Rakennuttajat ja valvojatvaativat yhä useammin rakentajaalaatimaan työmaalle kosteudenhallintasuunnitelman.Useat rakennusliikkeetovat myös oma-aloitteisesti ryhtyneettekemään näitä suunnitelmiatyömaillensa. Betonirakenteiden osaltatyömaan kosteudenhallinnassa tavoitteenaon rakenteiden riittävä kuivuminentavoitellussa aikataulussa jarakenteen kosteuspitoisuuden rajoittaminenvaadittujen raja-arvojen alapuolelle.Rakenteiden kuivumisen vaikutuksettyömaan aikataulutukseentulisi ottaa huomioon mahdollisimmanaikaisessa vaiheessa. Tällöin voidaanvalita oikeat vaihtoehdot, joiden avullatyömaan rakenteiden kuivuminenhallitaan halutussa aikataulussa.BetonirakentaminenRakennustyömaan kosteudenhallinnanensisijaisena tavoitteena on estää kosteusvaurioidensynty. Hyvin suunniteltu ja toteutettukosteudenhallinta antaa edellytyksetmyös sille, että rakenteet kuivuvat tavoitekosteustilaansailman aikatauluviivytyksiä.Myös rakenteiden kuivatustarve jamateriaalihukka pienenevät.Rakenneratkaisujen tulee ensisijaisestiolla sellaisia, että liiallisen kosteuden pääsyrakenteisiin estyy. Suunnittelussa ja toteutuksessaon kuitenkin otettava huomioonmyös ylimääräisen kosteuden poistumistietja rakenteiden kuivattamismahdollisuus.SuojausRakenteet ja materiaalit tulisi suojatasateelta mahdollisuuksien mukaan, silläkastuminen lisää merkittävästi sekä kuivatustarvettaettä materiaalihukkaa. Kastuneenmateriaalin tai rakenneosan käyttövoi myös myöhemmin aiheuttaa terveyshaitanrakennuksen käyttäjälle.Rakenteiden kuivatusKosteuden poistumiseen rakenteista vaikuttaamerkittävästi lämpötila ja rakennettaympäröivän ilman suhteellinen kosteus.Pentti Lumme.Ilman suhteellisen kosteuden (RH) tulee ollariittävän alhainen, jotta ilma pystyy ottamaanvastaan rakenteista poistuvaa kosteutta.Betonirakenteiden kuivattamisenkannalta riittävänä ilman kosteutena pidetäänn. 40-50 % RH:ta. Tätä alhaisempikosteus ei merkittävästi nopeuta kosteudenpoistumista rakenteesta. Ilman suhteellisenkosteuden noustessa yli 70 %:iin kuivuminenhidastuu ja kosteuden ollessa erittäinkorkea rakenne ei kuivu vaan kostuu.Lämpötilan nostaminen on tehokkaintapa nopeuttaa rakenteiden kuivumista.Sisäilman lämpötilaa nostamalla saadaanpaitsi ympäröivän ilman RH laskemaan (jolloinsen kyky vastaanottaa kosteutta kasvaa),myös rakenteiden lämpötila nousemaan,jolloin niiden kosteutta siirtävä voi-Betonirakentamisen kosteus hallitaanhyvällä suunnittelulla ja toteutuksellaTeksti ja kuvat: Pentti Lumme, tekn.lis, Lohja Rudus Oy AbGra<strong>fi</strong>ikka: Kim Malmivaara, Humittest Oy28Betonilaatan kosteuspitoisuuden määrittämiseenkäytetään suhteellisen kosteuspitoisuuden mittaanturia.Kuvassa Tarja <strong>Me</strong>rikallio ja Sami Niemi.
BetonirakentaminenKun rakenteita ei suojata, kosteusvaurion riskikasvaa.ma kasvaa. Lämpötilan noustessa kymmenelläasteella betonin kosteutta siirtävävoima kasvaa 1,5-kertaiseksi. Rakenteitakuivattaessa sisäilman lämpötilan olisi hyväolla vähintään 20 °C ja RH 50 %.Työmaan kuivatusta suunniteltaessa tuleeottaa huomioon vuodenajat. Rakennustyömaansisäilman suhteelliseen kosteuteenvaikuttaa ulkoilman kosteussisältö, sisäilmankosteustuotto, sisäilman lämpötilaja ilmanvaihto. Ulkoilman suhteellinenkosteus ei muutu kovinkaan paljon vuodeneri kuukausina (keskimääräinen vaihteluväli70-85 %). Ulkoilman kosteussisältö sitävastoin vaihtelee suuresti. Talvella, kun ulkoilmanlämpötila on alimmillaan, ulkoilmankosteussisältö on pienimmillään jakesällä lämpiminä aikoina suurimmillaan.Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmänkosteutta (vesihöyryä) siihen mahtuu. Esimerkiksi+20°C ilmaan mahtuu vesihöyryäenintään 17,28 g/m 2 ja -20°C:ssa ilmaanmahtuu enintään 0,89 g/m 2 vesihöyryä.Maksimaalisen määrän (kyllästyskosteuden)ylittävä vesihöyry tiivistyy poistuenilmasta vetenä, lumena, jäänä tai sumuna.Talvella rakenteet saadaan parhaiten kuivatettualämmittämällä sisäilmaa. Riittävälämpö ajaa kosteutta pois rakenteista ja pitääsisäilman riittävän kuivana vastaanot-Rakennustyömaansisäilmanolosuhdeseurantaa.Kun sisäilmanlämpötilaa nostetaanilman kosteuslaskee huomattavastija kuivumisolosuhteetparanevatoleellisesti.tamaan rakenteista poistuvaa kosteutta.Talvella, kun rakenteet ovat pintakuivia,varsinaista tuuletusta kosteuden poistamiseksiei tarvitse järjestää, sillä rakenteillaolevassa rakennuksessa on yleensä riittävästiaukkoja kosteuden poistumiselle.Aukkojen määrä tulee kuitenkin minimoidaenergiakulujen pienentämiseksi. Erillisosastonalämmitettävä tila tulee tehdä ilmatiiviiksi,ettei lämmin ilma pääse kulkeutumaanlämmittämättömiin tiloihin, silläkosteus voi tiivistyä uudestaan rakennuksenkylmiin pintoihin.Loppusyksyllä ja keväällä rakenteidenkuivumista voidaan tehostaa nostamallalämpötilaa ja tehostamalla ilmanvaihtoa.Betonin kuivumisaika-arviotUseimmat lattiapäällystemateriaalit edellyttävät,että alusbetonin tulee kuivua päällystemateriaalinedellyttämän kriittinenkosteusarvon alapuolelle ennen päällystystyöhönryhtymistä. Kosteusraja-arvot annetaanpääsääntöisesti suhteellisena kosteuspitoisuutena(RH %). Yleisimpien päällystemateriaalinenraja-arvot ovat välillä 80-90 % RH. Eri päällystemateriaalien kosteusraja-arvojaon annettu Suomen Betoniyhdistyksen/Betonilattiayhdistyksenbetonilattiaohjeessa– BLY7/by45 Betonilattiat.Ensisijaisesti tulee kuitenkin noudattaapäällystemateriaalien valmistajien jatuottajien antamia ohjearvoja.Kun kohteessa käytettävä rakenneratkaisu(paksuus, kuivumissuunta, kerroksellisuusjne.) ja päällystettävyysraja-arvo ovattiedossa, betonirakenteelle voidaan laatiakuivumisaika-arvioita käyttäen muuttujinaerilaisia betonilaatuja sekä kuivumisolosuhteita.Betonilaaduissa kuivumisaikaan vaikuttaaeniten betonin vesisementtisuhde.Muita huomioon otettavia tekijöitä ovat29mm. runkoaineen maksimiraekoko ja betonimassannotkeus. Olosuhteista betoninkuivumiseen vaikuttavat merkittävimminkastumisaika, lämpötila ja ilman suhteellinenkosteus.Kuivumisen katsotaan alkavan siitä, kunlisäkosteuden pääsy rakenteeseen estyy jakohteessa on riittävästi lämpöä (vähintään10°C). Mikäli rakenteiden arvioitu kuivumisaikamuodostuu aikataulussa varattua kuivumisaikaapidemmäksi, valitaan menettelytavataikataulussa pysymiseksi. Esim.:– kuivumisolosuhteiden parantaminen– nopeammin kuivuvan betonilaadunvalinta– päällystemateriaalin vaihtaminen paremminkosteutta kestävään materiaaliin.Kuivumisaika-arvioiden perusteella voidaanmyös määrittää, millaiset olosuhteetkohteeseen tulee luoda, jotta kuivumistatapahtuisi tavoiteaikataulun mukaisissapuitteissa. Aikataulullisesti kriittisiin kohteisiinon syytä laatia erityinen olosuhdehallintasuunnitelma,missä tarkastellaankohteen työmaa-aikaista suojausta, lämmitystäja kuivausta.Betonirakenteiden kosteuden mittaamisenja kuivumisaikojen arvioimisen helpottamiseksion laadittu ohjeisto, joka on parhaillaanviimeisteltävänä. Betonitieto Oytulee julkaisemaan ohjeen ja se tulee myyntiinarviolta huhtikuun aikana.Nopeammin päällystettävät betonitNopeammin päällystettävät betonilaadut(NP-betonit) ovat vakiinnuttaneet asemansahaluttaessa lyhentää rakenteiden kuivumisaikoja.NP-betoneita käytetään pintalattioidenja erilaisten täyttövalujen lisäksi yhäenemmän massiivisissa välipohjissa, joidenkuivumisajat lyhenevät tällöin oleellisesti. Viimeaikaisissatutkimuksissa on todettu, ettänopeamman kuivumisominaisuutensa lisäksiNP-betonit kastuvat oleellisesti vähemmänkuin tavanomaiset betonit ja kuivuminenkastumisen jälkeen on selvästi nopeampaakuin tavanomaisella betonilla.Nopeasti päällystettävät (NP) lattiabetonitkuivuvat päällystämiskelpoiseksi vähintäänkaksi kertaa nopeammin kuin normaalitlattiabetonilaadut. Nopean kuivumisenlisäksi niiden varhaislujuudenkehitys onjopa vastaavia, nopeasti kovettuvia betonilaatujaselvästi nopeampaa. Tällöin