1 4Kuva 6 . Konkreetiovyohvkkeita kiilleliuskee _ Laatta 12 cm .Fig . G . Concretions as zones in mica schist . Tag 12 cm,Lansiranra, Kuortane, 2224 05 B . x = 7968,7, v = 471,6 . Valok .-Photo E . Lehto ..Kuva 7 . Konkiccuoita <strong>ja</strong> ''kink'' poimutusta kiilldiuskeessa . Laatta 12 cm .Fig . 7,hiss. Mica with concretions cod kink iuldr. Tag 12 cm .Lansiranta . Kuortanr . 2224 05 B, x = 7968,7, y = 471,6 .Valok . -Photo E- Lehtoteita . Runsaasti kalsiumia siskltavia konkreetioita esiintyy yleisesti, <strong>ja</strong> joskus ne ovatryhmittyneet kerroksellisuuden suuntaisiksi vyohykkeiksi (kuva 6) . Konkreetiot lienevatilmeisia <strong>ja</strong>annoksia runsaasti kalsiumia sisaltavista valikerroksista . Samojen konkreetioidenyhteydessa tavataan joskus myos virtakerroksellisuudelta nayttavka''kink''- poimurakennetta (kuva 7) . Suuremmista runsaasti kalsiumia siskltavistkvalikerroksista kertoo karsimuodostuma lehdellk 01 D (s . 9) .
1 5Muutamat kartalla mustaliuskeeksi merkityt tummat fylliittiset kerrokset sisaltavatkiisu<strong>ja</strong> . Ne nakyvat myos aerosahkomagneettisilla kartoilla .Kiillegneissin raekoko on keskimaarin 0,3-1 mm . Tata suurempia ovat muutamatkvartsirakeet . Rakenne on granoblastinen . Paremmin sailyneessa kiilleliuskeessa onraekoko keskimaarin 0,05-0,3 mm . Tata kokoa suuremmat kvartsi- <strong>ja</strong> plagioklaasirakeet(0 = 0,5-1,5 mm) antavat rakenteelle usein klastisen leiman . Muuten rakenneyleensa on joko granoblastinen tai lepidoblastinen .Kvartsi, plagioklaasi (An 22 3~) <strong>ja</strong> biotiitti ovat kaikkialla lasna olevat paamineraalit. Kalimaasalpaa esiintyy vaihtelevia maaria, <strong>ja</strong> usein sita on vain aksessorina . Paikoinon vahan muskoviittia <strong>ja</strong> sarvivalketta . Granaattia on tavattu <strong>Alavuden</strong> <strong>kartta</strong>-alueella(2223, 02, 06) kiillegneississa . Aksessoreina on opaakkia, apatiittia, zirkonia, )oskusepidoottia <strong>ja</strong> turmaliinia . Plagioklaasissa tavataan serisiittiytymista <strong>ja</strong> biotiitissa vahankloriittiutumista . Mineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 1 (analyysit 3-8) <strong>ja</strong>kemiallisia koostumuksia taulukossa 2 (analyysit 12-14)Kvartsiitti<strong>Kuortaneen</strong> <strong>kartta</strong>-alueella (2224 02 A-C) on pieni esiintyma kvartsiittia, jossa onkvartsin lisaksi vain aksessoreina opaakkia, hematiittia <strong>ja</strong> biotiittia . Kivi on paikoinraitainen <strong>ja</strong> siina on valikerrosten tai sulkeumien kaltaisina osueina karsikivea (s .9) .Kivi lienee ollut alkuaan juonikvartsia, joka on myohemmin ruhjoutunut <strong>ja</strong>granuloitunut liikunnoissa .Leptiitti <strong>ja</strong> kvartsimaasalpaliuskeetLeptiitti <strong>ja</strong> kvartsimaasalpaliuskeet ovat kartalla merkkien selityksissa sijoitetutpintasyntyisten kivilajien ryhmaan . Myohemmin suoritetut tutkimukset ovat kuitenkinosoittaneet, etta ne todennakoisesti eivat siihen kuulu .Leptiitiksi nimitettya <strong>ja</strong> aikaisemmin happamaksi vulkaniitiksi oletettua ainesta onkeltaiseksi merkitty alue <strong>Alavuden</strong> lehden (2223) lansireunassa (02 A-B) . Kivi onsangen hienorakeista (0 = 0,05-0,3 mm), voimakkaasti liuskeista <strong>ja</strong> liuskeisuudensuunnassa juovaista . Mineraalit ovat kvartsi, plagioklaasi (An 20 _ 30 ), kalimaasalpa,muskoviitti <strong>ja</strong> biotiitti . Aksessoreina on opaakkia, epidoottia <strong>ja</strong> titaniittia . Kemiallinenkoostumus on esitetty taulukossa 2 (analyysi 15) .Todennakoisesti puheena oleva kivi on syntynyt ymparoivasta kvartsi- <strong>ja</strong> granodioriitistapitkalle menneen myloniittiutumisen tuotteena . Tahan viittaa se seikka, ettamuodostumasta kaakkoon (04, 07) <strong>ja</strong>tkuvassa deformaatiovyohykkeessa tavataankaikkia deform aatioasteita muurilaastirakenteisesta kvartsi- <strong>ja</strong> granodioriitista <strong>ja</strong> silmagneissistamyloniittivyohykkeiden taydellisesti granuloituneeseen kiveen, joka asultaan<strong>ja</strong> koostumukseltaan on aivan kyseisen ''leptiitin'' kaltaista . Kaikissa tapauksissaon kalimaasalvan maara myohemmassa vaiheessa kasvanut kalimetasomatoosin vaikutuksesta.