Agency tutuksiTuottajille tärkeitä henkilöitä BrysselissäKaikki <strong>Media</strong>-hakemukset lähetetään Brysseliin: eisuoraan EU-komissioon, vaan erilliseen Education,Audiovisual and Culture Executive Agencyyn. <strong>Media</strong>ohjelmanlisäksi sama Agency hallinnoi myös useitamuita EU:n tukiohjelmia, kuten Socrates, Leonardo da Vinci,Youth, Kultur, Erasmus Mundus, e-Learning ja CommunityAction Programmes.<strong>Media</strong>-ohjelma kuului viime vuoteen saakka Informaatioyhteiskuntaja <strong>Media</strong> -osastoon, mutta vuoden 20<strong>10</strong>helmikuusta, jolloin uudet EU-komissaarit nimitettiin, <strong>Media</strong>kuuluu jälleen Koulutus ja Kulttuuri -osastoon. Osastosta vastaavauusi komissaari on Kyprokselta kotoisin oleva AndroullaVassiliou.Viraston lyhenne on EACEA, mutta yleisesti käytämmesiitä vain nimeä Agency. Agencyssä työskentelevät hakemustenkäsittelijät, joihin moni suomalainen hakija on jossainvaiheessa yhteydessä sähköpostitse tai puhelimitse. Harvasuomalainen kuitenkaan on tavannut hakemusten käsittelijöitä.Mahdollista se on ollut muutaman kerran, kun joku heistäon käynyt Helsingissä pitämässä luentoa tai kansainvälisilläfestivaaleilla, kuten Berliinissä tai Cannesissa. Nyt aloitammejuttusarjan, jossa esittelemme Agencyn väkeä.<strong>Media</strong>-yksikköä Agencyssä johtaa Constantin Daskalakis,joka on ollut tehtävässä jo useita vuosia. Muuten Agencyn henkilökuntatuntuu vaihtuvan melko usein tai ainakin ihmisetkiertävät eri tehtävissä, eivätkä pysy koko ajan saman tuen parissa.Vuoden 20<strong>10</strong> alkupuolella Agencyssä nimitettiin useitaihmisiä uusiin virkoihin ja sen seurauksena monien tehtävätuudistuivat tai vaihtuivat toisiin.Tässä Agency tutuksi -sarjan ensimmäisessä osassakeskitymme <strong>Media</strong>-yksikön sektoriin nimeltä ”Support forindependent producers: Development, i2i and tv-distribution”eli suomalaisittain ”Tuet tuotantoyhtiöille”. Tältä osastoltamonille on tuttu suomalainen Virve Indrén, joka on ollutvuosia suomalaisten hankekehittelyhakemusten käsittelijä.Vuoden 20<strong>10</strong> alkupuolella Soon-Mi Petenistä tuli tämän sektorinpäällikkö (Head of sector) ja Virve Indrén nimitettiinsektorin ohjelmakoordinaattoriksi (Programme Coordinator).Virven työnkuvan muuttuessa suomalaiset saanevat jatkossauuden käsittelijän hankekehittelyhakemuksille. Virve voi ollamonille tuttu, mutta Monica Galeriu ei ehkä niinkään. Häntyöskentelee TV-levitystukien parissa. Aiemmin tv-levitystuistaon vastannut Matteo Solaro, jokanyt siirtyy hallintopuolelle ja uudeksitv-levitystukien vastuuhenkilöksitulee Eleni Chandrinou. Eleninvastuulla oli aiemmin i2i Audiovisual-tuki, jonka uutena käsittelijänäaloittaa Olga Sismanidou.Androulla Vassiliou<strong>10</strong>Virve IndrénMinkä <strong>Media</strong>-tuen parissa työskentelet?Olen työskennellyt tähän saakka hankekehittelyn parissa,erityisesti pohjoismaisten hakemusten ja sopimusten kanssa.Maaliskuussa 20<strong>10</strong> siirryin ohjelmakoordinaattoriksi hoitamaanasioita koko sektorin eli ”Support for IndependentProducers” piirissä.Mistä asioista vastaat työssäsi?Koordinoin hankekehittelyn, TV-levitystuen ja i2i:n kokonaisuuttaerityisesti raportoinnin osalta, mutta osallistun edelleenmyös hankkeiden hakemusrumbaan.Keitä muita työskentelee samassa yksikössä ja miten työt onjaettu?Soon Mi Peten on ”Support for independent producers” -sektorinpäällikkö ja yhdessä hänen kanssaan koordinoimmenäitä kolmea osa-aluetta. Hankekehittelyn parissa työskentelee11 henkilöä, TV-levityksessä kolme ja i2i:n kanssa kaksihenkilöä.Onko henkilöstömuutoksia tiedossa tänä vuonna yksikössäsi?Hankekehittelyyn tullaan rekrytoimaan yksi ihminen tänävuonna, yksi henkilö tulee siirtymään yksikön sisällä koulutussektoriltai2i:n pariin.Oletko paljon tekemisissä suomalaisten hakijoiden kanssa?Olen tehnyt hankekehittelyn kanssa töitä jo vuosikausia eliolen tullut tutuksi monille suomalaisille tuottajille ja se tietystihelpottaa yhteydenottoja puolin ja toisin. Suomalaistenmenestys hakukierroksilla on ollut varsin hyvää, joten seurattavaariittää!Yleisnäkemyksesi suomalaisista hakijoista, jotka ovat saaneet<strong>Media</strong>-tukea?Hankekehittelyssä on viimeiset vuodet ollut niin kova kilpailukäytettävissä olevan budjetin vuoksi, että kaikki läpimenneethakemukset ovat erittäin hyviä. Suomalaiset hankkeet ovatusein myös saaneet vahvan tuen kotimaassa ja pohjoismaisellatasolla, joten tuotantoprosentti on erittäin korkea.Kuinka kauan olet työskennellyt Brysselissä?Olen ollut Brysselissä vuodesta 1996 alkaen. Suomessa työskentelinopetusministeriön asettaman Audiovisuaalisenintegraation toimikunnan pääsihteerinä ja lähdin Euroopankomissioon lähetettynä työntekijänä. Sitten kävi klassisestieli Suomeen paluun sijasta menin täällä naimisiin ja jäinBrysseliin. Työskentelin komission jälkeen <strong>Media</strong>-ohjelmanteknisen avun toimistossa kunnes Agency aloitti toimintansatammikuussa 2006.Kerro joitakin vinkkejä suomalaisille hakijoille.Hakemusta tehtäessä kannattaa koko ajan pitää mielessä,että hankkeen tulee olla suunnattu myös kansainväliselleyleisölle. Hankekehittelyssä on useampia tapoja miten se voitulla esille: tarina, yhteistuotanto ja hankkeen muu rahoitus,
Virve Indrén (vas.) ja Monica Galeriu ja kevään 20<strong>10</strong> hankekehittelyhakemusten tulvaajakelusuunnitelmat ja hankkeen potentiaali kansainvälisillämarkkinoilla, esim. tiimistä ja tekijöistä johtuen. Suomalaisillaei ole tapana kirjoittaa liian pitkästi, joten arastella ei pidä.Kaikki asiat tulee hakemuksessa perustella hyvin, sillä ulkomaisetarvioitsijat eivät välttämättä tunne suomalaisia tuotantoyrityksiä.Lisämateriaalia voi myös aina laittaa hakemuksenmukaan, mm. tekijöiden aikaisemmat elokuvat kiinnostavataina lukijoita.Hakemuksen hylkäyksestä ei kannata lannistua! Kerrommemielellämme puhelimitse arvioitsijoilta saatua palautetta,jotta uusi hakemus olisi entistä parempi.Monica GaleriuMinkä <strong>Media</strong>-tuen parissa työskentelet?TV-levitystuen.Mistä asioista vastaat työssäsi?TV-levitystukihakemusten arvioinnista, koko tukihakemusketjunhoitamisesta ja seurannasta.Keitä muita työskentelee samassa yksikössä ja miten työt onjaettu?Meitä on kolme, jotka työskentelemme tv-levitystuen parissa.Kukin vastaa tiettyjen maiden hakemuksista. Minä vastaanhakemuksista, jotka tulevat Pohjoismaista, Baltian maista,Isosta-Britanniasta ja ”uusista” jäsenmaista.Laura Texier vastaa hakemuksista, jotka tulevat Belgiasta,Alankomaista, Irlannista, Luxemburgista, Ranskasta ja osastasaksalaisia hakemuksia.Eleni Chandrinou, joka tuli Matteo Solaron tilalle uutenatiimiimme, vastaa Espanjan, Itävallan, Kreikan, Portugalin,Italian ja osasta Saksan hakemuksia.Onko henkilöstömuutoksia tiedossa tänä vuonna yksikössäsi?Matteo Solaro vaihtoi toisiin tehtäviin ja hänen tilalleen tuliEleni Chandrinou. Muita muutoksia ei ole tiedossa.Oletko paljon tekemisissä suomalaisten hakijoiden kanssa?Olen läheisesti yhteyksissä suomalaisiin tuottajiin, kun heovat jättäneet hakemuksensa ja koko hakemuksen seurantaajan.Vuosien varrella olen saanut varsin hyvän käsityksensiitä, millaisten asioiden kanssa tuottajat painivat. Ja koskaolen hakemusten kautta itsekin joka päivä tekemisissä heidänhankkeidensa kanssa, on kontaktin luominen tuottajiin helppoaja mutkatonta. Olisi mukavaa kuulla tuottajista vielä elokuvanvalmistuttuakin, sillä minua kiinnostaa miten elokuvasaa ensi-illan jälkeen yleisöä ja levitystä muissa maissa sekäfestivaaleilla.Yleisnäkemyksesi suomalaisista hakijoista, jotka ovat saaneet<strong>Media</strong>-tukea?Yleisesti ottaen suomalaiset tuottajat ovat luotettavia ja hyvinammattitaitoisia.Kuinka kauan olet työskennellyt Brysselissä?Siitä huolimatta, että olen valmistunut diplomi-insinööriksi erikoisalanaydinvoima, päätin tehdä jyrkän uramuutoksen ja työskentelinkymmenen vuotta radio- ja tv-toimittajana Romaniansuurimmalla yksityisellä kanavalla 1990-luvulla. Viimeiset seitsemänvuotta olen hoitanut Brysselissä TV-levitystukihakemuksia,enkä ole nyt hakeutumassa tästä työstä mihinkään muualle.Kerro joitakin vinkkejä suomalaisille hakijoille.Haluaisin <strong>paino</strong>ttaa sitä tosiasiaa, että jos hakemuksesi eimennyt läpi, se ei tarkoita, että kyseessä on huono hanke. Sekertoo vain siitä, että kilpailu oli kovaa ja tukea voitiin myöntäävain parhaat pisteet saaneille hankkeille budjetin ollessarajoitettu. Hakemuksen läpimenoon ei vaikuta ainoastaanmukana olevien tv-kanavien määrä, vaan myös muut kriteerit,jotka ovat yhtä tärkeitä. Vinkki: älä aliarvioi markkinointistrategiaa!TV-levitystukea ei tulisi nähdä vain kilpajuoksunamahdollisimman monista letter of commitmenteista, vaanennemminkin mahdollisuutena saavuttaa tukevampi rahoitussuunnitelma,hyvä kansainvälinen verkosto ja parempi rakennehankkeelle – ja tietysti viime kädessä elokuvalle parempinäkyvyys Euroopassa.11
Change language