PDF-tiedostona - Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto - Tampereen ...

Laadullisenaineiston jäljilläLaadullisia aineistoja onSuomessa kerätty erityisestiparin viime vuosikymmenenaikana valtava määrä.Missä se kaikki on juuri nyt?Arkistoituna yliopistoissa ja tutkimusyksiköissä?Osa ehkä. Suuriosa voi olla myös epämääräisinäpaperipinoina ja laatikoina laitostenyleisvarastoissa hylättyjen atklaitteidenkanssa. Ehkä osa tutkijoistaon vienyt tai “arkistoinut”aineistonsa kotiinsa, ehkä mökilleen.Ikävä kyllä, hyvin iso osatutkimusaineistoista on varmastimyös jo hävitetty tai niin hajallaanja sekaisin, että niiden järjestäminenasianmukaista säilytystä jamahdollista uudiskäyttöä vartenvaatisi erilliset resurssit.Mitä merkitystä tai arvoa tällaisillaaikoinaan kerätyillä aineistoillaon? Arvon määrittäminen tutkimuksellisestion vaikeaa, mutteimahdotonta. Sitä voi yrittää vaikkapaeläytymällä tutkijaksi, jokaanalysoi perheen kulttuurisia merkityksiäSuomessa. Perheen merkityksessätapahtuneita muutoksiaparin viime vuosikymmenen aikanavoi tietysti tutkia perehtymälläaikaisempiin tutkimuksiin ja erilaisiinkulttuurituotteisiin. Mutta varmastiyhtä kiinnostavaa — jopajännittävämpää — olisi saada nyttutkimusta varten kerätyn aineistonrinnalle joku aikaisempi juuri tätätematiikka käsittelevä haastatteluaineistokahden vuosikymmenentakaa. Sosiaalisen ja kulttuurisenmuutoksen tutkiminen eri aikakausienhaastatteluaineistoja vertaamallatoisi varmasti valmiiden kulttuurituotteidentutkimisen rinnallepoikkeavia, myös uusia näkökulmiasosiaalisten ja kulttuuristenmuutosten ymmärtämiseen. Toisinaantutkimuksen kysymyksenasettelu saattaa terävöityä huomattavasti,kun siihen sisällytetäänajallista vertailua varhaisempien aineistojenanalyysin avulla. Joskustaas varsin pienillä rahallisilla jaajallisilla investoinneilla saatavavalmis rinnakkaisaineisto tuo huomattavansisällöllisen lisän tutkimukseen.Silti meillä ei tutkimusaineistojapidetä tiedeyhteisön yhteisenäresurssina.Laadullisten aineistojen koordinoituuudiskäyttö on suhteellisenuusi ajatus paitsi Suomessa, myösmuualla Euroopassa. Poikkeuksenaon Essexin yliopiston sosiologianlaitoksen yhteydessä sijaitsevaQualidata, jossa on luotu aineistojensäilyttämisen, arkistoinnin,jakamisen ja uudiskäytön uuttatutkimuskulttuuria 1990-luvultalähtien.Qualidata:pioneeriyksikköSosiaalitieteiden laadullisten aineistojenarkistoinnin ja uudiskäytönkoordinoinnin yksikkönä toimivaQualidata perustettiin 1994. Senrahoittaja ja alulle saattaja on ollutBritannian sosiaalitieteiden päärahoittaja,Economic and SocialResearch Council eli ESRC, jokasaattoi alulle myös kvantitatiivistenaineistojen arkistoinnin ja uudiskäytön1960-luvulla. Kvantitatiivistenaineistojen arkisto onkin ollutyksi keskeinen yhteistyökumppanilaadullisten aineistojen arkistoinninkehittämisessä.Qualidata aloitti toimintansakartoittaen merkittäviä sosiaalitieteidenlaadullisia aineistoja, jotkaolivat teillä tietymättömilläarkistoimattomina ja osa myös vaarassatuhoutua. Arkistoitaviksi jauudiskäyttöön annettaviksi saatiinjo ensimmäisellä kartoituskierroksellakymmeniä kokoelmia, muunmuassa Peter Townsendin, RayPahlin ja George Brownin kattavataineistot. Nykyisin Qualidatanaineistokokoelmien joukossa onmyös Suomessa työelämän tutkimuksenklassikkona tunnetun TheAffluent Worker -tutkimuksen laadullinenaineisto. Parhaillaanarkistointi- ja kuvailuprosessi onmeneillään Tavistock Instituutinaineistoista, joita on kerätty senperustamisesta eli aina vuodesta1946 alkaen.Qualidatan tehtäviin kuuluvatsopivan arkisto- tai säilytyspaikanetsiminen, aineiston arkistointiprosessinohjaaminen ja sen jälkeenaineiston dokumentointi eli aineistoakoskevien tietojen kuvailu tietokantaan.Tietokannasta löytyvät tällähetkellä tiedot yli sadasta aineis-Arja Kuula16