GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M10/-91/3 Etelä ... - Arkisto.gsf.fi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUSM10/-91/3Etelä-Suomen aluetoimistoEtelä-Pohjanmaan tutkimusalueMatti Huuskonen26.4.1991RAPORTTITIEDOSTON:O 3654LUETTELO GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN ETELÄ-POHJANMAAN TUTKIMUSALUEEN AU-PITOISISTA LOHKAREJA PALJASTUMA-AIHEISTA

1VAASAN RANNIKKOSEUTUKl 1242 12 C, X = 6971.640; Y = 1535.450Au 7.0 ppmK/10215, L.J. Nylund, VaasaJuonikvartsia oleva pieni irtolohkare Maalahden Kolimaksenkylästä, Tjärnbacknimisestäpaikasta. Lohkareessa ASKI-pirote.Kl 1334 0l A, X = 7011.260; Y = 1540.910Cu 4.8 %, Co 0.40 %, Ag 131 ppm, Au 74.6 ppmK/6148, Elis Grönlund, PetsamoKompaktia kiisumalmia oleva, 10 x 20 x 30 cm kokoinen, pyöristynyt irtolohkaretäytemaakuopassa viljelysalueen keskellä olevassa moreenikumpareessa. Kiviainestalohkareessa hyvin vähän.Kl 1243 02 B X = 6937.150; Y = 1542.550Au 2.4-9.28 ppmK/6973/-80 ja K/8288/-87, L. Pihlajamäki, TeuvaNäytteet on otettu kalliosta Heiniluoman Leppäkoskelta, Teuvan Riipilän kylästä. Kivilajiltaankallio on migmatiittista, osin uudelleenkiteytynyttä biotiitti-plagioklaasigneissiä.Lisäksi kalliossa on kvartsiutuneita hierrevyöhykkeitä joihin liittyy vähäinen ASKI- jaSKII-pitoisuus pirotteena ja pesäkkeinä.Kl 1243 O5 C X = 6932.020; Y = 1556.110Au 0.91 ppmK/7919/-86, L. Ojanen, KauhajokiNäyte on pienestä, kompaktia rikkikiisua olevasta irtolohkareesta Kauhajoen Valkamankylästä.Kl 1234 03 D X = 6915.100; Y = 1548.200Au 1.59 ppmK/8692/-88, L. Ojanen, KauhajokiNäyte 15 cm läpimittaisesta hieman pyöristyneestä irtokivestä Kauhajoen Puskankylästä. Lohkareessa vähäisenä pirotteena ASKI, MAGK, SKII. Kivilaji lohkareessa onmetachertti

2KI 1234 05 C X = 6934.800; Y = 1558.500Au 2.05 ppmK/901154, L. Ojanen, KauhajokiNäyte otettu noin 10 cm läpimittaisesta pyöristyneestä irtokivestä. Kivilajiltaan lohkareon metacherttia. Siinä on kauttaaltaan pirotteena ASKI, MAGK ja SKII. LöytöpaikkaKauhajoen Hangaskylä.KI 1243 07 C X = 6924.150; Y = 1565.040Au 1.02 ppmK/7648/-85, Lauri Ojanen, KauhajokiNäyte on 20 cm läpimittaisesta irtokivestä Kauhajoen Sotakankylästä Kettukallion alueelta(sorakuoppa). Lohkare on pyöristynyt ja on kivilajiltaan kvartsiutunutta diobsidikarsikiveä.Malmimineraalit ASKI ja MAGK esiintyvät pirotteena ja pesäkkeinä kokolohkareessa.Kl 1243 05 C X = 6931.980; Y = 1556.100Au 1.02 ppmK/7924/-86, Lauri Ojanen, KauhajokiNäyte on pienestä särmikkäästä kiisuliuskelohkareesta metsäautotien varreltaKauhajoen Valkaman kylästä. Malmimineraalit ASKI, MAGK ja SKII esiintyvätpirotteena koko lohkareessa, jossa lisäksi on grafiittia.ILMAJOEN HUISSIN ALUE, sorakuopat ks M19/1244/-88/10/1Au-pitoiset, rautakiisuja ja scheeliittiä sisältävät lohkareet ja paljastumat maantienmolemmin puolin.KI 1244 08 C X = 6963.500; Y = 1568.280Au 5.32 ppm.K/7893/-86, M. NoriASKI, MAGIC, SKII-pitoinen iso kvartsi-dioriittilohkare.

3Kl 1244 08 C X = 6963.420; Y = 1568.170Au 9.0 ppmK/7572/-85, M. NoriASKI, MAGK, SKII-pitoinen iso kvartsi-dioriittilohkare.Kl 1244 08 C X = 6963.480; Y = 1568.170Au 5.7 ppmK/7590/-85, M. NoriASKI, SKII, MAGK, scheeliittipitoinen lohkare sorakuopassa.Kl 1244 08 C X = 6963.500; Y = 1568.800Au 3.2-3.6 ppmK/6696/-78, M. NoriASKI, MAGK, SKII, scheeliittipitoinen iso hajonnut kvartsi-dioriittilohkaresorakuopassa.Kl 1244 08 C X = 6963.360; Y = 1568.130Au 10.3 ppmK/7266/-82, P. HietalaASKI-, MAGK-, SKII-pitoinen irtolohkare sorakuopassa. Kivilaji lohkareessa onliuskeutunut kvartsidioriitti.Aihetta on tutkittu geokemiallisella näytteenotolla ja kallionäytteenotolla (minikaira)sekä detaljikartoituksella. Au-pitoisuudet paljastumanäytteissä ovat varsin vaatimattomia.Ilmajoen Peuralan alue Huissin vyöhykkeen jatke länteen (KARMESKALLIO).Tutkittu alue MH:n raportti + detaljikartta. (M19/1244/-89/10/1)Aiheesta saatu lisänäytteitä J. Mäenpäältä v. 1990.Kl 1244 08 A X = 6961.280; Y = 1563.380Au 3.2 ppmK/901148, J. MäenpääASKI-, SKII-pitoisuus intermediaarisen vulkaniitin paljastumassa.

4Kl 1244 08 A X = 6961.300; Y = 1563.380Au 3.45 ppmK/901256, J. MäenpääASKI, SKII ja scheeliittipitoisuutta intermediaarisen vulkaniitin paljastumassa.Au-, Co- pitoinen kiisumalmiaihe Laihian Päkissä, Kotanevan E-puoli.Kl 1333 01 C X = 6980.240; Y = 1547.000Au 1.2 ppm ja Co 0.16 %K/6035/-73, Arvo Hirvelä ja Simo KorpelaAihe on tullut kansannäytteenä, joka liittyy niin sanottuun Vittinki jaksoon,vyöhykkeen N-laidalla. Aiheen kivilajina esiintyy karsiraitainen metachertti =kvartsikivi. Malmimineraaleina esiintyy MAGK, SKII, ASKI, CUKI ja C.Arseenikiisu esiintyy kapeina piroteraitoina ja satunnaisina takeena karsivyöhykkeessä.Au pitoisuus on varsin paikallista ja vähäistä.Aihe tutkittu kartoituksin (paljastuma + lohkareet), geokemiallisin näytteenotoin,geofysikaalisen mittauksen ja syväkairauksin.Raportti P. Oivanen.Isonkyrön Orisbergissa, Partinkallion alueella tavattu Au-pitoinen kiisumalmiaiheon tullut myös kansannäytteenä. Kyseinen aihe liittyy myös niin sanottuunVittinkijaksoon, sen karsiraitaiseen metacherttiin ja osin juonikvartsin breksioimaandiobsidikarsikiveen. Malmimineraalit, MAGK, SKII, ASKI ja CUKIesiintyvät pirotteena, pesäkkeinä ja raitoina muutamissa paljastumassa jarunsaassa lohkareistossa Kalkkimäessä ja Jalaspuun talon läheisyydessä.Aihetta tutkittu kartoituksin (palj. + lohkareet), kaivauksin, geokemiallisinnäytteen-otoin ja syväkairauksin (2 reikää).Tutkimukset osin keskeneräiset. Aiheeseen liittyy seuraavat K/näytteet:K/891083, M. Nori Kl 1244 12 A X = 6974.260Au 6.5 ppm Y = 1570.220K/891084, M. NoriKl 1244 09 X = 6973.000Au 3.3 ppm Y = 1567.800

5K/8775/-88, M. Nori KI 1244 12 A X = 6974.260Au 4.0 ppm Y = 1570.220K/8824/-88, M. Nori KI 1244 08 X = 6969.800Au 1.29 ppm Y = 1569.400K/8846/-88, M. Nori Kl 1244 11 X = 6964.160Au 1.35 ppm Y = 1571.140K/8851/-88, M. Nori Kl 1244 12 X = 6964.265Au 5.4 ppm Y = 1570.220K/8291/-87, J. Konnunaho Kl 1244 08 X = 6966.300Au 4.0 ppm Y = 1569.920Ilmajoen Pojanluoman alueKI 2222 04Aihe on tullut kansannäytteenä ja käsittää runsaasti ASKI-Au-pitoisia lohkareitasekä useita kalliopaljastumia, joissa vastaavat malmimineraalit. Au-pitoisuusvaatimatonta 1-3 ppm luokkaa. Alue tutkittu paljastuma- ja lohkarekartoituksin,geokemiallisella näytteenotolla ja kairauksilla.Raportti NK, MH/-89.Rintalanvuoren-Savivuoren-Hautanevan alueet.Kyrösjärven ja Tuomikylän välissäKl 2222 05.Alueella runsaasti pieniä scheeliitti- ja ASKI-pitoisia esiintymiä paljastumissajoissakin myös Sb-mineraaleja mukana. Lisäksi lukuisa määrä kyseisen tyyppisiälohkareita. Au-pitoisuudet vähäisiä. Aiheet ovat tulleet valtaosaltaan K-näytteinäosa löytynyt kartoitusten ja lohkare-etsintöjen yhteydessä.

6Esimerkkeinä seuraavat Au-pitoiset aiheet kyseiseltä alueelta.Kl 2222 05 C X = 6960.500; Y = 2437.425Au 1.7 ppmK/901035, R. PeräläKattilaneva, pieni kallio sarvivälke-plagioklaasiporfyriittia, ASKI-, MAGK-, SKIIpirote.Kl 2222 05 C X = 6962.440; Y = 2435.490Au 1.5 ppmK/901032, R. PeräläKoivumäenalue, iso särmikäs lohkare, hapan intermediaarinen vulkaniitti, kvartsijuonia.Samassa kohteessa runsaasti ASKI-, Sb-, MAGK-, SKII-pitoisia lohkareita sekä kolme paljastumaa,joissa ASKI-pirotetta. Au-pitoisuudet varsin vaatimattomia, yleensä alle 1 ppm.Kl 2222 05 C X = 6961.780; Y = 2436.890Au 2-3 ppmK/8777 ja 8778/-88, R. PeräläSavivuoren S-puoli. Plagioklaasiporfyriittikallio, jossa ASKI-, SKII-, MAGK- pirotettaja raitoja.Kl 2222 05 A X = 6962.680; Y = 2434.970Au 1.3 ppmK/7607/-85, R. PeräläJärvenmaan alue, Ilmajoen-Seinäjoen rajalla. PG-graniitti kalliossa repaleinen jaruhjeinen, noin 1 m vahva kvartsijuoni, jossa paikoin, etenkin kontakteilla, ASKI, SKIIpirotetta.Kl 2222 04 D X = 6957.100; Y = 2439.620Au 7.0 ppmK/ 7295/-83, R. PeräläSeinäjoki, Uhruinmäki Kyrösjärven SW-puoli. PG-graniitissa oleva sepelikivilouhos.Louhoksen N-osassa PG-graniitissa vähäisiä, osin kvartsiutuneita biotiitti-plagioklaasi-

8Oheisena itäisen lohkareryppään analyysitietoja. Aihe tullut K/näytteinä.K/7167/-82 R. PeräläK/7366/-83 R. PeräläK/7367/-83 R. PeräläK/7429/-84 R. PeräläK/7933/-86 R. PeräläAu 2.0 ppmAu 10.6 ppmAu 3.4 ppmAu 2.2 ppmAu 6.4 ppmK/901071 R. Perälä Au 2.9 ppmSikakankaan-Heininevan-Tulisilmänmäen alueiden ASKI, SKII, MAGK, Sb, Auaiheetlukuisissa paljastumissa. Aiheet liittyvät liuskeutuneeseen ja osin kvartsiutuneeseenplagioklaasiporfyriittiin. Aluetta tutkittu useaan otteeseen detaljikartoituksin,näytteenotoin ja syväkairauksin. Tutkimukset vielä osin keskeneräisiävyöhykkeen E-osalla. Au-pitoiset kvartsiutuneet ja hiertyneet vyöhykkeet varsinkapeita ja epäyhtenäisiä. Au-pitoisuudet kohtalaisia 1-40 ppm.Aiheen tutkimuksista tulossa raportti (N. Kärkkäinen).Kl 2222 07 C X = 6953.600; Y = 2448.300KeskikoordinaattiR. Perälän ASKI, MAGK, SKII ja Au-pitoiset lohkareet Ämmälänkylän kaakkoisosallaLeppälän talon ympäristössä liittynevät Sikakankaan-Tulisilmän vyöhykkeenjatkeelle kaakkoissuuntaan. Kivilajiltaan lohkareisto on kvartsiutunutta biotiittiplagioklaasigneissiä,joissa kiisut esiintyvät vähäisenä pirotteena. Au-pitoisuudet1-3 ppm luokkaa. Aihetta tutkittu geokemiallisella näytteenotolla.Pihlajaniemen alue, Seinäjoen Törnävän ja Ämmälänkylän välimaasto käsittääsarvivälke-plagioklaasiporfyriittiin liittyviä vähäisiä ASKI-, Sb-, SKII-, MAGK- jascheeliittimineralisaatioita, joista osa on Au-pitoisia. Malmiutumat liittyväthiertyneisiin, ruhjeisiin ja kvartsiutuneisiin horisontteihin pirotteena ja pesäkkeinäsekä ruhjepinnoilla silauksina. Au-pitoisuutta esiintyy sekä pelkästään ASKI:asisältävissä, että myös Sb-mineraaleja sisältävissä vyöhykkeissä. Aihetta tutkittudetaljikartoituksin, geofysikaalisin mittauksin, geokemiallisin näytteenotoin jasyväkairauksin.Aiheeseen liittyvät seuraavat merkittäviä Au-pitoisuuksia sisältävät K/näytteet.

9Kl 2222 07 B X = 6958.530; Y = 2444.370Au 5.60 ppmK/6848/-79 R. PeräläASKI, MAGK, SKII-pirote + pesäke sarvivälke-plagioklaasiporfyriitissa. Eteläisinpaljastuma.KL 2222 07 B X = 6958.470; Y = 2444.485Sb 5.12 %, Au 7.40 ppmK/6679/-78 R. PeräläSb-, MAGK-, SKII-pirotetta sarvivälke-plagioklaasiporfyriitissa, joka on karsiutunut jasisältää kvartsijuonia. Pintaosalta kallio on rapautunutta.Kl 2222 07 B X = 6958.500; Y = 2444.435Sb 1.32 %, Au 2.20 ppmK/6680/-78 R. PeräläASKI-, Sb-, stipniitti-, MAGK-, SKII-pirotetta ja pesäkkeitä sekä silauksiaruhjepinnoilla. Sarvivälke-plagioklaasiporfyriittiin liittyvissä kvartsijuonissa ja juonienkontakteissa laaja-alainen paljastuma Pihlajaniemen alueella.K/6693/-78 R. Perälä (oma nro 22 C)Au 2.0 ppm, W 0.89%Sarvivälke-plagioklaasiporfyriittikallio, jossa karsipesäkkeitä. Näissä pesäkkeissäASKI-, MAGK-, SKII-pirotetta sekä scheeliittiä. Muilla osin kalliota vain vähäistärautakiisupirotetta.Kl 2222 07 B X = 6958.180; Y = 2444.450Au 7.0 ppmK/6800/-79 R. PeräläEdellä mainittujen lisäksi on Haaviston talosta 400 m SE Pajuluomassa pieni paljastuma,jota on louhittu perkaustyön yhteydessä. Kivilajiltaan kallion on kerroksellistahapanta tuffiittia, johon liittyy granaattirikkaita välikerroksia. Kalliossa on MAGK-,SKII -ja ASKI-pirotetta. ASKI-pitoisuus vähäisempää ja paikoittaista.Kalliosta näyte.

10Puolivälinkalliot, noin 2 km Törnävältä kaakkoon.Aihe käsittää pieniä Sb-, ASKI-, MAGK-, SKII-mineralisaatioita plagioklaasiporfyriittikallioissa.Lisäksi on joitakin aivan paikallisia irtolohkareita, joissa samatmalmimineraalit. Aihe tutkittu kartoituksin, näytteenotoin ja kairauksin.Aiheeseen liittyy seuraavat K/näyteanalyysit.Kl 2222 08 A X = 6960.400; Y = 2443.000Sb 5.44 %, 4.40 % ja 2.16 %Au 3.0 ppm, 3.0 ppm ja 0.2 ppmK/6633/-77 R. Perälä (I näytettä)Näytteet kalliosta, samasta paljastumasta, joka on kivilajiltaan sarvivälke-plagioklaasiporfyriittiäja siihen liittyy pirotteena ja pesäkkeinä metallinen Sb, ASKI ja MAGKsekä muutamia scheeliittirakeita.KI 2222 08 A X = 6960.320; Y = 2442.980Au 0.0 ppm, Sb 2.20 %K/6675/-77 R. PeräläSb-, ASKI-pirotetta ja pesäkkeitä sarvivälke-plagioklaasiporfyriitti lohkareessa jasiihen liittyvissä kvartsijuonissa. Iso irtolohkare kallion päällä.Kl 2222 08 A X = 6960.510; Y = 2442.930Au 0.4 ppm, Sb 5.42 %K/6757/-79 R. PeräläIso irtokivi Törnävän kaakkoispuolelta, Puolivälinkalliot. Kivilajiltaan lohkare onbiotiitti-plagioklaasigneissiä, jossa runsaasti kvartsijuonia. Sb, MAGK, SKII pirotteenaja pesäkkeinä koko lohkareessa.Kl 2222 10 B X = 6957.450; Y = 2453.260Au 1-30 ppmNurmon Kourankylässä on Nurmojokea perattaessa nostettu joenpenkoille useita ASKI,MAGK-, SKII-pitoisia lohkareita. Kivilajiltaan lohkareet ovat biotiitti-plagioklaasigneissiäja niihin liittyy kapeita kvartsijuonia ja raitoja. Osalla lohkareita on vähäistäASKI, MAGK, SKII-pirotetta runsaammin. Kvartsijuonien läheisyydessä, joissakinlohkareissa on Au-pitoisuutta.

11Näiden lisäksi on kyseisestä kohteesta länteen Hautamäen alueella myös Sb-, ASKI-,MAGK-, SKII-pitoisia suuria lohkareita, joissa on vähäistä Au-pitoisuutta 1-3 ppmluokkaa. Alueella suoritettu alustavia lohkare- ja paljastumatutkimuksia (R. Perälä,1989-90). Lisäksi on otettu geokemiallisia näytteitä pohjamoreenista ja suoritettu geofysikaalisiamittauksia sekä kaivaustöitä ja otettu raskasmineraalihuuhdontanäytteitä(Ryhmä Hirvas). Aiheen tutkimukset keskeneräisiä.Kl 2222 10 B X = 6959.930; Y = 2453.040Sb 19.0 %, Au 4.70 ppmK/5478/-70 P. SyrjämäkiEdellä mainitusta paikasta noin 2,5 km N on Hirvijärven tekoaltaan kanavasta louhittukalliota vuonna 1970. Louhinnan yhteydessä on tullut esiin hiertyneeseen ja kvartsiutuneeseenvyöhykkeeseen liittyen Sb-, stipniitti-, ASKI-pitoinen mineralisaatio, joka onmyös Au-pitoinen. Aihe on tullut K/näytteenä.Marttalanniemen alue, Kalliosalosta 1,5 km kaakkoon kuuluu siihen pitkään yhtenäiseenplagioklaasiporfyriittivyöhykkeeseen, joka alkaa Seinäjoen Törnävältä. KallioperäMarttalanniemessä koostuu plagioklaasiporfyriitistä, happamista vulkaniiteista,biotiittigneissistä ja pegmatiittigraniitista. Malmimineraalit ASKI, Sb, MAGK, SKIIliittyvät lähinnä plagioklaasiporfyriittiin ja sen kontaktiin pirotteena ja pesäkkeinä sekäkvartsiutumien yhteyteen kapeina kompakteina juonina. Paikoin on myös vähäistäZNVA- ja PBHO-pitoisuutta. Au-pitoisuus liittyy lähinnä kvartsiutumien yhteyteenkaakkoisimmalla osalla myös satunnaisesti kvartsi-pegmatiitteihin. Aluetta tutkittukartoituksin geofysikaalisin mittauksin, geokemiallisin näytteenotoin, soijanäytteenotollaja syväkairauksella. Näiden lisäksi on Ryhmä Hirvas suorittanut raskasmineraalitutkimuksiaalueella.Au-pitoisuudet ovat paikoin varsin merkittäviä muutamasta ppm:stä aina 267 ppmsaakka. Esiintyminen on kuitenkin varsin hajanaista, eikä muodosta yhtenäisiävyöhykkeitä.Alueelta lähetetty runsaasti K/näytteitä (R. Perälä), joissa Au-pitoisuudet 1-10 ppmluokkaa. Vastaavia pitoisuuksia on tavattu myös syväkairausrei'issä.Tutkimusraportti N. Kärkkäinen.Kivennavan alue, Nurmon-Peräseinäjoen rajalla, Ämmälänkylästä kaakkoon, on tullutesiin GTK:n kenttätöiden yhteydessä, 1979-80 MH.Aihe käsittää ASKI, MAGK, SKII, CUKI-pitoisuutta pirotteena ja kapeina kompakteinajuonina happamassa osin kvartsiutuneessa tuffiitissa. Ympäröivänä kivilajina on

12karkearakeinen, osin graniittisia juonia ja luiruja sisältävää biotiitti-plagioklaasigneissiä.Vyöhykettä on tutkittu geokemiallisella näytteenotolla ja kevytkairauksellanoin 600 m matkalla. Lisäksi on Ryhmä Hirvas suorittanut kairauksen pisteessä.Kl 2222 10 A, X = 6950.025; Y = 2451.720 kaivauksella paljastettiin syväkairauksellalävistetty ASKI-Au-pitoinen vyöhyke, josta otettu timanttisahalla jatkuva näyte 25 mmatkalta kalliosta. Tutkittuun vyöhykkeeseen liittyy anomaalista ja osin jopamerkittävää Au-pitoisuutta 0.5-10 ppm.Aiheesta raportti N. Kärkkäinen.Tähän aiheeseen liittyy Olavi Hietalan K/näytteet Peräseinäjoen, Siliäkankaan metsäautotienvarrelta ja Penikkanevan-Kantilannevan alueilta. Tyypiltään lohkareet ovatkvartsiutunutta hapanta tuffiittia, joihin liittyy vähäistä ASKI-, MAGK- ja SKIIpitoisuutta.Au-pitoisuudet 1-3 ppm luokkaa.Lohkareet sijaitsevat 5 - 6 km etelään Kivennavan ASKI-Au-esiintymästä.Paston-Larvanmäen alue Nurmon-Peräseinäjoen rajalla.Aihe koostuu lukuisista K/näytteistä, R. Perälä ja P. Hietala, sekä alueen kartoitustenyhteydessä esiin tulleista mineralisaatioista kallioissa. Aiheet ovat emäksisiin jahappamiin vulkaniitteihin liittyviä ASKI, MAGIC, SKII, CUKI, MOHO ja scheeliittipitoisiapienialaisia mineralisaatioita. Au-pitoisuudet ovat anomaalisia, osinmerkittäviä. Aluetta on GTK:n lisäksi tutkinut myös Malmikaivos Oy näytteenotoin jakevytkairauksin GTK:n tutkimukset olivat alueellisia ja liittyivät Seinäjoen-Nurmonalueen tutkimuksiin. Alueella on suoritettu geologinen kartoitus, geofysikaalisetmittaukset ja näytteenotto mineralisoituneista kohteista.Alueelta lähetetty tutkittavaksi seuraavat Au-pitoiset K/näytteet. Tähän liittyviähavaintoja MH-88Kl 2221 12 D X = 6947.720; Y = 2457.365Au 11.20 ppmK/7179/-82 P. HietalaKallio pellonlaitaojassa, Leviäkallion SE-laidalla Paston kylässä. Kivilajiltaan kallio onsarvivälke-plagioklaasiporfyriittia, liuskettunutta ja ruhjeista. Tähän liittyykvartsijuonia ja kasaumia. Vähäisenä pirotteena sekä pesäkkeinä ASKI, MAGIC, SKII.Samasta paikasta näytteet: K/7219, 7220, 7221, 7222/-82.

13Kl 2221 12 D X = 6947.750; Y = 2457.350Au 6.20 ppmK/6650/-77 P. HietalaPieni juonikvartsilohkare pellonlaitaojassa Paston kylässä Leviäkallion alueella.Malmimineraalit ASKI ja MOHO esiintyvät pesäkkeinä koko lohkareessa.Kl 2221 12 D X = 6948.130; Y = 2456.290Au 11.20 ppmK/7301/-83 R. Perälä (oma nro 7)Nurmon, Pastonkylässä (Larvanmäki), laaja-alainen emäksistä vulkaniittia olevapaljastuma, jonka keskiosalla on kapea kvartsiutunut ruhjevyöhyke. Ruhjeeseen liittyykohtalainen ASKI-pirote, lisäksi on MAGK ja SKII sekä joitakin scheeliittirakeita, samapaikka kuin 6591.KI 2221 12 D X = 6948.130; Y = 2456.285Au 3.20 ppm ~ K/6591K/7302/-83 R. Perälä (oma nro 9)Nurmon Pastonkylässä (Larvanmäki), laaja-alaisen kalliopaljastuman keskiosalla kapeakvartsiutunut ruhje. Ruhjeessa ASKI-, MAGK-, SKII-pirotetta ja pesäkkeitä. Samakohde kuin K/7301/-83.KI 2221 12 D X = 6948.130; Y = 2456.275Au 2.20 ppm ~ K/6591K/7321/-83 R. Perälä (oman nro 27)Nurmon Pastonkylässä (Larvanmäki), laaja-alaisen kalliopaljastuman keskiosalla kapeanoin 0,5 m vahva kvartsiutunut ruhje. Näkyvissä oleva pituus on 30 m. Ruhjeessa osinkohtalaisena pirotteena ja pesäkkeinä ASKI, MAGIC, SKII sekä muutama scheeliittirae.Sama kohde kuin K/7302/-83.KL 2221 12 d X = 6949.400; Y = 2455.450Au 5.80 ppm ja 4.60 ppmK/6668/-77 R. Perälä (omat nrot 43 ja 68)Nurmon Ylijoenkylän SE-osalla, Mäki-Valkaman talosta 600 m E kalliopaljastumaviljelystien ojan pohjalla. Kivilaji kalliossa kvartsi-maasälpägneissi, johon liittyy kvartsi-

14juonia. Kalliosta louhituissa paloissa kohtalaisena pirotteena ja osin kompakteinajuonina ASKI-, MAGK-, SKII-aihe sijoittuu geofysikaaliseen johdevyöhykkeeseen.Kohteesta analysoitu kaksi näytettä.Kl 2221 12 D X = 6948.260; Y = 2456.100Edellä mainittujen lisäksi on Larvanmäen ja Pahkamäen välisellä rämealueella useitapienialaisia plagioklaasiporfyriittikallioita joihin liittyy vähäistä ASKI-, MAGK-, SKIIpitoisuuttapirotteena ja kvartsi-turmaliinijuoniin liittyen pesäkkeinä ja raitoina. Aupitoisuusanalysoiduissa näytteissä on vähäistä, vain parhaimmillaankin 1 ppmluokkaa.Peräseinäjoen Viitalankylän S-puolella oleva niin sanottu Ylimysjärven lohkareviuhkaSeinäjokivarrella Käsittää kaksi erillistä lohkarerypästä. Eteläisin on Valkeajärventienvarrella, tien S-puolella metsäsaarekkeessa ja niihin kuuluu 7 - 8 kpl lohkareita, jotkaovat kivilajiltaan liuskettunutta plagioklaasiporfyriittiä ja hapanta intermediaarista vulkaniittia,joka on kvartsiutunutta. Malmimineraaleina ASKI, MAGK, SKII, Sb, ZNVA,PBHO, ja scheeliitti. Au-pitoisuus runsainta ZNVA - PBHO-pitoisissa lohkareissa, Au0.5 - 260 ppm.Kl 222109 C X = 6942.600; Y = 2449.180Au 0.54 ppmK/7951/-86 R, Perälä (oma nro 37) ~ K/6567Lohkare on noin 70 cm läpimittainen, pyöristynyt ja on kivilajiltaan liuskettunuttaplagioklaasiporfyriittia, johon liittyy kvartsiutumista juonina ja pesäkkeinä. MalmimineraalitASKI, MAGK ja SKII esiintyvät vähäisenä pirotteena läpi lohkareen,ZNVA ja PBHO ruhjepinnoilla silauksina.Kl 222109 C X = 6942.570; Y = 2449.200Au 1.62 ppmK/7952/-86 R. Perälä (oma nro 38)Lohkare on kooltaan, 30 cm läpimittainen, ja pyöristynyt. Siirretty paikalle läheiseltäpellolta. Kivilajiltaan lohkare on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia. Malmimineraalitvähäisenä pirotteena läpi lohkareen (ASKI, MAGIC, SKII).

15Kl 2221 09 C X = 6942.700; Y = 2449.140Au 0.86 ppmK/8014/-86 R. Perälä (oma nro 41)Pieni, 10 cm läpimittainen, irtokivi viljelysalueella. Kivilajiltaan lohkare on liuskettunuttaplagioklaasiporfyriittia. Malmimineraalit ASKI, MAGK, SKII ja scheeliittiesiintyvät vähäisenä pirotteena koko lohkareessa.Pohjoisempi lohkarerypäs, noin 1 km N, eteläisestä ryppäästä, sijoittuu Seinäjoellatehtyyn pukkauskohtaan (Hevonkoski), josta on löytynyt useita ASKI-Au-pitoisialohkareita. Tyypiltään lohkareet ovat samoja kuin eteläisessä kohteessa.Kohteesta seuraavat Au-pitoiset K/näytteet.Kl 222109 C X = 6943.750; Y = 2448.980Au 125 ppm, Ag 23.0 ppmK/6666/-77 R. Perälä (oma nro 30)Lohkare on kooltaan 30 x 20 x 20 cm ja on muodoltaan särmikäs. Lohkare on tullutesiin pohjamoreenista läheltä kallionpintaa. Kivilajiltaan se on biotiitti-plagioklaasigneissiä,johon liittyy karsiraitoja ja kvartsijuonia. Malmimineraalit ASKI, MAGK,SKII esiintyvät pirotteena ja pesäkkeinä koko lohkareessa.Kl 222109 C X = 6943.540; Y = 2449.040Au 6.20 ppmK/6667/-77 R. Perälä (oma nro 32)Lohkare on kooltaan 60 x 60 x 70 cm ja on muodoltaan hieman pyöristynyt. Kivilajiltaanlohkare on plagioklaasiporfyriittia, johon liittyy karsipesäkkeitä. MalmimineraalitASKI, SKII ja MAGK esiintyvät pesäkkeinä ja vähäisenä pirotteena osallalohkaretta.Aihetta on tutkittu lohkare ja paljastumakartoituksin, geokemiallisin näytteenotoin ja(kaivauksin Ryhmä Hirvas), aihe selvittämättä.Kohteesta raportti P. Huhta.Tiilikallion alue Peräseinäjoen Haapaluomalla käsittää joukon plagioklaasiporfyriittipaljastumia,jotka sijoittuvat biotiitti-plagioklaasigneissi ja kiilleliuske ympäristöön.Porfyriitti on liuskettunutta ja sitä lävistää ruhje ja hiertymävyöhykkeet, joista osa on

16kvartsiutunut. Malmimineraaleina esiintyy ASKI, MAGK, SKII satunnaisesti PBHO jaZNVA sekä yhdessä paljastumassa kansakoulun läheisyydessä Sb. Alueelta onlähetetty joukko K/näytteitä GTK:n tutkittavaksi, Y. Syrjälä, O. Hietala ja R. Perälä.Näytteistä on analysoitu merkittäviä Au-pitoisuuksia.Aihetta on tutkittu GTK:n toimesta geologisin kartoituksin, soijanäytteenotolla jasyväkairauksella. Huolimatta hyvistä pintanäyteanalyyseistä jäi kairauksella saaduistanäytteistä analysoidut Au-pitoisuudet varsin vaatimattomiksi. Aiheeseen liittyvätseuraavat Au-pitoiset K/näytteet (R. Perälän näytteitä).Kl 2221 12 C X = 6941.130; Y = 2458.310K/7103/-81 R. Perälä (oma nro 26)Laaja-alaisen kalliopaljastuman NE-laidalla noin 10 m vahva hiertynyt ja osinkvartsiutunut vyöhyke, johon liittyy ASKI-, MAGK-, SKII-pitoisuutta kompakteinaraitoina ja vähäisenä pirotteena. Kivilajiltaan kallio on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia.Kl 2221 12 C X = 6941.100; Y = 2458.320K/7104/-81 R. Perälä (oma nro 27)Laaja-alaisen kalliopaljastuman NE-laidalla on hiertynyt ja osin kvartsiutunut vyöhyke,johon liittyy ASKI-, MAGK-, SKII-pitoisuutta kapeina 1 - 2 cm vahvoina juonina javähäisenä pirotteena. Kivilajiltaan kallio on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia.Samasta vyöhykkeestä kuin edellinen.Kl 2221 12 C X = 6941.200; Y = 2458.160K/7238/-82 R. Perälä (oma nro 56)Kallio, josta näyte on otettu, on kivilajiltaan liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia,johon liittyy noin 1 m vahva kvartsiutunut ruhjevyöhyke. Tähän vyöhykkeeseen liittyykohtalaisena pirotteena ja kompakteina juonina ASKI, MAGK, SKII.Kl 2221 12 C X = 6941.170; Y = 2458.200K/7239/-82 R. Perälä (oma nro 54)Näyte on otettu kalliopaljastumasta Tiilikallion alueelta, Peräseinäjoelta. Liuskettuneeseenplagioklaasiporfyriittiseen kallioon liittyy noin 2 m vahva kvartsiutunut vyöhyke,jossa on kohtalaisena pirotteena ja kompakteina juonina ja pesäkkeinä. Muilla osinpaljastumaa satunnaista MAGK, ASKI-pirotetta.

17KI 2221 12 C X = 6941.100; Y = 2458.360K/7240/-82 R. Perälä (oma nro 52)Kyseinen näyte on otettu laaja-alaisen plagioklaasiporfyriittikallion NW-laidalta.Kalliossa on kvartsiutunut ruhjeinen hiertovyöhyke, johon liittyy pirotteena jakompakteina rakojuonina ASKI, MAGK ja SKII. Itse porfyriitissa vain vähäistä MAGKjaSKII- pirotetta.Kl 2221 12 C X = 6941.170; Y = 2458.190Au 2.90 ppmK/7284/-83 R. Perälä (oma nro 50)Näyte on otettu samasta malmiutuneesta ruhjevyöhykkeestä kuin K/7239/-82.KI 2221 12 C X = 6941.171; Y = 2458.190Au 2.50 ppmK/7385/-83 R. Perälä (oma nro 50 A)Sama paikka kuin edellä, noin 1 m etäisyydellä edellisestä.Kl 2221 12 C X = 6941.160; Y = 2458.190Au 2.20 ppmK/7386/-83 R. Perälä (oma nro 51)Samalla alueella kuin edellä mainitut. Rinnakkainen ruhje 10 m etäisyydellä edellisestä.KI 2221 12 C X = 6941.210; Y = 2458.165Au 5.0 ppmK/7363/-83 R. Perälä (oma nro 42)Näyte on Tiilikallion NW-osalta. Kivilajiltaan kallio on liuskeista plagioklaasiporfyriittia,johon liittyy kvartsiutunut hierrevyöhyke. Tähän vyöhykkeeseen liittyy pirotteena jakapeina kompakteina raitoina ASKI, MAGK ja SKII.Kl 2221 12 C X = 6041.210; Y = 2468.166.50Au 7.0 ppmK/7364/-83 R. Perälä (oma nro 43)Näyte on lähes samasta paikasta kuin K/7363/-83, noin 1,5 m etäisyydellä edellisestä jaedustaa samaa ruhjeista kvartsiutunutta vyöhykettä.

18Kl 2221 12 C X = 6941.215; Y = 2458.160Au 23.0 ppmK/7296/-83 R. Perälä (oma nro 2)Näyte Peräseinäjoen Tiilikallion NW-osalta, läheltä näytettä K/7363/-83. Kallioliuskettunutta plagioklaasiporfyriittia johon liittyy kvartsiutunut ruhjeinen vyöhyke.ASKI, MAGK ja SKII pirotteena ja pesäkkeinä edellä mainitussa ruhjevyöhykkeessä.Muilla osin vähäistä MAGIC-, SKII-pirotetta.Kl 2221 12 C X = 6941.210; Y = 2458.160K/7297/-83 R. Perälä (oma nro 1)Näyte Peräseinäjoen Tiilikallion NW-osalta kvartsiutuneesta hierrevyöhykkeestä.Kallio on kivilajiltaan plagioklaasiporfyriittia. Malmimineraalit ASKI, MAGK, SKIIesiintyvät pirotteena ja pesäkkeinä kvartsiutuneessa vyöhykkeessä. Hierrevyöhyke 2 - 3m vahva ja pystyasentoinen.Peräseinäjoen Luomakylässä, Kalajärven tekoaltaan S-puolella, on viljelysalueenlaidalla kaksi Au-pitoista malmilohkaretta. Ne ovat tulleet K/näytteinä.Kl 22212 11 D X = 6936.520; Y = 2455.140Au 7.0 ppmK/8331/-87 R. Perälä (oma nro 36)Lohkare, josta näyte on otettu, on löytynyt viljelysalueen (pellon) laidalta ja siirrettynykyiselle paikalle viereiseltä pellolta. Kooltaan lohkare on 1,5 m 3 ja kivilajiltaanhapan kvartsi-plagioklaasiporfyriitti. Lohkare on kauttaaltaan kvartsijuonten lävistämääja sisältää vähäisenä pirotteena ASKI, MAGK ja SKII.Kl 2221 11 D X = 6936.540; Y = 2455.140Au ?K/8332/-87 R. Perälä (oma nro 37)Näyte otettu noin 30 cm läpimittaisesta särmikkäästä irtokivestä Peräseinäjoen KalajärvenS-puolelta, läheltä edellistä. Kivilajiltaan lohkare on liuskettunutta kvartsiplagioklaasiporfyriittia.Malmimineraalit ASKI, MAGK ja SKII esiintyvät vähäisenäpirotteena koko lohkareessa.

19Kl 2223 02 ja 2223 03Timanttimaan alue Peräseinäjoen Haapaluomalla käsittää Tuoresmäen-Teeriluoman jaVierunnevan kohteet. Aiheet ovat tulleet K/näytteinä (R. Perälä). Kivilajiltaan alueenpaljastumat ovat eri tyyppisiä vulkaniitteja, agglomeraattia, emäksisiä ja happamiatuffiitteja ja plagioklaasiporfyriittia, ympäristössä on kvartsi ja granodioriitteja. Malmiaiheet,jotka yleisesti liittyvät happamiin tuffiitteihin ja porfyriittiin ovat ASKI-,MAGK-, SKII-pitoisia. Joissakin kohteissa CUKI:a, ZNVA:ä ja PBHO:ta sekäscheeliittiä. Au-pitoisuus on pienissä määrin varsin yleistä koko alueella.Aihetta on tutkittu GTK:n toimesta kartoittamalla, geofysikaalisilla mittauksilla, geokemiallisellanäytteenotolla (kaivauksilla Ryhmä Hirvas), raskasmineraalitutkimuksella,minikairanäytteenotolla ja syväkairauksella. Syväkairauksissa on lävistetty Auanomaalisiavyöhykkeitä. Aiheen tutkimukset ja raportointi työn alla.Kyseiseltä alueelta saatu seuraavat Au-pitoiset K/näytteet.Kl 2223 02 B X = 6939.220; Y = 2462.600Au 4.40 ppmK/8016/-86 R. Perälä (oma nro 43)Näyte on 30 cm läpimittaisesta hieman pyöristyneestä irtokivestä VierunnevanS-osalta. Lohkare tullut esiin moreenista noin 2 m syvästä kuivatuskanavasta. Kivilajiltaanlohkare on hapanta vulkaniittia, joka on kvartsijuonten lävistämää.Malmimineraalit ASKI ja SKII esiintyvät kohtalaisena pirotteena koko lohkareessa.Kl 2223 02 B X = 6939.830; Y = 2462.350Au 4.46 ppmK/8045/-86 R. Perälä (oma nro 55)Kallio, josta kyseinen näyte on otettu, on tullut esiin metsäojasta, ohuen moreenikerroksenalta. Paikka on Vierunnevan N-laidalla, metsäsaareke. Kallio on kivilajiltaanliuskettunutta plagioklaasiporfyriittia johon liittyy kvartsiutuneita hierrevyöhykkeitä,ASKI, MAGK ja SKII esiintyvät vähäisenä pirotteena ja silauksina ruhjepinnoilla.Kl 2223 02 B X = 6939.930; Y = 2462.440Au 5.12 ppmK/8134/-86 R. Perälä (oma nro 63)Näytteenottopaikka Vierunnevan N-laidalla, kallioinen metsäsaareke. Näyte on laajempialaisenkallioalueen keskiosalta. Kivilajiltaan kallio on liuskettunutta plagioklaasi-

20porfyriittia, johon liittyy kvartsiutuneita hierrevyöhykkeitä, jotka sisältävät ASKI-,MAGIC-, SKII-pirotetta ja -raitoja. Muulla osalla kalliota vain vähäistä MAGIC-,SKII-pitoisuutta.Kl 2223 02 B X = 6939.890; Y = 2462.478Au 18.0 ppmK/8162/-86 R. Perälä (oma nro 77)Näyte kalliosta Vierunnevan N-laidalta kallioisesta metsäsaarekkeesta. Kivilajiltaankallio on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia johon liittyy kvartsiutuneita ja sarvivälkepitoisiahierrevyöhykkeitä. Malmimineraalit ASKI, MAGK ja SKII esiintyvätpesäkkeinä ja pirotteena hierrevyöhykkeissä ja niiden läheisyydessä.Kl 2223 02 B X = 6939.950; Y = 2462.750Au 6.0 ppmK/8164/-86 R. Perälä (oma nro 79)Kyseinen näyte on pienialaisesta paljastumasta Vierunnevan N-laidalta Alavuden puoleltarajaa. Kivilajiltaan kallio on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia, johon liittyyjoitakin kiisupitoisia ASKI, MAGK, SKII, kvartsijuonia.Kl 2223 02 B X = 6939.590; Y = 2461.870Au 1.02 ppmK/7481/-84 R. Perälä (oma nro 46)Näyte on otettu kalliosta Peräseinäjoen Haapaluoman kylästä, Tuoresmäen NW-osalta.Kivilajiltaan kallio on liuskettunutta plagioklaasiporfyriittia johon liittyy kapeitakvartsiutuneita ja sarvivälkepitoisia hiertymävyöhykkeitä. Näissä vyöhykkeissä onvähäisenä pirotteena ASKI, MAGK ja SKII.Kansannäytteenä on tullut ASKI-Au-pitoinen malmiaihe Lehtimäen Kätkänjärveltä,joka on vielä lähes tutkimaton, vain tarkastuskäynti ja lisänäytteiden haku on suoritettu.Aihe sijaitsee karttalehdellä 2224 12 A Kätkänjärven E-puolella Sivuahonkankaalla.

21Kl 2224 12 A X = 6973.100; Y = 2493.1310Au 3.95 ppmK/901264 Olavi Tikkamäki (oma nro 8)Näyte on otettu metsäautotien ojasta louhitusta kalliosta, joka on kivilajiltaan liuskettunuttakvartsidioriittia. Kalliossa on rinnakkaisia kvartsiutuneita hierrevyöhykkeitä,joihin liittyy ASKI, MAGK ja SKII pitoisuutta, paikoin on joitakin MOHO suomuja.Aiheesta on otettu lisänäytteitä rinnakkaisista hierrevyöhykkeistä 5 kpl, joistaanalysoidut Au-pitoisuudet olivat seuraavat:Näyte 1.Au 0.03 ppm2. Au 0.35 ppm3. Au 0.24 ppm4. Au 0.05 ppm5. Au 0.02 ppmAu-kriittisten vyöhykkeiden etsinnän yhteydessä tavattiin Lapuan kaupungin alueenkaakkoiskulmasta, läheltä Seinäjoki-Kuortane maantietä niin sanotulta Pettuvuorenalueelta, pisteestä kl 2223 02 A, X = 6964.340, Y = 2463.310 metsäautotien ojasta,kvartsiutunutta biotiitti-plagioklaasigneissiä johon liittyy vähäistä MAGIC-, SKIIpitoisuuttapirotteena ja silauksina rakopinnoilla. Ympäröivinä kivilajeina on PGgraniittija kerrosrakenteinen varsin kuiva biotiitti-plagioklaasigneissi.Kyseisestä kohteesta otetusta näytteestä analysoitiin Au-pitoisuudeksi 1.0 ppm.Aiheesta raportti, MH-89.Lapuan Ylikylän S-puolella Hautakankaan alueella pisteessä kl 2224 02 B,X = 6969.300, Y = 2463.650 on tavattu erittäin runsaasti kvartsijuonia sisältävässäbiotiitti-plagioklaasigneissikalliossa vähäistä ja paikallista ASKI-, MAGK- ja SKIIpitoisuutta.Aiheeseen liittyy anomaalista Au-pitoisuutta.Edellä lueteltujen Au-pitoisten aiheiden lisäksi on Etelä-Pohjanmaan alueella varsinpaljon luettelosta poisjääneitä vähäisiä Au-pitoisuuksia sisältäviä, tahi mittasuhteiltaanmitättömiä Au-aiheita. Osa poisjääneistä yksittäisistä lohkareaiheista on luultavastiperäisin jo tutkituista ja luetteloon sisältyvistä aiheista. Kallioihin liittyviä vähäisiä Aupitoisiaaiheita on jäänyt mainitsematta siksi, että ne liittyvät läheisesti jo luettelossaoleviin.Raportoitujen aiheiden yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät kyseistä raporteistaja muista tutkimusselvityksistä.Kankaanpää 26.4.1991Matti Huuskonen