4 tavoitteet - Lapua
4 tavoitteet - Lapua
4 tavoitteet - Lapua
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tien välinen alue Ruhassa (suuri potentiaali, logistisesti hyvä), Savikylän vierellä (Alangon<br />
alue, kauppa + palvelut), Hellamaan kylässä teollisuusalueen laajennus.<br />
Palvelut<br />
Palvelujen alueet keskustassa laajenevat väestön ja kysynnän kasvun myötä Kauppakadulta<br />
Asemantaustan ja Alangon alueille sekä edelleen kohti suunniteltua NovaParkia.<br />
Keskustan ja NovaParkin välille muodostuu toiminnallinen akseli. Liikennepalveluja<br />
sekä teollisuus- ja logistiikkatoimintoja voi syntyä valtatien ja uuden Nurmonjoen ylittävän<br />
tieyhteyden varteen Muurimäen risteysalueelle sekä valtateiden 19 ja 16 risteysalueelle.<br />
Kylissä voivat säilyä nykyiset koulupalvelut.<br />
Valtuustoseminaarin mielestä viisi kehitettävää palvelualuetta ovat keskusta, Tiistenjoki,<br />
Hellanmaa, Kauhajärvi ja Ruhan–Alanurmon alue.<br />
Liikenne<br />
Rakenteen tiivistyminen keskustassa ja Asemantaustan alueella sekä keskustan ulkopuolella<br />
sijoittuminen olevien linja-autoreittien varteen parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä<br />
ja luo vaihtoehtoja päivittäisen kulkumuodon (juna, linja‐auto, kävely,<br />
pyöräily, henkilöauto) valintaan.<br />
Asutuksen lisääntyminen keskustassa ja sen lähialueilla antaa mahdollisuuden kasvattaa<br />
jalankulun ja pyöräilyn osuutta päivittäisessä liikkumisessa, mikä edellyttää sisäisen<br />
kevyen liikenteen verkon kehittämistä eteenkin liikenneturvallisuuden kannalta. Asutuksen<br />
sijoittaminen keskustan ulkopuolelle vaatii toimivien ja turvallisen kevyen liikenteen<br />
yhteyksien rakentamista keskustaan ja kyläkouluille.<br />
Kaksoisraiteen rakentaminen Seinäjoki-Oulu välille lisää pääradan kapasiteettia ja<br />
mahdollistaa junatarjonnan lisäämistä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Rakenteen<br />
tiivistäminen keskustassa ja matkakeskuksen läheisyydessä tukee parhaiten<br />
junaliikenteen säilymistä.<br />
Autoliikenteessä merkittävä muutostarve on kaksiajoratainen yhteys Seinäjoelle (vt19),<br />
eritasoliittymät sekä uudet rautatien ja Nurmonjoen ylitykset.<br />
Valtuustoseminaarin<br />
mielestä viisi tärkeintä liikenteen kehittämiskohdetta ovat 4-<br />
kaistainen yhteys välille <strong>Lapua</strong>–Seinäjoki, Matkakeskus, VT 19 sisääntulotiet (Alanurmon<br />
kohta, Paukun kohta), Ydinkeskustan kehittäminen (Kauppakatu), kevyen liikenteen<br />
väylät kuntoon sekä haja-asutusalueilla yritysten toimintaedellytysten turvaaminen<br />
liikenteellisesti. Liikenteen pullonkauloja ovat valtatiet, joet (rajaava elementti mm. Ritavuoren<br />
suunnasta) ja keskustan rautatien silta.<br />
Virkistys<br />
Virkistysalueista merkittäviä ovat Simpsiö, Ritavuori ja Huhdanneva sekä keskustan<br />
virkistys- ja kulttuurikohteet. Nämä yhdistetään viher- ja virkistysyhteyksillä toisiinsa.<br />
Jokivarsien virkistyskäyttö lisääntyy nykyisestä huomattavasti, sillä jokien varsille rakennetaan<br />
kevyen liikenteen ”maisemareittejä” ja virkistyskohteita.<br />
Simpsiön alueen loma-asuntojen määrä voi kasvaa merkittävästi. Simpsiötä kehitetään<br />
aktiivimatkailun ja toisaalta luonnon arvoalueiden säilyttämisen näkökulmasta laaditun<br />
kehittämissuunnitelman mukaisesti. Myös maisema-alueet otetaan osaksi virkistysalueverkkoa<br />
uusien virkistysreittien myötä. Virkistysalueet ja -reitit suunnitellaan niin,<br />
että ne palvelevat sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita.<br />
Valtuustoseminaarin<br />
mielestä paikallisidentiteetin kannalta tärkeitä tekijöitä ovat Kir-<br />
konseudun ympäristö, Vanha Paukku, sillat sekä luonnonrauhan ja maiseman kohteet<br />
– ”sielunmaisema”. Rumentavia kohteita ovat mm. Rannanojan ja Syväojan kauppojen<br />
ympäristöt ja asemanseutu. Identiteetti ei ole kuitenkaan pelkästään fyysistä ympäristöä!<br />
33
Change language