Aponogeton cf. AW 1/2007 - Aqua-Web

Kullannupuille kalasoppaa• Teksti ja kuvat: Tytti SaviaroAkvaristiperheen poikasia kutsutaan yleisesti miniakvaristeiksi. Miniakvaristitovat innokkaita isin ja äidin apulaisia vedenvaihdoissa, kasvienkarsimisessa ja erityisesti ruokinnassa. Voi veljet, että on hauskaa,kun antaa kaloille ruokaa ihan kädestä ja ne pienillä hampaannappuloillaannokkivat vahingossa joskus sormenpäätä.Pääkallo tarjoaa piilopaikkoja aremmillekaloille ja on tyypillinen sisustuselementtilasten akvaariossaPienelle vesieläimistä kiinnostuneelle veijarillevoi hankkia myös ihan oman akvaarion.Sen hoitoa ei tietenkään jätetä pikku tappijalanharteille, vaan hän saa siitä ne parhaatselkäpalat ja sinulle, arvoisa isi tai äiti, jää neruodot eli kaikki huoltotoimenpiteet, vastuukalojen hyvinvoinnista ja rahoitus. Parhaassatapauksessa akvaarioista tulee lapselleelämänmittainen harrastus, joka kasvattaahuomioimaan eläimiä ja kiinnostusta luontoakohtaan ja huonoimmassakin tapauksessa allasjää vanhempien harteille, mikä ei ole akvaristiperheessäkovinkaan vaarallista.Miniakvaristin silmissä kaikki on paljonsuurempaa, kuin sinun. Siksi altaan pitää ollasopivan kokoinen. Ei niin suuri, että herranterttujoutuu ottamaan useita askeleita nähdäkseenakvaarion toisenkin pään eikä niinpieni, että kourallinen kääpiörasboroita riittäätäyttämään tilan. Itse katsoisin sopivaksi ulkomitoiltaan80 x 40 x 40 cm eli 128 litraisenaltaan. Siihen saa mahtumaan jo mukavankalaston, mutta akvaario on sopivan pieni sijoitettavaksiitse pääjehun omaan kammariin.Varusteiksi riittävät kansilasi, sisäsuodatintai pieni ulkosuodatin, lämmitin ja kun kasvitvalitaan vaatimattomien listalta niin yksiputkinenkinvalaisin riittää. Tämän kokoisiapyttyjä on paljon myynnissä myös käytettynä,Aponogeton cf. AW • Aqua-Webin virallinen verkkolehti • 1/2007 26