Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera - Geologian ...
Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera - Geologian ...
Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera - Geologian ...
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
16<strong>Kuortaneen</strong> <strong>kartta</strong>-alueen (2224) kaakkoisosassa (07 D, 10 B )a 11 A), jossa 1 : 400000-mittakaavaisen kivilajikartan (B 3 Vaasa) mukaan pitaisi esiintya leptiittia, eikartoituksen yhteydessa tullut esille mitaan sen kaltaista taman kivilajin <strong>kartta</strong>anmerkitylla varsinaisella si<strong>ja</strong>intialueella . Sen si<strong>ja</strong>an hiukan sivussa siita, lehdella 11 A,kohdassa x = 6960,55, y = 490,65, on tavattavissa metamorfoituneessa )a ruhjoutuneessakvartsi-granodioriitista (ks . s . 24) valimassana hienorakeista ruskean pigmentinsamentamaa ainesta, joka ilmeisesti on paaasiassa epidoottia . Kivessa saattaa esiintyamyos lahinna epasaannollisten juonien kaltaisia osueita, jotka ovat paaasiassa mainittuahienorakeista <strong>ja</strong> pigmentin samentamaa massaa . Massa sisaltaa ymparoivastakivesta peraisin olevia murskaantuneita <strong>ja</strong> teravasarmaisia mineraali- <strong>ja</strong> kivensiru<strong>ja</strong> .Variltaan tama kivi on vihertavanharmaata, <strong>ja</strong> mainitut mineraali- <strong>ja</strong> kivensirut saavatsen nayttamaan porfyyriselta .<strong>Alavuden</strong> lehdella (2223) kaikki muut keltaiset alat, paitsi taman luvun alussakasitelty, ovat kvartsimaasalpaliusketta . Juonina siina tavataan graniittia <strong>ja</strong> varsinkinapliittia . Koostumus on samankaltainen kuin edella kasitellyssa leptiitissa mutta rakeetovat suurempia, keskimaarin 0 = 0,3-1 mm .Kvartsimaasalpaliuskeen asu on gneissimainen <strong>ja</strong> usein kiharainen . Mikroskooppinenrakenne on granoblastinen <strong>ja</strong> uudelleenkiteytynyt, joskin <strong>ja</strong>annoksia aikaisemmastakataklastisesta rakenteesta tavataan . Mine raalikoostumuksia on esitetty taulukossa 1(analyysit 9-10) seka kemiallisia koostumuksia taulukossa 2 (analyysit 16-17) .Aksessoreina esiintyy titaniittia, apatiittia <strong>ja</strong> opaakkia .Otaksuttavasti kaikki kyseiset liuskemuodostumat ovat kvartsi- tai granodioriitistasyntyneita ortogneisse<strong>ja</strong> . Tahan viittaa muun muassa se, ettei kartoituksen yhteydessaeika myohemmin suoritetuissa tarkistuksissa ole tavattu yhtaan tapausta, jossa kvartsitaigranodioriitti breksioisi kvartsimaasalpaliusketta . Taman kivilajin suurimmassaesiintymassa <strong>Alavuden</strong> <strong>kartta</strong>-alueen (2223) itareunassa (10, 11) tavataan reliktinomaisinaosueina voimakkaasti deformoitunutta, mutta viela granodioriitiksi tunnettavaakivilajia . Myos muodostuman laheisyydessa on kvartsi- <strong>ja</strong> granodioriitti voimakkaastideformoitunutta <strong>ja</strong> vaihettuminen kivilajista toiseksi nayttaa olevan vahittaista .Vahemman deformoitumisen merkke<strong>ja</strong> on havaittavissa muodostuman ymparistossaolevissa gabropahkuissa. Ilmeisesti ne ovat olleet liikunto<strong>ja</strong> vastaan vastustuskykyisempia.SYVAKIVILAJITPeridotiitit<strong>Alavuden</strong> <strong>kartta</strong>-alueen (2223) ainoat ultraemaksiset, peridotiitiksi merkityt kolmepienta pahkua lehdella 07 ovat oikeastaan horn blendiittia . Ne sisaltavat heikostivihreaa tai varitonta amfibolia, ruskeaa sarvivalketta, serpentiinia <strong>ja</strong> talkkia . Aksessoreinaon opaakkia, epidoottia <strong>ja</strong> karbonaattia . Ultraemaksista kivea, lahinna hornblen-
Change language