4 tavoitteet - Lapua

Mäkelininkatu 17 A,
90100 Oulu
Puh.010 2414 600
Fax 010 2414 601
etunimi.sukunimi@airix.fi
KESKUSTAN LIIKE- JA ASUINALUE
KESKUSTAAJAMAN ASUIN- JA
TYÖPAIKKA-ALUE
LAPUA
OSAYLEISKAAVOJEN
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
JA TAVOITTEET
LAPUAN KAUPUNKI
Vireilletulosta on ilmoitettu 16.11.2009
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x xx §

tyhjä sivu

Sisällysluettelo
1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 2
2 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................... 3
3 SELVITYKSET .................................................................................................................. 4
3.1 Selvitystarpeiden rajaus .............................................................................................. 4
3.2 Selvitysmenetelmät ..................................................................................................... 4
3.3 Tiivistelmät selvityksistä .............................................................................................. 4
3.3.1 Maisemarakenne ja maisemakuva ................................................................... 4
3.3.2 Luontoselvitys ................................................................................................... 7
3.3.3 Muinaisjäännösinventointi ................................................................................. 9
3.3.4 Kaupunkirakenne ja -historia ............................................................................ 9
3.3.5 Kulttuuriympäristöselvitys ............................................................................... 11
3.4 Suunnittelutilanne ..................................................................................................... 13
3.4.1 Nykyinen kylä- ja kaupunkikuva ..................................................................... 14
3.4.2 Liikenne .......................................................................................................... 15
3.4.3 Yhdyskuntatekniikka ....................................................................................... 15
3.4.4 Maanomistus .................................................................................................. 16
3.4.5 Suunnittelutilanne ........................................................................................... 17
3.4.6 Väestö ja asuminen ........................................................................................ 23
3.4.7 Elinkeinot ja työpaikat ..................................................................................... 25
3.4.8 Virkistys ja vapaa-aika .................................................................................... 30
4 TAVOITTEET .................................................................................................................. 31
4.1 Tavoitteet ja mitoitus ................................................................................................. 32
4.1.1 Alueidenkäytön strategiassa ja valtuustoseminaarissa asetetut tavoitteet ...... 32
4.1.2 Osallisten eli alueen asukkaiden tavoitteet ..................................................... 34
4.2 Tavoitteiden julkinen käsittely .................................................................................... 35
4.3 Päätös tavoitteista ..................................................................................................... 35
1

1 JOHDANTO
2
Kaavoituksen tarve on tullut esille Lapuan kaupungin odotettua voimakkaamman
kasvun takia. Yleiskaavatyön pohjaksi laadittiin alueidenkäytön
strategia. Suurimmalla osalla suunnittelualueesta on voimassa
2000-luvun alussa laadittu Lapuan keskustan osayleiskaava.
Ennen suunnittelutyön käynnistämistä laaditaan ympäristöselvitykset
suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi.
Suunnittelualueelta on laadittu aihepiireittäin, asiantuntijoiden tekemät
erilliset perusselvitysraportit karttoineen. Selvitykset kattavat kaikki
kolme osayleiskaava-aluetta.
• Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys, AIRIX Ympäristö 2009.
• Muinaisjäännösten arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy 2009
• Kulttuuriympäristöselvitys, Eija-Liisa Kangas, Lapuan kaupunki
2009-2010. Raportti 16.3.2011.
• Luontoselvitys, Ramboll Oy 2009-2010. Raportti 31.1.2011.
Oulussa 1.6.2011
Riitta Yrjänheikki Iikka Ranta
arkkit. SAFA, YKS-177 arkkit. SAFA, YKS-298

2 LÄHTÖKOHDAT
Alueelle on laadittu vuonna 2008-2009 Alueidenkäytön strategia 2025.
Hyväksytty Lapuan alueidenkäytön strategia tähtää tulevaisuuteen – Lapuan säilyttämiseksi
houkuttelevana, elinvoimaisena ja itsenäisenä, monipuolisten palvelujen, työnteon ja asumismahdollisuuksien
paikkakuntana. Strategia tarjoaa mahdollisuuksia kasvulle ja tukee
osaltaan samaan aikaan laadittavaa Seinäjoen seudun rakennemallityötä.
Lapualla tarkoituksena on strategiatyön kautta varautua tulevien vuosien muuttuvaan tilanteeseen
ja ohjata kaavoitusta. Tavoitteena on lisätä Lapuan väkilukua, luoda uusia työpaikkoja
ja vilkastuttaa alueen elinkeinoelämää. Väestön- ja työpaikkojen kasvu luo tarpeita
suunnitella asumisen laajenemissuuntia, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista sekä liikenneverkkoa
uudesta näkökulmasta. Strategia on raami, jolla voidaan ohjata yksityiskohtaisempaa
maankäytön suunnittelua (kaavoitusta), investointeja ja erilaisia kehityshankkeita.
3

3 SELVITYKSET
3.1 Selvitystarpeiden rajaus
Kaavatöissä hyödynnetään ja täydennetään alueella aiemmin, mm. Lapuan keskustan
yleiskaava 2001:n ja muiden kehittämis- ja suunnittelutöiden yhteydessä tehtyjä selvityksiä.
Lisäselvityksistä sovittiin 1. viranomaisneuvottelussa. Luonnonympäristöä koskevia vanhoja
selvityksiä tulee täydentää ja kulttuuriympäristöistä olevat lukuisat selvitykset tulee koota ja
tehdä niistä johtopäätökset.
3.2 Selvitysmenetelmät
Perus- ja ympäristöselvityksissä kartoitetaan kaupunki- ja maisemakuva, rakennettu
ympäristö ja kulttuuriympäristö, luonto- ja maisematekijät, asumisen alueet ja väestörakenne,
palvelut ja työpaikat, liikenne ja tekninen huolto, ympäristön häiriötekijät, maanomistus ja
suunnittelutilanne.
Kaavoittajakonsultin asiantuntijat tekevät kaupunki- ja maisemakuvaselvityksen
maastokäyntien ja hyvän paikallistuntemuksen avulla. Maisemaselvityksen on tehnyt
maisema-arkkitehti yo. Anu Lämsä ja kaupunkikuva-analyysin arkkitehti Iikka Ranta.
Kaupunki on toimittanut konsultille perustietoja asumisesta, työpaikoista, elinkeinoista,
liikenteestä ja virkistyspalveluista sekä suunnittelutilanteesta. Perustiedot asutuksesta ja
elinkeinoista on koostanut maantieteilijä Johanna Lehto, osin jo strategiavaihetta
työstettäessä.
Luontoselvityksen täydennyksen kaupunki on tilannut aiemman yleiskaavan
luontoselvityksen tekijältä Ramboll Oy:ltä, jossa selvityksen ovat tehneet Ville Yli-
Teevahainen , Petri Hertteli ja Teppo Lehtola. Maastossa käytiin valikoiduilla alueilla eri
vuodenaikoina. Luontoselvitysraportti valmistui tammikuussa 2011.
Kulttuuriympäristöselvityksen tekijäksi kaupunki on palkannut Eija-Liisa Kankaan, joka on
koonnut ja täydentänyt olevaa aineistoa syksyllä 2009 ja vuoden 2010 kuluessa. Lisäksi on
tehty maastotarkistuksia ja täydennysinventointia. Lopuksi alueet ja kohteet arvotettiin
yhdessä maakuntamuseon rakennustutkijan kanssa. Raportti valmistui maaliskuussa 2011.
Aineisto on laitettu valtakunnalliseen Kioski-tietokantaan.
Muinaisjäännösinventopinti tehtiin 2009. Sen tekivät Mikroliitti Oy:ssä Timo Jussila ja tapani
Rostedt. Työ tehtiin kahdessa vaiheessa, marraskuussa 2009 ja keväällä 2010.
3.3 Tiivistelmät selvityksistä
3.3.1 Maisemarakenne ja maisemakuva
Lapua kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun
1
. Aluetta kuvaillaan sedimenttien kattamien viljavien jokivarsien maisemaksi, joka avautuu
tasaisena lakeutena. Alueella tyypillisimpiä vesistöjä ovat joet, Lapuanjoki ja Nurmonjoki,
joihin liittyy runsas tulviminen.
Itä- ja eteläosiltaan Lapuan maisema muuttuu vaihettumisvyöhykkeeksi, joka on pienipiirtei-
2
sempää maisematilojen selännettä ja lakeutta välittävä siirtymätyyppi.
1
Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I.
Mietintö 66/1992
2
Maakuntasuunnitelma
4

Alavan alueen korkeus merenpinnasta on noin 30-40 m. Jokilaaksoa rajaavat kalliosydämiset
selänteet: Ritamäki, Jouttikallio, Kivimäki ja Simpsiö. Selänteet nousevat 80 metriin ja maamerkki-Simpsiö
peräti 130 metriin. Maaperä selänteiden välissä on hienjakoista savea, silttiä
ja hietaa. Lapuanjoen koskia ovat Huhdankoski, Tampparinkoski ja Lankilankoski. Jokiin
liittyy runsas tulviminen. Jokirannoille on rakennettu 1960-luvulla penkereet tulvien hillitsemiseksi.
Maiseman erityisalueita ovat Kaaranmännikön kanjoni ja koskiosuudet sekä jokien liittymäkohta
keskustassa.
Maisemakuva koostuu viljelysmaasta, joesta, metsästä ja suosta. Joet rantapuustoineen
muodostavat maisemakuvan selkärangan. Pellot ja joki ovat läsnä myös aivan keskustassa.
Jokilaaksoissa peltolakeudet asutussaarekkeineen ja tiukasti rajautuvine näkymineen luovat
maisemakuvasta viihtyisän ja tasapainoisen. Jokien molemmin puolin löytyy vielä perinteistä
pohjalaista nauhakylärakennetta. Pihapiirien puutarhakasvillisuus on rehevää ja toimivat
maatilat piristävät nauhakylän yhdyskuntarakennetta. Jokirantojen maisemakuva on yhtenäinen
ja kaunis.
Lapualle ulottuu Lapuan–Kauhavan Alajoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 3
. Se on
laaja, erittäin edustava viljelykäyttöön otettu tasanko, ”latomeri”. Ladot ovat tasaisen lakeusmaiseman
kiinnekohtia. Aukion eteläpäässä on maakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys,
Simpsiön vuori.
Kaaranmännikön kanjoni, vanha jokiuoma
Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ovat Nurmonjokilaaksi ja Lapuanjokilaakso
Lankilankoskelta Mäkelänkoskelle. Maamerkkejä ovat Simpsiövuori mastoineen, peltolakeuksien
viljasiilot ja keskustan korkeat rakennukset. Upeita näkymiä avautuu rantateiltä yli
peltojen ja keskustassa silloilta jokilaaksoon.
Maisemallisesti merkittäviä alueita ovat 1.Poutun ja Kiviristin peltoaukea, 2. Nauhakylät jokien
molemmin puolin ( Alapää, Ilkka, Alanurmo), 3. Isoluoman peltoaukea, 4. Nurmonjoki-
3
Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän
mietintö II. Mietintö 66/1992
5

laakson mäkiset peltoaukeat, 5Nurmonjoen ranta-alue, 6. keskustan rantavyöhyke, 7. kosket,
8.Lapuanjoen laakson peltomaisema Tiistenjoen suuntaan ja 9. Ritamäen metsäalue. (numerot
viittaavat viereiseen karttaan)
Maisemakuvallisia ongelmia ovat rakennustyylien ja mittakaavan ristiriidat ja isot
sähkölinjat. Maisemallisesti kehitettäviä alueit ovat Kiviniemi, Saarenkankaan itäpuoli,
valttien varsi Ritakalliolla ja risteysalueilla sekä Huhdanneva.
6

3.3.2 Luontoselvitys
Lapua sijaitsee keskiboreaalisella havumetsävyöhykkeellä, joka on vaihettumisvyöhyke Etelä-
ja Pohjois-Suomen välillä. Alueella kohtaavat sekä eteläiset että pohjoiset kasvilajit ja
kasvillisuustyypit. Lapualla sijaitsee kolme Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta: Simpsiö,
Peränevanholma ja Järvinevan metsä.
Lapua on vähävesistöinen. Suunnittelualueen läpi virtaa Lapuanjoki ja Nurmonjoki. Jouttikallion
laella on Jouttilampi ja suunnittelualueen pohjoiskulmalla Voitilanjärvi.
Suunnittelualueen länsilaidalla sijaitsee Saarenkankaan I-luokan pohjavesialue, joka ulottuu
Härsilän alueelta Simpsiövuoren juurelle ja siitä Ala-Nurmoon saakka.
Vallitsevana metsätyypinä on kuivahko kangas ja tuore kangas. Vanhoja luonnonmetsiä alueella
ei juurikaan ole jäljellä. Ritamäellä ja Jouttikalliolla vallitsevat laajat kallioiset alueet,
joissa metsät ovat kuivaa kangasta tai karukkokangasta. Kuusikkoiset kankaat sijoittuvat
alavammille kohdille ja rajoittuvat usein peltoihin. Suot ovat pääosin ojitettuja, karuja isovarpu-
ja rahkarämeitä tai pienialaisia korpia.
Metsälain 10§:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: noro ja tuore lehtolaikku
Ritamäen Pajalankalliolla, Jouttilammen rantaluhta, Simpsiön noro ja lähteinen korpi, Kakuliskepin
tuore lehtolaikku ja kalliojyrkänne. Lisäksi selvitysalueella on runsasti kalliota, joista
osa voidaan luokitella paikallisesti merkittäviksi kohteiksi. Kivimäen kalliot ovat lähes luonnontilassa
ja osa puustosta yli 150-vuotista männikköä. Ritamäen kalliot sisältävät avohakkuualueita
ja kiviaineksen ottoalueita ja ovat luonnonpiirteiltään muuttuneita.
Jokivarsia reunustavat kapeat lehtipuuvyöhykkeet laajenevat paikoin rantalehdoiksi ja tulvalehdoiksi.
Alueilla on merkitystä maisemakuvassa sekä ekologisena vyöhykkeenä. Tulvalehdoissa
esiintyy selvitysalueen monimuotoisinta kasvillisuutta. Paikallisesti merkittäviä kohteita
ovat myös metso-ohjelman mukaiset alueet, joita ovat metsäiset kalliot, jyrkänteet, louhikot.
Kangaskorpia, pienialaisia kosteita painautumia ja soistumia on Huhdanmäen luoteispuolen
vanhassa metsässä. Vesilain mukaisia suojelukohteita ovat Simpsiön pohjoispuolella
luonnontilainen noro ja luonnontilaisen kaltainen lähde.
Nurmonjokilaakson peltoaukea, taustalla Simpsiön vuori.
7

Pellot ovat tehokkaassa viljelykäytössä. Perinnebiotooppeja löytyy vielä parilta alueelta:
Huhdan niitty Huhdanmäellä, Jänismäen haka ja Rinta-Klemettilän haka Kortesojalla.
Alueella esiintyy liito-oravaa 9:llä eri alueella, jotka keskittyvät Jouttikallion rinteeseen, Kiviniemeen,
Huhdanmäelle ja Ritamäelle. Koskialueella on havaittu saukko. Lepakoita, pohjanlepakkoa,
havaittiin pääosin samoilla alueilla kuin liito-oravia.
Linnuston kannalta arvokkaita alueita ovat jokilaaksot peltoineen, missä havaittiin 314 pesivää
paria / km 2 . Etenkin Kaaranmännikön jyrkät, lehtomaiset rinteet pitävät sisällään monipuolisen
lajiston. Lankilankoskessa on havaittu koskikara. Jouttilampi on monelle vesilintulajille
sopiva ja rauhallinen pesimäympäristö. Kiviniemen jätevesiallas on monien kahlaajalajien
suosima muutonaikainen levähdyspaikka samoin kuin sen pohjoispuolella aukeava Löyhinginneva,
joka kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin. EU:N lintudirektiivin I lajeja havaittiin
viisi, samoin Suomen erikoisvastuulajeja. Uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja ei
esiintynyt.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita ovat liito-orava-alueet, Kaaranmännikön
joenvarsilehto, muut lehtolaikut ja metsälakikohteet, Jouttilampi, Koivulanluoman peltoalue,
Lapuanjoen kosket ja kallioalueet. Jokivarret tulvavyöhykkeineen muodostavat ekologisen
käytävän.
8

3.3.3 Muinaisjäännösinventointi
Suunnittelualueelle tehtiin muinaisjäännösinventointi vuonna 2009. Esihistoriallisia
asuinpaikkoja voi löytyä peltoalueiden laidoilta noin 40 mpy sekä keski- ja vanhempaa
kivikautta jokilaaksoa ympäröivien mäkien rinteiltä. Alueelta tunnettiin ennestään
5 kivikautista asuinpaikkaa joista neljä Ruhassa. Tässä inventoinnissa löytyi 7
kivikautista asuinpaikkaa (33 Viertola Ränkimäellä) ja keskustan kaakkoispuolella
mäkialueella Jouttikalliolla (35-36 Jouttikallio, 37-40, Kivimäki). Lisäksi havaittiin
tunnistamaton kivirakenne (46 Kiviniemi) ja kiviaita (48 Tervasmäki).
Lapuan alueella on ollut yli 300 tervahautaa, joista tutkimusalueella on jäljellä enää
4 kpl, ”mikä korostakoon niiden arvoa”. Kaksi hauta sijaitsee Jouttikallion kaakkoispuolelle,
kolmas Ritamäen koillispuolella ja neljäs (45 Huhta) Simpsiön pohjoispuolella.
Sotahistoriallisia kohteita alueella ei ole.
Vanhasta tiestöstä on jäljellä katkelmia. Selkein ja pisin on Ritamäeltä pohjoiseen
kulkeva Kauhajoki-Ilmola tie, jota voisi käsitellä muinaisjäännöksenä. Lisäksi on säilynyt
pätkä Saarenpääsyä länteen Ylistaroon menevää tietä
3.3.4 Kaupunkirakenne ja -historia
Lapua on osa Seinäjoen seutukuntaa yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan, Nurmon,
Seinäjoen ja Ylistaron kanssa. Lapuasta on tullut kirkkopitäjä 1581, maalaiskunta
1865 ja kauppala 1964. Kaupunkioikeudet Lapua sai 1977. Lapuan keskustaajama
on muodostunut Lapuanjoen ja Nurmonjoen risteyksen tuntumaan, jokilaakson
hyville viljelysmaille.
Lapua on kuulunut Kyrön pitäjään ja seurakuntaan. Varhaisin asutus muodostui jokien
risteykseen kirkon tienoille 1400-luvulla. Alueella on ollut vain kaksi ryhmäkyläksi
luokiteltavissa olevaa kylää: kirkonkylä ja Saarenkylä. Joki oli pitkään tärkein
kulkureitti, jota pitkin mm. terva kuljetettiin rannikon satamiin. Varhaisimmat tiet seurailivat
jokia. Rautatieliikenne alkoi Lapualla 1885.
Asukkaat saivat toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjanhoidosta ja tervanpoltosta.
Vuonna 1413 Lapualla oli noin 10 taloa ja 1546 jo 68 taloa. Alueen asutus koostui
pääosin yksittäistaloista. Vanhimmat asuinpaikat ovat rakennetuilla alueilla tai edelleen
käytössä tilakeskuksina (Turja, Liuhtari, Huhtala, Viitala, Sippola ja Kojola).
Vauraimpiin taloihin kuului jopa 30 ulkorakennusta. Keskustan itäpuolella Huhtalankoskessa
on ollut 1600-1700 luvuilla useita myllyjä ja edelleenkin yhden myllyn rapistuvat
rakennukset. Muita myllyihin liittyviä rakenteita ei ole jäljellä.
1800-luvun lopulle tultaessa asutus oli laajentunut jokivarsille taloryhmiksi, paikoin
lähes yhtenäisiksi nauhakyliksi. Kauppojen perustamisen myötä kirkon ja pappilan
ympäristö eli Isokylä tiivistyi ja alue alkoi erota yhä selvemmin ympäröivästä maaseutualueesta.
Vuosikymmenien kuluessa Isokylästä muodostui kauppalan, myöhemmin
kaupungin keskusta.
Joen risteyksessä ovat olleet vanhat kirkot, joista ensimmäinen vuonna 1558 rakennettu
sijaitsi Turjan töyräällä, toinen nykyisen matkailupuutarhan alueella ja viides,
Engelin 1827 suunnittelema kirkko nykyisellä paikallaan.
Ennen 1900-lukua rakennettua rakennuskantaa on jäljellä vain kirkon ympäristössä
joen molemmin puolin. 1900-luvun alkupuoli oli voimakasta kaupungistumisen aikaa
ja keskustan Kauppakadun elinkeinoelämä oli vilkasta. Ensimmäinen asemakaava
olikin kaupunkimainen. Aikakauden edustavimpia rakennuksia ovat kaupungintalo,
nuorisoseurantalo ja patruunatehdas. Myös Siirilän asuinalue rakentui noihin aikoihin.
9

10
Sotien jälkeen Lapuasta tehtiin kauppala 1964 ja kaupunki 1977. Jälleenrakennuskauden
asuinrakentaminen kohdistui edelleen Siirilään, Honkimäelle, Koskikylään,
Huhtalaan ja Koveroon. Koulurakennuksia laajennettiin ja perustettiin uusia oppilaitoksia.
Kauppakatu kehittyi ja liikenne oli vilkasta. Väkiluku oli korkeimmillaan 1960luvulla.
Palvelujen kehittyessä tarvittiin uusia kerrostaloalueita kuten Kiviristi, koulujen
laajennuksia, uimahalli ja virastotalo.
Rakentamisen mittakaava suureni ja moderni rakentamistyyli, laatikkomainen funktionalismi
ilmeni mm. kaupparakennuksissa. Perinteinen kaupunkirakenne alkoi rikkoutua.
Asutus ja palvelut hajautuivat kaupunginosiin, jotka ovat Lapualla kuitenkin
hyvin lähellä keskustaa. Terveys- ja hoivapalvelut sijoittuivat Liuhtarin kaupunginosaan
ja pienyritykset levittäytyivät pääteiden varteen Alangon alueelle. Lämpövoimala
rakennettiin 2000-luvulla radan taakse keskustaan ja tilaa vievän kaupan toi
minnot ovat siirtymässä Honkimetsän kauppakeskukseen ohikulkutien varteen.
Vanha keskusta on kuitenkin säilyttänyt elinvoimaisuutensa ja siellä on selkeitä toiminnallisia
ja rakenteellisia aluekokonaisuuksia kuten kirkon ja patruunatehtaan ympäristöt,
kauppakadun varsi, keskustan puistoakseli ja jokirannan vehreä puistovyöhyke.
Selkeitä reittejä ovat vanhat rantatiet, jonka osa kauppakatu on. Uudempi
päätieverkko tukee hyvin alueiden toimintoja. Alueella on myös paljon avoimia näkymäpaikkoja,
kun peltojen yli avautuu keskustassa lähinäkymiä ja sivummalla rauhoittavia
pelto- ja jokinäkymiä. Maiseman ja rakenteen vaihtelevuus onkin yksi alueen
vetovoimatekijöistä.
Toiminnallisia solmukohtia ovat pääteiden risteysalueet ja maamerkkejä/ nähtävyyksiä
vanhat rakennukset kuten kirkko, kaupungintalo ja asemanseudun korkeat siilot.
Hoitamattomia, keskeneräisiä alueita on ratapihan ympäristössä.

Lapuan tuomiokirkko on perinteinen maamerkki, jonka kanssa uudempi korkea rakentaminen kilpailee huomiosta.
(kuva Anne Ojanperä).
3.3.5 Kulttuuriympäristöselvitys
Suunnittelualueelle laadittiin kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden ja kohteiden inventointi
vuosina 2009-2010 kaupungin toimesta.
Rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnallisesti arvokkaita alueita Lapualla on kolme: Lapuan
tuomiokirkko ympäristöineen, Lapuan rautatieasema ja Lapuan patruunatehdas eli
Vanha Paukku.
- Kirkon alueeseen kuuluvia rakennuskohteita ovat Lapuan tuomiokirkko, Virranniemen
pappila, entinen apteekki, seurakuntatalo, Entinen Ylängön talo, Raparanta, 50-luvun asuintalo,
Hautanen, Jokilaakson matkailupuutarhan alue, Alajoki eli Filpula, ja Herättäjän toimitalo
eli Kosola.
11

- Rautatieaseman alueeseen kuuluvat rautatieasema ja Ratapolun kolme asuintaloa piharakennuksineen.
- Patruunatehtaan alueeseen kuuluvat ruokala, isotehdas, lämpökeskus, paja, makasiini,
muuntaja, työkalutehdas, lataamo, lyijylankaosasto/ampumaradat.
-
Maakunnallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia ovat Siirilän asutusalue, Koulualue, Simpsiön
hautausmaa kappeleineen, Talvitien taloryhmä Lapuanjokivarressa, Nuorisotalo, Lahden
maatilapihapiiri, Lapuan kaupungintalo, Kiviristin muistomerkki, Riippusilta, Antila, Honkimäki
ja Annalan teollisuusalue.
Paikallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia on 5 kpl: Saaren taloryhmä, Siirilän eteläosa,
Tikantien alue, Huhtalantie eteläpuolinen omakotialue ja Honkimäen omakotialue.
Paikallisesti merkittäviä pihapiirikohteita ovat Jukantupa, Marttala, Poutuntie 26, Ilkan pihapiiri,
Ritamäen koulu, Ritamäen lava, Latomäen sähkön talo, S-kaupan viljavarasto ja varastorakennus,
Suutalan-Honkalan pihapiiri, Teorantien kerrostalot, Laitisen paja, Ränkimäen ulkomuseoalue,
Liuhtarin koulu, Ketolan taloryhmä, Hantulan taloryhmä, Vähämäki, Siiriläntie
5, Siiriläntie 9, Siirilän pappila, Marielund, Vaurio, Lapuan ensimmäisen kirkon muistomerkki,
Vasunmäentie 92 ja 94, Saarenkankaan pumppauskoppi, Poutun koulu, Ala-Annala, Lankilankosken
mylly, Alanurmon koulu, Rinta-Klemettilä ja Kaara.
12

3.4 Suunnittelutilanne
Lapuan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla valtateiden 19, 16 ja 66 varrella. Lapualta on
matkaa Helsinkiin 380 km, Vaasaan 80 km ja Seinäjoelle noin 25 km. Lapuan väestönmäärä
on kasvanut viimeiset kuusi vuotta. Kaupungissa ollaankin tilanteessa, jossa on tarpeellista
tarkastella kasvua ja tasapainoista maankäyttöä sekä Lapuan asemaa ja roolia osana Seinäjoen
kehittyvää kaupunkiseutua.
Lapuan kaupungin pinta-ala on 751,1 km2, josta vettä 13,6 km2. Lapua kuuluu Länsi-
Suomen lääniin ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Lapua on osa Seinäjoen seutukuntaa
yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan, Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kanssa.
Lapuasta on tullut kirkkopitäjä 1581, maalaiskunta 1865 ja kauppala 1964. Kaupunkioikeudet
Lapua sai 1977.
Lapuan infrastruktuuri
Lapuan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla valtateiden 19, 16 ja 66 varrella. Lapualta on
matkaa Helsinkiin 380 km, Vaasaan 80 km ja Seinäjoelle noin 25 km.
Lapuan kaupungin pinta-ala on 751,1 km2, josta vettä 13,6 km2. Lapua kuuluu Länsi-
Suomen lääniin ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaan
Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaan Lapua kuuluu asutusrakenteessa maakunnan
ydinalueisiin. Lapua liittyy kiinteästi Seinäjoen kaupunkiverkkoon, mutta ydinalue
rajoittuu kuitenkin kaupungin keskustaan ja Seinäjoentien varteen. Muut alueet ovat hajaasutusaluetta.
Asutusrakenne on laajentunut 2000-luvulla. Lapualla on esim. vuonna 2007 myönnetty rakennuslupia
145 kappaletta asuntoihin. Rakennusluvat jakaantuvat seuraavasti: 51 omakotitaloa,
13 rivitaloa, 3 kerrostaloa ja 233 muuta rakennusta. Yhteensä asuntoja valmistui 91
kappaletta.
Keskusta lähialueineen on voimakkaimman rakentamisen aluetta. Kyläalueista Lapuanjokivarsi
sekä Seinäjoen suunta ovat myös melko voimakkaan rakentamisen alueita. Kuitenkin
myös muille kyläalueille on tullut muutamia uusia omakotitaloja.
Lapualla on noin 650 kesämökkiä (Tilastokeskuksen mukaan). Määrä on laskenut 2000luvulla,
mikä johtunee kesämökkien muuttamisesta vakituiseen asumiskäyttöön.
13

3.4.1 Nykyinen kylä- ja kaupunkikuva
Suunnittelualueen kylä- ja kaupunkikuva on vielä suhteellisen selkeä. Kaupunkikeskustan ja
jokivarren nauhakylien rakenne ja vaihettumiskohta on selkeästi havaittavissa. Jokilaaksojen
vanhat rantatiet ja niiden varren asutus viljelylakeuksineen on hyvin säilynyt Lapuanjokilaaksossa
ja Nurmonjokilaaksossa, Alajoen varren asutus on jo alkanut tiivistymään liiallisesti
kun näkymät joelle peittyvät ja uusi rakennuskanta vanhojen välissä luo kyläkuvaan sekavuutta.
Asemakaavoitetut alueet sijoittuvat tiiviiksi rykelmäksi keskustan ympärille eikä irrallisia ”satelliitteja”
ole häiritsevästi. Peltoaukeat asemakaava-alueiden välissä antavat taajamakuvaan
maaseututaajamaan sopivaa väljyyttä – ne korvaavat puiston. Myös taajaman keskustassa
on avointa peltomaisemaa aseman taustalla. Sijainnista johtuen alueen rakentamattomuus ei
haittaa taajamakuvaa vaan mieluummin antaa sille väljyyttä ja toimii maamerkkinä muuten
niin tasarakeisessa taajamassa.
Ydinkeskusta on rakentunut kaupunkimaiseksi ja on ympäristöltään hyvin hoidettu ja mittakaavaltaan
inhimillinen. Vanha rakennuskanta antaa paikkakunnalle ajallista ulottuvuutta ja
arvokkuutta. Paikoin on rakennuksia vajaakäytöllä, mutta kaupunkiinhan kuuluu jatkuva muutos,
kukoistus ja taantumus rinnakkain. Ydinkeskustan katuverkko on nykyisellään hieman
sekava ja jäsentymätön. Muuten päätieverkko on selkeä mutta asuntoalueiden kokoojatietasolla
taas on paikoin, erityisesti vanhoilla asuntoalueilla, jäsentymättömyyttä.
Aluekokonaisuudet eli eri aikakausien rakennuskanta rajautuu ja hahmottuu peltoaukeiden
avulla. Selkeitä laajoja puistovyöhykkeitä ei ole vaan ne ovat sirpaloituneita paloja tai akseleita
rakenteen sisällä ja reunoilla. Taajamakuvaa hahmotetaan pääasiassa tieverkkoa pitkin
liikkumalla ja nyt paikan tunnistaminen on vielä mahdollista jokia reunustavan puukujan ja
peltoaukeiden avulla. Keskustassa on useita maamerkkirakennuksia ja siltoja, joiden avulla
paikat hahmottuvat selkeästi.
14

3.4.2 Liikenne
Lapua sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla valtateiden 16 ja 19 risteyksessä.
Lapua on keskeisellä paikalla myös ratayhteyden suhteen, sillä Pohjanmaan rata
kulkee Lapuan kautta. Lähin lentoasema on Seinäjoella.
Lapuan liikennemäärät näkyvät kartalla. Liikennemäärät ovat kasvaneet etenkin
Seinäjoen ja Kauhavan suuntaan vuodesta 2002.
Lapuan alueen liikennettä on käsitelty myös Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen
strategiassa sekä Junan käyttö Lapuan ja Kauhavan rautatieasemien vaikutusalueella
–tutkimuksessa. Junan käytön tutkimuksen mukaan Lapuan aseman junavuoroja
pidetään riittämättömänä (helmikuu 2008). Joulukuussa 2008 onkin tullut lisää
vuoroja.
3.4.3 Yhdyskuntatekniikka
Kaikki asemakaavoitetut alueet ovat kunnallistekniikan piirissä. Myös haja-asutusalueilla on
vesijohtoverkosto jokaiseen talouteen. Ala-Nurmosta keskustaan on olemassa runkoviemäri,
johon uusi asutus voidaan liittää. Itärannalla ei ole valmista jätevesiverkostoa.
Saarenkankaan pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa, josta puhdas vesi johdetaan verkostoon.
Jäteveden puhdistamo on Kiviniemessä suunnittelualueen luoteiskulmalla. Puhdistamo
on vasta uudistettu ja siinä käytetään biologista vedenpuhdistusmenetelmää.
15

Jätteiden lajittelua hoitaa Kuusakoski Oy Jouttikallion teollisuusalueella.
3.4.4 Maanomistus
Kaupungin omistamat maat on esitetty seuraavalla kartalla (kartan lähde: Lapuan kaupunki):
16

3.4.5 Suunnittelutilanne
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston päättämän valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen:
1. toimiva aluerakenne
2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Näistä kaksi viimeistä eivät koske Lapuaa.
Maakuntakaava
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa luodaan tulevaisuuden linjauksia koko maakuntaa
koskevalle maankäytölle. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta.
Maakuntakaavan mukaan Lapua on seutukuntakeskus. Lapualla on keskustan
taajaman lisäksi merkittäviä kyläalueita. Lapualla on lisäksi maaseudun ja
teollisuuden kehittämisen kohdealueita, matkailun vetovoima-aluetta, turvetuotantovyöhykkeitä,
parannettavia tieosuuksia. Maakuntakaavakartan ote ja merkintöjen selitykset
ovat liitteenä.
LIITE I: Maakuntakaava
Lapuaa koskevat seuraavat maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät:
Maaseudun kehittämisen kohdealue mk-2 (Lapuanjokilaakso, Lapuan-Kauhavan
Alajoki,Nurmonjokilaakso)
17

Suunnittelumääräys mk-2:
Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman
kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla
tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten
teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen.
Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet
tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin.
Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan hyvien peltoaukeiden ja kulttuurimaiseman säilymistä
tukevia sekä kyläverkostoa laajenevan asutusta ja maaseudun muuttuvia elinkeinoja
koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Suunnittelumääräys ei muodosta
rakentamisrajoitusta eikä sen perusteella tehdä suunnittelutarveratkaisuja, vaan se määräytyy
muiden ao. lainkohtien mukaan.
Teollisuuden kehittämisen kohdealue (Lapua)
Suunnittelumääräys:
Aluevarauksia tehtäessä ja asema- ja yleiskaavoja laadittaessa toimitaan kestävän kehityksen
periaatteen mukaisesti olemassa olevia alueita laajentaen. Toimintojen sijoittelu on tehtävä
siten, että alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden liikenneturvallisuus
ja toiminnalliset vaatimukset turvataan.
Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä teollisuuden
alueidenkäytöllisiä ulottuvuuksia. Kehittämisperiaate pohjautuu aluerakenteeseen
sekä seutukuntien teollisuuden erikoistumisaloihin ja niille on keskittynyt tai suunnitellaan
keskitettävän merkittävää teollisuustoimintaa.
Matkailun vetovoima-alue (Lapuanjokilaakso)
Suunnittelumääräys:
Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden
ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien
tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen
sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson
ja Lapuanjokilaakson matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien suunnittelussa
tulee hyödyntää jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja –kohteet,
kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö.
Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan matkailun tai virkistyksen kehittämisen alueidenkäytöllisiä
periaatteita.
Merkittävästi parannettava tieosuus
Suunnittelumääräys:
Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Kevyt liikenne on otettava huomioon
tielinjauksia suunniteltaessa ja kevyen liikenteen väyliä on osoitettava tarpeellisiin kohtiin.
Koskee Lapualla valtatietä 19 välillä Seinäjoki-Lapua. Valtatien muuttaminen 4-kaistaiseksi
keskellä olevalla kaiteella erotettuna tai muilla vastaavilla toimenpiteillä. Ko. yhteysväli on
tiepiirin vilkkaimpia (12057 ajon./vrk /Nurmo – 8187 ajon./vrk / Lapua) ja liikennemäärät tulevat
edelleen voimakkaasti kasvamaan, ja jo nyt Lapuan ja Seinäjoen väli on ruuhkautunut ja
siellä on paljon liikenneonnettomuuksia.
18
Nopean junaliikenteen rata

Turvetuotantovyöhyke
Suunnittelumääräys I, joka koskee koko maakuntaa:
Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet
sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 §) sekä Natura
2000 –verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset
lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao.
ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi.
Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita
tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti
tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon
alueelliset maankäyttötarpeet.
Suunnittelumääräys III:
Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset
siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla.
Suunnittelumääräys IV:
Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset
siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään.
Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue
Suunnittelumääräys:
Kuntakeskuksen keskustatoimintojen aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan
keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan
kaavoituksessa.
Lapuan keskusta on merkitty seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavan
muutoksessa (Ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2006) Lapuan Honkimäen alueelle
on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka suunnittelumääräyksen mukaan alueelle
saa sijoittaa myös yksityisiä ja julkisia palveluja sekä hallinnon toimintoja.
km
Vähittäiskaupan suuryksikkö (Honkimäki)
Taajamatoimintojen alue
Teollisuus- ja varastoalue
Moottoriurheilurata (Jouttikallio)
Jätteenkäsittelyalue / jätekeskus
Suunnittelumääräys:
Alue on varattu maakunnallista / seudullista jätekeskusta varten. Alueen suunnittelussa tulee
huolehtia siitä, ettei jätekeskuksen toiminnalla aiheuteta vaaraa pohjavesien likaantumisesta
tai ympäristön pilaantumisesta eikä toiminta vaaranna lentoliikennettä. Alue on suunniteltava
siten, että siellä jätteiden monipuolinen hyödyntäminen ja turvallinen loppusijoittaminen on
mahdollista.
Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde
Suunnittelumääräys:
Rakennetut kulttuuriympäristöt on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien
arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin
kohteisiin vaikuttavista hankkeista on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta
lausunto.
19

Lapualla on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita sekä keskustassa
valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (Lapuan
tuomiokirkko ympäristöineen, Kauhajärven kyläraitti ja Lapuan rautatieaseman alue).
Matkakeskus / julkisen liikenteen vaihtopaikka
Suunnittelumääräys:
Seinäjoen matkakeskuksen ja muiden julkisen liikenteen vaihtopaikkojen aluevarauksissa
sekä liikennejärjestelmäsuunnittelussa on otettava huomioon niiden laajeneminen valtakunnalliseksi
ja maakunnalliseksi verkostoksi.
Ohjeellinen ulkoilureitti
Suunnittelumääräys:
Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen
kanssa.
Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti
Suunnittelumääräys:
Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen
kanssa.
Valtatie / kantatie
Suunnittelumääräys:
Tieverkostoja suunniteltaessa ja kehitettäessä on otettava huomioon erityisesti TEN-verkosto
(vt 3), Via Finlandia-käytävä (vt 3 ja vt 19), Keskipohjola – Pietari –käytävä (vt 18) ja Atlantti
– Karjala -käytävä
(Sininen tie / vt 16) sekä kantatieverkosto.
20
Seututie
Yhdystie
Eritasoliittymä / Ohjeellinen eritasoliittymä
Voimajohto 400 kV / 220 kV / 110 kV
Syöttövesijohto tai siirtoviemäri
Siirtoviemärin rarve (Lehtimäeltä ja Kuortaneelta Lapualle)
Merkinnällä osoitetaan kehitettävä jäteveden siirtoyhteys
Ohjeellinen tietoliikenneverkko / -yhteys

Taajatoimintojen alue
Suunnittelumääräys:
Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista
ja taajamakuvan eheyttämistä.
Ruha on taajamatoimintojen aluetta, Haapakoski, Hellanmaa, Hirvijoki, Kauhajärvi ja Tiistenjoki
ovat kyliä.
Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue
Suunnittelumääräys:
Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin
liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin
kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta
lausunto.
Kalliokiviainesten ottamisalue:
Maakuntakaavan muutoksessa (Ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2006) Lapuan Honkimäen
alueelle on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka suunnittelumääräyksen mukaan
alueelle saa sijoittaa myös yksityisiä ja julkisia palveluja sekä hallinnon toimintoja.
Lisäksi Lapuan keskusta on merkitty seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi.
Ruha on taajamatoimintojen aluetta, Haapakoski, Hellanmaa, Hirvijoki, Kauhajärvi ja Tiistenjoki
ovat kyliä. Teollisuus- ja varastoalueita ovat Jouttikallio ja Ritamäki-Liuhtari. Lapualle on
merkitty jätteenkäsittelyn osatoimintoalue, jätevedenpuhdistamo. Lapualla on kulttuuriympäristön
tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita sekä keskustassa valtakunnallisesti
merkittäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen,
Kauhajärven kyläraitti ja Lapuan rautatieaseman alue). Lapuan Simpsiö on loma-asuntoalue.
Lapualla on myös moottoriurheiluradan kohdevaraus.
Lapualla kulkee eritasoisia tieyhteyksiä sekä rautatie. Lapua on julkisen liikenteen vaihtopaikka.
Tiestön osalta Lapuan ja Seinäjoen välille on merkitty eritasoliittymiä merkittävästi
parannettavalle tieosuudelle. Lapualla kulkee ohjeellisia ulkoilureittejä (runkoreittejä) ja moottorikelkkailun
runkoreittejä. Lisäksi kaupungissa kulkee sähkölinjoja, syöttövesijohto ja siirtoviemäri
sekä tietoliikenneverkko/-yhteys.
Aluevarausten osalta kaupungissa on taajamatoimintojen aluetta, virkistysalueita (Hirvijärvi ja
Simpsiö), luonnonsuojelualueita, FINIBA-alue (Löyhinginneva), Natura 2000-alueita (Järvinevan
metsä, Simpsiö) sekä kalliokiviainesten ottamisalueita.
Yleiskaavat
Lapualla on voimassa 23.10.2003 voimaantullut Lapuan keskustan osayleiskaava.
Vaikka
kaava on tuore, on viimeaikainen voimakas kehitys jättänyt kaupungin nykyiset yleiskaavat
vanhentuneiksi sekä sisällön että laajuuden osalta. Lapuan väkimäärä on kasvanut viimeiset
kuusi vuotta, joten nykyisessä tilanteessa on tarpeen tarkastella Lapuan asemaa ja roolia
osana Seinäjoen kehittyvää kaupunkiseutua.
21

Asemakaavat
Lapualle on laadittu ensimmäinen asemakaava jo 1930-luvulla. Vuosien myötä asemakaavoitus
on laajentunut keskustan ympäristöön niin, että nyt asemakaavoitettua aluetta on keskustassa
noin 934 hehtaaria, Jouttikallion teollisuusalueella 115 ha ja Kiviniemen teollisuusalueen
58 ha.
Jokivarren asuinalueiden pienet asemakaavat, 8 kpl, ovat pinta-alaltaan 2-8 ha.
Keskustan asemakaavan sisällä on 9 pienempää aluetta, joilla ei ole asemakaavaa. Alueiden
pinta-ala vaihtelee 1,4 – 42 hehtaariin.
Tummanruskeat alueet on asemakaavoitettu. Tilastoaluejako on esitetty mustalla pisteviivalla.
Kehityshankkeet
Lapua on viime aikoina suuntautunut entistä voimakkaammin Seinäjoen suuntaan. Lapua
kuitenkin haluaa säilyä vireänä kaupunkiseutuna. Lapualle on menossa useita kehittämishankkeita:
• NovaPark-kauppakeskushanke
• BE-Groupin teräspalvelukeskus
• Metso-Powerin kehittämistoimet
• Nurmo-Lapua –välin parantaminen tieliikenteen osalta
• Pohjanmaan radan parantaminen
22

15000
14800
14600
14400
14200
14000
13800
13600
13400
3.4.6 Väestö ja asuminen
Lapualla asui 14 234 henkeä vuonna 2008. Väestö on kasvanut vuodesta 2001, mutta tätä
ennen 1990-luvulla väkiluku on vähentynyt lähes 600 hengellä. Väestömäärä on ollut korkeimmillaan
vuonna 1983, jolloin Lapualla asui yli 14 700 henkeä.
1980
Lähde: Tilastokeskus
Lapuan väestömäärän kehitys 1980-2007
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
15000
14800
14600
14400
14200
14000
13800
13600
13400
Lähde: Tilastokeskus
Lapuan väestöennuste 2006-2040
Trendiennuste
Omavaraislaskelma
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
2020
2022
2024
2026
2028
2030
2032
2034
2036
2038
2040
Vuonna 2009 tehdyn Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lapuan väestömäärä tulee kasvamaan
edelleen. Kasvua tapahtuisi koko ennustekauden, vuoteen 2040 siten, että vuonna
2040 Lapualla asuisi 15 295 asukasta. Lapuan kasvu tapahtuu sekä kunnan oman väestöpohjan
että muuttoliikkeen ansiosta: omavaraisennuste, joka ei huomioi muuttoliikettä, ennustaa
pienempää kasvua kuin muuttoliikkeen huomioiva trendiennuste. Omavaraisennusteenkin
mukaan alueen väestömäärä lisääntyisi kuitenkin lähes 15 000:een.
Lapuan ikärakenne on samantyylinen kuin koko maakunnassa keskimäärin, joskin lasten
osuus väestöstä on hieman korkeampi. Ikärakenteen ennusteen mukaan lasten osuus väestöstä
laskee hieman vuoteen 2040. Vanhusten määrä tulisi nousemaan, erityisesti vanhimman
väestönosan. Työikäisten osuus väestöstä taas laskisi. Ennustettu kehitys on samansuuntainen
koko maakunnassa.
Lapua on viime vuosina saanut muuttovoittoa. Tilanne on muuttunut radikaalisti 1990-luvun
lopun muuttotappiovuosista. Tarkasteltaessa muuttoliikettä vuonna 2009 huomataan, että
kaupungista lähtee 15–29-vuotiaita enemmän kuin kaupunkiin tulee. Tämä johtuu luultavasti
nuorten lähdöstä opiskeluihin muille paikkakunnille. Toisaalta tästä seuraavia ikäryhmiä
muuttaa Lapualle enemmän kuin sieltä lähtee pois, mikä voi kieliä alueen houkuttelevuudesta
perheellisille ja työssäkäyville.
11 %
Lähde: Tilastokeskus
Lapuan ikärakenne, ennuste 2040
17 %
54 %
18 %
- 14
15 - 64
65 - 74
75 -
Lapuan ikärakenne 2007
10 %
18 %
9 %
Lähde: Tilastokeskus
63 %
- 14
15 - 64
65 - 74
75 -
23

140
120
100
80
60
40
20
0
24
Muuttoliike 2007
Kuntien välinen tulomuutto
Kuntien välinen lähtömuutto
0 - 4
5 - 9
10 - 14
15 - 19
20 - 24
25 - 29
30 - 34
35 - 39
40 - 44
45 - 49
50 - 54
55 - 59
60 - 64
65 - 69
70 - 74
75 -
Lähde: Tilastokeskus
60
40
20
0
-20
-40
-60
-80
-100
-120
-140
-160
1987
Lähde: Tilastokeskus
Kuntien välinen nettomuutto 1987-2007
Lapuan kaupungin alueella on eroja siinä, mihin väestö on keskittynyt, millainen ikärakenne
on alueilla, sekä missä asukasmäärä on lisääntynyt ja missä vähentynyt. Keskustaajaman
osayleiskaavoitettavat alueet ovat väestörikkaita alueita, joissa väestön ikärakenne vaihtelee.
Osayleiskaavoitettavilla alueilla on yhteensä noin 9 260 asukasta, joka on jakaantunut siten,
että kaupunkikeskustan liike- ja asumisalueella on vajaa 3 200 asukasta, keskustaajaman
asumis- ja työpaikkavyöhykkeellä taas vajaa 6 200 asukasta. Ydinkeskustassa on vanhusvoittoisia
alueita, mutta myös joitain lapsirikkaita kohteita. Keskusta ja sen lähialueet sekä
jokilaakso taas ovat pääosin väestönlisäyksen alueita. Ainoastaan Kiviniemen alueella väestö
on vähentynyt reilummin 2000-luvulla, mutta alueen väestömäärä on pieni (reilu 20 henkeä).
Lapuan kaupungin sisäinen muutto on myös runsasta. Tämä vaikuttaa osaltaan aluerakenteeseen.
Seuraava kartta näyttää, kuinka sisäisen muuton suunta on haja-alueilta kaupungin
keskustaan. Keskusta ympäristöineen, myös Kauhajoen suuntaan, on saanut väestöä lisää.
Tämän voidaan olettaa muuttavan myös osa-alueiden väestön ikärakennejakaumia.
1989
1991
1993
1995
1997
1999
2001
2003
2005
2007

3.4.7 Elinkeinot ja työpaikat
Alkutuotanto
Lapualla maatalous on vahvaa, vaikkei se suhteelliselta osuudeltaan nousekaan erityisesti
esille. Lapuan työpaikoista maa- ja metsätaloudessa on reilu 10 %, mikä on suurempia kaupunkiseutuja
runsaampaa, mutta perinteisiä maaseudun ydinalueita vähäisempää. Lapuan
eläinsuojien rakennusluvat vuodesta 1995 näyttävät, että karjankasvatusta on runsaasti Lapuanjoen
laaksossa, mutta myös Hirvijoen varrella.
Suunnittelualueella on 18 maatilaa joista 7 kpl kooltaan maatalouden suuryksiköitä: kolme
siipikarjatilaa ja 4 lypsykarjatilaa. Suuryksiköiden lisäksi on yksi pienempi siipikarjatila, 4 lypsykarjatilaa,
yksi sikala ja 5 hevostilaa, joista yksi isompi 27 hevosen talli kaava-alueen reunalla.
Tavoitteena on turvata maatalouden jatkuvuus ja estää haja-asutuksen leviäminen elinkeinoalueille.
Ohjeellinen suojavyöhyke osoittaa alueen, jolle ei tulisi sijoittaa maatilaan kuulumatonta
rakentamista.
Kotieläintalouden suuryksiköksi luetaan tuotantoyksikkö, jonka toiminta vaatii ympäristönsuojelulain
mukaisen ympäristöluvan eläinmääränsä perusteella. Ympäristölupa tarvitaan eläinsuojalle,
joka on tarkoitettu vähintään:
- 30 lypsylehmälle, 80 lihanaudalle
- 60 täysikasvuiselle emakolle, 210 lihasialle
- 60 hevoselle tai ponille
- 160 uuhelle tai vuohelle
- 2700 munituskanalle tai 10 000 broilerille
- 250 siitosnaarasminkille tai –hillerille
- 50 siitosnaarasketulle tai –supille tai muulle –turkiseläimelle
Suojavyöhykkeiden määrittelyssä on käytetty apuna julkaisua Maatalousmerkinnät ja –
määräykset kaavoituksessa, 2001, ja Oulun seudun ympäristöviraston suosituksia.
Ympäristölupavelvolliset tilat edellyttävät 200 m ja suuryksiköt 400-500m suojavyöhykettä.
Sikala edellyttää 400-500 m suojavyöhykettä. Yleisen merkintäohjeen mukaan sikalan,
minkki- ja kettutarhojen etäisyyden tulee olla vähintään 100 metriä jos eläimiä on joitakin
kymmeniä, 500 m jos eläimiä on satoja ja 1000 m jos eläimiä on tuhansia.
25

Jalostus
Lapualla teollisuutta on runsaasti, joka neljäs työpaikka on teollisuudessa. Teollisuuden rakennusluvat
ovat keskittyneet vuoden 1995 jälkeen keskustaan ja sen lähialueille, muutamia
teollisuusrakennuksia on syntynyt myös kyliin (Ruha, Myllykoski, Hellanmaa, Tiistenjoki ja
Kauhajärvi). Muun maakunnan mukana Lapua on merkittävä elintarviketeollisuuden, metallija
teknologiateollisuuden sekä ja hyvinvointialan keskittymä. Lapualla on erityisesti panostettu
energiateollisuuteen.
Työpaikkojen määrä on noussut selvästi 1990-luvun puolivälin tilanteesta. Viime vuosina on
”sahattu” lähes paikallaan, mutta parina viime vuonna on ollut nousua. Lapuan työpaikkaomavaraisuus
on suhteellisen korkea. Lapualla ja muuallakin Etelä-Pohjanmaalla on vahva
yrittäjäkulttuuri ja runsaasti yrityksiä väestöpohjaan nähden. Alueella on erityisesti pienyrittäjyyttä
sekä maatalousyrittäjyyttä.
Lapualla on 2000-luvulla ollut enemmän aloittaneita yrityksiä kuin lopettaneita. Näin ollen
Lapuan yrityskanta on kasvanut.
Lapuan suurin työnantaja on kaupunki. Tämän jälkeen suurimpina työllistäjinä ovat keskisuuret
yritykset.
26
Suurimmat työnantajat Lapualla Työntekijöitä
Lapuan kaupunki 905
Metso Power Oy, Lapuan tehdas 207
Nammo Lapua Oy 142
Härmänmaan ammatti-instituutti 85
Veljekset Ala-Talkkari Oy 85
Lapuan poliisilaitos 63
Lapuan tmk-seurakunta 57
Lapuan Nahka Oy 56
BE Group Oyj 51
Lapua Ketjut Oy 45
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Lähde: Tilastokeskus
Lapuan yritykset 2000-luvulla
Aloittaneita
Lopettaneita
Yrityskanta
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
1000
950
900
850
800
750
700

Työttömyysaste Lapualla on käynyt reilussa 18 %:ssa vuonna 1995, mutta tällä hetkellä kunnassa
vallitsee lähes täystyöllisyys: työttömien osuus työvoimasta toukokuussa 2008 oli 4,1
% 4 . Etelä-Pohjanmaalla, erityisesti Lapuan alueella on perinteisesti paljon ”miestyöpaikkoja”.
Lapua on pyrkinyt murtamaan tätä perinnettä viime vuosina. Lapualle on myös houkuteltu
työvoimareserviä mm. Härmänmaan ammattiopiston venäläisten opiskelijoiden kautta. Lapuan
uudet, suunnitellut investoinnit (mm. Simpsiö ja NovaPark) toisivat uusia työpaikkoja, arvion
mukaan Simpsiöön lyhyellä tähtäimellä 600 ja pitkällä 300 uutta työpaikkaa, NovaParkiin
taas noin 1 200 uutta työpaikkaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä 5
.
Palvelut
Nyt osayleiskaavoitettavilla alueilla on yhteensä kahdeksan koulua: Poutun koulu, Ritamäen
koulu, Keskuskoulu, Hautasen koulu, Liuhtarin koulu ja Alanurmon koulu sekä Lapuan yläaste
ja lukio. Lisäksi alueella on 13 päiväkotia tai ryhmäperhepäiväkotia: päiväkodit Kissankello,
Liuhtari, Päiväranta, Esikot ja Mustikka sekä ryhmäperhepäiväkodit Kirsikka, Päivänsäde
ja Menninkäinen, Jokiranta, Välilä, Karpalo, Siirilä ja Sylipaikka, Marjapulla sekä uusi ryhmäperhepäiväkoti.
Koko Lapuan kaupungissa oli yhteensä 13 ala-astetta ja yksi yläaste vuonna 2007. Peruskouluissa
oppilaita oli ala-asteilla yhteensä 1 134 ja yläasteella 555. Lisäksi Lapuan lukiossa
oli 271 oppilasta. Nyt osayleiskaavoitettavilla alueilla sijaitsee lisäksi Härmänmaan ammattiinstituutti,
joka kuuluu SEDU-koulutuskeskukseen (638 oppilasta) ja Lapuan kristillinen opisto
(151 oppilasta). Ammatillinen koulutustarjonta käsittää perustutkinnot liiketalouden, matkailun,
catering-alan, kotitalous ja kuluttajapalvelujen, kotitalousopetuksen, autoalan, kone- ja
metallialan, talotekniikan, rakennusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan
aloilta. Lapualla on myös musiikkiopisto (225 oppilasta) ja kansalaisopisto
(2 900 oppilasta).
Lapuan kouluverkkoselvityksen mukaan vuosina 2008–2015 perusopetuksen ja luokkamuotoisen
erityisopetuksen määrä vähenee hieman:
Perusopetuksen ja luokkamuotoisen
erityisopetuksen määrä
(esikouluikäiset ei mukana)
Koulunsa
aloittavat oppilaat
Ala-asteiden oppilasennusteet
2008–2009 1 597 172 985
2009–2010 1 572 179 982
2010–2011 1 568 167 991
2011–2012 1 571 192 1 044
2012–2013 1 567 183 1 061
2013–2014 1 540 143 1 029
2014–2015 1 546 158 1 022
Kouluista Alanurmon koululla on ongelmia rakennuksen kanssa, kaupungissa onkin esitetty
uutta koulurakennusta alueelle. Tämä mahdollistaisi myös oppilasmäärän kasvattamisen ja
erityisopetuksen järjestämisen. Ennusteen mukaan oppilasmuutoksia tapahtuu nyt osayleiskaavoitettavilla
alueilla Alanurmon, Liuhtarin ja Ritamäen kouluissa, joissa oppilasmäärä ensin
laskee, mutta kääntyy sitten nousuun. Keskuskoulun ja Poutun oppilasmäärän ennustetaan
vähenevän 6
.
4
Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen mukaan
5
Hannu Törmä ja Juha Honkatukia (2005). Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark -hankkeiden
aluetaloudelliset vaikutukset.
6
Kouluverkkosuunnitelma
27

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan väestön koulutustaso on Etelä-Pohjanmaalla
maamme matalimpia. Tilastokeskuksen koulutustasomittaimen mukaan eteläpohjalaiset ovat
suorittaneet keskimäärin 2,5 vuotta perusasteen jälkeistä tutkintoon johtavaa koulutusta. Etelä-Pohjanmaalla
alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavat. Maakunnan väestön koulutustaso
on nousujohteinen, ja Etelä-Pohjanmaalla on panostettu koulutukseen merkittävästi. Lapuan
väestön koulutustaso 7
:
28
15 vuotta täyttänyt väestö 11494
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 4478
Keskiasteen tutkinto 4354
Alin korkea-asteen tutkinto 1510
Alempi korkeakouluasteen tutkinto 718
Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 424
Tutkijakoulutusasteen tutkinto 10
Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukainen alueen innovaatioyksikkötarkastelu
nostaa Lapualta esille teknologiakeskuksen (Thermopolis), kehittäjäorganisaation (Emineo
Oy) ja AMK-yksikön (SC-RESEARCH). Alueen innovaatiotoimintaa vahvistaa Seinäjoen koulutusyksikkötarjonta
sekä Seinäjoen SCIENCE PARK. Kauhajoella on teknologiakeskus, jossa
keskitytty Lapuallekin tärkeisiin logistiikkaan ja elintarviketeollisuuteen.
Vanhustenhuoltoa on palvelukeskuksessa sekä kahdeksassa hoitokodissa, joista neljä on
yksityistä. Lapualla on tehty myös vanhuspoliittinen ohjelma (2004–2010). Sen mukaan Lapualla
on riittävästi palveluasumisen paikkoja, mutta tehostettuun palveluasumiseen tarvitaan
voimavaroja. Vanhusten osalta tärkeää ovat myös mm. virkistys-, liikunta- ja kulttuuripalvelut.
Lapualla toimivat seuraavat palveluasumisen yksiköt:
• yhdistykset (Saarenpääkoti, Lepola, Seppämestari)
• Yksityiset (Siiriläkoti, Kotionni, Vuosikas)
• Lapuan kaupunki (Päivärinne)
Lisäksi marraskuussa 2008 on valmistunut Myllytuvan palvelukoti. Tehostettua palveluasumista
on Lapuan kaupungilla (Eevankoti, Matintupa, Kotirinne) sekä terveyskeskuksessa
(hoivaosasto, Liuhtarin osasto, Sairaalaosasto, Hopearinteen osasto).
Kaupalliset palvelut
Yksityisistä palveluista iso osa sijaitsee Lapun keskustassa. Päivittäistavarakaupan osalta
Lapualla on keskustassa runsas myymäläverkosto. Lapualaiset käyttävät runsaasti oman
kunnan palveluja päivittäistavaroiden ostospaikkana. Ostovoimaa virtaa myös muualle, etupäässä
Seinäjoen seudulle. Lapualla on kaupungin kokoon suhteutettuna vaatimaton erikoistavaramyymäläverkosto,
johtuen maakuntakeskuksen Seinäjoen läheisyydestä. Kaupungissa
on muutamia erikoistavaraliikkeitä esim. vaatetus, kodinkone, valokuvaus ja urheiluliikkeitä.
Päivittäistavaraliikkeiden yhteydessä kattavin erikoistavaravalikoima on Halpa-Hallissa.
Kestokulutushyödykkeitä (erikoistavarakaupan tuotteita) haetaan runsaammin oman kunnan
ulkopuolelta, lähes kolmannes Seinäjoen seudulta. Tiedot ovat vuonna 2004 tehdystä selvityksestä,
minkä jälkeen Spar Lapua on lopettanut, muuten tilanne on pysynyt ennallaan.
Seinäjoen seudulle tehdyn kaupan lisäpinta-alatarve laskelman mukaan (Entrecon 2008)
päivittäistavarakaupan lisäpinta-alantarve vuoteen 2025 (2005–2025) on 14000–15000 kerrosneliötä
ja erikoiskaupan tarve 96000–115000. Laskennallista ostovoimaa Seinäjoen seudulla
on päivittäistavarakaupan osalta n. 200 milj. € ja samoin erikoiskaupan osalta (n. 200
milj. €). (Entrecon 2008).
Laskelma 2010, S Harvio: Lapuan maankäyttöstrategian väestötavoitteeseen perustuvien
laskelmien mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2025 päivittäistavarakaupan lisäpinta-ala-arviot
on 1500-2300 kerrosneliötä ja erikoiskaupan osalta 8000-9500 kerrosneliötä, huomioimatta
7 Tilastokeskus

ostovoiman siirtymää. Ostovoimaa Lapualla on päivittäistavaroiden osalta noin 30 milj. € ja
samoin erikoiskaupan osalta. Laskelmat ovat suuntaa-antavia, tarve riippuu kulutuksen kasvun
kehityksestä. (Entrecon 2008). Vuoden 2005 kyselytutkimukseen perustuvan arvion mukaan
lapualaisista 78 % teki päivittäistavarakaupan ostokset kunnan sisällä.
3.4.8
29

30
Virkistys ja vapaa-aika
Lapualla on urheilukeskus, jossa on virkistysuimala. Lisäksi keskustasta löytyy urheilutalo ja
jäähalli sekä uimarantoja, valaistuja kuntoratoja, urheilukenttiä, luistinratoja, palloilualueita,
leirintäalue, nuorisotalo, mikroautorata, liikennepuisto, ravirata, agilitykenttä, tanssikeskus,
yökerho ja pub sekä pienlennokkikenttä. Syksyllä 2009 alueelle valmistuu myös keilahalli.
Lapuan keskustassa on myös kulttuurikeskus Vanha Paukku, jossa sijaitsee kaupunginkirjasto,
kansalaisopisto, musiikkiopisto, pajakappeli, elokuvateatteri, Ison Prässin kahvila, Lapuan
Patruunatehtaan museo, Lapuan taidemuseo, Lapuanliikkeen museo, taidenäyttelytila, Pohjanmaan
Valokuvakeskus, Pyhälahden Valokuvaamomuseo, kuntokeskus sekä pienteollisuutta
ja myymälöitä. Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa kävi 46 227 vierasta vuonna
2007. Kävijämäärät ovat nousseet 2005–2007, mutta ovat pienemmät kuin vuonna 2004 8
.
Lapuan keskustasta löytyy lisäksi Jokilaakson matkailupuutarha, joka on alueidenkäytön
strategiassa osoitettu merkittäväksi viher- ja virkistysalueen osaksi. Merkittäviin kohteisiin
voidaan lukea myös Tuomiokirkko. Keskustassa muita uskonnollisia kohteita ovat Helluntaiseurakunnan
rukoushuone ja vapaakirkko.
Lapuan keskustan puistot ovat ensiluokkaisesti hoidettuja ja viihtyisiä ulkoilu- ja virkistysalueta.
Keskustan läheisyydessä, nyt osayleiskaavoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsee Simpsiön
ulkoilualue ja rinnehiihtokeskus. Simpsiö jaetaan kahteen osaan, joista toinen sisältää Natura
2000-verkostoon kuuluvan kohteen (”luonto-Simpsiö”), toinen on kuntalaisten ja matkailijoiden
aktiivisessa käytössä (”aktiviteetti-Simpsiö”). Luonto-Simpsiön alueella on ulkoilupolkuja,
näkötorni sekä Rytilammella lintujen tarkkailumahdollisuudet ja lintutorni. Aktiviteetti-
Simpsiöllä on rinnehiihtokeskus, mäkihyppymahdollisuus, uinti sekä reitistöjä. Simpsiölle on
tehty suunnitelma maanalaisesta urheiluhallista ja hiihtoputkesta, joka sisältäisi väestönsuojan
10 500 hengelle. Simpsiölle on myös suunniteltu golf-kenttää, uusia mökkitontteja
nykyisen lisäksi, maauimalaa ja camping-aluetta sekä kylpylä-hotellia. Simpsiön kehittäminen
tuo vaikutuksia myös keskustaan, jossa täytyy olla valmiuksia matkailijoiden palvelemiseen
sekä reitistöyhteyksiä Simpsiölle.
8 Matkailukohteiden kävijämäärät 2007, Matkailun edistämiskeskus, Taloustutkimus Oy, MEK E:57 2008

4 TAVOITTEET
Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa nostetaan esille kehittämisen strategisina
painopisteinä yrittäjyys, osaaminen, hyvinvointi ja saavutettavuus.
Maakuntasuunnitelman päätavoitteita ovat:
1) Yritysten kilpailukyky ja kasvu, työpaikkojen määrän kasvattaminen
2) Kansallisen ja kansainvälisen tason oppimis- ja tutkimusyhteisöt ja verkostot
3) Ihmisten ja ympäristön hyvinvointi
4) Maakunnan kansainvälinen vetovoimaisuus, toimivat yhteysverkostot sekä
alue- ja yhdyskuntarakenne:
a) Seinäjoen kaupunkiseudun kansainvälinen kilpailukyky, vetovoimaiset maaseutukaupungit
ja kuntakeskukset sekä elinvoimainen maaseutu,
b) lento-, juna-, maantie- ja tietoliikenneyhteyksien kautta mahdollistuva hyvä
saavutettavuus
5) Väkiluvun kasvattaminen 200 000 asukkaaseen
Visioon ja tavoitteisiin perustuen maakunnan kehittämisstrategioita ja painopistealueita
ovat:
1) Osaamisen ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen
2) Kilpailukykyisen ja kasvuhakuisen yrittäjyyden kehittäminen
3) Hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen
4) Saavutettavuuden, kansainvälistymisen sekä toimivan alue- ja yhdyskuntarakenteen
kehittäminen
Lapuan kaupungin visio on seuraava:
Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden
sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän
ympäristön kaupunki.
Kaupungin strategiassa asetetaan seuraavia päämääriä:
A. Lapuan työpaikat kasvavat monilla toimialoilla.
B. Lapua on osaavien ja itseään kehittävien ihmisten kaupunki.
C. Lapua on virikkeellinen, omaleimainen ja turvallinen kaupunki.
D. Lapua turvaa asukkaidensa hyvinvoinnin.
E. Lapualla on tärkeää asukkaiden hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys sekä viihtyvyys.
F. Lapualaiset ohjaavat omaa kehitystään.
Suurimmalla osalla suunnittelualueesta on voimassa vuonna 2003 vahvistunut Lapuan
keskustan osayleiskaava. Vaikka kaava on suhteellisen uusi, tarvitaan kaupungin voimakasta
kehitystä ohjaamaan uudet osayleiskaavat.
Yleiskaavoituksen pohjaksi laadittiin Lapuan alueidenkäytön strategia. Strategiavaiheessa
tavoitteeksi on asetettu Lapuan keskustan voimakas tiivistäminen asuin-, työpaikka-
ja palvelurakentamisen kautta.
Lapuan keskustan liike- ja asumisalueen osayleiskaavan tavoitteena on ohjata alueen
maankäyttöä ja sovittaa yhteen alueella olevia toimintoja, kuten liike-elämää ja
asumista. Keskusta-aluetta kehitetään Lapuan toiminnallisena kes kuksena, joka sijoit-
31

32
tuu joukkoliikennekäytävän varrelle ja muodostaa tärkeimmän osan kaupallista akselia.
Keskustan maankäyttöä pyritään suunnittelemaan niin, että alueelle muodostuu tiivis
kävelykeskusta ja sen ympärille kevyen liikenteen yhteyksiä hyödyntävä kehä.
Keskustaa ympäröivää vyöhykettä pyritään kehittämään keskustaa väljemmän asumisen
alueena, jossa sijaitsee merkittävästi myös työpaikkoja ja lähipalveluja. Tavoitteena
on muodostaa viihtyisiä ja vehreitä asuinalueita, joita yhdistävät viher- ja virkistysyhteydet.
Asuinalueilta suunnitellaan toimivat ja houkuttelevat kevyen liikenteen yhteydet
ydinkeskustaan.
Keskustaajaman asumis- ja työpaikkavyöhykkeen osayleiskaavan tavoitteena on
mahdollistaa monipuoliset asuinmahdollisuudet eri elämän tilanteissa oleville kuntalaisille.
Tarjoamalla ydinkeskustan ulkopuoliselta alueelta väljempää omakotiasumista pyritään
Lapualle houkuttelemaan tulomuuttajiksi erityisesti lapsiperheitä. Viihtyisien
asuinympäristöjen lisäksi tulomuuttajille tarjotaan Lapualla työllistymismahdollisuuksia
ja monipuoliset kaupunkitasoiset palvelut.
Osayleiskaavat tulevat olemaan pohjana alueen asemakaavamuutoksille sekä muille
ja -suunnitelmille. Keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kaavoituksen avulla alueidenkäytön
strategiassa asetettuja tavoitteita ja suunnittelun periaatteita.
4.1 Tavoitteet ja mitoitus
4.1.1 Alueidenkäytön strategiassa ja valtuustoseminaarissa asetetut tavoitteet
Asuminen
Valitun rakennemallin pohjana on kaupungin väestötavoite 17 000 asukasta, jossa
kasvua nykyiseen on lähes 3 000. Väestö kasvaa pääasiassa keskustassa sekä Seinäjoen
suuntaan. Malli muuttaa nykykehitystä, koska siinä tukeudutaan tiivistyvään asutukseen
työpaikkojen lähellä sekä joukkoliikenteeseen. Valitussa aluerakenteessa kylien
elinvoimaisuuteen kohdistuu haasteita, mutta vahvimmissa ja työpaikkoja sisältävissä
kylissä palvelut säilyvät. Asutus tiivistyy keskustassa sekä täydentyy erityisesti Ilkan,
Asemantaustan, Ritavuoren ja Koskisuvannon alueilla. Merkittävimmin asutus laajenee
Nurmonjokilaaksossa Seinäjoen suunnalla. Lisäksi vähäisempää uutta asutusta syntyy
Lapuanjoenlaaksossa Haapakosken suunnalla ja jonkin verran myös Simpsiön suunnalla
(Isoluoman alueella).
3.11.2008 pidetyn valtuustoseminaarin näkemyksen mukaan kaupungin viisi tärkeintä
uutta asuinaluetta ovat Ruhan alue, Alanurmo, Sippolanmäki, Ilkan alue (keskusta),
Ammattikoulun tausta ja Ritavuoren alue (jonne myös lähiliikunta-alue) sekä lisäksi
Honkimäki.
Elinkeinot
Työpaikka- ja teollisuusalueet laajenevat merkittävästi Jouttikalliolla ja Honkimetsän
alueella. Uutena teollisuusalueena rakentuu Novaparkin pohjoispuolella olevan Koivulanmetsän
alue valtatie 19 itäpuolella. Työpaikka-alueet lisääntyvät myös keskustassa,
jonne hakeutuu lähinnä pienteollisuutta. Raskas teollisuus sijoittuu pääosin taajaman
ulkopuolelle. Koska maatalous kehittyy merkittävänä elinkeinona, myös maisemat säilyvät
ja maaseudun matkailuelinkeinot voivat kasvaa. Maataloudessa panostetaan
myös mm. energiakasvien viljelyyn. Maatalouden säilyminen pitää Lapuan suurimmat
kylät elävinä.
Valtuustoseminaarin mielestä kehitettäviä teollisuusalueita ovat Jouttikallio II (teollisuuden
työpaikat), Novaparkin takana ”Perälä ykkönen” ( logistiikka, raskas teollisuus),
”Murskaamon alue” (raskas teollisuus), Kiviniemi (energiateollisuus), Valtatien ja rauta-

tien välinen alue Ruhassa (suuri potentiaali, logistisesti hyvä), Savikylän vierellä (Alangon
alue, kauppa + palvelut), Hellamaan kylässä teollisuusalueen laajennus.
Palvelut
Palvelujen alueet keskustassa laajenevat väestön ja kysynnän kasvun myötä Kauppakadulta
Asemantaustan ja Alangon alueille sekä edelleen kohti suunniteltua NovaParkia.
Keskustan ja NovaParkin välille muodostuu toiminnallinen akseli. Liikennepalveluja
sekä teollisuus- ja logistiikkatoimintoja voi syntyä valtatien ja uuden Nurmonjoen ylittävän
tieyhteyden varteen Muurimäen risteysalueelle sekä valtateiden 19 ja 16 risteysalueelle.
Kylissä voivat säilyä nykyiset koulupalvelut.
Valtuustoseminaarin mielestä viisi kehitettävää palvelualuetta ovat keskusta, Tiistenjoki,
Hellanmaa, Kauhajärvi ja Ruhan–Alanurmon alue.
Liikenne
Rakenteen tiivistyminen keskustassa ja Asemantaustan alueella sekä keskustan ulkopuolella
sijoittuminen olevien linja-autoreittien varteen parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä
ja luo vaihtoehtoja päivittäisen kulkumuodon (juna, linja‐auto, kävely,
pyöräily, henkilöauto) valintaan.
Asutuksen lisääntyminen keskustassa ja sen lähialueilla antaa mahdollisuuden kasvattaa
jalankulun ja pyöräilyn osuutta päivittäisessä liikkumisessa, mikä edellyttää sisäisen
kevyen liikenteen verkon kehittämistä eteenkin liikenneturvallisuuden kannalta. Asutuksen
sijoittaminen keskustan ulkopuolelle vaatii toimivien ja turvallisen kevyen liikenteen
yhteyksien rakentamista keskustaan ja kyläkouluille.
Kaksoisraiteen rakentaminen Seinäjoki-Oulu välille lisää pääradan kapasiteettia ja
mahdollistaa junatarjonnan lisäämistä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Rakenteen
tiivistäminen keskustassa ja matkakeskuksen läheisyydessä tukee parhaiten
junaliikenteen säilymistä.
Autoliikenteessä merkittävä muutostarve on kaksiajoratainen yhteys Seinäjoelle (vt19),
eritasoliittymät sekä uudet rautatien ja Nurmonjoen ylitykset.
Valtuustoseminaarin
mielestä viisi tärkeintä liikenteen kehittämiskohdetta ovat 4-
kaistainen yhteys välille Lapua–Seinäjoki, Matkakeskus, VT 19 sisääntulotiet (Alanurmon
kohta, Paukun kohta), Ydinkeskustan kehittäminen (Kauppakatu), kevyen liikenteen
väylät kuntoon sekä haja-asutusalueilla yritysten toimintaedellytysten turvaaminen
liikenteellisesti. Liikenteen pullonkauloja ovat valtatiet, joet (rajaava elementti mm. Ritavuoren
suunnasta) ja keskustan rautatien silta.
Virkistys
Virkistysalueista merkittäviä ovat Simpsiö, Ritavuori ja Huhdanneva sekä keskustan
virkistys- ja kulttuurikohteet. Nämä yhdistetään viher- ja virkistysyhteyksillä toisiinsa.
Jokivarsien virkistyskäyttö lisääntyy nykyisestä huomattavasti, sillä jokien varsille rakennetaan
kevyen liikenteen ”maisemareittejä” ja virkistyskohteita.
Simpsiön alueen loma-asuntojen määrä voi kasvaa merkittävästi. Simpsiötä kehitetään
aktiivimatkailun ja toisaalta luonnon arvoalueiden säilyttämisen näkökulmasta laaditun
kehittämissuunnitelman mukaisesti. Myös maisema-alueet otetaan osaksi virkistysalueverkkoa
uusien virkistysreittien myötä. Virkistysalueet ja -reitit suunnitellaan niin,
että ne palvelevat sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita.
Valtuustoseminaarin
mielestä paikallisidentiteetin kannalta tärkeitä tekijöitä ovat Kir-
konseudun ympäristö, Vanha Paukku, sillat sekä luonnonrauhan ja maiseman kohteet
– ”sielunmaisema”. Rumentavia kohteita ovat mm. Rannanojan ja Syväojan kauppojen
ympäristöt ja asemanseutu. Identiteetti ei ole kuitenkaan pelkästään fyysistä ympäristöä!
33

4.1.2 Osallisten eli alueen asukkaiden tavoitteet
34
Asukkaiden tavoitteiden kartoittamiseksi järjestettiin syksyllä 2009 internet-kysely ja
yleisötilaisuus. Lisäksi internetin kyselylomake jaettiin kaupungin kaikkiin talouksiin,
myös nykyisten kaava-alueiden ulkopuolelle, sillä koskeehan vireillä olevan keskustan
kaavamuutos kaupungin kaikkia asukkaita. Vastaajia pyydetään kertomaan mm. tietoja
ympäristöön liittyvistä arvostuksista ja kehittämistarpeista sekä myös mahdollisista kehittämishankkeista.
Kyselyyn vastasi 408 asukasta, joista 43 netin kautta.
Yleisötilaisuudessa oli kymmenkunta osallistujaa. Esitettyjä mielipiteitä / tavoitteita:
- asutusrakenne jatkuu etelään kohti Seinäjokea keskittyen Nurmojoen varteen
- Atrian ympäristön kehittäminen tärkeää (kuntien yhteinen yleiskaava rajalle)
- Moottoritie ja kaksoisraide tärkeitä hankkeita
- Kaaranmännikkö on erityisen arvokas, alueelle suojelustatus
- Lapuanjoen rannat romahdusherkkiä
- Keskustassa saa olla puistomaisuutta
- Novapark näivettää keskustan, ajatuksena järjetön -> pienteollisuusalueeksi
Asukaskyselyn tuloksista tehtiin erillinen yhteenvetoraportti, josta nousivat esiin seuraavat
asiat:
Ympäristön laatu, hyvät ominaisuudet: harrastusmahdollisuudet, hoidetut viheralueet,
palvelut ja erityisesti terveydenhoito, joki ja jokimaisema, rauhallisuus – turvallisuus –
siisteys, Simpsiö, sopivan pieni taajama, hyvä sijainti ja liikenneyhteydet, luonto, maaseutumaisuus.
Vieraille esiteltäviä edustavia paikkoja ovat: Paukun alue, Tuomiokirkko, Simpsiö, jokilaaksot
ja rannat, matkailupuutarha, Lintukoto ja jokilaivaristeily.
Huonoja asioita, ympäristöllisiä epäkohtia joille on kehittämistarvetta:
- keskustan autioituminen > rakenteen kehittäminen ja tiivistäminen
- joukkoliikenteen ja pyöräteiden puutteet
- Kauppakadun ja aseman seudun ympäristöjen kehittäminen
- Vähän erikoisliikkeitä, kauppojen hajautuminen > palvelujen keskittäminen
- Liikenteen sekavuus > liikenneverkon ja pysäköinnin jäsennöinti
- Työpaikkojen väheneminen > elinkeinojen edistäminen
- Sisäänlämpiävyys, kateus, valittaminen
- Asemanseudun ränsistyneet rakennukset, viljavarasto
- Syväojan kiinteistöt ja ns-talon edessä oleva talo
- Alanurmontien alkupää
- Jokirantojen siistimistarve
- Vanhat asumattomat rakennukset, huonokuntoiset vanhat liikerakennukset, autogrilli
- Hoitamattomat piha-alueet
Asuinympäristössä arvostettiin erityisesti:
- turvallisuutta ja rauhallisuutta, maaseutumaisuutta
- asuminen pientalossa
- luonnonläheisyys ja ympäristön viihtyisyys
- asutuksen tiivistämistä suositeltiin ydinkeskustaan ja sen läheisyyteen
- omakotiasuminen tavoiteltavinta, suuret tontit 1000-3000 m 2 .
- loma-asutusta Simpsiöön
sosiaalisia ja kulttuurisia tavoitteita ovat:
- kirjasto ja terveyspalvelut säilytettävä
- päiväkotiryhmiä lisää, koulujen kunnostusta, kouluryhmät pienemmiksi
- vanhuspalveluihin lisää resursseja, pienkoteja lisää kotiasumisen tukemista

- kaupan erikoisliikkeitä, keskustan elävöittäminen
- elokuvateatterin kehittäminen, kesäteatterin elvyttäminen
Asukkaiden ja maanomistajien lisäksi keskeisen sidosryhmän muodostavat Lapuan keskusta-alueen
yrittäjät,
jotka ovat jo aiemmin osallistuneet aktiivisesti liikekeskustan kehittämiseen.
Kauppakadun ja muun liikekeskustan osalta yrittäjien ja asukkaiden näkemyksiä voidaan
kerätä käynnissä olevien hankkeiden puitteissa.
Vuorovaikutus kohdennetaan asioihin, joihin osayleiskaavoissa esitetään muutoksia.
4.2 Tavoitteiden julkinen käsittely
Toinen yleisötilaisuus järjestetään kaavan valmistelu- eli luonnosvaiheessa alkukesästä
2011 ja kolmas keväällä 2012, kun kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.
4.3 Päätös tavoitteista
35