Terve Metsä - Stora Enso
02.12.2012 • Views
Share Embed Flag

Terve Metsä - Stora Enso

Terve Metsä - Stora Enso

Terve Metsä - Stora Enso

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
storaenso

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong><br />

STORA ENSO METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE � KESÄKUU 2010<br />

METSO tuli<br />

metsään<br />

s. 10<br />

Nyt puukaupan<br />

tekoon!<br />

s. 8<br />

www.storaensometsa.fi - käy uusilla nettisivuilla!

sisällys<br />

KESÄKUU 2010<br />

LASTUJA, UUTISIA, TAPAHTUMIA<br />

Pääkirjoitus 3<br />

Koko perheen metsäpäivä tulee taas 4<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Fin5-suunnistusviikolla 4<br />

Lähde kesällä Lustoon 5<br />

Husqvarnan metsästys alkaa 5<br />

Hyvää palautetta puukaupoista 5<br />

Hakkuut kasvussa 6<br />

<strong>Metsä</strong>nomistaja 2010 tutkimus 6<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n metsäpalvelut toimivat 6<br />

<strong>Metsä</strong>nuudistamisen laatu hyvä 7<br />

Puunosto jatkuu läpi kesän 8<br />

ARTIKKELIT<br />

METSO-kohde Kainuussa 10<br />

METSO sai metsänomistajat liikkeelle 12<br />

Yli 200 metsäasiantuntijaa<br />

valmiina palveluun 16<br />

Testaa itsesi ja metsäsi netissä! 19<br />

Murkkuja, auts! 20<br />

Osakesäästäminen tutuksi koko kansalle 23<br />

<strong>Metsä</strong>tehtaiden uusi elämä 26<br />

Hoitamaton taimikko tulee kalliiksi 28<br />

TUOHIA, OHJEITA, VINKKEJÄ<br />

Jalostettu siemen lisää kasvua 31<br />

Koivun karsinta alkaa juhannuksena 31<br />

<strong>Metsä</strong>suunnitelma on oiva apu 32<br />

Lakimies vastaa 33<br />

Ristikko 34<br />

Lukijan palvelukortti 35<br />

Edellisen ristikon ratkaisu ja palkitut 35<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong><br />

– <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>n lehti metsänomistajille<br />

Päätoimittaja: Vuokko Kirvesmies, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>;<br />

Toimitus: Anfangi Oy; Painopaikka: PunaMusta;<br />

Painopaperi: Kannet LumiPress Art 130 g;<br />

sisäsivut NovaPress Silk 90 g;<br />

Osoitteenmuutokset: Palvelukortti sivulla 35.<br />

ISSN 1235-1687<br />

www.storaensometsa.fi<br />

Kansikuva: Marja Manninen, Erkki Moilanen<br />

ja Paavo Heikkinen tutkivat karttaa Paavon metsässä<br />

Vuokatissa. Kuvaaja: Hannu Huttu.<br />

PEFC/02-31-151<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

Juha<br />

Rissanen<br />

rajasi Eija a<br />

Kouhian<br />

kuusen<br />

harvennususleimikon punaisella a<br />

nauhalla.<br />

20<br />

8 Puukauppa<br />

käy vilkkaana<br />

koko kesän<br />

Muurahaiset<br />

ovat ”fi ksumpia”<br />

kuin luuletkaan<br />

23<br />

Osakkeet<br />

tutuksi<br />

koko<br />

kansalle<br />

Toimitusjohtaja<br />

Sari Lounasmeren<br />

työnantaja<br />

Pörssisäätiö edistää<br />

arvopaperisäästämistä.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 2 2

PÄÄKIRJOITUS<br />

<strong>Metsä</strong>nomistaja on meille tähti<br />

Tiukan työrupeaman jälkeen sisäinen<br />

kehitystyömme on nyt valmis. Olemme<br />

valmiita tarjoamaan metsänomistajille parasta<br />

metsä- ja puukauppapalvelua parhaalla palveluasenteella:<br />

<strong>Metsä</strong>nomistaja on meille tähti. Saat kaikki metsänhoitoon<br />

tarvitsemasi palvelut samalta henkilöltä<br />

eli paikkakunnan puunostajaltamme. Olemme aktiivisempia<br />

ja meidät tavoittaa entistä paremmin.<br />

Mitä sinun metsästäsi tulee isona? Viime aikoina<br />

olemme olleet julkisuudessa esillä sloganilla ”Mitä<br />

metsästäsi tulee isona?” Haluamme haastaa metsänomistajat<br />

miettimään oman metsän tilannetta ja<br />

tulevaisuutta. Tarjoamme sinulle asiantuntevaa metsänhoitoapua<br />

ja puukauppamahdollisuuksia. Hoidat<br />

metsäsi kuntoon ja saat metsästä rahaa. Puu saa uuden<br />

elämän jalostamissamme ekologissa puutuotteissa.<br />

<strong>Metsä</strong>ssä voi olla myös luontoarvoja, jotka haluaa<br />

säilyttää tuleville sukupolville. Siihen löytyy apu<br />

METSO-suojeluohjelmasta. <strong>Metsä</strong>ammattilaisemme<br />

osaavat neuvoa korvausten haussa.<br />

Yhä useampi metsänomistaja etsii metsätietoa<br />

netistä. Avasimme äskettäin uudet metsänomistajien<br />

nettisivut osoitteessa www.storaensometsa.fi<br />

. Jo nyt olemme saaneet hyvää palautetta sivujen<br />

monipuolisesta annista. Sivuilta löytyy neuvot metsänhoitoon<br />

ja puukaupan tekoon. Ajankohtaisista<br />

aiheista kirjoitetut blogit kutsuvat teidätkin mukaan<br />

keskusteluun. Kannattaa käydä tutustumassa ja osallistua<br />

kilpailuun.<br />

Nyt on erinomainen puukaupan aika. <strong>Metsä</strong>teollisuustuotteilla<br />

on menekkiä ja kotimaista puuta tarvitaan<br />

paljon. Ostamme kaikkea puuta ja metsäenergiaa<br />

koko Suomesta. Kesä on erinomaista aikaa käydä<br />

metsässä suunnittelemassa tulevia puukauppoja.<br />

Kaveriksi voit pyytää maksutta metsätilapaikkakuntasi<br />

storaensolaisen, jonka yhteystiedot löydät uusilta<br />

nettisivuiltamme tai soittamalla metsäpalvelunumeroomme<br />

02046 1478.<br />

Puukaupan palveluterveisin!<br />

Jorma Länsitalo<br />

metsäpäällikkö<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong><br />

3 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

lastuja UUTISIA,<br />

Koko perheen<br />

metsäpäivä tulee taas<br />

<strong>Terve</strong>tuloa Oittaalle 25. syyskuuta!<br />

Perinteinen Koko perheen<br />

metsäpäivä järjestetään<br />

yleisön pyynnöstä<br />

Espoon Oittaalla lauantaina<br />

25. syyskuuta. Oittaan ulkoilukeskus<br />

Espoossa tarjoaa<br />

hienot puitteet monipuoliseen<br />

ja havuntuoksuiseen<br />

aitoon metsäpäivään.<br />

Päivän aikana on mahdollisuus<br />

tutustua mm. istutus-<br />

ja raivaustyöhön sekä metsänhakkuutyömaahan.<br />

Omia<br />

taitoja voi testata metsätaitoradalla.<br />

Eikä unohdeta nokipannukahveja!<br />

Asiantuntijaluennoilla<br />

valotetaan metsänkasvatuksen<br />

kannattavuutta ja sukupolvenvaihdokseen<br />

liittyviä<br />

asioita sekä valotetaan puumarkkinoidentulevaisuutta.<br />

Uittonäytös tuo tuulahduksen<br />

menneisyydestä. Perheen<br />

pienimmille ja nuorille<br />

on paljon ohjelmaa. Paikalla<br />

on esimerkiksi pienoispa-<br />

TAPAHTUMIA, AJANKOHTAISTA<br />

Talousmetsä ihanteellinen<br />

suunnistajalle<br />

Fin5-suunnistustapahtuma<br />

kerää suunnistajat ja<br />

heidän perheensä heinäkuun<br />

12.-17. päivä Imatralle ja Ruo-<br />

perikone, jonka avulla pääsee<br />

tutustumaan paperinteon<br />

saloihin.<br />

Erilaiset työkoneet, puutavararekka<br />

sekä metsäisten<br />

tuotteiden ja palveluiden esit-<br />

kolahdelle.<br />

”Odotamme tapahtumaan<br />

3 500 kilpasuunnistajaa ja<br />

500 kuntosuunnistajaa sekä<br />

telijät tarjoavat monipuolisen<br />

kattauksen metsään liittyvää<br />

tietoa.<br />

Ohjelmalavalla tapahtuu<br />

koko päivän ajan. Päivillä onkin<br />

hyvä mahdollisuus tutkia,<br />

mitä kaikkea metsästäsi<br />

runsaasti heidän perheenjäseniään.<br />

Osallistujia tulee yli<br />

20 eri maasta,” kertoo tapahtuman<br />

pääsihteeri Anssi Juutilainen<br />

suunnistusseura SK<br />

Vuoksesta.<br />

Fin5-tapahtuman teemaksi<br />

SK Vuoksi on valinnut metsien<br />

moninaiskäytön. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

<strong>Metsä</strong>, joka on yksi tapahtumanpääyhteistyökumppaneista,<br />

esittelee tapahtumassa<br />

metsien käyttöä.<br />

Juutilaisen mukaan talousmetsät<br />

palvelevat suunnistusta<br />

erinomaisesti. ”Sama<br />

voikaan tulla isona?<br />

Lisätietoa tapahtumasta<br />

Kirsi Nordström puh.<br />

040 5729669 tai lähempänä<br />

tapahtumaa www.kokoperheenmetsapaiva.fi<br />

metsämaasto sen eri kasvuvaiheissa<br />

tarjoaa vaihtelevia<br />

haasteita myös suunnistajalle”,<br />

Juutilainen sanoo.<br />

Juutilaisen mukaan tapahtumaa<br />

on markkinoitu paitsi<br />

suunnistus- myös matkailutapahtumana.Yhteistyökumppaneidensa<br />

kanssa SK Vuoksi<br />

on koonnut kokonaisuuden,<br />

joka tarjoaa tekemistä koko<br />

perheelle.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 4 4

Lähde kesällä<br />

Lustoon<br />

Sovita kesälomamatkan<br />

varrelle käynti Luostoon<br />

Suomen metsämuseoon.<br />

Luston tämän vuoden<br />

vaihtuvia näyttelyitä ovat<br />

Polku (30.4.–1.9.), <strong>Metsä</strong> on<br />

kauneus (30.4.–31.8.), Vanhan<br />

aseman kesänäyttely<br />

(14.6.–8.8.) ja Herrat, pomot<br />

ja jätkät (13.9.–9.1.2011).<br />

Polku on Taideyhdistys Ars<br />

Novan teemanäyttely, joka<br />

pohtii metsän än<br />

henkistä kokeemista. <strong>Metsä</strong> on<br />

Hyvää palautetta<br />

puukaupoista<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa puukauppaa<br />

käyneet metsänomistajat<br />

ovat tyytyväisiä<br />

saamaansa palveluun.<br />

Kouluarvosteluasteikolla<br />

yli yhdeksän saivat väittämät:<br />

”Puunostaja piti antamansa<br />

lupaukset”,<br />

”Puunostaja oli mielestäni<br />

ammattitaitoinen”,<br />

”Yhteistyö puunostajan<br />

kanssa oli miellyttävää”<br />

”Puukauppa sujui ongelmitta.”<br />

<strong>Metsä</strong>nomistajien palaute<br />

selvitetään puhelinhaas-<br />

kauneus –näyttelyssä on Itä-<br />

Suomen yliopiston opettajaopiskelijoiden<br />

puupiirroksia,<br />

maalauksia ja valokuvia.<br />

Tutustu Luston pysyviin<br />

näyttelyihin (<strong>Metsä</strong>ä etsimässä,<br />

Koneaika, Vanha savotta ja<br />

<strong>Metsä</strong>nparantajien vuosisata)<br />

ja pitkin vuotta järjestettäviin<br />

muihin tapahtumiin sivuilla<br />

www.lusto.fi .<br />

Lustossa on tänä kesänä nähtävillä mm.<br />

opettajaopiskelijoiden tekemiä puupiirroksia.<br />

tatteluin ulkopuolisen toimijan<br />

tekemänä. Vuosittain<br />

palautteita kertyy yli tuhannelta<br />

metsänomistajalta. Saadut<br />

palautteet ohjaavat omalta<br />

osaltaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>n<br />

puukauppapalvelujen kehitystyötä.<br />

Palautteen mukaan eniten<br />

parannettavaa on puunkorjuujäljessä.<br />

Lisäksi vastaajat<br />

toivovat, että puunostajat pitäisivät<br />

heihin enemmän yhteyttä.<br />

Husqvarnan<br />

metsästys alkaa<br />

Yhteistyökampanja antaa selvää<br />

etua puukaupan tehneille<br />

Nyt kannattaa uusia saha-<br />

ja leikkurikalusto<br />

iskukuntoon! <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

kanssa pystykaupan<br />

tehneille ropsahtaa 0,50<br />

euroa alennusta jokaista<br />

puukaupan mottia kohti<br />

Husqvarnan moottori- tai<br />

raivaussahaan, ajoleikkuriin<br />

tai robottileikkuriin.<br />

Vastaavasti hankintamyyjän<br />

etu on yksi euro/hankintamotti.<br />

Mallit löytyvät<br />

toimistoiltamme saatavista<br />

esitteistä tai Husqvarnan<br />

kaikista myymälöistä.<br />

<strong>Metsä</strong>styskausi on<br />

alkanut!<br />

Näin osallistut:<br />

1. Päätä hoitaa metsääsi ja<br />

tee puukauppa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

kanssa.<br />

2. Harvenna, hakkaa: neuvoja<br />

saat tarvittaessa <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>stä.<br />

3. Lunasta Husqvarnan<br />

arvoseteli: 0,50 euroa/pystykaupan<br />

m 3 , 1 euro/hankintakaupan<br />

m 3 - maksimissaan<br />

150 euroa.<br />

4. Hyödynnä seteli uuden<br />

Husqvarnan ostoon.<br />

5. Sitten metsälle, Husqvarnat<br />

ovat liikkeellä!<br />

Katso myös tämän<br />

lehden takasivu!<br />

5 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

lastuja UUTISIA,<br />

Hakkuut<br />

kasvussa<br />

<strong>Metsä</strong>nomistajat valmistautuivat<br />

kuluvan<br />

vuoden ensimmäisen neljänneksen<br />

aikana hakkuisiin<br />

viimevuotista aktiivisemmin.<br />

Kaikkien metsänkäyttöilmoitustenhehtaarimäärät<br />

ylittivät kahden<br />

edellisen vuoden tason,<br />

mutta etenkin yksityismetsienuudistushakkuissa<br />

kasvu oli vahvaa.<br />

Tiedot käyvät ilmi metsäkeskusten<br />

ja <strong>Metsä</strong>talouden<br />

kehittämiskeskus Tapion<br />

keräämistä tilastoista.<br />

Uudistushakkuiden<br />

metsänkäyttöilmoitusten<br />

pinta-ala oli noin 40<br />

% viime vuotta suurempi.<br />

Kasvatushakkuisiin varattujen<br />

kohteiden pintaala<br />

oli noin neljänneksen<br />

suurempi kuin vuotta aiemmin.<strong>Metsä</strong>nkäyttöilmoituksissa<br />

ei näy verohuojennuksen<br />

pienennyksen<br />

vuoksi romahdusta vaan<br />

pikemmin on nähtävissä<br />

normaali kausivaihtelu.<br />

<strong>Metsä</strong>alalla taantuman<br />

pohja jäi vuoden 2009 toiselle<br />

neljännekselle. Tälle<br />

vuodelle ennustetaan yli<br />

50 % nousua puukauppaan.<br />

TAPAHTUMIA, AJANKOHTAISTA<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n metsäpalvelut toimivat<br />

<strong>Metsä</strong>palveluista saadun<br />

palautteen perusteella<br />

metsänomistajat ovat tyytyväisiä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n palveluun.<br />

Palautekysely vuoden<br />

2009 töistä toteutettiin ulkopuolisen<br />

toimijan toimesta.<br />

Kyselyyn vastasi 301 Sto-<br />

<strong>Metsä</strong>nomistaja 2010 –tutkimus:<br />

Taimikonhoidon edut<br />

tunnetaan hyvin<br />

<strong>Metsä</strong>ntutkimuslaitoksen<br />

<strong>Metsä</strong>nomistaja 2010<br />

-tutkimuksen mukaan metsänomistajat<br />

tiedostavat erittäin<br />

hyvin taimikonhoidon<br />

merkityksen metsän kasvulle.<br />

Peräti 95 prosenttia oli sitä<br />

mieltä, että taimikonhoito<br />

nopeuttaa selvästi metsän<br />

kasvua. Lähes yhtä moni näkee<br />

toimenpiteen parantavan<br />

metsämaiseman laatua ja olevan<br />

taloudellisesti kannattavaa.<br />

Saman tutkimuksen mukaan<br />

76 prosenttia metsänomistajista<br />

pitää taimikonhoitoa<br />

vieraalla teetettynä<br />

kalliina työvaiheena.<br />

Palveluiden kysyntä<br />

kasvaa<br />

Yksityismetsien pinta-ala ei<br />

jakaudu samassa suhteessa eri<br />

omistajaryhmien välillä. Vajaa<br />

neljännes metsänomistajista<br />

omistaa yli puolet pintaalasta.<br />

Vuotuisesta markkinapuusta<br />

nämä metsänomistajat<br />

toimittavat puolet.<br />

Suurten ikäluokkien omistuksessa<br />

tällä hetkellä olevat<br />

metsät siirtyvät heidän jälkeläisilleen<br />

suuremmassa<br />

määrin 2020-luvulla. <strong>Metsä</strong>nomistajien<br />

koulutustaso,<br />

ra <strong>Enso</strong>n metsäpalveluja vuoden<br />

aikana käyttänyttä metsänomistajaa.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n lupaukset<br />

pitävät<br />

Vastaajille esitettiin 15 metsäpalveluihin<br />

liittyvää kysymystä.<br />

Eniten kiitosta vastaa-<br />

mutta myös etämetsänomistajuus<br />

kasvavat silloin merkittävästi.<br />

Muutos lisää palveluiden<br />

kysyntää huomattavasti.<br />

Eläkeläisten osuus<br />

kasvaa yhä<br />

Eläkeläiset ovat tällä hetkellä<br />

lukumääräisesti suurin<br />

omistajaryhmä (45 %). Tämän<br />

ryhmän odotetaan aina<br />

vain kasvavan. Työtehoseura<br />

on ennustanut, että vuonna<br />

<strong>Metsä</strong>nomistajien tavoitteiden<br />

muutos 1999/2009<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 6 6<br />

%<br />

4<br />

3<br />

2<br />

Monitavoitteiset<br />

32 34<br />

Virkistyskäyttäjät<br />

23 24<br />

1999 2009<br />

2020 metsätiloista olisi jo 57<br />

prosenttia eläkeläisten omistuksessa.<br />

<strong>Metsä</strong>nomistajien keskiikä<br />

on noussut 60 vuoteen.<br />

Samaan aikaan kun vanhempien<br />

ikäluokkien osuus on<br />

kasvanut, on nuorten osuus<br />

vähentynyt. Viimeisten kymmenen<br />

vuoden aikana alle<br />

40-vuotiaiden osuus on supistunut<br />

11 prosentista 6 prosenttiin.<br />

<strong>Metsä</strong>stä elävät<br />

Taloudellista turvaa<br />

korostavat<br />

20<br />

16 15<br />

12 10 14<br />

Epätietoiset<br />

Monitavoitteisten metsänomistajien ryhmä on suurin (34 %) ja<br />

he omistavat lähes puolet (48 %) yksityismetsien pinta-alasta.<br />

<strong>Metsä</strong>stä elävien ja taloudellista turvaa korostavien osuus on viimeisen<br />

kymmenen vuoden aikana laskenut. Epätietoisten osuus on<br />

taas kasvanut.<br />

jat antoivat lupausten pitämisestä<br />

ja <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteyshenkilön<br />

ammattitaidosta.<br />

Kemera-tuista<br />

kaivataan tietoa<br />

Keskeisimmäksi kehityskohteeksi<br />

vastaajat nimesivät<br />

opastuksen metsätalouden<br />

tukien hakemisessa. Kemera-tuet<br />

ovat monelle metsänomistajalle<br />

asia, jossa kaivataan<br />

omaan metsään liittyvää<br />

henkilökohtaista neuvontaa.

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> läpäisi hyvin arvosanoin Tapion tarkastukset<br />

<strong>Metsä</strong>nuudistamisen ja<br />

taimikonhoidon laatu hyvä<br />

<strong>Metsä</strong>talouden kehittämiskeskus<br />

Tapio tarkasti<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toteuttamien<br />

metsänuudistamis- ja taimikonhoitokohteiden<br />

laadun<br />

2009 loppupuoliskolla. Kummankin<br />

osalta Tapio totesi<br />

laadun hyväksi.<br />

Oikea muokkaustapa<br />

tärkeä valinta<br />

Tarkastukset tehtiin vuoden<br />

2008 aikana toteutetuissa<br />

kohteissa.<br />

<strong>Metsä</strong>nuudistamisen osalta<br />

tarkastettiin mm. uudisalan<br />

raivausta, heinäntorjunnan<br />

tarvetta maanmuokkauksen<br />

oikeellisuutta ja riittävyyttä<br />

sekä istutustyön laatua.<br />

Laikkumätästys oli tarkastetuilla<br />

kohteilla yleisimmin<br />

käytetty muokkaustapa.<br />

Muokkaustavan valinnassa<br />

on selvä positiivinen kehitys.<br />

Tulevaisuudessa laikutuksen<br />

sijaan tulisikin yhä use-<br />

ammin valita laikkumätästys<br />

kuusen istutusaloilla. Samalla<br />

heinäntorjunnan tarve vähenee<br />

ja uudistamistulokset<br />

paranevat.<br />

Istutustyö<br />

aadukasta<br />

Uudistamismenetelmän valinnassa<br />

tarkasteltiin istutuksen<br />

soveltuvuutta kohteille.<br />

Siinä on onnistuttu erinomaisesti.<br />

Puulajin valinnassa oli<br />

kahdella kohteella istutettu<br />

liian karulle kasvupaikalle<br />

kuusta. Kuuselle sopii Etelä-<br />

ja Väli-Suomessa parhaiten<br />

maalajiltaan keskikarkeat tai<br />

hienot tuoreet kankaat sekä<br />

lehtomaiset kankaat ja lehdot<br />

sekä vastaavat turvemaat.<br />

Tapio totesi istutustyön<br />

laadun hyväksi. Istutuspaikan<br />

valinta oli erinomainen<br />

tai hyvä. Kuusen viljelytiheys<br />

oli alhaisempi kuin edellisinä<br />

vuosina. Syynä tähän<br />

oli talven 2009 vakavat<br />

myyrätuhot. uhot.Kuolleiden taimien ien osuus<br />

oli normaalia lia korkeampi.<br />

Taimikonhoidon oidon<br />

laatu<br />

Männyn- ja a koivuntaimikoidenoiden<br />

osalta taimikonkonhoidot oli tehehty suositusten en<br />

mukaiseen ai- aikaan.<br />

Sen si-<br />

jaan kuusen<br />

taimikoidenosaltataimikonhoito<br />

oli hieman<br />

myöhässä ässä suosituksiin<br />

nähden. hden.<br />

<strong>Metsä</strong>nomistajan mistajan oma aktiivisuus<br />

on tärkeää, että taimikot<br />

harvennetaan riittävän<br />

ajoissa. Jos taimikonhoidon<br />

oikea ajankohta mieti-<br />

tyttää, neuvovat <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

ostohenkilöt oikean ajankohdan<br />

määrittämisessä.<br />

Laikkumätästys on<br />

yleisimmin käytetty<br />

muokkaustapa.<br />

Taimi istutetaan<br />

mättään päälle, korkeimpaan<br />

paikkaan.<br />

Laikkumätästyksellä<br />

heinäntorjunnan<br />

tarve vähenee ja<br />

uudistamistulokset<br />

paranevat.<br />

7 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

puukauppa<br />

Puunosto jatkuu läpi kesän<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>n puunosto<br />

ei jää kesälomalle,<br />

vaan ostot jatkuvat läpi kesän.<br />

Kesällä solmitut kaupat<br />

tulevat korjuuseen muutamassa<br />

kuukaudessa.<br />

”Hankintaesimiehillä on<br />

kesälomat, mutta sijaisjärjestelyillä<br />

hoidetaan niin, että<br />

osto toimii jokaisessa kunnassa.<br />

Tällä pyritään palvelemaan<br />

myös kesälomalaisia,<br />

jotka lomailevat metsänsä sijaintipaikkakunnalla”,Pohjois-Suomen<br />

aluejohtaja Olli-<br />

Pekka Ahonen kertoo.<br />

Ahonen kehottaa puukauppaa<br />

kesällä suunnittelevia<br />

sopimaan tapaamiset jo<br />

etukäteen, jotta metsien hoidon<br />

tila ja mahdolliset puun<br />

myyntimahdollisuudet voidaan<br />

kartoittaa ostajan kanssa<br />

yhteisellä metsäkäynnillä.<br />

mänty<br />

� tukki 1<br />

� kuitu 2<br />

kuusi<br />

� tukki 1<br />

� kuitu 2<br />

koivu<br />

� tukki 3<br />

� kuitu 2<br />

metsäenergia<br />

3<br />

Etelä-Suomi<br />

Toinen hyvä tapa on tutustua<br />

erilaisiin metsään liittyviin<br />

palveluihin www.storaensometsa<br />

-sivuston avulla.<br />

Puuta tullut tarjolle<br />

Ahosen mukaan viesti metsäteollisuuden<br />

suuresta puuntarpeesta<br />

on mennyt hyvin<br />

perille metsänomistajille. Kevättä<br />

kohden puun tarjonta<br />

piristyi selvästi.<br />

”<strong>Metsä</strong>nomistajilla on nyt<br />

otollinen tilaisuus myydä<br />

hakkuukypsiä ja harvennusta<br />

kaipaavia metsiään. Kotimaisen<br />

puun tarve yksityismetsistä<br />

on kasvamassa ennätyssuureksi”,<br />

Ahonen sanoo.<br />

Tehtaiden sulkeminen ei<br />

ole Ahosen mukaan pienentänyt<br />

kotimaisen puun ostotarvetta.<br />

Puun käytön vähennykset<br />

ovat pääasiassa koh-<br />

Etelä-Suomen hankinta-alueella<br />

kysyntä jatkuu hyvällä tasolla kaikkien<br />

puutavaralajien osalta. Tämä<br />

näkyy nyt myös puukaupassa, joka<br />

on vilkastunut selvästi muutaman<br />

viime viikon aikana.<br />

Ostoslistan kärjessä ovat edelleen<br />

havutukkivaltaiset päätehakkuuleimikot,<br />

mutta myös harvennuksia<br />

tarvitaan. Kesäkorjuukelpoisille<br />

leimikoille pystymme lupaamaan<br />

nopean korjuun ja mahtuupa<br />

ostolistalle paikoitellen talvileimikoitakin.<br />

Hankintahakkaajien kannattaa<br />

nyt teroittaa sahansa, sillä myös<br />

hankintapuulla on hyvä kysyntä.<br />

Kaiken kaikkiaan puukaupan<br />

mittarit ovat nyt hyvässä asennossa.<br />

Varsinkin kun muistetaan, että<br />

puunmyyntituloille on voimassa<br />

on vielä tämän vuoden ajan 25<br />

%:n veroetu.<br />

Janne Partanen<br />

distuneet tuontipuuhun.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> ostaa puuta<br />

metsien rakenteen mukaisesti.<br />

Kesän ja syksyn korjuuseen<br />

kaikilla puutavaralajeilla<br />

on tasaisen hyvä kysyntä.<br />

Myös metsien hoitohakkuista<br />

tulevalle hankintapuulle<br />

on kysyntää.<br />

Veroetu 25 prosenttia<br />

Puukauppatulojen määräaikainen<br />

verohuojennus on<br />

voimassa vielä kaupoille, jotka<br />

solmitaan kuluvan vuoden<br />

loppuun mennessä. Tämän<br />

vuoden kauppojen veroetu<br />

on 25 prosenttia, joten<br />

metsänomistaja saa neljänneksen<br />

puukauppatuloistaan<br />

verovapaasti.<br />

”Puun hinnat ovat nousseet<br />

pahimmasta lama-ajasta<br />

ja pitkän ajan tarkastelul-<br />

mänty<br />

� tukki 1<br />

� kuitu 2<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 8 8<br />

kuusi<br />

� tukki 1<br />

� kuitu 3<br />

koivu<br />

� tukki 3<br />

� kuitu 2<br />

metsäenergia<br />

3<br />

Itä-Suomi<br />

Itä-Suomen hankinta-alueella ostetaan<br />

puuta kesän ja syksyn korjuuseen.<br />

Tukilla ja kuidulla on hyvä<br />

kysyntä. Halutuimpia ostokohteita<br />

ovat tukkia sisältävät leimikot.<br />

Myös kuitupuuvaltaiset kesäleimikot<br />

mahtuvat hyvin ostoslistalle.<br />

Kuitupuuta ostetaan kaikilla<br />

kauppatavoilla. Koivukuidun tarve<br />

on tasaisesti korkealla tasolla; lisäksi<br />

mäntykuitupuun kysyntä on<br />

parantunut. Nyt on hyvä aika tehdä<br />

metsänhoidollisesti tärkeitä hakkuita<br />

ja hankintakauppa niistä kertyvistä<br />

puista. Kokonaisuutena ostomahdollisuutemme<br />

ovat paranemassa<br />

kaikilla kuitupuulajeilla.<br />

Muistetaan hyödyntää vielä tänä<br />

vuonna voimassaoleva verohuojennus<br />

puukauppatuloille. Puun hintakin<br />

on asiallisella tasolla. SE Tähtitilin<br />

hyvä korkotaso takaa puukaupparahalle<br />

hyvän tuoton.<br />

la puun hintataso on erittäin<br />

hyvä. Kun siihen vielä lisätään<br />

veroetu, ovat puukappojen<br />

edellytykset hinnan osalta<br />

kunnossa”, Ahonen toteaa.<br />

Rahat nopeasti tilille<br />

Puukaupan rytmi on nyt nopeaa.<br />

Nopeimmillaan kesäkorjuukelpoiset<br />

kohteet tulevat<br />

korjuuseen jopa muutamassa<br />

viikossa kaupan solmimisesta.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tarjoaa puukaupparahoillehyvätuottoisen,<br />

varman sijoituskohteen,<br />

SE Tähtitilin. Tilin korko on<br />

kiinteä 5 prosenttia.<br />

”SE Tähtitilillä metsään sitoutunut<br />

pääoma jatkaa kasvuaan.<br />

Tili tuottaa enemmän<br />

mitä hakkuukypsän metsän<br />

jatkokasvatus tuottaisi”, Ahonen<br />

sanoo.<br />

Riku Koskinen<br />

mänty<br />

tukki 2<br />

kuitu 1<br />

kuusi<br />

�tukki<br />

2<br />

�kuitu<br />

1<br />

koivu<br />

�tukki<br />

3<br />

�kuitu<br />

1<br />

metsäenergia<br />

3

Kysyntä<br />

Pohjois-Suomi<br />

mänty<br />

� tukki 1<br />

� kuitu 2<br />

kuusi<br />

� tukki 2<br />

� kuitu 1<br />

koivu<br />

� kuitu 1<br />

metsäenergia<br />

2<br />

Länsi-Suomi<br />

Länsi-Suomi<br />

Puun käyttömäärät tehtaillamme<br />

ovat hyvällä tasolla. Tämä antaa<br />

meille edellytykset aiempaa suurempien<br />

puumäärien hankinnalle.<br />

Voimme ylläpitää puunkorjuun<br />

ja vastaanottomäärät korkealla<br />

tasolla läpi kesän.<br />

Nyt on aika sopia puukaupat<br />

hankintakaupalla tai pystykaupalla.<br />

Ostamme pystykaupalla<br />

päätehakkuu- sekä harvennusleimikoita<br />

kuluvan kesän ja syksyn<br />

vastaanottoon. Samoin hankintapuuerät<br />

kannattaa tehdä valmiiksi<br />

hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta,<br />

veroetuus huomioiden.<br />

Nähdään Länsi-Suomen hankinta-alueella<br />

puukaupan merkeissä!<br />

Juha Sipinen<br />

Pohjois-Suomi<br />

Itä-Suomi<br />

Etelä-Suomi<br />

SE Tähtitilillä metsä jatkaa kasvuaan. Tilillä puupääoma tuottaa enemmän kuin hakkuukypsän metsän<br />

jatkokasvatus tuottaisi, Olli-Pekka Ahonen sanoo.<br />

9 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

Kainuun vaaroilla oli toukokuun puolella vielä<br />

lunta. Tämän kaltaisessa metsässä METSO-korvaus<br />

on Kainuun alueella noin 1 500 euroa hehtaarilta.<br />

Runsaspuustoisessa vanhassa metsässä korvaus<br />

nousee 7 500 euron tienoille ja ylikin. <strong>Metsä</strong>ssä<br />

metsänomistaja Paavo Heikkinen, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Erkki<br />

Moilanen ja ELY-keskuksen Marja Manninen.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 10 10

METSOkohde<br />

Kainuussa<br />

Kaikki Vuokatissa hiihtäneet tuntevat<br />

Heikkilän luomutilan. Sen kauniit<br />

vaaramaisemat ja ystävällisen isäntäparin.<br />

Kainuun alueen ensimmäisiä<br />

pysyvän suojelun METSO-kohteita<br />

perustettiin Heikkilän tilalle.<br />

Heikkilän tilan mailta, Vuokatin<br />

Lehtovaaran huipulta<br />

avautuu näkymä kauneinta<br />

kainuulaista vaaramaisemaa.<br />

Vaarajonon kuvetta myöten<br />

kiemurtelee Vuokatin urheiluopistolta<br />

lähtevä hiihtolatu (Möykyn lenkki),<br />

jolla tuhannet murtomaahiihtäjät<br />

ovat menneenäkin talvena vuodattaneet<br />

hikipisaroita Heikkilän tupakahvilaan<br />

suunnatessaan. Aivan ladun<br />

reunamalla sijaitsee Paavo ja Sisko<br />

Heikkisen METSO-suojelukohde,<br />

Kainuun alueen ensimmäisiä yksityisen<br />

maille perustettuja, pysyviä MET-<br />

SO-suojelualueita.<br />

Uusi suojelualue<br />

vanhan viereen<br />

Heikkisten tilan METSO-alue on noin<br />

8 hehtaarin suuruinen. Alueesta puolet<br />

on runsaslahopuustoista, kituvasti<br />

kasvavaa vaarakuusikkoa. Toinen puoli<br />

on kallioisten lakien väliin jäävää<br />

luonnontilaista, ojittamatonta korpea<br />

ja rämettä. Alue on osittain runsaan<br />

300 metrin korkeudessa merenpinnasta.<br />

Peruskallio on lähellä, joten puille<br />

on niukasti kasvualustaa.<br />

Paavo Heikkinen sai vinkin MET-<br />

SOsta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Sotkamon hankintaesimies<br />

Erkki Moilaselta. Moilanen<br />

kävi viime syksynä silloisen ympäristökeskuksen,<br />

vuoden alusta lähtien ELYkeskus,<br />

järjestämän METSO-kurssin.<br />

”Otin Paavoon yhteyttä heti kurssilta<br />

palatessani. Olimme käyneet vaaran laella<br />

metsiä katsomassa ja tämä vanha<br />

metsä tuli heti mieleen sopivana MET-<br />

SO-kohteena”, Moilanen kertoo.<br />

11 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

Heikkisten vaarakuusikko on jo aikoja<br />

sitten jäänyt metsätalouskäytön ulkopuolelle,<br />

joten Heikkilän isäntä suhtautui<br />

heti myönteisesti Moilasen ehdotukseen.<br />

Lisäksi tilalla oli jo entuudestaan<br />

toinen, kymmenen vuotta sitten perustettu<br />

luonnonsuojelualue, johon uusi<br />

METSO-aluekin rajoittuu.<br />

”Vaaran rinteillä on käyty hakkuilla<br />

viimeksi 1940- ja 1950 -lukujen vaihteessa.<br />

Silloin kyse oli pakkohakkuista sotakorvauksien<br />

maksamiseksi. Aivan vaaran<br />

lakialuetta ei tietääkseni ole koskaan<br />

hakattu”, Heikkinen kuvailee.<br />

Vaara-alue on puunkorjuun ja metsänuudistamisen<br />

kannalta haastavaa<br />

aluetta. Uudistamisongelmista todisteena<br />

on METSO-alueen vieressä oleva,<br />

1990-luvun loppupuolella perustettu,<br />

osittain jo useampaan kertaan istutet-<br />

”METSO-suojelu on hyvä vaihtoehto<br />

niille metsänomistajille, joiden metsän<br />

käyttö on jo muutoinkin vähäistä, eikä<br />

tulevaisuudessakaan ole halua hakkuisiin.<br />

<strong>Metsä</strong>nomistaja, joka aktiivisesti<br />

hoitaa metsäänsä, ei todennäköisesti<br />

löydä luontoarvoiltaan merkittäviä<br />

METSO-kohteita metsästään”, metsäkeskus<br />

Tapion metsäekologian asiantuntija<br />

Timo Soininen sanoo.<br />

Soininen vinkkaa, että syrjäiset, metsätaloudessa<br />

vaikeasti hyödynnettävät<br />

ja hakkuiden ulkopuolelle jo jääneet<br />

metsä- ja suopalstat tai saaret voivat olla<br />

METSOon sopivia alueita.<br />

tu kuusen taimikko.<br />

Vuokatinvaaran<br />

kansallismaisemaa<br />

Heikkilän METSO-kohteen puusto on<br />

120-160-vuotiasta, lukuisten lumituhojen<br />

runtelemaa kuusikkoa, seassa jokunen<br />

mäntykin. Kallioilla ja suolla ei<br />

puita ole juuri lainkaan. Notkokohdissa<br />

puusto on täystiheää. Keskimäärin puuta<br />

on arviolta 50-70 kuutiota hehtaarilla.<br />

Ilveksen ja karhukin tiedetään asustelevan<br />

näissä maisemissa.<br />

Kainuun ELY-keskuksen tarkastaja<br />

Marja Manninen sanoo Heikkisten<br />

kohteen sopivan METSO-ohjelmaan<br />

SO-ohjelmaan<br />

loistavasti. Kohteen arvoa<br />

nostaa luontoarvojen<br />

lisäksi alueen<br />

matkailu- ja vir-<br />

Rahat käteen 2-6<br />

kuukaudessa<br />

METSO-hakemuksia on Soinisen mukaan<br />

tullut hyvin. Jollain alueilla jopa<br />

jonoksi asti. Hakemusten käsittelyaika<br />

on metsäkeskuksissa suunnilleen kaksi<br />

kuukautta ja ELY-keskuksissa (elinkeino-,<br />

liikenne- ja ympäristökeskus) kahdesta<br />

kuuteen kuukauteen. Hakemusten<br />

käsittelyajoissa on paljon vaihtelua<br />

käytetystä suojelukeinosta, tarjotusta<br />

kohteesta tai viranomaisten työkiireistä<br />

johtuen. Kohteen soveltuvuudesta ja<br />

aikataulusta kannattaa pyytää ensiarvio.<br />

Jos hakemuksen jättää talvella, on maastotarkistuksen<br />

takia päätöstä odotettava<br />

yleensä seuraavaan kesään.<br />

Karkea jako on, että suuret ja pysyvästi<br />

suojeltavat kohteet sekä maakaupat<br />

tai tilusvaihdokset käsitellään alueellisissa<br />

ELY-keskuksissa. <strong>Metsä</strong>keskuksissa<br />

päätetään taas pienten ja määräaikaisesti<br />

suojeltavien kohteiden suojelusta<br />

ja korvauksista. <strong>Metsä</strong>nomistajan kannalta<br />

on yksinkertaisinta ottaa yhteyttä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n hankintaesimieheen. Hanke<br />

etenee nopeammin, kun hakemus on<br />

metsäammattilaisen tekemä. Esimerkiksi<br />

viranomaisten maastokäynti voi sil-<br />

kistyskäyttö. Alueen läpi kulkee läheisen<br />

latuverkoston ohella patikoitsijoiden<br />

UKK-ulkoilureitti.<br />

Kohteen suojelusopimukseen onkin<br />

kirjattu, että aluetta halkovia polkuja<br />

ja latuja saa kunnostaa ja hoitaa. Esimerkiksi<br />

reittien päälle kaatuneet puut<br />

voi katkoa ja siirtää syrjään. Sen sijaan<br />

muun muassa tulenteko tai leiriytyminen<br />

ovat kiellettyjä, eikä kyseisellä MET-<br />

SO-alueella saa liikkua moottorikelkalla<br />

tai mönkijöillä. Kohteen rajalle voi<br />

moottoriajoneuvoillakin tulla. Heikkisillä<br />

onkin sopimus paikallisen yrittäjän<br />

kanssa tilan metsien läpi kulkevista<br />

moottorikelkka- moo<br />

ja mönkijäsafareista,<br />

reist joilla matkailijat voidaan<br />

vielä vie tutustumaan kainuulaiseen<br />

see luontoon.<br />

METSO sai<br />

metsänomistajat liikkeelle<br />

Vapaaehtoinen metsiensuojelu<br />

sai metsänomistajatliikkeelle.<br />

METSOon, metsien<br />

monimuotoisuuden lisäämiseen<br />

tähtäävään<br />

toimintaohjelmaan<br />

tulee hakemuksia reipasta<br />

tahtia.<br />

loin olla tarpeeton.<br />

Kymmenen arvokasta<br />

elinympäristöä<br />

METSOssa mainitaan kymmenen erityisen<br />

arvokasta elinympäristöä, joiden<br />

suojelusta yhteiskunta on kiinnostunut<br />

(ks. seuraavalla aukeamalla). Tietynlaisen<br />

elinympäristön lisäksi suojelukohteella<br />

tulisi olla erityispiirteitä, jotka lisäävät<br />

kohteen arvokkuutta: Kohteen<br />

tulisi olla mahdollisimman luonnontilainen.<br />

Aluetta ei ole hakattu pitkään<br />

aikaan tai jos hakkuita on joskus tehty,<br />

ne on tehty harsintatyyppisesti. Puuston<br />

”Suojelu on todellinen vaihtoehto metsän<br />

muulle käytölle. <strong>Metsä</strong>nomistaja saa siitä täyden,<br />

puuntuotannon kanssa kilpailukykyisen<br />

korvauksen”, Timo Soininen metsäkeskus Tapiosta<br />

sanoo.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 12 12

Matkailuhyöty<br />

toisena tavoitteena<br />

”Omalla maalla oleva yhtenäinen<br />

suojelualue laajenee<br />

nyt liki kahteenkymmeneen<br />

hehtaariin. Tarkoitus on, että<br />

vierailijat voisivat kesälläkin<br />

käydä suojelualueilla. Kulkeminen<br />

olisi mahdollista järjestää<br />

liikuntarajoitteisiakin<br />

ajatellen. Pyrimme saamaan<br />

polkujen varrella myös luonnon<br />

erityisarvoista kertovia<br />

opastauluja”, Paavo Heikkinen<br />

suunnittelee.<br />

METSO-vaihtoehdot:<br />

Korvausperusteet:<br />

Pysyvä suojelu<br />

�<br />

�<br />

Kainuussa on METSO-hakemuksia<br />

tullut runsaat 50 kappaletta,<br />

Kainuun ELY-keskuksen<br />

tarkastaja Marja Manninen<br />

kertoo.<br />

Pysyvällä suojelualueella korvaus perustuu pääsääntöisesti alueen puuston arvoon.<br />

Maakaupoissa ja tilusvaihdoissa korvaus perustuu summa-arvomenetelmällä laskettuun<br />

käypään markkinahintaan. Puuston ja maapohjan arvot määritellään <strong>Metsä</strong>hallituksen<br />

aluevaihdoissa ja tilakaupoissa käyttämien hinnoitteluperusteiden mukaisesti.<br />

Määräaikainen suojelu<br />

�<br />

�<br />

Pysyvä suojelu<br />

- yksityinen suojelualue (YSA)<br />

- maakauppa valtion kanssa<br />

- tilusvaihto valtion kanssa<br />

Määräaikainen suojelu<br />

- Kemeran ympäristötukikohteena, 10 v.<br />

- Poikkeustapauksissa luonnonsuojelulain<br />

mukaisena kohteena, enint. 20 v./kerta.<br />

Luonnonhoitohanke<br />

- Kertaluontoinen. Luontoarvojen<br />

lisäämiseksi, ylläpitämiseksi tai<br />

palauttamiseksi. Ei kuluja eikä korvauksia.<br />

Kemeran ympäristötuessa korvauksen perustana käytetään välittömästi hakattavissa<br />

olevan puuston arvoa. Korvauskynnys ei ylity, jos kohteen puuston arvo koko tilan välittömästi<br />

hakattavissa olevasta puustosta jää alle 4 prosentin.<br />

Luonnonsuojelulain mukaisen kohteen määräaikainen suojelu on enintään 20 vuotta<br />

kerrallaan. Korvaus arvioidaan tapauskohtaisesti. Pääperiaate on korvata suojelun<br />

ajalta aiheutuva taloudellisen hyödyn menetys.<br />

Luonnonhoitokohde<br />

�<br />

Luonnonhoitohanke on luonnonarvojen ylläpitoa, lisäämistä tai metsän palauttamista<br />

luonnontilaisemmaksi. Kemera-tukihankkeena, jossa tuki kattaa kaikki suunnittelun ja<br />

toteutuksen kulut.<br />

Kaikki METSO-korvaukset ovat verovapaita. Myöskään<br />

maakaupoissa ei myyjä maksa luovutusvoittoveroa.<br />

”Moilasen Ekin kanssa on tuumattu,<br />

että hakkuita on vaaroilla<br />

vaikea toteuttaa. Lisäksi<br />

lahopuu vähentää tuloja merkittävästi”,<br />

Paavo pohtii.<br />

Heikkilä elää matkailusta, joten<br />

suojelualue sopii hyvin tilan elämänmuotoon.<br />

”Karhullakin on<br />

koti, jonne se pääsee turisteja<br />

karkuun”, Sisko-emäntä sanoo.<br />

rakenne on kerroksellista ja aukkoista.<br />

<strong>Metsä</strong>ssä on pieniä ja isoja puita. Lahoa<br />

ja kuollutta puuta on runsaasti jne..(ks.<br />

luettelo erityispiirteistä).<br />

”Esimerkiksi normaali kalliolla kasvava<br />

talousmetsä ei kelpaa METSO-kohteeksi,<br />

ellei alue ole sitten liitettävissä aiemmin<br />

suojeltuun kohteeseen. Sijainti<br />

tekee tavanomaisestakin kohteesta kiinnostavamman.<br />

Esimerkiksi suojellun<br />

suon vieressä tai ympärillä sijaitseva ojitettu<br />

rämepalstakin voi tulla silloin kyseeseen”,<br />

Soininen täsmentää.<br />

METSO-kohteiden valintakriteereitä<br />

on pidetty jopa liian vaativina. Soinisen<br />

mukaan itse kriteerit eivät ole tiukat,<br />

mutta niukka rahatilanne on saattanut<br />

vaikuttaa siihen, että METSO-kohteita<br />

on jouduttu puntaroimaan tarkemmalla<br />

sihdillä. Sijainniltaan ja luontoarvoiltaan<br />

parhaat kohteet on valittu<br />

silloin ensin.<br />

Runsaslahopuustoiset<br />

kangasmetsät haluttuja<br />

Vuoden 2016 lopussa päättyvän MET-<br />

SO-ohjelman pinta-alatavoitteet ovat<br />

varsin kovat. Kokonaistavoite on noin<br />

180 000 hehtaaria, josta reilu puolet<br />

tulisi pysyvän suojelun piiriin. Tähän<br />

mennessä on METSO-sopimuksia toteutunut<br />

noin 15 000 hehtaarin edestä,<br />

josta runsaat 3 000 hehtaaria pysyvän<br />

suojelun kautta.<br />

METSO-varoista suurin osa on tarkoitus<br />

käyttää runsaslahopuustoisten<br />

kangasmetsien hankintaan. Näistä alueista<br />

on myös eniten tarjontaa. Lehtokohteita<br />

kaivattaisiin enemmän kuin<br />

niitä on tarjolla.<br />

13 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

METSO-elinympäristöt:<br />

Lehdot<br />

Lehtipuulehdot ovat metsäluontomme aarreaittoja lajien<br />

lukumäärässä. Kuusivaltaisessa lehdossa (kuvassa) on<br />

monipuolinen ruoho- ja heinäkasvillisuus sekä runsaasti<br />

pensaita. Lehmus ja muut jalot lehtipuut ovat lehtojen<br />

tunnuslajeja etelässä.<br />

Runsaslahopuustoiset kangasmetsät<br />

METSO-metsä on helppo tunnistaa lahon ja kuolleen<br />

puun perusteella. Puuntuotannollinen laatu on heikko,<br />

mutta METSO-laatu on parasta ykkösluokkaa.<br />

Pienvesien lähimetsät<br />

Pienvesien läheisyydestä löytyy rehevyyttä ja monipuolista<br />

lajistoa. Pienvesien lähimetsiä ovat myös lähteet ja<br />

lammet ympäristöineen.<br />

Puustoiset suot<br />

Kuusta kasvavat suot eli korvet ovat erinomaisia MET-<br />

SO-kohteita. Myös muut ojittamattomat, puustoiset suot<br />

sopivat suojeluun.<br />

<strong>Metsä</strong>luhdat ja tulvametsät<br />

Tulvivat vesistöjen rannat ovat erikoisia kasvupaikkoja,<br />

joissa veden korkeuden vaihtelut monipuolistavat kasvuoloja.<br />

”METSOon kelpaa miten pieni<br />

palsta tahansa. Toisaalta ylärajaakaan<br />

ei ole. ELY-keskusten hankkeet<br />

ovat olleet keskimäärin 10<br />

hehtaaria ja metsäkeskusten ympäristötukihankkeet<br />

muutaman<br />

hehtaarin suuruisia”, Soininen kertoo.<br />

Määräaikainen vai<br />

pysyvä suojelu<br />

Soininen sanoo, että yleinen käsitys<br />

on, että metsänomistajat tarjoaisivat<br />

alueitaan mieluummin määräaikaiseen<br />

kuin pysyvään suojeluun.<br />

Maanomistajat eivät aina halua<br />

tehdä päätöksiä tulevan sukupolven<br />

puolesta. Isoilla, arvokkailla<br />

kohteilla määräaikainen suojelu<br />

on valtion kannalta kuitenkin<br />

kalliimpi ja hankalampi vaihtoehto.<br />

Luonnonsuojelulain mukaiset<br />

kohteet ovatkin pääasiassa pysyviä<br />

suojelukohteita. Määräaikaisia<br />

suojelupäätöksiä on ELY-keskuksissa<br />

tehty erittäin vähän.<br />

”Rahoittaja ei toki ole mielissään,<br />

jos hakkuiden menetys korvataan<br />

ensin määräajalle täysimääräisesti<br />

ja sitten kymmenen vuoden<br />

päästä alue hakataan puhtaaksi”,<br />

Soininen perustelee.<br />

Luonnonsuojelulain mukainen<br />

määräaikainen suojelu voi poikkeuksellisesti<br />

tulla kyseeseen alueella,<br />

jossa on havaittu vaikkapa<br />

liito-orava tai valkoselkätikka. Kukaan<br />

ei nimittäin takaa, että nämä<br />

lajit viihtyvät samalla paikalla<br />

ikuisesti.<br />

Soinisen mukaan hakemus ei<br />

automaattisesti johda seuraamuksiin.<br />

Jos kauppoja tai suojelupäätöstä<br />

ei syystä tai toisesta synny,<br />

ei metsänomistajaa pakoteta suojeluun,<br />

vaikka alue olisi arvokaskin.<br />

Viranomaiset eivät ryhdy myöskään<br />

kaupantekoon eli hyvässäkin<br />

kohteessa on määräaikaisen<br />

suojelun läpimenomahdollisuudet<br />

Soinisen mukaan varsin heikot.<br />

Alue jätetään silloin kokonaan<br />

suojelematta.<br />

Korvaus metsälakikohdetta<br />

laajentamalla<br />

Entuudestaan tuttu Kemeran ympäristötuki<br />

on mukana METSO-ohjelman<br />

keinovalikoimassa. <strong>Metsä</strong>-<br />

METSO-kohteessa on lisäksi<br />

yksi tai useampi erityispiirre:<br />

� lahoa ja kuollutta puuta<br />

� vanhoja, isoja lehtipuita<br />

� jaloja lehtipuita<br />

� palanutta, järeää puuainesta<br />

� lehtoisuutta, korpisuutta,<br />

lähteisyyttä, tihkupintoja,<br />

luhtaisuutta, lettoisuutta<br />

� alueella on luonnontilainen<br />

tai ennallistamiskelpoinen<br />

vesitalous<br />

� puusto on erirakenteista<br />

ja aukkoista<br />

� irtolohkareita, louhikkoa,<br />

jyrkkiä rinteitä, kalliotörmiä.<br />

Kuka päättää?<br />

� ELY eli elinkeino-,<br />

liikenne- ja ympäristökeskus<br />

päättää luonnonsuojelulain<br />

mukaisesta pysyvästä tai<br />

määräaikaisesta suojelusta.<br />

� <strong>Metsä</strong>keskus<br />

päättää Kemeran mukaisesta<br />

ympäristötuesta ja metsäluonnonhoidon<br />

tuesta.<br />

laki määrää, että esimerkiksi lähteiden<br />

ja purojen varret, jyrkänteet<br />

yms. niin sanotut metsälain kymppipykälän<br />

kohteet metsänomistaja<br />

joutuu joka tapauksessa suojelemaan.<br />

Jos suojelusta aiheutuva<br />

taloudellinen haitta ylittää vähäisyyskynnyksen,<br />

on kohteelle voinut<br />

tähänkin asti saada Kemeran<br />

ympäristötukea.<br />

METSO tuo metsälakikohteiden<br />

suojeluun kuitenkin hieman uuden<br />

näkökulman. ”<strong>Metsä</strong>lakikohteethan<br />

toteuttavat METSOn tavoitteita,<br />

mutta niiden ympärillä<br />

olevaa metsää voidaan - jos siellä<br />

on näitä haluttuja erityispiirteitä -<br />

liittää METSO-kohteeseen laajemminkin<br />

kuin laki määrittelee,” Soininen<br />

toteaa.<br />

Ympäristötukikohteet on tähän<br />

asti rajattu aika tiukasti. Siksi niiden<br />

keskikoko on muutamia heh-<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 14 14

taareja. METSOn myötä alueiden<br />

toivotaan laajenevan. Vanhan ympäristötukialueenmetsänomistajan<br />

kannattaakin 10-vuotisen sopimusjakson<br />

umpeutuessa miettiä<br />

alueen laajentamista ja hakemista<br />

uudelleen ohjelmaan. MET-<br />

SOn tavoitteena on Soinisen mukaan<br />

elinympäristöverkostojen ja<br />

laajemmin turvattujen kokonaisuuksien<br />

suojeleminen.<br />

Pysyvä suojelualue<br />

omalle maalle<br />

METSO mahdollistaa yksityisen<br />

suojelualueen (YSA-alue) perustamisen<br />

omalle maalle. Pysyvän<br />

suojelun muita vaihtoehtoja ovat<br />

maakauppa tai tilusvaihdot valtion<br />

kanssa. METSO ei korvaa mahdollisten<br />

rantatonttien arvoa, joten<br />

tontit kannattaa lohkoa ranta-alueilla<br />

erilleen.<br />

YSA-alueella maapohja ja puut<br />

jäävät maanomistajan omistukseen.<br />

<strong>Metsä</strong> suojellaan luonnonsuojelulain<br />

nojalla kuitenkin ikuisiksi<br />

ajoiksi. Sopimusta ei voi purkaa,<br />

eikä se purkaudu esimerkiksi<br />

tilakaupan yhteydessä. YSA-alueen<br />

voi hyvin myydä, lohkoa tai<br />

pilkkoa, kuten minkä tahansa kiinteistön.<br />

YSA-alueen suojelusopimus<br />

tehdään yhteistyössä maanomistajan<br />

kanssa. Suojelupäätöksessä<br />

voidaan sopia esimerkiksi polttopuiden<br />

keruusta, metsästysoikeudesta<br />

tai alueen läpikulkevan metsäautotien<br />

käytöstä ja kunnossapidosta<br />

tai alueella olevien ojien<br />

perkaamisesta. Ympäröivän metsän<br />

käyttöön ei METSO-alueilla<br />

ole vaikutusta.<br />

Suojelusta käypä korvaus<br />

Yksityisestä suojelualueesta korvaus<br />

maksetaan puuston käyvän<br />

arvon perusteella.<br />

Tilakaupoissa alueen hinta määräytyy<br />

aivan samoin kuin vapaillakin<br />

markkinoilla. Näissä sopimusten<br />

keskikorvaukset olivat noin 7 500<br />

euroa/ hehtaari vuonna 2009. Lisäbonusta<br />

tulee siitä, että korvaus<br />

on täysin verovapaata myös tilakaupoissa.<br />

Määräaikaisessa suojelussa korvaus<br />

perustuu esim. 20 vuoden aikana<br />

syntyvään todelliseen taloudelliseen<br />

menetykseen.<br />

Kemeran ympäristötuki lasketaan<br />

tietyn kaavan mukaan, jossa<br />

korvausperusteena käytetään<br />

välittömästi hakattavissa olevaa<br />

puumäärän menetystä 10 vuodella.<br />

Ympäristötuessa hehtaarikohtainen<br />

korvaus vaihtelee suuresti.<br />

Koko maan keskiarvo on noin 800<br />

euroa/ hehtaari. Eteläisessä Suomessa<br />

hehtaarikorvaus voi nousta<br />

yli 2 000 euron.<br />

Määräaikaisilla ympäristötukikohteilla<br />

ei maanomistaja saa tehdä<br />

yleensä mitään. Niihin voidaan<br />

tarvittaessa kyllä liittää metsäluonnonhoitoa,<br />

esim. lehtoalueen kunnostushakkuita<br />

tms. Ympäristötukisopimus<br />

on voimassa myös<br />

maanomistajan vaihtuessa. Uusi<br />

omistaja voi purkaa sopimuksen,<br />

jos hän maksaa takaisin loppuosan<br />

korvauksesta.<br />

<strong>Metsä</strong>luonnonhoitoa<br />

ilman kuluja<br />

<strong>Metsä</strong>luonnonhoitokohde on kevyin<br />

suojeluvaihtoehto. Siitä ei<br />

aiheudu maanomistajalle kuluja,<br />

mutta toisaalta siitä ei makseta<br />

korvauksia. Osallistumisen myötä<br />

metsänomistaja saa itselleen monimuotoisuudeltaan<br />

parantuneen<br />

elinympäristön. <strong>Metsä</strong>keskus huolehtii<br />

silloin esimerkiksi lehdon<br />

tai lähteen kunnostuksesta, suoalueen<br />

ennallistamisesta tai paahderinteen<br />

avaamisesta hakkuilla.<br />

Hakatut puut metsänomistaja saa<br />

luonnollisesti itselleen. Luonnonhoitoon<br />

voi yhdistää määräaikaisen<br />

ympäristötuen.<br />

METSO-kaudella on luonnonhoitotöitä<br />

aloitettu 174 hehtaarin<br />

pinta-alalla ja suunnitelmia on<br />

tehty noin 2 000 hehtaarin alueella.<br />

Harjujen paahdeympäristöt<br />

Harjujen etelän- ja lännenpuoleisilla rinteillä on ollut<br />

erikoista lajistoa paahteisen pienilmaston takia. Rinteiden<br />

umpeenkasvu heikentää lajien elinmahdollisuuksia.<br />

Hakkuut ja pienet aukot turvaavat lajien säilymisen.<br />

Maankohoamisrannikon metsät<br />

Maankohoamisen myötä tapahtuva muutos rantaniitystä<br />

metsäksi on suomalainen erikoisuus.<br />

Puustoiset perinneympäristöt<br />

Perinteinen karjanlaidunnus synnytti ainutlaatuisia<br />

elinympäristöjä. Nämä kohteet tarvitsevat hoitoa ja<br />

perinteisen käytön jatkumista.<br />

Kalkkikallioilla kasvavat metsät<br />

Kalkkikalliot ja niiden lähimetsät ovat hyvin harvinaisia<br />

kasvupaikkoja.<br />

<strong>Metsä</strong>iset kalliot, jyrkänteet ja louhikot<br />

Kalliometsistä voi löytyä tavanomaista runsaammin<br />

luonnontilaista puustoa ja paljon lahopuuta. Korjuuolojen<br />

takia ne ovat jääneet hakkuiden ulkopuolelle.<br />

METSO-elinympäristöt:<br />

15 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

Suuret muutokset takanapäin<br />

Yli 200 metsäasiantun<br />

valmiina palveluun<br />

Eija Kouhia Nuijamaalta teki puukaupat <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa 2,2 hehtaarin harvennuskuusikosta. Lappeenrannan alueella puuta ostava<br />

hankintaesimies Juha Rissanen nauhoitti leimikon rajat. Puut korjataan kesän aikana.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 16 16

tijaa<br />

Länsi-Suomi<br />

Pohjois-Suomi<br />

Itä-Suomi<br />

Etelä-Suomi<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>ssä on viimeisen<br />

vuoden aikana tapahtunut paljon.<br />

Toimintatapoja on uudistettu ja organisaatiota<br />

trimmattu. Uudistunut<br />

kenttä on nyt entistä ehompana<br />

valmis metsänomistajan palveluun<br />

ja puunostoon.<br />

Ketteryys, tavoitettavuus ja kustannustehokkuus<br />

ovat <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>n ostojohtaja Jouko<br />

Mattasen mukaan olleet<br />

johtotähtinä toimintatapoja uudistettaessa.<br />

Sitä kautta myös metsänomistajan<br />

palvelua on voitu parantaa.<br />

Ajatuksella, että kaikki palvelut saa samalta<br />

henkilöltä eli oman paikkakunnan<br />

puunostajalta.<br />

”Oston uudet toimintatavat antavat<br />

ostohenkilöille enemmän aikaa olla<br />

metsänomistajan kanssa ja keskustella<br />

kaikista metsään liittyvistä asioista.<br />

Olemme itse aktiivisempia, mutta meidätkin<br />

tavoittaa aiempaa paremmin”,<br />

Mattanen lupaa.<br />

Ostopäälliköiden nimittäminen kentän<br />

ostohenkilöstön ja aluejohtajien väliin<br />

lisää hänen mukaansa reaktionopeutta.<br />

Tiedonkulku metsänomistajien<br />

odotuksista ja tarpeista kulkee joutuisammin<br />

kentältä oston johdolle ja<br />

taas päinvastoin tieto tehtaiden puuntarpeesta<br />

menee entistä nopeammin<br />

kentälle.<br />

Uusilla nettisivuilla (www.storaensometsa.fi<br />

) pyritään myös omalta osaltaan<br />

tavoitettavuuden ja yhteydenpidon<br />

parantamiseen. Lisää uusia palve-<br />

”Kaikkien puutavaralajien<br />

kysyntä on suuri. Puukaupan<br />

tulisi käynnistyä nyt todenteolla”,<br />

Jouko Mattanen<br />

sanoo.<br />

luja on Mattasen mukaan luvassa alkusyksyyn<br />

mennessä.<br />

Ostajien määrä<br />

entisellään<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>, kuten niin moni muukin<br />

yritys, joutui viime talvena läpikäymään<br />

henkilökunnan vähentämisen.<br />

Paikallisten puunostajien määrä säilyi<br />

kuitenkin ennallaan, paikoitellen jopa<br />

kasvoi. Rivejä on sen sijaan tiivistetty<br />

esikuntatehtävissä ja operaatiopuolella<br />

eli puunkorjuun ja kuljetuksen ohjauk-<br />

17 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>n<br />

uusi aluejohto ja ostopäälliköt<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>n yksityismetsien<br />

puunhankinnasta vastaa ostojohta-<br />

ja, metsänhoitaja Jouko Mattanen.<br />

Etelä-Suomen hankinta-alueen alue-<br />

johtajaksi nimitettiin metsänhoitaja<br />

Janne Partanen, Itä-Suomen alue-<br />

johtajaksi metsänhoitaja Riku Kos-<br />

kinen ja Pohjois-Suomen aluejohta-<br />

jaksi metsänhoitaja Olli-Pekka Aho-<br />

nen. Länsi-Suomen hankinta-aluetta<br />

vetää hankintapäällikkö, metsätalo-<br />

usinsinööri Juha Sipinen. Partanen,<br />

Koskinen ja Ahonen raportoivat met-<br />

säpäällikkö Jorma Länsitalolle ja Si-<br />

pinen Mattaselle.<br />

Ostopäälliköt<br />

Itä-Suomen hankinta-alueen osto-<br />

päälliköt: metsänhoitaja Tomi Tar-<br />

nanen, metsätalousinsinööri Matti<br />

Hentunen ja metsätalousinsinööri,<br />

KTM Seppo T. Turunen.<br />

Etelä-Suomen hankinta-alueen<br />

ostopäälliköt: metsänhoitaja Rai-<br />

mo Summanen, metsänhoitaja Pa-<br />

si Lehtosaari ja metsänhoitaja Jar-<br />

mo Reiman.<br />

Pohjois-Suomen hankinta-alueen<br />

ostopäälliköt: metsätalousinsinööri<br />

Martti Rissanen ja metsätalousinsi-<br />

nööri Ulla Sarsila.<br />

sessa. Näin oman henkilöstön toiminnan<br />

painopistettä keskitetään yhä enemmän<br />

puunostoon sekä puukauppa- ja<br />

metsänomistajapalveluihin.<br />

”Koneurakoitsijoiden vastuu on kasvanut.<br />

Heille on siirtynyt korjuun ja kuljetuksen<br />

ohjauksesta tehtäviä, jotka aiemmin<br />

teki <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toimihenkilö.<br />

Tätä kautta oman henkilöstömme tarve<br />

väheni”, Mattanen toteaa.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>ssa puhutaan laajavastuisesta<br />

yrittäjyydestä. Sillä tarkoitetaan,<br />

että yksi ja sama urakoitsija hoitaa ja on<br />

vastuussa kaikista työvaiheista puunkorjuusta<br />

metsänhoitotöihin ja metsäenergian<br />

korjuuseen.<br />

”<strong>Metsä</strong>nomistajalle on selkeämpää,<br />

kun hän voi asioida vain yhden yrittäjän<br />

kanssa. Urakoitsijasta tulee tutumpi.<br />

Samoin yhteydenpito ja töiden seuranta<br />

helpottuu”, Mattanen sanoo.<br />

Normaalivuosien<br />

puunostomäärät<br />

Puunostomäärissä palataan Mattasen<br />

mukaan tänä vuonna normaalivuosien<br />

tasolle eli 8-10 miljoonaan kuutiometriin.<br />

Tähän vaikuttaa muun muassa<br />

<strong>Enso</strong>cellin ja Sunilan sellutehtaiden<br />

uudelleen käynnistymiset.<br />

”Kaikkien puutavaralajien kysyntä,<br />

kaikilla kauppamuodoilla on todella<br />

suuri. Puukaupan tulisi käynnistyä nyt<br />

todenteolla”, Mattanen painottaa.<br />

Varkauden paperitehtaan kahden paperikoneen<br />

sulkeminen ei Mattasen mukaan<br />

vaikuta <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n puunostomääriin<br />

Savon alueella. Koneiden vuosittain<br />

käyttämä noin 700 000 kuutiometrin<br />

kuusikuitumäärä ohjataan jatkossa Enocelliin,<br />

Imatralle ja Anjalaan. Mänty- ja<br />

koivukuitupuun sekä kuusitukin käyttö<br />

jatkuu Varkaudessa ennallaan.<br />

”Kotkan tehtaiden uuden omistajan<br />

kanssa olemme tehneet pitkäaikaiset<br />

puuntoimitussopimukset, joten puunostomme<br />

jatkuvat tälläkin alueella normaalisti”,<br />

Mattanen toteaa.<br />

Länsi-Suomessa painopiste<br />

kuitupuussa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> ostaa jatkossakin puuta ja<br />

metsäenergiaa koko Suomen alueelta.<br />

Hankinta-alueita ovat Pohjois-, Itä-, Länsi-<br />

ja Etelä-Suomi.<br />

”Toimimme Pohjois-, Itä- ja Etelä-Suomen<br />

alueilla perinteisellä tavalla. Länsi-Suomessa<br />

esikuntataso on kevyempi<br />

kuin muilla alueilla, mutta puunostopanoksemme<br />

on yhtä vahva myös Länsi-<br />

Suomen alueella”, Mattanen sanoo.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ostojen painopiste on<br />

lännessä kuitupuussa, tukkipuutakaan<br />

unohtamatta. Samoin kaikki puukauppatavat<br />

ovat käytössä myöskin Länsi-<br />

Suomessa.<br />

www.storaensometsa.fi<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n uudet metsänomistajanettisivut avautuivat keväällä. Käy sivuilla hakemassa<br />

tietoa, kommentoimassa blogikirjoituksia ja osallistumassa kilpailuihin.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 18 18

Uudet nettisivut metsänomistajille<br />

Testaa itsesi ja<br />

metsäsi netissä!<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong> avasi uudet verkkosivut metsänomistajille.<br />

Osoitteessa www.storaensometsa.fi on monipuolinen tietopaketti<br />

metsänhoidosta ja puukaupasta. Voit myös käydä kommentoimassa<br />

blogikirjoituksia ja osallistua erilaisiin kilpailuihin.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n metsänomistajille tarkoitetuilla,<br />

huhtikuun alussa avatuilla nettisivuilla<br />

kysytään esimerkiksi ”Mitä metsästäsi<br />

tulee isona?” Vastauksen saa, kun<br />

käyttäjä tekee sivuilla <strong>Metsä</strong>ni-testin.<br />

Tuloksena saat raportin sekä metsästäsi<br />

että itsestäsi metsänomistajana. Testi<br />

on toteutettu hauskalla tavalla. Liukukahvojen<br />

avulla näet konkreettisesti<br />

miltä metsäsi näyttää. Raportti antaa<br />

myös suuntaa antavan rahallisen arvion<br />

puustosi myyntiarvosta.<br />

Sivujen blogikirjoituksissa käydään<br />

ajankohtaisista asioista keskustelua, johon<br />

voit osallistua. Sivuilta pääsee suoraan<br />

myös e<strong>Metsä</strong>-palveluun.<br />

Tietoa kaipaavalle<br />

metsänomistajalle<br />

”Selkeä, pirteä ulkoasu ja helppolukuiset<br />

tekstit”, määrittelee markkinointiesimies<br />

Antti Partanen sivujen suunnittelun<br />

lähtökohdat. Hän oli yksi sivujen<br />

suunnittelijoista.<br />

Partasen mukaan sivujen toteutuksessa<br />

etusijalle asetettiin metsänomistaja,<br />

joka kaipaa perustietoa metsäasioista<br />

ja oman metsänsä tarjoamista mahdollisuuksista.<br />

”Tutustu ja laita osoite suosikkeihin!<br />

Sivuille päivitetään jatkuvasti tietoa ajankohtaisista<br />

asioista. Sieltä näkee myös tulevat<br />

tapahtumat ja voi ilmoittautua niihin”,<br />

Partanen toteaa.<br />

Perusteellinen<br />

tietopaketti<br />

Sivut tarjoavat paljon tietoa metsänomis-<br />

tamisesta, metsän- ja luonnonhoidosta<br />

sekä tietenkin puukaupasta. Nettisivuille<br />

kannattaa mennä, jos haluat<br />

ihan yksinkertaista perustietoa ihan<br />

mistä tahansa metsänomistamiseen<br />

liittyvästä asiasta. Silloinkin, kun tiedät<br />

jo tosi paljon kaikesta, voit käydä<br />

tarkistamassa jonkun asian tai saada jopa<br />

uuttakin tietoa. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n nettisivut<br />

seuraavat aikaansa tarkasti ja kertovat<br />

mitä metsässä tapahtuu.<br />

Internetin merkitys<br />

kasvaa<br />

<strong>Metsä</strong>ntutkimuslaitoksen tutkimuksen<br />

mukaan Internetin merkitys metsätie-<br />

Klikkaa nettiin!<br />

Osallistu matka-<br />

arvontaan!<br />

don ja palveluiden kanavana on kaksinkertaistunut<br />

viimeisten kymmenen vuoden<br />

aikana. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella<br />

Internetin odotetaan nousevan<br />

metsänomistajan merkittävimmäksi tiedonlähteeksi.<br />

”Haluamme olla metsäpalveluiden<br />

edelläkävijä. Siksi tuomme suomalaisille<br />

metsänomistajille avoimen Internet-kanavan<br />

metsäkeskusteluun, puukauppaan<br />

ja palvelujemme pariin”, toteaa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n <strong>Metsä</strong>n metsäpäällikkö<br />

Jorma Länsitalo.<br />

Osallistu www.storaensometsa.fi -nettisivujen Tietovisaan.<br />

Visan löydät esimerkiksi sivujen Puukauppa-osiosta. Vastausaika<br />

päättyy 21.6.2010. Oikeat vastaukset kysymyksiin<br />

löytyvät verkkosivuilta. Oikein vastanneiden kesken<br />

arvotaan <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> -lehden kahden hengen lukijamatka<br />

Itävaltaan (arvo 2 700 euroa).<br />

19 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

Juha Ilkka<br />

Murkkuja,<br />

auts!!!<br />

<strong>Metsä</strong>polulla ärhäkkäästi koipeen<br />

tarttuva muurahainen ei tunnu<br />

kiinnostavalta olennolta, mutta<br />

nuo vekkulit ahertajat ovat mielenkiintoisempia<br />

kuin äkkipäätä<br />

voisi kuvitella. Me ihmisetkin<br />

voimme ottaa niistä oppia.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 20 20

Seuraa ja ihmettele muurahaisten<br />

menoa metsässä. Muurahaiset<br />

ovat vähän niin kuin ihmiset:<br />

Aggressiivisia ja sotaisia vieraita<br />

tungettelijoita kohtaan. Oman lajinsa<br />

keskuudessa muurahaiset käyttäytyvät<br />

kuitenkin paljon fi ksummin kuin ihmiset<br />

omassa yhteisössään. Työtä tehdään<br />

yhdessä. Jos jossain kohdassa muurahaisyhteiskuntaa<br />

homma ei pelaa, yksilöt<br />

järjestävät työnsä uudelleen ja taas<br />

asiat rullaavat.<br />

Muurahaisilla ei ole pomoja<br />

Evoluutiobiologi, professori Lotta Sundström<br />

Helsingin yliopistosta on tutkinut<br />

muurahaisia 1980-luvun alusta lähtien.<br />

Hän sanoo jo muinaisten kulttuurien<br />

käyttäneen muurahaisia esikuvanaan.<br />

Raamatussakin käsketään menemään<br />

muurahaisten luo ja ottamaan opiksi<br />

niiden aherruksesta.<br />

”Ihmisten hierarkisessa yhteiskunnassa<br />

on johtajat, jotka määräävät mitä<br />

työntekijät tekevät. Muurahaisilla ei<br />

ole pomoja vaan kukin yksilö päättää<br />

tilanteen ja olosuhteiden mukaan itse,<br />

mitä se tekee.”<br />

Sundström kertoo esimerkin. Kekoon<br />

on tulossa ruokaa enemmän kuin sisätyöläiset<br />

ehtivät purkaa ja toimittaa<br />

eteenpäin. Syntyy suma. Ruokaa hakeneet<br />

ulkotyöläiset siirtyvät silloin automaattisesti<br />

auttamaan sisätyöläisiä,<br />

kunnes suma purkautuu ja ruuanhankinta<br />

voi taas jatkua.<br />

Muurahaisten työnjako on normaalisti<br />

se, että vastakuoriutuneet muurahaistyöläiset<br />

työskentelevät ensin pesän<br />

sisällä. Ne hoitavat kuningatarta, munia<br />

tai koteloita. Vähän vanhempina,<br />

noin 40 vuorokauden ikäisinä, työläiset<br />

siirtyvät ulkohommiin, ruuanhankintaan,<br />

pesänvartiointiin, kirvo-<br />

�<br />

�<br />

�<br />

�<br />

�<br />

�<br />

�<br />

�<br />

Muurahaiset<br />

Suomessa on noin 60 eri muurahaislajia, joista Formica-sukuun kuuluu<br />

noin 15 lajia. Niitä ovat mm. metsissämme elävät erilaiset kekomuurahaiset<br />

ja mustamuurahaiset. <strong>Metsä</strong>ssä elää myös esimerkiksi<br />

hevosmuurahaisia ja viholaisia.<br />

Keko rakennetaan havunneulasista ja oksanpätkistä. Keon lämpötilaa<br />

säädellään ilmastointiaukkoja avaamalla ja sulkemalla.<br />

Pääravintona kirvat ja muurahaisten kirvoista ”lypsämä” kirvahunaja.<br />

Syövät myös metsätuholaisten toukkia.<br />

Keko herää eloon huhtikuussa. Kuningatar munii lajista riippuen<br />

50-300 munaa päivässä. Munasta kehittyy toukka, joka koteloituu<br />

ja siitä kuoriutuu uusi muurahainen (työläinen, koiras tai uusi kuningatar).<br />

Koiraat lähtevät häälennolle touko-kesäkuussa paritellakseen<br />

uusien siivellisten kuningattarien kanssa.<br />

Työmuurahainen elää vuodesta kahteen vuotta. Koiras vain<br />

3-4 viikkoa. Kuningatar 10-20 vuotta.<br />

Kuningatar ja koiras ovat 9-11 mm, työläiset 4-9 mm.<br />

Pesä perustetaan usein kantoon, joka jää keon sisään. Keon etelänpuoleinen<br />

sivu on useimmiten pohjoispuolta loivempi.<br />

Muurahainen suunnistaa metsässä hajujen ja maastomerkkien<br />

perusteella.<br />

jen hoitoon jne..<br />

Yhden tai usean pesän<br />

yhteiskuntia<br />

<strong>Metsä</strong>ssä kekoja rakentavat muurahaiset<br />

ovat Formica-sukuun kuuluvia kekomuurahaisia.<br />

Niiden lisäksi voit tavata<br />

metsässä esimerkiksi hevosmuurahaisia<br />

tai viholaisia.<br />

Vanhassa metsässä asuvat muurahaiset<br />

ovat yleensä eri lajia kuin nuoren<br />

metsän muurahaiset. Sulkeutuneen, vähintään<br />

40-vuotiaan metsän isot keot<br />

ovat yleensä kalju- tai tupsukekomuurahaisten<br />

koteja. Aukeilla paikoilla, kuten<br />

hakkuuaukeilla viihtyvät muun muassa<br />

mustamuurahaiset ja loviniskamuurahaiset.<br />

Eri lajin muurahaiset eivät ole<br />

kavereita keskenään. Samoin saman<br />

lajin muurahaiset perustavat<br />

omia yhteiskuntiaan,<br />

jolloin toiseen yhteiskuntaan kuuluvat<br />

lajitoverit joutuvat tavatessaan keskenään<br />

kahnauksiin.<br />

Voit tehdä testin: Ota muurahainen<br />

yhdestä pesästä ja vie se lähistöllä olevaan<br />

toiseen kekoon. Jos muurahaiset<br />

alkavat tappelemaan keskenään, ovat ne<br />

eri yhteiskunnan muurahaisia.<br />

Joillakin muurahaislajeilla voi samaan<br />

yhteiskuntaan kuulua satoja pesiä.<br />

Tavallisesti vanhan metsän suuret<br />

pesät kuuluvat useamman keon yhteiskuntaan.<br />

Sen sijaan metsien laidoilla<br />

olevat keot ovat useimmiten yhden keon<br />

yhteiskuntia.<br />

Viestintää hajujen avulla<br />

Muurahaiskeossa elää työläisiä ja yksi<br />

tai useampi kuningatar. Kekomuurahaisilla<br />

voi samassa keossa olla jopa useita<br />

satoja kuningattaria. Koiraat eli lentomuurahaiset<br />

ovat hyvin lyhytikäisiä.<br />

Ne elävät vain paritellakseen uusien siivellisten<br />

kuningattarien kanssa. Koiraiden<br />

elinikä onkin<br />

vain 3-4<br />

viikkoa.<br />

21 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

Juha Ilkka<br />

Kuningatar tai kuningattaret talvehtivat pesän routarajan alapuolella olevissa osissa. Kesällä<br />

kuningatarkin siirtyy ylemmäs itse kekoon. Keon loivempi sivu osoittaa useimmiten<br />

etelään päin ja jyrkempi sivu pohjoiseen.<br />

Työläiset ovat lisääntymiskyvyttömiä<br />

naaraita, jotka elävät vuodesta kahteen<br />

vuotta. Kuningatar, jonka tehtävä<br />

on jälkeläisten tuottaminen, elää jopa<br />

10-20 vuotta.<br />

Muurahaiset viestivät hajujen avulla.<br />

Hajuja voi olla useita satoja, joilla kullakin<br />

on oma merkitys. Sundströmin<br />

mukaan osa hajuista kulkee ilman välityksellä,<br />

osa koskettamalla. Esimerkiksi<br />

pesässä oleva kuningatar tiedottaa olemassa<br />

olostaan pesän ulkopuolella oleville<br />

työläisille kosketuksessa leviävän<br />

kemiallisen viestiketjun avulla.<br />

Jos sohaiset pesää kepillä, ruiskuttavat<br />

muurahaiset vihollista kohti kitkeränhajuista<br />

muurahaishappoa. Hapon<br />

tarkoitus on lamaannuttaa vihollinen,<br />

mutta haju hälyttää paikalle myös muita<br />

muurahaisia pesää puolustamaan.<br />

Muurahaisten ja kirvojen<br />

yhteiselo<br />

Muurahaisten pääravinto on kirvojen<br />

erittämä kirvahunaja ja kirvat itse. Muurahaiset<br />

kuljettavat vastapalveluksena<br />

kirvoja uusiin ravintopuihin ja suojelevat<br />

niitä niiden vihollisilta.<br />

Muurahaiset suunnistavat keon ja<br />

ravintopuiden välillä seuraamalla hajujälkiä<br />

sekä navigoimalla kolmiulot-<br />

teisesti eri maastomerkkien avulla. Sama<br />

työläinen käy samassa puussa ja sen<br />

samalla oksalla ravinnonhaussa. Pesän<br />

sisällä muurahaiset suunnistavat magneettikenttien<br />

avulla.<br />

<strong>Metsä</strong>ntutkimuslaitoksen tutkija Jouni<br />

Kilpeläisen mukaan muurahaisista<br />

on sekä hyötyä että haittaa puille. Kekojen<br />

alle kertyy runsaasti ravinteita, joista<br />

kekojen lähellä kasvavat puut hyötyvät.<br />

Toisaalta puusta yhteyttämistuotteita<br />

imevät kirvat aiheuttavat kasvutappiota.<br />

Muurahaiset syövät myös puille<br />

tuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Esimerkiksi<br />

Lapissa huomattiin tunturimittarituhojen<br />

yhteydessä, että tuhot olivat<br />

kekojen lähellä vähäisemmät kuin kauempana<br />

keoista.<br />

”Kekojen vaikutus puiden kasvuun<br />

on hehtaaritasolla pieni, sillä puista vain<br />

pari prosenttia on kekojen vaikutuspiirissä.<br />

Yksittäisessä puussa kirvojen ja<br />

muurahaisten yhteiselo aiheuttaa noin<br />

seitsemän prosentin tappion vuotuiseen<br />

paksuuskasvuun”, itäsuomalaisen,<br />

30-vuotiaan kuusikon kasvua tutkinut<br />

Kilpeläinen sanoo.<br />

Saman yhteiskunnan keoilla<br />

oma reviirinsä<br />

Keolla tai samaan yhteiskuntaan kuu-<br />

Keon pinnalla vedenpitävä<br />

neulaskerros<br />

Koteloita<br />

Munia<br />

Kuningatar/<br />

kuningattaria<br />

luvilla keoilla on omat reviirinsä. Keskikokoinen<br />

keko tarvitsee ruuanhankintaan,<br />

puiden koosta riippuen 20-40<br />

puuta. Kun metsä hakataan aukeaksi,<br />

riippuu aukon suuruudesta, miten kekomuurahaisten<br />

pesien käy.<br />

Kilpeläisen ja Sundströmin mukaan<br />

isoja puita tulisi olla vähintään 20-30<br />

metrin päässä keosta, silloin kekomuurahaiset<br />

voivat selvitä myös hakkuuaukolla.<br />

Muutoin pesä kuolee muutamassa<br />

vuodessa ruuan puutteeseen. Pesät eivät<br />

jää kuitenkaan tyhjilleen, sillä tilalle<br />

tulee mustamuurahaisia. Kun metsä<br />

varttuu, ajavat kekomuurahaiset jälleen<br />

muut lajit pois pesistä ja kierto jatkuu.<br />

Sundström sanoo mustamuurahaisten<br />

olevan itse asiassa kiertokulun ehdoton<br />

edellytys. Kekomuurahaiset eivät<br />

itse aloita pesän tekoa. Ne tarvitsevat aina<br />

valmiin pesäaihion, johon kekomuurahaiskuningatar<br />

muuttaa loisimaan. Se<br />

naamioituu hajultaan mustamuurahaiseksi,<br />

jolloin mustamuurahaistyöläiset<br />

ruokkivat sitä. Niiden oma kuningatar<br />

kuolee ja tilalle syntyy koko ajan uusia<br />

kekomuurahaisia. Lopulta pesässä ei ole<br />

enää muita kuin kekomuurahaisia.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 22 22

Pörssisäätiön toimitusjohtaja<br />

Sari Lounasmeri:<br />

Osakesäästäminen<br />

tutuksi<br />

koko<br />

kansalle<br />

Pörssisäätiön tuore<br />

toimitusjohtaja Sari<br />

Lounasmeri toivoo, että<br />

pörssiosakkeisiin sijoittamisesta<br />

tulisi nykyistä<br />

useamman suomalaisen<br />

säästämismuoto.<br />

23 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

Noin 770 000 henkilöä eli<br />

suurin piirtein joka kymmenes<br />

suomalainen omistaa<br />

pörssiosakkeita. Luku ei<br />

vielä päätä huimaa, vaikka määrä onkin<br />

viimeisen vuoden aikana lähtenyt<br />

selvään kasvuun.<br />

”Oli yhteiskunnallisestikin tärkeää,<br />

että kotitaloudet sijoittivat osakkeisiin<br />

vuosi sitten keväällä, jolloin suuret kansainväliset<br />

sijoittajat vetäytyivät äärialueilta,<br />

kuten Suomesta. Se loivensi muutenkin<br />

muita pörssejä jyrkempää kurssipudotustamme”,<br />

osakesäästämistä edistävän<br />

Pörssisäätiön Sari Lounasmeri toteaa.<br />

Ja tänään voi sanoa, että osakkeisiin<br />

tuolloin sijoittaneet, sijoittivat hyvään<br />

aikaan.<br />

Osaketuotto ollut muita<br />

parempi<br />

Miksi pörssiosakkeisiin kannattaisi sijoittaa?<br />

Eikö se ole vaikeaa ja vain varakkaiden<br />

hupia? ”Pörssiosakkeet ovat<br />

Helsingin pörssissä vuosina 1912-2007<br />

antaneet keskimäärin kymmenen prosentin<br />

reaalisen vuosituoton. Se on erittäin<br />

hyvä muihin sijoitusmuotoihin verrattuna.<br />

Eikä ole syytä epäillä, etteikö<br />

pörssisijoittaminen olisi jatkossakin pitkällä<br />

tähtäyksellä kannattavaa”, Lounasmeri<br />

vastaa.<br />

Lounasmeren mielestä, jos selviää<br />

metsänomistamiseen liittyvistä asioista,<br />

selviää myös osakesäästämisestä.<br />

Osakkeiden osto ja myynti ovat nykyisin<br />

helppoa netin kautta. Osingot tu-<br />

levat verottomana pankkitilille ja osakesalkkua<br />

ylläpitävä rahoituslaitos toimittaa<br />

kerran vuodessa verottajaa varten<br />

yhteenvedon osinkotuotoista sekä<br />

myyntivoitoista ja -tappioista.<br />

”Kaikilla on ihan samanlaiset mahdollisuudet<br />

ryhtyä pörssisijoittajaksi,<br />

sillä kukaan ei tiedä tulevaisuutta - eivät<br />

edes pörssigurut”, Lounasmeri kannustaa.<br />

Joko juna jätti<br />

osakesäästäjän?<br />

Sari Lounasmeri on tyytyväinen, sillä Pörssisäätiön järjestämiin<br />

iltoihin on viime aikoina tullut myös nuoria ja naisia, vaikka<br />

tyypillinen osakesijoittaja onkin edelleen yli 50-vuotias, korkeasti<br />

koulutettu mies.<br />

Viime vuoden keväästä lähtien pörssikurssit<br />

ovat nousseet voimakkaasti, useiden<br />

yritysten osakkeet yli 100 ja osan<br />

jopa yli 300 prosenttia. Onko nyt jo liian<br />

myöhäistä aloittaa osakesijoittaminen?<br />

Lounasmeren mielestä lähes tulkoon<br />

aina on oikea hetki aloittaa. Hajauttamista<br />

kannattaa tosin harjoittaa myös<br />

ajallisesti. Varojaan voi sijoittaa osakkeisiin<br />

pikku hiljaa pidemmän ajanjakson<br />

kuluessa, jolloin väärän ajankohdan<br />

riski pienenee.<br />

”Missä kohtaa pörssissä milloinkin<br />

mennään, on vaikea hahmottaa juuri<br />

sillä hetkellä. On hirveän hankala ennustaa<br />

mitä lyhyellä tähtäyksellä tapahtuu.<br />

Tämän hetken arvio osakkeiden<br />

keskipitkän tähtäyksen reaalituotosta<br />

on kuitenkin 6-8 prosenttia vuodessa”,<br />

Lounasmeri sanoo.<br />

Ajallisen hajauttamisen lisäksi osakesalkku<br />

on syytä hajauttaa ostamalla<br />

useita eri yhtiöitä eri toimialoilta. Aloit-<br />

taa voi ostamalla ensin yhden yhtiön<br />

osaketta ja kartuttamalla salkkua myöhemmin<br />

muilla yhtiöillä.<br />

”Ei ole mitään järkeä omistaa kymmenien<br />

eri yhtiöiden osakkeita. Minusta<br />

viisi riittää alussa ja myöhemmin ehkä<br />

kymmenen. Silloin muistaa itsekin<br />

mitä omistaa ja pystyy seuraamaan näiden<br />

yhtiöiden kehitystä. Kulujen takia<br />

ostotoimeksiannon minimikoko per yhtiö<br />

olisi hyvä olla vähintään 500 euroa”,<br />

Lounasmeri neuvoo.<br />

Noudata omaa<br />

sijoitusstrategiaasi<br />

Kenelle osakesijoittaminen sopii? Vaatiiko<br />

se erityisiä ominaisuuksia, kuten<br />

”lehmän hermoja”? Lounasmeren mie-<br />

Kotitalouksien<br />

rahoitusvarallisuuden<br />

jakautuminen<br />

talletukset<br />

vakuutukset<br />

osakkeet<br />

rahastot<br />

joukkovelkakirjalainat<br />

käteinen<br />

”60-kymppinen metsänomistaja ei ole liian vanha osakesäästäjäksi.<br />

Osa varoista kannattaa kuitenkin pitää hyvätuottoisilla korkotileillä,<br />

kuten esimerkiksi <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n SE Tähtitilillä.”<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 24 24<br />

15 %<br />

8<br />

27 %<br />

45 %<br />

2 %<br />

3 %

lestä olisi hyvä päättää, onko osakesijoittajana<br />

pitkällä, 5-10 vuoden tähtäyksellä<br />

vai hoitaako salkkua aktiivisijoittajan<br />

ottein. Ja tiedostaa myös se,<br />

kestääkö kurssiheilahteluja hermostumatta.<br />

”Jos on liikkeellä osta ja unohda -periaatteella,<br />

ei silloin pidä ottaa aktiivisijoittajan<br />

murheita seuraamalla päivittäisiä<br />

kurssinousuja ja -laskuja. Olisi hyvä<br />

määritellä itselleen sijoitusstrategia<br />

ja ns. turvarajat eli minkälaisella kurssitasolla<br />

tekee toimenpiteitä: milloin<br />

olen valmis myymään ja milloin ostamaan”,<br />

Lounasmeri neuvoo.<br />

Osakkeista luopuminen, esimerkiksi<br />

keittiöremonttia suunnitellessa, tulisi<br />

ajoittaa sekin pitkällä tähtäyksellä. Pörssin<br />

kehitystä on syytä seurata vuosi tai<br />

puoli vuotta ennen rahantarvetta. Silloin<br />

osakkeiden myynnin voi ajoittaa<br />

sen hetken parhaaseen ajankohtaan.<br />

Osingonmaksaja vaiko<br />

kasvuyhtiö<br />

Sijoittaja joutuu tekemään monia valintoja:<br />

Suuri vai pienempi yhtiö; hyvä<br />

osingonmaksaja vaiko potentiaalinen<br />

kurssinousija; kotimainen vaiko<br />

ulkomainen yhtiö; laina- vaiko omalla<br />

rahalla jne...<br />

Ainakin aloittelijan on helpointa seurata<br />

kotimaisten suurten yhtiöiden kehittymistä.<br />

Niistä saa tietoa lehdistä<br />

ja netistä. Samoin osingonmaksukyky<br />

on helppo kriteeri ja se kertoo yhtiön<br />

kannattavuudesta. Suurimmat suoma-<br />

laisyritykset ovat sinällään kansainvälisiä,<br />

joten hajautus eri markkina-alueille<br />

toteutuu jo sitä kautta.<br />

”Pitkän tähtäyksen sijoittajalle hyvästä<br />

osingonmaksajasta on iloa vuotuisena<br />

tulonlähteenä. Pieniä yrityksiä ja<br />

kasvuyrityksiä, joiden tuotto perustuu<br />

osakekurssin tulevaisuuden nousuodotuksiin,<br />

kannattaa ottaa salkkuun ainakin<br />

mausteeksi. Periaatteessa suosittelen<br />

osakkeisiin sijoitettavan ns. kärsivällistä<br />

rahaa, joka voi olla sidottuna pitkänkin<br />

aikaa”, Lounasmeri neuvoo.<br />

Pienten yritysten kohdalla on etukäteen<br />

syytä selvittää tai seurata, miten<br />

vilkkaasti kyseisellä osakkeella käydään<br />

pörssikauppaa. Vähäinen vaihto<br />

voi tuottaa ongelmia osakkeita myytäessä.<br />

”Huonojen osakekauppojen realisointia eli tappioiden ottamista ei kannata<br />

pelätä. Veroteknisesti ajatellen on viisasta myydä jotain tappiolla, jos myös<br />

voittoja kertyy ja keventää siten voittojen verotusta.”<br />

� Vuonna 1985 perustettu, puolueeton yhteisö.<br />

� Rahoittaa toimintansa Pörssitalo Oy:n vuokratuloilla.<br />

� Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen.<br />

� Ajaa sekä piensijoittajan että koko arvopaperimarkkinoiden etuja.<br />

� Omaa julkaisu-, tutkimus- ja koulutustoimintaa. Järjestää erilaisia<br />

tilaisuuksia ja tapahtumia.<br />

�<br />

�<br />

Pörssisäätiö<br />

Pyrkii luomaan yrityksille hyvät edellytykset hankkia pääomaa osakemarkkinoilta.<br />

Pyrkii vaikuttamaan siihen, että sijoitustoiminnan verotukselliset ja<br />

lainsäädännölliset edellytykset ovat kohtuulliset.<br />

Hajauta eri omaisuusmuotoihin<br />

Lounasmeren mielestä on hyvä hajauttaa<br />

varallisuutensa erilaisiin omaisuusmuotoihin:<br />

metsään, kiinteistöihin,<br />

osakkeisiin ja korkotuotteisiin.<br />

Hän tutustui myös <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n metsänomistajille<br />

tarjoamaan SE Tähtitiliin<br />

ja pitää sitä erittäin hyvänä ja joustavana<br />

sijoituskohteena. Tilin korko on tällä<br />

hetkellä 5 prosenttia.<br />

”Tilin tuotto näyttää hyvältä. Se antaa<br />

myös aikaa miettiä, jos esimerkiksi<br />

haluaa sijoittaa osan varoista vähitellen<br />

osakkeisiin. Se sopii myös sellaiselle, jolla<br />

on jonkin ajan kuluttua tiedossa rahankäyttökohde”,<br />

Lounasmeri sanoo.<br />

”Kun osakesijoittamisessa on liikkeellä monen vuoden<br />

tähtäimellä, ei kannata stressata itseään päivittäisillä<br />

kurssivaihteluilla.”<br />

25 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

Porvoossa sijaitseva entinen Tolkkisten<br />

saha on muuttunut vireäksi<br />

yrityspuistoksi. Augustinrannassa<br />

aloittivat ensimmäisinä<br />

toimintansa Port of Tolkkinen ja<br />

Porvoon Telakka Oy. Tehdasalueen<br />

vanhalle, jo aikoja sitten käytöstä<br />

pois jääneelle sellutehtaalle kaavaillaan<br />

sillekin uutta ilmettä yhteistyössä<br />

Porvoon museon kanssa.<br />

Port of Tolkkinen on satama- ja<br />

varastointipalveluja tarjoava uusi<br />

yritys. Tavoite on, että Tolkkisten<br />

kautta tulee ensi vuonna kulkemaan<br />

jo noin sata laivaa. Täydessä<br />

käytössä laivojen määrä nousee<br />

kahteen sataan.<br />

”Helsingin alueella oli selvä tarve<br />

bulkkituotteiden tuonti- ja vientisatamalle.<br />

Tolkkisten kautta kulkee<br />

maailmalle todennäköisesti viljaa,<br />

pellettejä ja ehkä sahatavaraa.<br />

Suomeen tulee esimerkiksi biopolttoaineita<br />

Baltian maista ja Venäjältä”,<br />

Port of Tolkkisen suurimman<br />

osakkaan Prima Shippingin<br />

toimitusjohtaja Christian Grön-<br />

<strong>Metsä</strong>tehtaiden<br />

uusi elämä<br />

<strong>Metsä</strong>teollisuuden tuotteiden valmistus loppui <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n Kemijärven, Summan ja Tolkkisten tehtailla<br />

noin kaksi vuotta sitten. Elämä kuitenkin jatkuu ja uusi<br />

toiminta on lähtenyt käyntiin vanhoilla laitoksilla.<br />

Ennen<br />

Tolkkinen<br />

qvist kertoo.<br />

Porvoon Telakka Oy tähtää pienten<br />

laivojen ja suurten veneiden<br />

sekä vapaa-ajan puolella lähinnä<br />

suurten huvijahtien korjaus-, huolto-<br />

ja talvisäilytyspalveluihin. Toisen<br />

osakkaan Jukka Jaatisen mukaan<br />

yhtiö palvelee mm. merivoimien<br />

kevyempää kalustoa, merivartiostoa<br />

ja Suomenlahden alueella<br />

purjehtivaa lähes sadan vesibussin<br />

laivastoa. ”Seuraamme tarkasti<br />

myös Pietarin aluetta, jossa vastaavanlaista<br />

palvelua ei ole vapaa-ajan<br />

puolella tarjolla”, Jaatinen sanoo.<br />

Tolkkisen yhtiöt työllistävät alkuvaiheessa<br />

noin 40 henkeä. Muutaman<br />

vuoden kuluessa alueen ennakoidaan<br />

työllistävän jo lähemmäs<br />

sata henkeä.<br />

Sahatavaran valmistuksen loputtua<br />

aloitti Tolkkisissa satama- ja varastointipalveluja<br />

tarjoava Port of Tolkkinen ja erilaisten<br />

alusten korjaus-, huolto- ja säilytyspalveluja tarjoava<br />

Porvoon Telakka Oy.<br />

Kemijärvi<br />

Arktos Group aloittaa Kemijärven<br />

entisellä sellutehtaalla konepaja-<br />

ja sahaustuotannon. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

on mukana toiminnassa vajaan viidenneksen<br />

omistusosuudella.<br />

Konepaja on jo täydessä vauhdissa.<br />

Tällä hetkellä lähinnä yhtiön<br />

omia, Kemijärven asennustarpeita<br />

palveleva konepaja työllistää<br />

60 henkeä. Jatkossa henkilöstötarve<br />

on noin 20 henkeä. Toimitusjohtaja<br />

Juhani Kukkonen uskoo muun muassa<br />

Pohjois-Suomen kaivoshankkeiden<br />

poikivan töitä Arktosille.<br />

Kesällä käynnistyvä 60 000-<br />

70 000 kuutiometrin saha on koe-<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 26 26

Summa<br />

Internet-palveluja tarjoavasta<br />

amerikkalaisesta jättiyhtiö Googlesta<br />

tuli Summan paperitehdasalueen<br />

pääomistaja runsas vuosi sitten.<br />

Kaupan jälkeen Google siirsi<br />

osan tehdasalueesta Haminan kaupungin<br />

omistukseen. Kevään aikana<br />

on tehdasalueen uudemmassa<br />

hallissa tehty purku- ja rakennustöitä.<br />

Väliseiniä on purettu ja kaksikerroksinen<br />

rakennus muuttuu 3kerroksiseksi<br />

vastaanottamaan syksyn<br />

mittaan useita tuhansia tietokonepalvelimia.<br />

”Halli tulee täyteen isoja palvelimia.<br />

Laitteiden koekäyttö alkaa<br />

loppusyksystä. Täyteen käyntiin<br />

päästään vuoden vaihteen tienoilla”,<br />

Googlen Suomen tiedottamisesta<br />

vastaava Timo Nurmi Taitomylly<br />

Oy:stä kertoo.<br />

Googlen omistuksessa on myös<br />

Alvar Aallon suunnittelema, 1950-<br />

ajovaiheessa. Jatkojalostus eli liimapalkkituotanto,<br />

johon menee sahan<br />

tuotannosta noin kolme neljäsosaa,<br />

alkaa vuoden päästä keväällä.<br />

”<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> toimittaa meille mänty-<br />

ja kuusitukit. Täydessä tuotan- tan<br />

nossa tukkitarve on 150 000 kuutiometriä<br />

vuodessa. Otamme vas-vastaan latvaläpimitaltaan 8-30<br />

senttimetrin kokoisia tukkeja”,<br />

Kukkonen kertoo.<br />

Arktosin tuotanto tulee<br />

Kukkosen arvion mukaan työllistämään<br />

Kemijärvellä parin<br />

vuoden sisään 60-100 henkeä.<br />

luvun puolivälissä rakennettu tehdashalli.<br />

Sen käytöstä ei ole vielä<br />

suunnitelmia.<br />

Nurmen mukaan Google valitsi<br />

Suomen ja Summan palvelinkeskuksensa<br />

sijaintipaikaksi mm.<br />

siksi, että sijainti meren rannalla<br />

mahdollistaa merivesijäähdytyksen<br />

käytön. Maaperän ja poliittisten<br />

olojen vakaus sekä osaava työvoima<br />

painoivat myös vaakakupissa<br />

200 miljoonan euron investointipäätöstä<br />

tehtäessä.<br />

”Suomalaisten tietoja tulee olemaan<br />

Summan palvelimilla. Palvelimet<br />

eivät tallenna tietoa kui-<br />

Ennen<br />

Ennen<br />

tenkaan alueellisesti. Turvallisuussyistä<br />

sama tieto voi olla useammassa<br />

eri paikassa ja sitä siirretään<br />

koko ajan paikasta toiseen”, Nurmi<br />

toteaa.<br />

Googlen välitön työllistävä vaikutus<br />

tulee Haminassa olemaan<br />

kaikkiaan noin 50 henkilötyövuotta.<br />

Arktos Groupin Kemijärven sahan ensimmäiset<br />

jatkojalosteet, liimapalkit,<br />

valmistuvat suunnitelmien mukaan<br />

ensi vuoden keväällä. Perussahatavaran<br />

sahaus alkaa jo tänä kesänä.<br />

27 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

Hoitamaton taimikko on<br />

kallis taimikko<br />

Hoitamattomassa taimikossa voi helposti menettää<br />

sen tuhat euroa, jonka sijoitti taimikon perustamiseen.<br />

Riski on suurin reheväpohjaisilla, voimakkaasti<br />

heinittyvillä ja vesakoituvilla mailla.<br />

Taimikon varhaishoidon tärkeydestä<br />

puhutaan paljon, mutta<br />

ei ilmeisesti tarpeeksi. Monet<br />

taimikot riutuvat oman<br />

onnensa nojassa ensimmäiset kymmenen,<br />

jopa kaksikymmentä vuotta.<br />

”Varhaishoidon laiminlyönti johtaa<br />

rehevillä mailla siihen, että taimikon<br />

perustamiseen käytetyt rahat valuvat<br />

osittain hukkaan”, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

metsuri Pasi Parviainen Ruokolahdelta<br />

sanoo.<br />

”Karkeasti ottaen voi arvioida, että<br />

menetys on tonni hehtaaria kohti<br />

eli uudistamiskulujen verran”, Parviainen<br />

yleistää.<br />

Varhaishoidon<br />

ansiosta tämä<br />

kuusen taimikko<br />

pärjää kilpailussa<br />

vesakon<br />

kanssa.<br />

Aukkoja ja hentoja taimia<br />

Heinien ja vesakon kanssa ensimmäiset<br />

elinvuotensa kamppailevat taimikot<br />

jäävät aukkoisiksi ja harvoiksi. Hoitamattomasta<br />

kuusi- ja mäntytaimikosta<br />

kasvaa lähes poikkeuksetta - karuimpia<br />

maita lukuun ottamatta - lehtipuuvaltainen<br />

vesakko. Koivikko ränsistyy<br />

havupuustoakin nopeammin arvottomaksi<br />

pusikoksi.<br />

Varhaisperattu ja oikeaan aikaan riittävän<br />

voimakkaasti harvennettu taimikko<br />

tuottaa puuta jo ensiharvennusvaiheessa<br />

yleensä tuplaten, jopa kolme kertaa<br />

enemmän kuin hoitamaton metsä.<br />

Taimikon hoitamattomuus näkyy hyvin<br />

viereisen kuvan taimikossa. Puusto on<br />

yhtä lehtipuupusikkoa.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 28 28

<strong>Metsä</strong>keskuksilla<br />

varhaishoitokampanja<br />

<strong>Metsä</strong>keskukset käynnistivät<br />

kampanjan, jonka tavoitteena on<br />

lisätä metsänomistajien tietoutta<br />

taimikon varhaishoidon vaikutuksesta<br />

koko metsän kiertoaikaan.<br />

Kampanjaan liittyy kilpailu, jossa<br />

varhaishoitoa tehneiden tai teettäneiden<br />

metsänomistajien kesken<br />

arvotaan kaksi raivaussahaa ja kymmenen<br />

vesuria jokaisessa metsäkeskuksessa.<br />

”Varhaishoito on taimikon kasvatuksen<br />

tärkein vaihe. Sillä varmistetaan<br />

alueelle hyvälaatuinen<br />

taimikko”, toteaa luonnonhoidonneuvoja<br />

Maarit Partanen <strong>Metsä</strong>keskus<br />

Kaakkois-Suomesta.<br />

Partanen korostaa, että ei pidä<br />

jäädä odottamaan sitä vaihetta, että<br />

taimikonhoitotyölle saa Kemeratuen.<br />

Usein käy niin, että heinä ja<br />

vesakko ovat ehtineet siihen mennessä<br />

tuhoja merkittävän osan kasvatettaviksi<br />

aiotuista taimista.<br />

Kilpailuun helppo osallistua<br />

<strong>Metsä</strong>keskusten kilpailuun on helppo<br />

osallistua. Edellytyksenä oleva<br />

vähintään 0,5 hehtaaria<br />

taimikon heinäystä ei vaadi paljoa<br />

osaamista ja paneutumista.<br />

Kilpailukuponkeja saa metsäkeskuksista.<br />

Kupongin voi täyttää<br />

myös netissä osoitteessa: www.metsakeskus.fi<br />

/varhaishoitokilpailu.<br />

Kupongit tulee palauttaa lokakuun<br />

loppuun mennessä.<br />

29 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

Saanto kasvaa helposti 20-30<br />

kuutiosta 50-60 kuutiometriin<br />

hehtaarilla.<br />

Heinäys alusta<br />

lähtien<br />

Parviainen suosittelee, että tai-<br />

mikko käydään tarkistamassa a<br />

ensimmäisen kerran jo uudistaamisen jälkeisen vuoden syksylllä.<br />

Silloin ei todennäköisesti ole le<br />

vielä suurta heinäystarvetta. Eniniten heinäyshommia riittää yleensä<br />

toisena, kolmantena ja joskus vielä<br />

myöhempinäkin vuosina.<br />

Heinäykseen on monta konstia. Parviainen<br />

neuvoo niittämään heinät esimerkiksi<br />

lyhytteräisellä viikatteella.<br />

”Ensimmäinen heinäys on keskikesällä<br />

ja toinen loppusyksystä, kun heinä on<br />

lopettanut kasvunsa. Jokaista kortta ei<br />

tarvitse poistaa. Riittää, kun tiheimmät<br />

paikat käy läpi”, Parviainen sanoo.<br />

Toinen konsti on polkea heinät syksyllä<br />

yksinkertaisesti jalalla kumoon.<br />

Tärkeintä on huolehtia, että pystyyn ei<br />

jää heinikkoa tai vadelman varsia, jotka<br />

voivat lumen painosta kaatua taimien<br />

päälle. Jos näin on kuitenkin käynyt,<br />

voi taimet vapauttaa heinien alta vielä<br />

keväälläkin.<br />

Varhaisperkaus metrin<br />

pituudessa<br />

Vesakko alkaa haitata taimien kasvua<br />

keskimäärin jo viidentenä kasvukautena.<br />

Havupuun taimet ovat silloin noin<br />

metrin mittaisia, mutta ympäröivä vesakko<br />

huomattavasti pitempää. Taimikko<br />

pitäisi ehdottomasti jo tässä vaiheessa<br />

perata kasvua haittaavasta vesakosta.<br />

Parviaisen mukaan varhaisperkauksessa<br />

ei tarvitse kuitenkaan poistaa kaikkea<br />

vesakkoa. Riittää, kun kasvatettavien<br />

taimien latvuksille raivataan tilaa niin,<br />

että vesakko ei varjosta taimia ja oksat<br />

eivät piiskaa latvoja rikki.<br />

Sen lisäksi, että varhaisperkauksesta<br />

on huomattavaa hyötyä kasvatettavalle<br />

taimikolle, sillä saadaan säästöjä varsinaisessa<br />

taimikonhoidossa. Peratussa<br />

taimikossa on poistettavaa puustoa vähemmän<br />

ja ohuempaa kuin perkaamattomassa<br />

taimikossa.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lta metsuri<br />

taimikonhoitoon<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tarjoaa metsuripalveluja<br />

yhteistyötiloilleen. Parviaisen mukaan<br />

metsuri on mahdollista palkata jo taimikon<br />

varhaishoitoon, mutta yleensä<br />

metsänomistaja tekee sen oman perheen<br />

voimin.<br />

Metsuri palkataan töihin yleensä silloin,<br />

kun taimikko on ylittänyt neljän<br />

metrin pituuden. Taimikko harvennetaan<br />

silloin sellaiseen kuntoon, että metsänomistaja<br />

saa työlle valtion maksaman<br />

Kemera-tuen.<br />

Tilatessaan metsurin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lta<br />

metsänomistaja tietää jo ennakkoon<br />

Pieni viikate on mukavan<br />

kevyt ja näppärä työväline<br />

taimikon heinäyksessä, Pasi<br />

Parviainen näyttää.<br />

työstä aiheutuvat kustannukset, sillä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> laatii kohteelle ennakkoon<br />

kustannusarvion.<br />

”Kemera-tuki ja menojen vähennysoikeus<br />

metsä- ja arvonlisäverotuksesta<br />

alentavat metsänomistajan omakustannusosuutta<br />

huomattavasti”, Parviainen<br />

muistuttaa.<br />

Tässä T taimikon i ik raivaus i on selvästi l i myöhässä. h VVapaana kkasvaneet taimet i ovat yli li 4<br />

metrisiä, pusikossa kasvaneista pienimmät puolimetrisiä, Parviainen toteaa.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 30 30

tuohia NEUVOJA,<br />

Jalostettu siemen<br />

lisää kasvua<br />

Tukkirekan verran enemmän<br />

puuta hehtaarille<br />

Männyn kylvöä suunnittelevan<br />

kannattaa valita<br />

siemeneksi jalostettu siemen.<br />

Viljelykokeiden mukaan jalostettu<br />

siemen parantaa puun<br />

laatua ja lisää kasvua.<br />

Metsikkösiemeneen verrattuna<br />

jalostetulla siemenellä<br />

on saatu 5-10 prosentin lisäkasvu<br />

sekä puun pituuteen<br />

että paksuuteen. Hehtaarilta<br />

arvioidaan saatavan puuta<br />

rekkakuorman verran enemmän.<br />

Kasvun lisäksi jalostuksen<br />

hyöty näkyy myös puun laadussa.<br />

Jalostuksella on saatu<br />

ohuempioksaisia puita ja ok-<br />

OHJEITA, VINKKEJÄ<br />

sakulmat suoremmiksi. Lisäksi<br />

on voitu parantaa runkojen<br />

suoruutta.<br />

Koivun jalostus<br />

pisimmällä<br />

Kuusella jalostus ei ole niin<br />

pitkällä kuin männyllä. Ensimmäiset<br />

tulokset viittaavat<br />

kuitenkin siihen, että jalostuksella<br />

saadaan hyötyjä<br />

myös kuusen viljelyssä.<br />

Rauduskoivulla, jolla jalostus<br />

on edennyt mäntyä ja<br />

Koivun karsinta alkaa<br />

juhannukselta<br />

Paras lomakausi, juhannuksesta<br />

elokuun puoliväliin,<br />

on myös parasta rauduskoivun<br />

karsinta-aikaa.<br />

Jokaista puuta ei kannata<br />

karsia. Karsittaviksi valitaan<br />

suorarunkoiset, terveet puut.<br />

Huonolaatuisista puista ei saa<br />

hyviä karsimallakaan.<br />

Karsittavat oksat eivät saa<br />

olla liian paksuja. Yli kahden<br />

sentin paksuiset oksat eivät<br />

kylesty riittävän nopeasti.<br />

Koivut voi karsia yhdellä<br />

kertaa lopulliseen korkeuteen<br />

tai työn voi tehdä kahdessa<br />

vaiheessa.<br />

Kaksivaiheisessa karsinnassa<br />

puut karsitaan ensimmäisen<br />

kerran alle 10-vuotiaina,<br />

5-7 metrin pituisina.<br />

Silloin oksat karsitaan 2-2,5<br />

metrin korkeuteen. Vähintään<br />

4 metrin korkeuteen<br />

samat puut karsitaan niiden<br />

ollessa noin 15 vuoden<br />

ikäisiä. Karsinnassa<br />

elävää latvusta tulisi jättää<br />

ainakin puolet puun<br />

pituudesta.<br />

Yleensä karsitaan kuivia<br />

oksia, mutta myös<br />

tuoreita oksia voi karsia.<br />

Työ on silloin tehtävä<br />

leikkaamalla kesäaikaan<br />

ja yli 2 sentin<br />

vahvuisia oksia ei leikata.<br />

Oksia ei leikata rungon<br />

suuntaisesti vaan kohtisuoraan<br />

oksan pituusakseliin<br />

nähden niin, että leikkauspinta<br />

on mahdollisimman<br />

pieni.<br />

Oikea leikkauskohta<br />

on pari milliä koivulle<br />

tyypillisen oksankauluksen<br />

yläpuolelta oksankaulusta<br />

rikkomatta.<br />

Matalalla olevien oksien<br />

leikkaus onnistuu parhaiten<br />

kuusta pidemmälle, on koeolosuhteissa<br />

mitattu jopa yli<br />

20 prosentin lisäyksiä rungon<br />

tilavuuskasvussa. Myös laatuun<br />

liittyvät ominaisuudet<br />

ovat selvästi parantuneet.<br />

ohileikkaavilla<br />

saksilla. Ylempiin<br />

oksiin tarvitaan pitkävartinen<br />

leikkuri. Leikkaamalla<br />

leikkausjäljestä tulee siisti.<br />

31 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

tuohia NEUVOJA,<br />

OHJEITA, VINKKEJÄ<br />

<strong>Metsä</strong>suunnitelma on oiva<br />

apu metsänomistajalle<br />

<strong>Metsä</strong>suunnitelma on<br />

metsän käyttö- ja hoitoohje.<br />

<strong>Metsä</strong>suunnitelma kertoo<br />

kiireelliset hoito- ja hakkuukohteet,<br />

jolloin päätöksenteko<br />

on helpompaa.<br />

<strong>Metsä</strong>suunnitelman pohjalta<br />

metsäammattilaisemme<br />

pystyvät neuvomaan etämetsänomistajia<br />

jo ennen maastokäyntiä.<br />

Maastokäynnin<br />

jälkeen voidaan ryhtyä varsinaisiin<br />

toimenpiteisiin, kuten<br />

solmia puukauppa ja sopia<br />

metsänhoitotöistä.<br />

Kannattavuus<br />

paranee<br />

<strong>Metsä</strong>suunnitelman avulla<br />

metsäammattilaisen ja metsänomistajan<br />

on helppo keskustella<br />

metsikkökuviolle esitetyistä<br />

toimenpiteistä. Ne<br />

saadaan siten metsän ja metsänomistajankin<br />

kannalta oikeaan<br />

aikaan työn alle.<br />

Kun taimikot hoidetaan<br />

ajoissa, säästetään hoidon<br />

kustannuksissa selvää rahaa.<br />

Esimerkiksi kahden vuoden<br />

viive taimikon perkauksessa<br />

nostaa kustannuksia jopa 30<br />

prosenttia!<br />

<strong>Metsä</strong>n harventaminen oikeaan<br />

aikaan vaikuttaa metsän<br />

tuottokykyyn ja puuston<br />

terveyteen. Lisäksi valtio palkitsee<br />

voimassa olevan metsäsuunnitelman<br />

omistavaa<br />

metsänomistajaa maksamalla<br />

10 prosenttiyksikön ”lisäbonuksen”<br />

Kemera-tuille (Kestävän<br />

metsätalouden rahoituslain<br />

mukainen tuki).<br />

Sähköinen metsäsuunnitelma<br />

aina ajan tasalla<br />

Kun metsäsuunnitelma siirretään<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n e<strong>Metsä</strong>palveluun,<br />

on metsäsuunnitelmaa<br />

mahdollista päivittää<br />

tehtyjen hoitotoimenpitei-<br />

den ja hakkuiden osalta jatkuvasti.<br />

Puuston kasvu sekä puuston<br />

hakkuu- ja metsänhoitoesitykset<br />

päivittyvät sähköiseenmetsäsuunnitelmaan<br />

vuosittain. Ajan tasalla<br />

olevan metsäsuunnitelman<br />

avulla on metsänomistajan ja<br />

metsäammattilaisemme huomattavasti<br />

helpompaa keskustella<br />

mitä metsässä kuluvan<br />

vuoden aikana on tarpeen<br />

tehdä.<br />

kuvaus metsänomistajan tavoitteista<br />

metsän nykyinen tila<br />

metsikkökuvioiden käsittelyehdotukset<br />

hakkuuesitykset<br />

ehdotukset metsänhoitotöistä<br />

kartat ja kuvioluettelot.<br />

<strong>Metsä</strong>suunnitelmasta<br />

on apua<br />

monessa tilanteessa,<br />

mm. sukupolvenvaihdosta<br />

suunniteltaessa.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

tarjoamaan<br />

e<strong>Metsä</strong>-palveluun<br />

liitettävä sähköinenmetsäsuunnitelma<br />

on paperista<br />

versiota<br />

helpompi pitää<br />

ajantasalla.<br />

Kuvassa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

Olli Lukkarinen<br />

(oik.) Veikko<br />

Rätön ja Veikon<br />

tyttären Annan<br />

ja tyttären tyttären<br />

Ronjan<br />

kanssa.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 32 32<br />

�<br />

�<br />

�<br />

�<br />

�<br />

�<br />

<strong>Metsä</strong>suunnitelma sisältää:<br />

Paitsi seuraavan vuoden<br />

toimenpiteet, metsäsuunnitelma<br />

peilaa tilan metsätaloutta<br />

pitkällä tähtäimellä.<br />

e<strong>Metsä</strong>ssä metsäsuunnitelmaan<br />

on merkitty tulevat toimenpiteet,<br />

vaikka ne ajoittuisivat<br />

seuraaville vuosikymmenille.<br />

Esimerkiksi taimikoille on<br />

merkitty milloin ne olisi aika<br />

harventaa Kemera-kuntoon<br />

ja milloin on ensiharvennuksen<br />

aika.

Lakimies vastaa<br />

Seppo Niiniaho<br />

<strong>Metsä</strong>omaisuuden hoitoon<br />

liittyvissä kysymyksissä kannattaa<br />

aina kääntyä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

<strong>Metsä</strong>n asiantuntijoiden<br />

puoleen. Varsinaisia juridisia<br />

toimeksiantoja emme voi ottaa.<br />

Voimme kuitenkin pyydettäessä<br />

antaa luotettavan<br />

asianajajan yhteystiedot.<br />

?<br />

Omistan metsää Pohjois-Karjalassa.<strong>Metsä</strong>tilani<br />

halki kulkee tie,<br />

jolle perustettiin tienhoitokunta<br />

2007 keväällä. Samassa<br />

yhteydessä päätettiin<br />

tien peruskorjauksesta. Se<br />

tehtiin kesällä 2007. Tieoikeus<br />

tiehen on 10 metriä.<br />

Kuitenkin sallittua oikeutta<br />

ylitettiin laittamalla ns.<br />

”joutomaat” raviojien viereen<br />

sivuun. Omistamastani<br />

maa-alasta on vuonna<br />

2005 istutettua taimikkoa<br />

noin kolmannes. Taimia on<br />

jäänyt näiden joutomaiden<br />

alle ja tuhoutunut koko istutetulta<br />

alueelta. Kuinka<br />

minun tulisi toimia? Peruskorjauksesta<br />

on aiheutunut<br />

minulle taloudellista vahinkoa.<br />

Loppukokous ja katselmus<br />

peruskorjauksesta ovat<br />

vielä pitämättä.<br />

VASTAUS: Yksityisistä teistä<br />

annetun lain mukaan oikeutta<br />

toisen alueen pysyvään<br />

käyttämiseen kulkuyhteytenä<br />

sanotaan tieoikeudeksi.<br />

Tiehen kuuluvat esimerkiksi<br />

ajorata, piennar, luiska, pengermä<br />

ja oja. Tieoikeuteen sisältyy<br />

oikeus mm. puiden,<br />

pensaiden ja muiden tienpitoa<br />

haittaavien luonnonesteiden<br />

poistamiseen tiehen kuuluvalta<br />

alueelta sekä tälle alueelle<br />

ulottuvien oksien karsimiseen.<br />

Myös tämän alueen<br />

ulkopuolelta voidaan tietyissä<br />

tapauksissa poistaa liikenneturvallisuuttailmeisesti<br />

vaarantavat puut, pensaat<br />

tai niiden oksat. Kysyjän tapauksessa<br />

ei ole kyse tällaisesta<br />

lain mainitsemasta tilanteesta.<br />

Jos ylimääräisen maan läjittämiseen<br />

tiealueen ulkopuolelle<br />

ei ole annettu oikeutta<br />

tietoimituksessa, tulee<br />

siihen olla maanomistajan lupa.<br />

Ellei lupaa ole ja toimenpiteestä<br />

on aiheutunut maanomistajalle<br />

vahinkoa, on hänellä<br />

oikeus saada kärsimästään<br />

vahingosta täysi korvaus.<br />

Korvauksen saamiseksi<br />

maanomistajan tulee vaatia<br />

sitä tienhoitokunnalta. Mielestäni<br />

korvausta voi tällaisessa<br />

tapauksessa vaatia myös<br />

loppukokouksen jälkeen, jos<br />

se on jo pidetty. Aika korvauksen<br />

vaatimiseen määräytyy<br />

silloin normaalien vanhentumisaikojen<br />

mukaan eli<br />

kolmen vuoden kuluessa siitä,<br />

kun vahingonkärsijä on<br />

saanut tietää tai hänen olisi<br />

pitänyt tietää vahingosta ja<br />

siitä vastuussa olevasta.<br />

?<br />

<strong>Metsä</strong>tilani halki rakennettiin<br />

metsätie.<br />

Tietoimituksessa sovimme<br />

suullisesti, että<br />

tieaukko olisi 12-14 metriä.<br />

Tiealueeksi tuli kokouskirjaan<br />

kuitenkin varatuksi 16<br />

metriä, koska <strong>Metsä</strong>keskuksen<br />

edustajan mukaan muuten<br />

tie ei olisi ollut Kemerakelpoinen.<br />

Onko näin? Voiko<br />

sovittu kustannusarvio<br />

nousta ilman tiekokousta<br />

tai osakkaiden hyväksyntää<br />

ja voivatko laskut tulla<br />

maksatukseen ilman hoitokunnan<br />

toteaman laadun<br />

ym. töiden hyväksymistä?<br />

VASTAUS: Kestävän metsätalouden<br />

rahoituksesta annetun<br />

lain mukaista avustusta<br />

voidaan myöntää esimerkiksi<br />

metsätien tekemiseen.<br />

Toimenpiteiden on edistettävä<br />

metsien kestävää hoitoa<br />

ja käyttöä. Lain nojalla annetun<br />

maa- ja metsätalousministeriön<br />

asetuksen mukaan<br />

metsätien tekemisen<br />

ja suunnittelun osalta noudatetaan<br />

<strong>Metsä</strong>tehon julkaisemaa<br />

metsäteiden rakentamista<br />

koskevaa metsätieohjeistoa.<br />

Näiden ohjeiden mukaan<br />

myös 16 metrin leveys<br />

voi olla mahdollinen maastosta<br />

riippuen. Koska tiedossa<br />

ei ole tarkempia yksityiskohtia,<br />

ei parempaa kantaa<br />

voi asiaan ottaa. Oletan kuitenkin,<br />

että metsäkeskuksen<br />

edustaja alan ammattilaisena<br />

on selvillä metsätieohjeiston<br />

sisällöstä ja hän on harkinnut<br />

tarvittavan tien leveyden sen<br />

mukaisesti.<br />

Tien rakentamismenettelystä<br />

ei ole olemassa viranomaismääräyksiä,<br />

vaan menettely<br />

perustuu tien osakkaiden<br />

ja rakentajan välisiin<br />

sopimuksiin. On mahdollista,<br />

että sopimuksilla on sovittu<br />

siitä, että kustannusarvio voidaan<br />

ylittää ilman tien osakkaiden<br />

hyväksyntää. Melko<br />

yleistä on, että sopimuksissa<br />

varaudutaan siihen, että<br />

pienistä ylityksistä ei tarvitse<br />

kutsua osakkaita koolle.<br />

Sopimuksissa on myös<br />

mahdollista kytkeä työn eteneminen<br />

ja laatu urakkamaksuihin.<br />

Tavallista tosin lienee,<br />

että työn laatu todetaan<br />

työn valmistuttua ja laskuja<br />

kuitenkin lähetetään jo työn<br />

edistyessä. Koska tiedossani<br />

ei ole näiden sopimusten<br />

sisältöä, ei lopullista kantaa<br />

voi kysymyksiin ottaa. Mahdollisissa<br />

ongelmatilanteissa<br />

tulee aina ensiksi tarkistaa,<br />

mitä sopimuksissa on sovittu.<br />

Mikäli kustannusarvion<br />

ylityksiä tapahtuu, tulee niiden<br />

toki olla aina perusteltuja.<br />

Työn laadun tulee luonnollisesti<br />

aina vastata sitä,<br />

mitä on sovittu.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> -lehti vastaa tällä palstalla kysymyksiisi<br />

metsäomaisuuden hoitoon ja käyttöön liittyvistä<br />

lakiasioista. Lähetä kysymys joko postitse osoitteella<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>, PL 486, 00101 Helsinki, kuoreen<br />

maininta ”<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> - lakiasiat” tai sähköpostitse:<br />

terve.metsa@storaenso.com. Kysymyksiin<br />

vastaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>n lakimies, varatuomari,<br />

metsänhoitaja Seppo Niiniaho.<br />

33 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong>n ristikko<br />

tuohia RiSTIKKO<br />

Vastaajan nimi<br />

Lähiosoite<br />

PEFC/02-31-151<br />

Postinumero ja Postitoimipaikka<br />

Puhelinnumero<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 34 34

Hyvä lukija<br />

Tuleeko lehtesi väärällä osoitteella? Oletko pikapuoliin muuttamassa? Tai haluat<br />

vaihtaa lehden saajan nimen. Voit ilmoittaa muuttuneen yhteystietosi<br />

tällä kortilla tai lähetä viesti sähköpostitse osoiteella: terve.metsa@storaenso.com.<br />

Ilmoita sähköpostissa myös entinen osoitteesi ja/tai vastaanottajan nimi. Muistitko,<br />

että osoitteenmuutoksen voit tehdä myös e<strong>Metsä</strong>-palvelun kautta.<br />

Nimi:<br />

Osoitteenmuutos<br />

Vastaanottajan nimi vaihtuu<br />

En halua lehteä toistaiseksi<br />

Tilaan veloituksetta toimitettavan <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> -lehden<br />

Ottakaa minuun yhteyttä puukauppa-asioissa.<br />

Lähettäkää minulle ilmainen <strong>Metsä</strong>nomistajan vero-opas.<br />

Osoite/Uusi osoite: P<br />

Puhelinnumero:<br />

Sähköpostiosoite:<br />

Edellisen ristikon<br />

ratkaisu ja palkitut<br />

Lähetä oheinen ristikko tai sen<br />

kopio täytettynä 31.7.2010<br />

mennessä osoitteella <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> <strong>Metsä</strong>, <strong>Metsä</strong>konttori,<br />

Wolffi ntie 5, 55800 IMATRA<br />

tai sähköpostitse terve.metsa@<br />

storaenso.com. Kuoreen tunnus<br />

”<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> Ristikko”.<br />

Oikein vastanneiden kesken<br />

arvomme kolme kirjapalkintoa.<br />

Ristikon oikea ratkaisu julkaistaan<br />

syyskuun numerossa.<br />

Ristikon voi ratkoa ja lähettää<br />

myös sähköisesti www.sanaristikot.net<br />

-osoitteessa.<br />

Helmikuun ristikon palkinnot<br />

on arvottu. Raiva-veitsen<br />

voittivat: Kerttu Ekholm,<br />

Helsinki, Eine Häyrinen,<br />

Suontee ja Severi Koppert,<br />

Pyhäsalmi.<br />

A L V E L U K O R T T I<br />

Vastaanottaja<br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj<br />

<strong>Metsä</strong>konttori<br />

VASTAUSLÄHETYS<br />

Tunnus 5005565<br />

Info: TM<br />

00003 VASTAUSLÄHETYS<br />

Edellisen lehden ristikon<br />

oikea ratkaisu.<br />

35 <strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong><br />

�

Rider-ajoleikkuri Herbivorum accelerus<br />

Vikkelä, mutta lempeä ruohonsyöjä,<br />

joka viihtyy tasaisilla nurmimailla.<br />

Ratsastuskäyttöön kesytettynä jaksaa<br />

vaeltaa huomattavan laajoja matkoja.<br />

Husqvarnan metsästyskausi<br />

on avattu<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n puukauppakumppaneille on tarjolla metsästämisen arvoisia<br />

Husqvarna-etuja. Kun teet <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa puukaupan, saat Husqvarnaarvosetelin,<br />

jonka arvo määräytyy puukaupan koon perusteella.<br />

Arvoseteli on käytettävissä kaikissa Husqvarna-jälleenmyyntiliikkeissä.<br />

Nyt metsälle, Husqvarnat ovat liikkeellä.<br />

Lue tarkemmat ohjeet osoitteesta www.storaensometsa.fi<br />

tai kysy lisää metsäpalvelunumerostamme 02046 1478.<br />

Husqvarna-jälleenmyyjät ja -tuotteet: www.husqvarna.fi<br />

XP-moottorisaha Motore arbora<br />

Alunperin korpimaiden kasvatti, mutta<br />

laajentanut elinpiiriään myös ihmisasutuksen<br />

läheisyyteen. Kokoonsa nähden<br />

huomattavan voimakas, järsii järeänkin<br />

puun hetkessä.<br />

Automower-robottiruoholeikkuri<br />

Electrobot silentium<br />

Huomaamaton ja hiljainen kovakuoriainen,<br />

jonka ruokahalu on kyltymätön.<br />

Yksineläjä, joka viihtyy omakotiasuntojen<br />

liepeillä. Lajin yksilöiden väri voi<br />

vaihdella suurestikin.<br />

FX-raivaussaha Plantaus vex<br />

Tämä kevytrakenteinen pörisijä pesii<br />

aukeilla, joilta se raivaa risukot ja pusikot<br />

pesänrakennusaineeksi. Jättää<br />

jälkeensä tasaisen, siistin vanan.<br />

<strong>Terve</strong> <strong>Metsä</strong> 36 36

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!