2011 - Jyväskylän kaupunki

TutkimusTunne maisema -hankeVuoden 2011 aikana tuli päätepisteeseensä Jyväskylän taidemuseon historian laajin, usean vuoden aikanatoteutettu Tunne maisema -projekti. Se oli tutkimus-, kirja-, näyttely- ja ympäristökasvatushanke. Tarkoituksenaoli tuoda esille uusia näkökulmia ja erilaisia tapoja tulkita elinympäristöä, kultakauden maisemamaalauksiaja nykytaidetta. Tunne maisema -nimi viittaa tunnistamiseen ja paikantamiseen, mutta myös tunneaistiinja elämykselliseen kokemiseen tuoden näin nimenäkin esille hankkeen keskeisiä teemoja.Jyväskylän taidemuseon yhteistyökumppanina ja toisena hankkeen rahoittajana oli Maaseudun Sivistysliitto(45 000 euroa) ja sen välityksellä myös Koneen Säätiö, Keskitien Tukisäätiö ja Svenska kulturfonden. Tunnemaisema -projekti toimi Maaseudun Sivistysliiton valtakunnallisen ympäristösivistyksen hankekokonaisuuden(2010–2016) ensimmäisenä, esittelyluonteisena pilottihankkeena. Ympäristösivistys on kokoava käsite, jonkaalla toteutetaan eri puolilla maata useita osahankkeita jatapahtumia, näyttelyitä, julkaisuja sekä koulujen käyttöönsoveltuvia ympäristökasvatusaineistoja. Hanketta suunnittelevaantyöryhmään kuuluu yliopistojen, tutkijaverkostojen,ympäristöhallinnon, taideorganisaatioiden, oppilaitostenja sivistysjärjestöjen edustajia.Kansallistaitelijat Keski-SuomessaAlkuvuodesta painopiste oli artikkelin kirjoittamisessaTunne maisema -kirjaan aiempina vuosina kerätyn tutkimusaineistonpohjalta sekä kirjan toimittaminen yhteistyössäMaahenki-kustantamon kanssa. Seija Heinäsentutkimus kohdistui Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka HalosenKeski-Suomessa ja keskisuomalaisista aiheista maalaamiinteoksiin, joita etsittiin, listattiin ja tutkittiin lähteinä taitelijoidenlaaja kirjeenvaihto, arkistolähteet ja aiemmin tehdyttutkimukset. Gallen-Kallelalta löytyi noin 300 teostamukaan lukien muutkin kuin maisemat ja Haloselta runsassata. Gallen-Kallela liikkui laajasti nykyisen Keski-Suomenmaakunnan alueella vuosina 1884–1930 ja maalasi mm.Korpilahdella, Keuruulla, Konginkankaalla, Suolahdessa jaJyväskylässä. Halonen vietti kesiään 1910-luvulta vuoteen1933 pääasiassa Kuhmoisten Kivikoskella. Hän liikkui lähialueillaKuhmoisissa, Päijänteen rannoilla ja Luhangassa,mutta myös Jyväskylän ympäristössä.Tunnemaisema17.6.–23.10.2011jyväskylän tAidemuseoti–su 11–18 | kauppakatu 23 | www.tunnemaisema.fiKeski-Suomen merkitystä suomalaisen maisemakuvastonmuodostumisessa on käsitelty vähän verrattuna esimerkiksiKarjalaan, Savoon tai Hämeeseen. Kuitenkin seutuapidettiin 1800–1900 -lukujen vaihteessa koskemattomanaja aitona suomalaisuuden alueena, joka houkutteli useitataiteilijoita maalausmatkoille etsimään alkuperäistä luontoa,kansantyyppejä ja rakennuksia. Tutkimuksen ja artikkelin avulla tehtiin näkyväksi ja paikannettiin PekkaHalosen ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia nykyisen Keski-Suomen maakunnan alueelle sekä tuotiin esille keskisuomalaisenmaisemakuvaston osuutta kun luotiin käsitettä ”suomalainen maisema”.Akseli GAllen-kAllelA: kullervon kirous, öljy kAnkAAlle, 184x102 cm. Ateneumin tAidemuseo. kuvA: Pirje mykkänen /vAltion tAidemuseo, kkAViime aikoina niin kansainvälisesti kuin Suomessakin humanistis-yhteiskunnallinen maisematutkimus onlaajentunut tieteitä yhdistäväksi alaksi, jossa näkökulmat vaihtelevat ympäristöestetiikasta ja ekologiastakulttuurimaantieteeseen ja taidehistorialliseen tutkimukseen. Maisema on läsnä myös monissa nykytai-21