sofia2015_1

Tutkijan työpöydältäMUSEON TUTKIJAT KER TO VAT KIINTOISISTA ESINEISTÄ,KUVISTA JA HELSINGIN HISTORIAN ILMIÖISTÄ, JOIHIN HEOVAT TÖRMÄNNEET TYÖSSÄÄN.GALATEIAN RIEMUKULKUMarcus Haga | tutkijaSanna Niemi-Pynttäri | konservaattoriKaupunginmuseoon hankittiin 1929ostona norsunluukoristeinen hopeapikari.Hankintatietojen mukaan pikarinkorkokuvan aihe Galateian riemukulku ontodennäköisesti saksalaista 1600-luvuntyötä. Ovidius kertoo Metamorfooseissanereidi Galateiasta, joka oli rakastunutlammaspaimen Akikseen. Myös kyklooppiPolyfemos rakasti Galateiaa ja mustasukkaisuudessaansurmasi Akiksen heittämällätätä suurella kivellä. Galateia kuitenkinauttoi Akista, jolloin tämän veri muuttuiAkis-joeksi ja Akis sen joenjumalaksi.Kun konservaattori sai pikarin eteensä,ihmetystä herättivät arvoesineestä puuttuvatleimat. Kollegan rohkaisemana hänpäätti avata mutterit, jotka kiinnittävätalapohjan luukoristeiseen ulkokuoreenja hopeiseen sisäosaan. Vanhan esineenpurkaminen on aina jännittävää, ja tälläkertaa jännitys palkittiin moninkertaisesti.Pikarin pohjasta paljastuivat 241 vuottapiilossa olleet mestarinleimat: kruunattuvene Helsingin kaupunkileimana, kolmekruunua, vuosileima P sekä mestarin nimiSOLBERG. Sisältä kullatun hopeapikarinon valmistanut 1773 helsinkiläinen kultaseppäHenrik Johan Sohlberg (1735–1803,mestarina 1766–91). Sohlberg on ilmeisestikorvannut rikkoutuneen astian uudellajättäen valmistajatiedot piiloon ulkopohjanalle.Leimojen antaman lisätiedon jälkeenkinpikari herättää mieltä askarruttaviakysymyksiä. Kahden puton olkapäistäpaljastui konservoinnin yhteydessä syvätpyöreät kolot. Onko putoilla mahdollisestiollut siivet, jotka ovat vuosisatojen kuluessapudonneet matkan varrelle?COROT OR NOT COROT?Satu Saviatutkijapunaisella tehty signeeraus epäilyttää.Näillä perusteilla en sanoisi teosta Corot’ntekemäksi.Miten maalaus on sitten päätynyt Helsinkiinja museoon? Voisiko sen tekijyydenvarmistaa tuota tutkimuslinjaa seuraamalla?Teoksen on testamentannut museollekuvanveistäjä Elsa Zilliacus (1881–1969),joka opiskeli taidetta Ranskassa 1910- ja1950-luvulla. Hän luovutti museolle kokonaisenpienen taidekokoelman, jonkamuut teokset ovat nähdäkseni aitoja. Maisemaon siis saatu taiteentuntijalta.On pieni mahdollisuus, että intiimi jaherkkä maalaus osoittautuu jatkotutkimuksissaaidoksi Corot’ksi. Lukijat voivattuloksia odotellessa muodostaa omanmielipiteensä arvoituksellisesta teoksesta.Maisema on näet 11.3.2015 lähtien esilläHakasalmen huvilassa, interiöörin osanaMusiikkia!-näyttelyssä. Teosta voi tutkia kotonakinmuseon Finna-sivulla hkm.finna.fi,jolta sen löytää hakusanalla Corot.Sofia 1/2015 19