12.07.2015 Views

Hyvä allergioiden hoito tärkeää

Hyvä allergioiden hoito tärkeää

Hyvä allergioiden hoito tärkeää

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

DOSENTTI KRISTIINA TURJANMAA:Hyvä<strong>allergioiden</strong><strong>hoito</strong>tärkeääTampereen allergiayksikössätavoitteena onhoitaa lapset välttämisruokavaliollaoireettomiksi.Allergologi Kristiina Turjanmaataviehättää ajatus, ettäallergeenien välttämisperiaatteellaatopian oireet saataisiinkokonaan pois.


TEKSTI: MERVI VITELI-HIETANEN KUVAT: KIMMO TORKKELIAikuisellakin allergiat voivataiheuttaa atooppista ihottumaaAllergioiden hyvällä hoidolla on erityinen merkitys alle yksivuotiaiden terveydessä:atooppisten ihottumien syntyä voidaan ennaltaehkäistä tutkimalla ja hoitamallatarkkaan allergioita. Toisin kuin usein oletetaan, myös aikuisella atooppisenihottuman taustalla voi olla allergioita.Todennäköistä on, että pienemmillä lapsilla ruoka-aineidenmerkitys atooppisen ihottumanlaukaisijana on huomattava. Vanhempien lapsienkohdalla tämä ei ole enää niin selvää eikäasiasta ole esittää kunnon tutkimuslukuja,toteaa allergiayksikön vastaava lääkäri Kristiina Turjanmaa.Hän toimii ihoklinikan allergiayksikön osaston ylilääkärinäja dosenttina Tampereen yliopistossa. Turjanmaallaon pitkä kokemus alalta: hän on vuosia hoitanut allergisiaja atooppisia lapsia Tampereen yliopistollisessa sairaalassa(TAYS).Paljon on puhuttu lasten <strong>allergioiden</strong> lisääntymisestäviime vuosina. Tiedetään, että maitoallergiaa on väestössäesiintynyt pitkään. Sitä on potenut ja potee 2–3 prosenttiaväestöstä. Muista allergioista ei kuitenkaan ole kunnonesiintyvyystilastoja tai yleisyyslukuja.– Pienen lapsen ihottuma, maitorupi, on saanut nimensäkinsiitä, että maitoallergia on niin yleistä vauvoilla, KristiinaTurjanmaa huomauttaa.Viime vuosina allergian taudinkuva on muuttunut ja täsmentynyt,kun on opittu ymmärtämään, että on muutakinkuin muna-maitoallergiaa. Tänään moniruoka-allergia onyleisempää kuin yksittäisille ravintoaineille herkistyminen.Tiedossa on, että jopa 30 % lapsista sairastaa atooppistaihottumaa, kuten Pohjois-Karjalassa tehdyistä vertailututkimuksistakäy ilmi. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka paljontämä johtuu ruoka-aineallergioista.Tutkimuksin on myös osoitettu, että allergioita on vähemmänesimerkiksi Venäjän Karjalassa tai maalaistalossakasvaneilla. Turjanmaa toteaa, että teoria maalaisympäristönsuojaavasta vaikutuksesta sai alkunsa Keski-Euroopassatehdyistä tutkimuksista, mutta viimeisten tietojen mukaantämä teoria ei koskisi atooppista ihottumaa.KAIKKI ALLERGISET EIVÄT OLE ATOOPIKKOJAKaikki allergiset eivät ole atoopikkoja. Jotkut voivat olla allergisiaesimerkiksi nikkelille tai kemikaaleille ja kosmetiikanainesosille, mutta he eivät ole atooppisia. Atoopikonyksi selkeä tunnusmerkki on, että hänen elimistönsä muodostaaIgE-vasta-aineita valkuaisaineille. Allergian määritelmänäpuolestaan on, että positiivinen ihotesti kertoovain herkistymisestä jollekin valkuaisaineelle. Jos jollekinaineelle on allerginen, siitä pitää tulla atoopikolle selvästioireita.Atooppiseen ihottumaan liittyy kiusallisena vaivana kutina,jonka laukaisevat tietyt välittäjäaineet. Valitettavanusein kutinan hillitsemiseen käytetyt antihistamiinit ovattehottomia eivätkä poista kutinaa. Kutina on Turjanmaanmukaan monen tekijän yhteisvaikutusta, eikä sen kaikkiasyitä vielä ole onnistuttu ratkaisemaan.– Toki ihon kuivuus, joka on tyypillistä atoopikoille, aiheuttaaherkästi kutinaa ja ärsytystä, mutta ihmiset reagoivathyvin eri tavoin, hän toteaa.Omasta pitkästä kokemuksestaan lasten <strong>allergioiden</strong> hoidossahän kertoo mielenkiintoisen havainnon. Kun atooppistaihottumaa sairastavien pikkulasten välttämisruokavaliosaadaan kohdalleen, niin heidän ihonsa ei ole enääollenkaan kuiva.Myös raapimisen on sanottu laukaisevan atooppista ihottumaa.Tämäkään ei Turjanmaan mielestä ole ihan koko totuus,vaikka pelkällä raapimisellakin saa ihottuman puhkeamaan.Toisaalta hän on nähnyt, että ruoka-aineet saattavatlaukaista ihottuman ilman raapimista.UUDET HOIDOT LUPAAVIAViime vuosina on atooppisen ihottuman <strong>hoito</strong>on tullut uusiapaikallis<strong>hoito</strong>ja, nk. kalsineuriini-inhibiittorivoiteet takrolimuusija pimekrolimuusi.Näin potilaat ovat saaneet 50-luvulta käytössä olleidenkortikosteroidivoiteiden rinnalle kipeästi tarvittua täydennystä<strong>hoito</strong>ihin. Uudet voiteet tehoavat esimerkiksi kutinaanTurjanmaan mukaan selvästi paremmin kuin kortikosteroidivoiteet.Ne eivät ohenna ihoa kuten kortikosteroidivoiteetpitkäaikaisessa käytössä. Uusien voiteiden haittanaon korkea hinta ja niiden käytöstä on seurantaa vastakymmenen vuoden ajalta.Uusia voiteita tärkeämpänä asiana Turjanmaa pitäämahdollisten ruoka-<strong>allergioiden</strong> selvittämistä, jotta mahdollisimmanmoni pikkulapsi tulisi täysin oireettomaksi sopivallavälttämisruokavaliolla.Muna- ja maito<strong>allergioiden</strong> toteaminen ei hänen mukaansariitä, jos jäljelle jää oireilua iholla ja suolistossa.Hän painottaa, että vaatii paljon vaivannäköä löytää sellainenruokavalio, joka poistaa kokonaan atopian oireet.Uudet immunologiset tutkimukset painottavat,että alle yksivuotiaiden atooppisten lasten <strong>hoito</strong>onpitäisi kohdistaa suurin huomio.2 | 2006 9


Lääkäri on tyytyväinen, kun lapsen oireet vähenevät ja koko perheen elämä helpottuu.Mutta tällöin myös saadaan parempi <strong>hoito</strong>tulos. Pienten lastenallergioista on saatu uutta tietoa tuoreissa tutkimuksissa.Ruoka-aineallergia aiheuttaa lapselle immunologisen tulehduksen,jonka sammuttaminen mahdollisimman varhainon lapsen tulevan ennusteen kannalta huomattavan tärkeää.Astman suhteen Suomessa on tieteellistä näyttöä, ettäsäännöllinen lääkitys parantaa olennaisesti ennustetta.Uudet immunologiset tutkimukset painottavat, että alleyksivuotiaiden atooppisten lasten <strong>hoito</strong>on pitäisi kohdistaasuurin huomio. Kun vauvat hoidetaan oireettomiksi, heillätodennäköisesti on parempi ennuste tulevaisuuteen.Hoidossa joudutaan tarkastelemaan monia ympäristötekijöitä,joista tärkeimpänä tarkastelun kohteena ovat juuriruoka ja eläinepiteelit, koska niihin pystytään parhaitenvaikuttamaan.TAMPEREELLAHOIDETTU TULOKSELLISESTI– Meillä on selvä käsitys, että tapamme pyrkiä selvittämäänsopimattomat ravintoaineet mahdollisimman perusteellisestion tuloksellinen, kertoo Kristiina Turjanmaanoman yksikkönsä kokemuksista.– Saadaksemme tästä lukuja, seurasimme sairauskertomuksista76:n keskimäärin puolivuotiaan lapsen oireidenkehittymistä räätälöidyillä välttämisruokavalioilla. VuodenHyvä <strong>hoito</strong> vaatii paljon työtä, mutta on myöspalkitsevaa. Antoisinta työssä on se, että perheetoppivat pärjäämään allergisten lastensa kanssa.iässä puolet iho- ja/tai suolioireisista lapsista oli täysin oireettomiaja 2-vuotiaina 70 prosenttia heistä oli oireettomia.Tällaisia tuloksia ei ole aikaisemmin julkaistu moniruokaallergisillapikkulapsilla. Siksi nyt on paikallaan asian raportointija tarkempien jatkotutkimusten tekeminen, korostaaKristiina Turjanmaa.Alle yksivuotiaiden lasten allergiaoireiden taustoista kävihiljakkoin esitelmöimässä Suomen allergialääkäreiden tapaamisessasaksalainen professori Thomas Bieber, jokaon perehtynyt asiaan laajasti.– Hänen esittelemänsä tutkimukset pienten lasten <strong>allergioiden</strong>ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista vaikuttivat minustaaivan uraauurtavilta, Kristiina Turjanmaa kehuu.Tampereen ihotautiklinikan allergiayksikkö on hakenutrahoitusta 10-vuotisseurantatutkimukseen hoitamistaanlapsista. Näin saataisiin tärkeää tietoa siitä, miten tarkkasuhtautuminen sopimattomiin ruokiin vaikuttaa perheenelämänlaatuun.PIKKULASTEN HOITOONKANNATTAA SATSATAViime syksynä Oulussa julkaistiin ensimmäinen väitöskirjaatopialapsiperheiden elämänlaadusta. Terveystieteen tohtoriEija Skarpin tutkimus osoitti selvästi, miten paljon atopian<strong>hoito</strong> kuormittaa sekä lapsia että perheitä. KristiinaTurjanmaa toivoo, että TAYSin pitkäaikaisseurantatutkimusvoisi antaa valoisamman kuvan asiasta. Hän painottaa,että tähän saakka ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiotaihopotilaiden elämänlaatuun ja siihen, miten sitä voitaisiinparantaa.Tutkimusrintamalla tulee koko ajan uutta atopiaan liittyväätietoa. Maitohappobakteereista odotetaan paljon, muttapitkäaikaistuloksista kaivataan vielä lisää tietoa.102 | 2006


Ruokavaliohoidon lisäksi ihoa hoidetaan paikallis<strong>hoito</strong>voiteillakunnes se on täysin oireeton.Turjanmaa uskoo immunologisen perustutkimuksen etenemisenauttavan kehittämään uusia <strong>hoito</strong>ja myös atooppisenihottumaan. Ehkäpä jonain päivänä pystytään antamaanrokote ruoka-allergiaan. Sitä odotellessa kannattaakeskittyä alle yksivuotiaiden mahdollisimman tarkkaan<strong>hoito</strong>on. Vanhemmat ovat varsin halukkaita toteuttamaanvälttämisruokavalioita, kun he huomaavat lastensa voinninkorjaantuvan. Samalla koko perheen elämänlaatu ja vointikohenee.– Hyvä <strong>hoito</strong> vaatii paljon työtä, mutta on myös palkitsevaa.Antoisinta työssä on se, että perheet oppivat pärjäämäänallergisten lastensa kanssa. Kun oireet vähenevät, sekälapset että vanhemmat saavat yönsä nukutuksi.– Lääkärin tekee tyytyväiseksi se, että hoidetut lapsetkasvavat ja pystyvät elämään normaalia lapsen elämää jasyövät hyvällä mielin tattaripuuroa tai muuta sopivaa ruokaa,Kristiina Turjanmaa nauraa. Hyvä <strong>hoito</strong> vaatii paljontyötä, mutta se on myös palkitsevaa.TULOKSIA YHTEISTYÖLLÄJA RUOKAVALIOLLAAllergisten vauvojen <strong>hoito</strong> edellyttää ensin tarkkaa diagnostiikkaaja sen jälkeen usein tiukkaa ruokavaliota. Siksiruokavalioneuvonta on keskeinen osa <strong>hoito</strong>a, jotta lapselleturvataan mahdollisimman normaali kasvu. Allergiayksikössätoimii kolmikantayhteistyö: lapsen <strong>hoito</strong>on tarvitaanlääkäri-hoitajaparin, ravitsemussuunnittelijan ja perheenyhteistyötä. Luottamuksen ja ymmärryksen rakentaminenon yksi peruspilari hoidon onnistumisessa.Ruokavaliohoidon lisäksi ihoa hoidetaan paikallis<strong>hoito</strong>voiteillakunnes se on täysin oireeton.Kristiina Turjanmaa kertoo, että alkuvaiheessa ihoa hoidetaanhydrokortisonivoiteella, kunnes tilanne rauhoittuu.Sen jälkeen jatketaan kolmen päivän jaksotuksella vaihdellenperusvoidetta ja hydrokortisonivoidetta. Silloin sopivavälttämisruokavalio tekee toivon mukaan jatkuvan rasvaamisentarpeettomaksi tai ainakin vähentää kortikosteroidivoiteidentarvetta.Uusia kalsineuriiniantagonistivoiteita, takrolimuusia japimekrolimuusia, ei alkuvaiheessa käytetä. Perusvoiteidenkäytössä Turjanmaa antaa potilaille paljon valinnanvaraa.Voiteiden näytepakkaukset helpottavat asiaa. Kun sopivavoide löytyy, sen käyttöä voi jatkaa niin kauan kuin hyvältätuntuu.Kortikosteroidivoiteiden käyttöön liittyy ns. <strong>hoito</strong>väsy-ilmiöeli voiteen teho heikkenee pitkään käytettäessä. Perusvoiteidenkäyttöön tällaista ei liity. Myös pesujen suhteenannetaan valinnanvapaus: oma hyvinvointi ja omat tuntemuksetratkaisevat.AIKUISENKIN IHOTTUMAVOI JOHTUA RUOKA-ALLERGIASTATurjanmaan mielestä hankalasta, pitkäaikaisesta ihottumastakärsivien aikuisten kannattaisi tutkituttaa mahdollisetallergiansa uudestaan. Tyypillisesti testit on tehtylapsuusiällä, jonka jälkeen moni on jättänyt ruoka-aineidenvaromisen vähemmälle. Joskus kuitenkin hankalan ihottumantakaa voi löytyä herkistyminen esimerkiksi maito-,muna- tai soijatuotteille. Viime vuosina on lisäksi todettu,että ristiallergia koivunsiitepölylle voi aiheuttaa suuoireidenlisäksi astmaa, nuhaa ja silmäoireita, mutta myös ihooireita.Mikäli jatkuvasti iho-oireileva henkilö reagoi herkästiihotesteissä raakoihin juureksiin, vihanneksiin ja hedelmiin,voi halutessaan kokeilla sitä, että jättää kuukaudeksikaikki positiivisen reaktion antaneet tuotteet pois. Jos ihoselvästi hyötyy kokeilusta, otetaan ruoka-aineet uudelleenkäyttöön yksitellen viikon välein oireita seuraten. Kokeiluon syytä tehdä lääkärin valvonnassa, koska pahin mahdollisuuson, että ruokia jätetään pois vain varmuuden vuoksiilman, että saavutetaan mitään oireiden lieventymistä.Kristiina Turjanmaa tietää, että tällainen testaus on käytännössävaikea toteuttaa, koska asiaan perehtyneitä lääkäreitäon vähän. Lisäksi testien tekeminen, erityisesti tulostenja merkityksen tulkitseminen on työvoimavaltaista.Se tulee näin ollen kalliiksi.– Mutta jos näin saadaan hankalat, elämistä ja työntekoavaikeuttavat oireet pois, eiköhän siinä koidu säästöä kuitenkinkaikille, hän huomauttaa.TUTKIMUSTATARVITAAN EDELLEENKristiina Turjanmaa on opiskellut lääketiedettä Sveitsissäja Itävallassa. Itävallassa ihotautikurssia piti asiastaan innostunutprofessori, joka sai hänet kiinnostumaan ihosairauksista.Turjanmaa väitteli 1980-luvulla lateksiallergiasta, minkäpohjalta hän on perehtynyt välittömiin allergioihin. Niihinliittyvä tieto ei ole kovin yleistä ihotautilääkäreiden joukossa.Turjanmaata kiinnostaa, jopa viehättää, erityisesti atooppisenihottuman <strong>hoito</strong> allergeenien välttämisperiaatteella.Se tekee onnistuessaan ihon paikallishoidon voitein tarpeettomaksi.Kun tähän päästäisiin, potilaat tulisivat elämässään toimeenpaljon helpommalla ja elämänlaatu kohenisi.Suomessa on tehty paljon kansainvälisesti merkittäväätutkimusta erityisesti astmanhoidoista, mutta myös lastenallergioista, kuten probioottien vaikutuksista vauvoille.TAYSin ihoklinikan allergiayksikössä on kehitetty ruokaainelapputestejä,jotka antavat lisätietoa ns. viivästyneistäruoka-aineallergioista, joiden kohdalla sopimattomienravintoaineiden pistotestit jäävät kielteisiksi. Viivästynytruoka-aineallergia merkitsee allergiareaktiota, joka ei tulevälittömästi jonkun ruoan nauttimisen jälkeen, vaan viivästyneenä.Silloin on usein hankalampi selvittää, mikä reaktionon aiheuttanut. Näissä tapauksissa pistotesti jää useinkielteiseksi.Lapputestimenetelmä on levinnyt laajalti maailmalla.Turjanmaa on toiminut vetäjänä hiljakkoin työnsä päättäneeneurooppalaisen lasten- ja ihotautilääkäreiden ryhmässä,joka on kirjoittanut katsauksen lapputestien nykytilanteestaruoka-allergiadiagnostiikassa.Lasten <strong>allergioiden</strong> hoidosta on hyväksytty valtakunnallinenkäypä <strong>hoito</strong> -suositus. Atooppisesta ihottumasta on julkaistueurooppalaisten ihotautilääkärien lausuma, muttakotimaista käypä <strong>hoito</strong> -suositusta siitä ei ole. ■2 | 2006 11

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!