Tulevaisuudessa lienee arkipäivää myösverkossa julkaistavien tieteellisten artikkeleidenlinkittäminen suoraan analyysissakäytettyyn dataan, mikä puolestaan lisäätutkimustulosten vertailtavuutta ja tieteenavoimuutta.NESSTAR mahdollistaaaineiston analyysinja tulostenvisualisoinnin suoraanverkossa.Tuloksia voidaan myös visualisoidaerilaisten palkki- ja piirakkakuvioidensekä regressiosuorienavulla. Jos aineisto vastaa tutkijantarpeita, hän voi siirtää sekä datanettä dokumentaation haluamassaantiedostomuodossa omalle koneelleenjatkoanalyyseja varten.Tekijänoikeuksien, tietosuojanja arkistosääntöjen vuoksi monistaaineistoista on tällä hetkelläNESSTARin kautta saatavilla vainaineistonkuvaus. Luonnollisestikaikkia aineistoja — myös ulkomaistenarkistojen aineistoja — saatieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöönnormaalin lupamenettelynmukaisesti ottamalla yhteyttäFSD:hen. NESSTARin käyttäjäntunnistustoimintoakehitetään kuitenkinjatkuvasti, jotta aineistojenanalysointi ja siirtäminen omallekoneelle tulisi tutkijoille mahdollisimmanvaivattomaksi.NESSTAR toimii myös ”tutkimusapulaisena”.Tutkija voi tallentaahaluamansa hakuehdotNESSTARiin ja saada sitten sähköpostitsetiedot kaikista uusista ehdottäyttävistä tietokantaan tallennetuistaaineistoista. Käytössä onmyös Internet-selaimista tuttu kirjanmerkkitoiminto(bookmark),jonka avulla voi luoda nopeanlinkin haluamiinsa hakuihin, aineistoihin,taulukoihin tai kuvioihin.TulevaisuusUseat <strong>tietoarkisto</strong>t eri puolilla maailmaaovat sitoutuneet tallentamaanDDI-suosituksen mukaiset aineistonkuvauksensaNESSTARin tietokantaan.Tällä hetkellä NESSTARon paljolti vielä koekäytössä ja senaktiivinen kehitystyö jatkuu. Explorerinversio 2.0 on tarkoitus julkaistamarraskuussa. Samalla julkaistaanmyös NESSTARin kevyempiversio NESSTAR Light,joka mahdollistaa hakujen tekemisensekä aineistojen kuvailutietojentarkastelun www-selaimella.Uusia NESSTAR-projektinosaltaan herättämiä hankkeitaovat esimerkiksi eurooppalaisetFASTER (Flexible Access toStatistics, Tables and ElectronicResources) ja LIMBER (LanguageIndependent Metadata Browsing ofEuropean Resources). Jatkoprojektientavoitteina ovat mm. käyttäjänmuunneltavissa oleva järjestelmäerityyppisten datojen hakemiseensekä monikielinen tesaurus.Tulevaisuus näyttää siis valoisaltasekä tutkijan ja tiedeyhteisönettä NESSTARin kannalta. Erilaisetkansainväliset hankkeet — mukaanlukien DDI ja NESSTAR —helpottavat huomattavasti sekäkansallisten että kansainvälistentutkimusaineistojen saamista tutkimus-ja opetuskäyttöön. Tulevaisuudessalienee arkipäivää myösverkossa julkaistavien tieteellistenartikkeleiden linkittäminen suoraananalyysissa käytettyyn dataan,mikä puolestaan lisää tutkimustulostenvertailtavuutta ja tieteenavoimuutta.14
XML ja DDI-DTDXML (Extensible Markup Language)on dokumenttirakenteidenmäärittely- ja esitystapakieli, jokaon tarkoitettu rakenteisen informaationtallennukseen ja jakeluunverkossa. XML tarjoaa laitteisto- jaohjelmistoriippumattoman menetelmäntietojen hallintaa varten.Yksittäisessä XML-dokumentissasallitut elementit (dokumentinosat, esimerkiksi otsikot, listatjne.) ja niiden väliset suhteet, järjestysja toistettavuus määritelläändokumenttityyppimäärittelyssä eliDTD:ssä (Document Type Definition).DTD:n tekijä päättää millänimillä dokumentissa esiintyviäelementtejä kutsutaan ja millätunnisteella elementin alkaminen jaloppuminen dokumentissa ilmaistaan.Yhteiskuntatieteellisen <strong>tietoarkisto</strong>naineistonkuvaukset tehdäänDDI-komitean kehittämänDTD:n mukaisesti XML-kielellä.Tällaiset rakenteiset aineistonkuvauksetmahdollistavat tehokkaathaut ja hyvät hakutuloksetsekä erilaisten julkaisujen (Internetsivut,painetut aineistoluettelot)helpon ja nopean tuottamisen.KirjallisuuttaMusgrave, Simon: Making data visible: an introduction to theNESSTAR client software. The Data Archive Bulletin, September1999. Saatavana myös Internetissä osoitteessaftp://www.data-archive.ac.uk/bulletin/sep99bull.docMusgrave, Simon ja Ryssevik, Jostein (2000): NESSTAR.Networked Social Science Tools and Resources. Final Report.Saatavana myös Internetissä osoitteessahttp://www.nesstar.org/papers/NesstarFinalReport.pdfRyssevik, Jostein ja Musgrave, Simon: The Social Science DreamMachine: Resource discovery, analysis and delivery on the Web.Paper given at the IASSIST Conference, Toronto, May 1999.Saatavana myös Internetissä osoitteessa http://www.nesstar.org/Musgrave, Simon ja Ryssevik, Jostein: Beyond NESSTAR:FASTER access to data. Draft of paper presented at IASSISTConference, Chicago, June 2000. Saatavana myös Internetissäosoitteessa http://www.nesstar.org/NSD Newsletter 3/1999. Saatavana myös Internetissä osoitteessahttp://www.nesstar.org/Lisätietoa InternetissäNESSTARin suomenkieliset asennus- ja käyttöohjeet:http://www.fsd. uta.fi/nesstarohje/nstarohje0.htmlNESSTAR: http://www.nesstar.org/CESSDA: http://www.nsd.uib.no/Cessda/DDA: http://www.dda.dk/NSD: http://www.nsd.uib.no/UK DA: http://www.data-archive.ac.uk/ICPSR: http://www.icpsr.umich.edu/DDI: http://www.icpsr.umich.edu/DDI/XML: http://www.w3.org/XML/FASTER: http://www.faster-data.org/LIMBER: http://www.fsd.uta.fi/hankkeet/LIMBER/Dublin Core: http://www.lib.helsinki.fi/dublin_core/Cheshire-hakukone: http://cheshire.lib.berkeley.edu/TIETEENTEKOVERKKOONJostein Ryssevik vieraili SuomessaCESSDAn seminaarissa.Suomessa CESSDAn asiantuntijaseminaarissavieraillutnorjalainen JosteinRyssevik on yksi NESSTARinkehittäjistä. Hän pohti seminaarissamm. Internetin vaikutusta yhteiskuntatieteelliseentutkimukseen jasen käytäntöihin.— Rajat tutkijan, kustantajanja lukijan välillä ovat hämärtymässä.Tutkija voi itse julkaista artikkelinsaInternetissä ja lukijalle voidaanantaa mahdollisuus analysoidavälittömästi artikkelin taulukoihinliittyviä aineistoja esimerkiksijuuri NESSTARin kautta. Lukijavoi myös tehdä helposti jatkoanalyysejaja antaa palautetta tutkijalle.Tutkimustieto kumuloituu aikaisempaahelpommin ja nopeammin.Tämä ei kuitenkaan Ryssevikinmielestä vielä riitä. Puhuessaantulevaisuudesta hän käyttääusein sanaa ”hyperlinkki”.— Jokaiseen aineistoon liittyysuuri määrä inhimillistä pääomaa,jonka saaminen tiedeyhteisön käyttöönedistäisi tutkimusta merkittävästi.Hyvän metadatasysteemintulisikin tarjota linkkejä myös aineistojenkäyttäjiin ja asiantuntijoihin.Unelmana onkin järjestelmä,jonka avulla voitaisiin linkittää toisiinsaaineistot, metadata, inhimillinenpääoma ja erilaiset tutkimusmenetelmät.Näin yksittäinen tutkijalöytäisi haluamansa tiedon nopeastija helposti kieli- ja kansallisuusrajojenyli. Näitä ongelmiayritämme osaltamme ratkaistaFASTER-projektissa.15