Opettajien matematiikan, fysiikan ja kemian valtakunnallinen ...
Opettajien matematiikan, fysiikan ja kemian valtakunnallinen ...
Opettajien matematiikan, fysiikan ja kemian valtakunnallinen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
OPETTAJIEN MATEMATIIKAN, FYSIIKAN JA KEMIANVALTAKUNNALLINEN TUTKIJAKOULU 1Kaarle Kurki-SuonioFysiikan laitosprofessori, tutki<strong>ja</strong>koulun johta<strong>ja</strong>Matematiikan <strong>ja</strong> matemaattisten luonnontieteiden didaktiikka on Suomessa nuori tieteenala.Se tunnustettiin osaksi Suomen yliopistollisten tieteiden perhettä v. 1974, jolloin aineenopetta<strong>ja</strong>nkoulutus siirrettiin yliopistoihin <strong>ja</strong> niitä varten perustettujen matemaattistenaineiden didaktiikan virkojen halti<strong>ja</strong>t saivat sen vastuulleen. Jo tässä yhteydessä yliopistojenainelaitoksissa alettiin määrätä opetta<strong>ja</strong>nkoulutuksen vastuuhenkilöitä, mutta vasta nk.tutkinnonuudistuksessa perustetut opetta<strong>ja</strong>n suuntautumisvaihtoehdot loivat systemaattisenperustan ainelaitosten <strong>ja</strong> opetta<strong>ja</strong>nkoulutuslaitosten väliselle yhteistyölle.Siihen nähden, että työ oli alettava lähes tyhjästä olemattomin resurssein, kehitys on ollutripeää. Lin<strong>ja</strong>t ovat olleet monessa suhteessa erilaiset eri yliopistoissa, mutta kaikkiaanainedidaktinen tutkimus on hyvässä vauhdissa, tieteellisiä symposioita pidetään säännöllisesti<strong>ja</strong> kansainvälinen kanssakäyminen on vilkasta.Kun matemaattisten aineiden suosion yleismaailmallinen romahdus saavutti Suomen 1970-luvun jälkipuoliskolla, laa<strong>ja</strong>n <strong>matematiikan</strong> <strong>ja</strong> <strong>fysiikan</strong> lukijoiden suhteellinen osuus lukiossaväheni lyhyessä a<strong>ja</strong>ssa lähes 60 %:sta noin 20 %:iin. 1980-luvun opetussuunnitelmaratkaisuttekivät erityisesti laa<strong>ja</strong>n <strong>fysiikan</strong> valitsemisen lukiossa äärimmäisen vaikeaksi, vähensivätyläasteen <strong>fysiikan</strong> tuntimäärää kolmanneksella <strong>ja</strong> poistivat fysikaalis-kemialliset aihepiiritkokonaan ala-asteen opetuksesta. Tämän alasajon seuraukset ovat vasta osittain nähtävissä.Tuloksena on ollut mm. ankara pula opiskelijoista aloilla, joilla tarvittaisiin matemaattisluonnontieteellisiäperusvalmiuksia.Koulun työyhteisössä <strong>ja</strong> suomalaisessa kulttuuri-ilmastossa yleisemminkin on voimakkaitatekijöitä, jotka vaikeuttavat matemaattisten aineiden aseman todellista kor<strong>ja</strong>amista. Samallakysymys on pitkälti näiden aineiden opetuksen epäonnistumisesta, joka on osaltaanvoimistanut negatiivista asennoitumista. Ongelmat ovat yleismaailmalliset. Ne vaativattehokasta didaktista tutkimusta <strong>ja</strong> siihen no<strong>ja</strong>utuvaa opetuksen voimakasta uudistamista.Avainasemassa ovat opetta<strong>ja</strong>t. Tämän takia keskeiseksi teemaksi on monissa maissanostettu "opetta<strong>ja</strong> opetuksen tutki<strong>ja</strong>na". Suomessa opetta<strong>ja</strong>lta vaaditaan akateeminenloppututkinto, jonka painopiste on tieteellisessä koulutuksessa. Korkeampi aineenopetus onkuitenkin perinteisesti tähdännyt tieteelliseen erikoistumiseen aineenopetta<strong>ja</strong>lle tärkeänlaa<strong>ja</strong>-alaisuuden <strong>ja</strong> tieteenfilosofisen näkemyksen kustannuksella. <strong>Opettajien</strong> ainedidaktinenkoulutus riittää antamaan vain yleisiä perusteita. Kuitenkin vasta sekä vahva aineenhallintaettä aineen didaktisten ongelmien <strong>ja</strong> niiden ratkaisuyritysten tunteminen voivat antaa poh<strong>ja</strong>naineen opetuksen kehittämiselle.Koulun uudistuksen uudessa kierroksessa matemaattis-luonnontieteellisten alojen ongelmiinon kiinnitetty erityistä huomiota. Vuoden 1994 alussa vahvistetut peruskoulun <strong>ja</strong> lukion1 Dimensio 59. 6/95. 12 - 14.
opetussuunnitelmien perusteet no<strong>ja</strong>utuvat ainedidaktisen tutkimuksen esille nostamiinperiaatteisiin <strong>ja</strong> viitoittavat uutta suuntaa luonnontieteiden opetukselle. Uudistustenedellyttämällä tavalla koulutettujen opettajien nuori sukupolvi on kuitenkin aivan liian vähäinen<strong>ja</strong> tutkintoon kuuluvat opinnot ovat riittämättömät, jotta koululaitos pystyisi vastaamaan näihinhaasteisiin. Täydennys- <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkokoulutus koulun <strong>ja</strong> oman opetuksen kehittämisessävälttämättömien valmiuksien luomiseksi on sen tähden tämän hetken polttava ongelma.Tavoite<strong>Opettajien</strong> <strong>matematiikan</strong>, <strong>fysiikan</strong> <strong>ja</strong> <strong>kemian</strong> valtakunnallisen tutki<strong>ja</strong>koulun ensisi<strong>ja</strong>inen tavoiteon matemaattisten aineiden opetuksen kehittäminen Suomessa. <strong>Opettajien</strong> <strong>ja</strong>tkokoulutusnähdään tärkeäksi välineeksi tämän päämäärän tavoittelussa. Tämä käy selvästi ilmi koulunperustamiseen johtaneesta hakemuksesta, jossa koulun perustamisen syiksi todettiinerityisesti- uudistuvista opetussuunnitelmista, oppimis- <strong>ja</strong> tiedonkäsityksistä, metodiikasta <strong>ja</strong>teknologiasta nousevat matemaattisten aineiden, teknologian <strong>ja</strong> ympäristötiedon opetuksenkehittämisen tarpeet- välttämättömyys uudistaa opetusta siten, että se pystyy tyydyttämään matemaattisluonnontieteellisen<strong>ja</strong> teknologisen perustiedon yhä lisääntyvät yhteiskunnalliset tarpeet sekäyleissivistyksen eri lohkoilla että erilaisissa kehittyvissä ammateissa samalla, kun sen onluotava perusta nykyaikaiselle tieteelliselle <strong>ja</strong> teknologiselle tutkimukselle Suomessa- tarve kouluttaa monialaisia henkilöitä, joilla on valmiuksia tehdä tieteellistä tutkimusta omallaopetusalallaan, kehittää <strong>ja</strong> suunnitella sen perusteella alansa opetusta- välttämättömyys koordinoida <strong>ja</strong> yhdistää eri yliopistojen henkiset resurssit <strong>ja</strong> käyttää hyväksiniiden erilaiset saavutukset näistä tarpeista nousevan problematiikan tutkimiseksi- välttämättömyys lähestyä tätä monitieteistä problematiikkaa systemaattisesti <strong>ja</strong> koordinoidustisekä matemaattisten tieteiden että kasvatustieteen näkökulmasta käsin myösfilosofiset <strong>ja</strong> sosiologiset näkökulmat huomioon ottaen- tarve luoda tutkimuksella perusteltu<strong>ja</strong> prosessuaalisia yhteyksiä toisaalta eri asteidenopetuksen välille, toisaalta matemaattisten aineiden opetuksen <strong>ja</strong> teknologiakasvatuksenvälille- tarve luoda <strong>valtakunnallinen</strong> perusta didaktisesti orientoituneille <strong>ja</strong>tkotutkinnoilleOpiskeli<strong>ja</strong>t<strong>Opettajien</strong> tutki<strong>ja</strong>koulun opiskeli<strong>ja</strong>lla tulee olla opetta<strong>ja</strong>n pätevyys <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tko-opinto-oikeus koulunjossakin jäsenlaitoksessa. Tutki<strong>ja</strong>opiskeli<strong>ja</strong>ksi hyväksymisen edellytyksenä on laudaturvastuulaitoksen alalla sekä opinto- <strong>ja</strong> tutkimussuunnitelma, joka tähtää lisensiaatin tai tohtorintutkintoon tällä alalla. Jos tutkinnon pääaineena on kasvatustiede, edellytetään lisäksi cumlaude -tason perustieto<strong>ja</strong> jonkin kouluun kuuluvan nk. ainelaitoksen alalta, <strong>ja</strong> päin vastoin.Näiden perustietojen riittävyys harkitaan tapauskohtaisesti, <strong>ja</strong> niiden täydentämisestä sovitaan
opinto-ohjelmaa laadittaessa. Kasvatustieteen osalta kiinnitetään erityisesti huomiotametodiopintojen riittävyyteen.Jatko-opinto-ohjelmaan on sisällytettävä tasapuolisesti <strong>ja</strong> tarkoituksenmukaisella tavalla sekädidaktisia että nk. aineen opinto<strong>ja</strong>. Jos tutkintovaatimukset edellyttävät pääaineopintojenmäärittelyä <strong>ja</strong>tko-opinto-ohjelmassa erikseen, molempia on pidettävä pääaineen opintoinariippumatta vastuulaitoksen alasta. Opiskeli<strong>ja</strong>lle nimetään opintojen <strong>ja</strong> tutkimuksen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>sekä kasvatustieteelliseltä että matemaattis-luonnontieteelliseltä alalta. Opinto-ohjelman tuleesaada molempien hyväksyntä. Tutkimusaiheen tulee palvella tutki<strong>ja</strong>koulun tavoitteita.Päätoimisia tutkijoita koululla on nyt viisi, joista neljää varten opetusministeriö on myöntänytvarat. Heidän tutkimusalojensa <strong>ja</strong>kauma hei<strong>ja</strong>staa hyvin tutki<strong>ja</strong>koulun pyrkimyksiä. Helsinginyliopistossa heitä on kaksi, muut ovat Joensuussa, Oulussa <strong>ja</strong> Åbossa. Heidän tutkimustensaaihepiirit kuvastavat koulun suuntautumista. Niiksi on alustavasti kir<strong>ja</strong>ttu:- Matemaattisen a<strong>ja</strong>ttelun kehittäminen ammattikorkeakoulussa- Lego TC Logo oppimisympäristöillä annetun teknologiakasvatuksen mahdollisuudet- Hahmottava lähestymistapa opettajien syventävällä laboratoriokurssilla- Kokeellinen työskentely <strong>fysiikan</strong> opetuksen osana- Materialkemi i skolanNäiden sekä vastuulaitosten perusteella heidän tutkimusaloikseen on määritetty didaktinenmatematiikka, teknologiakasvatus, didaktinen fysiikka, <strong>fysiikan</strong> didaktiikka <strong>ja</strong> <strong>kemian</strong>didaktiikka.Jäsenlaitosten <strong>ja</strong>tko-opiskeli<strong>ja</strong>t, jotka täyttävät tutki<strong>ja</strong>koulun toimintaperiaatteiden mukaisetedellytykset, voivat sopia pääainelaitoksensa kanssa tutki<strong>ja</strong>kouluun liittymisestä. Johtoryhmäkäsittelee heidän hyväksymistään laitoksen ilmoitusten perusteella <strong>ja</strong>tkuvasti, ilman erillisiähakemuksia <strong>ja</strong> kiinteitä määräaiko<strong>ja</strong>.Opetta<strong>ja</strong>t ovat tarttuneet innokkaasti koulun tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Tätäkirjoitettaessa mukaan halukkaita on ilmoittautunut jo yli 70. Yläasteen <strong>ja</strong> lukion opettajienoman huomattavan ryhmänsä muodostavat ammattikorkeakoulujen opetta<strong>ja</strong>t. Yhdellä viidestäpäätoimisesta tutki<strong>ja</strong>sta on perustutkinnossaan luokanopetta<strong>ja</strong>n koulutuksen.Erilainen tutki<strong>ja</strong>koulu<strong>Opettajien</strong> <strong>matematiikan</strong>, <strong>fysiikan</strong> <strong>ja</strong> <strong>kemian</strong> <strong>valtakunnallinen</strong> tutki<strong>ja</strong>koulu poikkeaa sekätavoitteiden että toiminnan periaatteiden puolesta monessa suhteessa muista viime- <strong>ja</strong> tänävuonna perustetuista tutki<strong>ja</strong>kouluista. Perinteiset kovan tieteen tutki<strong>ja</strong>koulut keskittyvätnuorten tutkijoiden nopeaan kouluttamiseen tohtoreiksi, jolloin päätoiminen keskittyminenopiskeluun <strong>ja</strong> tutkimukseen on välttämätöntä. <strong>Opettajien</strong> tutki<strong>ja</strong>koulun tavoitteen kannaltavoimakas satsaus vastavalmistuneisiin kokemattomiin opettajiin ei ole mielekästä <strong>ja</strong> monientarkoituksenmukaisena tavoitteena on lisensiaatin tutkinto. <strong>Opettajien</strong> irrottaminen työstä,johon heidän tutkimuksensa kohdistuu tai liittyy, ei ole järkevää ainakaan koko opintojena<strong>ja</strong>ksi. Koulun <strong>ja</strong>tko-opiskeli<strong>ja</strong>t tulevat siten väistämättä olemaan pääasiassa osatoimisia.Koulun menestyksellinen toiminta tulee paremminkin nostamaan kuin alentamaan<strong>ja</strong>tkotutkinnon suorittajien keski-ikää.
Tutki<strong>ja</strong>koulun käynnistysseminaari, johon osallistui opetta<strong>ja</strong>kunnan lisäksi 43 <strong>ja</strong>tko-opiskeli<strong>ja</strong>a,pidettiin Helsingin yliopiston <strong>kemian</strong> <strong>ja</strong> <strong>fysiikan</strong> laitoksissa lauantaina <strong>ja</strong> sunnuntaina 23. <strong>ja</strong>24.9. Seminaarin teemana oli tieteellisyys opetta<strong>ja</strong>n työssä. Erityisesti pohdittiinmonitieteisyyden merkitystä koulun tavoitteiden mukaisen tutkimusprofiilin määrittämisessä,kysymystä, joka epäilemättä on koulun keskeinen ongelma mutta tarjoaa myösmahdollisuuden uusien urien avaamiseen.Matemaattisten aineiden opettajien tutki<strong>ja</strong>koulu perustuu Helsingin, Joensuun, Jyväskylän <strong>ja</strong>Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin yhteensä 19 laitoksen opettajien <strong>ja</strong> tutkijoidenyhteistyöhön, josta sovittiin riippumatta siitä, miten koulun rahoitushakemukseensuhtaudutaan. Se on matemaattisten aineiden opettajia kouluttavien laitosten <strong>ja</strong> opetuksentutkijoiden yhteinen yritys näiden aineiden opetuksen kehittämiseksi. Se on Suomessalaatuaan ensimmäinen opetta<strong>ja</strong>nkoulutuslaitosten <strong>ja</strong> matemaattis-luonnontieteellistenainelaitosten yhteistyön organisaatio.Yhteisen hankkeen käynnistäminen <strong>ja</strong> yhteistyön periaatteista sopiminen on jo sinänsämerkittävä tapaus. Kansainvälisestikin tällainen tutki<strong>ja</strong>koulu on poikkeuksellinen. <strong>Opettajien</strong><strong>ja</strong>tkokoulutuksen järjestämiseen on viime vuosina kyllä kiinnitetty paljonkin huomiota, muttavastaavista monen korkeakoulun monitieteisistä yhteistyöohjelmista ei toistaiseksi olekantautunut viestejä. Lähin vastine on vuotuinen kansainvälinen kesäkoulu EuropeanResearch in Science Education, jonka järjestämisestä sovittiin huhtikuussa Leedsissäjärjestetyssä alan kansainvälisessä konferenssissa <strong>ja</strong> joka järjestetään ensimmäisen kesällä1996.Tutki<strong>ja</strong>koulun jäsenlaitosten opetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> tutki<strong>ja</strong>t yhteyksineen kattavat alan koko suomalaisentutki<strong>ja</strong>kunnan. Koulu tarjoaa sen tähden kaikille matemaattisten aineiden opetuksenvaltakunnallisille kehittämissuunnitelmille <strong>ja</strong> -toimenpiteille luonnollisen lähtökohdan <strong>ja</strong> ennenmuuta niiden tarvitseman yhteyden tutkimukseen.
Change language