Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera - Geologian ...
Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera - Geologian ...
Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera - Geologian ...
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2 8kassiteriittia seka viela joissakin tapauksissa harvinaisten maametallien fosfaatte<strong>ja</strong> .Monissa pegmatiittijuonissa on havaittavissa vyohykkeellisyytta, joka ilmenee mineraalikoostumuksen<strong>ja</strong> raesuuruuden vaihteluna .Kasiteltavan alueen pegmatiittien katsotaan (Saksela 1935, Haapala 1966) ainakinsuurimmaksi osaksi liittyvan geneettisesti seudun kvartsi- <strong>ja</strong> granodioriittikompleksiin .TEKTONIIKKA JA STRATIGRAFIA.Vesistojen <strong>ja</strong> jokiuomien kulusta on molemmilla <strong>kartta</strong>lehdilla todettavissa kaksisuuntaa . Ne lienevat kaikkein myohaisimpien lohkoliikuntojen aiheuttamia ruhjesuuntia,vaikka myos varhaisemmilla tektonisilla toiminnoilla saattaa olla valillinenvaikutus niiden syntyyn . Toinen naista suunnista on keskimaarin 330°, josta poikkeamiamolempiin suuntiin on 10-15', seka toinen keskimaarin 40' . Jalkimmainensuunta on epaselvasti esiintyva, vaikka esimerkiksi <strong>Alavuden</strong> <strong>kartta</strong>-alueella (2223 10)sita edustaa vesistoreitti Ita-Peranteesta alas Killinkoskelle, josta ruhje <strong>ja</strong>tkuu Virtain(2214) <strong>kartta</strong>-alueella Toisvedelle (Marmo 1965) seka toisaalla koilliseen Ahtarin(2241) <strong>kartta</strong>-alueelle . <strong>Kuortaneen</strong> <strong>kartta</strong>-alueella (2224 05, 06) <strong>Kuortaneen</strong><strong>ja</strong>rvenmuoto ilmentanee hyvin molempia suuntia .Edella mainitun Virtain <strong>kartta</strong>-alueen poikki kulkeva voimakas siirros- <strong>ja</strong> ruhjevyohyke,joka noudattaa Toisveden lantisen rantaviivan suuntaa (Marmo 1965, s . 52),ha<strong>ja</strong>antuu tavallaan kahteen haaraan Toisveden pohjoispaan kohdalla (07 A) <strong>Alavuden</strong>lehden (2223) alueelle tullessaan . Yksi haara suuntautuu enemman lanteen(suunta n . 305°) <strong>ja</strong>tkuen lehden lansireunassa esiintyvan "leptiitin" kohdalle (02 B) .Leimaa-antavia taman vyohykkeen kivilajeille ovat kapeat, hienorakeiset myloniittiraidat<strong>ja</strong> yleensa voimakkaasti kataklastinen rakenne .Toinen haara suuntautuu kohti pohjoisluodetta (suunta n . 340°) Sapsalammin,Pyylammin <strong>ja</strong> Edes<strong>ja</strong>rven kautta Kuivas<strong>ja</strong>rvelle <strong>ja</strong> siita edelleen Kuotes<strong>ja</strong>rvelle sekaSaari<strong>ja</strong>rvelle (2224 04 B) <strong>ja</strong> haipyy vahitellen liuskealueen keskelle . Tama vyohyke eikoko matkallaan ole mitenkaan terava <strong>ja</strong> selvapiirteinen, eika siina nay merkke<strong>ja</strong>voimakkaista liikunnoista, siirroksista <strong>ja</strong> ruhjeista . Olennaista sille kuitenkin on, ettaliuskeisuuden kulku sen lansipuolella on paaasiassa kaakkoisluoteinen, kun taasitapuolella vallitsevana on lounais-koillinen suunta .Riippumatta edella mainituista liuskeisuuden suunnan alueellisista eroista ovatvenyma- <strong>ja</strong> poimuakselisuunnat molempien <strong>kartta</strong>lehtien alueilla valtaosaltaan kohtikaakkoa <strong>ja</strong> itaa <strong>ja</strong> kaade vaihtelee 20-80 :n valilla Tama suunta lienee katsottavamyos tektoniseksi b- akselin suunnaksi . Poikkeuksiakin mainitusta suunnasta onvarsinkin <strong>Kuortaneen</strong> <strong>kartta</strong>-alueen (2224) luoteis- <strong>ja</strong> pohjoisosassa, jossa esiintyylantisia suuntia . Sakselan (1935) tektonisen kartan mukaan poimuakselien kulminaatiovyohykekulkee <strong>Kuortaneen</strong> <strong>kartta</strong>-alueen (2224) luoteisosan y1i (02, 06) lounaasta
Change language