KP-LEHTI 2/2002 - Kirkonpalvelijat ry

Hyvät Kirkonpalvelijatja YstävätToivotan teidät lämpimästi tervetulleeksiyhteisille kesäpäivillenneLapuan hiippakuntaan ja Vaasaan.Yhdessäolo ja keskustelu yhteisistäasioista on miellyttävää jo sentähden, että kesä on kauneimmillaan.Toivottavasti! Päivä on joka tapauksessapisimmillään. Vai mitenaikaa ja vuodenkiertoa laskemme?Kirkonpalvelija elää muiden seurakunnantyöntekijöiden kanssa jotyössään myös kirkkovuoden rytmissä.Samana toistuvien, pelkillänumeroilla varustettujen viikkojenasemesta laskemme tällä hetkellähelluntaista alkaneita viikkoja. Monenkirkonpalvelijan jokaviikkoisiakysymyksiä ovat: Kuinka montakynttilää, mikä väri, millainen tämänviikon muu luonne?Paljon järjestettävää, ehdittävääja muistettavaa! Kyllä, mutta eikösiinä ole myös rikkautta? Helluntaistaeteenpäin pysähdymme PyhänKolminaisuuden salaisuudensekä katoavien ja katoamattomienaarteiden sanoman äärelle. Kuulemmekutsun Jumalan valtakuntaanja sen, että Jumala etsii kadonnutta.Kesäpäiviemme viikolla Jumalakehottaa sanassaan: Armahtakaatoisianne!Tarvitsemme työssämme päivitettyätietoa ja verestettyä taitoa.Seurakunnan työntekijöinä meitävarustetaan lisäksi jo “työmaalla“kirkkovuoden rikkaalla hengelliselläravinnolla.Viihtykäämme Vaasan valoisassakesässä. Siunatkoon Jumalameitä kesäpäivillä ja koko elämässähelluntain jälkeisellä sanallaan.Jorma LaulajaTervetuloamerelliseen VaasaanVaasaa sävyttää meren läsnäolo.Vuosisatoja kaupunki on kokenutmeren merkityksen. Se ei ole ollutvain maisemallista tai elinkeinoonvaikuttavaa, vaan meri koskettaaihmisen sisintä. Joku sanoi minullevuosikymmeniä sitten: ”Muista.Meri on väkevä ja yllättävä kaikessatyyneydessäänkin.” Tämän ovatmonet kokeneet, sillä niin äkkiä aallotnousevat ja myrsky yllättää.Toivotan teidät kaikki sydämellisestitervetulleiksi merelliseen VaasaanOpinto- ja koulutuspäivillenne25.-26.6.2002 erityisesti Vaasansuomalaisen seurakunnan puolesta.Seurakunta toimii meren tuntumassa,mutta aivan tavallisten ihmistenelämän sykkeessä. Seurakuntammeja Seurakuntayhtymäntoiminta on monipuolista pyrkienkohtaamaan ihmisen hänen elämänsäarjessa ja juhlassa.Katsellessani teidän Opinto- jakoulutuspäivienne ohjelmaa huomasinsen olevan virkeästi ajan hermolla.Nopeasti muuttuva aika pakottaameidät tähän kirkossamme.Kirkonpalvelutehtävät ovat merkittäväosa kirkon ja seurakuntien toimintakentässäja hyvä yhteistyö eritoimintasektoreiden kanssa välttämättömyys.Ammattikunnallinenkehittämistyö on myös saanut ajassammeaivan uuden painoarvon.Tervetuloa siis kuulemaan alan asiantuntijoita,keskustelemaan ja virkistäytymään.”Hyvä on kiittää Herraa, laulaaylistystä sinun nimellesi, Korkein.Hyvä on aamulla kertoa armostasija illalla uskollisuudestasi.”Ps. 92:2-3.Eino Perälä, lääninrovasti3

Välkommen till Vasa !Jag vill å Vasa svenska församlingsvägnar hälsa deltagarna i Kyrkotjänarnarf:s studie- och utbildningsdagarvarmt välkomna till Vasa25-26 juni 2002 ! Det gläder oss attni detta år har velat fdrlägga eradagar hit till det soliga Vasa, medsäkerhet en av de soligaste orternai hela landet, när man slår ut detöver hela året. Dagarna äger rum ibadhotellet Rantasipi Tropiclandia,som ligger natur skönt ute på Vasklotomflutet av vatten. Det glädeross också att den nyrenoveradeTrefaldighetskyrkan kan erbjuda tillflyktbåde för dikt och musik samtför nattvard och predikan. Jag harpersonligen fått tjänstgöra somk.,vrkoherde i tre församlingar: iGrankulla svenska församling 1978-85, i Nykarleby fflrsamling 1985-98och nu i Vasa svenska församlingsedan fyra år tillbaka. I Grankullahade vi som kyrkvaktmästare enmycket utåtriktad och tjänstvillig ungman, Pekka Mäkisalo. Han fungerarnu som övervaktmästare i Tampere-talo! I Nykarleby fick jag samarbetamed Algot Nylund, en mycketkunnig man, som kan både fungerasom plåtslagare och svetsare,som elmontör och snickare samtidigt som han kan ta på sig mörkakost.vmen och tjänstgöra värdigtoch försynt i kyrkan vid gudstjänsteroch förrättningar. I Vasa är situationendensamma: vi har kunnigamän och kvinnor, som är fdrsamlingsbornasförsta kontakt, när desöker sig till Herrens hus. Tjänstvillighet,initiativförmåga, språkkunskapoch förmåga att möta människori glädje och sorg: det är detsom våra kyrkotjänare kan ge mångagånger mycket bättre än stressadepräster och kantorer. Vi behövs allasom medarbetare i församlingenoch som Guds “husfolk”. Varmtvälkomna till Vasa att mötas, trivasoch få ny inspiration !“En dag på dina förgårdar är bättreän tusen dagar där hemma. Jagstår hellre vid tröskeln i min Gudshus än jag bor i de gudlösas tält.“Ps. 84:11Henry ByskataKyrkoherdei Vasa svenska församling.Kirkonpalvelijat: suuntana VaasaSuomen aurinkoisin kaupunki onvalmis vastaanottamaan kirkonpalvelijatopinto- ja koulutuspäiville 25.-26.6.Ollessani Rovaniemellä vastaavillapäivillä, nousi ajatuksiini; kai Vaasassakinvoitaisiin järjestää tällaisetpäivät. Hieman myöhemmin uskalsintämän ajatukseni lausua ääneenSeppo Pyykköselle ja Kari Hartikaiselle.Olimme jo tätä ennen Vaasassaja Etelä-Pohjanmaan kirkonpalvelijoidenyhteisissä palavereissakeskustelleet tästä asiasta ja tulosoli ollut myönteinen.Edelliset päivät Vaasassa olivatvuonna 1970. Silloin päiville osallistuinoin 150 henkeä. Puheenjohtajanaoli Kalervo Tourunen ja sihteerinäSulo Laine.Nyt järjestettävien päivien ulkoisetpuitteet ovat mitä parhaimmat.Vuonna 2000 korjattu Vaasan kirkkoon sopiva paikka tällaisen tilaisuudenjärjestämiseen. Aivan näköetäisyydelläon Hotelli Rantasipi,jossa majoitumme ja ruokailemme.Myös ensimmäisen päivän tilaisuudetovat siellä. Hotellin vieressä onkylpylä Tropiclandia ja huvikeskusWasalandia, joten ihan perheenkanssa voidaan suunnata Vaasaan.Juhlatoimikunta on suunnitellutpäiviä jo parin vuoden ajan yhdessäKari Hartikaisen ja kirkonpalvelijoidenhallituksen kanssa.Uskon näiden päivien antavanmeille eri puolilta Suomea tulevillekirkonpalvelijoille jälleen uusia virikkeitäarvokkaisiin tehtäviimmeseurakunnissa.Siis iloisin mielin kohti Vaasaa!Juhlatoimikunnan puolestaMatti Pesonen puheenjohtaja4

Suntiot ansaitsevat oppikirjansaOpetushallitus hyväksyi suntionammattitutkinnon perusteet noudatettavaksi1.3. 2000 lukien toistaiseksi.Näin ollen. ko. ammatti saiansaitsemansa arvostuksen myösyhteiskunnan taholta. Ko. tutkintoonliittyvää valmistavaa koulutusta alkoivatantaa Jyväskylän KristillinenOpisto, Raudaskylän KristillinenOpisto (Ylivieska) ja SisälähetysseuranOpisto (Pieksämäki).Koulutuksen alkuvaiheessa käviheti ilmi, että valmistavan koulutuksentueksi tarvittaisiin oma oppikirja.Niinpä vuoden 2000 aikanakäynnistyi ko. kirjaan liittyvä hanke.Kirjan sisällön suunnittelusta vastasityöryhmä, johon kuuluivat suntioitakouluttavien kansanopistojenedustajat, Riitta Komu, Ilkka Mattilaja Keijo Toivanen sekä Kirkonpalvelijatry:n puheenjohtaja SeppoPyykkönen. Työryhmän vetäjänätoimi koulutuspäällikkö Antti HeinolaKirkkopalvelut ry:stä.Kirjan nimeksi tuli suntion käsikirjaja sen sisältö noudatti sangenhyvin Opetushallituksen hyväksymääsuntion ammattitutkinnon perusteet-kirjasta. Tämä suntio käsikirjajulkaistiin syksyllä 2001 ja sentoimittamisesta vastasi koulutuspäällikköAntti Heinola. Kirjan kustantajaoli Kirjapaja.Suntion käsikirjan ydin on rakennettujumalanpalveluksissa, kirkollisissatoimituksissa ja seurakunnantilaisuuksissa tapahtuvien suntiontyötehtävien käsittelemiseen.Tästä ytimestä nouseva teologinenpohdiskelu luo selkeän ammatillisenkehyksen suntion työn arvopohjalleja sille arvokkaalle työlle,jota hän seurakuntalaisten palvelijanatekee.Tässä oppikirjassa käsitelläänmm. sellaisia aiheita kuin hyvä käytös,kohteliaisuus, työn suunnittelu,pukeutuminen, surevien kohtaaminenja esimiehenä toimiminen.Toisena keskeisenä alueena kirja käyläpi niitä keskeisiä tehtäviä, joitasuntion työhön saattaa kuulua seurakunnankiinteistöjen osalta. Tässäkokonaisuudessa otetaan esillemm. sellaisia asioita kuin kiinteistöjenkunnossapito ja korjaukset,rakenteelliset huollot ja kiinteistö-Utbildning för kyrkvaktmästare 2003Från början av vår 2003 kommerKristliga Folkhögskolan i Nykarlebyatt arrangera en utbildning för kyrkvaktmästare.Utbildningen, som ärden enda på svenska i vårt land,förbereder ett yrkesprov som gerkompetens för motsvarande tjänsterinom kyrkan. För att också desom redan arbetar som kyrkvaktmästareskall kunna delta ordnasutbildningen under en längre tid somdistansstudier avbrutna med veckolånganärstudier i Nykarleby.Utbildningen uppdelas i tre avsnitt.Det första gäller gudstjänsteroch förrättningar och det andrahandlar om fastigheter och grönomraden.Som tredje del finns tre alternativaämnen: Gravgårdsskötsel,matservice och egen företagsverksamhet.För mera information kontaktaKristiliga Folkhögskolan,tel. 06-7220 079.jen ulkoalueet.Kolmannen kokonaisuuden muodostavatne kysymykset, jotka liittyväthautausmaan hoitoon. Tällöinon esillä mm. se, miten talvikaudellavaraudutaan kesään ja mitenhautakirjanpitoa pidetään.Oppikirjan kirjoittajina ovat eri alojenasiantuntijat kuten esim. piispaYrjö Sariola, joka käsittelee aihetta:suntio palvelijana jumalanpalveluksessaja tekninen isännöitsijä PekkaKaltiainen luo selvityksen siitä,mitä kaikkea on otettava huomioon,kun on kysymys seurakunnankiinteistöjen hoitamisesta.Suntion käsikirja on noin 300-sivuinenlaadukas oppikirja ammattikunnalle,jolta odotetaan laaja-alaisuuttaja monitaitoisuutta. Suntioidenon syytä olla ylpeitä omastaosaamisestaan ja kaikesta siitä, mitähe omalla panoksellaan antavat kirkkommetyön onnistumiseen. Tämänoppikirjan tulisi kuulua jokaiselle kirkkommesuntion (kirkonpalvelijan)käsikirjastoon.Monelle saattaa olla yllätys, ettäsanan suntio juuret ovat venäjänkielessä. Alun perin suntio oli arvostettupitäjäntuomari, jonka kansavalitsi sovittelemaan ihmistenvälisiä erimielisyyksiä ja riitoja. Ruotsi-Suomessasana suntio sai merkityksen:kirkon vartija ja sen omaisuudenhoitaja. Liekö jotenkin enteellistäajatellen kaikkea sitä ilkivaltaa,mikä nykyisin kohdistuu seurakuntienkiinteistöihin ja hautausmaihin?Keijo ToivanenSuntiokoulutuksesta vastaavaopettajaSisälähetysseuran OpistoPieksämäki5

Suntio kuin kirkon penkki ???Olen ollut yli 30 vuotta kirkon palveluksessakirkon palveluskentässäja kirkonpalvelijoihin kuulunut 27vuotta.Tuona aikana on jäänyt mieleenivoimakkaasti alistuneisuuden tunneja jopa piilovihamielisyyttä erityisestipapistoa kohtaan. Erityisestion jäänyt mieleen itsensä vähättelyt,katkeruus. Kaiken tuon vastapainonaon kuitenkin ammattitaitoja uskollisuus omalla paikalla.Vanhastaan suntio ja kirkkonsapalvelija on ollut hiljainen, nöyrä,itsestään ääntäpitämätön puurtaja,aikojen kuluessa tehtävien lisääntyessätodellinen moniosaaja, voisikosanoa että työ on mielenkiintoinenja antava monella lailla, tämäriippuu tietenkin paljon itsestä jatietysti seurakunnasta. Monet vanhatpainolastit rasittavat ammattikuntaammeja se näkyy muidenkinasenteissa meitä kohtaan.Yksi merkittävä asia joka vaikuttaakoko kirkossa on sen vääränlainenhierarkisuus ja arvojärjestykset,tästä voisi olla hyvänä esimerkkinäsuntio, joka kirkossa valmisteleeerittäin merkittävästi sinne tuleviatilanteita ja myös valvoo niidensujuvuutta.Pyhä-aamuna sakastiin kokoontuuseurakunnasta riippuen useitakinhenkilöitä osallistuakseen alkavaanjumalanpalveluksen eri tehtäviin,tässä tilanteessa voi tulla esillemerkillinen tilanne, kun jokin pappitulee viimeisten joukossa, niin häntervehtii paikalla olijoita tietyssä järjestyksessä.Suntio on kenties ovensuussavastaanottamassa ihmisiälaittaakseen takkia naulaan, häntävoidaan tervehtiä jos muistetaan taisitten ei. JumalanpalveluksessaKuopion Tuomiokirkko. Kuvannut Hannu Korhonen.voidaan aluksi kuuluttaa sen suorittamisessamukana olevat henkilöt,mutta ei suntiota.Uskon vakaasti siihen että maanhiljaisiaja julkisuuttakin karttaviasuntioita ja kirkonpalvelijoita ei välttämättäkiinnostakaan että heihinkovin paljoa kiinnitetään huomiota.On kuitenkin kysymys siitä ilmapiiristäja etenkin evankeliumista jotakirkossamme julistaetaan onko setodellista jos jokin ryhmä joutuu ainajäämään huomaamatta.On helppoa sanoa että älä välitänoista asioista, mutta kun törmäätniihin tilaisuus toisensa jälkeen javuosi vuoden jälkeen, niin se voialkaa pikku hiljaa näkyä motivaationpuutteena työssä ja ehkä muu-alle siirtymisenä.En varsinaisesti sano että esillenostamani ongelma olisi tarkoituksellistatai tarkoitushakuista muttasiihen ajaudutaan aina uuden henkilöntullessa työhön, kun hän saayhteisöstä sanattomia viestejä taivaikkapa sanallisia vähättelyjä.Nämä ongelmat ilmaisevat vainsen kylmän tosiasian ettei meidänkirkossa olla vielä panostettu riittävästityöyhteisöjen ilmapiiriin.Vielä tähän loppuksi; Uskon, ettäemme vaadi mitään suuria huomioitamutta tasapuolisuutta ja huomioonottamista.Eero PolsaParkano6

Työn vaativuutta eihuomioidapalkkauksessaParhaiten näytät esimerkkiä palvelemalla.Tämä on yksi kristillisenmaailmankatsomuksen perusajatuksista.Kirkon elämää monestaeri näkökulmasta seuranneena voinvipittömin mielin ja ilman imartelunsivujuonnetta sanoa, että minua onaina koskettanut kirkonpalvelijoidenepäitsekäs ja esimerkillinen palveluasennetyössään. Palvelu vaillaegoistista valtapeliä ja omahyväistäesiintymistä. Sellaisesta työasenteestamoni voisi ottaa oppia.Kirkonpalvelijat on myös SVTL:njäsenyhdistyksenä toiminut monellatavoin esimerkillisesti. Esimerkkinäkyy tuloksissa. Kirkonpalvelijatry:n jäsenmäärä on noussut nopeaantahtiin, seitsemässä vuodessa1700 jäsenestä 2400 jäseneen eliyli 40 prosenttia lyhyen ajan sisällä.Uusia jäseniä tulee esim. KTV:stäuseita kymmeniä vuodessa.Mutta onko kirkonpalvelijoidenpalkkaus ja työskentelyolosuhteettyötahdin oikea rytmitys mukaanlukien esimerkillisellä tasolla? Valitettavastimalliesimerkit loppuvatnopeasti, kun ryhdytään puhumaankirkonpalvelijoiden palkkauksellisestaasemasta.Aloitettuani SVTL:n neuvottelupäälliköntehtävät maaliskuussa jouduinpian hämmästelemään, kuinkamonien kirkon tilaisuuksien sujuvuudestasekä kiinteistöjen ja hautausmaidenhoidosta vastaavienhenkilöiden palkkaus on aiheettomastipalkkahinnoitteluryhmän alarajassa(palkkaluokka R16). Ei siisihme, että useat kirkonpalvelijat joutuvattekemään sivutöitä elättääkseenitsensä ja perheensä. Lisäksiusein juuri pienissä seurakunnissakirkonpalvelijoiden työmäärä on inhimillisestikatsottuna kohtuuttomallatasolla, vaikka työtehtävät ovat jomuutenkin monipuolisempia kuinsuurissa seurakunnissa.Oma näkemykseni on, että paikallisetkirkkotyönantajat eivät olepystyneet tai halunneet arvioida oikeinkirkonpalvelijoiden työtehtävienvaativuutta. Kaiken lisäksi nykyiseenkirkon virka- ja työehtosopimukseensisällytettiin uusia työnvaativuuden elementtejä, erityisestisopimuksen 33 §:ään. Palkkaluokkamääräytyy siten entistä selkeämmintyön vaativuustekijöiden perusteella,joita ovat työtehtävien laatu,laaja-alaisuus ja vastuullisuus sekätehtävien edellyttämä koulutus jaammattitaito.Kirkonpalvelijoiden palkkaluokanmääräytymisessä vaativuustekijöistäerityisesti työtehtävien laatu, monipuolisuusja laaja-alaisuus ovatjääneet liian vähälle huomiolle.Menestyäkseen työssään kirkonpalvelijanon nykyään oltava varsinainenmonitaituri ja taitava ihmistenvälisissä vuorovaikutustilanteissa,joka mainitaan myös sopimuksessayhtenä työtehtävien laatuun kuuluvanavaativuustekijänä. Esimerkiksihautajaisten yhteydessä omaisetkohtaavat usein ensimmäisenäjuuri kirkonpalvelijan, jonka hienotunteisestakäytöksestä paljolti riippuukuinka arvokkaaksi ja vainajaakunnioittavaksi hautaustilaisuus lo-Sakari TimonenNeuvottelupäällikköSVTL rypulta muodostuu. Tässäkin kohdinkirkonpalvelijat edustavat usein ensimmäisenäkirkon henkistä julkisivua,jonka pitäisi näkyä myös palkkauksessa.Kirkonpalvelijoiden työtehtävienvaativuustason noustessa on laaja40 opintoviikon mittainen suntionammattitutkinto nopeasti yleistymässä.Olisi oikein ja kohtuullista,että työtehtävien monipuolistuessamyös suntion ammattitutkintohuomioitaisiin palkkauksessa, varsinkinkun monet työnantajat korostavatjatkuvan kouluttautumisenperiaatetta.ONKO JÄSENYYTESIKUNNOSSA ?Jos olet vaihtanut työnantajaa, olethanmuistanut tehdä uuden jäsenmaksunperintäsopimuksen?Maksetut jäsenmaksutovat ehtona mm. ansiosidonnaisenpäivärahan saamiselle.Ilmoitathan myös äitiys-, ja vanhempainlomasta,hoitovapaasta, pitkäaikaisestasairaudesta, opiskelusta, asevelvollisuudestatai muista palkattomistakausista liiton jäsenpalveluun. Näissäem. tapauksissa on myös hoidettavapienimuotoinen jäsenmaksu jäsenyystilille.Jos epäröit, että jäsenyytesi eiole ajantasalla, ota yhteys jäsenrekisterinhoitajaan,Riitta Vipuveräjä-Lahti,puh. (09) 2290 0410.Muistathan ilmoittaa hänelle myösosoitteen- ja nimenmuutokset !7

Perusasiaa…Juhannuspäivän rukousVapahtajamme, Jeesus. KiitosJohannes Kastajasta ja kaikistaheistä, jotka ovat raivanneet tietäsinulle. Kiitos että olet antanut heillenöyryyden ja kutsumuksen, jokaon kestänyt koetukset ja kiusaukset.Tämä aika kutsuu meitä toteuttamaanitseämme ja etsimäänomaa onneamme. Anna meille Johanneksenmieli. Ohjaa meitä ymmärtämään,mitä meidän elämässämmetarkoittaa ajatus: hänentulee kasvaa, mutta minun vähetä.Anna-Mari KaskinenMake oli toiminut pienehkön seurakunnan“yleismiehenä” parisenkymmentävuotta. Alun perin ja tuoreenaei ollut tarkoitus ammattiinjäädä, mutta jotenkin vaan aikoinaanMaken mielestä homma luiskahtikohdalleen. “Synkistä hommistaan”huolimatta mies itse tykkäsi työstään,uskaltaako nykyaikana sanoakaan,jopa viihtyi siinä. Maken mielestäseurakunnan hommat olivat“laiskalle miehelle” juuri sopivaapuuhastelua sekä henkisesti ettäfyysisesti.Työ ei tainnut olla sitä kaikkeinarvokkainta seurakunnassa – haudankaivua,suntionhommia, hautausmaa-ja kiinteistökunnossapitoa.Miehen itsensä mielestä “pitihänjonkun hommat hoitaa”. Paikkakunnanihmiset, huumori, iloinen mielija mukavat työkaverit auttoivat jaksamaan.Monenlaista ihmistä ja kohtaloaoli kulkenut Maken “käsienläpi”. Tällä väestöpohjalla vajaat tuhatkuntahautausta ja muut toimituksetpäälle. “Koetetaan jaksaa”,“eteenpäin” ja “elämä jatkuu” olivatmiehen usein käyttämiä ilmaisuja.Moni asia oli työssä vuosien mittaanmuuttunut. Lapiokaivusta olisiirrytty konekaivuun. Käsikortistoistatietojenkäsittelyyn. Maken työoli sellainen aitiopaikka seurakunnanelämään. Tyyntä ja myrskyä.Lamaa ja lihavampia vuosia, persoonallisiakirkkoherroja. Erilaisia kehitystrendejäsekä eri aikoina vaihteleviapainopistealueita. Mutta seurakunnantehtävät ja perusasiat pysyivät.Kehitystä oli ollut mukavaseurata ja Make tykkäsi olla mukanasiinä.Tuona kuulaana kevätaamuna fillaritoi Maken kätevästi työmaalleen.“Hiljainen tienoo” hyräili mies.Avain ulko-oven lukossa kääntyimoitteettomasti. Hyvin toteutetustaremontista huolimatta oli sähköpuolellejäänyt “vähä sanomista”.Mies paineli kohti sähköpääkeskustaja kohta taas homma toimi. Makehavaitsee miten urakoitsijan avolavahurahtaa pihaan. Tervehdystenjälkeen koko työporukka aloitteleetyötään, jokainen omalla tärkeälläsektorillaan. Kaivuri ensin peittää jasitten kaivaa. Kaivurin radiossa laulaaJ.Karjalainen Väinöstä. Makeanaurattaa. Kevytmusiikki on aina tuntunutmieluisalta. Ikään kuin työnvastapainolta. Työ jatkuu ja etenee.Selvästi näkee miten molemmatosaavat hommansa.Porukalla käväistään sakastissaaamukahveilla. Onpa mukava kunsaa kahvivedet hanasta eikä tarvitseniitä itse mukanaan kanniskella.Samoin saa pesaista kätensä eikätarvitse niitä rännin alla huuhtaista.Kosteat työvaatteet saadaan kuivumaan.Lakikin jo vaatii. Remontinjäljiltä tilat ovat palvelleet seurakuntalaisiaja henkilökuntaa moitteettomasti.Tulee aamun ensimmäinensoitto. Ikäviä asioita. Makeottaa vastaan vainajan ja omaisetasiallisesti ja empaattisesti. Jaetaanmurheet ja katsotaan paikat. Lähdetäänkellojen soittoon. Make ohjaaihmiset eteenpäin sekä tarkistaafaktat.Työ jatkuu. Alkaa sataa. Painutaankappelille sateensuojaan. Parivanhempaa naista tulevat kyselemäänasioista. Make neuvoo minkäkykenee. Puhutaan vaikeistakinasioista. Make lähinnä kuuntelee javastaa jos kysytään. Työt odottavat.Hautausmaalla työskennellessäänMake oppii näkemään vuodenaikojenvaihtelun. Talven lumituiskustakesän helteisiin. Hiljaisentalven alun jälkeen siirrytään joulunkiihkeisiin hetkiin, kynttilän sytytyksistäjouluhartauksiin. Kevään hautausmaanhoitopäivät,syyssiivoukset.Vuoden mittaan lukemattomatsiunaukset ja hyvästijätöt, uskontokuntaankatsomatta. “Paljonenemmän taitaa olla kävijöitä kuinkirkossa” tuumii Make.Lukemattomiin kokouksiin muistiMakekin ennen remonttia osallistuneensa.Taisi olla peräti 22 kappaletta.Vielä olisi pari jälkitarkastustalusittavana. Mutta hyvää jälkeäoli tullut ainakin seuraavaksi 50vuodeksi. Seuraavaa remonttia voisiajatella vaikka 2050-luvulla. Se olisijo muiden hommaa. Tuleva vuosihantaitaa olla seurakunnan juhlavuosi....Iltapäivästä Make ajaa leikkurinvarastosta. Siirtohommaa ja leikkuuta.Ei aikaakaan kun työpäivä alkaaolla ohi. Lähtiessään Make siivoaaja laittaa paikat kappelilla kuntoon,lukitsee ovet sekä huikkaa hyvänillan toivotukset työkavereilleen.Ennen lähtöään mies kaivaa ryppyisenlapun taskustaan, johon vaimoon kirjoittanut2 litraa sinistä maitooruisleipäämakkaraaja jotakin ruokoo“että semmosta” tuumii mies japainaa fillarilla laskeutuvaan iltaan.Ja illalla taas soi puhelin… jälleentarvitaan seurakuntaa!Jari VehmanenSeurakuntamestariKonneveden Seurakunta8

Pelottaako, tutiseeko housunpuntti?Sanottakoon kirkkomme uudistuksistamitä hyvänsä, ne ovat tuoneetmukanaan myöskin monenlaisiaongelmia niin kirkonpalvelijoilleseurakuntalaisista puhumattakaan.Uudistuminen ja muutos sinänsäeivät ole ollenkaan huono asia, joskusniistä on vain tehty itsetarkoitus.Kirkonpalvelijoihin, joihin kuulumme,kaikki kiinteistö-, keittiö- ja siivousväki,suntioista, srk-mestareistaja vahtimestareista puhumattakaanolemme väkeä, jotka emme tahdopysyä muutoksessa mukana millään.Onhan tunnustettava tosiasia,että koulutus- ja sivistystasommekaanei välttämättä edellytä meitätuntemaan kaikkia hienoja teologisiakoukeroita ja tarkoituksia. Useinvain joudumme osallistumaan tilanteisiinja tilaisuuksiin omalla panoksellammetietämättä kovinkaan syvällisesti,miksi jokin asia pitää tehdäjuuri noin, koska sen voisi junaillamielestämme toisinkin, tarkoitanyksinkertaisemmin.On otettava paremmin huomioonkaikki osallistujat suunniteltaessatilaisuuksia. Otetaan esimerkkinätaannoinen seurakunnan työntekijöidenoma kirkko- ja ehtoollishetki.Ei leipälautasen ja viinimaljankierrättäminen kädestä käteen lausuenvielä joitakin kummallisia ”asetussanoja”,välttämättä meille ”tavallisilletyöntekijöille” mikään niinkauhean yhdistävä riemunhetki ole.Tosin kouluttaminen näissäkin asioissaolisi varmaan ihan hyväksi.Ei kai yhteyden tunteminen, kokeminenja ymmärretyksi tuleminentarkoita kirkossa ja työyhteisössävälttämättä sitä, että meidänhieman alemman tietotason ihmistenon opittava jatkuvasti jotakinuutta ja ylevää, joskus se voi ollaylivoimaista? Kirkon etääntyminentavallisesta kuolevaisesta johtuuosittain mielestäni tällaisestakinkorkeakirkollisesta ja ehkäpä elämyshakuisuudestaankin,uskallankoväittää: liekö naispappeudellaosuutensa asiaan? Voi olla, ettämielipiteessäni heijastuu perisuomalainenmiesjunttinäkökulma.Maallistuminen niin kirkkoväessäkuin työntekijöissäkin vaikuttaaja johtuu monista seikoista. Huonotesimerkit siviilielämässä tapah-tuneista töpeksimisistä kirkon omanväen taholta ei nosta ainakaan Sanomanarvostusta, vaikka jonkunkäsityksen mukaan pappienkin(myös kaikki muut srk:n työntekijät)inhimillisyys ilmenee onneksiedes noin. Jos tuo näkyvä ja kuuluvahölmöily arkielämässä on sittense teologisesti oikea tapa lähestyärahvasta, lienen käsittänyt Raamatunsanomasta tämänkin väärin.Seuratessani päivittäin seurakunnaneri tilaisuuksissa ja toimituksissasitä farssia: istuako vaiko seistä,sen kymmenine eri variaatioineen,selaten milloin mitäkin ohjekirjasta,kunkin papin, seurakunnan taiminkäkin järjestön tulkinnan ja mielentilanmukaan, väkisin välillä hymyilyttää.Onneksi saan katsoa tämän näytelmäntakapenkistä, sieltä ovenpielestä.Sääliksi käy se ihmispolo,joka tahtomattaan joutuu etupenkkiinkirkkoupseeriksi, kun meillä ontapana täyttää istumapaikat sieltätakaa alkaen.Ari NiemeläinenSeurakuntamestariHallituksen kuulumisiaYhdistyksen hallitus on alkuvuodenaikana pitänyt kokouksia ja hyväksynytja päättänyt asioita seuraavasti:Tampereella 12.2.02. Hyväksyttiin7 uutta jäsentä, varapuheenjohtajaksivalittiin Maija-Liisa Jeskanen.Työvaliokuntaan valittiin puheenjohtajaSeppo Pyykkönen, varapuheenjohtajaMaija-Liisa Jeskanen, hallituksenjäsen Matti Löppönen sekäsihteeri Kari Hartikainen. Päätettiinesittää tilinpäätös, ja toimintakertomusvuodelta 2001 vuosikokouksellehyväksyttäväksi.Työvaliokunta hyväksyi 15.4.0217 uutta jäsentä (nrot 8-24).Hallitus kokoontui SVTL:n toimistollaHelsingissä 20.5.02. Hyväksyttiin18 uutta jäsentä (nrot 25-42).Päätettiin esittää vuosikokoukselletoimintasuunnitelma ja talousarviovuodelle 2003 hyväksyttäväksi. Luovutettiinyhdistyksen sopimustavoitteettoiminnanjohtaja Ritva Rasilalle,hyväksyttiin yhdistyksen kultaisenansiomerkin jako perusteet.Annettiin työvaliokunnalle valmisteltavaksiyhdistyksen eettiset säännöt,jonka valmisteluun toivotaankaikkien yhdistyksen jäsenten osallistuvan.Seuraavat hallituksen ja työvaliokunnankokoukset pidetään Vaasassa24.6.02.Opinto- ja koulutuspäivät Vaasassa25.-26.6.2002. Opinto- ja koulutuspäivätTampereella 24.-25.6.2003.Opinto- ja koulutuspäivät Hämeenlinnassa29.-30.6.2004, samalla yhdistyksen70 vuotisjuhlat.Terveisin Kari HartikainenSihteeri9

Omavalvonta ja ruokahuollon riskitSuurin osa suomalaisista syö päivittäinyhden aterian muualla kuinkotonaan. Häät, hautajaiset ja muutperhejuhlat järjestetään usein seurakunnantiloissa. Tämä on suurihaaste ateriahuollosta vastaavillevarsinkin kun keittiöiden varustusvaihtelee suuresti ja usein ongelmanaon jäähdytystilojen pienuustai tehottomuus. Ruoat säilyvät tuoreinamahdollisimman pitkään, joskaikissa käsittelyvaiheissa noudatetaanäärimmäistä puhtautta ja lämpötilasäädetään niin alas kuin tuotesen sallii. Ammattitaitoinen ruuanvalmistajakuorii, hienontaa japaloittelee raaka-aineet niin nopeastietteivät ne ehdi lämmetä. Hyväruuanvalmistustapa vaatii, että ruuatkuumennetaan nopeasti kiehumispisteeseen,kypsennetään sopivaksi,pidetään kuumina tarjolla yli 60C° tai jäähdytetään nopeasti jääkaappilämpötilaankylminä säilytettäväksitai tarjottaviksi.Elintarvikeviraston viimeisen raportinmukaan - vuodelta 1999 -elintarvikevälitteisiä ruokamyrkytystapauksiaoli yhteensä 83 ja sairastuneita1654. Vedestä saatuja myrkytyksiäoli 6 ja niissä sairastuiyhteensä 470 henkilöä. Kaliki -virusoli syypää noin 1000 sairastumiseen.Valvontaviranomaiset ovatantaneet ohjeet pakastemarjojen jajuomaveden oikeasta käsittelystä.Vuonna 1999 sattuneista ruokamyrkytysepidemioista37 merkittiin“tuntemattoman” aiheuttamaksi eliaiheuttajaa ei voitu selvittää. Salmonellaaiheutti huomattavan määränruokamyrkytyksiä (8 epidemiaaja 312 sairastunutta). Salmonellantorjunnasta annettujen ohjeidennoudattaminen tehoaa myös muidenruokamyrkytyksen aiheuttajiin.10Suomessa sattuneet ruokamyrkytysepidemiateivät ole niitä kaikkeinvaarallisimpia, mutta juhlapäivänne kyllä monelta pilaavat. Sitäpaitsi aivan tavallinen ruokamyrkytysvoi olla kohtalokas vanhuksille,lapsille ja toipilaille. Valvontaviranomaisetovat huolissaan varsinkinkesähelteellä järjestettävistä suuristatapahtumista, joissa ruokaileekymmeniä tuhansia ihmisiä. Tapahtuiparuokailu sitten missä tahansamuualla kuin kotona, on sitä vartenoltava omavalvontasuunnitelma,josta käy ilmi, että vaarakohdat ontunnistettu ja toiminta järjestetty niinettei ruokamyrkytysvaaraa synny.Omavalvontaohjelmassa kuvataanruokatuotannon eri vaiheet raaka-aineistalähtien asiakkaan lautaselleasti. Vaarakohdista kirjoitetaanluettelo ja mietitään tarkkaan, mitentyöskentely niissä järjestetään,ettei riskeerata kenenkään terveyttä.Ruokatuotannon kriittiset pisteetnimetään ja niille tehdään valvontaohjelma.Käytännössä se tarkoittaalämpötilavalvontaa, työ- ja puhtaanapito-ohjettaja puhtausnäytteidenottamista niiltä pinnoilta, jotka joutuvatkosketuksiin käsiteltävien elintarvikkeidenkanssa. Puhtaanapitoahelpottaa oikein suunniteltu, pesunkestävistämateriaaleista tehty tilavavalmistuskeittiö. Henkilökohtainenhygienia ja oikeat työtavat ovatkullanarvoisia.Aivan äskettäin astui voimaanasetus, jonka mukaan pakkaamattomiaelintarvikkeita käsittelevänhenkilön on osoitettava hygieniaosaamistestissä,että hallitsee turvallisenelintarvikkeiden käsittelynperustiedot. “Hygieniapassi” vaaditaantämän vuoden aikana uudessatyöpaikassa aloittavilta helmikuun2003 loppuun mennessä. Vanhattyöntekijät saavat siirtymisaikaavuoden 2005 helmikuun loppuun.Hygieniapassin saavat ilman testiä,ne jotka ovat vuoden 1995 jälkeensuorittaneet sellaisen elintarvikealantutkinnon, johon sisältyyriittävä määrä hygieniaopetusta.Työnantajan velvollisuutena onorganisoida hygieniatesti ja sitämahdollisesti edeltävä hygieniaosaamiskoulutus.Elintarvikevirasto laatii testikysymyksetja rekisteröi viralliset hygieniatestaajat- pääasiassa elintarvejaravitsemusalan opettajia - jotkajärjestävät testitilaisuudet, tarkastavatkoepaperit ja ilmoittavat tuloksetelintarvikevirastoon. Oppimateriaaliaitseopiskeluun löytyy osoitteistaeri kohdista ja opetushallituksenosoitteesta kohdasta oppimateriaalit.Elintarvikeviraston sivuillaon myös harjoittelukysymyksiä.ETM Anneli KoskenkorvaTmi Ruoka & LaatuETM = Elintarviketieteiden maisteri,Helsingin yliopistosta (1970) Maatalous-Metsätieteellinentiedekunta (elintarvikekemia,-teknologia ja -mikrobiologia).Tuotekehittäjänä Valiolla, Seinäjoenammattikoulun elintarvikeosaston lehtorina16 vuotta, tuotekehityspäällikkönäAtrialla, pienten elintarvikeyritystenkehittäjänä Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskuksessa7 vuotta ja itsenäisenäyrittäjänä 4 vuotta, osaamisalueinauusien tuotteiden kehittäminen, laatujärjestelmienrakentaminen ja elintarvikealankouluttaminen.

Ajankohtaista asiaakiinteistöhoidon tuotteistamisestaKiinteistöhoidon tuotteistaminenjatkuu ja voi hyvin, syystäkin. Saammejatkuvasti hyvää palautetta asiakkailtaniin työnantajalta kuin työntekijäjärjestöiltäkin.Yksinkertainenhinnoittelu näyttää tulleen jäädäkseenmyös kiinteistöhoitoon. Kyseon aivan vastaavasta asiasta kuin,että kaupan hyllyn päässä on tuotteillahinta, paljonko mikäkin maksaa,nykyisin vielä kahdella valuutalla;euroina ja markkoina.Miksikiinteistöhoidontuotteistaminen onniin tärkeää?Ensinnäkin meidän (Suomen)suurin yksittäinen varallisuutemmeon rakennuksissa ja rakennelmissa;noin 400 miljardia euroa (n. 2500mrk mk). Ei ole aivan sama kuinkatätä varallisuutta hoidetaan. Pidäntärkeänä, että jokaiselle kiinteistöllelaaditaan kiinteistöhoidon mitoitus,jossa sovitaan kiinteistölle paivittäiset,viikoittaiset ja tarvittaessatehtävät kiinteistöhoito- ja huoltotyöt.Samalla kiinteistölle muodostuutehtäväryhmittäin työohjeistusja tieto kiinteistöhoidon kustannustasosta.Huolellisesti tehty mitoitusmahdollistaa kiinteistöhoidonHUOLTOKIRJAN tehokkaan käytön.Mikä tämä huoltokirja sitten oikeinon? No, meidän kaikkien autoissammehansellainen jo on. Autojen nettovarallisuuson muutamia kymmeniämiljardeja euroja. Siis murto-osakiinteistöjen varallisuudesta, muttaautoissa huoltokirja on itsestäänselvyys. Kiinteistöjen osalta huoltokirjaon vasta tulossa käyttöön.Valtiolla on selvät pelisäännöt siitä,että niihin hankkeisiin, joissa valtionrahaa on mukana, on huoltokirjaliitettävä jo rakennusvaiheensuunnitelmiin. Onko teidän seurakunnassannehuoltokirja ja sen ylläpitojo arkipäivää? – Niinpä.Toiseksi kiinteistöhoidon osa-alueitaon jo pitkään kilpailutettu ulkopuolistenpalveluliikkeiden kesken.Kiinteistön omistajan on tiedettävämitä hän haluaa ostaa. Nykyisin törmääenää harvoin tarjouspyyntöihin,joissa sanamuoto on seuraava:”Pyydämme hyvään kiinteistöhoitotapaantarjoustanne kohteesta xx,osoitteesta xx.”.Tarjouspyynnöt valmistellaan huolellisestityömäärät laskien, asemakuvatpäivittäen, työohjeet laatienja rakennuksen käyttöaste kuvaten.Saadut tarjoukset pisteytetään niin,että hinta muodostaa vain yhdenvalintakriteereistä. Lisäksi arvioidaantarjouksen realistisuus saadun ”tavoitehinnan”ja ”tavoitetyömäärän”suhteen. Myös palveluntarjoajanympäristö- ja laatujärjestelmät tuovatlisäpisteitä. Tämän lisäksi tarjoajatantavat tietyt hintatiedot yksikköhinnoista,sekä tiedot voimassaolevista vakuutusmaksuista, mahdollisistaveroveloista jne. varmistamaan,että tarjoajan asiat ovatkunnossa myös talouden osalta.Saadut tiedot pisteytetään ja palveluntarjoajat voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen.Näin menetellenliian edullisella hinnalla sisäänpyrkivät tarjoajat putoavat aina pois.Kolmanneksi kiinteistöhoidolle onsaatu teknisen laadun arviointijärjestelmä,joka pohjautuu tehdyllekiinteistöhoidon ja siivouksen mitoitukselle.Laadun arviointi perustuukahteen pääosaan: ulkopuolisensuorittamaan kohteen kiinteistöhoidonja siivouksen tason arviointi-kierrokseen ja asiakkaan kokemaanpalvelutasoon. Näitä laadunarviointikierroksia tehdään uusissarakennuksissa ensimmäisenkäyttövuoden aikana 4-6 kertaa javanhoissa rakennuksissa 1-2 kertaavuodessa. Tämä on raskas jaalkuun hankala toimintamalli, muttapidemmän päälle erittäin hyvätapa sitouttaa palvelua tarjoava liiketai oma organisaatio työtehtäviin.Pekka PaldaniusSuunnittelijaATOP-TEKNIA OYSavolaisiasutkauksia– Äet, onko tuo täti ihmissyöjä?– Oo hupajamatta, mittee sinäsemmosta kysyt?– No kun sinä sanot, äsken,että tuokiin se on sellanen miestennielijä.– On se vuan sommoo hommoonykyvään. Jos mies puhhuutuhmija naeselle, niin se onsukupuolista häerintöö, vuan kunaenen puhhuu riähkyyksijä miehelle,se on kaks eurova pluspaekallisverkkomaksu.11

Ikä karttuu – elämä jatkuuKun 90-luvun suuri lama iski Suomeen,satoja tuhansia ihmisiä pantiinkilometritehtaalle. Lama virallistiikäsyrjinnän ja jopa nelikymppinenluokiteltiin työmarkkinoilla vajaakykyiseksi.Eläkeputki oli monelletervetullut mahdollisuus – toisilletaas katkera nöyryytys.“Väestön ikääntymisestä on tulossakunnille iso taakka”, julisti suurenpäivälehden otsikko. Juttu ennakoi2030-lukua, jolloin neljännessuomalaisista on eläkeikäisiä. Sanavalinnatuhka, ikäpommi, negatiivinenhuoltosuhde sisältävät kuitenkinkielteisen arvolatauksen.Mitä “syyllisten” ikäluokkien odotetaantekevän? Pyytävän nöyrimminanteeksi pitkäikäisyyttään? Häipyvänulkoavaruuteen ennen taakaksituloaan?Suomalainen huoltoyhteiskuntapaljastavine henkilönumeroineen onmaailman ikätietoisimpia. Byrokraatitja markkinatutkijat tilastoivatmeidät lokeroihin sukupuolen, sosiaali-ja ikäryhmän mukaan. Vaikkameillä vaalitaan tasa-arvoa, iästä ontullut ihmisarvon mitta. Se määrittääarvomme, osaamisemme japaikkamme yhteiskunnassa.”35-vuotias alkaa olla jo rajatapaus,viisikymppinen saa tuntea olevansajo hautausmaan portilla”,keski-ikäinen nainen summaa masentaviakokemuksiaan työn haussa.Suomessa ikäsyrjintä onkin omaaluokkaansa. Muualla Euroopassa jajopa Yhdysvalloissa iästä ei pidetäsuurempaa meteliä, sillä senioritymmärretään luonnolliseksi osaksiyhteiskuntaa. Meilläkin retoriikantasolla ikäsyrjintää paheksutaan jalakikin sen kieltää. Mutta käytännössäpiilosyrjintää näkee kaikkialla.Työelämässä ikääntyvä saa tunteaolevansa lähinnä taakka ja mediaihannoi nuoruutta. Mainostajilleyli 44-vuotiaat ovat jo “arkkukamaa”,jota ei kannata kosiskella kulutusjuhlaan.Ikään suhtautuminen on meilläristiriitaista: syntymäpäivillä senioriteettiaja kokemusta kiitellään,mutta hyvinvointivaltiossa kasvavaikääntyvien joukko ”eläkepommeineen”herättää lähinnä kauhua.Vanheneminen on silti kaikkienyhteinen kohtalo. Suomi - samoinkuin muu Eurooppa - harmaantuuennätysvauhtia. Vuonna 2015 väestönkasvutyrehtyy: suomalaisiasyntyy vähemmän kuin kuolee.Nuoret ovat siis ensi kertaa historiassakatoava luonnonvara.Ilmassa on kuitenkin muutoksenmerkit, välttämättömyyden sanelemat.Suurten ikäluokkien jäädessäeläkkeelle Suomea uhkaa jo 2010-luvulla työvoimapula. Seniorien panostakaivattaisiin ja siksi eläkkeellesiirtymistä yritetään myöhentäänykyisestä keskimääräisestä 59vuoden iästä ainakin parilla vuodella.Ikääntyneiden työelämässä viihtyminenvaatisi kuitenkin melkoisenasennemuutoksen niin työyhteisöissäkuin yhteiskunnassa yleensä.Nuorena ei ikääntymistä ajattele.Aikaa ja mahdollisuuksia tuntuu olevanloputtomiin. Keski-ikäisenä, vuosienkiitäessä ohi kiihtyvällä vauhdilla,saatamme ainakin ohimenevästihavahtua elämän rajallisuuteen.Uskoteltiinpa meille mitä tahansa,vanhenemiselta ei välty kukaan– ei ainakaan jos tavoitteleepitkää ikää.Olisiko vähitellen aika unohtaaikääntymisen pelko, ikäsyrjintä jahyväksyä vanheneminen taas osaksielämän luonnollista kulkua? Pitäisiymmärtää, että ikä voi olla voimavara– ei rasite. Ja toisaalta: vaikkavanheneminen on kurjaa, se lieneesilti kahdesta vaihtoehdosta mieluisampi!Terttu LevonenKirjoittajasta:Terttu Levonen on mukana VaasanOpinto- ja koulutuspäivillä. Hän käsitteleeaihetta Ikääntyminen muuttuvassayhteiskunnassa menestyskirjansaIkä karttuu – elämä jatkuu (Gummerus)pohjalta, luvassa on myös aivantuoretta tietoa.- Kirjani ja radio- ja lehtijuttuni ovatosaltaan onneksi vauhdittaneet keskusteluaaiheesta. Eikä yhtään liian aikaisin,sillä muulla Euroopassa ja Yhdysvalloissakinväestön vanhenemista javähenemistä on jo pohdittu pitkään.Ikääntyminen oli myös huhtikuussaYK:n maailmanlaajuisen konferenssinteemana, kertoo Madridin kokouksessapuhunut Levonen.Terttu Levonen on työskennellyt 70-luvulta lähtien kirjoittavana ja radio/ tvtoimittajana.Kirjeenvaihtajana hän onollut Tukholmassa ja Brysselissä. Hänenerikoisalaansa ovat kansainvälinenpolitiikka, yhteiskunnalliset kysymyksetja kulttuuri. Talvella hän tutustuiWashingtonissa amerikkalaisseniorienasemaan ja heidän mahtavaan etujärjestöönsä.Kerro mielipiteesi !Terttu Levonen on kiinnostunut myössinun mielipiteistäsi. Oletko törmännyttyöpaikallasi ikäsyrjintään? Millaistaon varttuneiden elämä tänään? Entäkun sinä ja muut suurten ikäluokkienedustajat vetäytyvät vapaalle? Millaista”kolmatta ikää” toivot? Oletko kokenutikäkriisin?Kerro kokemuksistasi Tertulle, e-mail:levonen.valtasaari@kolumbus.fi tai fax09- 68710160.Ota yhteyttä ennen juhannusta, kesäpäivillävoidaan käsitellä aiheita joitaTertulle on tullut.12

Kirkonpalvelijoiden jumalanpalveluskoulutusKoulutus on tarkoitettu kirkonpalvelijoille ja muille asiasta kiinnostuneille. Koulutus toteutetaan kahtena yhdenpäivän työskentelynä syksyllä 2002 ja syksyllä 2003. Ensimmäisellä jaksolla tutustutaan messun kaavaan sekäJumalanpalveluksen oppaaseen. Toisella jaksolla jaetaan vuoden aikana saatuja kokemuksia ja ideoita sekä tutustutaantoimitusten kirjan uudistamiseen. Kouluttajana toimii jumalanpalvelus- ja musiikkisihteeri Mika Mäntyranta.Vuoden 2002 koulutuspäivien ajankohdat ja paikat:Turun tuomiorovastikunta: 11.9.2002 Pallivahan kirkko ja seurakuntasali, Turku Naantalin, Rauman ja Vehmaanrovastikunnat: 12.9.2002 Lehtoniemen leirikeskus, Laitila Kokemäen, Porin ja Tyrvään rovastikunta: 24.9.2002Silokallion leirikeskus, Kullaa. Loimaan, Paimion ja Perniön rovastikunta: 25.9.2002 Paimion Mikaelintalo.Hinta: 42 eur, hinta sisältää koulutuksen, ruokailut ja Jumalanpalveluksen oppaan.Vuoden 2003 koulutuspäivien ajankohdat, paikat ja hinnat ilmoitetaan myöhemmin.Ilmoittautuminen 30.8.2002 mennessä faksilla (02) 2797 001 tai kirjeellä tuomiokapituliin PL 60, 20501 Turku.Osallistumismaksu pyydetään maksamaan tuomiokapitulin tilille Leonia 800019-1460940 (merkintä kirkonpalvelijat)neuvottelupäivään mennessä.SUNTION AMMATTITUTKINTOOPPISOPIMUSKOULUTUKSENASuunniteltu alkamisaika lokakuu 2002, päättyy keväällä 20041. teoriajakso lokakuussa 2002OTA YHTEYS LÄHIMPÄÄNOPPISOPIMUSTOIMISTOON!!SISÄLÄHETYSSEURANOPPILAITOSHuvilakatu 3176130 PIEKSÄMÄKIPuh. (015) 786 41(vaihde)Puh. (015) 786 4503(opintotoimisto)e-mail: toimisto@sisop.fiwww.sisop.fiHakuaika 31.8.2002 saakka.13

SeurakuntatyöpaikkanaTyöpaikan menestyksekäs ja tuloksellinentoiminta perustuu työyhteisöntoimivuuteen. Tämä ilmeneemm. yhteistyön sujumisena,aktiivisena ja osaavana työsuojelujatyöterveyshuoltotoimintana sekähenkilöstön vaikutusmahdollisuuksinatyöhön ja työoloihin. Tuloksellinenja laadukas toiminta perustuuosaavaan ja työhönsä hyvin motivoituneeseenhenkilöstöön sekäsitä tukevaan johtamistoimintaan.Työoloja kehittämällä lisätään työpaikantoimivuutta, sen valmiuksiavastata uusiin haasteisiin sekä kohdatatyöpaikan sisäisiä ja ulkoisiamuuttuvia olosuhteita.Seurakunnat työpaikkoina ovatusein viime vuosina epäonnistuneettoimivan työyhteisön tavoitteessa.Asiaan vaikuttavina seikkoina ontoistuvasti noussut esiin johtamisenvaikeudet ja epäonnistumisetsekä työpaikkatasolla, että organisaationluottamushenkilötasolla, dominoivathenkilökäyttäytymiset työyhteisössä,työsektoreiden jaonpainottuminen ja korostuminen liiallisestihengelliseen ja maalliseenosaan ja työyhteisöstä puuttuvaavoin kehittämis- ja ristiriitatilanteitakäsittelevä kulttuuri.Työyhteisön toimimattomuudestasaattaa aiheutua ratkaisemattominasietämättömiä työyhteisökonflikteja,jotka heijastuvat varsinkin pienessätyöyhteisössä sen kaikkeentoimintaan. Pitkäaikaiset ristiriitatilanteetaiheuttavat henkilöstön työkyvynheikkenemistä, jopa pitkiäkinsairauspoissaoloja ja niistä luonnollisestiaiheutuvia merkittäviä töidentoimintahäiriöitä ja lisäkustannuksia.Näin ollen on enemmän kuintoivottavaa, että seurakunnatkintyöpaikkoina panostavat tulevaisuudessayhä enemmän toimivan työyhteisönkehittämiseen ja sitä kauttaparantavat työoloja sekä henkistähyvinvointia työpaikoilla.Työsuojelun toimintaohjelma soveltuuhyvin työyhteisön toimivuudenkehittämisvälineeksi. Sen onnistuneentoteuttamisen mukanaon mahdollista saada työyhteisöenenevässä määrin sitoutumaanyhteisiin tavoitteisiin. Toimintaohjelmaon jatkuvasti toteutettava jaaina uudistuva, joten sen seurantavaatii kaikkien mukana oloa. Näinmyös jokaisella ohjelman piiriin kuuluvallaon mahdollisuus vaikuttaaohjelman kautta oman työnsä ja työyhteisönkehittämiseen.Ohjelman sisältöön kuuluu mm.seuraavia asioita: Työnantajan johtoajatusja julistus työsuojelutoiminnantavoitteeksi, työsuojelutoiminnankuvaus, ennakoivan työsuojelunperiaate, työsuojeluorganisaationkuvaus, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaja ohjelmaosanaSanaton kieli kirkossaKari HokkanenTyösuojelutarkastajaaikataulutetut korjaus- ja kehittämistoimenpiteet.Hyvässä työyhteisössä jokainentietää tavoitteet sekä omat ja muidentehtävät. Työnjako on selkeä jaoikeudenmukainen. Yksilön tarpeetotetaan huomioon työtä suunniteltaessa.Terveessä ja tasa-arvoisessatyöyhteisössä ongelmat ratkaistaanyhdessä. Johtamistapa arvostaaihmistä ja työntekijä voi tehdätehtäväänsä koskevia päätöksiä itsenäisestisekä saa palautetta työstään.Työyhteisössä on toimiva tiedonkulkuja vuorovaikutus on avointa.Seurakunta toimivana työyhteisönäon tavoittelemisen arvoinen asia,jolla on paitsi myönteinen vaikutustyöpaikan toimintaan, niin oletettavastimerkitystä myös ympäröiväänyhteiskuntaan.On olemassa kieli, jota voidaan ymmärtää, vaikka sitä eikuulla. On olemassa sanatonta puhetta, sitä ymmärretäänhiljaisuudessa. Sitä ei kuulla korvin, vaan silmin.Mitä kirkon vanha ikiaikainen, maailmanlaajuinen kieli meillepuhuu? Symbolien kielikurssin Opinto- ja koulutuspäivillä Vaasassapitää pastori Helena Turja, Seinäjoen seurakunnasta.14

Millainen Sinä olet ?Kaikissa työpaikkailmoituksissakorostetaan sosiaalisia taitoja. Sosiaalisenhenkilön uskotaan olevansulavakäytöksinen ja taitava smalltalkissa.Sosiaalisessa verkostossahän manipuloi ja hurmaa ihmisiä.Sosiaalinen myy aina ensin itsensä.Hänellä on prostituoidun elämäntapa.Sydämestä ja syvyydestäei ole väliä.Sosiaalisen ihmisen tunnistaa remakastanaurusta, jolla hän osoittaasuosiotaan liittolaisilleen. Sosiaalinentyyppi väläyttää sulavan,teknisen hymyn, mutta osaa myössuuttua vaikuttavasti, jolloin häntäpidetään rohkeana ja avoimena.Sosiaalisena pidetyllä tyypillä onnarsistisia yllykkeitä. Hän ei ole niinvahva, miltä näyttää. Häneltä puuttuuempatian kyky ja myötätuntotoisia kohtaan. Käytös on siksi välineellistäkeikarointia ja vallan halua.Sosiaalista tyyppiä ei kannata kadehtia.Hän ei ole saanut lapsenarakkautta, kuten psykologeilla ontapana sanoa. Tyypin tunnistaa jokoululuokassa, hän häiritsee muitasaadakseen huomiota.Aikuisen sosiaalista tyyppiä eisanota häiriköksi. Isona hän osaaesittää hienostuneesti yhden ihmisenstand-in teatteria.Jos lipevyys on sosiaalisuutta,silloin sosiaalisuus on kaupan käynninväline eikä yhteisön jäsentenvälinen jaettu kokemus. Onko siissosiaalisuutta, jos livertelee vainniiden kanssa, joista on hyötyä?TyyliOminaisuusMillainenSokea alue1. PerfektionistiUudistajaOmantunnontarkkaLaaduntakaajaPerfektionistit ovat realisteja, tunnollisia ja periaatteellisia. He ponnistelevatihanteidensa mukaisesti. Kehittävät itseään ja maailmaa.Huomio suuntautuu oikein tekemiseen ja parannettaviin asioihin.Viha2. AuttajaAntajaUhrautujaHuolehtijaAuttajat ovat lämpimiä, välittäviä ja herkkiä aistimaan toisten tarpeet.He haluavat olla rakastettuja ja arvostettuja. Ilmaisevat positiivisettunteensa. Haluavat saada toisilta tunnustusta.Ylpeys3. SuorittajaMenestyjäUranrakentajaVoittajaSuorittajat ovat energisiä, optimistisia, itsevarmoja, määrätietoisia.He haluavat olla tuottavia ja saavuttaa menestystä. Välttävät epäonnistumisia.Huomio suuntautuu tekemiseen. Oma rooli tärkeä.Petos4. RomantikkoIndivisualistiUneksijaKaipaajaLuovaRomantikot ovat herkkätunteisia, lämpimiä ja havainnoivia. He haluavatilmaista tunteitaan ja etsiä elämän tarkoitusta. Välttävät tavanomaisuutta.Huomio suuntautuu ainutlaatuisuuteen. Kuvittelevat jääneensämuiden hylkäämiksi.Kateus5. TarkkailijaPohdiskelijaHahmottajaOmavarainenTarkkailijoilla on tiedon tarve. He ovat sisäänpäinkääntyneitä, uteliaita,analyyttisiä ja heillä on sisäistä näkemystä. Haluavat tietää jaymmärtää kaikki. Itseriittoisia. Välttävät näyttämästä naurettavilta.Kunnioittavat itsenäisyyttä. Välttävät tyhjyyttä. Tarkkoja reviiristään.Saituus6. KyselijäKyseenalaistajaEpäilijäLuotettavaKyselijät ovat vastuuntuntoisia, luotettavia ja lojaaleja. Tärkeitä perhe,ystävät ja periaatteet. Persoona vaihtelee laajasti varautuneestaja pelokkaasta suorasukaiseen. Omaa kantaansa puolustava. Huomiouhkissa ja epävarmuuksissa.Pelko7. SeikkailijaOptimistiNautiskelijaVisionäärInnostajaSeikkailijat ovat energisiä, eloisia ja optimistisia. Ovat myötävaikuttavia.Tarve olla iloinen ja harrastaa nautittavia. Välttävät kipua jakärsimystä. Heitä kiehtoo mahdollisuudet ja optimistinen tulevaisuus.Hakevat aina vaihtoehtoja.Ahneus8. ItsevarmaJohtajaHaastajaVaikuttajaSuojelijaItsevarmat luottavat tietysti itseensä. He välttävät tuntemasta itseäänheikoiksi ja toisista riippuvaisiksi. He kiinnittyvät vaikutusvoimaanja kontrolliin. Oikeudenmukaisuus on heille tärkeää.Himo9. SovittelijaRauhanrakentajaMukautujaViipyilijäSovittelijat ovat vastaanottavaisia ja hyväluontoisia. He hakeutuvattoisten seuraan. Haluavat ylläpitää rauhaa. Kiinnittävät huomiotatoisten näkökulmiin. Pysyvät itse mieluiten taustalla.Laiskuus15

Suntiot saivat oman oppikirjansaSuntion käsikirja antaa pätevää ammattitietouttaja valmistaa Suntion näyttötutkintoon. Suntion työtehtävätvaihtelevat puutarhanhoidosta kiinteistöjenylläpitoon, mutta työn sydän sykkii jumalanpalveluksessa.Piispa Yrjö Sariola johdattaa jumalanpalveluksensisältöön ja esittelee kirkkorakennuksen ja suntionkirjalliset työvälineet. Perheasiain neuvottelukeskuksenjohtaja Juha Muilu paneutuu vuorovaikutukseentyöyhteisössä sekä suntion tehtäviin johtajana jaihmisten kohtaajana.Kirkon arvorakennukset ovat suntion työpaikkoja.Seurakuntien tekninen isännöitsijä Pekka Kaltiainenopastaa suntion vastuuseen kiinteistöistä. Museoalantutkija Nina Lempa valottaa irtaimiston hoitoa.Ylipuutarhuri Taisto Hietamäki käy läpi hautausmaidenja puistojen hoitoon liittyvät tehtävät eri vuodenaikoina.Lisäksi Suntion käsikirja tarjoaa kattavantietopaketin hyvästä käytöksestä siivoukseen sekätyösuojelusta urkuihin ja kirkonkelloihin.Kirja soveltuu myös suntion läheisille työtovereille,kirkkoherroille ja talouspäälliköille. Seurakunnanluottamushenkilöille kirja avaa mielenkiintoisella jakäytännönläheisellä tavalla seurakunnan työtehtävienulottuvuuksia.16Julkaisija/Tilaukset:Kirkonpalvelijat r.y. - Kyrkotjänare r.f.Puh./Fax: (017) 281 1697, GSM 050 520 7003E-mail: kirkonpalvelijat@kolumbus.fihttp:/www.kolumbus.fi/kirkonpalvelijat.ryPankit: Nordea 202718-136346Sampo Pankki 800015-252706Paino:Kuopion Painotuote Oy, Vuorikatu 42, 70100 Kuopio.E-mail: kuopion.painotuote@kolumbus.fiN:o 2/200249. vuosikertaLehden toimitus:PL 421, 70101 KUOPIOToimitussihteeri Kari HartikainenToimituskunta:Yhdistyksen hallitusSeuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2002.ISSN 0 355-8258