimaloiden vaatima maa-ala on hyvin pieni tuotettavaan tehoon verrattuna. Tuulipuistossaitse voimalat perustuksineen, yhdystiet, muuntamot ja huoltorakennukset vievät kokonaispinta-alastavain pari prosenttia. Yhdelle neliökilometrille voidaan sijoittaa tuulivoimaanoin 10 MW nimellistehoa. Euroopan Tuulienergiayhdistys EWEA on laskenut, että tällätavoin sijoitettuna 10 % Euroopan sähköntarpeesta pystytään tuottamaan Kreetan saarenkokoisella alueella.Tällä hetkellä keskustelu tuulivoimatuotannon osalta kohdistuu voimaloiden aiheuttamaanääneen. Valtioneuvoston päätöksessä melurajaksi on yöaikaan asuinalueilla asetettu40 dB ja vapaa-ajan asunnoilla 35 dB. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamistakoskevissa ohjeissa on vastaavasti esitetty 35 desibelin ohjearvo asuinalueille. Ohjearvoei kuitenkaan ole oikeudellisesti velvoittava. Tämä juridisesti epäselvä ohjeistus aiheuttaaristiriitatilanteita tuulivoimahankkeiden valmistelussa ja rakennuslupien myöntämisessä.On toivottavaa, että tähän tilanteeseen saadaan selvyys valtioneuvoston tasolta mahdollisimmanpian.Tuulipuistojen rakentamisen lykkääntyminen on vaikeuttanut myös kotimaisen tuulivoimalatuotannontilannetta. Laitevalmistajista Haminassa toiminut WinWind on asetettu lokakuunalussa konkurssiin varojen puuttuessa. Vaasalainen Mervento Oy sen sijaan onvasta hakemassa markkinoilta rahoitusta tuotantotoiminnan aloittamista varten. Ensimmäi-50 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

nen voimala on kuitenkin jo tuotantotesteissä Vaasan Öjenissä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaanvoiman (EPV) kanssa.Lähiajan näkymätVuosi 2013 näyttää hyvältä. Uutta tuotantokapasiteettia valmistuu noin 165 megawattia.Tuulivoimaloita on rakennettu lokakuun loppuun mennessä valmiiksi 47 kappaletta ja yhteensä131,4 MW uutta tuotantokapasiteettia (taulukko 15). Siten tuulivoiman tuotantokapasiteettilisääntyy arviolta 400 megawattiin ja voimaloiden lukumäärä yltää 201:een vuodenloppuun mennessä. Nykyistä nopeampaa kehitystä jarruttavat yhä hankkeiden kaavoitus,ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset.Selvitysmies Lauri Tarastin selvitystyön pohjalta asioihin on saatu parannusta. Ilmailuviranomaistenlentoestelupakäytännöt ovat esimerkiksi selkiintyneet, ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuksiinvaikuttaneita lentopintojen minimisektorikorkeuksia on korotettu useimpienlentokenttien alueella. Näin mahdollistetaan nykyteknologian mukaisten korkeampienja tehokkaampien voimaloiden rakentaminen. Tuulivoimatavoitteiden saavuttamisen kannaltaon ehdottoman tärkeää, että toimialan resurssit pystytään mahdollisimman nopeastikohdistamaan voimaloiden rakentamiseen esiselvitysprosessien sijasta. Suomessa on julkaistutuulivoimahankkeita yhteensä noin 11 000 megawatin (MW) edestä. Merelle suunniteltujenhankkeiden osuus näistä on 3 000 MW.Taulukko 15. Vuonna 2013 Suomeen valmistuvat tuulipuistot, voimaloiden lukumäärä,nimellisteho sekä valmistajaVuonna 2013 valmistuvat tuulipuistot lukumäärä teho yhteensä turbiinin teho valmistajaPerhonjoki Oy Merijärvi 6 13,8 2,3 SiemensTuuliwatti Oy Ii, Olhava 8 24 3 VestasTuuliwatti Oy Tervola 10 30 3 VestasTuulisaimaa Oy Lappeenranta 7 21 3 AlstomTaaleritehdas Honkajoki 9 21,6 2,4 NordexPuhuri Oy Raahe, Kopsa 7 21 3 SiemensRaahen tuulienergia Oy Raahe 2 6 3 NordexTuuliwatti Oy Simo, Leipiö 4 18 4,5 GamesaTuuliwatti Oy Ii, Olhava 3 9 3 VestasYhteensä 56 164,4 3,0Vuosina 2013–2015 käytössä on nopean rakentajan lisäbonus, jolloin takuuhinta on 105,3euroa megawattitunnilta. Vuodesta 2016 alkaen takuuhinnan määrä on 83,5 euroa megawattitunnilta.Tuotantotuen määrä on takuuhinnan ja sähköpörssin kolmen kuukauden markkinahinnankeskiarvon välinen erotus. Takuuhintaa ei kuitenkaan makseta, jos sähköpörssinkolmen kuukauden keskiarvohinta painuu alle 0 euron megawattitunnilta. Kuvassa 27on esitetty takuuhinnan maksuun liittyvä mekanismi. Takuuhinta maksetaan valtion budjettiinvaratuilla määrärahoilla. Käytännön työn hoitaa energiamarkkinavirasto (EMV) tuotantotuenmaksatusjärjestelmän (SATU) kautta.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 51

Kuva 29. Roottorikoon ja napakorkeuden kasvu Tuuliwatin tuulivoimahankkeissavuosina 2009-2013.Lähde: Tuuliwatti OyTuulivoimalan tuottoa arvioitaessa käytetään tuulen nopeutena yleensä voimalan konehuoneen(naselli) korkeudella, eli napakorkeudella, vallitsevaa tuulennopeutta. Lapojen piirtämälläalueella tuulennopeuden vertikaalisen muutoksen oletetaan noudattavan logaritmistatuuliprofiilia, mikä ei todellisuudessa kaikissa tilanteissa suinkaan pidä paikkaansa.Tuulivoiman teho on verrannollinen tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin; eli kun tuulennopeus kasvaa kaksinkertaiseksi, esimerkiksi arvosta 4 m/s arvoon 8 m/s kasvaa tuulenliike-energia nelinkertaiseksi ja tuulen teho kahdeksankertaiseksi.Betzin lain mukaan turbiini pystyy hyödyntämään korkeintaan 59,3 prosenttia ilmavirtauksenenergiasta. Samalla kyseessä on tuulivoimalan kokonaishyötysuhteen teoreettinen yläraja.Käytännössä kokonaishyötysuhteet ovat voimaloilla maksimissaan noin 40 prosenttia.Markkinat ja alan työllisyysSuomalaisella teknologiateollisuudella on pitkä kokemus tuulivoimaloiden komponenttiensekä tuulivoimaloissa käytettävien materiaalien toimittajana. Suomalaiset teollisuusyrityksetovat jo pitkään toimineet maailman johtavien tuulivoimalavalmistajien alihankkijoina.Suomalaisten generaattoreiden, vaihdelaatikoiden, lapa- ja tornimateriaalien toimittajienasema tuulivoimamarkkinoilla on vahva. Vuonna 2011 tuulivoimatoimialan (sisältää konejalaitevalmistuksen) liikevaihto oli noin miljardi euroa, josta viennin osuus oli noin 90 prosenttia.Riittävillä panostuksilla tuotekehitykseen ja markkinointiin voidaan varmistaa vienninmäärän kasvu tulevaisuudessakin.54 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Tuulivoima on maailmanlaajuisesti voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2008 EU-maissatuulivoimateollisuus työllisti suoraan 108 000 henkeä ja välillisesti 80 000 henkeä, yhteensä188 000 henkeä. 74 prosenttia tuulivoima-alan työntekijöistä oli Saksassa, Tanskassaja Espanjassa. Suomessa tuulivoima työllisti vuonna 2008 suoraan noin 3000 henkilöä.Määrätietoisella tuulivoimateknologian kehittämisellä olisi mahdollista luoda myösSuomeen runsaasti uusia ja pysyviä työpaikkoja.Tuulivoiman työllisyysvaikutukset Suomessa muodostuvat tuulivoimaloissa käytettävienkomponenttien, materiaalien ja tuulivoimaloiden teollisesta valmistamisesta sekä Suomessakäytettävän tuulivoimakapasiteetin käyttö- ja kunnossapidosta. Esimerkiksi 500 MWtuulivoimakapasiteetin käyttö- ja kunnossapitotehtäviin tarvittaisiin noin 50–100 henkilönvuosittainen työpanos. Teknologiateollisuus on arvioinut tiekartassaan 100 MW tuulipuistontyöllistämisvaikutuksen olevan rakentamisvaiheessa 380 henkilötyövuotta ja voimalanelinkaaren aikana käyttö- ja kunnossapitotehtävissä 300 henkilötyövuotta.3.1.5 Bioenergia (biovalmisteet, etanoli)Bioenergialla on erittäin suuret lisäkäyttömahdollisuudet pienissä ja keskisuurissa lämpölaitoksissa.Suomessa on kaikkiaan noin 20 terawattitunnin laajuiset lämmitysmarkkinat, joissa lämmönlähteenäon tällä hetkellä jokin muu lämmitystapavaihtoehto kuin kaukolämmitys tai polttopuut.Bioenergian hyötykäytön lisäämistä lähinnä pienessä kokoluokassa on hidastanut se,että kuluttajalle ei ole vielä tarjolla tarpeeksi alan tietoa, osaamista ja palveluita. Bioenergiankäyttöön siirtyminen koetaan liian hankalaksi. Lisäksi uusiutuvien energialähteidenkäyttöön siirtymiseksi tarvittaisiin yhteiskunnallisia ohjausvälineitä ja kannustimia. Kotitalousvähennyksenkaltaista kannustinta myös uusiutuvan energian laite- ja koneinvestointeihin,kuten pellettitakkojen hankintaan, tulisi harkita vakavasti.Energiaverodirektiiviin sisältyvän korvaavuusperiaatteen mukaan valmisteveroa on kannettavamyös bioperäisistä biopolttoaineista, joita käytetään moottori- tai lämmityspolttoaineena.Veroa on siis kannettava korvaavasta tuotteesta samalla tavalla kuin tuotteesta,jolle on säädetty direktiivissä vähimmäisverotaso. Siten esimerkiksi moottoribensiiniin lisättävästäetanolista on suoritettava bensiinin valmistevero ja dieselöljyyn lisättävästä kasviöljystädieselöljyn valmistevero.Uuden energiaverodirektiivin mukaisesti jäsenvaltio voi soveltaa verovapautta tai alennettuaverokantaa erilaisiin eläin- ja kasvirasvoihin sekä biomassoista peräisin oleviin tuotteisiin.Veroetu voi koskea vain sitä osaa polttoaineesta tai polttoaineseoksesta, joka onkokonaan bioperäistä. Polttoaine voi siis olla kokonaan verotonta, jos se koostuu pelkästäänbioperäisistä komponenteista.Biopolttoaineiden veroalennusohjelmiin tulevat sovellettaviksi myös Euroopan yhteisönverosyrjintää ja valtiontukia koskevat säännökset. Verosyrjintäsäännökset tarkoittavat lähinnäsitä, että mikään jäsenmaa ei voi asettaa suojaa omalle tuotannolleen määräämälläkorkeampia välittömiä tai välillisiä maksuja muiden jäsenvaltioiden tuotteille. Veroetuaei siis voi myöntää vain kotimaista alkuperää oleville biopolttoaineille, vaan etu on myönnettävämyös muualta tuoduille, kotimaisten tuotteiden kanssa samanlaisille tai kilpailevilletuotteille. Veroalennusohjelmista on vuosittain raportoitava EU:n komissiolle.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 55

PeltobiomassatRuokohelvellä ja oljella on peltobiomassoista merkittävimmät raaka-ainepotentiaalit. Ruokohelvenviljelyalan kasvu oli aiemmin varsin nopeaa. Vuonna 2008 EU:n energiakasvituenmukainen ruokohelven viljelyala oli Suomessa noin 17 500 ha, kokonaisviljelyalan ollessanoin 18 000 ha. Vuosina 2011 ja 2012 viljelyala on vakiintunut 14 900 hehtaariin. Viljelyalueetkeskittyvät lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomeen. Laajimmat viljelyalueet ovat käytöstäpoistetuilla turvesoilla. Vuoteen 2014 mennessä tavoitteeksi on asetettu yhteensä 40 000hehtaarin viljelyala. Viljelypinta-alojen kasvua rajoittavat kuitenkin eräät laajemman viljelynmyötä esiin tulleet tuotantotekniset ongelmat. Tällaisia ovat muun muassa kevään hankalatkorjuuolosuhteet, suuri sadonkorjuuhävikki, keveiden ruokohelpipaalien kuljetuksen kannattavuusongelmat,sadon varastoinnin järjestäminen sekä helven murskaus- ja sekoitustekniikkojenpuutteellisuus. Todennäköistä onkin, että nämä ongelmat hidastavat ruokohelvensopimusalojen kasvua merkittävästi. Merkittävin yksittäinen takaisku ruokohelven viljelylleon ollut Vapon sopimusviljelytoiminnan lopettaminen vuonna 2012, tällöin viljelysopimuksetirtisanottiin kaikilta sopimusviljelijöiltä, uusia sopimuksia ei enää tehdä.VTT toteutti vuonna 2005 ruokohelven käyttökapasiteettiselvityksen Suomen voimalaitoksissaja muissa mahdollisissa käyttökohteissa. Selvitys keskittyi tarkastelemaan suurialaitoksia, joissa käy tettävä polttoaine ja polttotekniikka soveltuvat ruokohelven vaatimaanseospolttoon. Parhaiten ruo kohelven polttoon katsotaan sopivan sellaisten leijukerroskattiloillavarustettujen voimalaitosten, joissa ruokohelpeä voidaan käyttää seoksena turpeenkanssa. Tietysti myös muut kattilatyypit ja seos polttoaineet ovat varauksin käyttökelpoisia.Selvityksessä oletettiin ruokohelven osuuden olevan seospoltossa maksimissaan 10 prosenttiakoko seosmassasta.Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi ruokohelven käytön ja jalostuksen kehitysnäkymiä,muun muassa voimalaitosmäärien kehitystä ja uusia käsittelytapoja kuten pelletöintiä sekämuiden peltoenergiakasvien käyttömahdollisuuksia. Selvityksessä käytiin läpi myös mahdollistenkäyttökohteiden sijoittuminen, joka määrää myös potentiaalisten viljelyalueiden sijainnin.Viljelyalueiden oletettiin sijaitsevan maksimissaan 70 kilometrin etäisyydellä käyttöpaikalta.Selvityksen mukaan suurten voimalaitosten maksimaalinen käyttökapasiteetti vastaanoin 180 000 ruokohelpihehtaarin viljelyalaa. Ruokohelven seospolttoon soveltuvia laitoksiaon kaikkialla Suomessa, mutta eniten kuitenkin Vaasa-Oulu-Joensuu-kolmion sisällä.Olkien energiakäyttö ei ole lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla, mutta oljen käytönlisäämismah dollisuuksia tutkitaan jatkuvasti eri tahoilla. Meneillään on myös oljen käytönedistämiseen biopolttoaineiden valmistuksessa liittyvä hanke, jossa Neste Oil Oy ja RaisioYhtymä tekevät merkittävää yhteistyötä. Oljen käyttöä rajoittavat etenkin sen polttoon liittyvättekniset ongelmat kuten savukaasujen korroosiovaikutukset sekä tuhkan määrän jasulamispisteen aiheutta mat ongelmat. Oljen tarjonta etenkin suorakylvömenetelmällä viljellyiltäpelloilta näyttäisi kuiten kin olevan lisääntymässä, joten myös oljen käyttötekniikkaatulisi kehittää. Mahdollisia kehittämis suuntia voisivat olla esimerkiksi olkimassan pelletöinti-tai briketöintitekniikat sekä oljen käyttöön soveltuvien suurempien polttolaitostenrakentaminen viljanviljelyseuduille. Peltobiomassojen ja puupellettien yhteiseksi käytön tavoitteeksion pitkän ajan kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa asetettu yhteensä 3TWh vuoteen 2020 mennessä.56 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Viljelemätön biomassaEtelä-Suomen rannikoiden noin 30 000 hehtaarin laajuiseksi arvioidut ruovikot (järviruoko)muo dostavat merkittävän bioenergiapotentiaalin. Huolellisesti suunniteltuna korjuu-tuotantoketjunatämä olisi varteenotettava lisä haketta ja turvetta käyttäville polttolaitoksille jamaatiloille. Järviruoko on energiasisällöltään lähes puuhakkeen veroista, ja laskennallisestiEtelä-Suomen ruovikot tuottaisivat biomassaa 150 000 tonnia vuodessa. Energiaksi muutettunatämä määrä vastaa 630 gigawattituntia (GWh).Kesällä vihreänä korjattava järviruoko sen sijaan soveltuu karjanlannan kanssa yhdistettynäbiokaa sun tuotantoon. Vihermassan ansiosta energiantuotanto lisääntyy vastaavasti10 prosenttia. Järviruoko on yksi merkittävä viljelemätön biomassavaranto, jonka hyödyntäminenvaikuttaa hajautetun energian tuotannon lisäksi myönteisesti vesistönhoitoon,luonnonmukaisen lannoitteen tuotantoon sekä paikalliseen työllisyyteen. Viljelemättömänbiomassan tuotantoalueena voidaan pitää myös ympäristötukijärjestelmän mukaisia suojavyöhykkeitäsekä kosteikkoja. Maaseutuoh jelmakaudella 1995-1999 on perustettu noin2300 hehtaaria suojavyöhykkeitä 20-vuotisilla sopi muksilla.Suojavyöhykkeillä on hoitovelvoite, joka edellyttää niitetyn vihermassan poistoa. Viljelemättömienbiomassojen hyödyntämistä on kokeiltu Vakka-Suomen seutukunnassa uusienaluelämpölaitosten sekä biokaasulaitosten energialähteenä.BiokaasuBiokaasu määritellään yleensä lähinnä metaanista ja hiilidioksidista koostuvaksi anaerobisellakäsittelyllä tuotetuksi kaasuksi. Anaerobisessa käsittelyssä bakteerit hajottavat orgaanistaainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasua voidaan tuottaa erityisissä reaktorilaitoksissa,joissa mädätetään orgaanista ainesta, kuten lantaa, kasvi- tai eläinperäisiäjätteitä tai yhdyskuntien jätevesilietteitä. Myös kaatopaikoilla muodostuu orgaanisten jätteidenhajotessa vastaavaa kaasua, jota yleensä nimitetään kaatopaikkakaasuksi.Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti 40–70 % metaania, 30–60 % hiilidioksidiaja hyvin pieninä pitoisuuksina muun muassa rikkiyhdisteitä. Biokaasu on arvokas,uusiutuva biopolttoaine ja energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Yleisimminbiokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Lisäksi kaasu voi sisältää pieniämääriä muun muassa vesihöyryä, typpeä, happea ja rikkiyhdisteitä. Metaanipitoisuudellaon vaikutusta biokaasun lämpöarvoon, joka tyypillisesti on noin 4-7 kWh/m³. Puhtaan metaaninlämpöarvo on 10 kWh/m³.Vuoden 2011 tilastojen mukaan kaksi suurinta biokaasuntuottajamaata (sähkön tuotanto)olivat Saksa (19426 GWh) ja Englanti (5735 GWh), joiden sähköntuotanto oli 65 %koko EU:n tuotannosta (kuva 30). Kaksi muuta suurempaa biokaasusähköntuottajaa olivatItalia (2054 GWh) ja Ranska (1078 GWh). Esimerkiksi vuonna 2013 Saksassa biokaasulaitoksiaon jo yli 7870 kappaletta ja niiden yhteen laskettu sähköteho oli 3350 MW. Vuonna2011 Saksa oli selvästi Euroopan suurin biokaasuntuottaja. Ripeä kasvu on ollut erityisestiaiemmin toteutetun syöttötariffijärjestelmän ansiota.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 57

Kuva 30. EU-alueen biokaasusähkön tuotanto jäsenmaittain vuonna 2011, GWh.2500019426200001500010000500005735340411171027929 875 625 600 430 343 203 199 183 160 126 113 105 93 55 37 33 19 17 0Lähde: Eur’observerSuomessa tuotettiin biokaasua yhteensä 150,4 milj. m³ vuonna 2012. Biokaasun määränousi vajaat 3 % vuoteen 2011verrattuna (145,5 milj. m³). Hyödynnetyn biokaasun määrässäoli pientä nousua edellisvuoteen verrattuna, hyödyntämisasteen noustessa vajaasta79 prosentista 83 prosenttiin. Vaikka reaktorilaitoksilla, erityisesti yhteismädätyslaitoksilla,biokaasun tuotanto lisääntyikin selvästi, kaatopaikoilla jäätiin alle edellisten vuosientason. Teollisuuden ja maatalouden laitoksilla biokaasun hyödyntäminen oli edellisvuosientapaan määrällisesti suhteellisen vähäistä. Kuvassa 31on esitetty biokaasun tuotantoja sen hyödyntäminen energian tuotannossa vuosina 1994-2012.Kuva 31. Suomessa vuosina 1994–2012 tuotettu biokaasun määrä ja sen hyödyntäminen.Kaikki yhteensämilj. m316014012010080604020hyödynnettyylijäämäpoltettu01994199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 16, Huttunen & Kuittinen 201258 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Biokaasusta tuotettiin vuonna 2012 lämpöä noin 409 gigawattituntia (GWh) ja sähköä noin160 GWh (kuva 32). Biokaasulla tuotettu energiamäärä (569 GWh) on 1 prosentti Suomessatuotetusta uusiutuvan energian määrästä. Biokaasun hyödyntämisessä on parannettavaa,vaikka minimitavoitteeseen, eli 75 prosenttiin tuotetusta biokaasun kokonaisenergiamäärästä,päästiinkin. Vuonna 2012 ylijäämäpoltossa tuhlattiin energiaa 114,5 GWh.Kuva 32. Biokaasulla Suomessa tuotettu energiamäärä vuosina 1994-2012.Energian tuotanto GWh600sähköälämpöä500400GWh30020010001994199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 16, Huttunen & Kuittinen 2012Ylijäämäpoltettu kaasu poltetaan soihdussa, jolloin kaasun energiasisältö hukataan, muttatoisaalta vältetään haitalliset metaanipäästöt. Metaanipitoisuus tarkoittaa metaanin osuuttabiokaasun kaasuseoksen sisällöstä. Suurin osa loppupitoisuudesta on hiilidioksidia, jostaei energiaa saada.Vuonna 2012 kaatopaikkalaitoksilla kerättiin biokaasua talteen 94,5 milj. m³ (kuva 33).Biokaasua tuotettiin 7 % vähemmän kuin vuonna 2011. Kaasun suhteellinen hyötykäyttölisääntyi 4 prosenttia edellisvuodesta. Pumpatusta biokaasusta 74,8 milj. m³ käytettiinsähkön ja lämmön tuotantoon. Energiaa kaatopaikoilta pumpatusta biokaasusta tuotettiin312,2 GWh.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 59

Kuva 33. Biokaasuntuotanto Suomessa laitostyypeittäin vuonna 2012.Maatalous0,87Teollisuuden jvp1,01Yhteismädätyslaitokset25,4Yhdyskuntien jvp28,5Kaatopaikat94,50 20 40 60 80 100milj. m3Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 16, Huttunen & Kuittinen 2012Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset,maatilojen laitokset sekä niin sanotut yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useitaerilaisia raaka-aineita. Vuonna 2013 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 49, joistamaatilalla toimivia laitoksia oli 14, jätevedenpudistuslaitoksia 19 ja yhteiskäsittelylaitoksia13 (kuva 34, vasen kartta). Yksi biokaasulaitos on integroitu bioetanolin tuotannon yhteyteen(ST1, Lahti) ja tämän lisäksi käytössä on kaksi koelaitosta. Kaatopaikkakaasua kerättiin38 kaato paikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 87 biokaasulaitosta.Vuoden 2012 lopulla Suomessa oli 5 liikennebiokaasujalostamoa, joiden yhteenlaskettuvuotuinen tuotantokapasiteetti oli 28 GWh. Suomessa oli 16 julkista biokaasun tankkausasemaaja kaksi yksityistä biokaasun tankkausasemaa. Kaikilla biokaasun tankkausasemillaoli saatavissa 100 % biokaasua (CBG100). Näistä Gasumin operoimilla 15 julkisellaja yhdellä yksityisellä asemalla oli saatavissa valinnaisesti myös maakaasua (CNG). LisäksiSuomessa oli kaksi julkista maakaasun tankkausasemaa. Vuonna 2013 Suomessa onavattu kaksi julkista biokaasun tankkausasemaa. Jo edellä mainitun yhden Gasumin asemanlisäksi Haminan Energia aloitti biokaasun myynnin vuodesta 2006 alkaen toiminnassaolleella maakaasun tankkausasemallaan.Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla 30 biokaasulaitoshanketta, joista 19 on yhteismädättämöjä,yksi jätevedenpuhdistuslaitos ja 10 maatilalaitosta (kuva 34, oikeanpuoleinenkartta). Maa- ja metsätalousministeriön toteuttamien tukihakujen (syksy 2008 ja kesä2010) kautta jätettiin yhteensä 43 biokaasulaitoksen rakentamiseen tähtäävää suunnitelmaa.Vuonna 2009 myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 15 kappaletta ja 7 kappaletta vuonna2010. Näistä on toteutunut yhteensä 8 biokaasulaitosta ja 14 laitoksen rakentaminenon peruuntunut.60 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 34. Suomessa vuonna 2013 toiminnassa ja suunnitteilla sekä rakenteilla olevatbiokaasulaitokset.Toiminnassa ja suunnitteilla olevat biokaasulaitokset, tilanne 10.10.2013Toimivat# Jätevedenpuhdistamolaitos(19)" Maatilalaitos (14)! Yhteiskäsittelylaitos (13)"/ Koelaitos (2)^Integroitu bioetanolin jabiokaasuntuotantilaitos) (1)ELY-keskukset (16)Kunnat (320)""! " " "/""!"! #""/##"#!" # " # ! !!! !# # ^ ## !"# "! # ###"!!"" ! "!!! ! !!! !" !!""!" !#" !!!Suunnitteilla/rakenteilla# Jätevedenpuhdistamolaitos (1)" Maatilalaitos (10)! Yhteiskäsittelylaitos (19)Kunnat (Hall3Milj) © Karttakeskus Oy, lupa L4659© SYKE (lähteet: VAHTI-tietojärjestelmä, Markku Alm/Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Itä-Suomen yliopiston biokaasulaitosrekisteri)Kirsi Merilehto/SYKELähde: Suomen ympäristökeskuskuva: Kirsi MerilehtoUusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffijärjestelmän käyttöönotto viivästyi EUkomissionkäsittelyn vuoksi, ja tariffijärjestelmä tuli Suomessa voimaan 25.3.2011. Tällöinbiokaasulaitosinvestointien toteuttajat jäivät arvuuttelemaan syöttötariffijärjestelmän tukienvaikutusta laitosten kannattavuuteen verrattuna investointituen avulla toteutettuihin biokaasulaitoksiin.Näiden tukijärjestelmien välisen paremmuuden kunkin hakijan kohdalla ratkaiseekuitenkin sähkön tuleva markkinahintakehitys. Merkittävä vaikutus hankkeiden toteutumiseenon lisäksi rahoituksella. Tässä yhteydessä vakuuksien järjestäminen ja rahoitussuunnitelmienkokoaminen toimivaksi kokonaisuudeksi on helpompaa investointituella toteutettavissahankkeissa.Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti MTT:n toteuttaman selvityksen erillisten hallitusohjelmarahojenavulla rahoitettujen biokaasulaitosten rakentamiseen ja lopulliseen hankkeidentoteuttamiseen liittyvistä kokemuksista. Selvityksen mukaan tärkeimpiä asioita biokaasulaitoksentoteutumisen kannalta olivat riittävä kannattavuus ja kate toiminnasta, riittävänsuuri investointiavustus, oma osaaminen, hyvin sujunut viranomaisyhteistyö ja sidosryhmienpositiivinen suhtautuminen.Suurin yksittäinen syy hankkeiden raukeamiseen oli se, ettei biokaasulaitosta saatu laskennallisestikannattavaksi. Muina syinä mainittiin liian pieni myönnetty avustus suhteessahaettuun avustukseen, liian pieni tulovirta laitoksesta ja investointikustannuksen merkittävänousu suunnittelun edetessä.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 61

Kannattavan toiminnan edellytyksenä maatilojen biokaasulaitoksissa on riittävä ja ennustettavakate sähkön ja lämmöntuotannosta sekä osin mädätysjäännöksistä tuotettujenlannoitteiden myynnistä ja lisäsyötteistä saadut porttimaksut. Katteen merkitystä biokaasulaitoksentoiminnassa korostaa biokaasulaitosten huomattavan suuri investointikustannussuhteessa liikevaihtoon.Investointia suunnittelevan yrittäjän käytännön avuksi tulisi tuottaa suomalaisten biokaasulaitostenkokemuksiin perustuvia toimintamalleja ja kannattavuuslaskelmaesimerkkejä.Biokaasualan kasvua edistäisi myös uusi kokonaisvaltaisempi ajattelutapa, jossa biokaasulaitostatarkasteltaisiin energia-, maatalous-, jätehuolto- ja ravinteiden kierrätys -osioistamuodostuvana kokonaisuutena. Tämä mahdollistaisi myös biokaasun ympäristöhyötyjenhuomioimisen paremmin tukipolitiikassa.Helpotusta biokaasulaitosten suunnitteluun on tuomassa Ukipolis Oy:n toteuttama biokaasulaskurihanke.Laskuri valmistuu Wienin yliopiston, MTT:n ja Ukipoliksen yhteistyönä.Laskurin avulla on mahdollista hahmottaa tietyn tyyppisestä syötteestä saatava biokaasupotentiaalija samalla laskea tietyn kokoisen sekä hintaisen biokaasulaitoksen kannattavuutta.Laskuri valmistuu yleiseen käyttöön vuoden lopulla, ja se on vapaasti käytettävissäMTT:n internetsivujen kautta. MTT huolehtii laskurin päivittämisestä ja ylläpidostaseuraavat 5 vuotta.Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi vähäistä, muttakiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina. Syynä tähän ovat kiristyneetympäristönormit ja jätehuoltomääräykset sekä uusiutuvan energian ja liikenteen biopolttoaineidenedistämistavoitteet. Näiden myötä mahdollisuudet teknologiseen kehitykseen,uuteen yritystoimintaan sekä työpaik-kojen ja vientimahdollisuuksien lisääntymiseen ovattällä alalla merkittävät, mutta niitä on toistai-seksi hyödynnetty luvattoman vähän. Suurimmanesteen nykyistä nopeammalle laitoslukumäärän kehittymiselle asettaa biokaasulaitostenkorkea investointikustannus ja tästä johtuva liiketaloudellisten kannattavuusedellytystenpuuttuminen. Kannattavuutta voidaan toki parantaa porttimaksujen muodossa.Suomessa toimii tällä hetkellä 18 eläinten lantaa käsittelevää biokaasulaitosta. Oheiseenkarttaan (Kuva 35) on sijoitettu kyseiset Suomessa toimivat laitokset. Kartta on alunperin julkaistu vuonna 2013 ilmestyneessä MTT:n raportissa Biokaasuyrittäjän toimintaympäristöSuomessa, Marttinen et al.62 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 35. Suomessa vuonna 2013 sijaitsevat eläinten lantaa hyödyntävät biokaasulaitokset.Lähde: MTT, Biokaasuyrittäjän toimintaympäristö Suomessa; Eläinmäärät: Evira 2011 ja taustakartatMaanmittauslaitos 2011TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 63

BiodieselBiodieselin tuotanto oli EU:n alueella vuonna 2012 yhteensä 9811 tuhatta tonnia (9325 tuhattatonnia vuonna 2011). Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Suurimmattuottajamaat ovat Ranska 2032 (1750), Saksa 1935 (1844), Espanja 1518 (1241) jaIta lia 1116 (1107) tuhatta tonnia. Ranskan tuotanto on kasvanut noin 16 prosenttia, Espanjan22 prosenttia ja Saksan vain 4,9 prosenttia vuodesta 2011. Ranska on ohittanut kärkipaikallaSaksan, jossa lähinnä energiaveropolitiikan muutokset ovat vaikuttaneet biodieselinkulutukseen merkittävästi.Teollisuusmittakaavan tuotantolaitoksia on EU:n alueella yhteensä 276 kappaletta. Kuvassa36 on esitetty biodieselin tuotanto jäsenmaittain vuonna 2012 ja taulukossa 8 on listattusuurimmat Euroopassa toimivat biodieseliä valmistavat yritykset ja niiden Euroopantuotantokapasiteetti vuonna 2012.Kuva 36. EU-alueen biodieselin tuotanto jäsenmaittain vuonna 2012, 1000 tonnia2500Biodieseltuotanto Euroopassa vuonna 2012, 1000 …20001 9362 032150010005000GermanyFranc e1 519Spain1 117Italy248Belgium667Poland179397251150141 19527NetherlandsAustriaPortugalFinlandHungary44268 47 123 11 110 9 48 41 14 0 0 40SlovakiaLithuaniaRomaniaLatviaGreeceBulgariaIrelandSloveniaCyprusEstoniaMaltaLuxembourgLähde: Eur’observerBiodieselin tuotanto on laajemmin vasta alkamassa Suomessa. Biodieseliä kaupalliseentuotantoon valmistavia laitoksia on vain muutama. Näistä Neste Oilin valmistama NExBTLpolttoaine on ainoa maailman markkinoille laajemmin markkinoitava biodieselvalmiste.NExBTL on Neste Oilin ke hittämä korkealaatuinen uusiutuvista raaka-aineista (öljypalmuja elintarviketeollisuuden kierrätysjakeet) valmistettava biodiesel.Ensimmäinen NExBTL-laitos otettiin käyttöön Porvoossa kesällä 2007, ja sen kapasiteettion 170 000 tonnia vuodessa. Ensimmäisen laitoksen viereen rakennettiin toinen samankokoinenlaitos ja se valmistui vuonna 2009. Tämän lisäksi yhtiö on rakentanut 800 000tonnin laitokset Singaporeen ja Rotterdamiin. Singaporen laitos käynnistyi vuonna 2010 ja64 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Rotterdamin laitos lokakuussa 2011. Nesteen kokonaistuotantokapasiteetti on nyt 1 940000 tonnia. Laitokset perustuvat Neste Oilin kehittämään omaan NExBTL-tuotantoteknologiaan.NExBTL poikkeaa valmistusmenetelmältään hajautetun biodieseltuotannon laitoksista.Neste Oilin tuotantomenetelmä perustuu synteettiseen vetykäsittelyyn, jolloin käsittelyprosessissaei synny merkittävästi sivutuotteita.Neste Oilin 1940 tuhannen tonnin tuotantokapasiteetista oli vuonna 2012 käytössä 1849tuhatta tonnia. Neste Oilin tuotantokapasiteetti on kasvanut Singaporeen ja Rotterdamiinvuoden 2011 lopulla valmistuneiden investointien johdosta 1940 tuhanteen tonniin. Nesteelläon täten käytettävissään Euroopan toiseksi suurin biodieselin valmistuskapasiteetti.EU:n polttoainenormin EN 590 laatuvaatimusten mukaan polttoaineseoksessa saa käyttääbiodieseliä maksimissaan viisi prosenttia. Ongelmia syntyy lähinnä moottorin sekundäärisissäosissa kuten letkuissa ja tiivisteissä, koska biodiesel on vahva liuotin. Lisäksirypsibiodieselin kylmäominaisuudet ovat huonommat kuin normaaleilla Suomessa käytettävillätalvilaatuisilla dieselpolttoaineilla.Biodieselin hajautettuun tuotantoon liittyy vielä merkittäviä lopputuotteen laatuun liittyviäpuutteita. Riittävän tasalaatuisen ja EU:n polttoainenormit täyttävän biodieselin valmistusedellyttää tuotantolaitoksilta riittävän hyvää tekniikkaa, parempaa laadun varmistustaja riittävää omavalvontaa. Biodieseliä on Suomessa saatavissa vain muutamalta pienvalmistajalta.Näistä suurin on Sybimar Oy (400 000 litraa vuodessa), joka valmistaa Uudessakaupungissabiodieseliä pääosin kalanperkuujätteestä.PuudieselBiopolttoaineiden kysynnän täyttämiseksi kotimaisella tuotannolla Suomeen tavoitellaan kolmeatoisen sukupolven biodiesellaitosta. Toisen sukupolven teknologialla tarkoitetaan sitä,että tuotannon raaka-aineena ei käytetä elintarvikkeiden valmistukseen soveltuvia jakeita.Nämä suunnitellut biodiesellaitokset käyttäisivät raaka-aineenaan lähinnä hakkuutähteitä,joita syntyy saha- ja metsäteollisuuden ainespuun hakkuiden yhteydessä.Lopullista investointipäätöstä Forest Btl Oy:n puuraaka-aineeseen perustuvasta biojalostamostaodotetaan kesään 2014 mennessä. Tällöin tuotanto voisi alkaa vuonna 2016vuosituotannon ollessa 100 000 tonnia biodieseliä. Tämän Vapon valmisteleman hankkeenkokonaiskustannus olisi noin 500 miljoonaa euroa. EU on myöntänyt hankkeelle NER 300-rahoituksena 85 miljoonaa euroa. Raaka-aineen vuosittainen tarve on 1,5 miljoonaa kuutiometriäpuuta, lähinnä hakkuutähteitä. Vapon hanke perustuu ”stand alone”–malliin, elituotantolaitos voi toimia omillaan täysin erillisenä yksikkönä ilman yhteyttä selluteollisuudentuotantoyksikköön. Suomen kansallisessa energiatukirahoituksessa on tänä vuonnavarauduttu rahoittamaan toista samankokoista hanketta enintään 100 miljoonalla eurolla.Laitosten mahdollinen rakentaminen ja tuotantotoiminnan aloittaminen vienee käytännössävielä noin 4 vuotta. Vuoden 2020 velvoitteen täyttämiseen nämä hankkeet kuitenkinvielä ehtivät, ja siten niillä tulee olemaan suuri merkitys kokonaistavoitteen täyttämisessä.Yhden laitoksen suora työllistävä vaikutus on noin sata henkilöä ja raaka-aineen hankinnanvälillinen vaikutus 400-500 henkeä.Näiden edellä mainittujen hankkeiden lisäksi UPM rakentaa Lappeenrantaan puudieseljalostamoasellutehtaan yhteyteen. Tuotantotoiminta perustuu raakamäntyöljyyn, jotaTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 65

syntyy sellutehtaalla sivutuotteena. Tehdas valmistuu 2014, ja rakentamisen kustannuksetovat 150 miljoonaa euroa.Rypsibiodiesel RMEPerinteisen biodieselin, jossa bioöljy vaihtoesteröidään alkoholin kanssa, valmistusta onvaikeuttanut se, että perinteinen rypsibiodiesel (RME=rypsimetyyliesteri) on verottomallatuotantokustannuksella mitattuna ollut selvästi fossiilista dieseliä kalliimpaa. EU:ssa biodieselintuotanto on kuitenkin kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Pääraaka-aine on rypsi,ja suurimmat tuottajamaat ovat Saksa, Ranska ja Italia.Rypsibiodieselin valmistuksessa syntyy kaksi sivutuotetta. Öljyn puristuksen sivutuotteenasyntyy rypsirehua ja RME:n tuotannossa raakaglyserolia. Rypsirehulla voidaan korvatasoijarehua osittain sikojen ruokinnassa ja kokonaan nautojen ruokinnassa sekä samallaparantaa kotimaista valkuaisomavaraisuutta. Niin RME:n tuotantotuet kuin markkinatkinovat vahvasti sidoksissa maatalouteen ja harjoitettavaan maatalouspolitiikkaan. Ongelmanaon lähinnä biodieseltuotannolle taloudellisesti riittävän kotimaisen viljelypinta-alansaavuttaminen. Kasvavan rypsialan myötä korkealaatuisin osa kotimaisesta rypsistä voisikohdentua elintarvikekäyttöön ja loput polttoaineeksi.Suomessa rypsin markkinahinta on kiinteässä yhteydessä Ranskan raaka-ainepörssiMATIF:iin. Raaka-ainepörssissä rypsin hintaan vaikuttaa huomattavasti soijan ja soijaöljynmaailmanmarkkinahinta, jonka tärkein määrittäjä on USA:n soijasato. Rypsin maailmanmarkkinahintaon vaihdellut merkittävästi viime vuosina, vuoden 2005 alusta vuoden 2013marraskuulle välillä 185 – 512 euroa tonnilta. Tämän raportin kirjoitushetkellä Matif-pörssinnoteeraus rypsille on 369 euroa tonnilta (375 euroa/tonni lokakuussa 2010, 434 euroa/tonni lokakuussa 2011 ja 512 euroa/tonni lokakuussa 2012 ).Vuonna 2011 Suomessa käytettiin 2,87 miljoonaa tonnia dieseliä ja 1,98 miljoonaa tonniakevyttä polttoöljyä. Jos rypsin koko tuotantopotentiaali valjastettaisiin käyttöön ja elintarvikekäyttösekä rypsin tuonti pysyisivät ennallaan, RME-tuotannossa voitaisiin käyttäänoin 75 miljoonaa kiloa rypsiöljyä. Tämä vastaa noin 1,4 prosenttia Suomen diesel- ja polttoöljynvuosittaisesta kulutuksesta. Rypsin täysi omavaraisuus jättäisi RME:n tuotantoon 30miljoonaa kiloa, joka vastaa diesel- ja polttoöljyn markkinoista noin 0,5 prosentin osuutta.Kannattavan öljykasvien käyttöön perustuvan biodieseltuotannon yhtenä edellytyksenäon, että kaikilla tuotannosta syntyvillä jakeilla on olemassa toimivat markkinat. Sivutuotteenasyntyvän valkuaispitoisen rypsipuristeen hyvin toimivat markkinat parantavat koko tuotantoprosessinkannattavuutta. Tuotantoprosessin raaka-aineesta 3/4 osaa jää sivutuotteeksi,kun hyödynnettävän öljyn määrä on enintään 1/4. Lisäksi prosessissa muodostuvantoisen sivutuotteen glyserolin markkinat ovat huomattavasti rajallisemmat, joskaan senvaikutukset vähäisestä määrästä johtuen eivät ole yhtä dramaattiset RME:n tuotantokustannuksiin.Lisäksi glyseroli voidaan toissijaisesti polttaa energian lähteeksi.66 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

EtanoliVuonna 2012 maailman etanolituotanto oli 82,9 miljardia litraa, laskua edelliseen vuoteenverrattuna oli 2 prosenttia, jolloin kokonaistuotanto oli 84,6 miljardia litraa. Suurimpia tuottajiaovat USA (52,1 mrd. ltr), Brasilia (21,1 mrd. ltr) ja EU-alue (4,8 mrd. ltr).Koko maailmassa biopolttoaineiden tuotannon osuus kasvoi vuonna 2012 vain 0,7 %.Tämä on pienin vuosittainen lisäys vuoden 2001 jälkeen. USA:ssa etanolituotanto perustuumaissiraaka-aineen käyttöön. Sitä vastoin Brasilian tuotanto perustuu sokeriruokoon.Brasilia aikoo rakentaa 103 uutta sokeriruokotehdasta vuoteen 2019 mennessä. Tällöinmyös etanolin tuotannon kapasiteettia aiotaan kasvattaa aiemmasta. Brasilian etanolituotannonmäärään vaikuttaa merkittävästi sokerin maailmanmarkkinahinta. Brasiliassa tehdäänetanolia, kun sokerin hinta on maailman markkinoilla alhaalla ja sokerin hinnan noustessasokeria etanolin sijasta. Etanolin tuotantoa kuvaavat tuotantoluvut maailmassa onesitetty kuvassa 37.Kuva 37. Maailman etanolin tuotanto maanosittain vuonna 2012, miljoonaa litraa.60000500005211840000300002000010000021956USA Etelä-Amerikka EuroopanUnioni4836 3603268 158Aasia Australia AfrikkaMaailman etanolin tuotanto vuonna 2012, milj. ltrLähde: FRA, F.O. LichtsVuonna 2012 etanolin tuotanto oli EU:n alueella yhteensä 4,83 miljardia litraa (4,39 mrdvuonna 2011) (kuva 38). Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 prosenttia. Etanolintuotantokapasiteetti EU:n alueella oli vuonna 2012 yhteensä 7,7 miljardia litraa.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 67

Kuva 38. EU:n etanolin tuotanto vuosina 2004-2012, miljoonaa litraa.60005000400037024268 4393483630002816200016081803100052891302004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012Tuotanto miljoonaa litraaLähde: Eur’observerOn arvioitu, että Suomeen voitaisiin perustaa kaksi tai kolme viljaetanolitehdasta ilman, ettäne vaarantaisivat elintarviketeollisuuden toimintaa ja raaka-aineen saantia. Altia Oy suunnittelivuonna 2007 laitosta Koskenkorvalle, mutta hanke kaatui aivan loppuvaiheessa lähinnäkannattavuusselvityksiin ja etanolin tuotannon yhteydessä syntyvän rehuraaka-aineenmarkkinointi- ja logistiikkaongelmiin. Samanaikaisesti etanolitehtaita suunniteltiin useampiaeri puolilla Suomea. Raaka-aineiksi kaavailtiin sokerijuurikasta tai ohraa. Nämä suunnitelmateivät ole kuitenkaan toteutuneet lähinnä viljaraaka-aineen ennätyksellisen korkeanhinnan vuoksi.Etanolin tuotantokustannus Suomessa on selvästi korkeampi kuin Brasiliassa ja jonkinverran korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Kotimaisen etanolituotannon mahdollisuuksia parantavatmuiden kuin viljaperäisten energialähteiden ja rehuraaka-aineiden maailmanmarkkinahintojenkohoaminen. Samoin kotimaisen uusiutuvan energian tuotannon tavoitteidensaavuttamisen välttämättömyys ja EU:n asettamat velvoitteet. Etanolituotannon keskittyminenlähes monopolistisesti Brasiliaan ja USA:han aiheuttaa voimakkaan riippuvuudennäiden maiden talouksien kehityksestä ja kauppapolitiikasta.Jos etanolin käyttö polttoaineeksi laajenee maailmanlaajuisen sitoumuksen mukaisesti,ei edullista etanolia ole aina markkinoilla saatavissa. Tuotannon kannattavuus on riippuvainenkoko tuotannon konseptista ja siitä, että myös syntyvät elintarvike- (esim. gluteiini) jarehujakeet arvotetaan oikein. Tehtaan sijainti ja logistiset kysymykset vaikuttavat myös merkittävästitalouteen sekä ympäristöön. Lisäksi verotuksen tulee olla kilpailijamaiden tasolla.Merkittävimmäksi kysymykseksi on kuitenkin noussut etanolin tuotannon kestävyyskriteerit.Suomi toimitti komissioon kesällä 2010 kestävyyskriteerien arvioimiseksi tarvittavanlaskelman. Suomessa saatavat viljasadot eivät kuitenkaan riitä kestävyyskriteerien täyttämiseen.Tällöin tuotantoprosessilta vaaditaan tavanomaista suurempaa energiatehokkuuttaja tehokkaampaa logistiikkaa.68 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Tätä raporttia kirjoitettaessa Suomessa on edelleen vireillä kolme etanolitehdashanketta.Hankkeita on tarkoitus rahoittaa osittain julkisilla yritystuilla. Viimeisten uutisten mukaanmaailman viljasatoa uhkaavan kuivuuden vuoksi EU:n komissio olisi muuttamassamerkittävästi biopolttoaineiden kannustimia koskevia linjauksiaan. Vaakalaudalla ovat tällöinetenkin ruoantuotantoon soveltuvien raaka-aineiden ja maa-alueiden käyttö biopolttoaineidentuotantoon (maissi, sokeriruoko, viljat).Suomessa etanolia valmistaa lähinnä St 1 Biofuels Oy. Emoyritys on valtakunnallinenbensiininjakelija ja toiminnan kokonaisliikevaihdosta osa kohdistuu uusiutuvien biopolttonesteidenvalmistukseen. St 1 Biofuels panostaa kuitenkin merkittävästi biopolttonesteidentuotekehittelyyn ja teknologian kehittämiseen. Tällä hetkellä etanolia valmistetaan lähinnäelintarviketeollisuuden sivutuotteista patentoidulla etanolix-menetelmällä. St 1 Oy jaVTT kehittivät menetelmän yhteistyönä. Tällä hetkellä etanolix-laitoksia on viisi eri puolillaSuomea (Vantaa, Lahti, Närpiö, Lappeenranta ja Hamina). Haminassa sijaitsee lisäksi vedenerotuksenkannalta välttämätön väkevöintilaitos (absolutointilaitos). Lisäksi Hämeenlinnaanon valmistumassa etanolix-laitos, johon on yhdistetty myös biokaasulaitos. Autoillekäyttökelpoinen etanoli ei voi Suomessa sisältää vettä sen jäätymisherkkyyden vuoksi.St 1 Biofuelsin tavoitteena on tuottaa 300 000 kuutiota etanolia vuonna 2020. Kuvassa 39on kuvattu St 1:n biopolttoaineiden liiketoiminta-ajatus.Kuva 39. St 1:n etanolin valmistuksen ja jakelun liiketoimintakonsepti.Lähde: St 1TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 69

3.3 Vienti ja tuonti3.3.1 VientiUusiutuvan energian sektorin pk-yritysten ainoana merkittävänä vientituotteena on aiempinavuosina ollut pelletti. Vuonna 2012 pellettiä tuotettiin 252 000 tonnia (318 000 tonniavuonna 2011). Kotimainen kulutus lisääntyi 11 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna, samanaikaisestipelletin vienti väheni 61 tuhanteen tonniin. Viennin osuus oli 24 prosenttia kokonaistuotannosta.Vienti kohdistuu edelleen samoille markkinoille kuin aiempinakin vuosina,lähinnä Ruotsiin ja Tanskaan.Ruotsin osuus viennistä oli lähes 70 prosenttia. Puupellettien keskimääräinen vientihinta(FOB) vuonna 2012 oli 138 euroa/tonni ja viennin kokonaisarvo 8,4 miljoonaa euroa.Viennin osuus kotimaisesta pellettituotannosta pieneni 24 prosenttiin, kun se vuotta aiemminoli 44 prosenttia. Puupellettien tuonti kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Puupellettejätuotiin vuonna 2012 kaikkiaan 28 000 tonnia, josta kaksi kolmasosaa tuli Venäjältäja loput pääosin Latviasta. Keskimääräinen tuontihinta (CIF) oli 124 euroa/tonni.Pk-yritysbarometrin (syksy 2013) uusiutuvan energian toimialan vastaajista 90 % arvioiviennin arvon olevan yhtä suuri vuoden takaiseen verrattuna. Toimialalla 2 % vastaajistailmoittaa viennin arvon olevan suurempi ja 8 % pienemmän (kuva 40).Kuva 40. Viennin arvo, tilanne vuoden takaiseen verrattunaPienempi8 %17 %Yhtä suuri74 %90 %Suurempi2 %9 %0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %Kaikki vastaajat Uusiutuva energiaKaikki vastaajat Kaikki vastaajatLähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEMKysyttäessä viennin arvoa vuoden kuluttua, Pk-yritysbarometrin uusiutuvan energian toimialanvastaajista 88 % arvioi viennin arvon olevan yhtä suuri. Toimialalla 4 % vastaajistailmoittaa viennin arvon olevan suurempi ja 8 % pienemmän vuoden kuluttua (Kuva 41).70 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 41. Viennin arvo vuoden kuluttuaPienempi8 %15 %Yhtä suuri73 %88 %Suurempi4 %12 %0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %Kaikki vastaajat Uusiutuva energiaKaikki vastaajat Kaikki vastaajatLähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM3.3.2 TuontiVuonna 2012 Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 13,4 miljardin euron arvosta, jokaoli prosentin vähemmän kuin vuonna 2011. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita6,3 miljardin euron arvosta, joka oli 13 prosenttia enemmän vuotta aiempaan. Energiatuotteidenkasvu johtui keskitisleiden ja raskaan polttoöljyn viennin vilkastumisesta. Kivihiilivarastotolivat joulukuussa noin 27 TWh eli yli 14 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin.Turpeen varastotilanne oli joulukuussa noin 7,4 TWh, joka oli noin 35 prosenttiapienempi vuotta aiempaan.Merkittävimpiä alan tuontituotteita ovat liikennepolttonesteisiin sekoitettavat biokomponentit,etanoli ja biodiesel. Vuonna 2008 Suomeen tuotiin ensimmäisen kerran pellettiä10 000 tonnia ja vuonna 2009 jo 50 000 tonnia, lähinnä Venäjän markkinoilta. Vuonna2011 pelletin tuonti laski 14 000 tonniin ja vuonna 2012 nousi uudelleen 28 000 tonniin. Tähänraporttiin etanolin ja biodieselin tuontiosuuksia ei ole saatu listattua. Tuontimäärät liittyvätlähinnä Suomessa harjoitettavaan polttonesteiden vähittäiskauppaan ja teollista valmistustaharjoittavien suuryritysten (Neste Oil Oy ja ST 1 Oy) toimintaan. Näiden suuryritystentoiminnan analysointi ei kuulu tähän toimialaraporttiin, koska tässä raportissa käsitelläänainoastaan pk-yrityksiä.Pk-yritysbarometrin uusiutuvan energian toimialan vastaajista 90 % arvioi tuonnin arvonolevan yhtä suuri vuoden takaiseen verrattuna. Toimialalla 2 % vastaajista ilmoittaatuonnin arvon olevan suurempi ja 8 % pienemmän (Kuva 42). Erot muiden alojen vastaajiinverrattuna ovat suuret.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 71

Kuva 42. Tuonnin arvo, tilanne vuoden takaiseen verrattunaPienempiYhtä suuriSuurempi0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %Uusiutuva energiaKaikki vastaajatLähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM72 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

4 Suhdannenäkymät, investoinnit, rahoitusja kapasiteettitilannePk-yritysbarometriin 2013 liittyvissä tuloksissa, joihin viitataan tässä raportissa, esiintyymuutamissa kohdissa käsite ”saldoluku”. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisistaja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi Pkyritystenyleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee8,6 % -> saldoluku = + 30,8 % ~31 %4.1 SuhdannenäkymätPk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on koko maassa pysynyt samana verrattunakevääseen 2013. Koko maan pk-yrityksistä 54 % arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaanlähimmän vuoden aikana, 25 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 21 % huononevan.Koko maan saldoluku on 4 %.Uusiutuvaa energia-alaa edustavat pk-yritykset arvioivat suhdannenäkymät koko maansekä myös teollisuuden pk-yrityksiä myönteisimmiksi. Yrityksistä 65 % arvioi suhdanteidenpysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana, 22 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 14 %huononevan. Saldoluku on toimialalla 8 % (Kuva 43).Kuva 43. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuodenaikana, %Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEMTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 73

Pk-yritysbarometrin vastaajista vajaa viidesosa (17 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavanseuraavan vuoden kuluttua, kun taas 11 % arvioi henkilökunnan määrän pienenevän.Saldoluvuksi muodostuu 5 %.Uusiutuvan energian toimialalla suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovatkoko maan ja myös teollisuuden alan pk-yritysten näkymiä hieman myönteisemmät. Kaksikolmasosaa (66 %) uusiutuvan energian vastaajista arvioi henkilökunnan määrän olevanvuoden kuluttua yhtä suuren. Viidennes (20 %) alan vastaajista arvioi henkilökunnanmäärän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua, ja 13 % arvioi henkilökunnan määrän olevanpienempi. Saldoluku on 7 % (kuva 44).Kuva 44. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrässä seuraavan vuodenkuluttua, %Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEMEri osatekijöiden suhdanteita arvioitaessa tuotteiden ja palveluiden hintojen (kuva 45) uskotaanpysyvän ennallaan koko maan pk-yrityksissä hieman yleisemmin. Koko maassauskotaan toiseksi eniten (44 %) tuotantokustannusten kasvuun. Uusiutuvan energian alanyrityksissä uskotaan eniten hintojen muuttumattomuuteen (53 %) ja toiseksi eniten toimialallauskotaan tuotteiden ja palveluiden hintojen nousuun (43 %).74 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 45. Tuotteiden ja palveluiden hinnat seuraavan vuoden kuluttua, %Pienempi4 %6 %Yhtä suuri51 %53 %Suurempi43 %44 %0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %Kaikki vastaajat Uusiutuva energiaKaikki vastaajat Kaikki vastaajatLähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEMUusiutuvan energia-alan pk-yrityksissä uskotaan (taulukko 16) kaikkein yleisimmin tuotantokustannustennousuun (saldoluku 49 %). Tuotteiden ja palvelujen hintojen nousuun uskoviaon toimialalla seuraavaksi eniten (saldoluku 39 %) ja kolmanneksi eniten toimialallauskotaan liikevaihdon kasvuun (saldoluku 25 %).Taulukko 16. Yhteenvetotaulukko uusiutuvan energian Pk-yritysten arvioista eriosa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluessa, %Uusiutuva energia Suurempi Yhtä suuri Pienempi SaldolukuLiikevaihto37 50 13 25Investointien arvo26 39 35 -9Viennin arvo4 88 8 -4Tuonnin arvo12 77 12 0Tuotantokustannukset59 31 10 49Tuotteiden tai palveluiden hinnat43 53 4 39Kannattavuus34 35 31 3Vakavaraisuus24 58 17 7Tuotekehityspanostukset15 57 27 -12Tilausten määrä28 56 17 11Kapasiteetin käyttöaste19 80 1 18Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEMTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 75

4.2 InvestoinnitUusiutuvan energian alan investoinnit ovat vaihdelleet vuosittain (vuosina 2008–2012) 81–166 miljoonan euron välillä. Investointien kokonaismäärässä on tapahtunut merkittävä tasonlasku vuosien 2009–2011 välillä. Vuonna 2009 investoinnit olivat toimialalla yhteensä81 miljoonaa euroa ja tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ne kohosivat vuonna2012 noin 166 miljoonaan euroon eli noin 20 prosenttiin uusiutuvan energian toimialan yhteenlasketustaliikevaihdosta. Kuten kuvasta 46 nähdään, ovat investoinnit olleet viimeisenvuoden aikana 81 miljoonaa euroa poistoja suuremmat. Tilanne on merkittävästi muuttunut,kun aiemmin Euroopan rahoituskriisin ja taloudellisen taantuman yhteisvaikutuksenainvestointien taso oli laskenut vuoden 2008 jälkeen pysyvästi alle 100 miljoonan euron.Kuva 46. Investoinnit ja poistot, 1000 euroa.Lähde: Tilastokeskus/Tilipäätösaineisto, vuosi 2012 ennakkotieto4.3 RahoitusMuutokset pk-yritysten ulkoisen rahoituksen yleisyydessä ja rahoituksen hakuaikomuksissaovat olleet melko pieniä, vaikka kriisiherkkyys ja säätelyn tiukkeneminen ovat leimanneetrahoitusmarkkinoita jo useita vuosia.Rahoituksen hakuaikomukset vaihtelevat huomattavasti yritysten koon mukaan. Kaikkeinvähiten rahoitussuunnitelmia on muutaman hengen yrityksillä. Niistä vain hyvin pienijoukko suunnittelee ulkoisen rahoituksen hakemista. Tähän voi vaikuttaa se, että mikroyritystenluottokelpoisuus on sekä vakuuksien että liiketoiminnan näkymien osalta nykyoloissatavallista heikompi.Varovaisuus investoinneissa näkyy myös rahoituksen kysynnässä. Aiemman keväälläteetetyn pk-yritysbarometrin mukaan rahoitusta suunnittelevista pk-yrityksistä kertoo tarvitsevansasitä ensisijaisesti laajennusinvestointeihin. Lisäksi yritysten käyttöpääoman tarve ei76 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

ole yhtä suuri kuin edellisissä barometreissä, mutta silti joka neljäs rahoituksen hakemistaaikova yritys nimeää käyttöpääoman tarpeen tärkeimmäksi syyksi rahoituksen hakemiseen.Rahoitukseen liittyvistä osatekijöistä merkittävimmät kehittämisen esteet (kuva 47) ovatrahoituksen saatavuus ja vakuuksien puute. Toimialalla etenkin vakuuksien puutteen kokeemerkittävimmäksi esteeksi 47 prosenttia yrityksistä, osuus on merkittävästi suurempikuin muissa vastaajaryhmissä. Rahoituksen saatavuuden toimialan yrityksistä sitä vastoinilmoittaa merkittävimmäksi esteeksi huomattavasti pienempi osa (33 %) kuin muissavastaajaryhmissä. Rahoituksen hinnan arvioi merkittävimmäksi kehittämisen esteeksi 16prosenttia uusiutuvan energian alan yrityksistä. Laina-aikojen lyhyyden kokee ongelmaksivain 4 prosenttia toimialan yrityksistä.Kuva 47. Merkittävin rahoituseste kehittämisessä, %Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM4.4 KapasiteettitilanneTalouden pitkittyneestä epävarmuudesta huolimatta lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaaedelleen olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 38 prosenttia suunnittelee kasvavansamahdollisuuksiensa mukaan. Kasvuhalukkuus on edelleen selvästi edellisvuosia vahvempi.Asemansa säilyttämiseen pyrkiviä on kolmasosa ja yritystoiminnan loppumista ennakoivia3 %. Vaisut talousnäkymät eivät ole romuttaneet pk-yritysten kasvuhalukkuutta,vaikka hieman aikaisempaa useampi yritys pyrkii vain säilyttämään asemansa.Myös uusiutuvan energian toimialaa edustavissa pk-yrityksissä yleisin ryhmä muodostuumahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivistä yrityksistä osuuden ollessa lähes samansuuruinenkuin koko maassa (40 %). Toimialalla asemansa säilyttämään pyrkiviä pkyrityksiäon 35 % ja toiminnan loppumista ennakoi 2 % (Kuva 48).TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 77

Kuva 48. Pk-yritysten kasvuhakuisuus, %.Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEMSuomen yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä teettämän Pk-yritysbarometrin(syksy 2013) mukaan uusiutuvan energian yrityksistä 82 prosenttia arvioikapasiteetin käyttöasteen pysyvän samana ja 13 prosenttia ennakoi kapasiteetin käyttöasteenkasvavan. Yrityksistä 5 prosenttia ennakoi kapasiteetin pienenevän vuoden takaiseentilanteeseen verrattuna.Vastaavasti muilla toimialoilla 46 prosenttia yrityksistä arvioi kapasiteetin käyttöasteenpysyvän samana ja 25 prosenttia ennakoi kapasiteetin käyttöasteen kasvavan. 28 prosenttiamuista yrityksistä ennakoi kapasiteetin pienenevän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna(kuva 49).Kuva 49. Kapasiteetin käyttöasteen tilanne vuoden takaiseen verrattunaPienempi5 %28 %Yhtä suuri46 %82 %Suurempi13 %25 %0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %Uusiutuva energiaKaikki vastaajatLähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM78 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

5 Taloudellinen tila5.1 Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema5.1.1 HakeyrittäjäryhmäHakeyrittäjäryhmän kustannusrakenne (taulukko 17) on myös melko samankaltainen kuin bioenergiayritystenja lämpöyrittäjäryhmän. Pakolliset kustannukset (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuolisetpalvelut + henkilöstökulut) ovat vaihdelleet tarkastelujaksona 71,3 prosentista 75,3prosenttiin, ja trendi on ollut vuosittain nouseva. Näiden kulujen osuus on noussut prosentinluokkaa vuodessa. Lisäksi ulkopuolisten palveluiden prosentuaalinen osuus liikevaihdostaon kohonnut noin 23 prosenttiin liikevaihdosta. Palkat ovat nousseet samalla ajanjaksollanoin 3 prosenttia. Käyttökatteen taso on edellä mainituista syistä alentunut samassa suhteessa10 prosentin tasolle. Liiketulosprosentti on vastaavana aikana laskenut 6,9 prosentista3,3 prosenttiin vuonna 2012. Kokonaistuloksen kehitys on myös ollut samansuuntainen, 2008vuoden 4,3 prosentista on tultu alas 1,5 prosenttiin vuoden 2012 ennakkotietojen mukaisesti.Taulukko 17. Kustannusrakenne, hakeyrittäjäryhmä, keskiarvolukuja, (1-249 henkilöä).YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄYHTEENSÄ2008 2009 2010 2011 2012**143 152 160 160 162..€ % € % € % € % € %Liikevaihto, 1000 euroa/yritys 11 140 1 176 1 215 1 366keskim.266,4Liiketoiminnan muut tuotot 12,8 24 33 37 43LIIKETOIMINNAN TUOTOT 1 100,0 1 165 100,0 1 209 100,0 1 251 100,0 1 409 100,0YHTEENSÄ279,2Aine- ja tarvikekäyttö -422,1 -33,0 -356 -30,6 -375 -31,0 -380 -30,4 -475 -33,7Ulkopuoliset palvelut -310,5 -24,3 -264 -22,7 -279 -23,1 -305 -24,3 -326 -23,1Palkat ja henkilösivukulut -199,3 -15,6 -210 -18,0 -223 -18,4 -246 -19,6 -261 -18,5Laskennallinen palkkakorjaus -9,3 -0,7 -9 -0,8 -13 -1,1 -12 -1,0 -12 -0,9Liiketoiminnan muut kulut -170,9 -13,4 -170 -14,6 -190 -15,7 -178 -14,2 -186 -13,2Valmistevarastojen lisäys/ 0,1 0,0 6 0,5 -6 -0,5 5 0,4 -6 -0,4vähennysKÄYTTÖKATE 167,1 13,1 161 13,8 124 10,2 136 10,9 142 10,1Poistot ja arvonalentumiset -78,6 -6,1 -85 -7,3 -98 -8,1 -134 -10,7 -95 -6,8LIIKETULOS 88,5 6,9 77 6,6 25 2,1 2 0,1 46 3,3Rahoitustuotot 5,2 0,4 3 0,3 5 0,4 5 0,4 6 0,4Rahoituskulut -18,6 -1,5 -19 -1,6 -15 -1,3 -19 -1,5 -21 -1,5Verot -21,5 -1,7 -15 -1,3 -12 -1,0 -10 -0,8 -11 -0,8NETTOTULOS 53,7 4,2 46 4,0 4 0,3 -22 -1,7 21 1,5Satunnaiset tuotot ja kulut 1,0 0,1 1 0,0 1 0,1 0 0,0 1 0,1KOKONAISTULOS 54,7 4,3 47 4,0 5 0,4 -226 -1,8 22 1,5Laskennallinen palkkakorjaus 9,3 0,7 9 0,8 13 1,1 12 1,0 12 0,9(palautus)TILIKAUDEN TULOS 63,4 5,0 54 4,7 17 1,4 -2 -0,2 31 2,2** tilastokeskuksen vuoden 2011 ennakkotietoLähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastoTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 79

Hakeyrittäjätoiminnan kannattavuutta (mediaaniluku, taulukko 18) eri mittareilla mitattunavoidaan pitää heikkona. Lisäksi kannattavuus näyttää asettuneen aina edellistä vuotta alhaisemmalletasolle vuosina 2008–2012. Vuoden 2012 ennakkotiedon mukaan kehitys onjohtanut 1,2 prosentin nettotulokseen. Suhteellinen velkaantuneisuus on noin 62 prosenttiaja omavaraisuusaste on 16,9 prosenttia.Taulukko 18. Kannattavuus ja taloudellinen asema, hakeyrittäjäryhmä, mediaanilukuja.2008 2009 2010 2011 2012**Yritysten lkm jakaumassa 143 152 160 160 162Liikevaihto/yritys 1000e 355,4 354,2 365,2 442,0 497,8Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 365,3 357,0 378,2 450,3 498,3Jalostusarvo/yritys 1000e 130,3 133,2 144,9 170,3 168,1Henkilöstön lkm/yritys 1,8 2,1 2,2 2,5 ..Liikevaihto/henkilö 1000e 150,8 156,4 150,6 159,7 ..Jalostusarvo/henkilö 1000e 77,9 69,2 64,7 61,0 ..Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,9 1,9 1,7 1,6 1,6Taseen loppusumma/yritys 1000e 290,3 293,5 283,2 356,5 392,4Myyntikate/yritys 1000e 223,8 246,6 272,9 306,9 311,7Myyntikate-% 77,7 78,1 76,5 70,5 68,4Käyttökate/yritys 1000e 55,2 65,2 64,7 63,0 55,1Käyttökate-% 19,5 20,2 17,4 14,2 15,4Rahoitustulos-% 15,3 15,7 14,8 11,6 12,3Liiketulos-% 6,7 7,6 4,4 3,7 3,2Nettotulos-% 2,8 3,0 1,5 1,2 1,2Kokonaistulos-% 3,0 3,1 1,5 1,2 1,4Tilikauden tulos-% 4,7 6,1 5,2 3,3 3,9Kokonaíspääoman tuotto-% 9,2 7,8 5,9 5,1 4,2Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 2,0 0,6 0,6Omavaraisuusaste-% 18,4 15,1 15,2 12,8 16,9Suhteellinen velkaantuneisuus-% 56,0 64,0 58,5 67,2 61,9Quick ratio 0,8 0,7 0,8 0,7 .... tietoa ei ole saatavissa**vuosi 2012 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoaLähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto5.1.2 EnergiapuuyrittäjäryhmäEnergiapuuyrittäjäryhmän kulurakenne (taulukko 19) poikkeaa muista edellä kuvatuistayritysryhmistä merkittävästi. Toiminnan luonteesta johtuen aine- ja tarvikekäyttö poikkeaamuista ryhmistä huomattavasti. Henkilöstökulut ovat suhteellisesti muita ryhmiä huomattavastisuuremmat. Yhteismäärältään pakollisten kustannusten (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuolisetpalvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on 63–71 %:n välillä. Merkittävääon kustannusryhmän ”ulkopuoliset palvelut” kulujen osuus liikevaihdosta. Vuonna 2012 ul-80 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

kopuoliset palvelut olivat keskimäärin 22,5 % liikevaihdosta. Kustannusten nousua tässäryhmässä on tapahtunut yhteensä 8,6 % tarkastelujaksolla. Vastaavasti käyttökate on laskenut19 prosentista 14 prosenttiin samalla ajanjaksolla.Taulukko 19. Kustannusrakenne, Energiapuuyrittäjäryhmä, keskiarvolukuja, (1-249henkilöä).YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄYHTEENSÄLiikevaihto, 1000 euroa/yrityskeskim.2008 2009 2010 2011 2012**217 232 257 264 275€ % € % € % € % € %766 686 723 821 851Liiketoiminnan muut tuotot 10 10 11 12 11LIIKETOIMINNAN TUOTOT 777 100,0 696 100,0 734 100,0 833 100,0 862 100,0YHTEENSÄAine- ja tarvikekäyttö -138 -17,7 -119 -17,1 -144 -19,6 -187 -22,4 -207 -24,0Ulkopuoliset palvelut -159 -20,5 -131 -18,9 -142 -19,4 -186 -22,4 -194 -22,5Palkat ja henkilösivukulut -196 -25,3 -186 -26,8 -193 -26,3 -209 -25,1 -215 -24,9Laskennallinen palkkakorjaus -8 -1,0 -6 -0,9 -11 -1,5 -11 -1,4 -12 -1,4Liiketoiminnan muut kulut -136 -17,5 -120 -17,3 -121 -16,5 -121 -14,5 -114 -13,2Valmistevarastojen lisäys/1 0,1 0 0,0 0 0,1 0 0,0 0 0,0vähennysKÄYTTÖKATE 141 18,1 132 19,0 124 16,8 118 14,2 121 14,0Poistot ja arvonalentumiset -89 -11,4 -81 -11,6 -77 -10,4 -83 -10,0 -90 -10,5LIIKETULOS 52 6,7 51 7,4 47 6,4 35 4,2 30 3,5Rahoitustuotot 1 0,2 1 0,2 0 0,0 1 0,1 1 0,1Rahoituskulut -15 -1,9 -13 -1,9 -10 -1,3 -11 -1,3 -12 -1,4Verot -12 -1,5 -10 -1,4 -11 -1,5 -8 -1,0 -8 -0,9NETTOTULOS 27 3,4 30 4,3 27 3,7 16 2,0 12 1,4Satunnaiset tuotot ja kulut 3 0,3 -1 -0,1 1 0,1 2 0,2 0 0,0KOKONAISTULOS 29 3,8 29 4,2 28 3,8 18 2,2 12 1,4Laskennallinen palkkakorjaus 8 1,0 6 0,9 11 1,5 11 1,4 12 1,4(palautus)TILIKAUDEN TULOS 36 4,7 34 4,9 38 5,2 27 3,3 22 2,6** tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakkotietoLähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastoEnergiapuuryhmän kannattavuutta eri mittareilla mitattuna (taulukko 20) voidaan pitäätyydyt tävänä, joskin kannattavuus näyttää asettuneen aina aiempia vuosia alhaisemmalletasolle, vuotta 2010 lukuun ottamatta. Nettotulos on vaihdellut 3 ja 0,1 prosentin välillä. Taloudellinenasema on tunnuslukujen valossa tyydyttävä. Omavaraisuusaste on tyydyttäväja suhteellinen velkaantuneisuus on vaihdellut 55-65 prosentin välillä.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 81

Taulukko 20. Kannattavuus ja taloudellinen asema, Energiapuuyrittäjäryhmä, mediaanilukuja2008 2009 2010 2011 2012**Yritysten lkm jakaumassa 217 232 257 264 275Liikevaihto/yritys 1000e 341,4 307,0 318,2 323,3 318,9Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 346,1 310,8 318,2 326,8 333,2Jalostusarvo/yritys 1000e 135,6 137,3 148,7 140,4 133,8Henkilöstön lkm/yritys 2,0 2,1 2,3 2,6 ..Liikevaihto/henkilö 1000e 141,3 127,7 118,4 119,1 ..Jalostusarvo/henkilö 1000e 64,7 63,8 58,3 57,3 ..Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,8 1,8 1,6 1,5 1,5Taseen loppusumma/yritys 1000e 252,6 268,2 245,3 266,8 244,5Myyntikate/yritys 1000e 247,1 227,6 238,5 228,9 226,3Myyntikate-% 81,8 82,9 80,7 78,1 76,8Käyttökate/yritys 1000e 60,2 64,3 60,0 50,1 51,3Käyttökate-% 21,1 21,4 18,6 14,3 14,1Rahoitustulos-% 16,4 17,9 15,3 12,1 11,1Liiketulos-% 5,6 6,7 3,9 2,6 2,4Nettotulos-% 1,8 3,0 1,5 0,4 0,1Kokonaistulos-% 2,1 2,9 1,6 0,4 0,3Tilikauden tulos-% 4,6 4,7 5,2 3,1 3,5Kokonaíspääoman tuotto-% 6,9 6,9 5,1 3,4 3,1Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 2,9 2,4 1,9Omavaraisuusaste-% 16,5 15,8 14,4 13,5 13,7Suhteellinen velkaantuneisuus-% 57,7 64,8 60,6 55,2 54,6Quick ratio 0,6 0,6 0,6 0,6 .... tietoa ei ole saatavissa**vuosi 2012 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo / henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoaLähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto5.1.2 LämpöyrittäjäryhmäLämpöyritystoiminnan kustannusrakenne (taulukko 21) on melko samankaltainen kuin bioener-giayritysryhmänkinja pakollisten kustannusten (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuolisetpalvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on vaihdellut viime vuosina 63–68 %:n välillä.Ulkopuolisten palveluiden kustannusten osuus on noussut tarkastelujaksolla, ja vuonna2012 osuus oli jo 8,3 % liikevaihdosta. Myös aine- ja tarvikekäytön osuudessa on pientänousua vuosittain. Liiketulospro-sentti on vaihdellut 7,7 prosentin ja 13,1 prosentin välillä,ja nettotulos on vastaavasti vaihdellut 3,3 ja 5,7 prosentin välillä vuosittain. Tosin viimeisenvuoden nettotulos on asettunut 3,9 prosenttiin. Tulos on kohtuullinen.82 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Taulukko 21. Kustannusrakenne, lämpöyrittäjäryhmä, keskiarvolukuja, (1-249 henkilöä).YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄYHTEENSÄLiikevaihto, 1000 euroa/yrityskeskim.2008 2009 2010 2011 2012**89 97 107 112 115€ % € % € % € % € %889 798 851 916 951Liiketoiminnan muut tuotot 19 13 10 11 7LIIKETOIMINNAN TUOTOT 908 100,0 811 § 861 100,0 927 100,0 958 100,0YHTEENSÄAine- ja tarvikekäyttö -388 -42,7 -361 -44,5 -397 -46,1 -437 -47,2 -447 -46,6Ulkopuoliset palvelut -54 -6,0 -50 -6,1 -60 -7,0 -81 -8,8 -79 -8,3Palkat ja henkilösivukulut -136 -15,0 -108 -13,3 -105 -12,2 -107 -11,6 -110 -11,5Laskennallinen palkkakorjaus -4 -0,5 -5 -0,6 -6 -0,7 -5 -0,5 -5 -0,5Liiketoiminnan muut kulut -113 -12,4 -107 -13,2 -115 -13,3 -115 -12,4 -122 -12,7Valmistevarastojen lisäys/ 12 1,3 2 0,2 2 0,3 1 0,1 -9 -0,9vähennysKÄYTTÖKATE 225 24,7 182 22,4 181 21,0 181 19,6 187 19,5Poistot ja arvonalentumiset -106 -11,6 -107 -13,1 -99 -11,5 -103 -11,1 -113 -11,8LIIKETULOS 119 13,1 75 9,3 82 9,5 78 8,5 74 7,7Rahoitustuotot 3 0,4 2 0,3 2 0,2 2 0,2 4 0,4Rahoituskulut -63 -7,0 -46 -5,6 -35 -4,1 -43 -4,6 -32 -3,3Verot -7 -0,8 -4 -0,5 -7 -0,8 -7 -0,7 -8 -0,9NETTOTULOS 52 5,7 28 3,5 41 4,8 30 3,3 37 3,9Satunnaiset tuotot ja kulut 2 0,2 1 0,2 2 0,2 14 1,5 4 0,4KOKONAISTULOS 54 5,9 29 3,6 43 5,0 44 4,8 41 4,3Laskennallinen palkkakorjaus 4 0,5 5 0,6 6 0,7 5 0,5 5 0,5(palautus)TILIKAUDEN TULOS 36 4,0 10 1,2 4 0,5 23 2,5 26 2,7** tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakkotietoLähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastoLämpöyrittäjyyden kannattavuutta (mediaaniluku, taulukko 22) eri mittareilla mitattuna voidaanpitää tyydyttävänä. Taloudellinen asema on tunnuslukujen valossa raskas. Omavaraisuusasteon varsin alhainen ja velkaantumisaste korkea, mikä aiheuttaa vaikeuksia nykyisessäsuhdannetilanteessa. Vuoden 2012 ennakkotietojen valossa velkaantumisaste onollut nousussa ja suhdeluku on ylittänyt 120 prosentin tason. Henkilöä kohti laskettu liikevaihtoon kasvanut tarkastelujaksolla 480 000 euroon. Lämpöyrittäjäryhmän yritysten kokonaistuloson hieman parantunut johtuen henkilöstökulujen vuosittaisesta vähentymisestä.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 83

Taulukko 22. Kannattavuus ja taloudellinen asema, lämpöyrittäjäryhmä, mediaanilukuja2008 2009 2010 2011 2012**Yritysten lkm jakaumassa 89 97 107 112 115Liikevaihto/yritys 1000e 206,4 247,2 272,2 278,7 330,6Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 209,0 247,2 273,7 283,6 332,8Jalostusarvo/yritys 1000e 65,3 67,9 72,7 85,4 91,2Henkilöstön lkm/yritys 0,4 0,4 0,4 0,5 ..Liikevaihto/henkilö 1000e 403,5 405,1 480,6 482,6 ..Jalostusarvo/henkilö 1000e 129,2 118,0 131,3 119,4 ..Jalostusarvo/henkilöstökulut 3,6 3,4 3,3 3,3 2,8Taseen loppusumma/yritys 1000e 385,0 365,7 422,3 413,2 446,8Myyntikate/yritys 1000e 108,8 140,7 143,6 156,9 162,8Myyntikate-% 60,1 59,4 59,0 64,0 60,2Käyttökate/yritys 1000e 44,1 51,3 44,7 54,8 58,0Käyttökate-% 25,5 22,1 18,6 23,1 22,7Rahoitustulos-% 16,4 16,1 13,8 15,2 16,3Liiketulos-% 9,5 7,7 4,9 8,2 9,7Nettotulos-% 1,5 2,2 1,6 2,7 4,5Kokonaistulos-% 1,9 2,5 2,0 2,9 4,5Tilikauden tulos-% 2,2 3,1 3,0 3,8 5,9Kokonaíspääoman tuotto-% 3,8 3,5 3,4 3,7 4,7Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Omavaraisuusaste-% 15,9 15,6 16,7 19,3 21,0Suhteellinen velkaantuneisuus-% 124,4 129,7 116,7 115,9 122,4Quick ratio 1,2 1,1 1,1 1,3 .... tietoa ei ole saatavissa**vuosi 2012 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoaLähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto5.1.3 TuulivoimayrittäjäryhmäTuulivoimayrittäjäryhmän kulurakenne (taulukko 23) poikkeaa muista edellä kuvatuista yritysryhmistämerkittävästi, koska henkilöstökulut ovat toiminnan luonteesta johtuen muitaryhmiä huomattavasti pienemmät, suhteellisesti alle 5 prosentin tasoa. Yhteensä pakollisetkustannukset (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) ovat liikevaihdosta20–41 prosenttia tarkastelujaksolla. Viimeisen kahden vuoden aikana näidenkustannusten osuus on laskenut 20 prosentin paikkeille. Merkittävää on kustannusryhmän”ulkopuoliset palvelut” kulujen osuus liikevaihdosta. Vuonna 2012 ulkopuoliset palvelut olivatkeskimäärin 6,5 % liikevaihdosta, kun sama kustannuserä oli vuonna 2008 keskimäärin2,9 prosenttia liikevaihdosta. Kustannusten laskua tässä ryhmässä on tapahtunut yhteensänoin 20 % tarkastelujaksolla. Vastaavasti käyttökate on parantunut noin 18 prosenttiasamalla ajanjaksolla. Poistojen osuus liikevaihdosta on tuulivoimaryhmässä muitaryhmiä suhteellisesti merkittävästi suurempi. Kun muiden ryhmien poisto-osuus vaihtelee84 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

6–12 prosentin välillä, on se tuulivoimaryhmässä 26–33 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuulivoima-alaon erityisen pääomavaltainen ala, jossa työtä korvataan pääomalla. Käyttökatteentaso on vaihdellut vuosittain 37–57 prosentin välillä. Liiketulos on parhaimpina vuosinanoussut noin 25 prosenttiin, kun taas nettotulos on jäänyt viime vuosina heikoimmillaan2–3 prosentin tasolle suurista rahoituskuluista johtuen.Taulukko 23. Kustannusrakenne, tuulivoimayrittäjäryhmä, keskiarvolukuja, (1-249henkilöä).YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄYHTEENSÄLiikevaihto, 1000 euroa/yrityskeskim.2008 2009 2010 2011 2012**16 17 18 20 22€ % € % € % € % € %1 151 1 025 1 121 1 066 1 249Liiketoiminnan muut tuotot 177 235 196 183 231LIIKETOIMINNAN TUOTOT 1 328 100,0 1 260 100,0 1 318 100,0 1 249 100,0 1 480 100,0YHTEENSÄAine- ja tarvikekäyttö -404 -30,4 -329 -26,1 -410 -31,1 -170 -13,6 -170 -11,5Ulkopuoliset palvelut -39 -2,9 -59 -4,7 -74 -5,6 -77 -6,2 -97 -6,5Palkat ja henkilösivukulut -53 -4,0 -55 -4,3 -59 -4,5 -38 -3,0 -36 -2,5Laskennallinen palkkakorjaus -7 -0,5 -7 -0,6 -5 -0,4 -3 -0,2 -4 -0,3Liiketoiminnan muut kulut -145 -10,9 -323 -25,6 -283 -21,5 -344 -27,6 -330 -22,3Valmistevarastojen lisäys/0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0vähennysKÄYTTÖKATE 680 51,2 488 38,7 486 36,9 616 49,3 842 56,9Poistot ja arvonalentumiset -384 -28,9 -329 -26,1 -374 -28,4 -417 -33,4 -478 -32,3LIIKETULOS 296 22,3 159 12,6 112 8,5 199 15,9 365 24,6Rahoitustuotot 19 1,5 13 1,0 14 1,0 17 1,3 9 0,6Rahoituskulut -182 -13,7 -125 -10,0 -104 -7,9 -166 -13,3 -256 -17,3Verot -22 -1,7 -13 -1,0 -19 -1,5 -14 -1,1 -8 -0,5NETTOTULOS 111 8,4 33 2,6 3 0,2 36 2,8 110 7,4Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0,0 0 0,0 5 0,4 17 1,3 -5 -0,3KOKONAISTULOS 111 8,4 33 2,6 8 0,6 52 4,2 105 7,1Laskennallinen palkkakorjaus 7 0,9 7 0,7 5 0,4 3 0,2 4 0,3(palautus)TILIKAUDEN TULOS 78 3,9 34 2,7 64 4,8 12 1,0 31 2,1.. tietoa ei ole saatavissa** tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakkotietoLähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastoTuulivoimaryhmän kannattavuutta eri mittareilla mitattuna (mediaaniluku, taulukko 24) voidaanpitää tyydyttävänä. Kannattavuus näyttää asettuneen aina aiempia vuosia paremmalletasolle, vuotta 2012 lukuun ottamatta. Nettotulos on vaihdellut 0 ja 10,7 prosentin välillä.Taloudellinen asema on tunnuslukujen valossa tyydyttävä. Omavaraisuusaste on tyydyttävä,mutta suhteellinen velkaantuneisuus on toimialan pääomavaltaisuudesta johtuenvaihdellut 282 ja 350 prosentin välillä.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 85

Taulukko 24. Kannattavuus ja taloudellinen asema, tuulivoimayrittäjäryhmä, mediaanilukuja2009 2010 2011 2012**Yritysten lkm jakaumassa 17 18 20 22Liikevaihto/yritys 1000e 364,3 228,1 277,1 208,5Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 415,9 481,3 326,8 244,2Jalostusarvo/yritys 1000e 251,4 185,0 116,8 64,5Henkilöstön lkm/yritys 0,4 0,2 0,2 ..Liikevaihto/henkilö 1000e 616,2 693,8 848,3 ..Jalostusarvo/henkilö 1000e 448,2 582,5 762,2 ..Jalostusarvo/henkilöstökulut 14,9 13,5 21,0 13,6Taseen loppusumma/yritys 1000e 1 424,0 1 318,7 1 267,1 1350,5Myyntikate/yritys 1000e 340,9 224,0 263,4 200,5Myyntikate-% 97,8 96,1 97,5 98,4Käyttökate/yritys 1000e 132,7 113,6 110,7 53,2Käyttökate-% 43,9 51,6 46,4 47,4Rahoitustulos-% 31,0 37,7 44,7 44,1Liiketulos-% 4,3 6,0 14,2 5,4Nettotulos-% 0,0 0,3 10,7 0,3Kokonaistulos-% 0,0 1,2 12,9 1,7Tilikauden tulos-% 0,0 1,2 3,0 0,0Kokonaíspääoman tuotto-% 1,8 1,1 3,5 0,8Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 0,0 0,0Omavaraisuusaste-% 54,7 45,5 40,6 30,4Suhteellinen velkaantuneisuus-% 302,6 282,5 330,1 350,2Quick ratio 2,6 1,9 2,9 .... tietoa ei ole saatavissa**vuosi 2012 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoa5.1.4 BioenergiaryhmäBioenergiaryhmässä (taulukko 25) niin sanottujen pakollisten kustannusten (aine- ja tarvikekäyttö+ ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on viime vuosinaollut 68–72 prosentin suuruusluokkaa. Muihin kuluihin, kehittämiseen ja investointeihin onollut käytettävissä 28–32 % liikevaihdosta. Tilanne on kohtuullinen, mutta tulos on heikentynytvuodesta 2008 lähtien. Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakkotietojen mukaan kokonaistulosnousee 2,4 prosenttiin liikevaihdosta. Aine- ja tarvikekäytön osuus kustannuksistaon suhteellisesti pysynyt samalla tasolla vuodesta 2008 alkaen. Palkkakulujen osuuson noussut vuoteen 2011 saakka noin 10 prosenttia, mutta vastaavasti vuoden 2012 ennakkotiedonmukaisesti palkkakulut ovat laskeneet 8,6 prosenttia edellisvuoden tasosta.86 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Taulukko 25. Kustannusrakenne, bioenergiaryhmä, keskiarvolukuja (1-249 henkilöä).YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄYHTEENSÄLiikevaihto, 1000 euroa/yrityskeskim.2008 2009 2010 2011 2012**288 289 304 303 305€ % € % € % € % € %906 875 970 1 022 1 041Liiketoiminnan muut tuotot 21 31 37 36 40LIIKETOIMINNAN TUOTOT 927 100,0 905 100,0 1 007 100,0 1 059 100,0 1 081 100,0YHTEENSÄAine- ja tarvikekäyttö -307 -33,3 -290 -31,9 -319 -31,7 -336 -27,6 -367 -33,9Ulkopuoliset palvelut -187 -19,3 -174 -18,2 -203 -19,1 -233 -17,8 -236 -21,9Palkat ja henkilösivukulut -143 -16,5 -165 -18,7 -205 -20,4 -215 -26,8 -197 -18,2Laskennallinen palkkakorjaus -7 -0,7 -6 -0,7 -9 -0,9 -8 -0,8 -9 -0,9Liiketoiminnan muut kulut -139 -14,3 -144 -16,5 -151 -15,6 -150 -16,9 -145 -13,4Valmistevarastojen lisäys/0 0,3 5 0,9 -4 -0,3 1 0,0 -5 -0,4vähennysKÄYTTÖKATE 143 16,3 131 14,9 117 12,0 117 10,1 122 11,3Poistot ja arvonalentumiset -63 -6,9 -72 -8,2 -75 -7,5 -92 -7,5 -70 -6,5LIIKETULOS 80 9,4 58 6,7 42 4,5 26 2,6 52 4,8Rahoitustuotot 4 0,9 4 0,4 5 0,4 3 0,3 4 0,4Rahoituskulut -21 -1,6 -17 -2,1 -15 -1,6 -16 -1,4 -16 -1,5Verot -19 -3,4 -13 -1,4 -14 -1,4 -11 -0,9 -12 -1,1NETTOTULOS 44 5,3 33 3,6 17 1,9 1 0,5 29 2,7Satunnaiset tuotot ja kulut 4 4,4 -2 -0,2 -2 -0,1 -7 -0,5 -3 -0,2KOKONAISTULOS 49 9,7 31 3,4 16 1,8 -6 0,0 26 2,4Laskennallinen palkkakorjaus 7 0,7 6 0,7 9 0,9 8 0,8 9 0,9(palautus)TILIKAUDEN TULOS 52 10,3 37 4,1 27 3,0 11 1,3 31 2,9** tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakkotietoLähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastoBioenergiaryhmän yritysten kannattavuus on esitettynä ajanjaksona säilynyt ennallaan kokonaistuloksenvaihdellessa 0,6 ja 2,4 prosentin välillä (mediaaniluku) ja kuluvasta vuodestaodotetaan vähintään samanlaista. Omavaraisuusaste on edelleen varsin alhainen, muttaparanee hieman vuosittain. Velkaantumisaste on laskenut vuodesta 2009 vuoteen 2012.Näiden merkitys korostuu vallitsevassa suhdannetilanteessa. Kokonaispääoman tuotto onvaihdellut 3–4,5 % välillä tarkastelujakson aikana. Kokonaispääoman tuotto jäänee tyydyttävälletasolle myös vuonna 2012 (taulukko 26).TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 87

Taulukko 26. Kannattavuus ja taloudellinen asema, bioenergiaryhmä, mediaanilukuja2008 2009 2010 2011 2012**Yritysten lkm jakaumassa 288 289 304 303 305Liikevaihto/yritys 1000e 170,1 197,1 220,3 261,1 230,8Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 183,8 201,5 227,3 272,9 234,2Jalostusarvo/yritys 1000e 71,4 76,0 88,7 96,2 81,5Henkilöstön lkm/yritys 1,1 1,2 1,4 1,5 ..Liikevaihto/henkilö 1000e 145,6 139,2 130,8 129,1 ..Jalostusarvo/henkilö 1000e 59,1 65,7 57,1 54,2 ..Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,7 1,8 1,7 1,5 1,5Taseen loppusumma/yritys 1000e 212,1 233,2 247,1 274,7 244,0Myyntikate/yritys 1000e 126,5 131,5 143,4 169,2 146,2Myyntikate-% 78,3 79,8 75,9 71,2 70,8Käyttökate/yritys 1000e 32,4 35,2 36,0 29,9 24,0Käyttökate-% 18,7 18,4 15,3 14,3 13,4Rahoitustulos-% 13,9 14,2 11,8 11,3 10,8Liiketulos-% 6,2 6,5 3,9 4,3 4,0Nettotulos-% 1,1 2,0 0,6 1,3 1,3Kokonaistulos-% 1,7 2,3 0,6 1,1 1,4Tilikauden tulos-% 4,8 4,3 4,1 3,1 4,2Kokonaíspääoman tuotto-% 4,5 4,5 2,9 4,0 3,0Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 1,5 0,0 0,5Omavaraisuusaste-% 15,7 16,1 17,1 17,1 20,2Suhteellinen velkaantuneisuus-% 72,3 77,2 72,3 73,2 65,2Quick ratio 0,8 0,8 0,7 0,6 .... tietoa ei ole saatavissa**vuosi 2012 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoaLähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto88 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

6 Toimialan keskeiset menestystekijät,ongelmat ja kehittämistarpeet6.1 MenestystekijätSuomen vahvuuksia on, ettei se ole riippuvainen ainoastaan yhdestä energialähteestä,vaan monilla eri energialähteillä on vahva asema. Fossiilisten polttoaineiden (hiili, maakaasuja öljy) osuus koko Suomen energiatuotannosta on noin puolet. Koska Suomella onsuuret metsävarat, puupohjaisten polttoaineiden osuus on myös merkittävä. Niin kansallisetstrategiat kuin kansainväliset sopimukset ja säädöksetkin sekä EU:n tavoitteet ovat tärkeitäuusiutuvien energian käytön lisäämiseksi. Suomen päämääränä on nostaa uusiutuvienenergiamuotojen osuutta koko energian kulutuksesta 38 prosenttiin.Sähkön osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin neljäsosa ja rakennustenlämmitykseen energiasta kuluu noin viidesosa. Noin 37 prosenttia sähköstä tuotetaan uusiutuvillaenergialähteillä, ja puupohjaisten polttoaineiden osuus on 12 prosenttia. Puupolttoaineidenosuus lämmitykseen käytettävistä energialähteistä on hieman yli 11 prosenttia.Teollisuus kuluttaa suurimman osan sekä tuotetusta sähköstä että lämmöstä.Menestyvät yritykset seuraavat aktiivisesti toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia,panosta vat kehitystoimintaan ja ovat edelläkävijöitä uusien liiketoimintamallien soveltamisessaja käyt töönotossa. Seuraavaan luetteloon on listattu muutamia menestyvien yritystenominaispiirteitä:• asiakkuuden ja jakeluverkon hallinta• kilpailijoista poikkeavat liiketoiminta- ja palvelumallit• tietotekniikan käyttö toiminnan ohjauksessa• keskittyminen tiettyihin tuote- ja markkinasegmentteihin• logistiikan hallinta• tehokas tuotanto ja hallinto• raaka-ainevirtojen hallinta• ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö6.2 Keskeiset ongelmatUusiutuvan energian markkinoiden ja tuotannon kehittymisen kannalta merkittävin ongelmaon vielä usein energian kalliimpi hinta suhteessa muihin energiamuotoihin. Kallis hintajohtuu monesta eri muuttujasta; tuotantoteknologia on uutta, raaka-aine on kallista, toimitusorganisaatioissaon puutteita, polttoaineiden vastaanotossa ja käsittelyssä on ongelmiasekä polttoaineen laatu on usein laadultaan riittämätöntä. Lisäksi uusiutuvan energiantuotantolaitosten huonommasta hyötysuhteesta johtuen on uusiutuva energia vielä perinteisempiäenergiamuotoja kalliimpaa.Raaka-aineen korkea hinta johtuu pääosin puutteista korjuuteknologiassa ja logistiikassa.Kilpailu perinteisen metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kanssa on jossain mää-TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 89

in nostanut raaka-aineen kustannuksia. Metsäenergian raaka-aineina käytetään pääasiassahakkuutähteitä, mutta esimerkiksi ensiharvennuksista kilpaillaan perinteisen selluteollisuudenkanssa. Toisaalta kilpailu ei ole kummankaan osapuolen etujen mukaista, vaanyhteistyöllä tulisi pyrkiä tehokkaisiin integroituihin korjuuketjuihin, jolloin molempien osapuoltenkustannukset saataisiin mahdollisimman alas ja molemmat osapuolet varmistaisivattarvittavan raaka-aineen metsästä.Korjuuteknologian kehitykseen on panostettu voimakkaasti viime aikoina muun muassaTekesin rahoittamin hankkein. Myös laitevalmistajat ovat tuotekehityksessä panostaneetenergiapuun korjuuteknologiaan. Teknologian kehittymisen myötä uusiutuvan energian hintakilpailukykyraaka-aineesta on vähitellen parantumassa. Elintarviketeollisuuden sivujakeidenhyödyntämistä biokaasulaitoksissa ja biodieselin valmistuksessa vaikeuttavat erilaisetja toisinaan ristiriitaisetkin viranomaismääräykset prosessoitavasta materiaalista jalopputuotteen olemuksesta sekä nimikkeistä.Lämpöyrittäjyyden keskeinen ongelma on, että kunnat eivät ole olleet aloitteellisia alueellistenlämpölaitosten toteutuksissa. Kuntien omistamat kiinteistöt muodostavat kriittisenmassan, jolla alueellisista lämpölaitoksista voidaan saada liiketaloudellisesti kannattaviayksikköjä. Tästä syystä aloitteen tulisi tulla kunnilta. Aluetalouden ja työllisyyden kannaltanäillä laitoksilla on myös suuri merkitys. Yhden keskikokoisen (1 MW) alueellisen lämpölaitoksenlasketaan työllistävän neljä henkilöä raaka-aineen hankinnassa ja kuljetuksessa.Lämpölaitosten investointikustannukset ovat myös korkeita ja merkittävä osuus kustannuksistakohdistuu lämmönjakoverkostoihin. Tästä syystä investoinnin tekeminen soveltuisienergiahuollon järjestämisen näkökulmasta paremmin kunnalle kuin yksityiselleyrittäjälle. Samoin investoinnin pitkä kuoletusaika (15-20 vuotta) sopii paremmin kunnalliseninvestoinnin kannattavuuden arviointiin kuin yrittäjävetoisen laitoksen liiketaloudelliseenkannattavuuden arviointiin.Biodieselin hajautettuun tuotantoon liittyvät lopputuotteen laatuongelmat tulisi ratkaistariittävän tasalaatuisen ja EU:n polttoainenormit täyttävän biodieselin valmistuksen osaavillatuotantolaitok silla. Laadun varmistukseen liittyvällä tuotantoprosessin kriittisten pisteidenmäärittelyllä ja riittä vällä omavalvonnalla voidaan taata tasalaatuinen ja turvallinen normittäyttävä polttoaine kulutta jille. Toisaalta karkeampien polttoaineiden käyttöä on testattu rahtilaivoillaja kokemukset ovat olleet hyviä, koska laivamoottorit eivät ole niin herkkiä polttoaineenlaadun suhteen. Peltojen viljelykäytön näkökulmasta biodieselin raaka-aineen viljelyei ole mielekästä raaka-aineen rajallisuuden vuoksi. Nykyisillä rypsin ja rapsin viljelypinta-aloillasaavutettava biodieseltuotannon lisäys on marginaalinen liikennepolttonesteidenkokonaiskäyttöön ja biodieseltarpeeseen verrattuna.Peltobiomassojen käytön laajenemisen esteenä ovat lähinnä tietyt tuotteen loppukäyttöönlämpö- ja voimalaitoksissa liittyvät tuotantotekniset ongelmat. Tällaisia ovat muun muassakevään hankalat korjuuolosuhteet, suuri sadonkorjuuhävikki, keveiden ruokohelpipaalienkuljetuksen kannattavuusongelmat, sadon varastoinnin järjestäminen sekä helvenmurskaus- ja sekoi tustekniikkojen puutteellisuus. Suomessa on tällä hetkellä vain muutamalämpölaitos, joissa paalit voidaan polttaa kokonaisena. Lisäksi suurissa voimalaitoksissaruokohelpeä ei voida polttoteknisten ominaisuuksien vuoksi käyttää kuin seospolttoaineena,enintään 5-10 prosentin osuuksina kokonaismassasta Tämä johtuu lähinnä raaka-90 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

aineen korroosiovaikutuksista, keveydestä ja alhaisesta kosteuspitoisuudesta. Laitoksiltaedellytetään toimivaa paalinrepijätekniikkaa ja polttoaineiden tehokkaita sekoituslaitteistoja.Lopputuotteen hinnan tulee olla markkinoilla kilpailukykyinen. Tämä edellyttää kaikkienbiopolttoaineiden valmistuksessa riittävän tehokasta ja kustannuksiltaan kilpailukykyisentuotantoteknologian kehittämistä sekä kustannustehokasta logistiikkaa.6.3 Keskeiset kehittämistarpeetKoko maassa pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään yleinen suhdannetilanne/taloustilanne(32 %). Kustannustaso nähdään koko maassa toiseksi suurimpana kehittämisenesteenä (16 %).Uusiutuvan energian pk-yrityksissä kustannustaso (24 %) ja yritystoiminnan säätely(21 %) koetaan muista vastaajaryhmistä poiketen merkittävimpinä kehittämisen esteinä.Toimialalla yleinen suhdanne-/taloustilanne kehittämisen esteenä on sijalla kolme (19 %)(kuva 50).Kuva 50. Pk-yritysten pahimmat kehittämisen esteet, %Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEMYritysten toimintaedellytykset muuttuvat kiihtyvällä tahdilla talouden ja yhteiskunnan jatkuvanmuutoksen seurauksena. Tämän vuoksi pk-yritysten on kehityttävä menestyäkseenkilpailussa. Koko maan tasolla pk-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissaja myynnissä (35 %). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta nähdään henkilöstön kehittämisessäja koulutuksessa (13 %) sekä yhteistyössä tai verkottumisessa ja alihankinnassa(12 %).Uusiutuvan energian yritykset kokevat (kuva 51), että eniten kehittämistarvetta on markkinoinnissaja myynnissä, joskin tarve nähdään selvästi pienempänä kuin koko maan ja vertailutoimialojenpk-yrityksissä. Toiseksi eniten kehittämistä toimialalla koetaan olevan tuo-TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 91

tannossa ja materiaalitoiminnoissa, tietotekniikassa, tuotekehityksessä ja laadussa sekäyhtä paljon yhteistyössä ja verkottumisessa ja alihankinnassa.Uusiutuvan energian yrityksistä 7 prosenttia kokee, ettei heillä ole minkäänlaisia kehittämistarpeita.Huolestuttavaa tilanteessa on se, että tällaisten yritysten määrä on kasvussa.Sen sijaan kasvuhakuisimmista lähes kaikki tunnistavat yrityksessään kehittämistarpeita.Näissä yrityksissä erityisesti kansainvälistymistä pidetään tärkeimpänä kehittämisenkohteena.Kuva 51. Millä osa-alueella yrityksessänne on eniten kehittämistarvetta?Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEMKoko maassa sekä teollisuus- ja palvelualoilla kustannustasoon liittyvistä osatekijöistämerkittävimpänä kehittämisen esteenä pk-yrityksissä koetaan työn sivukulut. Uusiutuvanenergian toimialalla sen sijaan pahimmaksi kustannuksiin liittyväksi kehittämisen esteeksinousevat muut tuotantokustannukset. Työn sivukulut on alalla seuraavaksi merkittävineste. Palkkatasoa ei alalla koeta niin merkittävänä kehityksen esteenä kuin muissa vastaajaryhmissä(kuva 51).92 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 52. Merkittävin kustannuseste kehittämisessä, %Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEMUusiutuvan energian kilpailukyvyn parantamiseksi on pyrittävä pienentämään investointikustannuksia.Uusia tekniikoita tulisi kehittää korvaamaan nestemäisiä ja kaasumaisia fossiilisiapolttoaineita biopolttoaineilla. Myös tiukentuvat päästömääräykset asettavat lisävaatimuksiauuden tekniikan kehitykselle. Sarjavalmistuksen avulla voidaan pienentää valmistuksestaaiheutuvia kustannuksia ja tehdä uusiutuvasta energiasta houkutteleva vaihtoehtofossiilisille polttoaineille.Lisäksi uusien investointien sijaan voidaan muuttaa nykyisiä laitoksia biopolttoaineidenkäyttöön sopiviksi. Tulevan kymmenen vuoden aikana ikääntyviä fossiilisia polttoaineita käyttäviäCHP-voimaloita (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) on paljon ja ne on mahdollisuuksienmukaan pyrittävä korvaamaan uuden tekniikan laitoksilla. CHP-voimaloiden sähköntuotannonosuutta voidaan pyrkiä nostamaan uusilla tekniikoilla, jotta raaka-aineet saadaanhyödynnettyä paremmin. Koska uuden tekniikan avulla saavutetaan entistä parempihyötysuhde, biopolttoaineilla voidaan lisätä sähköntuotantoa huomattavasti. CHP-tuotantoavoidaan myös aloittaa entistä pienemmillä lämpökuormilla. Yksi tärkeimmistä päämääristäon bioenergiaraaka-aineen saatavuuden varmistaminen. Kun raaka-aineita on saatavillaja tuotanto toimii normaalilla kapasiteetilla, turvataan myös uusiutuvan energian hinnankilpailukyky verrattuna muihin energiamuotoihin. Uusiutuvan energian käyttökustannuksiatulisi pienentää esimerkiksi tuotantolaitosten automatisoinnilla ja kaukokäytöllä, jolloinhenkilöstömenoissa saavutettaisiin säästöjä.Suomalaiset yritykset ovat uusiutuvan energian edelläkävijöitä, joten mahdollisuuksiasuuriin markkinaosuuksiin on myös energiateknologian alalla. Uusiutuvan energian alalla toimivienyritysten henkilöstön ammattitaitoa tulee kehittää, jotta varmistetaan alan edelläkävijäasemamyös tulevaisuudessa. Biopolttoaineiden tuotannon kehittämiskohteissa tarvitaanteknologian kehittämisen lisäksi liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Kehittämistoimet tuli-TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 93

si suunnata yrityksen kannattavuuden ja taloudellisen aseman kohentamiseen. Toiminnassatulisi nykyistä enemmin siirtyä volyymiajattelun sijasta kannattavuuden korostamiseen.Metsäenergian käytön edut tulisi paremmin ymmärtää myös metsäteollisuuden piirissä.Pääasiassa hakkuutähteisiin ja markkinattomaan puuraaka-aineeseen perustuva puunkeräily tulisi paremmin integroida ainespuun korjuuseen. Lisäksi ensiharvennuksista riittääraaka-ainetta sekä uusiutuvan energian että selluteollisuuden käyttöön. Kiihkeän kilpailutilanteenluominen ei ole kummankaan osapuolen etujen mukaista.Korjuuteknologian kehitykseen tulisi panostaa voimakkaasti. Myös laitevalmistajien onpanostettava energiapuun korjuuteknologian tuotekehitykseen. Tehokkaamman teknologiankehittämisen myötä uusiutuvan energian sektorin hintakilpailukyky paranee fossiilisiinpolttoaineisiin nähden.Lämpöyrittäjyyteen tulee kehittää uusia liiketoimintakonsepteja niin energiaketjun osiin(polttoai neen tuotanto ja myynti, lämmitysjärjestelmän suunnittelu ja myynti osana talotoimituksia,lämmi tysjärjestelmien asennus, huolto ja kunnossapito) kuin koko ketjun hallintaanpyrkiville yrityksille (energian tai polttoainejalosteen myynti loppuasiakkaalle). Liiketoiminnankehittäminen johtaa ky synnän lisääntymiseen ja uusien tuotteiden tarpeeseenkoko tuotantoketjussa ja siihen liittyvässä laitevalmistuksessa.Yhteistyön tarve uusiutuvan energian toimialalla korostuu erityisesti uusien järjestelmiendemonstraatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Biokaasuteknologialla on merkittävätmaailmanlaajuiset vientimahdollisuudet. Biokaasuteknologian kehittäminen ja käyttöönottomoni puolistaa erityisesti maaseudun tuotantorakennetta ja luo siten uusia työpaikkojapaitsi osaamiskes kittymiin myös haja-asutusalueille, ydinmaaseudun ja harvaan asutunmaaseudun alueille.Biojätteiden käsittelyssä biokaasuteknologia tulisi priorisoida, koska pelkän energiankulutuksensijaan se tuottaa energiaa (toisin kuin kompostointi) ja mahdollistaa ravinteidenkierrätyksen (toisin kuin massapoltto).Uusiutuvan energian julkisissa kannustimissa tulisi huomioida entistä voimakkaamminmyös ympäristöperusteet. Biokaasu on todettu useissa tutkimuksissa ympäristövaikutuksiltaanparemmaksi polttoaineeksi kuin valtaosa muista uusiutuvista. Siten on perusteltuatukea biokaasun käyttöä vaikka sen tuotantokustannukset olisivat muita polttoaineita korkeammat.Tuotantotoiminnan lisäksi tulisi huomioida myös biokaasun jalostus, maakaasuverkot,tankkausasemat ja kierrätysravinteiden tuotteistaminen. Käyttöönotetulla syöttötariffitasollaei biokaasulaitoksista saada liiketaloudellisesti kannattavia. Kannattavuusedellytystensaavuttaminen edellyttää merkittäviä tuloja porttimaksuista sekä prosessissa syntyvänlämpöenergian laajaa hyödyntämistä. Nyt käytössä olevat kannustimet eivät mahdollistaparhaalla tavalla hajautetun tuotannon kehittämistä, toiminnan alkuun saattamistaeikä laajemman kone- ja laitevalmistuksen alkamista maassamme.94 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 Tulevaisuuden näkymät toimialalla7.1 VisioRiippuvuus öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista on maailman laajuinen ongelma.Fossiilisten polttoaineiden yksi merkittävimmistä ongelmista on niiden rajallisuus. Fossiilisetpolttoaineet tule vat aikaa myöten loppumaan. Tämä aiheuttaa vakavan poliittisen uhanmonille maille, jotka ovat täysin riippuvaisia tuontiöljystä sekä -kaasusta ja näin myös öljyntuottajamaista. Toimiva energiahuolto on vakaan ja itsenäisen talouskasvun perusta. Fossiilistenpolttoaineiden toinen merkittävä yhteiskunnallinen ongelma on niiden saastuttavuus.Vaikutus kasvihuoneilmiöön on kiistaton.Energia- ja ilmastopolitiikka on noussut Euroopan unionissa ja koko maailmassa merkittäväksipainopistealueeksi. Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasuja20 prosentilla vuoden 1990 tasosta, kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin,lisäämään energiatehokkuutta 20 prosentilla sekä nostamaan liikenteen biopolttoaineidenosuuden vähintään 10 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä.Uusiutuvan energian lisääminen on keskeisessä asemassa kasvihuonekaasupäästöjenvähentämi sessä. Päästövähennyspotentiaalin lisäksi se edistää työllisyyttä ja parantaaenergiahuollon var muutta. Suurin käytössä oleva uusiutuvan energian lähde on biomassa.Energia- ja ilmastokysymysten painoarvo on kasvanut myös kansallisesti. Tavoitteenaon lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä nykyisestä merkittävästi. Lisäksi uusiutuvanja biopohjaisen energian käytön varmistamiseksi tarvitaan erillisiä edistämistoimiaja kannustimia.Edellä todetut EU:n tavoitteet yhdessä kansallisten tavoitteiden ja strategioiden kanssaluovat perustan uusiutuvan energian liiketoimintamahdollisuuksien kasvulle ja tuotantoteknologioidenkehittämiselle sekä uudistamiselle. Tavoitteisiin yltäminen edellyttää alan toimijoiltamerkittävää yhteistyötä oman toimialan kehittämisessä sekä uusien toimintamallienomaksumista ja tunnista mista. Lähivuodet tulevat olemaan merkittävän kasvun aikaaedellyttäen, että osataan tarttua mahdollisuuksiin ja tehdä tinkimätöntä työtä koko toimialanparhaaksi. Pelkkään oman edun tavoitteluun ei ole kuitenkaan varaa, vaan ensin onnähtävä koko toimialan etu.Tässä yhteydessä on muistettava vanha totuus siitä, että ”pienistä puroista muodostuvatsuuret virrat”. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ”toive-” eli tavoiteurallepäästään ainoastaan pienien ja suurien tekojen yhdistelmällä. Tällä hetkellä on toivottavaa,että tavoitteiden toteutuksessa ymmärretään kotimaisen raaka-ainetuotannon ja hankinnantyöllistävä merkitys sekä vaikutus koko kansantalouteen. Tuontiraaka-aineiden japolttoaineiden käytöllä päästään uusiutuvan energian tavoitteisiin matemaattisesti samallatavalla, mutta positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset jäävät tällöin melko marginaalisiksi.Puhumattakaan kansantaloudellisista vaikutuksista, jotka ovat pääosin negatiivisia.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 95

7.2 Markkinoiden kehitys7.2.1 KotimarkkinatUusiutuvan energian alan kasvun voidaan ennakoida jatkuvan hyvänä myös vuonna 2014.Kasvun painopiste säilyy samoilla aloilla kuin tälläkin hetkellä. Merkittävin kasvu kohdistuutuulivoiman tuotantoon ja puuperäisiin raaka-aineisiin, joiden hyödyntämisessä Suomessaon tuotannollisesti ja teknologisesti tällä hetkellä parhaat lähtöedellytykset. Uusiutuvanenergian käytön ja tuotannon perustan muodostavat myös tulevaisuudessa metsästä saatavatpuuraaka-aineet. Merkittävä muutos tapahtuu kuitenkin metsäteollisuuden suoraankäyttämässä uusiutuvassa energiassa alan supistaessa tuotantoaan Suomessa.Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoiteuraan on kirjattu metsäteollisuudenuusiutuvan energian osuuden lasku 10 terawattitunnilla vuoteen 2006 verrattuna (taulukko27). Tämän puuttuvan osuuden kattamiseen tarvitaan uutta yritystoimintaa. Vajeentäyttämiseksi on oletettu aloitettavan merkittävää biodieselin ja etanolin sekä tuulivoimantuotantoa lähivuosina. Nestemäisten biopolttoaineiden ja tuulivoiman sekä aurinkoenergianyhteiseksi tavoiteosuudeksi on kirjattu 6 terawattitunnin tuotanto vuonna 2020.Taulukko 27. Uusiutuvan energian käyttötavoitteet energialähteittäin ja loppukulutustavoiteurassa, TWh2005 2006 2020Perusura TavoiteuraTeollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineetJäteliemet 36,7 43,3 38 38Teollisuuden tähdepuu 23,1 26,7 22 22Yhteensä 59,8 70,0 60 60Politiikkatoimien kohteena olevatA. Ei tukitarvettaVesivoima 13,6 11,3 14 14Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3biokaasutB. Pieni tukitarveMetsähake (1 5,8 7,2 18 21Puun pienkäyttö 13,4 13,6 12 13Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5C. Korkea tukitarveMuu biokaasu 0 0 0,1 0,5Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6Yhteensä 94,9 102,7 115 128- josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19,3 33 37Uusiutuvan energian loppukulutus 86 92 106 118Lähde: TEM; Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia96 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Päästökauppa tuo fossiilista polttoainetta (kivihiili, maakaasu, öljy) ja turvetta käyttävälleenergiantuotannolle lisäkustannuksen: jokaisen energiayksikön tuottaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä,joiden kattamiseen tarvitaan päästöoikeuksia. Näin ollen päästökauppaparantaa sellaisten polttoaineiden kilpailukykyä, joiden käytöstä energiantuotannossaaiheutuu vähän tai ei lainkaan hiilidioksidia. Uusiutuvan energian hintakilpailukykyyn vaikuttaamerkittävästi se, mille tasolle päästöoikeuden hinta asettuu (euroa/hiilidioksiditonni).Lisäksi päästötöntä sähköä tai lämpöä markkinoille tuottava päästökauppalain soveltamisalaankuuluva uusi laitos saa päästökaupassa jaettavien päästöoikeuksien avulla kilpailuedunsamalla sektorilla toimiviin fossiilista polttoainetta käyttäviin laitoksiin. Nyt kuluvaltauudelta päästöoikeuskaudelta saatujen kokemusten valossa päästöoikeuden hintaon jäänyt hyvin alas (noin 5 euroa/tonni).Vuoden 2011 alusta toteutettu energiaverouudistus parantaa omalta osaltaan uusiutuvanenergian hintakilpailukykyä. Vero perustuu polttoaineen energiasisältöön ja poltosta aiheutuviinhiilidioksidipäästöihin. Liuskekaasun lisääntyvä tuotanto Amerikassa on kuitenkinalentanut merkittävästi kivihiilen kysyntää ja näin myös kivihiilen markkinahintaa. Muutoksetovat merkittäviä energiatuotteiden kulutuksen kannalta. Sähkön lauhdetuotannossa edullisinpolttoaine juuri nyt on edellä mainituista syistä johtuen kivihiili. Muutokset energiaraaka-aineidenhankinnan kustannuksissa ja teknologioissa muuttavat energia-alaa merkittävästimyös tulevina vuosina.Pitkän ajan kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ja sen tavoitteet:Eurooppa-neuvoston päätöksellä asetettiin raamit kansalliselle pitkän ajan ilmasto- ja energiastrategialle:• Kasvihuonekaasuja tulisi vähentää 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä• Päästökauppasektorin ulkopuolisilla aloilla kasvihuonekaasujen vähennystavoite on16 % vuoden 2005 tasosta• Vähennystavoite nousee 30 prosenttiin, mikäli myös muut jäsenmaat vähentävätmerkittävästi päästöjään• Energiatehokkuustavoite 20 % vuonna 2020• Uusiutuvien energialähteiden tavoiteosuus; uusiutuvan energian osuus EU:ssa onkeskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020, taakanjaossa Suomelle tuli 38 %osuus• Liikenteen biopolttoaineiden osuuden tulisi olla 10 % vuonna 2020, kaikille jäsenmailleon sama tavoite. Suomi asetti itselleen haasteellisemman 20 % tavoiteosuudenvuonna 2020• Nykytoimet päästöjen vähentämisessä eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisäävoimakkaita toimia (tavoiteura)• Energiatehokkuutta ja energiansäästöä on lisättävä voimakkaasti• Vuonna 2020 tavoiteuran mukainen energian loppukulutus on 310 TWh (-37 TWhperusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh). Vuonna 2011 energian loppukulutusoli 386 TWh.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 97

EU:n hyväksymässä integroidussa ilmasto- ja energiapoliittisessa toimintasuunnitelmassaasetettiin sitovaksi tavoitteeksi uusiutuvan energian osuuden nostaminen 20 prosenttiinEU:n energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsisi nykyisen13 prosentin osuuden 1,5-kertaistaistamista. Suomen kansallinen osuus tästä EU:n sälyttämästätaakanjaosta on 38 prosenttia. EU:n jäsenmaiden välinen taakanjako uusiutuvienenergialähteiden käytöstä sekä uusiutuvien osuus loppukulutuksesta vuonna 2011 on esitettykuvassa 53. Sinisillä pylväillä kuvataan jäsenmaitten saavuttamaa uusiutuvan energianosuutta vuonna 2011 ja punaiset pylväät kuvaat kunkin jäsenmaan tavoitetta vuonna2020. Suomella uusiutuvan energian osuus on 31,8 prosenttia. Uusiutuvan prosenttiosuuksissaei ole huomioitu liikennepolttonesteisiin sisältyvien biokomponenttien osuutta.Biokomponenttien osalta pitää kyetä osoittamaan kestävyyskriteerien täyttyminen, jotta niidenosuus voidaan lisätä uusiutuvan energian käyttöosuuteen. Tästä syystä jäsenmaittenkäyttöosuudet eivät ole tarkalleen oikeat, mutta kylläkin suuntaa antavat.Kuva 53. Uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta vuonna 2011 jatavoite jäsenmaittain vuonna 2020807060504030201002011TARGET4946,840383033,13431 31,8252030,9 24,923,113 16 1816 18 20 23 2324 2520 17131321,413 13,825,9 15,1 15,711 13 14 1514 151018,811,6 11,5 11,5 20,39,14,1 9,4 12,36,75,4 2,9 0,4 4,3 10,4 9,7 3,867,565Lähde: EurostatAlla kuvassa 53 on esitetty Suomen uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksestalaskettuna. Kuvaajan vihreä osa perustuu eurostatin olemassa oleviin tilastoihin ja punainenkäyrä RES- direktiivin mukaista tavoiteuraa 38 prosentin tavoitteeseen vuonna 2020. Sininenkäyrä kuvaa pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian perusskenaarion mukaistaetenemistä vuoden 2020 tavoitteeseen. Vuonna 2011 uusiutuvan energian osuus energianloppukulutuksesta oli siis 33 %. Tässä luvussa on mukana biopolttonesteisiin sekoitettujenbiokomponenttien osuudet, joita ei ole huomioitu kuvan 54 esityksessä.98 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kuva 54. Uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta Suomessa vuonna2011 ja tavoiteura vuoteen 2020Lähde: TEMKaikki edellä mainitut toimenpiteet ja tavoitteet luovat edellytyksiä uusiutuvan energian kysynnänlisääntymiselle kotimarkkinoilla. Myös biokaasuntuotannolla on merkittävä markkinapotentiaali,koska prosessissa voidaan hyödyntää materiaalia, joka on jonkin toisen prosessinsivujae tai vaikeasti muutoin hyödynnettävä kierrätysmateriaali. Liiketaloudellisestikannattavan pienimuotoisen ja hajautetun (mikroyritys) biokaasutuotannon aloittaminen eiole kuitenkaan mahdollista ilman syöttötariffijärjestelmää tai vaihtoehtoisesti riittävää investointitukeasekä porttimaksuja. Syöttötariffijärjestelmän toimeenpano aloitettiin 25.3.2011.Järjestelmään on tähän mennessä hyväksytty ainoastaan tuulivoimaloita ja metsähakesekäpuupolttoainevoimaloita.Suurempien teollisuusmittakaavaisten biokaasulaitosten ansaintalogiikka poikkeaa pienistälaitok sista. Laitosten taloudelliset toimintaedellytykset voidaan saavuttaa käsiteltävästämateriaalista saatavilla porttimaksuilla ja prosessoitavasta materiaalista erotettujenravinteiden (rakeistettu fosfori ja typpivesi) sekä lämpö- ja sähköenergian myyntituotoilla.Näiden laitosten toimintaedellytyksiin syöttötariffijärjestelmällä ei ole niin suurta merkitystä,koska ulos myytävän sähkön muodostama kassavirta on vähäinen suhteessa muihintuotantotoiminnasta saataviin ja tavoiteltaviin kassavirtoihin.Yleisen uusiutuvia energialähteitä koskevan tavoitteen ohella on asetettu erillinen sitovatavoite nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus vähintään 10 prosenttiin EU:n liikennepolttonesteidenkulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomi on ottanut tavoitteekseen vieläkunnianhimoisemman osuuden, 20 prosenttia. Tämä selittyy toisen sukupolven tuotannolla,jolloin saavutetut uusiutuvan energian käyttöosuudet (prosenttimäärät) voidaan kertoakahdella. Tämä tavoite luo hyvät markkinaedellytykset kotimaiselle biodiesel- ja etanolituotannolle,edellyttäen että kotimainen tuotanto täyttää EU:n edellyttämät kestävyyskriteerit.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 99

Kehitteillä olevien toisen sukupolven biopolttonesteiden, kuten biodieselin, markkinattulevat kasvamaan merkittävästi, jotta EU:n asettamat liikennepolttonesteiden tavoitteetvuonna 2020 voitaisiin saavuttaa. Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana panostettutoisen sukupolven biodieseltuotannon teollisen mittakaavan tuotantotoiminnan aloittamiseen.Kehitystoiminnan tuloksena pilottilaitoksia on jo toiminnassa, mutta vienee aikaamuutaman vuoden ennen kuin teollinen tuotanto suuressa mittakaavassa on mahdollista.Oman tuotannon aloittaminen on tärkeää myös huoltovarmuusnäkökulmasta, sillä Euroopanomalla tuotannolla ei vielä kyetä tyydyttämään kysyntää kaiken aikaa kasvavilla markkinoilla.Nykyisin Yhdysvaltojen ja Brasilian etanolituotannon ylijäämät riittävät kattamaanEuroopan markkinoiden alijäämän.Etanolitehtaan perustamiselle Suomeen on mahdollisen markkinatilanteen muutoksenlisäksi olemassa kestävät perusteet. Suomen viljataseen mukaan ainakin kahden tai kolmenetanolitehtaan raaka-aineen tarve pystyttäisiin vuosittain täyttämään Suomessa syntyvälläylijäämäviljalla. Suomen viljan ylituotanto ja vientitarve on vuosittain 600 000–1 000000 tonnia, josta suurin osa tuotetaan Lounais- ja Etelä-Suomessa. Viljan kotimaisen käytönlisääminen olisi perusteltua siksi, että Suomessa on selkeästi viljan ylituotantoa ja viljamarkkinattoimivat huonosti. Etanolitehdashankkeen toteuttamisella voitaisiin vähentäämerkittävästi myös valkuaisrehun tuontitarvetta. Tuotantotoiminnan aloittamisen keskeisimpänäedellytyksenä on kuitenkin EU:n kestävyyskriteerien täyttäminen.Vehnää raaka-aineenaan käyttävän tehtaan raaka-ainetarve on noin 240 000 tonnia.Tuotannolliseen toimintaan liittyvien taloudellisten riskien näkökulmasta vehnä on ainoapörssissä suojattavissa oleva viljalaji. Lisäksi etanolin hinnoittelun perustuessa pörssihintoihinon raaka-aineen hinnan suojausmahdollisuus välttämätön edellytys jatkuvalle kannattavalletoiminnalle. Toinen edellytys on gluteenin erottaminen vehnäraaka-aineesta. Gluteeninmaailmanmarkkinahinta on vaihdellut välillä 900–1300 euroa/tonni. Etanolin hintaon vastaavasti ollut 500–720 euroa tonnilta.Uuteenkaupunkiin kaavaillun vehnäetanolitehtaan rakentaminen maksaisi arviolta 70miljoonaa euroa, ja koko hankkeen kustannusarvio on 90 miljoonaa euroa. Tehdas rakennettaisiinUudenkaupungin Hangonsaareen Yaran lannoitetehtaan yhteyteen. Tehtaan käyttämäenergia tuotettaisiin hakevoimalassa. Tehdas käyttäisi vuodessa 240 000 tonnia vehnääja etanolia valmistuisi 83 000 tonnia. Lisäksi sivutuotteina syntyisi 19 000 tonnia gluteeniaja 65 000 tonnia valkuaispitoista rehua.Liikenteen biopolttoaineiden käyttö on tarkoitus nostaa seitsemään terawattiin vuoteen2020 mennessä liikennepolttoaineiden myyjille asetetulla jakeluvelvoitteella. Tämän varmistamiseksietanolin sekoitusvelvoite nostetaan asteittain 20 prosenttiin vuoteen 2020mennessä (kuva 53). Jakeluvelvoitteen täyttämiseksi hyväksytään tulevaisuudessa vainkestävyyskriteerien mukaisesti tuotetut biopolttoaine-erät. Kriteerien täyttymisen tarkasteluvelvoitejää polttoaine-erittäin suoritettavaksi liikennepolttoaineiden jakelijoille ja myyjille.7.2.2 VientimarkkinatUusiutuvan energian pk-yritysten resurssit eivät riitä biodieselin kansainvälisille markkinoille.Tuo tantoteknologiasta johtuen kansainvälisten markkinoiden edellyttämät toimitusmää-100 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

ät aiheuttaisivat sivujakeena syntyvän valkuaisrehun vyöryn, jolle ei ole markkinoita tuotantokustannuksiavastaavaan hintaan. Vientimarkkinoille pääsy edellyttäisi tuotantoteknologialtaanNeste Oilin kehittämän NexBTL-tuotannon kaltaista tuotantoteknologiaa, jossaei synny merkittävästi sivujakeita biodieselin valmistusprosessissa. Neste Oilin tuotantomenetelmäperustuu synteettiseen vetykäsittelyyn.Suomen yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä teettämän Pkyritysbarometrin(syksy 2013) mukaan uusiutuvan energian yrityksistä vain 2 prosenttiailmoitti pääasialliseksi markkina-alueekseen kansainväliset markkinat. Valtakunnallisillamarkkinoilla ilmoitti toimivansa 15 prosenttia yrityksistä. Sen sijaan 35 prosenttia yrityksistäilmoitti toimivansa enintään alueellisilla markkinoilla ja 46 prosenttia pelkästään paikallisillamarkkinoilla (kuva 55).Kuva 55. Uusiutuvan energian yritysten pääasialliset markkina-alueet.Kansainvälisillä1 %Valtakunnallisilla Suomessa16 %Alueellisilla38 %Paikallisilla45 %0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2013, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEMSuomessa uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on ollut huomattavastisuurempi kuin maailmassa keskimäärin. Tavoitteet uusiutuvan energian osuudenkasvattamiseksi entisestään ovat myös kunniahimoisia. Tämän vuoksi Suomella on myöserinomaiset mahdollisuudet kasvattaa alan vientituloja.7.3 Koulutus ja kehitystoimintaSuomessa panostetaan voimakkaasti uusiutuvan energian koulutus- ja kehitystoimintaan.Meneil lään on valtakunnallisia, alueellisia ja seutukunnallisia kehittämishankkeita. Lisäksiuusituvan energian ala on mukana energiateknologian alan klusteriohjelmassa. Osa kehittämishankkeistaon perusteltuja ja vastaavat niille asetettuihin tavoitteisiin. Merkittävä osahankkeista on kuitenkin lähtöisin koulutus- ja kehittämisorganisaatioista, jolloin ei ole otetturiittävästi huomioon yritysten tarpeita, vaatimuksia ja resursseja.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 101

EU:n ohjelmakautta 2007–2013 koskevan lainsäädännön mukaisesti laajempien elinkeinollistenkehittämishankkeiden tuki ei saa muodostua valtiontueksi eli yritystueksi. Tämätarkoittaa, että kehittämishankkeeseen osallistuvaa yritystä ei voida tukea siten, että silläolisi välitön vaikutus yrityksen talouteen tai harjoitettavan toiminnan sopeuttamiseen. Hankerahoittajientoivoisikin käyttävän nykyistä enemmän asiantuntemusta ja tarkastelevanhankkeita aiempaa kriittisemmin hankerahoituksesta päätettäessä. Toiminnan tulisi jatkuamyös kehittämishankkeiden päätyttyä. Tavoitteena tulee olla innovatiivisten, kustannustehokkaidenja pysyvien toimintamallien luominen uusiutuvan energian alalle, ei niinkään projektinaikaisenhenkilöstön työllistäminen.Viime aikoina on edistetty ja toteutettu hajautettua energiantuotantoa. Näistä merkittävimpänäon uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän käyttöönotto maaliskuussa 2011.Tariffin käyttöönotto on kuitenkin tuulivoiman edistämisen osalta kangerrellut valtion ja kuntienviranomaistoiminnasta kumpuavien esteiden sekä kaavoitukseen liittyvien ongelmienvuoksi.Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut valtakunnallista bioenergia-alankoordinaatiohanketta, jota jatkettiin vuonna 2011 vuoden 2013 loppuun saakka. Koordinaatiollapyritään vahvistamaan julkisesti rahoitettujen toimien tuloksellisuutta ja taloudellisuuttasekä poistamaan päällekkäisiä edistämistoimia. Lisäksi koordinaation tehtävänä on ollutbioenergia-alan sähköisen palvelupaikan toteuttaminen. Palvelupaikka on välittänyt bioenergia-alaanliittyvää tietoa. Palvelupaikan osoite on www.bioenergiatieto.fi.102 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

8 Julkinen rahoitus8.1 ELY-keskuksen palvelutELY-keskusten tukevat kilpailukykyisten pk-yritysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä.Tarjolla on laaja valikoima yritysten elinkaaren eri vaiheisiin sopivia asiantuntijapalveluitasekä liikkeenjohdon ja henkilöstön koulutusta ja konsultointia. Yritysten investointi-ja kehittämishankkeita rahoittamalla edistetään samalla alueellista toimintaa. Keskuksenkautta saa käyttöön myös Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) laajan teknologia-asiantuntemuksen.Lisäksi palveluvalikkoon kuuluvat patentti- ja rekisteriasiat sekäyritysten kansainvälistymiseen liittyvä neuvonta ja rahoitus. Lisätietoja: www.ely-keskus.fi,www.tekes.fi, www.prh.fiTyö- ja elinkeinoministeriön tuki energiainvestointeihinUusiutuvan energian tuotantoon liittyvät yritysten, kuntien tai muiden yhteisöjen investoinnitsekä selvityshankkeet voivat hakea rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnoimastaenergiatukijärjestelmästä kansallisesti sekä EAKR-osarahoitteisina (Euroopan aluekehitysrahasto)alueellisesti. Energiatukeen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), valtiontalousarviota ja valtioneuvoston asetusta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista(1063/2012). EY:n komissio on hyväksynyt energiatukiohjelman ympäristönsuojelulle annettujenvaltiontuen suuntaviivojen (EYVL C37/2001) perusteella. Energiatuen myöntämistäkoskeva uusi valtioneuvoston asetus tuli voimaan vuonna 2012. Energiatukea voidaanmyöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energiantuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostumista taivähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja tai muutoin edistävät energiahuollonvarmuutta ja monipuolisuutta.ELY-keskukset myöntävät energiatukea investointihankkeisiin, jotka ovat kustannuksiltaanenintään 5 000 000 euroa, ja selvityshankkeisiin, joiden kustannukset ovat enintään250 000 euroa. Näitä suurempien hankkeiden tuesta päättää työ- ja elinkeinoministeriö.Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen sekä siihen liittyvää valmistelua,seurantaa ja tiedotusta. Selvityshankkeella puolestaan tarkoitetaan energiakatselmuksiaja -analyysejä, muita inves tointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uudenmenetelmän tai palvelun kehittämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön tukea energiainvestointeihinvoidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei voida myöntäämaatiloille.Enimmäistukitaso vaihtelee kohteesta ja käytettävän teknologian uutuusarvosta riippuen10–40 prosenttiin, eräissä kuntien ja maakuntaliittojen selvityshankkeissa enimmäistukivoi olla jopa 60 prosenttia. Myönnettävien tukien suuruus harkitaan aina hankekohtaisesti,ja pääosin ne ovat olleet huomattavasti enimmäistukea pienempiä, keskimäärin 15prosenttia siitä.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 103

Vuonna 2013 energiatuen myöntövaltuus on 40 miljoonaa euroa, ja vuoden 2014 myöntövaltuuson 60 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 valtuus sisältää 20 miljoonan euron valtuudenmerituulivoiman demonstraatiohankkeelle. Myönteisiä tukipäätöksiä tehdään vuosittainnoin 300–400, ja tukipäätökset ovat viime vuosina lisääntyneet. Energiatuella rahoitetaanhyvin monenlaisia hankkeita kuten puuta käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia, pienvesivoimaasekä energiakatselmuksia ja energian säästöön ja tehokkuuteen liittyviä investointeja.Valtion talousarvion mukaan energiatu essa etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamistaedistäville hankkeille. Puupolttoaineen tuotantoon liittyvien investointien (autohakkurit,murskaimet ym.) tukeminen on päättynyt 1.10.2013.Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuella on monia uudistuksia aiempaantukipolitiikkaan verrattuna. Euromääräiset panostukset uusiutuvan energian tuotannonkäynnistämiseen ovat moninkertaiset aiempiin vuosiin verrattuna. Uusiutuvan energiantuotannon käynnistämisen työllistävät vaikutukset saadaan kuitenkin varmistettua ainoastaankustannustehokkaalla kotimaisella raaka-aineen tuotannolla ja hankinnalla. Satoihinmiljooniin yltävien laitosinvestointien tuotannollinen työllistävä vaikutus jää marginaaliseksisuhteessa raaka-aineen tuotantoon ja logistiikkaan.Maatalouden tuet uusiutuvaan energiaanSuomessa on viljelykäytössä peltoa yhteensä noin 2,2 miljoonaa hehtaaria. Peltojen viljelynensisi jaisena tarkoituksena on turvata suomalaiselle ruokaketjulle kotimainen raaka-aine.Peltoviljelyn tulevaisuuden linjauksia käsitelleen työryhmän mukaan Suomessa on tällähetkellä riittävästi peltoalaa teollisuuden raaka-ainekysynnän tyydyttämiseksi sekä peltojenvaihtoehtoiseen käyttöön. Tarvittaessa nykyisestä peltoalastamme voidaan noin 500 000hehtaaria ottaa energiatuotantoon.Kuten aikaisemmin on jo todettu sopivat monenlaiset eloperäiset raaka-aineet biokaasutuotantoon.Eläinten lanta on hyvä biokaasutuksen perusmateriaali, mutta lisäämällä prosessiinesimerkiksi peltobiomassaa saadaan siitä tehokkaampaa ja tuottoisampaa. Pääsääntöisestikannustavuus peltobiomassan tuottamiseen tulisi löytyä markkinoilta kilpailukykyisinäraaka-aineen hintoina.Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalalla on useampia keinoja bioenergiantuotannon ja käytön lisäämiseen.Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013 ja kansalliset investointituetMaa- ja metsätalousministeriön (MMM) energia- ja investointituilla rahoitetaan kehittämishankkeita,yritystoiminnan aloittamista ja kehittämistä sekä maatilojen energiainvestointeja.Rahoitus tulee paljolti EU-osarahoitteisena Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta,mutta osaa maatilojen bioenergiainvestoinneista rahoitetaan myös kansallisillainvestointituilla.Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa tehtävä kehittämistyö jakautuu kolmeenpäätyyppiin: 1) innovaatiohankkeisiin, joihin sisältyy tutkimusta, kehitystoimia, neuvontaaja koulutusta, 2) laajempaa yritys- tai toimijajoukkoa koskeviin maaseudun kehittä-104 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

mishankkeisiin sekä 3) maatila- tai yrityskohtaisiin kehittämishankkeisiin. Lisäksi bioenergiahankkeitavoi soveltuvin osin rahoittaa niin sanotulla Leader-toimintatavalla.Innovaatiohankkeiden avulla edistetään uuden tiedon, tekniikoiden ja innovaatioidenkäyttöönottoa ja siirtoa tuotantoon. Tämä toteutuu viljelijöiden, puuntuottajien, teollisuuden,tutkimuksen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyöllä tai jalostusketjun kehittämistoimillasekä kehittämällä tuotantoketjujen logistisia ratkaisuja.Maaseudun kehittämishankkeilla voidaan muun muassa edistää yritystoimintaa sekäneuvonta- tai asiantuntijapalveluita. Kehittämishankkeilla edistetään erityisesti usean tilanyhteislaitosten investointihankkeita tai sellaisia tilakohtaisia hankkeita, joita on suunniteltukäytettävän myös tilan ulkopuolisten materiaalien kaupalliseen käsittelyyn.Uusiutuvan energian raaka-aineita ja polttoaineita jalostavat ja myyvät maaseudun mikroyrityksetovat voineet hakea tukea toimintaansa alueensa ELY-keskukselta. Tukea voidaankohdentaa yritystoiminnan aloittamiseen ja laajentamiseen, uusiutuvan energian investointeihinsekä yritystoiminnan kehittämiseen. Tuen määrä vaihtelee 20-90 prosentinvälillä hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, tuettavasta toimenpiteestä ja tukialueestariippuen. Investointihankkeiden tuki vaihtelee EU:n valtiotukikartan mukaisesti20–35 prosentin välillä. Esimerkkinä tuetusta toiminnasta voidaan mainita lämpöyrittäjyyteenliittyvät kehittämistoimet ja investoinnit sekä puun ja biomassan energiakäyttöön liittyvätinvestoinnit.Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta voidaan myöntää investointitukeamyös maatiloille, jotka tuottavat energiaa omaan käyttöönsä käyttäen polttoaineena erilaisiabiopohjaisia raaka-aineita kuten kotieläinten lantaa, puuta ja peltobiomassoja. Kyseeseenvoivat tulla biokaasun lisäksi myös maatilojen kiinteän polttoaineen (kpa) lämpökeskukset.Tämä maatilakohtainen tuki on osa maatalouden rakennetukijärjestelmää, joka tulivoimaan vuoden 2008 alusta.8.2 Tekes-palvelutTekesin rahoituksen avulla yritys voi käynnistää haasteellisia tutkimus- ja kehitysprojektejaja jakaa niihin liittyviä riskejä. Tekes auttaa yrityksiä ja tutkimusyksiköitä myös kehittämäänvalmiuksiaan kansainväliseen teknologiayhteistyöhön sekä yksittäisissä projekteissaettä teknologiaohjelmissa. Rahoitus on tarkoitettu Suomessa toimiville yrityksille ja yhteisöilleliiketoiminnan kehittämiseen teknologian avulla. Lisätietoja: Tekes, ELY-keskustenteknologia-asiantuntijat, www.tekes.fi8.3 Finnvera Oyj:n palvelutFinnvera tarjoaa lainarahoitusta yrityksen eri vaiheisiin: perustamiseen ja investointeihin,kasvuun ja kehittämiseen. Finnvera tarjoaa yrityksen lainarahoitukseen ja pääomarakenteenvahvistamiseen soveltuvia omavelkaisia takauksia. Finnveran takauksia yritys voi käyttäävakuutena pankeilta, va kuutuslaitoksilta ja muilta rahoittajilta saamilleen luotoille. Finnveranmonipuolisesta vientitakuu valikoimasta viejät ja rahoittajat löytävät ratkaisun vien-TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 105

tikaupan riskien kattamiseksi ja rahoituson gelmien helpottamiseksi. Lisätietoja: FinnveraOyj ja aluekonttorit, www.finnvera.fi8.4 Finpron palvelutFinpro on konsultointiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistäja vähentää kansainvälistymiseen liittyviä riskejä. Osaamisen ja ammattitaidon takaavatkansainvä-listymisen asiantuntijat, jotka työskentelevät yli 50 vientikeskuksessaeri puolilla maailmaa. Finp¬ron vientikeskukset tukevat yrityksiä muun muassa tekemälläkohdemarkkinoiden markkinaselvityksiä, aut¬tamalla uuden yrityksen perustamisessa, etsimälläja arvioimalla uusia liikekumppaneita ja tuke-malla liiketoimintasuunnitelmien tekemisessä.Asiakasneuvojat vastaavat kysymyksiin Finpron ta-pahtumista ja tuotteista sekäneuvovat kansainvälisiä markkinoita ja ulkomaankaupan määräyksiä koskevissa asioissa.Lisätietoja: Finpro ja TE-keskusten vientiasiamiehet, www.finpro.fi106 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Lähteet-Asiakastieto Oy; www.asiakastieto.fi-Biodieselyhdistys; www.biodieselyhdistys.org-www.bioenergia.fi.-Biokaasuyhdistys; www.biokaasuyhdistys.fi- www.ebio.org- www.eubia.org- www.eurobserver.orgEnergiatiekartta 2050http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/11/150&format=HTML&aged=1&language=FI&guiLanguage=fr-ELY-keskukset; www.ely-keskus.fi-European biomass association, www.aebiom.org-Europe’s energy portal, www.energy.eu-www.eubionet.net-Etla; www.etla.fi-Bioenergiayhdistys, www.bioenergia.fi-Finnvera Oy; www.finnvera.fi-Finpro: www.finpro.fi/-Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, www.mtt.fi, Raportti 103, Biokaasuyrittäjäntoimintaympäristö Suomessa-Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, www.mtt.fi, RME maatilatuotannon kannattavuus-Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Taloustutkimus, www.mtt.fi, Bioagre- loppuraportti-Maa- ja metsätalousministeriö, www.mmm.fi-Maa- ja metsätalousministeriö, Peltobiomassat, liikenteen biopolttonesteet ja biokaasuraportit-Maa- ja metsätalousministeriö, Bioenergia maa- ja metsätalousministeriössä-Metsäteho; www.metsateho.fi-Metsäntutkimuslaitos; www.metla.fi, Metsätilastotiedote 10/2012 ja 16/2012-Metsäteollisuus ry; www.forestindustries.fi-Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos; www.ptt.fi-www.pellettienergia.fi-Pöyry Energy Oy: Biokaasun liikennekäytön potentiaali ja tukitarve.- RFA, International Trade Commission, www.ethanolrfa.org-Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 16, Joensuun yliopisto-STY, Suomen Tuulivoimayhdistys: http://www.tuulivoimatieto.fi-Suomen ympäristökeskus: Biokaasun tuotanto Suomalaisessa tuotantoympäristössä-Tekes; www.tekes.fi-TEM; Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista SuomessaTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 107

-TEM toimialaraportit: www.toimialaraportit.fi-TEM, Suomen yrittäjät, Finnpro, Pk-yritysbarometri 2/2012-TEM, Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa 2007-TEM, Biokaasun syöttötariffi ja tuulivoimaa koskevat tarkennukset 2009-Tilastokeskus: www.stat.fi-Tullihallitus; www.tulli.fi-Työtehoseura, www.tts.fi, Lämpöyrittäjätoiminta vuonna 2012, Tiedote 767-Valtioneuvosto, www.vn.fi-Valtionvarainministeriö; www.vm.fi-VTT, tuulivoimatilastot: http://www.vtt.fi/proj/windenergystatistics/-Öljy- ja kaasualan keskusliitto, www.oil-gas.fi108 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Liite 1EnergiayksikötTehoyksiköt1 kWkilowatti » tyypillisen mikroaaltouunin teho1 MWmegawatti = 1000 kW » suuren tuulivoimalan huipputehoEnergiayksiköt:1 kWhkilowattitunti » tyypillisen jääkaapin sähkönkulutus vuorokaudessa.1 MWhmegawattitunti = 1000 kWh » pienen sähkökiukaan vuosikulutus, käyttö 3h/viikko1 GWhgigawattitunti = 1000 MWh » 50 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus1 TWhterawattitunti = 1000 GWh » kotitalouksien vuotuinen sähkönkulutus Helsingissä1 toeekvivalenttinen öljytonni = raakaöljytonnin sisältämä energiamäärä = 11,63 MWh1 ktoe1000 toe = 11,63 GWh1 Mtoe1000 ktoe = 11,63 TWhTEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 109

Liite 2Energiatiekartta 2050Euroopan komission vuonna 2011 julkistama tiedonanto, Energiatiekartta 2050, merkitsisitäydellistä muutosta Euroopan energiajärjestelmiin. Komissio on arvioinut, että nykyisillätoimenpiteillä energia-alan kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät vain 40 prosenttia vuoteen2050 mennessä. Tämän vuoksi tulevina vuosikymmeninä tarvitaan erittäin huomattaviamuutoksia energian kysyntään ja tarjontaan. Energiatehokkuuden parantaminen onkeskeistä näihin päästövähennyksiin pyrittäessä. Samalla se osoittaa sähkön olevan tärkeässäasemassa, kun EU tavoittelee 85 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähentämistäenergiankäytössä vuoteen 2050 mennessä. Tehty tarkastelu tukee käsitystä, että pidemmälläaikavälillä tehokkain vaihtoehto niin ilmastohaasteen hoitamisessa kuin EU:n kilpailukyvynturvaamisessa on monipuolinen tuotantovalikoima, jonka kehitystä ohjaa päästökauppajärjestelmä.Tiekartassa on tutkittu viittä eri skenaariota, jotka kaikki johtavat tavoiteltuun kasvihuonepäästövähennykseenvuoteen 2050 mennessä. Vaihtoehtoskenaariot osoittavat selvästi,että valittava tie vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaan ja tätä kautta EU-kansalaistenhyvinvointiin ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn.Komissio on asettanut tavoitteeksi sähkön merkityksen kasvattamisen energiatehokkuudenlisäämiseksi – kokonaisenergian loppukäytöstä 36–39 prosenttiin vuoteen 2050 mennessänykyisestä noin 20 prosentista. Tiukka tavoite edellyttää vahvaa panostusta päästöttömäänsähköntuotantoon uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla. Hiilidioksidin talteenottoja varastointi on myös yksi mahdollisuus, mutta siihen liittyy vielä suuria epävarmuustekijöitä.Kaikesta sähköntuotannosta päästötöntä tulisi tiekartan mukaan olla yli 95prosenttia vuonna 2050, kun nyt osuus on 45 prosenttia.Samalla kun kokonaisenergian käyttö EU:ssa laskee kasvavan energiatehokkuudenseurauksena peräti 32–41 prosenttia, kasvaa sähkönkäyttö nykyisestä noin 1,5-kertaiseksi.Tiekartan tulisi korostaa vielä enemmän sähkön ja lämmön yhteistuotannon merkitystäenergiatehokkuuden parantamisessa.Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen selittää merkittävän osan sähkönkäytön kasvustaja energiatehokkuuden parantumisesta. Sähkön osuuden henkilöautoliikenteen energiankäytöstäarvioidaan olevan 65 prosenttia vuonna 2050.Massiivisten tuotanto- ja verkkoinvestointien vuoksi komissio arvioi sähkön hinnan nousevanvuoteen 2030 asti, mutta sen jälkeen kääntyvän laskuun. Sähkön hintaan ja energiastaaiheutuviin kokonaiskustannuksiin vaikuttaa kuitenkin merkittävästi tuleva poliittinenohjaus ja investointimahdollisuudet.Eri vaihtoehtojen välillä saattaa vuonna 2050 olla EU-tasolla jopa 220–270 miljardin euronsuuruinen vuotuinen kustannusero pelkästään sähkössä. Suomessa vastaava ero voiolla vuosittain 6–7 miljardia euroa. Kustannustehokkain vaihtoehto tiekartan mukaan onkinmonimuotoiseen tuotantoon perustuva kokonaisuus, jossa päästökauppa on keskeisenäohjauskeinona ja jossa käytetään myös ydinvoimaa päästöjen vähentämiseksi.110 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kaikki skenaariot on laadittu olettaen, että ilmastokysymyksen hoitamiseen käytetäänmaailmanlaajuisia sopimuksia ja keinoja. Globaalien yhteistyömallien löytyminen on kuitenkinvielä varsin epävarmaa. Tämän vuoksi tiekartassa olisi tarkasteltava kehitystietä myöstoimintaympäristössä, jossa ilmastokysymyksiä ei hoideta maailmanlaajuisena yhteistyönä.Tiekartassa on esitetty vain jäsenmaittain hajautetun uusiutuvan energian tuotannon tavoitteitaja ohjauskeinojen kielteisiä vaikutuksia kustannuksiin tai markkinoihin. Olisi tärkeää,että uusiutuvien energialähteiden pirstoutuneesta tukijärjestelmästä päästäisiin EU:ssapikaisesti yhtenäisiin tukijärjestelmiin. Pitkällä aikavälillä tavoitteena pitää olla kustannustehokasja markkinaehtoinen energiajärjestelmä, jossa tuista luovutaan ja päästökauppatoimii tehokkaana ohjauskeinona.Energia- ja ilmastotiekartta 2050, valmistelu SuomessaSuomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannostaja kulutuksesta. Hallituksen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa energian käyttöön liittyvien päästöjenlikimain nollaamista. Suomen energia- ja ilmastotiekartan laatiminen vuoteen 2050 saakkakäynnistettiin 29.5.2013 Finlandia-talossa pidetyllä suurella aloitusseminaarilla.Tiekarttatyössä selvitetään keskeisiä vaihtoehtoja vuoden 2050 päästövähennystavoitteidensaavuttamiseksi tarkastelemalla vaihtoehtoihin liittyviä haasteita, mahdollisuuksiaja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi käsitellään vuoteen 2030 ulottuvia tekijöitä kuten EU:nenergiapolitiikan tavoitteita.Tiekartassa on tarkoitus käsitellä ainakin seuraavia vuoteen 2050 ulottuvia pitkän aikavälin tekijöitä:• keskeiset vaihtoehdot 80-95 prosentin päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi• teknologian kehittyminen• resurssipohjan riittävyys (esim. biomassan saatavuus)• vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset• politiikan tuomat mahdollisuudet (esim. cleantech -vienti)Lisäksi on tarkoitus käsitellä seuraavia vuoteen 2030 ulottuvia keskipitkän aikavälin tekijöitä:• vuoden 2020 jälkeisen EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden arviointi• uusiutuvien energiamuotojen tuomat haasteet sähkömarkkinoilleTiekartan valmistelun koordinoinnista ja puheenjohtajuudesta vastaa elinkeinoministeri.Tiekartan valmistelu ja päälinjaukset on määrä toteuttaa parlamentaarisessa työryhmässä,johon kutsutaan erillisesti määriteltävä edustus kaikista eduskuntapuolueista. Työryhmänmateriaalivalmistelun elimenä on parlamentaarisen työryhmän sihteeristö. Kukin ministeriövastaa oman substanssialueensa arvioista ja työn koordinoinnista. Sihteeristön työstä vastaatyö- ja elinkeinoministeriö. Tiekartta on tarkoitus viedä hallituksen energia- ja ilmastopolitiikanministerityöryhmän kautta hallitukselle ja edelleen eduskunnalle vuoden 2014 kevätistuntokaudenlopulla. Työn valmistelussa hyödynnetään Ilmastopaneelin tekemiä selvityksisekä muita jo tehtyjä tai tekeillä olevia taustaselvityksiä.TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 111

www.tem.fimmm.fiminedu.fiELY-keskus.fitekes.fifinpro.fivisitfinland.comvtt.fi