60y = 2890,8x - 10,1685040Q (kJ)3020100-100 0,005 0,01 0,015 0,02 0,025m (kg)KUVIO 7. Lämpömäärä Q haihtuneen vesimäärän m funktiona.Pisteet osuvat laskevalle suoralle, jonka kulmakerroinlämpömäärän höyrystyneen veden massayksikköä kohden.Q/ m ilmaisee kokeessa kuluneenTulos: ominaishöyrystymislämpö h = 2890,823 kJ/kg.Taulukkokirjan arvo 2260 kJ/kg.<strong>2.</strong>4.2 LiukenemislämmötTutkimme mitä lämpötilalle tapahtuu erilaisten endo- ja eksotermisen liukenemisreaktion omaavienaineiden liuetessa.Sekoitimme pienen määrän natriumhydroksidirakeita muutamaan tippaan vettä, ja tutkimmelämpötilan muutosta rakeiden liuetessa. Huomasimme lämpötilan nousevan.Sekoitimme pienen määrän ammoniumnitraattia muutamaan tippaan vettä, ja tutkimme lämpötilanmuutosta aineen liuetessa. Huomasimme lämpötilan laskevan.11
3 Työprosessin kuvausAihekokonaisuuden valinta oli melko helppoa, sillä meitä molempia kiinnosti <strong>lämpöopin</strong>kokonaisuudet. Lisäksi Titta oli työssään jo monet kerrat tehnyt näitä töitä oppilaiden kanssa, muttajotain jäänyt kaipaamaan. Nyt nekin puuttuvat linkit, kuten Joulen koe, oli itse konkreettisesti tehtyja tulokset käsitelty. Suunnittelu alkoi suunnitelman kirjoittamisella ja sekin kävi aika tuskattomasti.Netissä on paljon sopivia sivuja, joilta löytää tähän kokonaisuuteen liittyviä demonstraatioita jateoriaa. Lisäksi luennoitsijan muistiinpanot ovat niin kattavat, ettei omalle ideoinnille jää paljoasijaa. Suunnittelun lähtökohtana olivat demonstraatiot, mutta aika pitkälti käsi kädessä käsitteidenhahmottamisen kanssa. Kun suunnittelee toista, niin toinenkin tulee heti mukaan, ja päinvastoin.Kun pääsimme laboratorioon mittailemaan oli meillä aika selkeä kuva siitä mitä tehdään. Siitähuolimatta joku aina muuttuu matkan varrella. Esimerkiksi olimme ajatelleet määrittää Joulenkokeessa käytettävän aiheen ominaislämpökapasiteetin itse kokeessa <strong>2.</strong>1 koe 3, ja oletimme ettäaine on kuparia. No se olikin alumiinia, joten hieno suunnitelmamme aidoista mittaustuloksista saikolhuja. Toinen muuttunut mittaus laboratoriossa oli sulamislämmön määritys, eli teimme siitäenemmän mittauksia kuin olimme ensin aikoneet. Nyt siis mittailimme myös massan vaikutustaominaissulamislämpöön.Yliopiston laboratoriossa teimme osan kokeista eri tavoin kuin teemme niitä kouluissa, esimerkiksienergian tasainen tuonti sähkövirran avulla. Kouluissa ei määritellä niinkään tehoa vaan vedenominaislämpökapasiteettia, ja tällöin teho oletetaan tunnetuksi. Mutta käsitteen muodostuksenkannalta raportissa esitetyt mittaukset ovat parempia, niitä voisi toteuttaa koulussakin. Mittauksissakäytetyt välineet olivat Joulen kokeen laitteistoa lukuun ottamatta tuttuja, ja tuokin kyseinenlaitteisto helppo ja yksinkertainen käyttää. Ja mikä parasta, miltei kaikki välineet löytyvät kouluista,joten näitä demonstraatioita voi huoletta tehdä kouluissa jopa oppilastöinä. Koska kokeet jalaitteistot olivat tuttuja oli meillä melko selkeä käsitys siitä, mitä tuleman pitää Enemmänkin yllättise, miten ”hyviä” ja tarkkoja tuloksia saa aikaan ilman tämän tarkempia välineitä. Tietystituloksissa näkyy idealisoinnit ja pelkistykset käytettyjen astioiden ja energian säilymisen kannalta,mutta itse olimme tyytyväisiä saamiimme mittaustuloksiin.Kokeiden onnistumista seurasimme käsittelemällä osaa tuloksista heti samalla, eli varmistimmenäin oikean suunnan. Kokeet onnistuivat heti alusta lähtien, eikä mitään tarvinnut uusia. Toki12