4 tavoitteet - Lapua

3.4.1 Nykyinen kylä- ja kaupunkikuva
Suunnittelualueen kylä- ja kaupunkikuva on vielä suhteellisen selkeä. Kaupunkikeskustan ja
jokivarren nauhakylien rakenne ja vaihettumiskohta on selkeästi havaittavissa. Jokilaaksojen
vanhat rantatiet ja niiden varren asutus viljelylakeuksineen on hyvin säilynyt Lapuanjokilaaksossa
ja Nurmonjokilaaksossa, Alajoen varren asutus on jo alkanut tiivistymään liiallisesti
kun näkymät joelle peittyvät ja uusi rakennuskanta vanhojen välissä luo kyläkuvaan sekavuutta.
Asemakaavoitetut alueet sijoittuvat tiiviiksi rykelmäksi keskustan ympärille eikä irrallisia ”satelliitteja”
ole häiritsevästi. Peltoaukeat asemakaava-alueiden välissä antavat taajamakuvaan
maaseututaajamaan sopivaa väljyyttä – ne korvaavat puiston. Myös taajaman keskustassa
on avointa peltomaisemaa aseman taustalla. Sijainnista johtuen alueen rakentamattomuus ei
haittaa taajamakuvaa vaan mieluummin antaa sille väljyyttä ja toimii maamerkkinä muuten
niin tasarakeisessa taajamassa.
Ydinkeskusta on rakentunut kaupunkimaiseksi ja on ympäristöltään hyvin hoidettu ja mittakaavaltaan
inhimillinen. Vanha rakennuskanta antaa paikkakunnalle ajallista ulottuvuutta ja
arvokkuutta. Paikoin on rakennuksia vajaakäytöllä, mutta kaupunkiinhan kuuluu jatkuva muutos,
kukoistus ja taantumus rinnakkain. Ydinkeskustan katuverkko on nykyisellään hieman
sekava ja jäsentymätön. Muuten päätieverkko on selkeä mutta asuntoalueiden kokoojatietasolla
taas on paikoin, erityisesti vanhoilla asuntoalueilla, jäsentymättömyyttä.
Aluekokonaisuudet eli eri aikakausien rakennuskanta rajautuu ja hahmottuu peltoaukeiden
avulla. Selkeitä laajoja puistovyöhykkeitä ei ole vaan ne ovat sirpaloituneita paloja tai akseleita
rakenteen sisällä ja reunoilla. Taajamakuvaa hahmotetaan pääasiassa tieverkkoa pitkin
liikkumalla ja nyt paikan tunnistaminen on vielä mahdollista jokia reunustavan puukujan ja
peltoaukeiden avulla. Keskustassa on useita maamerkkirakennuksia ja siltoja, joiden avulla
paikat hahmottuvat selkeästi.
14