Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan väestön koulutustaso on Etelä-Pohjanmaalla maamme matalimpia. Tilastokeskuksen koulutustasomittaimen mukaan eteläpohjalaiset ovat suorittaneet keskimäärin 2,5 vuotta perusasteen jälkeistä tutkintoon johtavaa koulutusta. Etelä-Pohjanmaalla alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavat. Maakunnan väestön koulutustaso on nousujohteinen, ja Etelä-Pohjanmaalla on panostettu koulutukseen merkittävästi. <strong>Lapua</strong>n väestön koulutustaso 7 : 28 15 vuotta täyttänyt väestö 11494 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 4478 Keskiasteen tutkinto 4354 Alin korkea-asteen tutkinto 1510 Alempi korkeakouluasteen tutkinto 718 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 424 Tutkijakoulutusasteen tutkinto 10 Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukainen alueen innovaatioyksikkötarkastelu nostaa <strong>Lapua</strong>lta esille teknologiakeskuksen (Thermopolis), kehittäjäorganisaation (Emineo Oy) ja AMK-yksikön (SC-RESEARCH). Alueen innovaatiotoimintaa vahvistaa Seinäjoen koulutusyksikkötarjonta sekä Seinäjoen SCIENCE PARK. Kauhajoella on teknologiakeskus, jossa keskitytty <strong>Lapua</strong>llekin tärkeisiin logistiikkaan ja elintarviketeollisuuteen. Vanhustenhuoltoa on palvelukeskuksessa sekä kahdeksassa hoitokodissa, joista neljä on yksityistä. <strong>Lapua</strong>lla on tehty myös vanhuspoliittinen ohjelma (2004–2010). Sen mukaan <strong>Lapua</strong>lla on riittävästi palveluasumisen paikkoja, mutta tehostettuun palveluasumiseen tarvitaan voimavaroja. Vanhusten osalta tärkeää ovat myös mm. virkistys-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. <strong>Lapua</strong>lla toimivat seuraavat palveluasumisen yksiköt: • yhdistykset (Saarenpääkoti, Lepola, Seppämestari) • Yksityiset (Siiriläkoti, Kotionni, Vuosikas) • <strong>Lapua</strong>n kaupunki (Päivärinne) Lisäksi marraskuussa 2008 on valmistunut Myllytuvan palvelukoti. Tehostettua palveluasumista on <strong>Lapua</strong>n kaupungilla (Eevankoti, Matintupa, Kotirinne) sekä terveyskeskuksessa (hoivaosasto, Liuhtarin osasto, Sairaalaosasto, Hopearinteen osasto). Kaupalliset palvelut Yksityisistä palveluista iso osa sijaitsee Lapun keskustassa. Päivittäistavarakaupan osalta <strong>Lapua</strong>lla on keskustassa runsas myymäläverkosto. <strong>Lapua</strong>laiset käyttävät runsaasti oman kunnan palveluja päivittäistavaroiden ostospaikkana. Ostovoimaa virtaa myös muualle, etupäässä Seinäjoen seudulle. <strong>Lapua</strong>lla on kaupungin kokoon suhteutettuna vaatimaton erikoistavaramyymäläverkosto, johtuen maakuntakeskuksen Seinäjoen läheisyydestä. Kaupungissa on muutamia erikoistavaraliikkeitä esim. vaatetus, kodinkone, valokuvaus ja urheiluliikkeitä. Päivittäistavaraliikkeiden yhteydessä kattavin erikoistavaravalikoima on Halpa-Hallissa. Kestokulutushyödykkeitä (erikoistavarakaupan tuotteita) haetaan runsaammin oman kunnan ulkopuolelta, lähes kolmannes Seinäjoen seudulta. Tiedot ovat vuonna 2004 tehdystä selvityksestä, minkä jälkeen Spar <strong>Lapua</strong> on lopettanut, muuten tilanne on pysynyt ennallaan. Seinäjoen seudulle tehdyn kaupan lisäpinta-alatarve laskelman mukaan (Entrecon 2008) päivittäistavarakaupan lisäpinta-alantarve vuoteen 2025 (2005–2025) on 14000–15000 kerrosneliötä ja erikoiskaupan tarve 96000–115000. Laskennallista ostovoimaa Seinäjoen seudulla on päivittäistavarakaupan osalta n. 200 milj. € ja samoin erikoiskaupan osalta (n. 200 milj. €). (Entrecon 2008). Laskelma 2010, S Harvio: <strong>Lapua</strong>n maankäyttöstrategian väestötavoitteeseen perustuvien laskelmien mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2025 päivittäistavarakaupan lisäpinta-ala-arviot on 1500-2300 kerrosneliötä ja erikoiskaupan osalta 8000-9500 kerrosneliötä, huomioimatta 7 Tilastokeskus
ostovoiman siirtymää. Ostovoimaa <strong>Lapua</strong>lla on päivittäistavaroiden osalta noin 30 milj. € ja samoin erikoiskaupan osalta. Laskelmat ovat suuntaa-antavia, tarve riippuu kulutuksen kasvun kehityksestä. (Entrecon 2008). Vuoden 2005 kyselytutkimukseen perustuvan arvion mukaan lapualaisista 78 % teki päivittäistavarakaupan ostokset kunnan sisällä. 3.4.8 29
Change language