Tarvainen Monialaisen yhteistyön kehittäminen - Seinäjoki

8.11.2012II Kunnat• Kuntamurros ja akuutit paineet* Strategista suunnittelua on paljon, kun palveluja organisoidaan uudelleen* Uudistunut lainsäädäntö (lastensuojelulaki, nuorisolaki)* Pienemmillä resursseilla on saatava enemmän aikaan Monialainen yhteistyö ei aivan keskiössä, vaikka se tuo ratkaisuja em. haasteisiin• Monialaisessa yhteistyössä törmätään yhä vanhoihin tuttuihin haasteisiin* Putkihallinto, palvelujärjestelmä on edelleen sektoroitunut ja pirstaloitunut* Sektorit toimivat edelleen itsenäisesti (omat kielet, professiot, toimintatavat, tietosuoja)* Johtaminen ja johtamisen hajanaisuus (esim. varhaisen puuttumisen palveluissa)* Yhteistyön tavoitteet eivät aina kirkkaat* Julkisen ja kolmannen sektorin tehtävät ja vastuunjako* Seuranta ja arviointi liian kevyttä? Onko monialainen yhteistyö toisinaan ”abstraktia puuhaa”?II Kunnat – joitakin kysymyksiä1. Kuka johtaa monialaista yhteistyötä?* Hierarkkisesta johtamisesta verkostojen johtamiseen (uusi Fountain Park -tutkimus)* Pois omalta mukavuusalueelta* Ei mikään nykyinen hallinnonala, vaan uusi ”lintuperspektiivi” (lapsiasiavaltuutettu)* Päättäjät osoittavat prioriteetit, ilman poliittista tahtotilaa on vaikea työskennellä (T. Kuure)2. Mistä yhteistyölle löytyisi riittävästi aikaa?* Hyvä idea vasta alku* Vapaamatkustajat3. Kuinka saada aikaan konkreettinen yhteistyönäky?* Opitaanko asettamaan selkeitä tavoitteita paikallisesti?* Kehittämistyön kokoluokka* Ilkeät ongelmat eivät ratkea kerralla, tarvitaan lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteet* Kaikkien täytyy voittaa (kokemus myös Ruotsista)* Toisen osaamisen arvostaminen4