Lapsen kasvu - mitä kasvukäyrät kertovat? - Pfizer

Lapsen kasvu– mitä kasvukäyrät kertovat?

SisällysEsipuhe 4Johdanto 5Normaali kasvuKolmivaiheinen kasvu 6Yksilöllinen vaihtelu 8Mittaaminen 9Kasvukäyrästöt 12Kasvun säätely 13Luustoikä 18Normaali murrosiän kehitys 19Pituuskasvun ongelmatLyhytkasvuisuus, kasvun hidastuminen 22Normaalivariaatioon kuuluva lyhytkasvuisuus 23Luun ja ruston kehityshäiriöt 23Kromosomipoikkeavuudet 24Sikiökautiset kasvuhäiriöt 24Hormonihäiriöt 25Pitkäaikaissairauksien aiheuttamat kasvuhäiriöt 26Lapsuusiässä hoidettujen pahanlaatuisten sairauksien ja elinsiirtojen jälkivaikutukset 26Psykososiaalinen kasvuhäiriö 28Ulkomailta adoptoitujen lasten kasvu 28Pitkäkasvuisuus, kasvun nopeutuminenNormaalivariaatioon kuuluva pitkäkasvuisuus 29Ennenaikainen murrosikäkehitys 30Isokasvuoireyhtymät 30Painonkehityksen ongelmatLaihtuminen 31Lihominen 31Murrosikäkehityksen ongelmat 32Varhainen tai ennenaikainen murrosikäkehitys 33Viivästynyt murrosikäkehitys 33

4EsipuheOpaskirjanen Lapsen kasvu – mitä kasvukäyrät kertovat?on tarkoitettu lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollonsekä opiskelijoiden käyttöön.Siitä on toivottavasti apua myös vanhemmille,joilla on lapsensa kasvuun ja kehitykseen liittyviäkysymyksiä.Opaskirjasen ovat kirjoittaneet lastenendokrinologiandosentit Marja-Terttu Sahaja Hanna Liisa Lenko Tampereen yliopistosta jaTampereen yliopistollisen keskussairaalanlastenklinikasta.Opaskirjasen kustantaja on Pfizer Oy.Marja-Terttu SahaHanna Liisa Lenko

5JohdantoLapsen kasvu on monimutkaisesti säädelty prosessi,jonka kaikkia osatekijöitä ei edes tunneta. Kasvuunvaikuttavat sekä yksilön perimä että monet ympäristötekijät,joista tärkeimpiä ovat riittävä ravinnonsaanti ja terveys. Kasvuun tarvitaan energiaa.Mikäli ravinnonsaanti on puutteellista tai lapsellaon pitkäaikaissairaus, ei elimistö saa kasvuun tarvitsemaansaenergiaa ja seurauksena voi olla kasvunhäiriintyminen. Säännöllinen pituus- ja painoseurantaonkin erinomainen keino havaita poikkeavakasvu, jolloin voidaan käynnistää tutkimustoimenpiteethäiriön taustalla olevan syyn löytämiseksi.Perusedellytyksenä kasvuhäiriöiden tunnistamiselleon luonnollisesti normaalin kasvun ja sen vaihteluidentunteminen.Varhaisimmat käytettävissämme olevat tiedotkasvun mittauksista Euroopassa ovat peräisin 1700-luvulta. Ranskalaisen kreivi de Montbeillardin pojanpituus- ja vuosittaisen kasvun käyrät on kuvattumonessa lasten kasvua käsittelevässä oppikirjassa.Jo noiden käyrien piirtämisen aikaan havaittiin kasvussavuodenaikavaihtelua ja esimerkiksi raskaanfyysisen rasituksen aiheuttamaa pituuden vähenemistäpäivän mittaan. Vuosikymmenten kuluessasuoritettujen mittausten vertailussa on havaittu ns.sekulaarisena muutoksena aikuisten keskipituudenlisääntyminen ja loppupituuden saavuttamisiännuorentuminen. Nämä muutokset heijastavattodennäköisesti eniten ravitsemuksen ja ihmistenterveydentilan paranemista.

6Normaali kasvu,kasvukäyrästötKolmivaiheinen kasvuKasvu koostuu kolmesta osittain päällekkäisestävaiheesta, joista jokaisella on oma säätelynsä.Kasvun osat on kuvattu ruotsalaisen JohanKarlbergin kasvumallissa:Pituus (cm)180(1+2+3)160summakasvu(1+2)14012010080alkukasvu (1)60lapsuudenkasvu (2)4020pyrähdys (3)0-1 1 3 5 7 9 11 13 15 17Ikä (vuosia)

71. Alkukasvu on suurimmaksi osaksi sikiönnopeaa kasvua, mutta se jatkuu vielä hidastuvanavarhaislapsuudessa 2-3 vuoden ikään saakka. Alkukasvunaikana tärkein säätelevä tekijä on ravinto,syntymän jälkeen tarvitaan myös kilpirauhashormoniaja kasvuhormonia.2. Lapsuuden kasvu on melko tasainen, kuitenkinvähitellen hidastuva kasvuvaihe, joka alkaaosittain päällekkäin alkukasvun kanssa ja jatkuukasvukauden loppuun saakka. Tämän vaiheen aikanakasvun hormonaalisen säätelyn merkitys korostuuaikaisempaan verrattuna.3. Murrosikäkehityksen kasvupyrähdysajoittuu tytöillä murrosiän alkuvaiheisiin ennenkuukautisten alkamista ja pojilla puolestaan murrosikäkehityksenkeskivaiheille. Tässä kasvuvaiheessakilpirauhashormonin ja kasvuhormoninlisäksi tärkeään asemaan nousevat sukupuolihormonit,tytöillä estrogeeni ja pojilla testosteroni.Tyttöjen kasvupyrähdys on keskimäärin 2 vuottapoikia aikaisemmin ja tästä syystä 11 ja 14 ikävuodenvälillä on vaihe, jolloin tytöt ovat keskimääräisestipoikia pidempiä. Kasvupyrähdyksen jälkeenkasvu hidastuu voimakkaasti ja loppumitta saavutetaannoin 4 vuotta pyrähdyshuipun jälkeen.

8Yksilöllinen vaihteluSamanikäisten lasten välillä nähdään joskus suuriakinpituuseroja. Aikuispituuden lisäksi myöskasvun ajoitus periytyy. Sisarustenkin kasvussaon usein eroja. Perintötekijöiden vaikutus näyttääolevan laajempi kuin pelkästään omiin vanhempiinrajoittuva. Perimän vaikutusta arvioitaessa tarkastellaankinmyös molempien vanhempien sukuja:millaisia sukujensa edustajia vanhemmat ovat?Lapsen isovanhempien, setien, tätien ja serkkujenpituudet ovat joskus avuksi kokonaisuutta arvioitaessa.Murrosikäkehityksen vaihtelu on myösvahvasti perimän säätelemä. Murrosikäkehityksenkasvupyrähdyksen ajoittuminen vaihtelee tytöilläkeskimäärin 10 ja 14 ikävuoden välillä ja vastaavastipojilla 12 ja 16 ikävuoden välillä. Keskimääräistänopeamman tai hitaamman kehitystempon

9omaa 5% terveistä nuorista ja heidän kasvunsa onnäiden rajojen ulkopuolella. Koska murrosikäkehitykseenliittyvä nopein kasvuvaihe on lapsuudenhidastuvan kasvun ja murrosikäkehityksen kasvupyrähdyksensumma, nähdään suurin kasvunopeusvarhaisimmilla ja pienin myöhäisimmillä kehittyjillä.MittaaminenPituuden mittaamisen tekniikkaan kannattaa kiinnittäähuomiota. Mittaustulokset ovat keskenäänvertailukelpoisia vain, jos mittaus on tehty ainasamalla tavalla. Pituus mitataan aina lapsen ollessapaljain jaloin. Joskus kannattaa pyytää riisumaanmyös löysät housut, jos mittaaja muuten eivoi olla varma mitattavan jalkojen asennosta. Tärkeääon, että lapsi seisoo kantapäät yhdessä, jalatsuorina ja olkapäät rentoina. Kantapäät, pohkeet,reidet, hartiat ja takaraivo ovat mitattaessa tukea

10vasten (seinä, mitan tukiosa). Pään oikea asentotarkistetaan: silmien ulkonurkat ja korvakäytävätovat vaakatasossa. Pään oikeaa asentoa tarkistettaessaon pidettävä huolta siitä, että kantapääteivät nouse. Kolmen mittauksen keskiarvo onpituusmittauksen tulos, viimeinen täysi millimetriluetaan ilman pyöristyksiä.Mittauksen tulos merkitään kasvukäyrästöön. Onhuomattava, että kasvukäyrästöissämme käytetäänns. desimaali-ikää. Tämä on siis laskettava taimääritettävä ikäkiekon avulla, jotta mittaustulostulee oikeaan kohtaan käyrästöllä. Kasvukäyrästökaavakkeissaon ohjeet desimaali-iän laskemiseksi.

11MittasuhteetKehon mittasuhteet muuttuvat iän mukana. Vauva-ja leikki-iässä pään ja vartalon osuus pituudestaon suurempi kuin myöhemmin lapsuudessaja murrosiässä, jolloin raajojen kasvu korostuu.Mikäli lapsi näyttää pitkä- tai lyhytraajaiselta vartaloonnähden, voi istumapituuden mittaamisestaolla apua. Tätä mittausta varten tarvitaan tasainentuoli, jonka korkeus on tiedossa. Myös istumakorkeudenmittauksessa on pään oikea asentotarkistettava. Pään liiallinen kääntyminen ylöspäinmittaustilanteeseen valmistauduttaessa näkyyoheisessa kuvassa. Mittauksen jälkeen lasketaanistumapituuden osuus prosentteina pituudesta jatulosta verrataan taulukkoon, jossa on eri ikäistentyttöjen ja poikien istumapituuden normaaliarvot.Istumapituuden rutiinimainen mittaaminen ja mittaustulostentulkinta kuuluvat lasten kasvulääkärinvastaanotolle. Myös kasvun selkeä epäsymmetria(vartalon toinen puoli toista kookkaampi, toisenpuolen raajat suuremmat kuin toisen) kuuluu lastenkasvulääkärin selvittelyyn.

12 KasvukäyrästötSuomessa nykyään käytettävät kasvukäyrästöton julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1986.Tarkistetussa muodossaan ne otettiin käyttöön1993. Käyrästöt perustuvat lastenneuvoloissaja kouluissa 1970- ja 1980-luvuilla suoritettuihinmittauksiin. Huomattavan suuren espoolaisenlapsiaineiston mittauksiin perustuvat uudetkasvukäyrät on hiljattain julkaistu, mutta niitä eiole vielä saatu terveydenhuollon ammattilaistenrutiinikäyttöön. Nämä uudet suomalaiset kasvukäyrästötosoittavat sekä tyttöjen että poikienpituuden lisääntyneen edellisiin käyriin verrattuna.Käyrästöissä käytetään keskipituutta ja poikkeamatilmaistaan standardideviaatioina keskipituudesta(suhteellinen pituus). Keskimmäinen nouseva käyräkuvaa tietyn ikäisen lapsen keskipituutta, muutkäyrät ovat siitä 1 ja 2 keskipoikkeaman päässä.Käyrästö siis kuvaa kasvuikäisen väestön jakaumaaeli on huomattava, että kustakin ikäluokasta2.5% asettuu +2.0 ja -2.0 SD-välin ylä- ja alapuolelle.Kasvukäyrää vilkaisemalla näkee siis heti,minkä kokoinen lapsi on ikätovereihinsa verrattuna.Tämän jälkeen on tärkeää tarkistaa mitenkasvu etenee, eli tapahtuuko johdonmukaisessaetenemisessä muutoksia (hidastuminen tai kiihtyminen,ks. kasvuhäiriöt). Tavallisimmin käytetäänalle 2-vuotiaiden ja 1-20-vuotiaiden kasvukäyriä.On myös mahdollista seurata alle 1-vuotiaan lapsenkasvua erillisen kasvukäyrän avulla. Tämä onsuunniteltu erityisesti ennenaikaisesti syntyneidenlasten alkukasvun seurantaan.Painon kehityksen seurannassa on huomattava,että suomalaisissa kasvukäyrästöissä lapsenpaino suhteutetaan hänen pituuteensa eikä ikäänsä.Painokäyrälle piirretään yhtaikaa lapsen pituus japaino, jolloin käyrältä päästään lukemaan painonsuhteellinen prosenttipoikkeama 0-käyrältä(suhteellinen paino tai pituuspaino). Normaalinpainonkehityksen vaihtelualueena pidetään +20ja -15%:n käyrien väliä. Myös painon kehityksenarvioinnissa on tärkeää huomioida kasvun johdon-Pojan kasvukäyrä

13 mukaisuus: pituuskehitykseen nähden johdonmukainenpainonkehitys näkyy käyrän vaakasuoranaetenemisenä. Lihominen taittaa käyrän ylös- jalaihtuminen alaspäin. Painokäyrän mittaustulokseton mahdollista siirtää pituuskäyrästölle, joshalutaan lisäinformaatiota siitä, missä iässä (japituudessa) mahdollisesti todettu painonkehityksenmuutos on tapahtunut. Uusissa suomalaisissakasvukäyrissä on otettu mukaan myös BMI (bodymass index) käyrästöt lasten ylipainon ja lihavuudentarkastelua varten.Perinteisesti kasvukäyrä piirretään lastenneuvolanja kouluterveydenhuollon vastaanotoillasiirtämällä pituus- ja painomittausten tuloksetdesimaali-iän osoittamaan kohtaan käyrästöllä.Monissa terveyskeskuksissa on nykyään käytössämyös tietokoneohjelmia, joiden avulla kasvukäyrävoidaan piirtää koneellisesti ja tulostaa esim.lapsen vanhemmille oma kopio käyrästä. Piirrettyäkäyrää voi helposti täydentää seuraavillamittaustuloksilla. Sen sijaan koneellista käyrää eivoi jatkaa kynällä vaan seuraavat mittaustuloksetpitää tallentaa koneeseen ja tulostaa sitten käyräuudessa muodossaan. Riippumatta siitä, millaistapiirtämistapaa käytetään, kannattaa aina tarkistaasekä desimaali-iän että mittaustulosten oikea merkitseminenkäyrästölle, mikäli todetaan yllättäviäkasvuhäiriöön viittaavia muutoksia.Kasvun säätelyKasvun säätelystä vastaavat perintötekijät enimmäkseenhormonijärjestelmän välityksellä. Ravintotekijöidenmerkitys voi joissakin tilanteissakorostua. Näiden tekijöiden ohella voivat monetpitkäaikaissairaudet muuttaa kasvua. Kasvunhidastuminen perintötekijöiden, hormonihäiriöidentai pitkäaikaissairauden vaikutuksesta ontavallisempaa kuin kasvun nopeutuminen.Tytön kasvukäyrä

15PerintötekijätLapsen perintötekijät määräävät sekä kasvunvaran(aikuispituus) että kasvutempon (kasvun kesto).Vanhempien pituuksien perusteella voidaan laskealapsen odotuspituus (= vanhempien pituuksienkeskiarvosta vähennetään 171 ja jaetaan erotus10:llä. Odotuspituus voidaan katsoa myös kasvukäyrästössäolevasta nomogrammista). On huomattava,että odotuspituus on matemaattinensuure, joka ennustaa perheen yksittäisen lapsenaikuispituutta erityisen huonosti tilanteissa, joissavanhempien pituusero on suuri. Odotuspituudenlaskemisessa ei myöskään voida huomioida muitalapsen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, kuten sairauksia,allergioita tai lääkkeiden käyttöä. Vaikkaodotuspituus siis kertookin tietynmittaisten vanhempienlasten keskimääräisen pituuden melkohyvin, ei sitä voida suositella ennustamaan yksilönaikuispituutta. Perimän vaikutusta kasvutempoonvoidaan arvioida vanhempien ja/tai sisarustenmurrosikäkehityksen ajoittumisen avulla. Joissakintapauksissa voi olla avuksi, jos saadaan hankittuavanhempien kasvukäyrät vertailtaviksi. Perintötekijöidenselvittelyssä kannattaa myös tarkistaamillaista vanhempien kasvu on ollut verrattunaheidän omiin vanhempiinsa ja/tai sisaruksiinsa.RavitsemusMaailmanlaajuisesti aliravitsemus on tärkein kasvuhäiriöidensyy. Länsimaissa puolestaan liiallinenravinnon saanti johtaa lihavuuteen, joka nopeuttaamyös kasvutempoa. Aineenvaihduntasairaudetja ruoansulatuskanavan toiminnan häiriöt sekäerilaiset syömishäiriöt saattavat aiheuttaa kasvunhäiriintymisen.Lapsen kasvuun vaikuttavatmonet tekijät yhdessä.Hormonaaliset tekijätTärkeimmät kasvuun vaikuttavat hormonit ovatkasvuhormoni, kilpirauhashormoni ja sukupuolihormonit.Syntymän jälkeinen kasvu on riippuvainennormaalista kasvuhormonin ja kilpirauhashormoninerityksestä. Murrosiässä kasvuun tarvitaanmyös sukupuolihormoneja. Lisämunuaiskuorestaerittyvän kortisolin liikaeritys on harvinainen kasvuhäiriönsyy.KasvuhormoniKeskushermostossa sijaitseva aivolisäke erittääkasvuhormonia eli somatotropiinia. Tämähormonieritys tapahtuu sykäyksittäin yöaikaan.Keskushermostosta erittyvät hormonit säätelevätkasvuhormonin eritystä: somatoliberiini lisääja somatostatiini vähentää sitä. Säätely on monimutkainenprosessi, jossa elimistö aistii eritetynhormonin ja lähettää siitä viestin keskushermostoon.Viesti puolestaan aiheuttaa hormonieritystävähentävän hormonin erityksen ja näin kasvuhormonineritys pysyy tiukan säätelyn puitteissa.Tätä säätelyä kutsutaan negatiiviseksi palautteeksi.Kasvuhormonin erittyminen aivolisäkkeestä voiolla synnynnäisesti häiriintynyt tai erityshäiriön voiaiheuttaa myöhemmin ilmaantuva sairaus tai senhoito (esimerkiksi sädehoito tai aivolisäkkeen alueellekohdistuva leikkaus).Kasvuhormonin sykäyksittäinen erittyminenaiheuttaa sen, että veren satunnaisen kasvuhormonipitoisuudenmäärittämisestä ei ole hyötyä arvioitaessamahdollisen kasvuhäiriön syytä. Spontaaniakasvuhormonieritystä tutkitaan esimerkiksi yöllisinverinäyttein, jolloin illalla asetetaan näytteenottokanyylikäden verisuoneen ja näytteet otetaanlapsen nukkuessa. Lisäksi voidaan tutkia kasvuhormonivastettatestiaineille ns. rasituskokeidenavulla. Kasvuhormonin kasvuvaikutuksia elimistössävälittävät insuliinin kaltaiset kasvutekijät (IGF=insulin-like growth factor) ja niiden kantajaproteiinit(IGF-BP= IGF-binding protein) erittyvät kasvuhormoniatasaisemmin. Näistä tekijöistä erityisestiIGF-1-määritystä käytetään usein kuvaamaan kasvuhormonineritystä.

16KilpirauhashormoniKilpirauhasen erittämää tyroksiinihormonia tarvitaankaikkeen kasvuun ja kehitykseen. Erityisestikehittyvät hermosolut ovat kilpirauhashormonistariippuvaisia. Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosijohtaa kasvun hidastumiseen. Pituuskasvuvoi jopa pysähtyä ja samanaikaisesti suhteellinenpaino nousee. Hypotyreoosipotilaalla nähdäänusein kasvukäyrässä tyypillinen muutos, jossapituuskasvu taittaa alaspäin samanaikaisestikun suhteellinen paino taittaa ylöspäin (ks. kuvasivulla 17).Umpieritysrauhaset:HypotalamusAivolisäkeKilpirauhanenLisäkilpirauhasetHaimaLisämunuaisetMunasarjatKivekset

17SukupuolihormonitSukupuolihormonien eli estrogeenien ja androgeenienerittyminen on aivolisäkkeen gonadotrooppistenhormonien säätelemää. Sukupuolihormonitvaikuttavat murrosiässä yhdessä kasvuhormoninkanssa. Erityisesti estrogeeniset hormonit säätelevätmurrosiän kasvupyrähdystä ja sitä seuraavaaluuston kasvurustojen sulkeutumista, joka päättääpituuskasvun.Kilpirauhasen vajaatoimintaPituuskasvussa näkyy hidastuma. Suhteellista painoa kuvaavat pisteeton siirretty samalle käyrälle käyttäen vastaavuutta +10% painokäyrällä= +1SD pituuskäyrällä. Tällöin nähdään pituuden japainonkehitys samalla aika-akselilla.

18LuustoikäLuusto kypsyy kasvun myötä. Kypsyminen näkyyparhaiten kasvurustoissa. Luuston kypsyysastearvioidaan yleensä käden ja kyynärpään röntgenkuvista,joissa on paljon kasvurustoja. Ns. luustoiänmäärityksessä arvioidaan vertailukuvien avulla,minkä iän keskimääräistä kypsyysastetta lapsenkädestä otettu kuva vastaa. Vertailukuvat on koottuerikseen tytöille ja pojille. Luustoikämääritys onyksi osa kokonaisuutta arvioitaessa lapsen kasvu-ja kehitysastetta. Luustoikämääritystä vartenotettava röntgenkuva vastaa säderasitukseltaantavallista esim. luunmurtuman hoidon seurannassaotettua röntgenkuvaa.Luustoikämäärityksen perusteella on mahdollistalaatia aikuispituusennuste. Ennustettakäytetään erityisesti silloin, kun nuoren murrosikäkehityson joko poikkeavan varhainen tai kovinverkkaisesti etenevä. Aikuispituusennuste laaditaantarvittaessa murrosikäkehityksen kynnykselläja sen tarkkuus lisääntyy jos määritys toistetaanesimerkiksi vuoden kuluttua.Luuston kypsyminenLuuston kasvutumakkeet ilmaantuvat näkyviin varhaislapsuudessakypsymisen myötä. Vasemmanpuoleisessa kuvassa juurikävelemään oppinut lapsi, keskellä alakoululainen, jonka puberteettikehitysei ole vielä käynnistynyt ja oikeanpuoleisessa lukioikäinennuori, jonka puberteettikehitys alkaa olla valmis.

19Normaali murrosiän kehitysMurrosikäkehityksen aikataulu vaihtelee suuresti japerimä vaikuttaa siihen voimakkaasti. Sekä hyvinvarhain murrosikäkehityksen aloittavat että erittäinverkkaiseen tahtiin kehittyjät saattavat tarvita erityisselvittelynja tukea oman kehityksensä hyväksymiseen.Kasvukäyrästölomakkeissa on luetteloitumurrosikäkehityksen seulontarajat. On huomattava,että seulontarajat on laadittu avoterveydenhuollonammattilaisten avuksi, jotta ne nuoret,joilla mahdollisesti on jokin kasvun tai kehityksenhäiriö, huomattaisiin ja toimitettaisiin tarkempiintutkimuksiin. Tiukat seulontarajat johtavat väistämättäsiihen, että selvittelyyn joudutaan ohjaamaanmyös joukko sellaisia lapsia ja nuoria, joistaei tutkimuksissa löydy mitään poikkeavaa.Tytön murrosikäkehitys alkaa useimmitenrintarauhasen kasvuna. Ensimmäinen rintarauhasenkasvun merkki, ns. nuppuaste, voi olla jonkinaikaa vain toispuoleinen. Kasvavassa rintarauhasessavoi tuntua lievää arkuutta. Ylipainoisillalapsilla saattaa istuma-asennossa syntyä vaikutelmarintarauhasen kasvusta. Kun tutkitaan myösmakuuasennossa, havaitaan rinnan alueella vainrasvakudosta, joka leviää epätarkkarajaisena, eikäsormin tunnustelemalla todeta kiinteää rintarauhasta.Joillakin tytöillä todetaan häpykarvoituksenilmaantuminen ennen rinnan kasvua. Kuukautistenalkaminen (menarke) on varsin myöhäinen vaihemurrosikäkehitystä. Kuukautisten alkaessa tyttöon jo läpikäynyt murrosikäkehityksen kasvupyrähdyksenja kasvu on alkanut hidastua. Pituuskasvuei siis kuitenkaan yleensä lopu vielä kuukautistenalkamiseen, vaikka kasvuvauhti tässä vaiheessa johidastuu selvästi.Pojan murrosikäkehityksen ensimmäinenmerkki on kivesten kasvu ja kivespussin ihon ohentuminen.Penis alkaa kasvaa vasta myöhemmin.Kasvupyrähdys ajoittuu melko myöhäiseen murrosikäkehityksenvaiheeseen.Sukupuolisen kehityksen ulkoiset merkit kirjataanns. Tannerin kehitysastein. Nämä on kuvattukasvukäyrälomakkeissa.

20Puberteettikehityksen asteet(Tanner: Growth at adolescence, Blackwell, Oxford 1962)RINNATM1 Lapsen: vain nänni kohollaM2 Nuppuaste: rinta ja nänni kohoavat hieman,rauhaskudosta tuntuu tunnusteltaessa; nännipiha onsuurentunutM3 Rinta ja nännipiha ovat edelleen suurentuneet,niiden ääriviiva muodostaa sivulta katsottunayhtenäisen kaarenM4 Nännipiha kohoaa muodostaen erillisen kummunM5 Kypsä rinta: vain nänni on koholla rinnasta nännipihanlaskettua takaisin yhtenäiseen ääriviivaanHÄPYKARVOITUSP1 Lapsen: häpyseudun karvoitus ei poikkea vatsankarvoituksestaP2 Pitkiä, heikosti pigmentoituneita, untuvaisia, suoria taihieman kihartuvia karvoja niukasti häpyhuulissa taipeniksen tyvessäP3 Huomattavasti tummempi, karkeampi ja kiharampikarvoitus, joka leviää niukasti häpyliitoksen päälleP4 Aikuistyyppinen karvoitus, mutta vielä huomattavastipienemmällä alueella, ei leviä reisien sisäsivuilleP5 Aikuistyyppinen karvoitus, yläraja vaakasuora, ei leviänavan suuntaan, mutta kylläkin reisien sisäsivuilleP6 Karvoitus leviää myös navan suuntaanPOJAN SUKUPUOLIELIMETG1 Kivekset (pituus 20mm),kivespussin iho on punertunut ja ohentunut, mutta penisei ole vielä suurentunutG3 Penis on pidentynyt ja kivekset ja kivespussi ovatedelleen kasvaneetG4 Penis on edelleen kasvanut, myös paksuuntunut, terskaon kehittynyt, kivekset ja kivespussi ovat edelleensuurentuneet, kivespussi on tummentunutG5 Aikuisen kokoa ja muotoa olevat sukupuolielimet

21TelarkeTyttövauvoilla ja leikki-ikäisillä tytöillä todetaanjoskus erillinen rintarauhasen kasvu ilman muitamerkkejä käynnistyneestä murrosikäkehityksestä.Tätä kutsutaan nimellä telarke. Kyseessä on rintarauhasenaktivoituminen tuntemattomasta syystä. Ontärkeää tarkistaa, ettei varsinainen murrosikäkehitysole käynnissä: telarketytöillä ei todeta pituuskasvunkiihtymistä eikä häpykarvoitusta. Telarkerauhoittuu itsestään, eikä se ennakoi ennenaikaistatai varhaista murrosikäkehitystä. Laboratoriotutkimuksiaei yleensä tarvita. Jos neuvolatarkastuksessajää epäselväksi, onko kyseessä telarke vaiennenaikainen murrosikäkehitys, on lapsi syytäohjata lastenendokrinologin (lasten hormonihäiriöidenerikoislääkäri) tarkastukseen.AdrenarkeAdrenarkella tarkoitetaan erillistä lisämunuaisenkuorikerroksen steroidihormonien aktivaatiota.Nämä hormonit osallistuvat myös normaaliin murrosikäkehitykseenaiheuttaen ihon ja hiusten rasvoittumista,hienhajua sekä kainalo- ja häpykarvoituksenkasvua. Adrenarkessa todetaan useimmitenmuutamia karvoja häpyalueella sekä mahdollisestihienhajua ja hiusten rasvoittumista. Pituuskasvunnopeus saattaa olla hiukan kiihtynyt. Näiden lastenkohdalla tulee jälleen selvittää mahdollinenmurrosikäkehityksen käynnistyminen (rintarauhasenkasvu, kivesten kasvu). Adrenarke-tyyppisiälöydöksiä voi harvinaisena mahdollisuutenaaiheuttaa lisämunuaisen synnynnäinen entsyymipuutos(late onset lisämunuaishyperplasia), jokasynnynnäisyydestään huolimatta ei aiheuta oireitavastasyntyneisyyskaudella vaan vasta myöhemmin.Adrenarketapaukset kuuluvat lastenendokrinologiseenselvitykseen.

22Pituuskasvun ongelmatLyhytkasvuisuus,kasvun hidastuminenLyhytkasvuisuuteen on useita syitä. Terve lapsi voiolla ikätovereihinsa verrattuna lyhyt, jos hän onperinyt vanhemmiltaan joko lyhytkasvuisuudenominaisuuden tai rauhallisen kypsymistemponominaisuuden. Lyhyys korostuu niillä lapsilla, jotkaovat perineet nämä molemmat ominaisuudet.Sisarusten välillä voi olla yllättävänkin suuri koonvaihtelu. Kokonaisselvittelyssä kannattaakin kysyävanhempien lisäksi myös lähisukulaisten mittoja,koska pituuskasvuun vaikuttavia perintötekijöitäon useita ja ne voivat korostua perheen lapsilla eritavoin. Kromosomipoikkeavuudet sekä luun ja rustonkehityshäiriöt aiheuttavat myös perinnöllisiäkasvuhäiriöitä. Tällöin saattaa kehon mittasuhteidentutkimisesta (esim. istumakorkeuden suhteellinenosuus pituudesta) olla apua diagnoosinselvittelyssä.Kasvunseuranta voi paljastaa aikaisemminjohdonmukaisesti edenneen kasvun “taittumisenalaspäin”. Tämä näkyy erityisen selvästi piirrettäessäsuhteellisen pituuden käyrä vaakasuoraankäyrästöön. Johdonmukaisen kasvulinjan taittuminenon aina hälytysmerkki: kasvuhäiriön syynäLyhyen normaalivariantin kasvukäyrä

23voi olla piilevä sairaus, joka ei vielä aiheuta varsinaisiaoireita. Kasvun taittuessa ovat selvittelytaiheelliset, vaikka lapsi ei olisikaan lyhyt ikätovereihinsaverrattuna (ks. kuva sivulla 17).Normaalin variantitLyhyt normaalivariantti on usein jo syntyessäänollut lyhyt. Seurannassa kasvu etenee johdonmukaisestija kehon mittasuhteet ovat normaalit.Lähisuvusta löytyy samalla tavalla kasvaneita.Mikäli luuston kypsyminen etenee selvästi jäljessäkalenteri-ikää, on mukana myös biologisenkellon rauhallinen tahti. Rauhallisen kypsymistemponomaavilla lapsilla saattaa ero ikätovereihinvoimakkaastikin korostua murrosiässä, kunvarhaisemmin kehittyvillä sukupuolisen kypsymisenulkoiset merkit ja kasvupyrähdys tulevat esiin.Mikäli lyhytkasvuisuuden tai rauhallisen kehitystemponselvä perimä puuttuu, on syytä muistaapiilevän sairauden mahdollisuus.Luun ja ruston kehityshäiriötLuun ja ruston kehityshäiriöt ovat usein perinnöllisiä.Häiriöt koskevat useammin raajoja kuin selkärankaa.Lapsi voi jo näyttää lyhytraajaiselta taiistumakorkeuden osuus pituudesta voi olla poikkeava.Joskus vasta lapsen kasvuhäiriö paljastaasaman vian vanhemmassa. Luun ja ruston kehityshäiriönselvittely tapahtuu kasvulääkärin toimesta.Diagnoosiin tarvitaan röntgenkuvauksia. Lievissäluu-rusto-dysplasioissa kehon mittasuhteet voivatolla lähes normaalit. Suomessa tavallisimpia luurusto-dysplasioitaovat rusto-hius-hypoplasia, diastrofinendystrofia, akondroplasia ja hypokondroplasia.Lievä hypokondroplasiaVaikea-asteinen hypokondroplasia

24KromosomipoikkeavuudetTavallisimmat lyhytkasvuisuuteen johtavat kromosomipoikkeavuudetovat Downin syndrooma(21-trisomia) ja Turnerin syndrooma (45,XO taitämän erilaiset mosaikismimuunnokset). Downinsyndroomassa suhteellinen keskipituus on syntyessä-1SD ja aikuisena -4SD. Downin syndroomatodetaan yleensä jo vastasyntyneenä tyypillistenrakennepiirteiden perusteella. Turnerin syndroomassalyhytkasvuisuus voi olla ainoa havaittavissaoleva poikkeavuus. Suomalaisten Turner-tyttöjenkeskipituus on noin 145cm. Pienehkö syntymämittaja lapsuuskasvun hitaus tytöllä voivat viitataTurnerin syndroomaan vaikka mitään tyypillisiäulkonäköpiirteitä ei olisi havaittavissa. Murrosiänkasvupyrähdyksen puuttuminen korostaa eroaikätovereihin. Osalla Turner-tytöistä sukupuolisenkypsymisen merkit kehittyvät normaalisti ja kuukautisetkinalkavat, jolloin vasta lyhytkasvuisuusherättää epäilyn mahdollisesta kromosomipoikkeavuudesta.Sikiökautiset kasvuhäiriötSikiökautisilla kasvuhäiriöillä tarkoitetaan erilaisiatiloja, joissa lapsen kasvu on häiriintynyt joennen syntymää. Näillä lapsilla joko syntymäpituustai -paino tai molemmat ovat pienet raskaudenkestoon nähden (SGA = small for gestationalage). Ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla nähdääntyypillisesti ns. saavutuskasvu eli kasvu on tavan-Turnertytön kasvukäyrä

25HormonihäiriötNormaaliin kasvuun tarvitaan kilpirauhashormoniaja kasvuhormonia. Synnynnäinen kilpirauhasenvajaatoiminta (kongenitaalinen hypotyreoosi)aiheuttaa paitsi kasvun häriintymisenmyös kehittyvän keskushermoston vaurioitumisen.Kongenitaalinen hypotyreoosi siis pitää löytää hetivastasyntyneenä, jotta sitä sairastavat saavat välittömästitarvitsemansa hoidon. Tästä syystä vastasyntyneetseulotaan napaverinäyttein.Vastasyntyneisyyskauden jälkeen ilmaantuvakilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)aiheuttaa pituuskasvun hidastumisen. Usein todetaansamanaikainen suhteellisen painon nousu(ks. kuva sivulla 17). Tyroksiinikorvaushoidon aloitomaistakiihkeämpää ensimmäisten kahden-viidenikävuoden aikana. Sellaisilla SGA-lapsilla, joidenkasvuhäiriö on alkanut jo raskauden varhaisessavaiheessa, ei usein havaita merkittävää saavutuskasvua.Osa näistä lapsista näyttää hyötyvän kasvuhormonihoidosta.Huonosti kasvava SGA-lapsi onkinsyytä ohjata lastenendokrinologiseen arvioon.Suomalaiseen tautiperintöön kuuluu autosomissaväistyvästi periytyvä Mulibrey-nanismi,joka johtaa vaikeaan kasvuhäiriöön jo ennenlapsen syntymää. Näiden lasten ulkomuodolle ontyypillistä hento rakenne ja kolmiomaiset kasvot.Mulibrey-lapsilla on usein taipumus mataliinverensokereihin ja osalla on kasvuhormoninpuutos.SGA-lapsen kasvukäyräKasvuhormonihoitomerkitty janalla.

26taminen näkyy kasvukäyrällä suhteellisen pituudenpalautumisena entiselle tasolleen edellyttäen, ettäviive kasvuhäiriön alkamisesta diagnoosiin ja korvaushoidonsaamiseen ei ole kestänyt useita vuosia.Samanaikaisesti pituuteen suhteutettu painotyypillisesti palaa myös entiselle kasvulinjalleen.Kasvuhormonin vajaaeritys johtaa kasvunhidastumiseen. Osalla potilaista kasvuhormonivajauksensyynä on hypothalamusalueen kasvain,tavallisimmin kraniofaryngeooma tai näköhermonalueen gliooma. Aivolisäkkeen rakennepoikkeavuusvoi myös liittyä puutteelliseen kasvuhormonieritykseen.Kasvuhormonivajaukseen voi ollamyös perinnöllinen syy. Osa aivolisäkkeen toimintaaohjaavien geenien virheistä osataan jo diagnosoida.Kasvuhormonin neurosekretorinen dysfunktiotarkoittaa, että lapsi on lyhytkasvuinen(suhteellinen pituus

27Pahanlaatuisen kasvaimen hoidon aiheuttama kasvuhäiriö,kasvuhormonin vajauksen vuoksi kasvuhormonihoito 9,2vuoden iästä 15,9 vuoden ikään.DiagnoosiCrohnin taudin aiheuttama kasvun hidastuminen,puberteetin joudutus testosteronilla 14,5 – 15,5 vuoden iässä.Diagnoosi

28Psykososiaalinen kasvuhäiriöLapsi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen rakastavanja tukevan ympäristön. Suhteet vanhempiintai lapsesta huolehtiviin aikuisiin muodostavatosan kasvuun vaikuttavista ympäristötekijöistä.Psykososiaalisella deprivaatiolla tarkoitetaan tilannetta,jossa lapsen tunne-elämän tarpeita vakavastilaiminlyödään. Taustalla voi olla vanhempienmielenterveyden häiriöitä, päihteiden väärinkäyttöäsekä taloudellisten tai työelämän paineidenkasaantumista vanhemmille siinä määrin, etteiväthe enää jaksa osoittaa lapselle rakkautta. Tällaisessatilanteessa lapsen kasvu voi jopa täysinpysähtyä. Joillakin lapsilla voidaan todeta kasvuhormoninja muidenkin hormonien erityksenvajaus. Hormonihoito ei kuitenkaan korjaa lapsenkasvuhäiriötä, vaan se hoituu siirrolla hyväksyväänympäristöön, jossa lapsi saa osakseen rakkautta.Psykososiaalisen kasvuhäiriön toteaminen vaatiiyhteistyötä lapsen kotipaikkakunnan neuvolataikouluterveydenhuollon ja lastensuojeluviranomaistenkanssa.Ulkomailta adoptoitujen lasten kasvuAliravitsemus on maailmanlaajuisesti tärkein kasvuhäiriöidensyy. Ravinnon puutteen lisäksi erityisestikehitysmaiden lapset elävät muutenkin useinolosuhteissa, joissa he eivät saa tarvitsemaansahuolenpitoa. Kehitysmaista tapahtuva lastenadoptio on viime vuosina lisääntynyt. Edullisissaolosuhteissa lapsilla todetaan ns. saavutuskasvua:sekä pituuskasvun nopeutuminen että painonnousuovat ensimmäisten kuukausien aikanahyvinkin voimakkaita. Kasvun kiihtymisen myötä

29saattaa olla todettavissa myös merkkejä murrosikäkehityksenkäynnistymisestä. On mahdollista,että nopeaan painonnousuun liittyy steroidihormonienpitoisuuksien nousu, joka aktivoi aivolisäkettä.Ruokavalion muuttuminen monipuolisemmaksija aikaisempaa runsaammin proteiineja jaenergiaa sisältäväksi voi myös vaikuttaa insuliininkaltaisten kasvutekijöiden välityksellä murrosikäkehityksenkäynnistymistä suosivaksi. Varhaista jaennenaikaista murrosikäkehitystä on kuvattu erityisestikehitysmaista teollistuneisiin maihin 4-9vuoden ikäisinä adoptoiduilla tytöillä. Uusiin olosuhteisiinsiirtyneiden lasten kasvun ja kehityksenseurantaan on syytä kiinnittää erityishuomiota.Lastenendokrinologinen kokonaisarvio on useinpaikallaan mahdollisen murrosikäkehityksen jarrutushoidontarpeen selvittämiseksi.Pitkäkasvuisuus,kasvun nopeutuminenNormaalivariaatioonkuuluva pitkäkasvuisuusPitkäkasvuisuus johtuu useimmiten perinnöllisistäsyistä. Pitkän lapsen lähisuvussa on pitkiähenkilöitä eikä kasvua yleensä koeta ongelmaksi.Poikkeuksen muodostavat jotkut pitkät tytöt,joiden kohdalla vanhemmat saattavat huolestuatulevasta aikuispituudesta. Mikäli vanhemmillesyntyy huoli kohtuuttomaksi koetusta pituudesta,on syytä ohjata tyttö lastenendokrinologin vastaanotollekasvuennustetta varten. Pituuskasvuaon mahdollista jarruttaa nopeuttamalla murrosikäkehitystäsuuriannoksisella estrogeenihoidolla. Koskavarhain aloitetulla hoidolla saavutetaan parhaattulokset, on kasvuennuste suositeltavaa laatia jo9-10 vuoden iässä. Ennuste uusitaan tarvittaessa

30vuoden kuluttua ja kasvunjarrutushoito annetaantarkoin harkituissa tapauksissa mahdollisimmankokonaisvaltaiseen arvioon perustuen. Kasvunjarrutustaharkitaan, jos tytön aikuispituusennusteon yli 185 cm. Poikkeuksellisen painavat lisäsyyt(esim. vaikeat ryhtiviat) voivat puoltaa hoitoa pienemmälläkinennusteella.Poikien kohdalla kohtuuttomaksi koettupituus on huomattavasti harvinaisempi ongelma.Heilläkin kasvunjarrutushoito voi tulla harkittavaksivaikeissa ryhtivioissa aikuispituusennusteenollessa yli 200 cm. Poikien kasvun jarrutuksessa onkäytetty suuriannoksista testosteronia, bromokriptiiniätai kasvuhormonieritystä hillitsevää somatostatiinia.Ennenaikainen murrosikäkehitysMurrosikäkehityksen aikana sukupuolihormonityhdessä kasvuhormonin kanssa kiihdyttävät kasvua(kasvupyrähdys). Myös tavallista aikaisemminkäynnistyvä murrosikäkehitys kiihdyttää kasvun.Kasvupyrähdyksen jälkeen luuston kasvulevytsulkeutuvat, joten ennenaikaiseen murrosikäkehitykseenvoi liittyä lyhyt aikuispituus. Murrosikäkehityksenseulontasäännöissä ennenaikaisuudenrajoina käytetään tytöillä rinnankehitystä alle8-vuoden iässä ja pojilla kiveksen kasvua alle 9.5-vuoden iässä. On huomattava, että varhaisen perimänomaavien lasten kehitys saattaa poiketa näistäraja-arvoista. Ennenaikaiseen murrosikäkehitykseensaattaa olla syynä neurologinen sairaus,aivolisäkkeessä tai sen läheisyydessä sijaitsevahyvänlaatuinen kasvain tai muun sairauden hoitonaaivolisäkkeen alueelle kohdistunut leikkaus.Usein ei kuitenkaan löydetä mitään syytä murrosikäkehityksenennenaikaiseen käynnistymiseen.Ennenaikaista murrosikäkehitystä on mahdollistajarruttaa hormonihoidon avulla.IsokasvuoireyhtymätMarfanin syndrooma on pitkäkasvuisuuteen johtavasidekudoksen perinnöllinen sairaus. Potilaatovat tyypillisesti hyvin hoikkia ja hentorakenteisia.Heillä todetaan poikkeavan pieni istumakorkeudenprosenttinen osuus pituudesta. Monilla Marfanpotilaillaon myös yliojentuvat nivelet ja sydänvika.Sotosin syndrooma on symmetrinen isokasvuoireyhtymä.Tyypillisesti tähän oireyhtymään liittyyneurologisen kehityksen viivästyminen.Ennenaikaiseen murrosikäkehitykseen liittyväpituuskasvun nopeutuminen. Jarrutushoito onaloitettu 6 vuoden iässä, hoidon aikana kasvunopeuson tasaantunut.

31Painonkehityksen ongelmatLaihtuminenMikäli painonkehitys on pituuteen nähden johdonmukaista,nähdään suhteellisen painon (pituuspainon)käyrällä vaakasuora kuvaaja. Laihtuminennäkyy käyrän taittumisena alaspäin. Niukka energiansaantivoi muodostua ongelmaksi, jos lapsellaon vaikeita allergiaoireita, joiden vuoksi ruokavalioon rajoitettu. Myös suolen limakalvon vauriostajohtuva imeytymishäiriö saattaa vaikuttaa painonkehitykseen.Edellämainitut ongelmat korostuvatimeväisillä ja pikkulapsilla. Jos halutaan selvittääpainonkehitys myös ikään suhteutettuna, voidaansuhteellisen painon kasvukäyräpisteet siirtääpituuskäyrälle (ks. kuva).Äkillinen jyrkkä painonlasku murrosiässä taisen kynnyksellä voi viitata syömishäiriöön. Tällaiseenmuutokseen kannattaa kouluterveydenhuollossapuuttua mahdollisimman varhaisessavaiheessa: osa nuorten laihdutustapauksista jäälyhytaikaisiksi yrityksiksi kun käynnistetään aktiivinenseuranta. Mikäli todellinen syömishäiriö onkehittynyt, tarvitaan lastenlääkärin ja psykiatrinyhteistyötä.LihominenLasten liiallinen painonnousu on lisääntyvä ongelmalänsimaissa. Selviteltäessä lapsen lihomistakannattaa kiinnittää huomiota ajankohtaan, jolloinsuhteellinen paino ensimmäisen kerran alkoitaittaa ylöspäin. Lapsen elämässä on juuri tuonaajankohtana saattanut tapahtua muutoksia: päivähoitomuodonmuuttuminen, koulun aloittaminentms. Suurin osa lihovista lapsista saa liikaaenergiaa tarpeeseensa nähden. Ylipaino on useinkoko perheen ongelma ja siihen puuttuminen voialkuun osoittautua hankalaksi. Mikäli lapsen lähisuvussaesiintyy sydän- ja verisuonisairauksia,rasva-aineenvaihduntaongelmia ja/tai tyypin 2 diabetesta,on aiheellista tutkia lihovan lapsen verenrasva-arvot (kolesteroli ja triglyseridit), verensokerija insuliini. Tutkimuksia jatketaan tarvittaessasokerirasituskokeella heikentyneen sokerinsiedontai tyypin 2 diabeteksen toteamiseksi.Lihovan lapsen kasvukäyrä. Paino merkittypituuskäyrään. Kohtuullinen painonnousu ennenkouluikää ja uudelleen kiihtyvä nousu kouluiässäsekä ennen puberteettia. Liiallisen energiansaanninaiheuttamaan lihomiseen liittyy usein myöspituuskasvunopeuden lievä kiihtyminen.

32Murrosikäkehityksen ongelmatViivästynyt puberteetti

33Varhainen tai ennenaikainenmurrosikäkehitysMurrosikäkehityksen seulontasääntöjen rikkoutuessaon kokonaisarvio aina paikallaan. Jarrutushoitoatarvitaan vain silloin, kun kehitys on selkeästiennenaikaista eli sukupuolisen kypsymisenmerkit alkavat näkyä jo leikki- tai alakouluiässä.Suurin osa varhain kehittyjistä rikkoo seulasääntöjävain vähän ja heillä on selvä perinnöllinentaipumus varhaiseen murrosikäkehitykseen. Varhaisenmurrosikäkehityksen selvittely perheelle ontärkeää, jotta vanhemmat osaavat tukea lapsensakehitystä oikealla tavalla.Viivästynyt murrosikäkehitysKouluterveydenhuollon tarkastuksissa kiinnitetäänhuomiota murrosikäkehityksen käynnistymiseen.Jos mitään sukupuolisen kypsymisen merkkejä eiole havaittavissa 13-vuotiaalla tytöllä tai 13.5-vuotiaallapojalla, on tarkempi selvitys paikallaan.Useimmiten kyseessä on perinnöllinen ominaisuus:muiden perheenjäsenten ja lähisukulaistenkypsymistempo osoittautuu myös rauhalliseksi.Rauhallinen kypsymistempo on useammin poikienkuin tyttöjen ongelma. Ennen murrosikäkehityksenalkua nähdään kasvussa usein hidastuma, jokaerityisesti lyhytkasvuisilla pojilla korostaa eroa ikätovereihin.Kehitysvaiheessa, jossa samaistuminenikätovereihin ja kriittisyys omia ulkonäköpiirteitäkohtaan on tyypillistä, on erittäin tärkeää antaanuorelle asiallista tietoa ja kertoa myös odotettavissaolevasta kehityksestä. Jos rauhallinen kehitystempomuodostuu nuorelle jokapäiväistä elämäähäiritseväksi ongelmaksi, on sitä mahdollistanopeuttaa pieniannoksisella testosteronihoidolla.

34YhteenvetoLapsen kasvuun vaikuttavien monien tekijöiden tunteminenantaa mahdollisuuden kokonaisuudenarvioon. Säännöllinen seuranta, jossa mittaustuloksetmerkitään kasvukäyrästölle, jota myös tulkitaan,tarjoaa mahdollisuuden poikkeavuuden varhaiseenhavaitsemiseen. Kun normaali kasvu ja kehitystunnetaan, osataan ajoissa käynnistää tarvittavattutkimukset esimerkiksi piilevän sairauden toteamiseksi.On huomattava, että johdonmukainenkasvu saattaa tilapäisesti häiriintyä aivan terveellälapsella. Joskus seurannan tihentäminen selvittäätilanteen ilman muiden tutkimusten tarvetta. Kasvunseuranta on tärkeä ja helppokäyttöinen apuvälinelasten ja nuorten kehityksen arviointiin.

KirjallisuuttaHindmarsh PC, Brook CGD.Normal growth and its endocrine control.Kirjassa: Brook CGD, toim. Clinical paediatric endocrinology,3. painos Blackwell 1995Tanner JM.Growth at adolescence.Blackwell 1962Karlberg J, Fryer Jg, Engström I, Karlberg P.Analysis of linear growth using a mathematical model II.From 3 to 21 years of age.Acta Paediatr Scand 1987; 12 Suppl 337Dunkel L.Lapsuuden ja nuoruusiän endokrinologia.Kirjassa: Välimäki M, Sane T, Dunkel L toim: Endokrinologia2. painos 2009, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Muistiinpanoja

Genkk09/09GEN_ES_260312_4