Lataa PDF - Sitra

SUOMI2015Suomen tulevaisuuden menestystekijät ja haasteet 5

Suomi 2015 -ohjelmakehittää yhteiskuntamme ylimmän tason päättäjien tietoja,taitoja ja verkostoja tulevaisuuden haasteita koskevissaasioissa. Osallistujat• saavat tietoa ajankohtaisista ja tulevaisuuden kannaltakeskeisistä asioista• keskustelevat eri alojen kotimaisten ja ulkomaistenasiantuntijoiden sekä muiden päättäjien kanssa• arvioivat Suomen tulevaisuuden keskeisiä haasteita• tutustuvat kansallisen tason strategisiin linjauksiin• tekevät raportin uusista ja keskeisistä strategiakysymyksistäSuomi 2015 -ohjelma tukee Sitran tavoitetta, että Suomi onvuonna 2010 kolmen menestyneimmän kansakunnan joukossa.www.sitra.fi/suomi2015ISBN 951-563-420-2 (nid.)ISBN 951-563-421-0 (URL: www.sitra.fi/suomi2015)Helsinki 2002

4Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraporttiSaatteeksiSuomi 2015 -ohjelman viides kurssi käynnistyi seminaarillaPekingissä, Kiinan kansantasavallassa samalla viikolla, kun Kiinankansankongressi kokoontui istuntoonsa. Pekingissä kurssi tutustuikehittyvään Kiinaan, joka oli muutama kuukausi aikaisemminhyväksytty Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi. Kiinanavautuminen maailmantaloudelle ja kiinalaisen yhteiskunnanlähivuosien kehitys vaikuttavat väistämättä myös Eurooppaanja Suomeen.Kurssin muut vierailukohteet Venäjä ja Saksa ovat yhtä laillatärkeitä Suomelle. Naapurimaana Venäjä on keskeinen yhteistyökumppanimmemyös tulevina vuosina. Yhdentyneen Saksanmerkitys puolestaan korostuu Euroopan unionin keskeisenävaltiona, kun unioni ottaa uusia jäseniä. Suomen toimintaympäristökinsiis muuttuu nopeasti ja laajenee. Se tuo suomalaisteneteen uusia haasteita, joihin tulee vastata niin taloudenkuin politiikankin areenoilla.Tämä edellyttää määrätietoista toimintaa myös Sitralta, jokaon asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi kolmen menestyneimmänkansakunnan joukossa vuoteen 2010 mennessä.Sitran toiminnan painopisteet lähivuosina ovat hankkeissa,joiden avulla• tuotetaan tietoa päätöksentekijöille tulossa olevistamuutoksista ja niiden merkityksestä Suomelle• vahvistetaan kansantalouden tulopohjaa talouskasvuavauhdittamalla• parannetaan hyvinvointivaltion kustannustehokkuutta• arvioidaan kriittisesti Sitran omaa toimintaa ulkopuolistenasiantuntijoiden toimesta.Suomi 2015 -ohjelma on yksi keino Sitran tavoitteidentoteuttamisessa. Ohjelman aikana suomalaiset päätöksentekijättutustuvat kansainvälisiin ja kansallisiin tulevaisuudennäkymiin.He keskustelevat niistä strategisista linjauksista ja toimenpiteistä,joilla tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata.Suomi 2015 -ohjelma on kuuden kurssin kokonaisuus.Ohjelma jatkuu vuoden 2003 syksyyn saakka, jolloin kaikkikuusi kurssia kokoontuvat yhteiseen seminaariin. Suomi 2015-ohjelman tavoitteena on, että jokainen kurssi julkaisee raportinomasta työstään. Raportit muodostavat yhdessä Suomen tulevaisuuttaarvioivan kokonaisuuden.Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kiittää Suomi 2015-ohjelman viidennen kurssin osallistujia, kurssin suunnitteluun jatoteutukseen osallistuneita yhteistyökumppaneita sekä kurssinaikana kuultuja kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita.Ministeri Jaakko Iloniemi on toiminut alusta saakka Suomi2015 -ohjelman puheenjohtajana, mistä hänelle lämmin kiitos.Sitran koulutustiimi on vastannut ohjelman toteutuksesta.Suomi 2015 -ohjelman viidennen kurssin loppuraportin ovatkurssin osallistujien työskentelyn ja keskustelujen perusteellalaatineet ohjelmajohtaja Tuovi Allén Sitrasta ja toimittajaMatti Karhu.Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra toivoo, että tämäSuomi 2015 -ohjelman viidennen kurssin raportti edistää omaltaosaltaan niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka Sitra on asettanut2000-luvun yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.Helsingissä kesäkuussa 2002Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SitraSitra toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, innovatiivisen toiminnan,koulutuksen ja yritysrahoituksen keinoin.

Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraportti5Suomi vuonna 2015 -visioSuomi 2015 -ohjelman viides kurssi käynnisti työnsäaikaisempien kurssien rakentaman vision pohjalta.YhteiskuntaSuomi on oikeudenmukainen, moniarvoinen, mahdollisuuksiatarjoava ja kannustava yhteiskunta, joka on kansalaisilleenturvallinen. Suomen talous on vakaa, kehittyväja rakenteiltaan monipuolinen. Suomen päätöksentekojärjestelmäon oikeudenmukainen, joustava ja osallistumiseenkannustava.IhminenSuomessa asuu ja työskentelee vapaa, vastuullinen, osaavaja hyvinvoiva kansa. Suomi käyttää kaikkien kansalaistenpanoksen hyvinvoinnin luomiseen sekä tarjoaa mahdollisuudetmenestyä kansallisesti ja kansainvälisesti.VahvuudetSuomen vahvuudet ovat korkea osaaminen, sosiaalineneheys ja yhteiskunnan vakaus. Suomi on aktiivinenkansainvälinen vaikuttaja ja sillä on monilla osa-alueillajohtoasema. Suomella on vaurauden takaava ja kilpailukykyinentalous.YmpäristöSuomen elinympäristö on turvallinen ja se perustuupuhtaaseen luontoon, laadukkaaseen asumiseen, vahvaankulttuuriin sekä kansalaisten kattavaan sivistykseen.”If you want to rule the country, first put your house in order.If you want to cultivate your morality, first put your heart right.To put your heart right, you must be sincere.”- ConfuciusMihin suuntaan maailma ja Suomi ovat menossa?Suomi 2015 -ohjelman viides kurssi keskusteli Pekingissä,Moskovassa ja Berliinissä järjestettyjen seminaarien aikananiistä megatrendeistä, jotka jo nyt ohjaavat yhteiskuntien kehitystä.Lisäksi kurssi etsi heikkoja signaaleja tulevan kehityksensuunnan muutoksista. Miten Suomi pysyy mukana näissäkehityksen pyörteissä? Mitkä kehityskulut ovat Suomen tulevaisuudenkannalta erityisen ratkaisevia?Kurssin aikana esiin tulleista ja Suomen kannalta keskeisistäkehityspiirteistä nousi keskusteluun muun muassa seuraaviakehityskulkuja:• Perinteiset työvaltaiset teollisuudenalat menettävät asemiaanhalvan työvoiman maille samalla kun Aasian painoarvo kasvaamaailmantaloudessa. Siitä seuraa vanhojen kasvutalouksienheikkeneminen. Hiipuuko suomalaisen yhteiskunnan kehitystähän?• Hyvinvoinnin erot kasvavat globaalisti, kansallisesti ja alueellisesti.Horjuuko maailman valtatasapaino, globaali turvallisuusja yhteiskuntien sisäinen vakaus eriarvoisuuden kasvun seurauksena?Miten häviäjistä pidetään huolta?• Globaali riippuvuus eri yhteiskuntien välillä kasvaa ja seedellyttää entistä parempaa kansainvälistä yhteistyötä sekäongelmien globaalia hallintaa. Miten kansainvälisten järjestelmientulisi uudistua, jotta tätä kehitystä voitaisiin hallita?• Euroopan unioni laajenee ja Venäjä integroituu länteen. Se tuouusia haasteita vanhoille jäsenmaille sekä muille kansainvälisilletoimijoille. Kehittyykö unionista uusi supervalta vai uhkaakositä hajoaminen?• Päättäjien, kansalaisten ja suuryritysten edut loittonevat toisistaan.Se lisää vieraantumista yhteiskuntien sisällä. Päättäjiltäja yrityksiltä edellytetään uudenlaista yhteiskuntavastuuta.Miten ne pystyvät kantamaan sen?

6Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraporttiToimintaympäristömme ja omat kykymme tarjoavat meilletilaisuuden vastata näihin kysymyksiin ja onnistua niidenratkaisemisessa. Suomi voi kuitenkin pahimmassa tapauksessaajautua tielle, jonka varrella uuden talouden paratiisista tuleekinarktinen helvetti. Miltä Suomen tulevaisuus silloin näyttää?Jos yhteiskuntajärjestelmän uusiutumiskyky ja keskinäinenluottamus heikkenevät, seurauksena on demokratian ja oikeusjärjestyksenkriisi. Sen tuloksena turvallisuus ja tasa-arvo murenevat,työmarkkinat ajautuvat suuriin ongelmiin ja yksilönmahdollisuudet ja oikeudet kapenevat. Itsekkyys lisääntyy jayhteisvastuu heikkenee.Teknologisen uusiutumiskyvyn ja osaamisen rapautuminenjohtaa taloudellisen kehityksen pysähtymiseen ja osaajienpakenemiseen maasta. Sen seurauksena yhtäältä työttömyyskasvaa ja samaan aikaan työvoimapula pahenee. Julkinen talouskriisiytyy tulopohjan romahtamiseen ja veroaste täytyy pitääentistä korkeampana, jotta voidaan tuottaa riittävästi palvelujaikääntyvälle väestölle.Pyrkimys tasapainoiseen ja monikulttuuriseen yhteiskuntaanepäonnistuu ja maahanmuutto aiheuttaa vain sosiaalisia ongelmia.Hyvinvointivaltion alasajo merkitsee myös sosiaalisen pääomantuhoutumista ja elämänlaadun huononemista. Silloin menetämmemaineemme turvallisena toimintaympäristönä niin yrityksillekuin ihmisille. Lopputulos on noidankehä, missä yhteiskunnanja talouden perusrakenteet sekä arvopohja horjuvat vakavasti.Mitä siis tulisi tehdä, jotta tällainen uhkakuva voitaisiin välttää?

8Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraporttiTulevaisuudessa kaikille opiskelijoille tulee tarjota mahdollisuusopiskella ja suorittaa työharjoittelu ulkomailla. Tavoitteeksi tuleeasettaa, että kaksi kolmasosaa yliopistoista valmistuneista japuolet ammattikorkeakouluista valmistuneista opiskelijoista onopintojensa aikana tai niiden jälkeen opiskellut myös ulkomaisissaoppilaitoksissa tai tutkimusyksiköissä taikka harjoitellutyrityksissä ulkomailla. Myös toisen asteen ammatillisten oppilaitostenon kansainvälistyttävä toiminnassaan. Kaikille yliopistopaikkakunnilletulee perustaa kansainvälisiä peruskouluja jalukioita, joissa opetus tapahtuu pääasiassa vierailla kielillä.Vierailla kielillä tapahtuvaa koulutusta tulee olla tarjollakaikilla koulutusasteilla ja koulutusaloilla. Tämän vuoksi oppilaitoksiintulee rekrytoida enemmän opettajia ja tutkijoitamuista maista sekä houkutella Suomeen opiskelijoita ulkomailta.Tavoitteena tulee olla, että vuoteen 2015 mennessä vieraallakielellä tutkintojaan opiskelevien osuus nostetaan keskeisilläaloilla nykyisestä kolminkertaiseksi. Ulkomaisten jatko-opiskelijoidensekä post doc -opettajien ja -tutkijoiden osuus suomalaisissayliopistoissa tulee nostaa 15 prosenttiin kansainvälisenhakumenettelyn ja tutkijapaikkojen avulla. Päämääränä onvahvasti kansainvälistyvä suomalainen yliopistolaitos.Suomessa nuorten ja etenkin yliopistotutkinnon suorittaneidenhalukkuus ryhtyä itsenäisiksi yrittäjiksi on kansainvälisestivähäistä. Akateemista yrittäjyyttä onkin kannustettava perustamallayliopistoihin ja korkeakouluihin business-kuraattorintehtäviä sekä kehittämällä mentoriverkostoa, jotka kannustavatja opastavat opiskelijoita yrittäjyyteen.Innovaatiot ja liiketoimintaosaaminen yhdistettäväSuomen innovaatioympäristö on tuloksellisuudeltaan ja tehokkuudeltaanmaailman kärkeä ja Euroopan tehokkaimpia. Setarjoaa toimintaympäristön, joka on tehnyt mahdolliseksiSuomen elinkeinoelämän rakenteellisen uudistumisen ja tukenutkilpailukykyä.Julkisen sektorin panostus innovaatiotoiminnan kehittämiseenja rahoitukseen on perustunut pitkäjänteiseen tiede- jateknologiapolitiikkaan. Viime vuosina julkisen sektorin rahoitusosuuson kuitenkin laskenut nopeasti. Suomessa julkisen sektorinosuus yritysten tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on kilpailijamaitammehuomattavasti pienempi.Innovaatioympäristön kehittäminen ja osaamispohjaisen talouskasvunturvaaminen edellyttää, että tulevina vuosina julkistatutkimusrahoitusta on lisättävä ja innovaatioympäristön julkistentoimijoiden voimavarat on turvattava. Samalla kun julkinensektori kehittää innovaatioympäristöä, alkavien yritysten perustamisvaiheentarpeista tulee huolehtia.Innovaatiojärjestelmä on laajennettava sisältämään teknologianja sen soveltamisen lisäksi myös liiketoimintaosaaminenja muotoilu sekä käyttäytymistä ja kulttuuria tutkivat tieteet.Sen piiriin kuuluu yhtä lailla perustutkimus, soveltava tutkimus japalvelututkimus. Liiketoimintaosaaminen ja innovaatiotoimintaon yhdistettävä samoihin julkisesti tuettuihin hankkeisiin.Yritysten ja yliopistojen yhteistyötä tulee tälläkin alalla kehittääja kannustaa tuomalla liiketoimintakulttuuri myös yliopistojensisälle.Yliopistojen autonomian laajentaminen on välttämätöntäniiden tehokkaan toiminnan ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.Yliopistoilla tulee olla mahdollisuus hyödyntää tehokkaammininnovaatiotoimintansa tuloksia, kuten tutkimustuloksia japatentteja.Työelämässä toimivat asiantuntijat tarvitsevat edelleenkinkansainvälistymiskoulutusta. Yritysten tulisikin lähettää suomalaisiaasiantuntijoitaan ulkomaisiin toimipaikkoihin opiskelemaanmarkkina-alueen kulttuuria ja liiketoimintatapoja. Näintuetaan yritysten kilpailukykyä uusilla markkina-alueilla. Ulkomailletyöskentelemään lähtevien suomalaisten asiantuntijoidenperheiden mahdollisuudet ulkomailla asumiseen tulee turvata.Vetovoimainen SuomiSuomi 2015 -ohjelman viides kurssi asetti yhdeksi strategiseksitavoitteekseen, että Suomi tarjoaa ihmisille ja yrityksille houkuttelevanasuin- ja toimintaympäristön, missä yksilön hyvinvointi jaedellytykset yritysten kilpailukyvyn rakentamiselle ovat maailmanparhaita.

Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraportti9Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Suomen tulee vuoteen2015 mennessä yltää maailmantilaston kuuden parhaan joukkoonkilpailukykyä ja elämänlaatua kuvaavilla mittareilla. Niitä ovatmuun muassa henkeä kohti laskettu kansatuote, YK:n kehitysohjelmaUNDP:n inhimillisen kehityksen indeksi sekä IMD:nja World Economic Forumin kilpailukykyindeksit. Näiden lisäksiSuomen työllisyysaste tulee nostaa nykyisestä 68 prosentista 75prosenttiin.Vetovoimatekijät säilytettävä vahvoinaSuomen säilyttäminen vetovoimaisena yrityksille ja ihmisilleperustuu korkeaan osaamiseen, vahvaan ja kansainvälisesti kiinnostavaankulttuuriin, hyvään kilpailukykyyn, yrittäjyydenarvostukseen, joustaviin työmarkkinoihin ja toimiviin pääomamarkkinoihin.Ne edellyttävät yhteiskunnalta kannustavuutta,ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä, hyvää innovaatioympäristöäsekä julkisen ja yksityisen sektorin hyviä yhteistyöverkostoja.Menestyminen edellyttää myös kansainvälistymisen jatkumista.Meidän täytyy sopeutua suomalaisten yritysten globalisoitumiseenja samalla kehittää innovaatioympäristöämme, liiketoimintaosaamistammeja verkostoyhteistyötä.Suomen vahvuuksia ovat työnteon arvostus, kansallinen yksimielisyystärkeimmistä tavoitteista, sopimusten kunnioittaminen,yhteiskunnallinen vakaus ja ennustettavuus. Heikkouksiammeovat korkea rakenteellinen työttömyys ja epäedullinen väestökehitys,yrittäjyyden vähäisyys sekä elinkeinorakenteen ja työmarkkinoidenjäykkyys. Työmarkkinoilla palkkaerot ovat maailmanpienimpiä, mutta tämän tilanteen nurja puoli on huonokannustavuus.Suomen vetovoimaa kilpailukykyisenä maana voivat lisätäEuroopan unionin laajeneminen ja Suomen sijainti Venäjänsuuren markkina-alueen lähituntumassa. Kilpailijat kuitenkinkurovat tätä etua kovaa vauhtia kiinni ja uusia kilpailijoitanousee koko ajan; Kiina on jo saamassa etumatkaa monillaaloilla kansainvälisessä taloudessa väkirikkaana ja dynaamisenataloutena. Pystyykö Suomi jatkamaan uusiutumistaan?Osaajia maahanmuuttopolitiikallaSuomen vetovoima saattaa alkaa hiipua, jos työllisyysaste pysyymatalana emmekä onnistu houkuttelemaan maahan uutta,osaavaa työvoimaa. Maastamuuttopaine saattaa vahvistua jaSuomesta lähtee ulkomaille osaavaa ja korkeasti koulutettuatyövoimaa. Ketä saamme tilalle? Onko ratkaisuna aktiivinen javalikoiva maahanmuuttopolitiikka, jolla on selkeä tavoite hyödyttääsekä suomalaisia että maahanmuuttajia? Pystymmeköluomaan sellaisen politiikan?Uuden työvoiman houkutteleminen ulkomailta vaatii kilpailukykyisiäpalkkoja sekä uudistuksia verojärjestelmään. Verovähennyksiävoidaan hyvin harkita niille ulkomaalaisille, jotkatulevat työskentelemään Suomeen määräaikaisesti. Tällaisetverovähennykset ovat perusteltuja, koska tänne tulevat ulkomaalaiseteivät ole käyttäneet täysimääräisesti hyvinvointivaltionpalveluja.Viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnantehtävä on myös tukea ulkomaalaisten työskentelyä Suomessakasvattamalla suomalaisia ymmärtämään ja hyväksymään vieraitakulttuureja sekä kouluttamalla ulkomaalaisia sopeutumaan suomalaiseenyhteiskuntaan.Eri alojen ja ammattien osaajia tulee houkutella Suomeenennen kaikkea itäisen ja keskisen Euroopan lähialueilta ja Aasianmaista. Lähialueilta muuttavia työntekijöitä yhdistää suomalaiseenyhteiskuntaan osittain yhteinen kulttuuriperinne. Aasialaistenmaahanmuutto puolestaan rikastuttaa ja hyödyttää suomalaistayhteiskuntaa aivan uudella tavalla.Maahanmuuttopolitiikka vaatii kuitenkin onnistuakseentavoitteiden täsmentämistä, koulutuksen ja yhteistyön lisäämistäsekä eri viranomaisten yhteistyön tiivistämistä. Asennemuutoksenvälttämättömyys on myös ilmeinen.Turvallinen oikeusvaltioSuomi joutuu kaikissa keskeisissä ratkaisuissa ottamaan huomioonglobaalitalouden olosuhteet. Se edellyttää yhteiskunnan vahvaasisäistä yhtenäisyyttä. Näiden usein ristiriitaisten kehityspiirteidenvuoksi meidän täytyy määritellä uudelleen oikeudenmukaisuuden,yhteisvastuun ja kestävän kehityksen sisältö sekä niiden toteuttamisenkeinot.Edelliset sukupolvet loivat itsenäisen Suomen ja rakensivatvaurautemme. Nykyisten ja tulevien sukupolvien tehtävänä onkytkeä meidät lujasti kansainväliseen yhteistyöhön ja samallahuolehtia turvallisen oikeusvaltion tulevaisuudesta.Globaalin kilpailukyvyn takeena meillä on eturivin asemamonilla huipputeknologian aloilla, tasa-arvoinen, oppimiseen javastuunottoon kannustava yhteiskunta sekä hyvä koulutustaso.Suomalaiset arvot antavat siis hyvät lähtökohdat.

10Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraporttiLuottamus luo turvallisuuttaYhteiskunnan perustekijöitä on sen jäsenten kesken vallitsevaluottamus. Kansalaisten täytyy voida luottaa valtiojärjestelmään,demokratian toteutumiseen vaalien kautta, oikeusjärjestykseen,verotuksen oikeudenmukaisuuteen, työmarkkinoiden toimintaan,hallinnon tasapuolisuuteen. Yhteisötasolla luottamus mitataanrikollisuuden, tuloerojen, tasa-arvon ja ympäristön turvallisuudenkaltaisilla tekijöillä. Yksittäisen ihmisen turvallisuuden keskeisettekijät puolestaan kiteytyvät omaan terveyteen, koulutukseen,työhön ja toimeentuloon.Jos perusluottamus jostain syystä murenee, seurauksena onpoliittisia ääri-ilmiöitä, järjestäytynyttä rikollisuutta, häiriökäyttäytymistäja rasismin kaltaisia asenteita. Tulevaisuudenvisiomme eivät silloin voi toteutua.Pahimmat uhkatekijät tuskin toteutuvat meillä kovin nopeasti.Varoitusmerkkejä on kuitenkin jo näkyvissä. Vaikkapa huumeongelmankärjistyminen voi vaikuttaa voimakkaasti kansalaistenperusluottamuksen murenemiseen. Globaalitalouden oloissamenestyksemme määräytyy merkittävästi ulkopuolisista tekijöistäja pienetkin muutokset kansainvälisissä suhteissa ja rakenteissaheijastuvat meihin voimakkaasti.Suomalainen sisukas omatoimisuus on säilyttämisen arvoinenominaisuus. Hyvinvointivaltion lieveilmiönä levinnyt käsitys,että yhteiskunta hoitaa asiat ja kaikkeen pitää saada julkistatukea, johtaa monenlaisiin vääristymiin ja passivoitumiseen.Vastuun kantaminen omasta elämästä, yhteisöllisyyden vahvistaminenja sosiaalisen pääoman kasvattaminen ovat kaikkipienen kansakunnan voimavaroja. Niitä tukevia rakenteita jaarvoja pitää tietoisesti edistää. Jokaisella on velvollisuus osallistuaomalla panoksellaan yhteiskunnan toimintaan ja perusturvansarahoitukseen. Samalla on pidettävä huoli siitä, että yhteiskunnanheikoimmat yksilöt eivät putoa ulkopuolelle.Laadukas peruskoulutus vahvistaa luottamustaKansakunnan keskeinen luottamustekijä on hyvä koulutus. Senvuoksi on tärkeää, että kaikille tarjottava peruskoulutus onjärjestelmän ydin ja sen laadusta ja määrästä pidetään hyväähuolta. Tasa-arvon tulee toteutua ennen kaikkea mahdollisuuksientarjoamisessa; sen sijaan tavoitteena ei voi olla tulostentasapäisyys. Lahjakkuudet täytyy tunnistaa ja heille on kaikillaaloilla turvattava edistyminen jo varhaisesta vaiheesta aina kohtikoulutuksen ylintä huippua. Koulujen on voitava myös erikoistuaerilaisten tietojen ja taitojen opetukseen.Työelämän kehitys on ohjattava kannustavuuden ja aktivoinninsuuntaan. Kaikilla on oltava mahdollisuus elättää itsensäoman työntekonsa tuloksilla. Työn tarjoaminen ja tekeminenon tehtävä helpommaksi verotuksen, sosiaalisten ratkaisujen jatyöelämän laadullisten muutosten avulla. Suurtyöttömyydestäon päästävä eroon, muuten hyvinvointivaltioon kuuluvanluottamuksen ylläpitäminen käy mahdottomaksi.Kun Suomessa vahvistetaan luottamusyhteiskuntaa, täytyypitää silmällä erityisesti väestön koulutustasoa, työhön osallis-

Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraportti11tumista ja kansatuotetta koskevia tietoja. Samalla meidän tuleeseurata laajasti eri toimialojen ja alueiden menestystä kansainvälisenvertaisarvioinnin menetelmillä. Myös sosiaalistenongelmien kehittyminen on oltava tarkassa seurannassa, jottaongelmien kärjistyminen ei pääse yllättämään.Perhe ja terveysSuomalaiset kantavat oman ja yhteisen vastuunsa perheestä jaterveydestä. Vahvuutemme on taloudellinen hyvinvointi ja lujayhdessä tekemisen perinne.Terveyttä koskeva tietämys on kohonnut ja vaurauden lisääntymisenmyötä kansanterveyden pohja on vahvistunut. Terveydenhuollonammatillinen osaaminen on korkeatasoista ja työantajattukevat myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Yrityksetkantavat oman vastuunsa työntekijöiden jaksamisesta ja työkykyäylläpitävät hankkeet ovat keskeinen osa suomalaisen työelämänlaatua.Välitetäänkö kansalaisesta kuitenkaan kokonaisuutena?Huolehdimmeko toisistamme yli elinkaaren vai ihannoimmekoliikaa nuoruutta ja työelämän arvoja?Työn ja perhe-elämän ristiriidat ratkaistavaSuomalaisten hyvinvointia uhkaavat tällä hetkellä uudenlaisetongelmat – liika työ, työajan epätasainen jakautuminen, liikunnanvähäisyys, epäterveet elämäntavat. Huumeet ovat tulleet suomalaistennuorten elämään. Kertakäyttöiset ihmissuhteet ovatkorvaamassa vakiintuneet perhe- ja lähiyhteisöt. Hyvinvointivaltiovoi tarjota ratkaisuja näihin ongelmiin tiivistämälläterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja koulujärjestelmän yhteistyötäsekä sovittamalla yhteen työn ja perhe-elämän vaatimuksetnykyistä paremmin.Työelämän kielteiset kehityspiirteet heikentävät hyvinvointia.Osa ihmisistä tekee liikaa töitä ja osa on pitkäaikaisesti työttömänä.Välinpitämättömyyden ja itsekkyyden kasvu uhkaavat perheidenja lasten hyvinvointia. Myös elämäntyylin muoti-ilmiöt vaikuttavatkielteisesti: lasten saamista lykätään keski-ikään ja perheidenkoko pienenee. Tämä on jo johtanut väestön nopeaan vanhenemiseenja kehityssuunta voidaan kääntää vasta vuosikymmentenkuluttua.Työn kuormituksen lisääntyminen joillakin työntekijöillä onmuuttanut perheen roolia yhteiskunnassa. Kiristyvä kilpailu tekeeperhe-elämästäkin suorittamista ja heikentää nuorten siteitäomaan perheeseen. Kaverit, työtoverit ja harrastukset korvaavatperheen ja lapset kilpailevat työn kanssa aikuisten ajasta. Lapsetjäävät helposti sivuun kun työelämän vaatimukset kovenevat.Työpäivien jatkuva venyttäminen, kiristynyt työtahti jalisääntyvät ylityöt luovat vääränlaisen työn sankaruuden ihanteen.Kasvavat aikapaineet ja kilpailu työpaikoilla tekevät myös vakituisettyöntekijät epävarmoiksi työsuhteensa jatkuvuudestavaikka siihen ei olisikaan aihetta. Kun aika on tiukalla, perheja lapset joutuvat useimmiten kärsimään.Kasvatusvastuu vanhemmillePerheen rooli kasvattajana on hämärtymässä ja vastuuta on siirrettyammattikasvattajille, päiväkoteihin ja kouluihin. Vanhemmatvetäytyvät yhä useammin kasvatusvastuusta ja keskittyvätvain lastensa harrastusten tukemiseen. Näin vanhempien paikanarvojen välittäjänä valtaavat televisio, urheilu ja muut harrastukset.Lapset tarvitsevat kuitenkin vanhempien jokapäiväistäläsnäoloa. Kasvattajina vanhempia ei voi korvata millään sosiaalisellainnovaatiolla tai hyvinvointiyhteiskunnan palveluilla.Miten yhteiskunta voisi kannustaa perheen perustamista jalasten saamista tulevaisuudessa? Tulisiko työmarkkinajärjestöjensopia nykyistä joustavammat työajat pienten lasten vanhemmille?Miten työyhteisöissä voitaisiin tukea perheiden hyvinvointia?Suomalaisissa lapsiperheissä molemmat vanhemmat ovatyleensä kokopäivätyössä. Vaikka lainsäädäntömme antaakinpienten lasten vanhemmille mahdollisuuden työstä poissaoloihinsairaan lapsen hoitamiseksi, työyhteisöt eivät aina anna siihentodellisia mahdollisuuksia. Pienten lasten vanhemmat kohtaavattyöyhteisöjen aikapaineet sekä työtovereiden ja esimiesten asenteetusein kielteisinä.Pienten lasten vanhempien ja perheiden aseman helpottamiseksityöelämässä tulisi esimerkiksi ottaa käyttöön erityinenlapsipassi, jonka avulla työntekijä voisi yhdessä työnantajankanssa sopien säädellä työaikaansa ja tehdä lyhyempää työaikaalasten hoidon niin vaatiessa. Lapsipassiin merkittäisiin pitemmästätyöajasta kertynyt säästö, josta työntekijä voisi ottaavapaata tarpeen mukaan lastenhoidon järjestämiseksi.Lähiyhteisöt ja työpaikat perheitä tukemaanTyöpaikoilla tarvitaan keskustelua hyvinvoivien ihmisten merkityksestäyrityksen kilpailutekijänä. Työnantajia tulee kannustaalisääntyneiden aikapaineiden ja pitkittyneiden työaikojen vähentämiseentyöpaikoilla.Lähiyhteisöjen aktiivinen ja ennaltaehkäisevä yhteistyö perheidenvaikeuksien helpottamisessa on myös tärkeää. Tavoitteena onsellaisten sosiaalisten rakenteiden vahvistaminen, jotka luovatedellytyksiä pitkäaikaisille lasten ja vanhempien luottamussuhteille.Hyvät ja pitkäaikaiset kokemuksemme lastenneuvoloista voitaisiinsiirtää uudenlaisten nuorisoneuvoloiden kehittämiseen.Laajemminkin tällaiset uudenlaiset neuvolat voisivat toimia eriikäisten ja erilaisten väestöryhmien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnintukemisessa ja edistämisessä. Niillä kasvatetaan luottamuspääomaasekä vahvistetaan eri sukupolvien ja kansalaisryhmienvälistä sidettä.Yhteisvastuu koulun ja vanhempien kesken lasten kasvattamisessaon nostettava uuteen arvoon kehittämällä opettajien jalasten vanhempien välistä vuoropuhelua. Ongelmiin pitää lisäksipuuttua riittävän varhaisessa vaiheessa. Aikuisuuteen kuuluumyös mallin näyttäminen lapsille ja nuorille. Se on kaikkienvelvollisuus, ei yksinomaan lasten vanhempien tai pelkästäänopettajien tehtävä.

12Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraporttiIdeoita ja ehdotuksia jatkotyöhönSuomi 2015 -ohjelman edellisten kurssien aloitteesta Sitrajärjestää vuonna 2002 workshopit seuraavista aiheista:• Työelämän murros ja koulutuksen vastaus• Hyvinvointiyhteiskunnan kehitysvaihtoehdotVuoden 2003 aikana Sitra järjestää workshopit aiheista:• Työurasta elämänuraan• Tasapainoinen aluekehitysSuomi 2015-ohjelman viides kurssi on puolestaan esittänyt, ettäSitra järjestäisi workshoppeja seuraavista aiheista:• Akateemisen yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyydenkannustaminen perinteisillä toimialoilla• Sosiaalisen pääoman määrittely ja mittaaminen• Informaatioteknologian hyödyntäminen julkisten palvelujentuottamisessa• Kolmannen sektorin toimintaedellytysten parantaminen• Tulos- ja tuottavuussidonnaisen palkkausjärjestelmänkehittäminen• Uudenlaiset neuvolat eri ikäisten väestöryhmien henkisen jafyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi.Suomi 2015 -ohjelman aikana on noussut esiin ideoita jaehdotuksia, joita on tarkoitus antaa työstettäväksi erikseenkoolle kutsuttaville asiantuntijaryhmille. Sitra järjestää näitäworkshoppeja kysymyksistä, joissa ei ole selkeää vastuutahoa taijoissa vastuu jakaantuu useammalle yhteiskunnalliselle osapuolelle.Workshoppien tavoitteena on hyödyntää monipuolisia menetelmiäja löytää niiden avulla ratkaisuja Suomen tulevaisuudenkannalta keskeisiin kansallisiin ja strategisiin haasteisiin. Workshoppienosallistujiksi kutsutaan kunkin aiheen keskeisiä asiantuntijoita,päättäjiä ja toimijoita.Suomi 2015 -ohjelman kuudes kurssi käynnistyy syyskuussa2002 Kiinan kansantasavallan pääkaupungissa Pekingissä. Sejatkaa myöhemmin syksyllä työtään Moskovassa ja Berliinissäsekä aikaisempien kurssien tapaan myös Suomessa. Edellistenkurssien visio, strategiset tavoitteet ja kehittämisehdotukset toimivatpohjana kuudennen kurssin työskentelylle, mutta se voimyös ottaa kokonaan uusia teemoja pohdittavakseen. Suomi2015 -ohjelman kuudennen kurssin työn tuloksia voimmearvioida tammikuussa 2003.

Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraportti13Asiantuntijat ja teematSuomi 2015 -ohjelman viidennen kurssin seminaareissaPekingissä, Berliinissä ja Moskovassa sekä Helsingissä on kuultuulkomaisia ja kotimaisia asiantuntijoita. Kurssin viimeisessäseminaarissa on työskennelty pienryhmissä. Kaikki Suomi 2015-ohjelman viidennellä kurssilla esiintyneet asiantuntijat sekäheidän esitelmiensä aiheet on lueteltu tässä seminaarikohtaisestija aikajärjestyksessä.3.3.2002 Helsinki–Vantaa Airport Congress CenterSuomi 2015 -kurssin 5 avauspuheenvuoroAatto Prihti, yliasiamies, SitraSuomi 2015 – työskentelymenetelmätTapio Anttila, koulutusjohtaja, SitraChina in world politics – an introductionArto Mansala, Ambassador, Ministry of Foreign AffairsEconomy of China – an introductionJian-Guang Shen, Economist, Bank of FinlandLaw and justice in China – an introductionPekka Hallberg, President, Supreme Administrative CourtLennon aikana:Video: Aikaisempien kurssien mediapalauteMatti Karhu, toimittajaVideo: Keskuksen valtakunta ja SuomiHeikki Korhonen, toimittaja4.–9.3.2002 Beijing, People’s Republic of ChinaChina’s foreign policy – major powers and current areasYan Xuetong, Professor and Director,Institute of International Studies, Tsinghua University, BeijingTargets of Chinese foreign policy in the futureYuan Ming, Professor and Dean,School of International Studies, Beijing UniversityThe reform of legal system in ChinaJun Gong, Partner, Jun He Law Offices, BeijingThe political landscape of the People’s Republic of China –democratisation versus authoritarianismLinda Jakobson, Researcher,Finnish Institute of International Affairs, Helsinki/Hong KongRelations of Finland and People’s Republic of ChinaBenjamin Bassin, Ambassador of Finland in BeijingIntroduction of Haidian Science ParkMa Lin, President,Administrative Committee of ZhongguancunHaidian Science Park, BeijingLinux and Chinese software industryChris Zhao, Vice President, Red Flag Corporation, BeijingeGovernment in ChinaRaphael Zhu, President, Beijing Beautybeard Technology andDevelopment Corporation, BeijingThe development of telecommunication industry in ChinaWei Shaojun, President, Datang Telecom Corporation, BeijingeCommerce in China and digital ChinaZhou Nian, Vice President, Digital China Holdings Ltd.Opportunities and challenges of foreignand multinational companies in ChinaUrpo Karjalainen, President,Nokia China Investment Corporation, BeijingICT development and future trends in ChinaEddie Chen, Vice Director,Network and Information Engineering Center,Fudan University, ShanghaiPanel discussion: Opportunities and challenges ofyoung entrepreneurs in ChinaChairman: Luyu Wang, Vice President,Haidian Science Park AdministrationParticipants:Han Gengchen, President, Origin Seed Technology CorporationWillian Y. Sun, President, Accelet Beijing CorporationDaisy Liu, President, VisionNext China CorporationTour to the Great Wall:Introduction to the history of the Great WallAnssi Kankainen, Olympia Air Travel LtdTour to the Great Wall:Introduction to the Chinese everyday lifeLinda Jakobson, Finnish Institute of International Affairs,Helsinki/Hong KongReform of education system in ChinaJohn Yang, Professor and Dean,International MBA School, Peking University and AssociateDean, Business School of Fordam University, New York

14Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraporttiThe future of Chinese youth and contradictions of generationsVictor Yuan, Chairman, Horizon Research, BeijingPanel discussion of Chinese youth:The future of China – a personal viewIn cooperation with Horizon ResearchChairmen: Victor Yuan and Linda JakobsonParticipants:Rui Zhang, Beijing Polytechnic University, Senior student,majoring architecture and constructionKathy Kang, Beijing Second Foreign Language UniversitySophomore student, English majorLiangguang Cui, Beijing Industry and Commerce University,Senior student, majoring in logisticsXiaosong Zhang, Beijing Union Medical College,first year of Ph.D candidate, majoring in clinical medicineYing Fan, Beijing Normal University, second year ofpostgraduate student, majoring in psychologyWTO and China – economic, political andsocial consequencesLi Shantong, Director General,Development Research Center of State Council, BeijingXu Mingqi, Research Professor,Shanghai Academy of Social Sciences, ShanghaiAudrey Tsui, Professor of Human Capital Management andDirector of Corporate Development for China and HK SAR,IMD, Lausanne/BeijingDemand of talents and human resources byinternational companies in ChinaLarry Wang, CEO, Wang & Li Asia Resources, BeijingPanel discussion of journalists:Restructuring the mass media in ChinaChairman: Jack G. Pan, Professor and Anchor,Tsinghua University and Phoenix TV Infochannel, BeijingParticipants:Li Xiguang, Professor, School of Humanities andSocial Sciences, Tsinghua University, BeijingHu Jingjao, Journalist, CCTV, BeijingYang Lan, Chairperson and CEO,SunTV Cybernetworks Co, BeijingHuang Wen, Journalist, Xinhua News Agency, BeijingEnvironmental problems and challenges in ChinaMats Anderson, Sector Manager,World Bank Office in BeijingEnvironmental technology for flood control and forestryLiu Ning, Managing DirectorBeijing Novo Information Technology CorporationEnvironment awareness of Chinese CitizensShen Mingming, Professor and Director,Research Institute of Contemporary China, Peking University7.4.2002 Helsinki–Vantaa Airport Congress CenterOpening of the seminarJaakko Iloniemi, AmbassadorEU and global governance in relation to Russia,Asia and USATeija Tiilikainen, Director of Research, Centre for EuropeanStudies, Helsinki UniversityRussian economy in transitionPekka Sutela, Head of the Institute of Economies in Transition,Bank of Finland8.–9.4.2002 Moscow, Russian FederationWelcoming speechGennadi Seleznev, Speaker of the DumaPanel with the fraction leaders of the Duma:Communist party: Gennadi Seleznev, Gennadi ZjuganovUnity party: Alexander Beljakov, Aleksei Alekseev,Alexander JashinUnion of the right forces: Boris Nadezhdin, Artur MäkiWelcoming speechDimitry Mezentsev, President, Centre for Strategic StudiesSocial development in RussiaMikhail Dmitriev, Deputy Minister,Ministry of Industry and TradeRussian innovation systemsAndrey Fursenko, Deputy Minister,Ministry of Science and TechnologyStudent panel of MGIMO-university:Elena Donova, Irina Donina, Jury Surin, Ludmila Dobrynina,Olga Lapetina, Pjotr Pohvalin, Alexander Bulychev, AlexandraBukacheva

Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraportti15Future of the Russian banking systemIlkka Salonen, CEO, International Moscow BankDoing business in RussiaBerndt Moberg, Managing Director, ZAO Stora Enso PackagingPanel discussion with specialists ofthe Embassy of Finland in Moscow:Nina Vaskunlahti, Minister; Laura Kakko, Counsellor andKari Pekonen, CounsellorRussian foreign policyDimitri Trenin, Director, Carnegie InstituteFuture scenarios of RussiaSeppo Remes, Chairman of the Board, European BusinessClub in the Russian Federation9.–11.4.2002 Berlin, Federal Republic of GermanyFuture challenges of Germany until 2015Leif Fagernäs, Ambassador of Finland in BerlinBiodiversity – the one and only sustainableresource for the third MilleniumChristoph Häuser, Research Scientist,State Museum of Natural History, StuttgartComment: Heidi Hautala, Member of the European ParliamentStructural change and economic performancein the era of globalizationPeter Nunnenkamp, Research Division Head,Kiel Institute of World EconomicsComment: Esko Aho, Member of the Parliament of FinlandBerlin as the capital of GermanyHannes Saarinen, Professor and Director,Finnland Institut, BerlinEuropean securityJamie Shea, Director of Information and Press, NATO, BrusselsComment: Kari Häkämies,Permanent Secretary of the Ministry of Interior AffairsFuture of the European UnionAlexander Stubb, Advisor, European Commission, BrusselsComment: Antti Satuli, Secretary of State,Ministry for Foreign AffairsEnlargement of European Union,labour market pressures and labour mobilityMichael Burda, Professor, Humboldt University, BerlinComment: Markku Wallin, Permanet Secretary of Labour,Ministry of LabourWorld economic architecture in the 2015’sCharles Wyplosz, Professor and Director,Graduate Institute of International Studies, GenevaComment: Jussi Mustonen, Director,Confederation of Finnish Industry and Employers6.–7.5.2002 Adams-sali, HelsinkiGlobal governanceCarl Bildt, Former Minister of State of SwedenComment: Heli PaasioEuroopan unionin tulevaisuus ja missioRiitta Uosukainen ja Antti-Pekka PietiläAasian painoarvon kasvuTapani Kaskeala ja Timo KekkonenVanhojen kasvutalouksien uusiutumiskyky heikkeneeAnu Nokso-Koivisto ja Pertti ParmanneTyövoimapula, maahanmuutto ja monikulttuurisuusHeli Jeskanen-Sundström ja Maija-Liisa FrimanPanelikeskustelu: Suomi vuonna 2015 nuorten silminRiikka Matinolli, Heikki Oksanen ja Jaakko Leinonen,Oulun lyseon lukioAsta Haahti, Hanna Heimonen ja Ossi Lehikoinen,Joensuun oppimiskeskusPia Eloranta, Henriikka Peltonen ja Anna Wikberg,Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan linjaHyvinvointierot kasvavat alueellisesti,kansallisesti ja kansainvälisestiTimo Honkala ja Perttu VartiainenEriarvoisuus ja kilpailu lahjakkuuksistaYrjö Neuvo ja Esko MäkeläinenMenestyksen takaavat arvot tulevaisuudessaYrjö Sotamaa ja Pekka Ketonen3.–4.6.2002 Sannäsin kartano, PorvooRaportin valmistelua pienryhmissä

16Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraporttiSuomi 2015 -ohjelmaSitra on kouluttanut suomalaisia päättäjiä yli kahden vuosikymmenenajan. Talouspolitiikan johtamiskursseja Sitra on järjestänytvuosina 1977–1999. Vuodesta 1999 lähtien päättäjiä onkoulutettu Talouspolitiikka 2000+ -kursseilla.Yhteistyössä muiden tahojen kanssa Sitra organisoi 1990-luvulla Kansallisen strategian kehitysohjelman.Suomi 2015 -ohjelma on Sitran uusin koulutus- ja kehitysohjelmasuomalaisen yhteiskunnan päättäjille. Tähän mennessäkursseja on toteutettu viisi keväästä 2000 lähtien. Suomi 2015-ohjelma sisältää kaikkiaan kuusi kurssia vuosina 2000–2002sekä niiden yhteisen päätösseminaarin vuonna 2003.TavoitteetSuomi 2015 -ohjelman tavoite on suomalaisen yhteiskunnanylimmän tason päättäjien tietojen, taitojen, valmiuksien ja verkostojenkehittäminen suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuttakoskevissa asioissa. Ohjelman perusta on kansallinen, muttanäkökulma samalla vahvasti kansainvälinen, monitieteinen japoikkiyhteiskunnallinen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksiohjelman osallistujat• saavat monipuolista tietoa ajankohtaisista ja tulevaisuudenkannalta keskeisistä asioista• keskustelevat eri alojen koti- ja ulkomaisten asiantuntijoidensekä muiden päättäjien kanssa• arvioivat suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannaltakeskeisiä haasteita• tutustuvat kansallisen tason strategisiin linjauksiin• käyttävät ohjelman aikana saamaansa tietoa hyväksi omassatyössään sekä• valmistavat raportin uusista ja tulevaisuuden kannalta tärkeimmistästrategisista linjauksista jatkokäsittelyä varten.Suomi 2015 -ohjelma tukee Sitran esittämää tavoitetta, jonkamukaan Suomi olisi vuonna 2010 maailman kolmen menestyneimmänkansakunnan joukossa.OsallistujatOhjelman on käynnistänyt eri yhteiskunnallisia tahoja ja näkemyksiäedustava neuvottelukunta, jonka puheenjohtaja on Sitranyliasiamies Aatto Prihti.Suomi 2015 -ohjelman osallistujiksi kutsutaan suomalaisenyhteiskunnan eri tahojen ylintä johtoa. He ovat poliittisen päätöksenteon,julkisen hallinnon, puolustusvoimien, kirkon, elinkeinoelämän,etujärjestöjen, kolmannen sektorin, viestinnänsekä tutkimuksen ja koulutuksen johtavissa tehtävissä toimiviahenkilöitä.Kurssille kutsutaan kerrallaan noin 25 osallistujaa. Virallisenkutsun osallistujille esittää pääministeri. Käytännössä osallistujienrekrytoinnin hoitaa Sitra.Ohjelman yksityiskohtaisesta suunnittelusta ja toteutuksestaon vastannut Sitran koulutustiimi koulutusjohtaja Tapio Anttilanjohdolla. Ohjelman rahoituksesta vastaa Sitra. Suomi 2015-ohjelma ei ole kaupallinen koulutustuote eikä se kilpaile minkäänjohtajakoulutusohjelman kanssa. Kurssin osallistujat vastaavatitse seminaarien matkakustannuksista.Sisältö ja rakenneSuomi 2015 -ohjelma toteutetaan kolmen vuoden aikana. Siihensisältyy kuusi erillistä kurssia, joihin osallistuu yhteensä noin150 suomalaisen yhteiskunnan keskeistä päättäjää eri elämänaloilta.Vuonna 2003 järjestetään näiden kuuden kurssin yhteinenpäätösseminaari.Suomi 2015 -ohjelman viidennen kurssin lopputuloksiaesitellään tässä raportissa. Kurssi on koostunut neljästä erillisestäseminaarista. Niiden välisenä aikana osallistujat ovat työskennelleetja keskustelleet internetin välityksellä verkkopohjaisessaoppimisympäristössä.Tämä kurssi käynnistyi seminaarilla Pekingissä, Kiinan kansantasavallassa.Sen aikana perehdyttiin muun muassa KiinanWTO-jäsenyyden vaikutuksiin, kiinalaiseen yhteiskuntaan ja senmodernisoitumiseen, koulutukseen ja kiinalaisten arvomaailmanmuutokseen, korkean teknologian sovellutuksiin ja niiden kau-

Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraportti17pallistamiseen, ympäristöongelmiin sekä joukkotiedotuksenmuuttuvaan asemaan Kiinassa.Kurssin toinen seminaari järjestettiin Moskovassa ja Berliinissä.Moskovan seminaarissa perehdyttiin Venäjän taloudellisiin japoliittisiin näkymiin, pankki- ja rahoitustoimintaan, ulko- jaturvallisuuspolitiikkaan sekä venäläisen nuorison tulevaisuudenodotuksiin. Berliinissä aiheina olivat muun muassa Saksanpoliittinen ja taloudellinen rooli Euroopassa, maailmantaloudennäkymät, Euroopan turvallisuus, Euroopan unionin tulevaisuussekä unionin laajentuminen ja työvoiman liikkuvuus.Kaksi viimeistä seminaaria järjestettiin Suomessa. Helsingissäjärjestetyssä seminaarissa kuultiin kurssilaisten puheenvuorojaeri aiheista. Sannäsissa, Porvoossa järjestetyssä seminaarissaosallistujat työskentelivät pienryhmissä valmistellen kurssinloppuraporttia.Suomi 2015 -ohjelman seminaarien järjestelyissä Sitranyhteistyökumppaneina ovat toimineet muun muassa HaidianScience Park, Horizon Research ja Nokia China Pekingissä sekäStrategian tutkimuksen laitos ja International Moscow BankMoskovassa. Suomen suurlähetystöt Pekingissä, Moskovassa jaBerliinissä antoivat kurssin valmisteluun ja toteutukseen arvokkaanpanoksensa. Tämän kurssin toteuttamiseen ovat osallistuneetmyös lukuisat muut kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat sekäyhteistyökumppanit.Ohjelmaa varten on rakennettu internetin välityksellä toimivaoppimisympäristö, jossa kurssin osallistujille toimitetaan aiheisiinliittyvää tausta-aineistoa ennen seminaareja ja niiden jälkeen.Kaikkien seminaareissa kuultavien asiantuntijoiden esittelyt jauseimpien esitysten yhteenvedot toimitetaan osallistujille tämäntietoverkon avulla. Sen välityksellä osallistujat käyvät kurssinaikana keskusteluja keskenään ja valmistelevat loppuraporttia.Tämä oppimisympäristö toimii Suomi 2015 -ohjelman tukenaseminaarien välisenä aikana ja loppuraportin valmistelussa. Tätävirtuaalista työkalua käytetään kaikkien Suomi 2015 -ohjelmankurssien toteutuksessa sekä Sitran muissa koulutushankkeissa.Tämä Suomi 2015 -ohjelman viidennen kurssin loppuraporttion kokonaisuudessaan luettavissa myös Sitran internet-sivuiltaosoitteessa www.sitra.fi/suomi2015. Loppuraportin ruotsin- jaenglanninkieliset käännökset julkaistaan samassa osoitteessaelokuun 2002 aikana. Aikaisempien kurssien loppuraportitlöytyvät samasta osoitteesta.Tässä raportissa esitettyihin näkemyksiin voi ottaa kantaa janiistä voi keskustella lähettämällä sähköpostiviestejä osoitteeseen:suomi2015@sitra.fiMenetelmätSuomi 2015 -ohjelman jokainen kurssi koostuu seminaarityöskentelystä,pienryhmätyöstä sekä verkkopohjaisen oppimisympäristönhyödyntämisestä. Osallistujat vaikuttavat omallaasiantuntijapanoksellaan työskentelyn etenemiseen ja sisältöön,mutta samalla saavat tietoa, näkemyksiä ja vaikutteita toisiltaanja kurssin aikana kuultavilta asiantuntijoilta.Seminaarit toteutetaan kotimaassa ja ulkomailla yhteistyössäeri alojen asiantuntijoiden kanssa. Niiden aikana kuullaanesitelmiä ja käydään keskusteluja. Seminaarit ovat ulkopuolisiltasuljettuja tilaisuuksia.

18Suomi 2015 -kurssin 5. loppuraporttiViidennen kurssin osallistujatSuomi 2015 -ohjelman viidennelle kurssille ovat kutsuttuinaosallistuneet:Puheenjohtaja Esko Aho,Suomen Keskusta rpToimitusjohtaja Maija-Liisa Friman,Vattenfall OyEuroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala,Euroopan parlamenttiApulaiskaupunginjohtaja Timo Honkala,Helsingin kaupunkiKansliapäällikkö Kari Häkämies,SisäasiainministeriöPääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström,TilastokeskusToimitusjohtaja Tapani Kaskeala,FINPROOsastopäällikkö Timo Kekkonen,Kauppa- ja teollisuusministeriöToimitusjohtaja Pekka Ketonen,Vaisala OyjPääsihteeri Eeva Kuuskoski,Mannerheimin LastensuojeluliittoJohtaja Jussi Mustonen,Teollisuuden ja Työnantajain KeskusliittoJohtaja Esko Mäkeläinen,Stora Enso OyjTeknologiajohtaja Yrjö Neuvo,Nokia Mobile PhonesKansanedustaja Heli Paasio,Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rpJohtaja Pertti Parmanne,Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKVastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä,TaloussanomatValtiosihteeri Antti Satuli,UlkoasiainministeriöRehtori Yrjö Sotamaa,Taideteollinen korkeakouluEduskunnan puhemies Riitta Uosukainen,EduskuntaRehtori Perttu Vartiainen,Joensuun yliopistoKansliapäällikkö Markku Wallin,TyöministeriöSuomi 2015 -ohjelman viidennen kurssin puheenjohtajana ontoiminut ministeri Jaakko Iloniemi. Kurssin sisällön suunnittelustaja käytännön järjestelyistä on vastannut Sitran koulutustiimi.Siihen ovat kuuluneet koulutusjohtaja Tapio Anttila,ohjelmajohtaja Tuovi Allén, koulutuspäällikkö Pekko Kohonenja koulutuspäällikkö Mervi Porevuo sekä assistentit Anu Löfhjelm,Anne Törnroos ja Tuire Lehikoinen. Kotimaassa pidettyjenseminaarien toteuttamiseen ja loppuraportin laatimiseen onosallistunut toimittaja Matti Karhu. Kurssin arvioinnista onvastannut koulutusarvioija Susanna Ekola. Verkkopohjaisenoppimisympäristön ylläpidosta on vastannut järjestelmäasiantuntijaSuvi Savola.Johtaja Anu Nokso-Koivisto,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Sitra edistää taloudellista hyvinvointia• kehittämällä uutta ja menestyvää yritystoimintaa• rahoittamalla osaamisen kaupallistamista• edistämällä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistoimintaaSitra on itsenäinen edelläkävijä• taloudellisesti riippumattomana• rohkean aloitteellisena• uusien asioiden tekijänäSitra on puolueeton vaikuttaja• tuottamalla uutta tutkittua tietoa• osoittamalla edessä olevia haasteita• kehittämällä uusia ratkaisumallejaSuomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinenjulkisoikeudellinen rahasto, jota eduskunta valvoo.Sitra pyrkii tutkimuksen, innovatiivisen toiminnan,koulutuksen ja yritysrahoituksen keinoin edistämäänSuomen taloudellista hyvinvointia. Sitran toimintarahoitetaan peruspääoman ja yritysrahoituksen tuotoilla.Suomen itsenäisyyden juhlarahastoItämerentori 2, PL 160, 00181 HelsinkiPuhelin (09) 618 991, telefax (09) 645 072Sähköposti: etunimi.sukunimi@sitra.fiInternet: www.sitra.fi