4 tavoitteet - Lapua

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan väestön koulutustaso on Etelä-Pohjanmaalla
maamme matalimpia. Tilastokeskuksen koulutustasomittaimen mukaan eteläpohjalaiset ovat
suorittaneet keskimäärin 2,5 vuotta perusasteen jälkeistä tutkintoon johtavaa koulutusta. Etelä-Pohjanmaalla
alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavat. Maakunnan väestön koulutustaso
on nousujohteinen, ja Etelä-Pohjanmaalla on panostettu koulutukseen merkittävästi. Lapuan
väestön koulutustaso 7
:
28
15 vuotta täyttänyt väestö 11494
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 4478
Keskiasteen tutkinto 4354
Alin korkea-asteen tutkinto 1510
Alempi korkeakouluasteen tutkinto 718
Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 424
Tutkijakoulutusasteen tutkinto 10
Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukainen alueen innovaatioyksikkötarkastelu
nostaa Lapualta esille teknologiakeskuksen (Thermopolis), kehittäjäorganisaation (Emineo
Oy) ja AMK-yksikön (SC-RESEARCH). Alueen innovaatiotoimintaa vahvistaa Seinäjoen koulutusyksikkötarjonta
sekä Seinäjoen SCIENCE PARK. Kauhajoella on teknologiakeskus, jossa
keskitytty Lapuallekin tärkeisiin logistiikkaan ja elintarviketeollisuuteen.
Vanhustenhuoltoa on palvelukeskuksessa sekä kahdeksassa hoitokodissa, joista neljä on
yksityistä. Lapualla on tehty myös vanhuspoliittinen ohjelma (2004–2010). Sen mukaan Lapualla
on riittävästi palveluasumisen paikkoja, mutta tehostettuun palveluasumiseen tarvitaan
voimavaroja. Vanhusten osalta tärkeää ovat myös mm. virkistys-, liikunta- ja kulttuuripalvelut.
Lapualla toimivat seuraavat palveluasumisen yksiköt:
• yhdistykset (Saarenpääkoti, Lepola, Seppämestari)
• Yksityiset (Siiriläkoti, Kotionni, Vuosikas)
• Lapuan kaupunki (Päivärinne)
Lisäksi marraskuussa 2008 on valmistunut Myllytuvan palvelukoti. Tehostettua palveluasumista
on Lapuan kaupungilla (Eevankoti, Matintupa, Kotirinne) sekä terveyskeskuksessa
(hoivaosasto, Liuhtarin osasto, Sairaalaosasto, Hopearinteen osasto).
Kaupalliset palvelut
Yksityisistä palveluista iso osa sijaitsee Lapun keskustassa. Päivittäistavarakaupan osalta
Lapualla on keskustassa runsas myymäläverkosto. Lapualaiset käyttävät runsaasti oman
kunnan palveluja päivittäistavaroiden ostospaikkana. Ostovoimaa virtaa myös muualle, etupäässä
Seinäjoen seudulle. Lapualla on kaupungin kokoon suhteutettuna vaatimaton erikoistavaramyymäläverkosto,
johtuen maakuntakeskuksen Seinäjoen läheisyydestä. Kaupungissa
on muutamia erikoistavaraliikkeitä esim. vaatetus, kodinkone, valokuvaus ja urheiluliikkeitä.
Päivittäistavaraliikkeiden yhteydessä kattavin erikoistavaravalikoima on Halpa-Hallissa.
Kestokulutushyödykkeitä (erikoistavarakaupan tuotteita) haetaan runsaammin oman kunnan
ulkopuolelta, lähes kolmannes Seinäjoen seudulta. Tiedot ovat vuonna 2004 tehdystä selvityksestä,
minkä jälkeen Spar Lapua on lopettanut, muuten tilanne on pysynyt ennallaan.
Seinäjoen seudulle tehdyn kaupan lisäpinta-alatarve laskelman mukaan (Entrecon 2008)
päivittäistavarakaupan lisäpinta-alantarve vuoteen 2025 (2005–2025) on 14000–15000 kerrosneliötä
ja erikoiskaupan tarve 96000–115000. Laskennallista ostovoimaa Seinäjoen seudulla
on päivittäistavarakaupan osalta n. 200 milj. € ja samoin erikoiskaupan osalta (n. 200
milj. €). (Entrecon 2008).
Laskelma 2010, S Harvio: Lapuan maankäyttöstrategian väestötavoitteeseen perustuvien
laskelmien mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2025 päivittäistavarakaupan lisäpinta-ala-arviot
on 1500-2300 kerrosneliötä ja erikoiskaupan osalta 8000-9500 kerrosneliötä, huomioimatta
7 Tilastokeskus