Jyväskylän kaupungin museopalveluiden pedagoginen strategia

SISÄLLYSLUETTELOJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOT - AVOIN OPPIMISYMPÄRISTÖ KAIKILLEMuseokasvatus osana yleisötyötä................................................................ 4Museo avoimena oppimisympäristönä......................................................... 5Käsityksiä museo-oppimisen taustalla.......................................................... 5-6Museopalveluiden yhteistyökumppanit ja toimintamuodot............................. 6-7KOHTI REILUA KULTTUURIA - ARVOT JA PERIAATTEETKestävä kehitys ja reilu kulttuuri.................................................................. 8Kestävä kehitys ja reilu kulttuuri Jyväskylän museopalveluissa........... 8-9Sosiokulttuurinen innostaminen....................................................... 9Monimuotoisuus eli diversiteetti.................................................................. 9-10Diversiteetin huomioiminen Jyväskylän museopalveluissa.................. 10Toimenpiteet.................................................................................. 10-11Esteettömyys ja saavutettavuus.................................................................. 11-12Saavutettavuus Jyväskylän museopalveluissa................................... 12Toimenpiteet.................................................................................. 13Elinikäinen oppiminen................................................................................. 13Toimenpiteet.................................................................................. 14YHTEISTYÖSTÄ YHTEISTOIMINNAKSIVuorovaikutus eli dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus................................... 15-16Jyväskylän museopalveluiden pedagogiset sidosryhmät................................ 16Toimenpiteet............................................................................................. 16Sidosryhmien toiveita museopalveluille........................................................ 17-18NÄKYMÄTÖN NÄKYVÄKSI – VIESTINTÄ JA VERKKOPALVELUT18Sisäinen tiedottaminen............................................................................... 18-19Vertaistiedottaminen sidosryhmille.............................................................. 19-20Museokasvatus verkossa............................................................................ 20-21ISOSTA ILO IRTI -JAETTU ASIANTUNTIJUUS OPPIVASSA ORGANISAATIOSSAJaettu asiantuntijuus........................................................................ 21-22Oppiva organisaatio......................................................................... 22-23Oppiva organisaatio Jyväskylän museopalveluissa.............................. 23-24Toimenpiteet................................................................................... 24Henkilöstön osaamisen vahvistaminen................................... 24Tiimityö............................................................................... 24Työn suunnittelu.................................................................. 25Laadun ja palveluiden kehittäminen....................................... 25-26Työn läpinäkyvyys, evaluointi ja dokumentointi...................... 26YHTEISET KONKREETTISET HANKKEET JA KEHITTÄMISKOHTEETOsallisuus ja sitouttaminen............................................................... 27-28Sisältötuotanto ja tiedotus............................................................... 28-29PEDAGOGISEN STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN.................................. 30KUVATEKSTIT..................................................................................31LÄHTEET JA KIRJALLISUUS.............................................................. 32LIITTEETSanasto.......................................................................................... 33-34Strategiakortti................................................................................. 35-393

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOPALVELUT -AVOIN OPPIMISYMPÄRISTÖ KAIKILLE”Kartutamme yhdessäyhteisömme kanssaihmiskunnan kulttuuristapääomaa”Jyväskylän museopalvelut on Jyväskylän taidemuseon,Keski-Suomen museon ja Suomenkäsityön museon hallinnollinen ja toiminnallinenpalveluyksikkö.Jyväskylän taidemuseo, jonka yhteydessätoimii Grafiikkakeskus, on Keski-Suomenaluetaidemuseo. Museon toimialaan kuuluvaterityisesti keskisuomalainen kuvataide, suomalainenja kansainvälinen taidegrafiikka ja-valokuva sekä kokoelmia täydentävä koti- jaulkomainen taide.Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinenmuseo. Se toimii Keski-Suomen alueenmaakuntamuseona ja Jyväskylän kaupunginmuseona.Keski-Suomen museoon kuuluviaerilliskohteita ovat Keski-Suomen museonkäsityöläiskodit Toivolan Vanhalla Pihalla,Heiskan taiteilijakoti, Jyväskylän lyseon museo,Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikanmuseo, Pienmäen talomuseo Hankasalmella,Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella jaNojosniemen veneverstas. Museon hoidossaon myös Rosenbröijerin hautakappeli. Näyttelyidenlisäksi Keski-Suomen museo harjoittaaalansa tutkimusta, tallentamista, opetusta javaalii kulttuuriympäristöä ja rakennusperintöä.Suomen käsityön museo on valtakunnallinenerikoismuseo, jonka yhteydessä toimivatSuomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus.Museo toimii suomalaisen käsityökulttuurinkehtona. Museo edistää käsityönarvostusta ja tukee käsityöläisyyttä ammattina,harrastuksena ja taiteena sekä kannustaaluovaan yrittäjyyteen. Suomen käsityön museonkokoelmat, kirjasto ja arkistot muodostavatasiantuntevasti hoidetun kokonaisuuden, jokaon helposti museon asiakkaiden saatavilla.Museopalveluita johtaa museotoimenjohtaja,joka toimii myös taidemuseon johtajana.Kahdella muulla museolla on omat johtajansa.(Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimentoimintasääntö 2006)Museokasvatus osana yleisötyötäYleisötyöllä tarkoitetaan museossa tapahtuvaatoimintaa, jonka pääasiallisena tarkoituksenaon lisätä kulttuuriperintöön liittyvän sisällönsaavutettavuutta. Yleisötyöllä on kolmekeskeistä tavoitetta:1) uuden yleisön tavoittaminen2) nykyisen yleisön vakiinnuttaminen3) kävijäkokemuksen syventäminenTarkoitus on laajentaa yleisöpohjaa niin määrällisestikuin laadullisesti. Käytännössä yleistyökoostuu asiakas- ja asiantuntijapalveluista,markkinoinnista ja sisällöllisestätyöstä (museokasvatus tai pedagogiikka).Asiakaspalvelun lähtökohtana on tyytyväinenasiakas eri sektoreilla, monimuotoisuus, elinikäinenoppiminen ja saavutettavuus. Markkinoinninpäämääränä on tunnettuuden lisääminenja siitä saatava (taloudellinen) hyöty.Museokasvatus taas pyrkii tuomaan museonsisältöä ymmärrettäväksi ja antamaan elämyksiäja siten arvostuksen lisäämiseen kulttuuriperintöäkohtaan.Yleisötyössä museo laajentaa toimintaansamuuhunkin kuin varsinaisen sisällöntuottamiseen. Siinä pyritään luovaanja monimuotoiseen vuorovaikutukseenihmisten kanssa. Yleisötyössä käytetään useinosallistavia keinoja. Käytännössä yleisötyö voiolla esimerkiksi elämyksellinen esittelykierros,jossa museota tehdään tutuksi, työpaja, jossasyvennetään kokemusta, tapahtuma tai näyttely,johon yleisöä saa osallistua. Museotyöhön4JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

kiinteästi kytkeytyvää yleisötyötä ovat myösmuseokauppa ja -kahvilatoiminta.Käytännössä jokainen museopalveluita tuottavatai asiakaspalvelutilanteeseen joutuva museotyöntekijätekee yleisötyötä. Asiakaspalveluaon myös museon oma sisäinen toiminta,jossa tuotetaan palveluita omalle työyhteisöllemuseopalveluiden sisällä.Museo avoimena oppimisympäristönäJyväskylän museot tarjoavat yhteisölleenavoimen oppimisympäristön, joka koostuu erimuseoyksiköistä, niiden tiloista, näyttelyistä,kokoelmista, arkistoista, henkilöstöstä japalveluista. Museopalveluiden pedagoginenvisio:Jyväskylän museopalvelut ovat osa sitä yhteisöämissä ne toimivat. Museot tukevat kansalaisiayksilöinä ja yhteisön jäseninä. Museotluovat olosuhteita ja ympäristöjä, joissa ihmistenkohtaaminen, yhdessä tekeminen, osallisuusja yhteisöllisyys ovat mahdollisia.Jyväskylän museopalveluissa museokasvatustakuten muutakin museotyötä kehitetäänasiakasnäkökulmasta. Se näkyy monipuolisinanäyttelyinä, tapahtumina ja työpajoina, joissaasiakkailla on mahdollisuus eläytyä, kokea,oivaltaa ja osallistua. Se näkyy sovellettavinapalveluina, saavutettavuutena ja yhteisöidenomaehtoisuutta tukevana toimintana. Se näkyymyös asiakkaiden mahdollisuuksina tuodaomat näkökulmansa ja mielipiteensä esiin,vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja elämäänsäkulttuurin avulla ja saada osallistumismahdollisuuksiamyös aktiivisina kulttuurin toimijoinaja palveluiden tuottajina.Museot tuntevat yleisönsä ja kuuntelevat asiakkaidentarpeita ja toiveita. Palveluita ja toimintojasuunniteltaessa otetaan huomioon erityisryhmientarpeet esim. lapset ja nuoret, vammaiset,ikääntyneet ja maahanmuuttajat, joiden kanssatehdään yhteistyötä muun muassa erilaisissa taide-ja museokasvatusprojekteissa. Projekteissasyntyneitä hyviä käytäntöjä ja kokemuksia sovelletaanmuseotyössä laajemminkin ja levitetäänmuiden kulttuuripalveluiden tarjoajien käyttöön.”Jyväskylän museot ovat elämysten, tunteiden,kokemuksellisen oppimisen ja yhdessä tekemisen paikkoja,jonne eri ikäiset, fyysisiltä tai psyykkisiltä ominaisuuksiltaanerilaiset asiakkaat tuntevat itsensä tervetulleiksikulttuuritaustastaan, uskonnosta, asuinpaikkakunnasta taisosiaalisesta asemasta riippumatta. Jyväskylän museopalvelutmahdollistaa moniäänisen osallistumisen kulttuuriin sekä tarjoaakansalaisille toimintakentän vaikuttaa yhteisössään kulttuurinkautta. Museot tukevat yksilön elinikäistä oppimista ja tarjoavatopiskeluun välineitä ajasta ja paikasta riippumatta.”Käsityksiä museo-oppimisen taustallaJyväskylän museopalveluissa museokasvatuksentaustalla on humanistinen ihmiskäsitys,jonka mukaan ihminen on vapaa ja itseohjautuva.Hänellä on mahdollisuus muuttuaja tehdä valintoja. Toiminnan lähtökohtana onkonstruktivistinen käsitys tiedosta ja oppimisesta.Tieto on jatkuvasti päivittyvää jaihminen on aktiivinen oppija, oman tiedon rakentajayhdessä muiden kanssa.Oppimiskäsitys näkyy toiminnassa sosiokulttuurisenainnostamisena erilaisten pro-5

jektien kautta ja mahdollisuuksien luomisenayksilöiden ja yhteisöiden voimaantumiselle ja jatkuvallevuorovaikutteiselle oppimiselle yhteisönjäsenenä. Museot ottavat ohjaukseensa lukuisiaopiskelijoita ja harjoittelijoita oppimaan monialaisiataitoja ja työyhteisön jäsenenä toimimista.Kokemuksellinen oppiminen ilmenee erityisestimuseoiden työpajoissa, toiminnallisissamuseokasvatustuokioissa, keskusteluopastuksissa,taiteiden- ja kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa,jota käytetään tavoitteellisesti museokasvatuksellisenamenetelmänä.Lisää käsitteistä sanastossa.Museopalveluiden yhteistyökumppanit jatoimintamuodotJyväskylän museopalveluiden sisäisiä asiakkaitaovat paitsi kollegat ja työtoverit omassa yksikössämyös koko museopalveluiden henkilöstö.Museokasvatuksessa tehdään kiinteää yhteistyötämuiden museoiden ja taide- ja kulttuuripalveluidentarjoajien kanssa. Kaupunkiorganisaationuudistus antaa mahdollisuudentarkastella myös museopalveluiden pedagogistauudelleen järjestelyä. On mahdollista rakentaakulttuuripalveluiden tarjoajien yhteinenpedagoginen foorumi KUKA-verkosto (museopalvelut,teatteri, sinfonia, kirjasto, kulttuurinuoriso-ja opetuspalvelut) suunnittelemaanyhteistyötä. Tähän voisi liittyä myös kaupunkiorganisaationulkopuolisia toimijoita kutenmuut alueen museot, kansalaisopistot ja keskeisetoppilaitokset (Jyo, Jao, Jamk, Humak).Ohessa on lueteltu museopalveluiden keskeisetja kaikille yhteiset sidosryhmät museokasvatuksenosalta. Näiden lisäksi kullakin museollaon omat sidosryhmänsä.KulttuuripalvelutLasten lysti – palveluiden tuottaminen lapsille japerheilleKulttuuriaitta – palveluiden suunnittelu ja tuottaminenlapsille ja nuorilleKulttuuriluotsit – koulutuksen ja toimintamahdollisuuksientarjoaminen vapaaehtoisilleTaideapteekki – palveluiden tuottaminen senioreilleja senioritoiminnan ohjaajilleSivistyspalvelutKoulujen kulttuuriopetussuunnitelma, Kompassikäynnit,tiedottaminenOpettajien aktivoiminen ja innostaminen avoimienoppimisympäristöjen kehittämiseen jakäyttämiseenSosiaali- ja terveyspalvelutPäivähoito – palveluiden tarjoaminen päiväkotijaesiopetusryhmilleVanhusten viikko – palveluiden tarjoaminensenioreilleSeniorimessut – osallistuminen messujen suunnitteluunja yhteisnäkyminen messuillaPäiväkeskukset ja muut laitokset – lainattaviennäyttelyiden ja materiaalisalkkujen tuottaminenja lainaaminenVammais- ja vanhuspoliittiset ohjelmat – ohjelmiinvaikuttaminenVammaisten viikon palvelut ja tapahtumat museoissa– palveluiden tuottaminenVapari – vapaaehtoistoiminnan kehittäminen(kulttuuri-, liikunta-, ulkoilu-, asiointiluotsitoiminta)Toisen asteen oppilaitoksetILE-opinnot (Ilmaisusta elämäntaitoa)– palveluidensuunnittelu ja tuottaminenAvoimien oppimisympäristöjen kehittäminen jatarjoaminen oppilaitoksilleOpintoprojektit – koulutuspalveluiden tarjoaminenesim. matkailualalleNäyttötutkintojen arviointi työelämän edustajinaOpiskelijoiden harjoittelu – harjoittelun ohjausOpettajien työelämään tutustumisjaksotKorkeakoulut (Jyo, Jamk, Humak)Museopedagogisen osaamisen jakaminen –museokasvatus käytännön työssä – koulutusOpiskelijoiden harjoittelu - ohjaus6JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

Opetushenkilöstön työelämään tutustuminenmuseoissaOpinnäytetyöt ja tutkimus - aiheiden ja aineistontarjoaminen, tutkimukseen perustuvanäyttely-yhteistyöVapaa sivistystyöKurssien ja koulutuksen järjestäminen museoidentiloissa ja aineistoja hyödyntäen kansalaisopistonja taiteen ja käsityön perusopetuksenkanssaAsiantuntijaluennotOpetushenkilöstön valmentaminen käyttämäänavoimia oppimisympäristöjäTiedotusYhdistykset ja yrityksetMaakunnalliset museot - avoinmuseo.fi -verkkopalveluKeski-Suomen ympäristökasvatus yhteistyöryhmä Kyky-ryhmä – kulttuuriympäristökasvatusKeski-Suomen yhdistysten tuki ry – monikulttuurinen yhteistyö Monikulttuurikeskus Glorian kanssaKeski-Suomen taidetoimikunta – yhteistyöhankkeet Keski-SuomessaKeski-Suomen sosiaaliturvayhdistys – yhteistyö alueellisten Tieka, Kimppa ja Versova -hankkeidenkanssaJyvässeudun työttömät ry – palveluiden ja projektien suunnittelu ja toteuttaminenKulttuurin alueelliset toimijat kuten Keski-Suomen Tanssin keskus, Keski-Suomen kirjailijat ry,Jyväskylän taiteilijaseura ry, Keski-Suomen elokuvakeskus, Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistys– alueelliset yhteistyöhankkeet ja -projektitJyväskylän asukkaiden paikallisagenda JAPA ryJyväskylä Seura ry, Alvar Aalto -seura ry ja Keski-Suomen Museoyhdistys ryKotiseutuyhdistykset, taidetoimijat, luovat yritykset ja yhteisöt Keski-Suomessa - alueellisen verkostonluominen ja avoinmuseo.fi -sivujen hyödyntäminenYLE-Keski-Suomi – avointen oppimisympäristöjen kehittäminen, tiedotus- ja asiantuntijayhteistyö,juttuvinkkausSanomalehti Keskisuomalainen, Metso-konserni, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri – yritys- ja laitosmuseotoiminta,henkilöstön tyhy-palvelut7

KOHTI REILUA KULTTUURIA -ARVOT JA PERIAATTEETKestävä kehitys ja reilu kulttuuriJyväskylän museopalvelut sitoutuu noudattamaantoiminnassaan kulttuurisesti, sosiaalisesti,ekologisesti ja taloudellisesti kestävääkehitystä edistäviä periaatteita. Kestävämuseo huomio ympäristönsä, rakentaa pitkäkestoistasuhdetta yleisöönsä, toimii tiedon välittäjänämenneisyydestä nykyisyyteen ja keskittyykestävään kokoelman hallintaan. Se toimii yhteiskunnallisestialoitteellisena keskustelijana jahuolehtii henkilökuntansa osaamisen kehittämisestäsekä suunnittelee toimintaansa pitkäjänteisestija tavoitteellisesti. Kestävä museo on myösverkottuva museo.(Museums Association: http://www.museumsassociation.org/download?id=17944,Museot jakestävä kehitys: http://www.museoliitto.fi/doc/SML_KEKE_aukeamittain.pdf. 4.11.2011)Lisää kestävästä kehityksestä liitteessä.Perusselvityksessä kulttuuripolitiikan etiikanlähtökohdista opetusministeriölle ovat Koivunenja Marsio määritelleet reilun kulttuurinmerkitsevän ihmisten kulttuuristen oikeuksientoteutumista ja tasa-arvoistaosallisuutta kulttuuriseen merkityksenantoonikään, sukupuoleen, kieleen,vammaisuuteen, vähemmistöasemaan,etniseen, uskonnolliseen tai kulttuuriseentaustaan katsomatta.(Koivunen, Marsio 2006)Kestävä kehitys ja reilu kulttuuri JyväskylänmuseopalveluissaJyväskylän museopalvelut huolehtii henkilöstönsäosaamisesta järjestämällä yhteistä koulutustamm. tiimityöskentelystä, esimies- jatyöntekijätaidoista ja yhteistoiminnallisuudesta.Jokaisessa museossa kiinnitetään huomiotatyön suunnitteluun ja prosesseihin. Työyhteisötarkastelee omaa työtään sen valossa mitenasiakasnäkökulma: monimuotoisuus, esteettömyysja saavutettavuus sekä elinikäinen oppimineneri tehtävissä toteutuvat. Työntekijätlaativat prosessikaaviot (mind map) omastatyöstään ja tutustuvat toistensa työhön niidenkautta.Jyväskylän museopalvelut edistää ja tukee toiminnassaanvapaaehtois- ja vertaistoiminnankehittämistä (Kulttuuriluotsit ja kotiseututyö),luo uudenlaisia mahdollisuuksia yleisön ja yksilöidenosallistumiselle museoiden toimintaan.Museot huolehtivat tilojen esteettömyydestäja tiedon saavutettavuudesta ja luovat mahdollisuuksiayleisön osallistumiselle kulttuuriseenmerkityksenantoon esimerkiksi keskuste-8JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

luopastuksia ja -tilaisuuksia järjestämällä.Museot osallistuvat ympäristökasvatukseenELY-keskuksen asettamassa Keski-Suomenympäristökasvatuksen yhteistyöryhmässä(KYKY). Maakunnan vahvaa osaamista kulttuuriympäristötyössähyödynnetään. Yhtenäkeskeisenä tavoitteena Jyväskylän museopalveluillaon edistää kestävän kehityksen tietoisuuttavahvistamalla Keski-Suomeen kulttuuriympäristökasvatuksenverkostoa.Sosiokulttuurinen innostaminenLeena Kurki (2000) määrittelee sosiokulttuuriseninnostamisen ytimeksi ajatuksen, että”innostaminen on tapa elähdyttää ihmisenherkistymisen ja itsetoteutuksen prosessia. Seherättää ihmisen tietoisuutta, organisoi toimintaaja saa ihmiset liikkeelle. Innostaminensuuntautuu sosiaalisen kommunikaation edistämiseenja ihmisten välisen vuorovaikutuksenlisäämiseen ja subjekti-subjekti suhteen kehittämiseen.Sen avulla pyritään luomaan sosiaalisentransformaation mahdollistavia tilanteitaeli pyritään parantamaan ihmisten elämän laatua.”(s. 19)Tämä on keskeisin tavoite myös museotyössä.”Innostamisen keskeisiä tavoitteita on, ettäihmiset tulevat tietoisiksi historiallisesta roolistaanyhteisössään, yhteiskunnassa ja maailmassa.He huomaavat miten heidän toimintan-”Innostamisen keskeisiätavoitteita on, että ihmisettulevat tietoisiksi historiallisestaroolistaan yhteisössään,yhteiskunnassa ja maailmassa.He huomaavat miten heidäntoimintansa omassa arjessaanja lähiyhteisössään liittyylaajempaan yhteisölliseen jayhteiskunnaalliseen toimintaan.Innostaminen on kaikkienniiden toimenpiteiden yhdistelmä,jotka luovat sellaisia osallistumisenprojekteja, joissa ihmisetkasvavat aktiivisiksitoimijoiksi yhteisöissään.”(Kurki 2000, 20)sa omassa arjessaan ja lähiyhteisössään liittyylaajempaan yhteisölliseen ja yhteiskunnaalliseentoimintaan. Innostaminen on kaikkienniiden toimenpiteiden yhdistelmä, jotka luovatsellaisia osallistumisen projekteja, joissa ihmisetkasvavat aktiivisiksi toimijoiksi yhteisöissään.”(Kurki 2000, 20)Jyväskylän museopalveluissa sosiokulttuurineninnostaminen merkitsee tietyssä yhteisössätyöskentelemistä yhteisön olosuhteiden ja jäsentenomista lähtökohdista heidän elämänlaatunsaparantamiseksi. Yhteisön jäsenet määrittelevätyhteisiä tavoitteita, jotka innostavat yksilöitävaikuttamaan omiin elinolosuhteisiinsa taiteen jakulttuurin avulla. Esimerkkejä sosiokulttuurisestainnostamisesta ovat Kulttuuriluotsitoiminta,kotiseututyö tai yritys- ja laitosmuseotoiminta,jossa museo toimii innostajana ja asiantuntijana.Pienemmässä mittakaavassa museo voi innostaayhteisöä tarjoamalla tilat omaehtoiselle näyttely-,harrastus- tai työpajatoiminnalle, opiskelulletai vapaalle oleskelulle (Näytönpaikka-ikkunagalleriaja itsepalvelutyöpaja käsityön museossa).Monimuotoisuus eli diversiteettiDiversiteetillä viitataan naisten ja miesten sekäerilaisten ryhmien erilaisiin arvoihin, asenteisiin,kulttuurisiin näkökulmiin, uskomuksiin, etnisiintaustoihin, seksuaaliseen suuntautumiseen, kykyihin,tietoon ja elämänkokemuksiin.(Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisenperussanasto http://www.eurofem.net/valtavirtaan/sanasto.html viitattu 21.4.2010)9

Diversiteetti ja sen huomioon ottaminen onmoninaisuuksien kunnioittamista ja vaalimista.Kulttuurinen diversiteetti on erilaisuudennäkemistä voimavarana, sen hyväksymistä jatietoista tukemista, vaihtoehtona kulttuurisellesulauttamispolitiikalle. Esimerkiksi työyhteisöntasa-arvosuunnittelussa diversiteetin huomioiminensekä ryhmien välillä että niiden sisällätuottaa positiivisempaa työilmapiiriä ja motivoijokaista antamaan oman, ainutlaatuisen ja erilaisenpanoksensa työorganisaation kehittämiseen.(Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisenperussanasto http://www.eurofem.net/valtavirtaan/sanasto.html viitattu 21.4.2010)Nyky-yhteiskunnassa diversiteetti ja sen huomioonottaminen ovat myös kilpailuvaltteja,jotka lisäävät viihtyvyyttä, kehitys- ja kilpailumahdollisuuksiasekä vahvistavat organisaationtulosta.(Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisenperussanasto http://www.eurofem.net/valtavirtaan/sanasto.html viitattu 21.4.2010)Diversiteetin huomioiminen JyväskylänmuseopalveluissaKaikki Jyväskylän museoissa työskentelevätymmärtävät, mitä diversiteetillä tarkoitetaanja oivaltavat, mitä diversiteetin huomioon ottaminenmerkitsee työyhteisössä ja museotyössä.Diversiteetin huomioiminen on tietoinenasenne. Se vaikuttaa niin asiakaspalveluihin,yleisötyöhön ja tiedottamiseen kuin kulttuuriperinnöntallentamiseen ja päätöksentekoonnäyttely-, kokoelma- ja henkilöstöpolitiikassa.Diversiteetin huomioiminen merkitsee uudenlaistatoimintakulttuuria ja verkostoitumistamyös museoiden kesken, kontaktien vastavuoroisuuttaja toiminnan viemistä museoistaulos. Vähemmistöjen osallistumismahdollisuudetkulttuuriseen merkityksenantoon edellyttäätoiminnan läpinäkyvyyttä, uudenlaistenosallistumismahdollisuuksien löytämistä asiakkaidenja työtekijöiden erityislaatuisuuden jaosaamisen tunnistamista.ToimenpiteetMuseoissa kehitetään edelleen vapaaehtois- javertaistoimintaa, esimerkiksi Kulttuuriluotsitoimintaa.Hyödynnetään luotsien monialaistaosaamista museotoiminnassa ja tuetaan Kulttuuriluotsienerikoistumista museokohteisiin jaerilaisiin tehtäviin kuten museo-oppaiksi. Kulttuuriluotseiksija luotsipalveluiden käyttäjiksihoukutellaan myös maahanmuuttajia. Museonoppaiksi koulutetaan eri-ikäisiä, eri sukupuoltaja kulttuuriltaan eritaustaisia henkilöitä. Koulutuksensaanelle museo-oppaalle maksetaanpalkkio museon kautta tilatuista opastuksista.10JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

Luotsaukset perustuvat vapaa-ehtoisuuteen, jolloinpalkkiota ei makseta.Maakunnallisella tasolla tehdään monipuolistaja vuorovaikutteista yhteistyötä muun muassaei-ammatillisesti hoidettujen museoiden parissatyöskentelevien, kotiseututyössä toimivien harrastajiensekä taide- ja käsityöalan toimijoidenkanssa.Museot järjestävät myös museoiden ulkopuolellatilaisuuksia ja opastuksia, joissa lähtökohtanaovat osallistujien kokemukset, tulkinta ja kulttuurinenmerkityksenanto. Museot rohkaisevat erilaisiakäyttäjäryhmiä omaehtoiseen kulttuuritoimintaanyhteistyössä museoiden kanssa.Museot tekevät yhteistyötä monikulttuuristen toimijoidenkanssa ja pyrkivät viemään toimintaansakentälle, sinne missä yleisö on. Yhteistyötä tehdäänmuun muassa Palapeli-projektin, monikulttuurikeskusGlorian ja maahanmuuttajayhdistystenkanssa.Museot huomioivat kansainväliset asiakkaat niinopiskelijat kuin matkailijatkin tuottamalla kieliversioitakirjallisesta ja sähköisestä materiaalistaan.Museoissa huomioidaan myös eri alakulttuureja.Tuotetaan viittomakielistä aineistoa, viitottujaopastuksia ja kuvailutulkkauksia järjestetäänmahdollisuuksien mukaan.Esteettömyys ja saavutettavuusSaavutettavassa kulttuurikohteessa monenlaisiayleisöjä palvellaan hyvin. Kaikilla on mahdollisuusosallistua ja saada elämyksiä. Helppo ja esteetöntiedon hankkiminen, liikkuminen, näkeminen,kuuleminen ja vuorovaikutus lisäävät saavutettavuutta.Yksilölliset tavat toimia on huomioitu.(Kulttuuria kaikille http://www.kulttuuriakaikille.fi21.11.211)11

Saavutettavuuden osa-alueita voitarkastella seuraavan jaottelun avulla:AsenteetToivotammeko uudet yleisöt tervetulleiksi?Onko henkilökunnalla tilaisuuksia kouluttautua monenlaistenyleisöjen huomioimiseen?Viestinnän saavutettavuusTavoittaako tiedotuksemme tehokkaasti uusiakävijäryhmiä?Viestimmekö vaihtoehtoisilla tavoilla?Hinnoittelun saavutettavuusOnko pääsymaksuja porrastettu?Onko ilmaistapahtumia?Rakennetun ympäristön saavutettavuusOnko rakennetussa ympäristössä huomioitu monenlaistenyleisöjen tarpeet?Saavutettavuus eri aistien avullaOnko ihmisten erilainen tapa käyttää aistejaanotettu huomioon?Tiedollinen saavutettavuusSaavatko ihmiset vaivattomasti käsityksen tarjonnastamme,vaikkei heillä olisikaan aiheesta aiempaatietämystä?Onko erilaiset oppimisen tavat otettu huomioon?Sosiaalinen ja kulttuurinen saavutettavuusHeijastavatko toimintamme sisällöt laajasti erilaistenyleisöjen, myös vähemmistöjen, kiinnostuksenkohteita ja elämänkokemuksia?Päätöksenteko ja strateginen työKonsultoimmeko mahdollisia uusia kävijäryhmiä?Millainen on organisaatiomme päätöksentekoprosessi?Näkyykö sitoutumisemme saavutettavuuden edistämiseenmyös kirjallisissa toiminta- ja taloussuunnitelmissamme?Tarkemmat ohjeet löytyvät Kulttuuria kaikille sivustolta:(http://www.kulttuuriakaikille.info/saavutettavuus_mita_on_saavutettavuus21.11.2011)Saavutettavuus Jyväskylän museopalveluissaJyväskylän museoiden toimipisteiden fyysiset esteeton kartoitettu ja museot ovat tiedostaneet kehittämiskohteet.Samassa yhteydessä on kiinnitettyhuomiota apuvälineiden saatavuuteen museotiloissa.Haasteena on lähinnä esteettömyyden ja apuvälineidensaatavuuden sekä henkilöstön esteettömyysosaaminensekä saavuttettavuuspalveluidenriittävän tason määritteleminen ja sen säilymineneri museokohteissa.Museokäynnin taloudelliset esteet on huomioitu tarjoamallailmainen sisäänpääsy lapsille, opintoryhmilleja kaikille perjantaisin ja muun muassa seuraavinapäivinä: Jyväskylän päivänä, Keski-Suomen päivänä,kansainvälisenä museopäivänä ja Yläkaupunginyön tapahtumailtana. Lisäksi yksittäisillä museoillaon omia ilmaispäiviä kuten museon syntymäpäivä,kansalliset teemapäivät tai myyjäistapahtumat.Maantieteellisiä esteitä on pyritty poistamaan tuottamallakiertonäyttelyitä sekä pieniä lainattavia ja helpostikuljetettavia näyttelyitä ja opetusmateriaaleja.Internettiin on tuotettu sisältöä, opetusaineistoa jatiedotusmateriaalia, jossa kerrotaan palveluista.Ymmärtämiseen liittyviä esteitä on pyritty vähentämäänkäyttämällä selkokieltä tai vähintäänkinselkeää ”kansankieltä”, tuottamalla aineistosta kieliversioitaja tarjoamalla informaatiota museon nettisivuillaainakin yhdellä vieraalla kielellä.Sosiaalisia, kulttuurisia ja asenteellisia esteitä onpyritty madaltamaan järjestämällä kohderyhmillesuunnattuja näyttelyitä ja tapahtumia sekä rakentamallayhteistyötä erilaisissa projekteissa. Kulttuuriluotsitoiminnallainnostetaan ja tavoitetaan sellaisiakävijöitä, jotka eivät muutoin tulisi museoihin.Museoiden päätöksenteossa hyödynnetään paremminsidosryhmien ja yleisön maallikkoasiantuntemustaja edistetään keskustelevaa ja yhteistoiminnallistajohtamistapaa.12JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

ToimenpiteetMuseoiden esteettömyyttä ja saavutettavuuttaseurataan yleisötiimeissä esimerkiksi kulttuuriluotsienja luotsattujen palautteen avulla, museoalanopiskelijoiden analyysien pohjalta ja vertaisarviointejatekemällä. Laaditaan saavutettavuudenlaatustandardit, joita asiakaspalvelutiimi seuraa.Henkilökuntaa ja ulkopuolisia näyttelyn rakentajiasekä tapahtuman järjestäjiä perehdytetäänesteettömyyden ja saavutettavuuden huomioimiseentilojen, näyttelyiden ja palveluiden suunnittelussa.Jokaisessa museossa on saatavilla sitävarten kirjalliset ohjeet.Kokoelmanäyttelyihin tuotetaan ja päivitetäänvaihtoehtoisia materiaaleja oppimisen tueksi:kosketeltavia esineitä, pienoismalleja, muita havaintomateriaaleja,äänitteitä, viittomakielisiä esittelyitä,kohopiirroksia, tekstejä selkokielellä, pistekirjoituksellaja eri kielillä.Tuotetaan lainattavia virikemateriaalia sisältäviä”matkalaukkunäyttelyitä” päivähoidon, koulujen,palvelulaitosten, taideohjaajien ja kulttuuriluotsienkäyttöön yhteistyössä oppilaitosten ja alan asiantuntijoidenkanssa. Tuotetaan sisältöä ja museopalveluitainternettiin esim. kokoelmahakemistoja,näyttelyitä, opastuksia ja oppimateriaaleja.Innostetaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitäosallistumaan kulttuuriluotsitoimintaan. Kehitetäänviestintää laatimalla museoiden yhteinenviestintäsuunnitelma. Käytetään viestinnässä tehokkaamminsosiaalisia medioita. Päivitetään museopalveluidenyhteiset kotisivut.Kerätään säännöllisesti asiakaspalautetta kävijöiltä,kulttuuriluotseilta sekä muilta mahdollisiltatoimijoilta ja sidosryhmiltä. Käsitellään palautteensisältö yhteisesti ja sovitaan täytäntöönpanosta.Etsitään uudenlaisia tapoja tunnistaa sidosryhmiäja luodaan avointa keskustelukulttuuria esim. järjestämälläsidosryhmien kanssa keskustelufoorumeitavuosittain. Tutustutetaan aiempaa aktiivisemminkunnalliset päätöksentekijät museoidenyleisötyöhön.Elinikäinen oppiminen”Elinikäinen oppiminen on koko elämän ajan jatkuvayksilön prosessi, jossa hän yksin tai yhdessäyhteisöjensä kanssa eri tavoin hankkimaansatietoa prosessoiden tuottaa uutta osaamista, jokavoi ilmetä taitojen kehittymisenä, ymmärryksenlisääntymisenä, kykynä tulkita asioita ja ilmiöitäsekä kykynä suhtautua niihin uudella tavalla.”(Mika Pantzar, Elinikäisen oppimisen komitea)Elinikäinen oppiminen ei ole vain muodollista koulutusta,vaan se sisältää myös kaiken muun oppimisen.Elinikäinen oppiminen liittyy muutokseen jaihmisen tarpeeseen muuntua ympäristön muutostenmukana. 1960-luvulla on puhuttu uusiutuvastakoulutuksesta, aikuiskoulutuksesta, jatkuvastakoulutuksesta tai uudelleen- ja täydennyskoulutuksesta.Työelämässä tapahtuneet muutoksetovat kiinnittäneet päättäjien ja työelämän edustajienhuomion ihmisten jatkuvaan kouluttautumiseenja elinikäiseen oppimiseen vasta 1990-luvulla.Kysymys ei kuitenkaan ole vain nopeastimuuttuvista työelämän tarpeista, vaan tavoitteenaon osallistavampi yhteiskunta. Elinikäinen oppiminenliittyy myös henkilökohtaiseen ja sosiaaliseenkehitykseen sekä kulttuurin uudistumiseen.Suomessa elinikäisen oppimisen taustalla onvahva vapaan sivistystyön historia. Museot ovatavoimia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavatkoulumaisen (formaalin) oppimisen, oppilaitoksistariippumattoman omaehtoisen (nonformaalin)jopa ei tarkoituksellisen (informaalin) oppimisenkaikenikäisille. Museopalvelut ovat tehneet asiakassegmentoinnin,jossa asiakkaan ryhmittelyn jaanalyysin lähtökohtana on asiakkaan ikä ja viitekehys(liittenä). Sen mukaan museoiden tarjonnassalöytyy toimintaa kaikenikäisille ja monenlaisinmotiivein varustetuille asiakkaille.13

ToimenpiteetMuseot ovat osa vapaan sivistystyön verkostoita. Museot itse ymmärtävätelinikäisen oppimisen periaatteen ja mieltävät museonavoimeksi oppimisympäristöksi, jossa toteutuu jatkuvan oppimisenperiaate. Oppimista tapahtuu koko ajan, oli se tarkoituksellista taiei. Kaikki tilanteet ovat oppimistilanteita. ”Oppimisen kaikkiallisuusulottuu käsitteenä yli formaalin kouluopetuksen ja kattaa kaikkiympäristöt ja ajankohdat, joissa oppimista tapahtuu, samoin kunne teknologiset sovellutukset, jotka edistävät oppimista ja tiedontuottamista. Oppilaat hankkivat tietoja ja taitoja koulun ulkopuolisissaympäristöissä ja koulut avautuvat yhteiskuntaan uusien kontekstienja toimijoiden kautta.”(http://www.oppimisensillat.fi/blog/ viitattu 21.1.2012, Kumpulainen,Krokfors, Lipponen, Tissari, Hilppö, Rajala. Oppimisen sillat.Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. CICERO Learning, Helsinginyliopisto. 2010)Museoissa avointa oppimisympäristöä ovat näyttelyt, kokoelmat, arkistot ja museoissatehtävä työ. Museot antavat asiantuntijuutensa asiakkaiden käyttöönmyös museoiden ulkopuolella, ohjaavat harjoittelijoita, työkokeilijoita ja muitaoppijoita. Oppiminen on osaamisen jakamista monensuuntaisesti asiakkaiden,asiantuntijoiden, kollegoiden, harjoittelijoiden ja ammattilaisten kesken.Museot innostavat ja ohjaavat opettajia käyttämään museoita sekä vaikuttamaansiihen, että museoita käytettäisiin oppimisympäristöinä jo opettajien koulutuksessa.Museot rohkaisevat opettajia käyttämään museoita ja niiden tarjoamiapalveluita itsenäisesti.Selvitetään museoiden perusnäyttelyiden ja palveluiden käytettävyys ja soveltuvuuseri-ikäisille kävijöille.14JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

YHTEISTYÖSTÄ YHTEISTOIMINNAKSIDialogisuus ja yhteistoiminnallisuusJotta päästäisiin aitoon yhteistyöhön ja kehittymäänoppivana organisaationa, tarvitaan välineidenja toimintatapojen kehittämistä. Niitä ovatmuun muassa dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus.Dialogisuudella tarkoitetaan tässä keskusteluunosallistujien valmiutta kuulla ja ymmärtäätoistensa näkökantoja ja myös tarvittaessamuuttaa omia näkemyksiään. Avoin keskusteluedellyttää välittömyyttä ja vastavuoroisuutta,sitä, että puhujat reagoivat ja vastaavat toistensalausumiin. Tavoitteena on löytää yhteisesti jaettujamerkityksiä yhteisestä asiasta. Osallistujien tuleeluopua yksisuuntaisesta esittämisestä ja omanalan spesiaalikielestä.Hyvään dialogiin tarvitaan uteliaisuutta, rohkeuttanähdä toisin, luottamusta, kunnioitusta ja rakentavaaja mahdollisuuksia etsivää kriittisyyttä.Lisäksi tarvitaan aktiivisen kuuntelemisen taitoa,avoimuutta arvostelun sijaan ja oman ajatteluntaitoa ja uskallusta (Heikkilä & Heikkilä 2001) Luelisää dialogisuudesta liitteestä.Yhteistoiminnallisuus tarkoittaa työskentelytapaa,jossa jokainen tuo oman osaamisensa ryhmänkäyttöön yhteiseksi hyväksi. Yhteistoiminnanluonnetta ja tasoja voidaan määritellä myös vuorovaikutuksentasojen avulla seuraavaan tapaan:Tilanteessa olo – Osapuolet ovat läsnä tilanteenvaatimuksesta (esim. tehtävänsä tai roolinsavuoksi), mutta kumpikaan ei erityisemminpanosta vuorovaikutuksen syntymiseen.Sosiaalinen vaikuttaminen – Toinen osapuolikäyttää tilanteessa valtaa ja toinen jäävarjoon tai hänen roolinsa mitätöityy.Peli – Tilanne, jossa toinen tai molemmat osapuoletpelaavat tiettyjen pelisääntöjen mukaanja yrittävät hoitaa sillä ”pelin kotiin”Yhteistyö – Molemmat osapuolet sitoutuvatsamoihin päämääriin, näkevät yhteisiä tavoitteitaja etenevät niitä kohti.Yhteistoiminta – Korkein sosiaalisen vuorovaikutuksentaso, jossa syntyy molemminpuolinenluottamus ja molemmat osapuolet arvostavattoisiaan.(Sopanen 2006; Mönkkönen 2002, 42-44)Vuorovaikutuksen tasoja voidaan tarkastellaensinnäkin organisaatioiden kesken, toisek-15

Pedagogista strategiaa varten on tehty ryhmähaastatteluja, joissa sidosryhmien edustajat ovat istuneetyhteisen pöydän ääressä. Haastatteluissa on syntynyt oivalluksia ja toiveita yhteistyön kehittämiseksi eritoimijoiden välillä:Rutiinien kehittyminen koulujenkulttuuriopetuskäyntientoteuttamiseksiMusiikin ja esittävien taiteiden opiskelijat voivatkäyttää museoiden näyttelyitä ja tapahtumia estradinaanMuseot eivät sijaitse vain museorakennuksessa,vaan kaikkialla kaupungissa, kylissä,internetissä jopa ihmisten kotona, ohjeitalähiympäristön tarkkailemiseksiOpettajien osaamista käyttää museoitaoppimisympäristöinä on vahvistettavaMuseoiden ja oppilaitosten välillä voisitoteuttaa lehtorivaihtoa, työelämään tutustumistaMoniaistiset ja monitaiteiset museokäynnit tukevat oppimistaYhteistyötä tilojen käytön suhteen voidaantehostaa museoiden ja oppilaitosten välilläHaasteena alueellinen javaltakunnallinen yhteistyöOpettajankoulutukseen tulisi kuuluaavointen oppimisympäristöjenkäyttäminenMuseot voivat tarjotaharjoittelumahdollisuuksiahyvin monenlaisille aloille erioppilaitosten opiskelijoilleKulttuuriaitta voi olla sateenvarjo, jonka kauttalastenkulttuuri ja museopalvelut löytyvätYhteistyö kansalaisopiston kanssatavoittaa suuret joukot elinikäisiäoppijoitaPedagogisia tuokioita olisi toteutettava myösmuille kuin opintoryhmille, museo ja yleisö -kurssiMuseot voivat olla osa taiteen jakulttuurintutkimuksen opetusta17

18Toiveita:Museoilla tarjottavana hyvinvointiaedistäviä palveluita työyhteisöille,tiedotusta näistä tehostettavaMuseoissa olisi pysyvä lapsille japerheille suunnattu ”vetonaula”Museot voisivat tuottaa havainto-ja virikemateriaalia opetuksen tueksiVoisiko olla yhteinenpedagoginen sivusto netissä?Voisiko monikulttuurisuus näkyämyös museoiden arjessa?Miten nuoret saadaan kiinnostumaanmuseoiden sivuista?Museotyöläpinäkyväksi!Varhaiskasvatuksen ja koulujenkulttuurivastaavista lista kaupungin sivuilleAmmattiopistolla jo henkilöstön liikuntakoordinaattori,miten olisi kulttuurikoordinaattori?Voisivatko museot olla myöhempään auki?Voisivatko museot järjestää tiedotustilaisuuksiatulevista näyttelyistä ja projekteista oppilaitoksille?Tapaamisiin säännöllisyyttä, jotta tiedetääntoistemme tahojen toiminnasta.Eri taiteenalojen opettajat ja opiskelijatmukaan suunnittelemaan palveluita!NÄKYMÄTÖN NÄKYVÄKSI –VIESTINTÄ JA VERKKOPALVELUTJyväskylän museopalvelut toteuttaa osaltaanJyväskylän kaupungin viestinnän linjauksia tiedotuksenosalta. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/13101_viestinnan_linjaukset.pdfMuseopalvelut pitää yllä omaa viestinnän pitkänaikavälin toimintasuunnitelmaa, johon on kirjattuviestinnän nykytilanne, päämääriä ja kehittämiskohteita.Toimintasuunnitelmaa tarkistetaanvuosittain.Museopalvelut pyrkii viestinnällään lisäämäänkaupungin tunnettavuutta valtakunnallisesti esimerkillisenäja merkittävänä museokaupunkina.Viestinnän avulla varmistetaan, että asiakas saalaadukkaan museokokemuksen Jyväskylässä kävipähän missä museossa tahansa. Jyväskylänmuseoilla tulisi olla myös yhteinen yhteiskunnallinentunnistettava viesti, joka nousee valtakunnallisestamuseoiden yhteisestä viestistä kutenesim. ihmiset ja asiat kohtaavat, museo on muistijne. (Jyväskylän museopalvelujen viestinnäntoimintasuunnitelmassa 2011-2014, päivitetty13.5.2011)Pedagogisista palveluistaan ja tapahtumistaanmuseot tiedottavat sidosryhmilleen kohdennetustisähköpostin ja internetin kautta sekä vertaistiedotuksenaverkostoissa.Sisäinen tiedottaminenMuseopedagogista strategiaa on tehty koko henkilöstönvoimin, jolloin kaikki ovat saaneet mahdollisuudenosallistua työhön ja tulla tietoiseksisiitä, mistä museokasvatuksessa on kysymys.Museokasvatuksen näkökulmasta museopalveluidenviestinnän napakoittaminen ja selkeyttäminenon tärkeää.Jyväskylän museopalveluissa on määritelty yhdeksiviestinnän kehittämisen päämääräksi museoidensisäisen tiedottamisen tehostaminen.On selkiytettävä viestintävastuut museoidensisällä ja museoiden kesken, jotta kaikilla olisisama suunta ja näkemys. (Jyväskylän museopalvelujenviestinnän toimintasuunnitelmassa 2011-2014, päivitetty 13.5.2011) ks. liiteNiin viestinnän kuin museokasvatuksenkin osaltasisäistä tiedottamista varten perustetaan museoihinerilaisia tiimejä:Museopalveluiden yleisötyötiimiin kuuluvatkolmen museon museolehtorit, valvojat, museoassistentit,museokaupassa työskentelevät henkilöt,oppaat, työpaja- ja taideohjaajat ja tarpeenmukaan myös toimistosihteerit, tiedotuksesta janäyttelyistä vastaavat henkilöt.Yleisötyötiimi kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa museolehtoreidenkoolle kutsumana. Tiimissä käsitelläänarjessa ilmenneitä asioita, vaihdetaan ko-JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

kemuksia hyvistä käytänteistä ja tunnistetaan kehitettäviä asioita, sovitaan yhteisistämenettelytavoista ja suunnitellaan tulevaa toimintaa.Tiimissä käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa aulapalvelut, palvelumuotoilu, laskutusprosessit,palvelun laadun varmentaminen, henkilöstön sijaistukset ja sijaisten työnohjaus,kulttuuriluotsit ja avoinmuseo-sivut. Tärkeää on tarkastella yhteisesti, miten diversiteetti,esteettömyys ja saavutettavuus näkyvät museoiden aulatiloissa, museokaupassa ja palveluissa.Tiimissä käsitellään yleisöpalautetta ja pohditaan keinoja, miten kehittää toimintaa sen pohjalta.Tiimi tunnistaa yksilöidensä vahvuuksia, määrittelee omia koulutustarpeitaan ja suunnitteleetoimintaansa. Näin opetellaan uutta yhtenäistä toimintakulttuuria. Museopalveluiden yleisötyötiiminensimmäinen kokoontuminen on ollut Keski-Suomen museossa toukokuussa 2010, toinen elokuussa2011. Jatkossa yleisötyötiimi kokoontuu vuorotellen eri museossa kaksi kertaa vuodessa (elokuu / tammikuu).Kokoontumisista laaditaan muistio, joka tallennetaan Museopalveluiden yhteisiin asiakaspalvelu-, ASPA-kansioon.Kussakin museossa on oma yleisötyötiimi. Tiimiin kuuluvat museolehtori, valvojat, museoassistentit, oppaat, näyttelyistä ja tiedotuksesta vastaava amanuenssi. Tiimikokoontuu tarpeen mukaan museolehtorin tai erikseen sovittavan jäsenen koolle kutsumina. Tiimeissä käsitellään ajankohtaisia asioita ja sovitaan menettelytavoistaprojektikohtaisesti. Tiedotusprosessista laaditaan henkilökunnalle kirjalliset ohjeet ja hyviä käytänteitä jaetaan museoiden kesken.Yleisötyötiimien toiminta ja kehittämistyö on vuorovaikutuksessa museopalveluiden viestinnän linjausten kanssa.Vertaistiedottaminen sidosryhmilleMuseopedagogisista palveluista, opastuksista, tapahtumista tiedotetaan museoiden omissa esitteissä tai tiedotuslehdissä. Yhteisistä tapahtumista tiedotetaanyhteisesti tarkoituksenmukaisia välineitä käyttäen. Yhdessä pyritään kehittämään uusia edullisia ja tehokkaita tiedotuskanavia ja -välineitä.Museopalvelut kutsuvat vuosittain koolle kulttuurikasvatusverkoston (KUKA), johon kuuluvat keskeisimmät museopedagogiikan yhteistyökumppanit: kaupunginkulttuuripalvelut, Kulttuuriaitta, Kulttuuriluotsit, kaupungin muut museot ja taidelaitokset sekä koulut ja oppilaitokset. Tarkoituksena on jakaa yhteisestikokemuksia, antaa palautetta, esittää toiveita ja kertoa tulevista tapahtumista ja suunnitelmista. Tiimissä keskustellaan opiskelijoiden työssä oppimis- ja harjoittelumahdollisuuksistamuseoissa ja sovitaan yhteisistä menettelytavoista.KUKA-foorumi pyritään järjestämään maaliskuussa, joka on oppilaitosten kannalta paras ajankohta suunnitella seuraavan vuoden toimintaa. Jyväskylän kaupunginorganisaatiouudistuksen yhteydessä uuden sukupolven organisaatiossa kulttuurikasvatusfoorumin koollekutsumisesta sovitaan uudelleen asianosaisten organisaatioidenkesken.19

Valtaosa museopalveluiden museokasvatusresursseistakohdennetaan Jyväskylän ja senlähialueiden koulujen kulttuuriopetussuunnitelmia(KOMPASSI) toteuttavien vuosiluokkienvastaanottamiseen. Suomen käsityön museossakäyvät 2.luokkalaiset, Keski-Suomen museossa5. luokat ja taidemuseossa kaikki 6.luokat. Museotpitävät opettajille koulutus- ja tiedotustilaisuuksiaKOMPASSI-käyntien tiimoilta vähintäänkerran tai kahdesti vuodessa. Ohjatun museokäynninpäätteeksi oppilaille jaetaan kirje kotiinvietäväksi. Kirjeessä kerrotaan mitä museossaon tehty ja nähty ja toivotetaan koko perhe tervetulleeksitutustumaan museoon.Museoiden kotisivuja pyritään yhdenmukaistamaansiten, että ne noudattaisivat rakenteellisestisamaa asiakaslähtöistä logiikkaa. Sitenläheiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmätpystyvät helposti linkittymään tiettyä kohderyhmääpalveleville sivuille. Esimerkiksi Kulttuuriaittavoi tehdä sivuilleen linkin suoraanmuseoiden lapsiasiakkaita ja kouluryhmiä palvelevillesivuille, senioripalvelut ikäihmistentarjontaan jne. Tavoitteena on kehittää yhteinensähköinen varausjärjestelmä, jonka kauttatilaajat voivat varata opastuksia, työpajoja jakulttuuriluotseja tai ilmoittautua kursseille, seminaareihinja tapahtumiin.Alueen museoiden yhteinen foorumi internetissäon keskisuomalaisten museokohteidenportaali avoinmuseo.fi. Sivuista rakennetaankeskisuomalaisten museoiden alustaa, jotakautta löytyvät museoiden ja muiden toimijoidenkuten Kulttuuriaitan pedagoginen tarjonta.Avoinmuseo-sivuja kehitetään myös karsimallapäällekkäisiä toimintoja ja kokoamalla sivuillemyös muita maakunnallisia matkailullisesti jakulttuurisesti kiinnostavia kohteita kuin museoita.Päällekkäisyyksien välttämiseksi tapahtumatpäivitetään myös Outlookin museoidenyhteiseen tapahtumakalenteriin.Museot pyrkivät tekemään museotyötä näkyväksituomalla kulttuuriperinnön, kokoelmien,ja oppimateriaalin lisäksi myös museokasvatusprojektitja -hankkeet esille yhteiseksi palveluksitietoverkkoon. Menneille projekteillepyritään rakentamaan nettiarkisto, josta löytyylyhyt kuvaus projektista, tavoitteet ja osallistujatsekä tieto, mistä löytyy projektin autenttinen arkistosekä arviointi projektin tuotoksista.Kaikilla kolmella museolla on facebook-sivut, joidenpäivittämisessä museoilla on erilaisia käytäntöjä.Sosiaalisen median käyttö tiedottamisessa,kommunikaatiossa ja oppimisympäristönä onMuseoilla on paljon uudenlaisia toimintoja museoidenulkopuolella. Näitä kohteita, verkostojaja yhteisöllisiä projekteja hyödynnetään vertaistiedotuksessaja -markkinoinnissa sosiokulttuuriseninnostamisen periaatteella (harjoittelijat,Kulttuuriluotsit ja muut vapaaehtoiset)Museokasvatus verkossaKaikki museot ovat panostaneet sähköiseentiedottamiseen ja sisältötuotantoon verkossa.Museoilla on omat kotisivut, joita kehitetäänja uudistetaan. Keski-Suomen museo ja Jyväskyläntaidemuseo ovat kaupungin julkaisujärjestelmässä.Suomen käsityön museo ostaapalvelun ulkopuolelta.20JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

mielenkiintoinen haaste, johon pyritään löytämään yhteisiä pelisääntöjä. Sosiaalisen median avulla tavoittaa helposti ja nopeasti varsinkin nuorta yleisöä, muttayhä enemmän myös keski-ikäistä ja varttunutta yleisöä.Sosiaalinen media alentaa myös palautteen antamisen kynnystä. Museopalveluiden asiakaspalautteen keruuta ja käsittelyä yhdenmukaistetaan ja pyritään kehittämäänmalli miten palautteet käsitellään ja miten ne muuttuvat toimenpiteiksi.ISOSTA ILO IRTI - JAETTUASIANTUNTIJUUS OPPIVASSA ORGANI-SAATIOSSAJaettu asiantuntijuusAsiantuntijuutta voidaan tarkastella yksilönasiantuntijatiedon hankintana, ammatilliseentoimintakulttuuriin osallistumisena ja uudentiedon luomisena. Asiantuntijatieto muodostuukolmesta osa-alueesta: teoreettisesta, kokemuksellisestaeli käytännöllisestä ja itsesäätelytiedosta.Itsesäätelytiedolla tarkoitetaantietoa, jonka avulla yksilö kykenee ohjaamaanomaa toimintaansa ja kykenee yhdistelemäänteoreettista ja käytännön tietoa mielekkäällätavalla. (Jyväskylän ammattikorkeakoulun pedagoginenstrategia 2007- 2009. 2006, 5.)Asiantuntijuus ei ole staattinen tila tai yksilönominaisuus, vaan se on kulttuuriin kasvamisenprosessi, joka on ansaittava yhä uudelleen.21

Asiantuntijuus on sosiaalisessa prosessissamuotoutuvaa kompetenssia. Prosessissa onkysymys koko organisaation kulttuurin,toimintamallien, rakenteiden, taustallaolevien ideologioiden ja käytänteidenmuokkaamista palvelemaan asiantuntijuudenkehittymistä.(Luukkainen 2000, 145)Asiantuntijaksi kehittyminen on sosiaalinenilmiö, joka edellyttää ammatilliseentoimintakulttuuriin osallistumista. Se onvaiheittainen, pitkäaikainen prosessi,jota voidaan tukea mm. henkilökohtaisenohjauksen avulla. Yhdessä tekemisenavulla osallistujat omaksuvat toistensahiljaista tietoa.(Jyväskylän ammattikorkeakoulun pedagoginenstrategia 2007-2009. 2006, 5)Uutta tietoa luodaan yhteisössä. Asiantuntijaorganisaatiossaon tiedollinen moninaisuustärkeää, mutta tarvitaan myös yhteistä osaamista,jonka avulla tietoresurssit saadaankäyttöön. Jaettu tieto tekee keskinäisen ymmärtämisenmahdolliseksi.(Luukkainen 2000, 147)Jaettu asiantuntijuus tarkoittaa tiedonhajauttamista ryhmässä. Käsitteellä kuvataanprosessia, jossa ryhmän jäsenetyhdistävät tietonsa ja taitonsa ja rakentavatyhdessä uutta tietoa. Työskentelynlähtökohtana on yhteinen niin monimutkainenongelma, ettei yksi ihminen kykene ratkaisemaansitä yksin pelkästään omien tietojensaja taitojensa varassa. Ryhmässä jokainen jäsentoimii oman osaamisensa asiantuntijanaja asettaa tietonsa ja taitonsa ryhmän käytettäväksi.(Collin, Korhonen, Penttinen, Vakiala2003 viitattu 21.12.2011)Oppiva organisaatioOppivalla organisaatiolla tarkoitetaan, organisaatiota,jossa mukana olevat ihmiset oppivatja kehittyvät. Oppiva organisaatio luo, hankkiija siirtää tietoa. Se kykenee muuttamaanomaa käyttäytymistään uuden tiedon ja uusienkäsitysten mukaan.Organisaation oppiminen näkyy muutoksinasekä henkilöstön yhteisissä käsityksissäettä ulkoisessa työtoiminnassa.Oppimisprosessi on luonteeltaan kollektiivinenja pitkäkestoinen tapahtuma. Organisaatiotoiminnassaon kyse useiden henkilöiden oppimisestasekä heidän osaamisensa yhdistymisestä.Yksilön tulee osata yhdistää oma työnsätoisten työhön. Pitää saada aikaan tavoitteellinenja säännöllinen yhteistyö riittävän pitkään,jotta kehitystä voi tapahtua.Oppivan organisaation peruselementit ovat:1. Yhteinen näkemys ja visio2. Työkulttuuri ja ilmapiiri3. Laatu ja prosessien kehittäminen4. Yhteistoiminnan kehittäminen5. Joustavuus ja moniosaaminen(Hätönen 2007, 2 viitattu 21.12.2011)Oppimisen pitäisi olla yhteydessä muutokseen,muuttumiseen ja soveltamiseen. Oppivalle organisaatiolleon ominaista tulevaisuutta koskevatvisiot, näkemys oman toimintansa tarkoituksestaeli missio ja suunnitelma siitä mitenvisio toteutetaan. Organisaation tavoitteissa jastrategioissa oppimisen tulisi olla keskeiselläsijalla.Asiantuntijatyössä sisällön kiinnostavuus jauppoutuminen itse kiinnostaviin päämääriinsaattaa ohittaa organisaation yhteiset tavoitteetja päämäärät. Silloin tavoitteiden asettaminenja niiden toteutumisen seuraaminen onerityisen tärkeää (Mäkipeska 1999, 58)Hyvä oppimiselle otollinen ympäristö syntyytyökulttuurista ja ilmapiiristä. Oppiva organisaatioottaa kaikki mukaan ja luo kannustavanilmapiirin. Tärkein voimavara on tavoitteellisestioppiva ihminen, jota kannustetaan kokeilemaan,ideoimaan, uudistumaan ja ottamaan22JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

vastuuta. Johtamiselta edellytetään delegointiaja tarvittaessa käytäntöjen syvällisiäkinmuutoksia. Marja Mäkipeska puhuu työn ilosta,joka syntyy silloin kun ihminen voi toteuttaaitseään ja kykyjään täysipainoisesti omassatyössään. Työyhteisöllä, joka pystyy luomaanmahdollisuuksia sisäisen motivaation viriämiselle,on kapasiteettiä kehittää toiminnassaanhuippusuoritusta. (Mäkipeska 1999, 55)Organisaation kehittyminen koskee myös työkulttuuria.Työkulttuuri merkitsee yhteisössävallitsevia normeja, toimintatapoja ja perusarvoja.Työkulttuuri näkyy johtamisessa, vuorovaikutuksessa,päätöksenteossa, organisaationrakenteissa, toiminnan tavoitteissa jakeinoissa, toiminnan arvioinnissa, seurannassaja mittaamisessa. Työkulttuurin muutos edellyttääyhteistoiminnallisuutta ja vastuullisuuttamyös päätöksenteossa. Työntekijät osallistuvattyön suunnitteluun ja kehittämiseen.Työkulttuurin muutos on aito vasta sitten kunjohtamiselle ja toiminnalle löydetään yhteinenarvoperusta, johon kaikki sitoutuvat oikeasti.(Hätönen 2007, 4)Oppivassa organisaatiossa työn ja yrityksentulevaisuutta pohditaan osaamisen näkökulmasta.Siinä osaamista levitetään kaikkialleyritykseen. Organisaation on opittava ympäristöstäänja organisaation työntekijöidensekä omasta että toisten kokemuksista. Ympäristöstäoppiminen tarkoittaa ulkopuolistenkokemusten oppien siirtämistä omaan tietämykseensovellettavaksi organisaation ja senjäsenten toimintaan. Työntekijät kehittävätitseään kritisoimalla omia toimintatapojaanja yritys kokonaisuutena kritisoimalla omiaan.Oppivassa organisaatiossa tuotetaan laadukkaitapalveluita ja toimintatavan tulee olla helpostiohjattava ja ennustettava. Toimintaprosessientulee olla tarkoituksenmukaisia ja niitätulee kehittää jatkuvasti. (Hätönen 2007, 4)Laatuun liittyy myös se kuva, mikä välittyy asiakkaallepalvelun tarjoajasta. Museopalveluissayhden museon toiminta vaikuttaa muidenkinmuseoiden imagoon eli niihin odotuksiinmitä asiakkaalla on palveluiden laadusta. Organisaationtulee muuttua jatkuvasti pyrkiessäänvastaamaan toimintaympäristön muutoksiinja muutoksien tuomiin haasteisiin. Hyväorganisaatio osallistuu itse myös toimintaympäristönsämuokkaamiseen. Oppivalla organisaatiollaon kyky vaikuttaa ympäristöönsä jatulevaisuuteensa.Muutos käynnistyy muutostarpeiden tiedostamisellaja suunnittelulla. Kriittisyys, uudet ajatuksetja toimintamallien kyseenalaistaminensaavat muutoksen tarpeen aikaan ja näin voidaanennakoida joka tapauksessa välttämättömiämuutoksia. Muutos johtaa lopulta uuteenvakiintuvaan toimintamalliin.Nopea reagointi yllättäviin tilanteisiin ja muutoksiinedellyttää organisaatiolta joustavuuttaja osaamista. Moniosaaminen tarjoaa työntekijällepaitsi vaihtelevuutta myös mahdollisuuttaoppia näkemään organisaation toiminta kokonaisvaltaisemmin.Monitaitoisuutta voidaantukea johdonmukaisesti mm. koulutuksentyönkierron, opinto- ja tutustumiskäyntien,palkka- ja henkilöstöpolitiikan avulla. Työntekijöillätulee olla mahdollisuus neuvoa ja opettaatyötovereitaan. Työntekijöiden, ryhmien jamuseoiden osaamista voidaan selvittää osaamiskartoitustaavulla. On tärkeää, että monitaitoisuuson arvostettua ja kiinteä osa organisaationtoimintakulttuuria. (Hätönen 2007, 6)Oppiva organisaatio Jyväskylän museopalveluissaMuseoalalla jaettu asiantuntijuus merkitseekoko henkilöstön osalta tietyn pedagogisenosaamisen varmistamista. Jotta päästään kehittämäänyleisötyötä, on kaikkien työntekijöidenvähintään ymmärrettävä sen merkitys.Jokaisen on osattava tarkastella omaa työalu-23

ettaan asiakasnäkökulmasta ja miten sitä voisikehittää omaa asiantuntijuuttaan päivittämällä.Jyväskylän museopalveluissa oppiva organisaatiotarkoittaa sitä, että opimme toinen toisiltamme.Neuvottelemme yhteisymmärryksensiitä mikä on Jyväskylän museoiden visio, missioja tavoitteet sekä keskeiset keinot niihinpääsemiseksi. Edellytyksenä henkilöstön sitoutumiselleon koko henkilöstön osallistuminenstrategioiden laatimiseen ja jalkauttamiseen.On neuvoteltava yhteisesti miten Jyväskylänmuseotoimi sitoutuu museokasvatukseen, henkilöstönammatillisen osaamisen tukemiseenja yhteistyöhön alueen muiden toimijoidenkanssa. Yhteiseen pohdintaan on nostettavakysymykset Mitä museot tahtovat olla? Mitentoimintaa määrittelevät arvot toteutuvat käytännössä?Kuinka museot voivat olla kansalaistenkohtauspaikka, jossa voi osallistua monellatavoin taiteeseen ja kulttuuriin. Miten museottarjoavat erilaisia elämyksellisiä oppimisympäristöjä,jotka lähestyvät eri osaamisalueitaaneri tavoin. Miten turvataan henkilöstön riittäväammattitaito ja moniosaaminen. Kuinkapääsemme tavoitteeseen, jonka mukaan vuoteen2016 mennessä Jyväskylän museopalveluton valtakunnallinen osaamis- jaoppimiskeskus, jonka painopisteenä onmuseopedagogiikan tutkiminen ja kehittäminenyhteistyössä yliopiston ja muidenoppilaitosten kanssa.Toiminnan ja palveluiden laatua on kehitettymm. osallistumalla Esteetön museo –projektiin,jossa kuuden keskisuomalaisen museontilat ja palvelut kartoitettiin esteettömyydenosalta vuonna 2001-2002. Museot ovat tehneettoiminnastaan itsearviointeja ja osallistuneetulkoisiin arviointeihin. Museoissa on tehtyasiakaskyselyitä ja koottu vapaata palautettakävijöiltä suullisesti ja kirjallisesti. Tärkeääpalautetta palveluiden laadusta on saatu myösmuseoiden sidosryhmiltä, Kulttuuriluotseilta,erityisryhmiltä ja museologian opiskelijoilta.ToimenpiteetHenkilöstön osaamisen vahvistaminenJyväskylän kaupungin ylläpitämät museot profiloituvatselkeästi niin toimialallaan kuin museopalveluidentuottajina paikallisesti, alueellisestija valtakunnallisesti. Vastuita tiettyjenosaamisalueiden kehittämisestä ja saavutettuaosaamista jaetaan museoiden kesken. Osaamistavoi olla esimerkiksi tietyistä työmenetelmistä,-prosesseista tai erikoistumisalueista. Osaamistajaetaan parhaiten yhteisissä projekteissa,jotka suunnitellaan ja toteutetaan museopalveluidenhenkilöstöstä koostuvissa työryhmissä.Erilaisissa projekteissa, käytännön työssä taikoulutuksen myötä yksittäisille työntekijöillesyntynyt asiantuntijuus saatetaan tarpeen mukaankoko museopalveluiden käyttöön. Tiedotvahvuuksista kootaan yhteiseen rekisteriin,jonne kaikilla museotyöntekijöillä on pääsy.Museopalveluiden henkilöstön osaamista edistetäänjärjestämällä yhteistä koulutusta mm.tiimityöstä, työyhteisötaidoista, museoammatillisistaprosesseista ja pedagogisesta osaamisesta.Koulutus voidaan järjestää sisäisenä ja ulkoisena,paikallisena, alueellisena tai valtakunnallisenakoulutuksena teemasta riippuen.TiimityöJyväskylän museopalveluissa toimivat yhteistyötiimittiedotuksen ja museokasvatuksenosalta. Museopalveluissa rohkaistaan ja edistetäänhenkilöstön työperäistä tiimiytymistäpaitsi yleisöpalveluiden myös näyttelytoiminnan,kokoelmatyön, arkistotyön ja tukipalveluidenosalta. Tiimit kokoontuvat säännöllisesti1-2 kertaa vuodessa. Kokoontumisissakäsitellään yhteisiä arjen asioita, vaihdetaankokemuksia hyvistä käytänteistä, tunnistetaankehitettäviä asioita, sovitaan yhteisistä menettelytavoistaja suunnitellaan tulevaa toimintaa.Tiimi tunnistaa yksilöidensä vahvuuksia, määritteleeomia koulutustarpeitaan, suunnittelee24JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

toimintaansa ja toteuttaa yhdessäprojekteja.Työn suunnitteluKustannusten kasvun vuoksimuseoissa halutaan keskittäävähäisiä resursseja panostamallalaatuun. Vaihtuvien näyttelyidenmäärän vähentäminenpidentää niiden esilläoloaikoja jaluo lisäpaineita yleisötyölle. Näyttelyidenyhteyteen on tuotettava monipuolistaoheis- ja opetustarjontaa kokonäyttelyn ajan. Työn suunnitteluun varataanenemmän aikaa ja hyödynnetään teknisiäapuvälineitä, ohjelmistoja ja menetelmiä.Synkronoidaan museoiden näyttelyaikataulutja –ohjelmat siten, että saavutetaan mahdollisimman suuri synergiaetuyhteistiedotuksessa, opetus- ja oheisohjelmien toteutuksessa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa.Suunnitellaan näyttelyohjelmat siten, että ne mahdollistavat nykyistä tiiviimmän yhteistyön koulujen ja oppilaitosten kanssa.Otetaan käyttöön Outlookin kalenteri-toiminto tiedon kulun helpottamiseksi ja palaveriaikojen sopimiseksi. Henkilökohtaiseen kalenteriin merkitäänomat menot ja yhteiseen kalenteriin museoissa järjestettävät yleisötapahtumat esim. avajaiset päällekkäisyyksien välttämiseksi.Sovitaan tietystä yhteisistä menettelytavoista ja pyritään luomaan tietyt rutiinit museoiden toistuvien tapahtumien ja opintokäyntien toteuttamiseksi,esimerkkinä perusopetuksen kulttuuriopetuskäynnit.Laatu ja palveluiden kehittäminenVarmistetaan tilojen esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus palvelumuotoilua kehittämällä ja huolehtimalla henkilöstön esteettömyysosaamisenpäivittämisestä. Palvelujen muotoiluun osallistuu myös erilaisia käyttäjäryhmiä edustavista asiakkaista koostuva raati. Myös ulkopuolistennäytteille asettajien, taiteilijoiden, käsityöläisten, näyttelyarkkitehtien, tapahtuman järjestäjien ym. kanssa käydään läpi esteettömyys- jaturvallisuusasiat. Laaditaan sopimuspohjat ulkopuolisille tapahtumanjärjestäjille.25

Museot tekevät toistensa tiloista ja näyttelyistä vertaisarvioinnin, jossa annetaan palautetta ja ideoita saavutettavuuden ja asiakaspalveluidenkehittämiseksi. Arvioinnin tavoitteena on varmistaa tietty laatutaso esteettömyyden, saavutettavuuden, yleisön ohjeistuksen, viihtyisyyden,käytettävyyden ja asiakaspalvelun suhteen.Asiakkaan näkökulmasta toteutettu arviointi ulotetaan vaiheittain museoiden kaikkiin palveluihin: esitteisiin, julkaisuihin, nettisivuihin,tiedonhaku- ja arkistopalveluihin, kokoelmapalveluihin ja päätöksen tekoon. Museoiden toimintaa arvioidaan sen mukaan, miten niissä toteutuvatesteettömyys ja saavutettavuus, diversiteetti ja elinikäinen oppiminen. Arviointi voidaan toteuttaa itse- tai vertaisarviointina tai oppilaitosyhteistyönä.Kehitetään asiakaspalautteen keruujärjestelmää. Laaditaan yhteneväinen kyselylomake, jolla kerätään vertailukelpoista tietoa kaikistakolmesta museosta tai toteutetaan sähköinen tablettikysely ASPA-järjestelmään. Palautteet käydään läpi kussakin museossa ja tehdään yhteenvetoyhteistä käsittelyä varten asiakaspalvelutiimiä ja johtoryhmää varten. Yhteisessä käsittelyssä päätetään miten ja missä aikataulussapalaute vaikuttaa toimintaan.Työn läpinäkyvyys, evaluointi ja dokumentointiMuseotyötä tehdään näkyväksi esimerkiksi tuottamalla museotyöntavoitteista ja sen osa-alueista yhteinen näyttely kiertoon taiverkkoon. Järjestetään kaikille avoin museo ja yleisöt -kurssi, jossaesitellään yleisölle näkymätöntä museotyötä ja avataan museotyönmerkitystä. Lisäksi museoammatillinen henkilöstö osallistuu yleisötapahtumiinoman alansa asiantuntijana.Museopalveluiden toimintaa evaluoidaan ja arvioidaan sen vaikuttavuutta.Työssä käytetään hyväksi Valtion taidemuseon, Museovirastonja muiden sidosryhmien asiantuntemusta.Kehitetään museokasvatuksen dokumentointiin systemaattinenjärjestelmä, jossa määritellään mitä, milloin ja miten dokumentoidaan.Samalla mietitään aineistojen saatavuus ja käytettävyys.26JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

YHTEISET KONKREETTISET HANKKEETJA KEHITTÄMISKOHTEETOsallisuus ja sitouttaminenKartoitetaan museopalveluiden sidosryhmät uudesta näkökulmastakäyttäen perusteina esim. poliittisia, taloudellisia,sosiaalisia ja kulttuurisia, teknologiaan ja muutokseen, ympäristöönja lakiin liittyviä tekijöitä (Bestel).Tehdään museopalveluille yhteinen asiakassegmentointi,jossa kohderyhmiä arvioidaan uudelleen. Uusia kohderyhmiäovat esim. opettajat ja opettajankoulutuksen järjestäjät. Segmentoinninperustana ovat asiakasryhmien tarpeet ja odotuksetmuseopalveluita kohtaan.Kehitetään vapaaehtoista kulttuuriluotsitoimintaa yhdessämuiden Jyväskylän kulttuuritoimijoiden kanssa. Koulutettujaluotseja rohkaistaan erikoistumaan tiettyihin kohteisiin (nimikkoluotsit)tai taiteen osa-alueelle (tanssi-luotsit), osallistumaan museoiden opaskoulutukseen ja sisällön tuottamiseen (lainattava materiaali, muisteluhetket,tapahtumat ja näyttelyt). Alueellisena tavoitteena on kouluttaa Keski-Suomessa toimivia kulttuuriympäristöluotseja, jotka tunnistavat myösympäristön kulttuuriset arvot.Kulttuuriluotsit toimivat myös ”asiakasraatina”, joka antaa palautetta museoiden palveluista. Luotsikoulutusta järjestetään tarvittaessa vuosittain uusilleryhmille, kuten opiskelijat, monikulttuuriset ryhmät, mielenterveyskuntoutujat, mielenterveystyön tekijät tai vanhuspalveluiden tuottajat. Hyviä käytänteitälevitetään alueellisesti ja valtakunnallisesti.Museopalveluita tuotettaessa otetaan niiden käyttäjät ja kohderyhmät mukaan suunnitteluun. Samalla löydetään yleisölle uusia rooleja ja mahdollisuuksiavaikuttaa päätöksentekoon.Huolehditaan siitä, että museoiden näyttelyistä ilmenee, kuka tai ketkä ovat näyttelyiden takana. Myös ”asiakkaan ääni” kuuluu näyttelyissä. Luodaanyleisölle mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja kulttuuriseen merkityksenantoon julkisesti kommenttiseinän, palautekirjan tai omien tulkintojenavulla keskusteluopastuksissa tai kommenttinäyttelyinä.27

Yleisön ja sidosryhmien osallisuus näkyymyös museoiden tilojen ja näyttelyohjelmansuunnittelussa. Kuhunkin museoon toteutetaanlapsiperheitä palveleva ”vetonaula” mikälisellaista ei jo ole. Kohde voi olla kaikille avointyöpaja, toiminnallisia virikkeitä tarjoava nurkkaus,erityinen reitti näyttelyssä, kosketeltava teostms. Perusnäyttelyitä täydennetään ja niidensaavutettavuutta parannetaan siten, ettäniitä on helppo tutkia omatoimisesti. Museoissaon näyttelyistä erotettavissa oleva tila,jossa voidaan järjestää pedagogisia rinnakkaisnäyttelyitä,yleisötilaisuuksia ja sidosryhmätapahtumia.Näitä palveluita myös markkinoidaanaikaisempaa tehokkaammin yhteisesti.Museot järjestävät koulutusta eri alojenopiskelijoille yhteistyössä opetuksen järjestäjienkanssa. Museopalveluiden asiantuntemussoveltuu esim. yliopiston taiteen ja kulttuurintutkimuksenopetukseen, kansatieteen jahistorian opetukseen, varhaiskasvatukseen jaopettajakoulutukseen, ammattiopiston tai ammattikorkeakoulunmatkailu- ja ravintola-alan taigraafisen tai media -alan koulutukseen. Museottarjoavat näiden lisäksi harjoittelumahdollisuuksiaHumakin kulttuurituottajaopiskelijoilleja yhteisöpedagogiopiskelijoille. Opiskelijat ovatmukana museotyössä myös sisällöntuottajinaja tiedontuottajina opinnäytetöiden tekijöinä.Toisen asteen opetuksessa museot ovat mukanatuottamassa opintokokonaisuuksiaesimerkiksi Keski-Suomen opistolle nuoriso- javapaa-ajan ohjaajien koulutukseen, Jyväskylänammattiopistolle ja lukioille Ilmaisutaidostaelämäntaidoksi -opetukseen sekä Jyväskylänammattiopiston matkailu- ja käsi- ja taideteollisuusalalle.Rohkaistaan opettajia ja ohjaajia omatoimisuuteenja käyttämään museoita avoiminaoppimisympäristöinä. Järjestetään yhteisiätiedotustilaisuuksia Kulttuuriaitan kanssa jaosallistutaan opettajien VESO-päiville. Kehitetäänyhteistyötä Humakin, yliopiston ja kaupunginsivistyspalveluiden kanssa esimerkiksi selvittämälläkoululaisvierailuiden resursointiaja henkilöstön työelämävaihdon avulla.Kehitetään alueellista toimintaa yhteistyössä.Voidaan esim. toteuttaa yhteistyössälainattavia näyttelyitä, rakentaa yhteinennäyttelyiden ja materiaalin sähköinen varausjärjestelmä,koordinoida näyttelyiden kuljetustaja ripustusta ja osallistua alueellisiin perinnepäiviinja tapahtumiin yhteisesti.Järjestetään vuosittain alueellinen sidosryhmätapaaminen,johon kutsutaan alueenmuseolehtorit tai vastaavat, Jyväskylänyliopistosta Taiku ja OKL, Humak, Jao, Jamk,koulujen kulttuuriopetus, Kulttuuriaitta, kuvataide-ja käsityökoulut ja muita läheisiä yhteistyökumppaneita.Tapaamisessa keskustellaantulevista hankkeista, opiskelijoiden työskentely-ja harjoittelumahdollisuuksista museoissaja sovitaan yhteisistä, tavoitteista, projekteistaja konkreettisista toimista.Otetaan huomioon kulttuurinen moninaisuusnäyttelyiden ja palveluiden suunnittelussa,toteutuksessa ja tiedottamisessa.Kulttuurien välistä vuoropuhelua toteuttavanprojektin Kulttuurisaunan yhteydessä syntyneetverkostot ja hyvät käytänteet jaetaanmuseoiden kesken. Kulttuurisen moninaisuudennäkyminen museoiden arjessa ja esim.henkilöstöpolitiikassa edistää kulttuurista jasosiaalista tasa-arvoa ja monikulttuurista yhteiskuntaa.Sisältötuotanto ja tiedotusMuseot tuottavat yhteistyössä kulttuuriperinnönsaavutettavuutta edistävää lainattavaavirikemateriaalia hoitotyöhön ja vapaaehtoiseenystävä- ja kultuuriluotsitoimintaan.Jyväskylän museopalvelut tuottavat teemallisia,toisiaan täydentäviä näyttely jatapahtumatuotantoja. Ne tuottavat sisältöäpaikallisiin, alueellisiin ja valtakunnalli-28JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

siin hankkeisiin ja tapahtumiin kuten LastenLysti, Kulttuuriaitta, Jyväskylän päivät, Keski-Suomen päivä, Kansainvälinen museopäiväja -viikko, Yläkaupungin Yö, Jyväskylän Kesä,Kulttuurisuunnistus, Vanhusten viikko ja YLE:nKulttuurikunto-hanke. Yhteistyötä tehdäänmyös vapaan sivistystyön, esim. kansalaisopistonkanssa järjestämällä luentoja, kursseja jatiedotusta.Jyväskylän museoille luodaan oma visuaalinenilme, jota käytetään yhteisesiintymisissämessuilla, valtakunnallisissa ja kansainvälisissätapahtumissa ja kokouksissa, museoalankoulutusta tai tilaisuuksia järjestettäessä jne.Visuaalinen yhtenäisyys näkyy myös museotiloissavisuaalisena elementtinä (matto, väri,logo, lippu tms.). Museopalveluille suunnitellaanyhteinen korkealaatuinen ja houkuttelevatuote myyntituote, jota myydään museokaupoissaja jota voidaan käyttää liikelahjana.kokouksiin. Edistetään Jyväskylän museopalveluidenprofiloitumista museokasvatuksenedelläkävijäksi tekemällä näkyväksi tehtyätyötä ja toteutettuja projekteja valtakunnallisestija kansainvälisesti esimerkiksi osallistumallakansainvälisiin kilpailuihin ja anomallapalkintoja.Museopalvelut tuottavat pedagogista materiaaliainternettiin ja lainattavaksi opettajilleja ohjaajille. Avoin museo -sivuja uudistetaanpedagogisten palveluiden yhteiseksilaskeutumissivustoksi, niitä täydennetään jamarkkinoidaan. Museoiden nettisivut muokataanloogisesti yhteneväisiksi siten, ettälapsille ja nuorille suunnattujen palveluidenhakeminen helpottuu ja linkitys Kulttuuriaitansivuilta on mahdollista lastenkulttuurin osalta.Kehitetään sähköinen varausjärjestelmäyhteistyössä Kulttuuriaitan ja muiden toimijoidenkanssa.Luodaan museoille asiakasrekisterit yhteyshenkilöistätoisen ja kolmannen asteenoppilaitosten opiskelijoista ja henkilöstöstä.Työhyvinvoinnin edistämiseksi liikuntakoordinaattoreidenrinnalle pyritään löytämäänkulttuurikoordinaattoreita työyhteisöihin.Tiedottaminen museokasvatuksen sidosryhmilleajoitetaan keväälle (maaliskuu). PäivitetäänJyväskylän museopalveluiden yhteistätiedotuksen toimintasuunnitelmaa, jossaon ohjeet mm. sosiaalisen median käytöllemuseoiden tiedotuksessa.Jyväskylän museopalvelut pyrkii kehittämäänmuseorakennusten ulkopuolella toteutettavaamonitaiteista ja kulttuurien välistä, osallistujienomaehtoisuuteen perustuvaa toimintaayhteistyössä yhdistysten ja yksittäisten toimijoidenkanssa. Keinoina käytetään yhteisöllisiämenetelmiä ja sosiokulttuurista innostamista.Yhteisenä kehittämiskohteena on museoidenkäyttö- ja opetuskokoelman sekä museokasvatuksessaja eläytyvässä opetuksessa käytettäväntarpeiston luominen. Yhteistyötäkoulujen ja oppilaitosten kanssa voidaan tehostaamyös opetusmateriaalien ja taidetarvikkeidenhankinnassa.Jyväskylän museopalvelut verkostoituu alanvaltakunnallisiin organisaatioihin ja järjestöihin.Huolehditaan siitä, että Jyväskylän museoistatai sen sidosryhmistä on aina edustuskeskeisissä museoalan yhdistyksissä kuten Pedaaliry:ssä. Pyritään verkostoitumaan myöskansainvälisesti osallistumalla kansainväliseenkoulutukseen, seminaareihin ja29

PEDAGOGISEN STRATEGIAN TOTEUTTAMINENPedagoginen strategia esitellään henkilöstölle yhteisessä tilaisuudessa.Sen jälkeen se on saatavissa internetin kautta.Strategian toteutumista seurataan strategiakortin ja aikataulunmukaisesti ja sitä päivitetään viimeistään Jyväskylän kaupunginvaltuustokauden vaihtuessa 2014. Pedagogisen strategianpohjalta ryhdytään rakentamaan museoiden yhteisiä strategioitakokoelmien, näyttelyiden ym. toiminnan osilta tiimeissä.Museolehtorit tapaavat toisiaan kerran kuussa. Tapaamisetovat avoimia sidosryhmien edustajille ja etenkin muiden museoidenmuseolehtoreille.Strategian toteuttamisaikana Jyväskylän kaupungissa toteutetaanhallinnon uudistus, joka vaikuttaa pedagogisen strategiantoteuttamiseen käytännössä. Uuden sukupolven organisaatiomallissamuseot kuuluvat Elämänlaatu ja kulttuuri –palvelualueeseen.Pedagogisen strategian toteuttaminen edellyttää yhteistyötäja päätöksentekoa museoiden johdon kanssa mm. tehtävänkuvienpäivittämisestä ja uudelleen järjestelyistä. Johdonosallistuminen on välttämätöntä myös sovittaessa yhteistyöstäkoulutuspalveluiden tarjoajien kanssa (yliopisto, ammattikorkeakoulu,ammattiopisto, Humak).Pedagoginen strategia on lähetetty kommentoitavaksi henkilöstölle,alueellisille museoille ja muille keskeisille sidosryhmille.Se julkaistaan sähköisenä tulostettavana versiona museoidennettisivuilla.30JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

KUVATEKSTITKansikuvat:Paperiasuisia lapsia. Vuosittain noin 1200 kakkosluokkalaista tutustuu Suomen käsityön museonnäyttelyihin. Jokapäiväinen paperimme -näyttelyssä poseeraavat Keisarilliset paperipuvuissaan:Niklas Ridanpää, Teresa Naukkarinen-Pires ja Heidi Harinen vuonna 2010.Kuva: JL-Foto Oy/Pilvi SormunenTanssiluotsien perustaman Kuplivat-tanssiryhmän yhteisötanssiteos Jyväskylän taidemuseossamuseon syntymäpäivänä.Kuva: Jari Kuskelin 2011. Jyväskylän taidemuseoKukkahattutyöpajaan osallistujia Jyväskylän kaupunginteatterilla Kulttuurisuunnistuksessa.Syyskuussa järjestettävä Jyväskylän Kulttuurisuunnistus yhdistää liikunnan, kulttuurin ja yhdessäolon.Tapahtuma on syntynyt yhteistyössä luotsien kanssa vuonna 2009.Kuva: Jari Kuskelin 2011.s. 7.Museokäynti on paitsi tiedon ja elämysten hakemista myös kulttuuri- ja tapakasvatusta. Käynnilläopitaan, mikä on museo ja mikä on museoetiketti. Sarjakuvapiirtäjä JUPU on visualisoinutmuseon eri prosesseja. http://www.kukako.fi/mina-ja-museo/s. 8Keski-Suomen museossa järjestetään vuosittain Lasten perinnepäivät. Kuva: Pekka Helin. Keski-Suomen museo.s. 10 ylempi kuvaTiibetiläisen valokuvaajan Lharigtson näyttelyn ”Little Wing” -näyttelyn avajaiset Galleria Gloriassa2010. Galleria Gloria syntyi Jyväskylän taidemuseon ja monikulttuurikeskus Glorian Kulttuurisauna-projektissataiteilija Kaisa Lipposen aloitteesta.Kuva: Kaisa Lipponen.s. 10 alempi kuvaVuosina 2006-2008 Suomen käsityön museo, Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos jakaupungin maahanmuuttajapalvelut järjestivät Viriö-tapaamisia, joissa kaupunkilaiset saivat tutustuaJyväskylässä asuvien maahanmuuttajien kulttuureihin ja osaamiseen.Kuva: Anna-Marja Ihatsu 2006.s. 11Jyväskylän Kulttuurisuunnistuksessa 2010 oli nuorisolla oma tapahtuma Lounaispuistossa.Kuva: Hanne Laitinen 2010s. 14Graafikko Jyrki Markkasen visualisoima PÄKÄ-hahmo seikkailee www.kukako.fi-sivustolla. Sivustontehtävät on laadittu avuksi ja opiksi kulttuuriperintökasvatukseen.s. 15Kulttuuriluotseja ripustamassa Kulttuuriluotsien löytöjä -näyttelyä Jyväskylän taidemuseossaVasemmalla Sirkku Suvikorpi, keskellä kulttuuriluotsikoordinaattori Hanne Laitinen ja oikeallakulttuuriluotsi, taidekasvatuksen opiskelija Pilvi Tuomainen. Kuva: kulttuuriluotsi 2012s. 19Kulttuuriluotsikoulutuksen päätöstilaisuus Kuokkalan kartanossa. Kulttuuriluotsi Leena Hänninenkertoo taiteen merkityksestä ja luotsitoimintaan osallistumisen vaikutuksista omaan elämäänsä.Kuva: Hanne Laitinen 2009s. 20Graafikko Jyrki Markkasen visualisoima PÄKÄ-hahmo harrastaa taukojumppaa.s. 21Teemahetki museoammattilaisten kanssa Jyväskylän taidemuseossa. Näyttelytoiminnasta ovatkertomassa Keski-Suomen museon näyttelyintendentti Erkki Fredrikson (vasemmalla), Jyväskyläntaidemuseon museolehtori Sirpa Turpeinen (keskellä) ja Suomen käsityön museon intendenttiMikko Oikari (oikealla). Kuva: Hanne Laitinen 2012s. 25Keski-Suomen museossa Paluu Jyväskylään -prosessidraamatyöpajassa tutustutaan vuorovaikutteisendraaman keinoin Jyväskylän historiaan. Työpajassa tarkastellaan tarinan avulla Jyväskylääeri aikakausina. Kuvassa lapset suunnittelevat pienoismallin Jyväskylän varhaisista vaiheista.Kuva: Tuula Vuolio-Vallenius. Keski-Suomen museo.s. 26Pieniä koululaisia tutustumassa Keski-Suomen museon Keski-Suomi – maakuntako sekin on?-näyttelyssä olevaan Kuukkasen kauppapuotiin museologian harjoittelija Inkeri Heiskasen opastamana.Kuva: Pekka Helin. Keski-Suomen museo.s. 27Poikkitaideaula on kansalaistoimintalähtöinen yleisötila oleiluun, kohtaamiseen ja toimintaanJyväskylän taidemuseossa. Se on toteutettu yhteistyössä tilan käyttäjien ja yleisön kanssa. Kuvassamuseoharjoittelijat restonomiopiskelija Katri Leskinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta(vasemmalla) ja puheviestinnän opiskelija Laura Annala Jyväskylän yliopistosta (oikealla).Kuva: Jari Kuskelin 2012s. 30Graafikko Jyrki Markkasen visualisoima PÄKÄ-hahmo hallitsee kaikkien medioiden käytön.31

LÄHTEET JA KIRJALLISUUSJyväskylän kulttuuri ja nuorisotoimen toimintasääntö 2006 http://www3.jkl.fi/hakemisto/sivu.php/asia/2688 20.12.2011Museums Association: http://www.museumsassociation.org/download?id=17944, Museot ja kestävä kehitys: http://www.museoliitto.fi/doc/SML_KEKE_aukeamittain.pdf. 4.11.2011(Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4v%C3%A4_kehitys 21.4.2010)Vihreä polku. Turun amk. http://www.vihreapolku.info/kestava_kehitys/oppimateriaalit/kahdeksan_maapalloa/taloudellinen_kestava_kehitys 22.4.2010Koivunen, Hannele, Marsio, Leena. Reilu kulttuuri?- kulttuuripolitiikan eettinen ulottuvuus ja kulttuuriset oikeudet. Helsinki. Opetusministeriön julkaisuja, 2006:50, 1458-8110.Kurki, Leena. Sosiokulttuurinen innostaminen: muutoksen pedagogiikka. Tampere : Vastapaino , 2000.Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisen perussanasto http://www.eurofem.net/valtavirtaan/sanasto.html viitattu 21.4.2010Kulttuuria kaikille http://www.kulttuuriakaikille.fi 21.12.2011Heikkilä Jorma, Heikkilä Kristiina 2001. Dialogi – avain innovatiivisuuteen. 2. painos. Porvoo. Helsinki. WSOYSopanen, Ritva 2006. Työyhteisö ja organisaatio muutoksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppimisaihio. Viitattu 10.11.2009.http://aokk.jamk.fi/oppimisaihiot/sisu/tyo/orgmuut/tekstit/02.htmlMönkkönen, K. (2002) Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa. Kuopion yliopisto, Kuopio.Jyväskylän museopalvelujen viestinnän toimintasuunnitelma 2011-2014, päivitetty 13.5.2011Jyväskylän ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia 2007- 2009. 2006.Luukkainen, Olli. 2000. Opettaja vuonna 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (Opepro) selvitys 15. loppuraportti. Helsinki: Opetushallitus.Collin Laura, Korhonen, Kati, Penttinen Laura, Vakiala, Virve 2003.Tutkiva verkko-oppiminen. Viitattu 11.10.2009. http://www.tutkiva.edu.hel.fi/jaettu.htmlHätönen, Heljä 2007. Oppiva organisaatio. Koulutusmateriaalia. Educa Instituutti Oy.http://info.stakes.fi/NR/rdonlyres/09B05A90-DA27-4CE5-A074-BAE48DEFEE73/0/Hatonen2_08102007.pdfMäkipeska, Marja, Niemelä, Terttu. 1999. Hengittävä työyhteisö – johtamista muutosvirrassa. Edita. Helsinki.32JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

KESKEISIÄ KÄSITTEITÄKestävä kehitysSosiaalinen kestävyys tarkoittaa maailmanlaajuista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnanjäsenten kesken. Paikallisella tasolla se käsittää kaikkien terveydestä ja työturvallisuudestahuolehtimisen. Kulttuurinen kestävyys vastaavasti mahdollistaa kulttuurien säilymisenja kehittymisen sukupolvelta toiselle sekä ihmisten vapaan henkisen toiminnan ja eettisenkasvun. (Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4v%C3%A4_kehitys 21.4.2010)Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä edistäviä periaatteita ovat reilun kulttuurintoteuttaminen, monimuotoisuuden eli diversiteetin huomioiminen, esteettömyyden ja saavutettavuudenedistäminen, kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen sekä elinikäisen oppimisentukeminen. Jyväskylän museopalvelut pyrkii luomaan yhteisen pedagogisen toimintakulttuurin,jossa avainsanoja ovat avoimuus, ammattitaito ja yhteistyö.Ekologisesti kestävä kehitys edellyttää, että ihmisen toiminta asettuu luonnon kantokyvyn rajoihinsiten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemin toimivuus vaarannu. Keskeistäekologisessa kestävyydessä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiinsiirtyminen. (Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4v%C3%A4_kehitys4.11.2011)Taloudellinen kestävyys on tasapainoista kasvua, jossa luonnonvaroja käytetään säästäväisestija tasapuolisesti. Talouden kestävä kehitys mahdollistaa keskeiset yhteiskunnan toiminnot.Kestävä talous on sosiaalisen kestävän kehityksen perusta. Siksi on tärkeää, että taloudellinenhyvinvointi jakautuu tasaisesti. (Vihreä polku. Turun amk. http://www.vihreapolku.info/kestava_kehitys/oppimateriaalit/kahdeksan_maapalloa/taloudellinen_kestava_kehitys22.4.2010)Konstruktivistinen oppimiskäsitysKonstruktivismissa oppiminen nähdään aktiivisena tiedon konstruointiprosessina eli tiedon rakentamisenprosessina. Konstruktivismin keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei siirry vaanoppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen. Oppijan omat aikaisemmat tiedot, käsityksetja kokemukset opittavasta asiasta säätelevät hyvin paljon sitä, mitä hän asiasta havaitsee jamiten hän asiaa tulkitsee. Oppiminen liittyy toimintaan ja palvelee toimintaa. Olennaista on,että oppijassa heräävät omiksi koetut, opittavaan asiaan liittyvät kysymykset, oma kokeilu,ongelmanratkaisu ja ymmärtäminen. Oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Se ontilannesidonnaista, kontekstuaalista eli asiayhteyteen sidottua ja vuorovaikutuksen tulosta. Itseohjautuvuus,minän kasvu ja itsereflektiiviset valmiudet ovat mahdollisia ihmislajin yksilölle,mutta ne on opittava. Subjektiivisista kokemuksista muodostuu objektiivista tietoa sosiaalisenvuorovaikutuksen ja oppijoiden keskinäisen yhteistoiminnan kautta.(Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, avoimia oppimateriaaleja,Outi Pylkkä http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasitykset/konstruktivistinen-oppiminen/21.1.2012)Kokemuksellinen oppiminenKolbin kokemuksellisen oppimisen mallissa (1984) oppiminen nähdään kehämäisinä sykleinä,oppimistapahtuma on jatkuvasti kehittyvä ja syvenevä prosessi. Se sisältää kaksi oppimisenulottuvuutta, tiedostamattoman ja tiedostetun ymmärtämisen sekä niihin liittyen neljä vaihetta,jotka painottavat oppimista eritavoin (Kupias 2001, 16-26; Leppilampi & Piekkari 1998,9-11; Sava 1993):1. Välitön omakohtainen kokemus luo perustan oppimiselle.2. Kriittinen pohdiskeleva havainnointi eli reflektointi3. Abstrakti käsitteellistämisvaihe, systemaattinen ajattelu, teorioiden ja uusien mallien luominen4. Aktiivinen ja kokeileva toiminta, mallien ja teorioiden testaaminen, muutos(Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, avoimia oppimateriaaleja,Outi Pylkkä http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/oppimiskasitykset/konstruktivistinen-oppiminen/21.1.2012)Sosiokulttuurinen innostaminenSosiokulttuurinen innostaminen on Ranskasta toisen maailmansodan jälkeen, vapaaehtoistyönpohjalta lähtenyt yhteiskunnan uudelleenrakentamiseen pyrkivä sosiaalipedagoginen toiminta.Sosiokulttuurinen innostaminen on ihmisten välistä vuorovaikutusta toisiin, esim. vapaaajantoiminnanjärjestämiseen tähtäävä muoto sekä sosiaalistava ja kasvattava pedagoginentyömuoto.Innostamisen tarkoituksena on luoda yksilölle sosiaalisia verkostoja, esimerkiksi harrastustoiminnankautta. Tarkoituksena on lisäksi herätellä erilaisia tunteita sekä avata innostettavanmaailmankuvaa ja lisätä kiinnostuksen kohteita ympäristöstään. Lisäksi innostaminen tavoitteleeihmisten välistä kommunikaatiota ja antamaan tukea oppimiseen.Sosiokulttuurisen innostamisen avulla halutaan opettaa yksilöä tekemään päätöksiä sekä olemaandialogissa muiden ihmisten kanssa. Sosiokulttuurisella innostamisella on kolme muotoa:sosiaalinen, joka pyrkii esimerkiksi luomaan uusia ystävyyssuhteita, pedagoginen, joka pyrkiiopettamaan uutta ja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kulttuurinen, jonka tarkoitus ontuoda erilaisia mahdollisuuksia yhteiskunnastamme esille.Kurki, Leena: Sosiokulttuurinen innostaminen: Muutoksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino,2000. ISBN 951-768-063-5.Haettuosoitteestahttp://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sosiokulttuurinen_innostaminen&oldid=9249351Oppimisen kaikkiaalisuusOppiminen ymmärretään elämänlaajuisena ja elämänmittaisena prosessina, jota tapahtuukaikkialla ja koko ajan! ”Oppimisen kaikkiaallisuus” ulottuu käsitteenä yli formaalin kouluopetuksenkattamaan kaikki ympäristöt ja ajankohdat, joissa oppimista tapahtuu.Oppimisen ja koulutuksen kaikkiallisuus ja teknologiset innovaatiot haastavat oppilaitoskeskeisettavat toimia!Tieto- ja viestintätekniikka ja erityisesti mobiilisuus tarjoavat museoille keinoja ja haasteita.http://www.museoliitto.fi/doc/koulutusarkisto/Lasse_Lipponen.pdfhttp://developmentcentre.lut.fi/files/muut/Minna_Riikka_J%C3%A4rvinenYKKP071011.pdf33

DialogisuusDialogi on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua. Se voi olla myös muun muassa suoranesityksen muotoon kirjoitettu teksti tai teos, jossa on useampi kuin yksi puheenvuoron käyttäjä.Dialogi edellyttää osallistujilta dialogitaitoja, joita ilman keskustelusta voi tulla turhauttavaapoteroihin vetäytynyttä väittelyä, ohi puhumista tai pinnallista keskustelua, joka ei tuota uusiaoivalluksia.Hyvä dialogi edellyttää osallistujilta kykyä tunnistaa ja käsitellä omia tunteitaan. Jos tällaistataitoa ei ole, keskustelija reagoi keskusteluun voimakkaasti tunteella ja provosoituu vahvasti,mikä ei edistä rakentavaa keskustelua.Erityisesti jos ryhmä on suuri, dialogi asettaa osallistujille suuria haasteita. Osallistujien on kyettäväkäsittelemään turhautumisen tunteita, joita syntyy siksi, että suuressa ryhmässä ei riitäjokaiselle jäsenelle paljon puheaikaa.Kyky kuunnella edellyttää harjoitettua taitoa hiljentää edes hetkeksi omat ajatuksensa siten,että voi tarkkaavaisesti kuunnella toista henkilöä. Ilman tätä taitoa ihminen herkästi kuuleeomat ennakkoluulonsa sen sijaan, että kuuntelisi, mitä toinen sanoo. Kuuntelun taitoon liittyytaito esittää tarkentavia ja toista ihmistä rohkaisevia kysymyksiä.Pitää myös kyetä ilmaisemaan omia ajatuksiaan. On hyvä puhua minä-muodossa, se edistääselkeyttä ja rehellistä ilmaisua, toisin sanoen pitää puhua suoraan, mitä ajattelee ja miksi. Puhumisentaitoon liittyy myös kyky ilmaista itseään siten, että ei hyökkää, arvostele tai tuomitsemuita.Neljäntenä keskeisenä taitona, erityisesti jos dialogia käytetään yhdessä oppimisen ja oivaltamisentyökaluna, on kyky nähdä yhteisestä keskustelusta osien summana hahmottuvia taustavoimiatai uskomuksia. Kun jokainen osallistuja on tuonut keskustelun kautta oman panoksensa,voidaan oivaltaa esimerkiksi, että käsiteltävä asia ei olekaan sellainen kuin vain yhdenihmisen näkökulmasta tarkasteltuna voisi luulla.Organisaatioita tai yhteiskuntaa kehitettäessä dialogi on käytännössä ainoa mahdollisuus. Yksittäinentaho ei voi hahmottaa kokonaisuutta, vaan tarvitaan erilaisia näkemyksiä. Kehitysideoidenluominen edellyttää systeemin jäsenten osallistumista. Kehitystoimenpiteiden käytäntöönpanoedellyttää, että ihmiset ovat voineet osallistua, sillä se edistää toimenpiteisiinsitoutumista. Toimeenpanossa tarvitaan myös jatkuva dialogia, jotta suuntaa voidaan tarpeenvaatiessa korjata.Dialogi edellyttää riittävää turvallisuutta. Turvallisuus syntyy arvostuksen kautta. Arvostus rakentuukyvystä tarkastella asiaa toisten näkökulmista ja hyväksyä ne subjektiivisesti tosina.Arvostus rakentuu myös ymmärryksestä, että jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua.(http://fi.wikipedia.org/wiki/Dialogi viitattu 30.1.2012)Yhteistoiminnallinen johtaminenKonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan itsenäinen, ajatteleva ihminen sitoutuu itsensäja oman työnsä kehittämiseen parhaiten silloin, kun hän saa valita kehittymistavoitteensaja määritellä keinot niihin pääsemiseksi. Kokemuksellisen oppimisen teorian mukaan ihmistämotivoi parhaiten, että hän kokee pystyvänsä vaikuttamaan itseään koskevan prosessin kaikkiinvaiheisiin, suunnittelusta toteutukseen ja jopa arviointiin. Kypsä ihminen osaa reflektoida(=kriittistä arvioivaa pohdiskelua) toimintaansa arjen työn ja paineidenkin keskellä.Yhteistoiminnallinen johtaja ohjaa henkilöstöään jokaisen ”rinnalla kulkien”, katalyyttisia, ajatteluaherättäviä kysymyksiä tehden ja osoittaa vilpittömästi olevansa kiinnostunut työntekijöidentarpeista. Henkilöstönsä oppimisesta kiinnostunut johtaja on myös nöyrä kuuntelija, jokauskaltaa tunnustaa omat heikkoutensa, paljastaa haavoittuvuutensa ja ennen kaikkea halunsaoppia myös muilta. Tällaisen johtajuuden keskellä myös henkilöstö uskaltaa ottaa riskejä jajopa epäonnistua pelkäämättä syyllistämistä.Organisaatiossa vallitsee keskinäisen tukemisen ja yhdessä kasvamisen kulttuuri, jossa reflektiosta,toisten tukemisesta ja kunnioittamisesta on tehty arkirutiini. Jokainen kehittää itseään,kokeilee uusia asioita, kannustaa ja tukee toisia kokeilemaan myös silloin, kun asiat eivätmene kuten suunniteltiin. Ero hyvin toimivan ja tavallisen organisaation välillä ei olekaan siinä,mitä siellä tehdään vaan siinä, miten siellä osataan käsitellä ristiriitatilanteita. Kehitys alkaaaina oikein käsitellystä ristiriidasta.Hyvällä johtajalla on selkeä käsitys suunnasta ja päämääristä, mutta hän hallitsee myös keinotsaavuttaa ne yhdessä henkilöstön kanssa. Omien ajatusten jalostaminen yhdessä henkilöstöäkuullen on osa yhteistoiminnallista johtajuutta. Tällainen johtajuus ei kuitenkaan tarkoita loputtomiaja aikaa vieviä keskusteluja. Yhteistoiminnallinen, vahva johtaja osaa päätellä, milloinasioista on puhuttu riittävästi ja olennainen informaatio on käytettävissä. Kun on päätöksenteonaika, hän osoittaa jämäkkyytensä ohjaamalla ryhmän määrätietoisesti kohti enemmistönnäkemystä tai toimimalla tiukassa paikassa jopa vastoin yleistä mielipidettä jos hän uskoopäätöksen olevan koko organisaation toiminnan kannalta paras ratkaisu. Johtajan tulee tällöinhuomioida, että hän vastaa yksin päätöksensä seurauksista.Työyhteisön todelliseen kulttuurin muutokseen pääsee parhaiten ottamalla mahdollisimmansuuren osan henkilöstöstä mukaan muutosprosessin kaikkiin vaiheisiin ja johtamalla tätä prosessiataitavasti. Esimerkiksi hyvässä strategian ”jalkauttamisprosessissa” henkilökunta on niinvarhain kuin mahdollista mukana pohtimassa yhteisön arvoja, normeja, tavoitteita, toimintatapoja,pelisääntöjä, tapoja ratkaista ristiriitatilanteita ym. Hyvä prosessi huomioi organisaatiossaolevan osaamisen, myös ”hiljaisen tiedon”, ja arvostaa tunneälyn merkitystä osanamenestyksekästä kehittämistä.(Asko Leppilampi. Yhteistoiminnallinen johtaminen – Avain organisaation menestymiseenja henkilöstön jaksamiseen http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/03_tutkimus_ja_kehittaminen/02_tykes/05_aineistopankki/08_seminaarit/Yhteistoiminnallinen_johtaminen.pdfviitattu30.1.2012)34JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUTPedagoginen strategiakortti 2010-2016 (uusi toiminta punaisella)Tavoitteet Toimintamallit Toimenpiteet SeurantaValtakunnallinenmuseopedagogiikanosaamis- ja oppimiskeskus* Museot toimivat Jyväskylänmuseopalveluina toisiaan täydentäen* Osaava ja uutta luova yhteinentoimintakulttuuri* strategioiden toimeenpano* yhteiset projektit ja hankkeet* näyttelyiden ja tapahtumien synkronointi* yleisötyötiimit* henkilöstön koulutus* opas- ja ohjaajakoulutus* strategian toteutumisenseuranta vuosittain yhteisissätapaamisissa* säännölliset tiimitapaamiset* yhteisten hankkeidenarviointikokoukset* koulutustarpeidentunnistaminen* Yhteistyömalli Jyväskylän yliopiston,Jaon, Jamkin, Humakin ja kaupunginopetuspalveluiden kanssa* perustetaan museoiden, opetuspalveluiden jaoppilaitosten yhteinen työryhmä* tehdään puitesopimukset harjoittelujenohjauksista oppilaitosten kanssa* järjestetään vuosittainen sidosryhmäforum* museologian ja museokasvatuksentutkimushankkeet yhteistyössä oppilaitosten kanssa* työryhmän päätöstentoimeenpano ja tiedotus* syntyneet opinnäytteetmuseoiden kirjastoihin* luodaan malli harjoittelijoidenohjaukseen* Avoin oppimisympäristö* opiskelijoiden ja henkilöstön harjoittelujen ohjaus* luodaan kaikille avoin koulutustarjotin (opiskelijat,henkilöstö, luotsit..)* harjoitteluraportit* opintojen suorittaneidenmäärä* henkilöstön työelämäharjoittelut jahenkilöstövaihto* kehitetään keskinäistä tieodotusta(harjoittelupaikat, koulutustarjotin,henkilöstönvaihto, hankkeet)35

Oppiva organisaatio* yhteinen näkemys ja visio* profiloituminen ja vahvuuksientunnistaminen*henkilöstö osallistuu strategiatyöhön* jaetaan museoittain vastuualueet, joita kukinmuseo kehittää ja jakaa osaamistaan* sisäisenkoulutussuunnitelmantoteuttaminen* laatu ja prosessien kehittäminen* henkilöstön moniosaaminen* innostava työkulttuuri ja ilmapiiri* henkilöstön jaksamisenvarmistaminen* prosessien avaaminen, yhteinen prosessikoulutus* kollegiaalinen kouluttaminen* työn suunnittelun tehostaminen* henkilöstön oman työn suunnittelu* käytetään työn suunnittelua helpottaviaapuvälineitä (outlook-kalenteri ym.)* yhteistoiminnallisuuden, dialogisuuden jatiimityön oppiminen* henkilöstön yhteisöllisyyden tukeminen,tapaamiset, juhlat, retket* sisäisen tiedotuksen kehittäminen* henkilöstöjohtaminen* prosessikäsikirjojentuottaminen ja päivittäminen* palautteen kerääminen jakäsittely yhteisesti* työilmapiirimittaukset javiihtyvyyskyselyt36JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

Laadukkaat palvelut* Palvelumuotoilu* henkilöstön pedagogisen osaamisenvarmistaminen* palvelumuotoilukoulutus* palvelupolujen avaaminen ja tutkiminen ja niidenpohjalta toimenpidesuunnitelman laatiminen* uusi sidosryhmäsegmentointi* käyttäjien osallistuminen palveluidensuunnitteluun* varmistetaan henkilöstön valmiudetharjoittelijoiden ohjaukseen ja yhtenäistetäänkäytännöt* vertaisarvioinnit* sisäinen ja ulkoinenarviointi* itsearviointi* sidosryhmien tekemätarvioinnit ja palaute* harjoittelijoiden palaute* Laatustandardit (esteettömyys,saavutettavuus, diversiteetti,elinikäinen oppiminen kaikessatoiminnassa)* laaditaan ”mittarit” (sosiaalinen tilinpäätös,vaikuttavuus)* tehdään vertaisarvioinnit uusia menetelmiähyödyntäen* tilojen, näyttelyiden ja palveluidenpäivittäminen vaadittavan tason mukaisiksi (esim.perusnäyttelyiden uusimisen yhteydessä)* asiakaspalvelutiimitarkkailee* asiakaspalautteen käsittelyja toimeenpanon arviointi* perusnäyttelytiimissä edustajat kaikista museoista* luodaan systemaattinen asiakaspalautteenkeruujärjestelmä* laaditaan tiedotusstrategia ja toimintasuunnitelma* Kohderyhmien priorisointi* etusijalla kulttuuriopetussuunnitelman mukaisetkoululaiskäynnit ja ammattiopiskelijat sekä aikuisetosallisina (kulttuuriluotsit)* museoilla yksittäisiä kohderyhmiä, joihinmuseo ”erikoistuu” (käsityöläiset, taiteilijat,kotiseutuyhdistykset)* kehittämiskohteina perheet ja tyhy-toiminta37

Hyvinvoinnin edistäminen javaikuttavuuden näkyväksitekeminen* osallisuus ja yhteisöllisyys* tehdään sidosryhmäanalyysi* etsitään yleisölle uusia mahdollisuuksia osallistuamuseotyöhön ja kulttuuriseen merkityksenantoon* vaikuttavuustutkimukset* opinnäytteet* yleisöpalaute* Kulttuuriluotsitoiminta* osallistutaan vapaaehtois- ja vertaistyönkehittämiseen* luotsitoiminnan seuranta japalaute* sosiokulttuurinen innostaminen* yhteiset osallistavat projektit* projektiraportit* toiminnan läpinäkyvyys* museotyöstä yhteinen näyttely tai julkaisuverkkoon* pienet museotyötä avaavat osastot näyttelyidenyhteydessä* asiantuntijat osallistuvat yleisötyöhön jatapahtumiin* museologiset tutkimukset jaopinnäytteet* systemaattinen oman toiminnandokumentointi järjestelmä* dokumentoidaan ja evaluoidaan omaa toimintaa* kestävä kehitys* tehdään taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisestija ekologisesti kestävää kehitystä edistäviäpäätöksiä38JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT

Alueellinen javaltakunnallinen yhteistyö* Suunnitelmat alueellisen toiminnankehittämisestä 2011-2015* verkostojen luominen eri kattavuusalueille esim.uusi Jyväskylä, Kulttuuriaitta, paikallismuseot,käsityö- ja taidealan toimijat* neuvottelut museovirastonkanssa neljän vuoden välein* vuosittaiset alueelliset sidosryhmätapaamiset* osallistuminen yhdessä tapahtumiin, koulutuksiin,messuille jne.* lainattavan materiaalin tuottaminen jakierrättäminen* sähköisen varausjärjestelmän luominen* ympäristökasvatusverkosto* ympäristösivistyksen varmistaminenverkostoyhteistyössä, yhteiset projektit* valtakunnallinen verkostoituminen* alueellinen ja valtakunnallinennäkyvyys ja toiminnan saavutettavuus* Kulttuuriluotsitoiminnanvakiinnuttaminen, kehittäminen jalevittäminen* edustus valtakunnallisissa yhdistyksissä jaorganisaatioissa* osallistuminen hankkeisiin ja koulutuksiin* Avoin museo –sivujen uudistaminen* yhteinen visuaalinen ilme* opetuskokoelman ja tarpeiston luominen* luotsien erikoistumiskoulutus,seutuluotsit jaseutukohteet, ympäristöluotsit, valtakunnallisenverkoston luominen* toiminnan mittarit jaraportointi 2012-13* kansainvälinen näkyvyys* osallistuminen kansainvälisiin museoalankokouksiin ja koulutuksiin* nettisivuille englanninkielinen esittely* projektikuvaukset keskeisistä vahvuuksistaenglanniksi (Kulttuuriluotsit, museopedagoginenosaamis- ja oppimiskeskus)* toimintakertomukset39

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOPALVELUIDEN PEDAGOGINEN STRATEGIA VUOTEEN 201640JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT