sofia2015_1

Musiikinhistoriaa toisinMusiikinhistoriankirjoitus on ollut muita historian alojajähmeämpi uudistumaan ja omaksumaan nykyaikaisianäkökulmia. Vasta viime vuosikymmeninä on kyseenalaistettu1900-luvun alkupuolella kansallisromantiikanhengessä luotu Suomen musiikin suuri menestystarina,jota on hallinnut Sibeliuksen monumentaalinen hahmoluoden varjon niin vanhempien kuin uudempienkinaikojen ylle.Uusi tutkimus on monipuolistanut kuvaa Suomenmusiikin vaiheista rikkaammaksi ja sävykkäämmäksi.Kun on luovuttu eri musiikinlajeja arvottavista ennakkoasenteista,erilaisten musiikkien runsaus on noussut esiinja käsitys musiikkielämän ja -kulttuurin kokonaisuudestaon muuttunut todenmukaisemmaksi. Musiikki on alettunähdä kiinteämmin osana historiaa, aikansa yhteiskuntaaja aatemaailmaa.Uuden musiikinhistorian näkökulmat ovat innoittaneetmyös Musiikkia!-näyttelyn tekijöitä ja tarjonneet lähtökohdanuudenlaiselle museokerronnalle. Näyttelyssäon esimerkiksi luovuttu klassisen ja populaarimusiikinerottelusta, joka yhä jakaa musiikinhistoriankirjoitusta.Jyrkät, jäykin asentein muuratut rajat musiikinlajienvälillä ovat kuitenkin historiallisesti katsoen nuori,1900-luvulla syntynyt ilmiö. Musiikkiyleisön kannaltalajirajat ovat osin näennäisiä, sillä ani harva kuunteleevain yhdenlaista musiikkia.Suomalaiskansallinen näkökulma on leimannutetenkin klassisen musiikin historiaa, ja kaikkea on tarkasteltu”vuoden 1892 tirkistysreiästä” eli suomalaisenmusiikin on katsottu alkaneen vasta Sibeliuksen Kullervonensiesityksestä. Kulttuurille, erityisesti musiikille, ominainenkansainvälisyys, monikielisyys ja jatkuva vuorovaikutusulkomaiden kanssa on jätetty pimentoon kansallisensankaritarinan kirkastamiseksi.Kaikilla lienee musiikkimuistoja,mutta kaikki niistä eivät ehkäole miellyttäviä. Kansakoulunmusiikkitunteja ja etenkinlaulukokeita moni muistaayhä puistatuksin. Kuvassaopiskellaan teoriaa vuonna 1952.Helsingin kaupunginmuseoP394Piirros Tampereen teknillinen yliopisto /Mikko Kylliäinen ja Henry NiemiOdeon©1985-2013 Licensed to: Tampereen University of Technology, Finland Restricted version - research and teaching only!Vuonna 1889 Ateneumin naapuriin valmistui Palokunnantalo,jonka juhlasali oli suosittu konserttitila 1800–1900- lukujenvaihteessa. Monia muutoksia kokenut rakennus purettiin1969. Arkkitehtipiirustusten pohjalta on rekonstruoitu salinhuoneakustinen malli ja äänen eteneminen orkesterikorokkeeltakuuntelupisteisiin. Musiikkia!-näyttelyssä voi kokea, miltämusiikki kuulosti Palokunnantalon salissa.SourSurfReflPathTimeTeoksesta Victor Pettersson: Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta 1864–1914Sofia 1/2015 7