12.07.2015 Views

Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö ... - Arkisto.gsf.fi

Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö ... - Arkisto.gsf.fi

Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö ... - Arkisto.gsf.fi

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>Etelä-<strong>Suomen</strong> yksikköMERIGEOLOGIAN JA GEOFYSIIKANTOIMIALAToimintakertomus 2008ToimittaneetTuire Valjus ja Tarja ManninenRaportti Q10/2009/48


1SISÄLLYS1 MERIGEOLOGIA JA GEOFYSIIKKA 42 SOVELLETUN GEOFYSIIKAN TUTKIMUSPROFESSUURI 52.1. HIRE-hanke 52.2. SEISMIX 2008-kokous 8.-13.6.2008, Saariselkä 62.3. Outokummun syväreikähanke 72.4. Sovelletun geofysiikan kehitysohjelma 82.5. Kallioperän termisen kehityksen tutkimus ja mallinnus 102.6. Huippuvuori-hanke 112.7. Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä kivien termisten ominaisuuksien 11tutkimus3 MERIGEOLOGIA JA YMPÄRISTÖ TUTKIMUSPROFESSUURI 123.1. Merigeologisen tutkimuksen kehittäminen 123.2. BALANCE 133.3. Itämeren kairausohjelman valmistelu 133.4. Muille hankkeille tehty työ 143.5. Muu toiminta 144 LENTOGEOFYSIIKKA 154.1. Yhteenveto 154.2. Henkilöstö 174.3. Lentogeofysiikka-hankkkeet 175 GEOFYSIIKAN MENETELMÄKEHITYSRYHMÄ 185.1. Yhteenveto 185.2. Henkilöstö 185.3. Hankkeet 195.4. Osallistuminen koulutukseen, kokoukset ja excursiot 205.5. Toiminta keskeisissä hankkeissa 205.5.1. Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta,WDMAM 205.5.2. Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä - Reiska 215.5.3. Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys 225.5.4. Lento- ja maanpinta-EM-tulkinnan kehittäminen 235.5.5. Lento-TEM-testi 255.5.6. FARA/EMRE-systeemi 265.5.7. Siilomittari 275.5.8. Vastusluotaus ja IP 285.5.9. CSIROn EM-tulkintaohjelmat (AMIRA P223F-profekti/2008) 285.5.10. Ikirouta (Ridnitsohkka) 305.5.11. Kaukokartoitus – turpeen geofysikaaliset ja kaukokartoitus- 30menetelmä5.5.12. Integroitu tulkinta/Lammu, esimerkki Outokummun malmi- 30vyöhykkeeltä


25.5.13. Integroitu tulkinta/sovellukset 315.5.14. Komin ikirouta 325.5.15. Geofysiikan menetelmäkehitys 325.5.16. TerraTEM 326 GEOFYSIIKAN SOVELLUKSET 336.1. Yhteenveto 336.2. Henkilöstö 346.3. Hankkeet 346.4. Toiminta keskeisissä hankkeissa 366.4.1. Laiterakennuslaboratorio 366.4.2. GTK-SAMPO 2008 366.5. Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus 2008 406.5.1. Johdanto 406.5.2. GTK:n alueelliset painovoimamittaukset v. 2008 416.5.3. Muut mittaukset 436.5.4. Laitteet 436.5.5. Mallinnus 436.5.6. Muuta 437 GEOFYSIIKAN MATERIAALITUTKIMUS JA TESTAUS 447.1. Yhteenveto 447.2. Henkilöstö 447.3. Hankkeet 447.4. Osallistuminen koulutukseen 457.5. Toiminta keskeisissä hankkeissa 457.5.1. Geomateriaalien fysiikka (laboratoriotoiminta) 457.5.2. Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen 467.5.3. Paleomagneettisen menetelmän kehittäminen geologisen 47mallinnuksen tueksi7.5.4. Petrofysiikan palvelut 488 MERIGEOLOGIA 498.1. Yhteenveto 498.2. Asetettujen tavoitteiden toteutuminen 519 TUTKIJOIDEN TOIMINTA TIETEELLISISSÄ ELIMISSÄ 539.1. Kotimaassa 539.2. Ulkomailla 5310 ULKOMAISET TUTKIJAVIERAILUT 5411 TUTKIJOIDEN VIERAILUT JA KOKOUSMATKATULKOMAILLE12 TIETEELLISTEN SESSIOIDEN KOOLLEKUTSUMINEN JAPUHEENJOHTAJATEHTÄVÄT545613 STIPENDIT JA APURAHAT 56


314 OPINNÄYTTEET,OPINNÄYTTEIDEN TARKISTUSTYÖT JASIVUTOIMINEN OPETUS5615 REFEREE-LAUSUNNOT 5716 JULKAISUTOIMINTA 5716.1. Julkaisut referoiduissa kansainvälisissä sarjoissa 5716.2. Julkaisut kotimaisissa referoiduissa sarjoissa 5916.3. Muut julkaisut 5916.4. Kansainväliset kokousabstraktit 6016.5. Kotimaiset kokousabstraktit 6516.6. Arkitoidut Q-sarjan ja muut vastaavat raportit 6516.7. Muut tutkimus ja työraportit 6616.8. Tilaustyöraportit 6816.9. ATK-tuotteet 7116.10. Kartat 7116.11. Esitelmät ulkomailla 7116.12. Esitelmät kotimaassa 7316.13. Yleinen tiedonvälitys 77


41. Merigeologia ja GeofysiikkaJouko VironmäkiMennyt vuosi oli toiminnallisesti tuloksekas ja asetetut tavoitteet saavutettiin jaylitettiinkin. Loppuvuotta varjosti maailman laajuisen taloudellisen taantumanensioireet ja oli jo nähtävissä yhtiöiden tekemän malminetsinnän hiipuminen. Myösasiakkaiden maksuvalmius heikentyi.Esimiestoiminnan kehittämiseen kiinnitettiin huomiota ja vastuualueelta osallistuikolme henkilöä JET koulutukseen ja kaksi henkilöä syväjohtamisvalmennukseen.Tämäkö lie syynä siihen, että 2009 toteutetussa henkilöstökyselyssä toimialanesimiestoiminta arvosteltiin kohtuullisen hyväksi.Vastuualueen suurimmat uhkakuvat lähitulevaisuudessa kohdistuvat siihen, ettäeläköityvän henkilöstön tilalle ei voitaisi palkata nuoria. Eläköityvien mukana onvaarassa kadota sellaista tietoa, jota ei voi oppia muuta kuin kokemuksen kautta.Mentorointia tulee siis jatkossa korostaa entisestään. Positiivisenahenkilöstöpoliittisena tapahtumana oli tutkimusprofessorin nimittäminenmerigeologiaan, ja myös nuoren tutkijan palkkaaminen samaan ryhmään. Lisäksivoitiin täyttää geofyysikon vakanssi myös nuorella tutkijalla.GTK:n tutkimusohjelmat organisoitiin uudelleen. Toimialalle tuli kaksi ohjelmaa:Mittaus ja mallinnus, vetäjänä tutkimusprofessori Ilmo Kukkonen ja Merenpohjankäyttö, vetäjänä tutkimusprofessori Aarno Kotilainen.Vuosi 2008 oli kiireinen ja työn täyteinen. Se osoittaa, että toimialalla olevaaosaamista arvostetaan ja tarvitaan kehitettäessä GTK:sta eurooppalaisenahuippuyksikkönä.


52. Sovelletun geofysiikan tutkimusprofessuuriIlmo Kukkonen2.1. HIRE-hanke (2801022)”HIRE - High Resolution Reflection Seismics for ore Exploration/ Seisminenmalminetsintä 2007-2010” on hanke, jossa tehdään heijastusseismisiä luotauksia n. 15malmikohteella Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tavoitteena on tuodamalminetsintään Suomessa ennen käyttämätön menetelmä, osoittaa senkäyttökelpoisuus ja tuottaa malminetsinnällisesti hyödyllistä rakenne- ja kivilajitietoa.Projekti tuottaa kustakin tutkimuskohteesta reflektioseismisen mittausaineiston ja sentulkinnan. Tulkittuja geologisia malleja käytetään suoraan malminetsintään mm.ohjaamaan kairauksia ja muita jatkotutkimuksia. Mittauskohteet ovat sekä GTK:n ettäyhtiöiden hallussa olevia malmiaiheita. Seismiset mittaukset suoritti venäläinenvaltionyhtiö Spetsgeo<strong>fi</strong>zika, jonka kustannukset katettiin <strong>Suomen</strong> ja Venäjän välisestävelkakonversiosta. Mittaukset olivat 2D-mittauksia. Käytettävissä oleva resurssi sallinoin 700 linja-km 2D-mittauksia pitkin luotauslinjoja 16:ssa eri kohteessa.Helsingin Yliopiston Seismologian laitos osallistuu hankkeeseen tieteellisenäasiantuntijana ja konsulttina erillisillä prosessointipalveluilla. GTK:n ja Seismologianlaitoksen välillä on yhteistyösopimus joka solmittiin 2007.Tutkittavana on GTK:n malmiaiheiden lisäksi useita malminetsintäyhtiöiden kohteita.Yhtiöille järjestettiin mahdollisuus tarjota kohteitaan HIRE-hankkeeseen v. 2006 ja2007. Mukaan tuli kaikkiaan 11 yhtiötä ja HIRE-kohteita mitattiin 16 kpl. Niistä 3 oliGTK:n ja 13 yhtiöiden kohteita. HIRE-hankkeen mittaukset alkoivat syyskuun lopulla2007 Vihannista ja päättyivät syyskuussa 2008 Mullikkorämeelle. Mittaukset olivatsekä vibroseismistä että räjäytysseismistä mittausta.Maastotyöhön osallistui v. 2008 laaja joukko GTK:n ESY:n, VSY:n, PSY:n ja KP:ntyöntekijöitä eri tehtävissä, mm. hankepäällikkö Ilmo Kukkonen, geofyysikot JarkkoJokinen, Erkki Lanne, Aimo Ruotsalainen, Jukka Lehtimäki, rakennusmestari ErkkiRuokanen, supervisor Erkki Jalkanen (Terramecs Ky), kenttäpäälliköt SeppoKantelinen ja Matti Kallunki, ja KP:n kenttämiehet paikannus, paalutus- jaliikenteenohjaustehtävissä. Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi on hankkeen ohjausryhmänpuheenjohtaja.Spetsgeo<strong>fi</strong>zika toimitti viimeiset prosessoidut datat GTK:lle joulukuussa 2008, jolloinkoko urakkasopimuksen mukainen 5 milj. USD:n velkakonversiosumma tuli loppuunkäytetyksi. Vuoden 2009 syksyllä HIRE-hanke siirtyi maastomittausvaiheesta datanjatkoprosessointiin, tulkintaan ja raportointiin. Työ jatkuu v. 2009 puolella. HIREhankettaesiteltiin mm. SEISMIX 2008 kokouksessa kesäkuussa Saariselällä.Dr. David Snyder (Geological Survey of Canada) oli HIRE-hankkeen vieraanaGTK:ssa ja HY:n Seismologian laitoksella 27.5.- 26.6.08. Snyder osallistui HIREhankkeentulkintaan ja tutustui maastomittauksiin Kemin kohteella.FK Suvi Heinonen (Helsingin yliopisto, Seismologian laitos) aloitti syksyllä 2008väitöskirjatutkimuksensa, joka käsittelee seismisen heijastusluotauksen käyttämistä


6malminetsintään. Tutkimusaineistona käytetään HIRE-kohteiden dataa. Työn ohjaajatovat Pekka Heikkinen ja Ilmo Kukkonen.Kuva 2.1. HIRE-hankkeen tulosten tulkinnassa käytetään 3D-esityksiä seismistentulosten esittämiseen ja korrelointiin muiden geoaineistojen kanssa. Kuvassa Kevitsanmalmialueella tehtyjä mittauksia ja tunnetun mineralisaation vaste.2.2. SEISMIX 2008 –kokous 8.-13.6.2008, SaariselkäIlmo Kukkonen veti yhdessä Helsingin yliopiston Seismologian laitoksen PekkaHeikkisen ja Minna Kuusiston kanssa järjestelyt 8.-13.6.2008 pidettyä SEISMIX 2008kokousta varten. SEISMIX-kokoukset ovat joka toinen vuosi järjestettäviämantereiden seismisen rakennetutkimuksen tapaamisia, joihin on osallistunut 80-120henkeä vuodesta 1982 alkaen. Kokouksen järjestelyvastuu kiertää alan keskeiseltäryhmältä toiselle, ja tällä kertaa oli <strong>Suomen</strong> vuoro olla kokouksen järjestelyvastuussa.Kokous pidettiin 8.-13.6.08 Saariselällä. Järjestelyvastuun suurimman taakan kantoiSeismologian laitos. Kokouksen abstraktit on julkaistu Seismologian laitoksenraporttisarjassa.Kokouksen jälkeen järjestettiin ekskursio 14.-17.6.08. jolle osallistui noin 20 henkeä.Ekskursio suuntautui Keski-Lapin geologisille kohteille. Ekskursiomestareinatoimivat GTK:n Jouni Vuollo, Tuomo Manninen ja Martti Melamies. Ekskursio-opason julkaistu Seismologian laitoksen raporttisarjassa.


7Kokouksessa pidettiin lähes 68 esitelmää ja 96 posteri-esitystä. Abstraktit ja ohjelmalöytyvät SEISMIX 2008 verkkosivuilta (http://www.seismo.helsinki.<strong>fi</strong>/seismix/).Pekka Heikkinen ja Ilmo Kukkonen editoivat Tectonophysics-sarjassa julkaistavaakokouksen Proceedings-numeroa.Kuva 2.2. SEISMIX 2008 –kokouksen osanottajia ekskursiolla tutustumassaLinkulanpalon tulivuoripuiston tyynylaavoihin Kittilässä. Kuva: Ilmo Kukkonen.2.3. Outokummun syväreikähanke (2801006)Syväreiällä tehtiin syyskuussa magnetometrausta kolmikomponenttimagnetometrillä(Andreas Hoerdt ja tutkimusryhmä Braunschweigin yliopistosta) sekä reiänlämpötilan ja fluidin sähkönjohtavuuden luotausta (ICDP:n luotausryhmä J. Kueckinjohdolla.Outokummun syväreikähankkeessa jatkettiin v. 2007 aloitettua syvän reiänmikrobiologista ja geokemiallista kaasunäytteenottoa GTK:n ja VTT:n yhteistyönä.Syväreiän fluidinäytteistä voitiin eristää mikrobeja, jotka ovat kallioperästä kotoisin.Ilmo Kukkosen ja Lasse Ahosen hanke-esitys Kaasut ja mikrobit kallioperässä”KABIO 2008-2010” hyväksyttiin julkisrahoitteisen ydinjätetutkimuksen ohjelmaan.KABIO-hankkeessa tutkitaan kallioperän kaasujen ja mikrobien välisiä yhteyksiä.Tutkimusryhmä (Kukkonen, Ahonen Itävaara) jätti <strong>Suomen</strong> Akatemialle


8tutkimushankehankemuksen syvään biosfääriin liittyen tammikuun 2009hakukierrokselle.Syväreiän vedenpinnan korkeuden ja maaperän lämpötilan vaihteluiden seurantaajatkettiin v. 2007 (P. Hänninen ja O. Äikää, GTK/ESY). Syväreiänlämmönjohtavuusmittaukset valmistuivat (L. Kivekäs, S. Vuoriainen).Syväreikähankkeesta pidettiin esitelmiä mm. Pohjoisamaisilla GeologisillaTalvipäivillä Aalborgissa, Tanskassa, tammikuussa. Outokummunsyväreikähankkeen Special Paper –julkaisun kirjoittamista ja editointia jatkettiin.Kuva 2.3. Christian Vergilio (Uni. Braunschwig) ja Martin Töpfer (GFZ-Potsdam)tarkastelevat Outokummun syväreiästä ylös nostettua kolmikomponettimagnetometriä.Syyskuu 2008. Kuva: I. Kukkonen.2.4. Sovelletun geofysiikan kehitysohjelma (2801023)Tutkimusprofessorin vetämän hankkeen tavoitteena on kehittää ja laajentaa GTK:nsovelletun geofysiikan osaamista, tutkimusta, kilpailukykyä ja kartoitustuotteita.Hanke edistää tulkintamenetelmien kehittämistä ja soveltamista sekä tehostaageofysiikan ja geologian yhteistulkintaa. Edelleen hankkeen tavoitteena on vahvistaaGTK:n geofysiikan kansainvälistä yhteistyötä. Toimintatapana ovat neuvottelutGTK:n asiantuntijoiden, yksikkö- ja tutkimusjohdon sekä ulkopuolisten tahojen


9kanssa, työpajakokoukset sekä konkreettiset tutkimustehtävät pidemmälle kypyneissäaiheissa.Hankeen teemat ja niiden eteneminen on kuvattu seuraavassa.1. Pehmeikköjen kartoitushanke. Selvitetään mahdollisuuksia aloittaa kokoGTK:n lävistävä pehmeikköprojekti, jossa AEM-karttojen jakvartäärigeologian yhteistulkinnalla laaditaan koko valtakuntaa koskeviakarttoja pehmeikköalueista. Teema on päätetty sisällyttää v. 2009 alustaMeri Liisa Airon vetämään hankkeeseen ”Lentogeofysiikan aineistojentilastollisen tulkinnan kehittäminen (sis. 2323000 LEGE), jossapehmeikköteemaa tulee vetämään Tuire Valjus.2. Aerogravimetraus. Aerogravimetrauksen käyttökelpoisuudesta jatoteutuksesta ja tulkinnasta käytiin neuvotteluja ja keskusteluja GTK:nsisällä ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Pyrkimyksenä on aloittaa AGmittauksetSuomessa korvaamaan osittain maanpintamittauksia. Vuoden2009 suunnitelmaan hyväksyttiin aerogravimetrauksen testimittaus 1-2testialueella. Testimittaukset hoidetaan APV-hankkeessa (Seppo Elo).3. Lento-TEM. Selvitetään mahdollisuudet aika-alueen lentomittaustenkäyttöönottoon ulkopuolisena palveluna, erityisesti tavoitteena onsuuremman syvyysulottuvuuden mittausten tekeminen. Kohteeksi valitaanesim. HIRE-hankkeessa tutkittuja malmiaiheita. V. 2008 aikana tehtiintestimittaukset Vihannin ja Keiteleen alueilla. Mittausurakoitsijana oliGeotech Airborne Ltd. Työtä veti Maarit Nousiainen ja se kuului HeikkiVanhalan vetämään hankkeeseen 2321000 Etsintä- ja ympäristögeofysiikankehittäminen.4. Maalämmön hyödyntämisen edistäminen. Maa- ja kalliolämmönlämmönhyödyntämisen aihepiiristä Nina Leppäharju teki pro gradu –työtään Oulunyliopistolle GTK:lla 1.6.-31.12.07 välisenä aikana Ilmo Kukkosenohjaamana. Työ valmistui huhtikuussa 2008 ja sen tuloksena saatiinyhtenäinen esitys kalliolämmön hyödyntämiseen vaikuttavistageofysikaalisista ja geologisista tekijöistä. Työn ohjaajina olivat IlmoKukkonen Pertti Kaikkonen (Oulun yliopisto). Lisäksi Ilmo Kukkonen oliohjaajana Mikael Mannosen maa- ja kalliolämpöä käsittelevässä pro gradutyössä (Heslingin yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos).5. EM-reikämittauslaitteiston rakentaminen. Tavoitteena on taajuusalueentehokaan EM-laitteiston rakentaminen maanpinta-reikä ja yksi-reikä- jareikä-reikäluotauksiin. Tästä hankkeesta on jo käynnistynyt v. 2007 aikanaerillinen Jarkko Jokisen vetämä hanke 4321001 ”Sähkömagneettinenporanreikämenetelmä”.GTK perusti v. 2008 aikana useita tutkimusohjelmia edistämään keskeisiä strategianmukaisia teemoja. Geofysiikan tutkimusohjelma on nimeltään ”Mittaus ja mallinnus”ja se sisältää useita Sovelletun geofysiikan tutkimusohjelman hankkeita (ks.http://www.gtk.<strong>fi</strong>/tutkimus2/tutkimusohjelmat/mallinnus/). M&M-tutkimusohjelmaavetää Ilmo Kukkonen.


102.5. Kallioperän termisen kehityksen tutkimus ja mallinnus (liittyyhankkeeseen 2801023)Geotermisen tutkimuksen alueella viimeisteltiin kaksi mallinnus- ja tulkintahankettakallioperän kehityksestä. Etelä-<strong>Suomen</strong> migmatiittigraniitteja koskevassatutkimuksessa (Ilmo Kukkonen ja Laura Lauri [Hels. Yliopisto], ks. vuosikertomus2007) esitetään malli Etelä-<strong>Suomen</strong> kallioperän kehitykselle svekofennialaisenaaikana. Työ hyväksyttiin julkaistavaksi Precambrian Research –sarjaan (painetaan v.2009).Toisessa tutkimuksessa mallinnettiin kallioperän kehtiystä Fennoskandian kilvenkeskiosaa dominoivan paksun maankuoren (n. 400 km x 600 km) alueella. Paksunkuoren syntyä, termistä kehitystä ja Mohoa kontrolloivia prosesseja tutkitiin Keski-<strong>Suomen</strong> granitoidikompleksin termisellä evoluutiomallilla (Ilmo Kukkonen, MinnaKuusisto [HY-Seismologian laitos], Marja Lehtonen ja Petri Peltonen).Tutkimuksessa yhdistettiin geofysikaalinen terminen paksuuntumismalli FIREtulostenpohjalta, kuoren seismisten nopeusvaihteluiden kivilajitulkinta ja geologinentieto alakuoren koostumuksesta kimberliittien sisältämien ksenoliittien jagranaattiksenokrystien avulla. Tulokset osoittavat mm., että nykyisessä nopeassaalakuoressa on ma<strong>fi</strong>sia eklogiitteja, ja että svekofennialaisen varhaisen törmäyksen (n.1910 Ma sitten) jälkeen tapahtui vaippaa tiheämmän eklogiittisen alakuorendelaminaatio noin 1850 Ma sitten. Nykyistä Mohon syvyystasoa kontrolloidelaminaation määräämä taso, jossa alakuoren ja vaipan välinen tiheysero häviää taion hyvin pieni. Tutkimus lähetettiin Tectonophysics-sarjaan (painettiin v. 2008).Tutkimuksen tuloksia esiteltiin mm. SEISMIX-2008 kokouksessa.Kuva 2.5. Fennoskandian kilven keskiosan terminen kehitys 1910-1600 Ma aikana.Kuva: Kukkonen et al., 2008.


112.6. Huippuvuori-hanke (4801007)GTK oli mukana vuoden 2008 aikana tehtyyn Huippuvuorten jääkairausekspeditioonliittyen. GTK liittyi Lapin yliopiston ja Helsingin yliopistonHuippuvuorihankkeeseen, jossa on yhtenä tavoitteena oli HuippuvuortenKoillismaalle tehtävä jääkairaus. Hanke oli yhteistyötä Rovaniemen Arktisenkeskuksen (prof. John Moore), HY:n geologian laitoksen (prof. Veli-Pekka Salosen)ja GTK:n kanssa (Ilmo Kukkonen). Kairauksen tavoitteena oli lävistää n. 400 m paksujäätikkö sen lakialueella. GTK:n ja Helsingin yliopiston geologian laitoksenyhteistyönä valmisteltiin tähän liittyen osahanke, jossa oli tavoitteena jäätikköreiänlämpötilamittaus ja sen tulkinta jäätikön pintalämpötilahistoriaksi. Termisentutkimuksen avulla voidaan tuottaa suoraa tietoa jäätikön ja sen pohjan lämpötilasta.Edelleen on tavoitteena oli yhdistää lämpötilatulkinta ja jäänäytteiden H- ja O-isotoopien tulkinta. Retkikuntaan osallistui Helsingin yliopiston tutkija Laura Arppe,jonka tehtävänä olivat jään isotooppitutkimus ja reiän lämpötilamittausten tekeminenGTK:n kalustolla. Arppe varustetiin matkaan maaliskuussa. Valitettavasti kairausepäonnistui teknisestä syystä (teräputki vääntynyt kuljetuksen aikana Kanadasta) eikämitään kairausta voitu lopulta toteuttaa. Tutkimusryhmä oli lievästi ilmaistunapettynyt.2.7. Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä kivien termistenominaisuuksien tutkimusPosiva Oy:lle tehtiin tilaustöinä tutkimuksia kallion termisten ominaisuuksienmäärittämistä varten. Uusi TERO anturi valmistui. Olkiluodon Onkalo-tutkimustilaanasennettiin lämpötilamittareita passiiviseen lämpötilamittaukseen ja difuusiviteetinmääritykseen. Mallinnusmenetelmiä ja tulkintaa kehitettiin. Posiva-hankkeisiinosallistuivat Ilmo Kukkonen, Ilkka Suppala, Arrto Korpisalo, ja Teemu Koskinen(Stips Oy).


123. MERIGEOLOGIA JA YMPÄRISTÖTUTKIMUSPROFESSUURI3.1. Merigeologisen tutkimuksen kehittäminen (2801028)Vuonna 2008 hanketta on toteutettu pääasiassa kahden erillisen osaprojektin kautta:MESA (Itämeren rauta-mangaanisaostumat) sekä SECRECY (Hapettomuus,rehevöityminen ja sinilevien esiintymishistoria Itämerellä viimeisten 8000 vuodenaikana).MESA – tutkimusprojektin tavoitteena on syventää tietämystä meren pohjan FeMn –saostumien synnystä sekä selvittää minkä tyyppiset merenpohjan alueet ovat näidensaostumien peittämiä (<strong>Suomen</strong> aluevesillä), ja kuinka laajoja nämä FeMn -saostumienpeittämät alueet ovat. Kevään 2008 aikana käytiin läpi <strong>Suomen</strong>lahdelta olemassaolevat merenpohjan geologiset aineistot (kartta- ja näytetieto). Näiden tietojenperusteella valittiin alueet näytteenottoon, joka suoritettiin heinäkuussa<strong>Suomen</strong>lahdella. Tutkimusmatkan aikana (7.-11.7.2008) otettiin tutkimusalusGeomarilla <strong>Suomen</strong>lahdelta yhteensä 34 ”box corer” pintanäytettä. Alustavat tuloksetvuoden 2008 tutkimuksista on raportoitu matkaraportissa. Tutkimuksesta valmistuivuoden 2008 aikana myös yksi Pro Gradu – työ ”Itämeren rauta-mangaanisaostumiengeokemia ja mineralogia” (Erkki-Jussi Ojala/HY/GL). MESA – projektiinosallistuivat GTK:ssa hankepäällikön lisäksi Anu Kaskela, Matti Tuhkanen, EijaEräkare, Erkki-Jussi Ojala sekä Merivoimien tutkimuslaitoksesta Antti Ratia.Tutkimus liittyy läheisesti myös SYKE:n tutkimushankkeeseen ”Mikrobiologisetprosessit kontrolloivat raudan, mangaanin ja fosforin vapautumisreaktioitamineraalisaostumissa” (MICON), jossa ovat mukana myös GTK ja HelsinginYliopiston <strong>Geologian</strong> laitos.SECRECY - projektissa selvitetään jääkauden jälkeistä rehevöitymistä ja sinilevienesiintymishistoriaa, hapettomuus kehitystä sekä ilmaston vaihteluiden vaikutustanäihin pohjoisen Itämeren alueella. Vuoden 2008 aikana projektin puitteissaosallistuttiin kahdelle tutkimusmatkalle. 8.-15.4.2008 saksalaisen tutkimusalus"Professor Alprecht Penck":n tutkimusmatkalle etelä-Itämerelle ja Tanskan Salmiin,sekä 16.–19.6.2008 tutkimusalus Arandan ”Pohjan biogeokemialliset prosessit”tutkimusmatkalle <strong>Suomen</strong>lahdelle. Molempien tutkimusmatkojen aikana otettiintutkimusalueilta sekä pintasedimenttinäytteitä että pitkiä sedimenttinäytesarjoja.SECRECY – projektiin osallistuivat GTK:ssa hankepäällikön lisäksi Kimmo Alvi,Jyrki Hämäläinen ja Erkki-Jussi Ojala. Projektissa on tehty läheistä yhteistyötäMerentutkimuslaitoksen sekä Helsingin yliopiston Soveltavan kemia jamikrobiologian laitoksen kanssa. Vuoden 2008 aikana on SECRECY – projektinpohjalta muokattu ja valmisteltu laajaa, monitieteellistä, kansainvälistätutkimushanketta BONUS – tutkimusohjelmaan (kts. INFLOW – hanke).Vuoden 2008 aikana tutkimusprofessori Kotilainen on osallistunut 5 uudentutkimushankkeen valmisteluun ja hakuun. Merkittävin saavutus oli GTK:nkoordinoiman INFLOW- tutkimusprojektin menestyminen korkeatasoista Itämeritutkimustarahoittavassa BONUS – haussa.


13Hyväksytyt hakemukset:• INFLOW – projektin tutkimusrahoitushakemus BONUS –tutkimusohjelmalle. Hankkeen partnereina GTK, IOW/Saksa, GEUS/Tanska,Lund University/Ruotsi, Swedish Meteorological and HydrologicalInstitute/Ruotsi, University of Szczecin/Puola, Unifob AS – Bjeknes Centrefro Climate Research/Norja, A.P. Karpinsky Russian Geological ResearchInstitute (VSEGEI)/Venäjä, <strong>Geologian</strong> laitos – Helsingin yliopisto. <strong>Suomen</strong>Akatemian Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsiINFLOW – hankkeelle tutkimusrahoituksen syyskuussa 2008.• Lokakuussa toimitettiin hakemus EU:n EMODNET – tarjoukseen. GTKosallistuu osioon 2 (Lot 2 - marine geological data). Hanketta vetää BritishGeological Survey (BGS). (Hakemus hyväksytty vuoden 2009 puolella).Hakemukset joille ei myönnetty rahoitusta:• Tammikuussa 2008 jätettiin <strong>Suomen</strong> Akatemialle hakemus ”Vedenalaisetmaisemat ja merenpohjan monimuotoisuus (POMMI). POMMI – hankemukana Åbo Akademin NODE -konsortiossa.• Toukokuussa anottiin rahoitusta Nordisk Ministerråd:lta (NMR)”Multifrequency acoustics in contemporaneous marine habitat mapping andecosystem monitoring surveys (MAMMECO)” –yhteisprojektiin.Kansainvälisen poikkitieteellisen hankehakemuksen vetäjänä oli SYKE.• Syyskuussa jätettiin ”Merenpohjan pintamateriaalin ja eliöstön vaikutuksetpohjan akustisiin heijastusominaisuuksiin (MERAKU)” – hankkeenrahoitushakemus MATINE:lle (Maanpuolustuksen tieteellinenneuvottelukunta). SYKE-GTK yhteistyöhanke.3.2. BALANCE (3802005)Osallistuttiin BALANCE EU -hankkeen loppuraportin kirjoittamiseen (Leth et al.,2008). GTK:sta työssä mukana hankepäällikön lisäksi Ulla Alanen ja Anu Kaskela.Hankkeen tuloksia esiteltiin mm 33 rd International Geological Congress:ssa, Oslossa,6.-14.8.2008.3.3. Itämeren kairausohjelman valmistelu (2805008Huhtikuussa 2008 toimitettiin Integrated Ocean Drilling Program (IODP) :llerevisoitu "Paleoenvironmental evolution of the Baltic Sea Basin through the lastglacial cycle" –hakemus syväkairausohjelman saamiseksi Itämerelle. IODP:n ScienceSteering and Evaluation Panel (SSEP) arvioi hakemuksen ja ehdotti hakemukseenvielä korjauksia ja muutoksia, sekä suosittelee korjatun hakemuksen jättämistäIODP:lle. Hakemuksen viimeistelyä on jatkettu loppuvuonna 2008. Loppuvuonnajätettiin rahoitushakemus ESF :lle Itämeren syväkairaussohjelman työpajanjärjestämiseksi maaliskuussa 2009.


14Itämeren syväkairaus hankehakemusta on esitelty mm. The IODP-ICDPWorkshop:ssa ‘Acquiring high to ultra-high resolution geological records of pastclimate change by scienti<strong>fi</strong>c drilling’, Potsdamissa, Saksassa, 29.9.–1.10.2008.3.4. Muille hankkeille tehty työVELMU - Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma(4805005) (J. Hämäläinen) hankkeessa on toteutettu VALKO – erillishanketta.Vuoden 2008 VALKO – yhteistyöhankkeessa on tuotettu vedenalaiset maisemakartatkoko <strong>Suomen</strong>lahden tutkimusalueelle sekä tarkemmassa mittakaavassa Helsinginedustalle. Näissä määrityksissä yhdistettiin tietoa merenpohjan muodosta jamerenpohjan maalajeista. Lisäksi hankkeessa päivitettiin <strong>Suomen</strong>lahden merenpohjanmaalajikarttaa mallintamalla savialueita syvyyden ja sen johdannaisten sekäaaltoaltistuksen perusteella. VALKO <strong>Suomen</strong>lahdella 2008 loppuraportti valmistui jatoimitettiin Ympäristöministeriöön joulukuussa. VALKO – hankkeenjatkorahoitushakemus toimitettiin Ympäristöministeriön T & K – rahoitus hakuun.GTK:n koordinoiman hankkeen muut yhteistyötahot ovat Metsähallitus ja Alleco Oy.(Hakemus hyväksytty vuoden 2009 puolella). VALKO – hankkeeseen osallistuivatGTK:ssa vuonna 2008 Aarno Kotilainen ja Anu Kaskela.3.5. Muu toimintaGTK:n kommenttien valmistelu EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTONDIREKTIIVI:in YHTEISÖN MERIYMPÄRISTÖPOLITIIKAN PUITTEISTA (eliMERISTRATEGIADIREKTIIVI). Kommentit toimitettu Ympäristöministeriöön27.03.2008. (Kotilainen).


154. LentogeofysiikkaMaija Kurimo4.1.Yhteenveto<strong>Suomen</strong> lentokartoitusohjelma saatiin valmiiksi 2007 ja loppuseminaari järjestettiinOtaniemessä 1.4.2008.Kuva 4.1.1. Koko <strong>Suomen</strong> kattava aeromagneettinen kartta


16GTK:lle tehtiin tihennysmittaukset Joutsenossa (9000 linjakm, ISY:n ja ESY:nyhteinen kohde) ja Tulppiossa (n. 2000 linjakm, PSY). Tulppion alue jäi keskenEUFAR-projektin kireän aikataulun vuoksi.Twin Otterilla tehtiin lentomittaustyö Posiva Oylle Olkiluodon tuntumasta, SuomeenYTV:lle Ämmässuolla, Ruotsiin Lappland Goldminers AB:lle (lennot tehtykesäkuussa, loppuraportti elokuussa) ja Dragon Mining AB:lle (lennot kesäkuussa,loppuraportti syyskuussa), Suomeen Anglo American Exploration BV:lle (lennottoukokuussa, loppuraportti elokuussa) ja Norjan Finnmarkiin Store Norske GullAS:lle (lennot tehty heinäkuussa, loppuraportti lokakuussa), Ruotsiin NorrlandResources Ltd:lle (lennot tehty elokuussa, loppuraportti marraskuussa), ja SuomeenYara-yhtiölle Sokliin (lennot syyskuussa, loppuraportti lokakuussa). BGS tukimittaus- ja prosessointityötä.Syyskuussa mitattiin EUFAR-tuella tutkimusalue BRGM:lle Etelä-Ranskasta JACyhteistyönä.IGE tilasi Angolan mittaukset tulkintoineen, mutta Utin Lennon huolto- jakatsastustoiminnan viiveiden vuoksi mittausten aloittaminen siirtyi heinä-elokuunvaihteeseen. Elo-syyskuun aikana mitattiin molemmat alueet (Luxinge ja Cariango) jademobilisointi aloitettiin 1.10. Mittaus- ja tulkintaraportit valmistuivat 2008 loppuunmennessä. Projektiin osallistuivat lentoryhmän lisäksi Aimo Ruotsalainen (ISY), EijaHyvönen (PSY) ja Meri-Liisa Airo (ESY)Kuva 4.1.2. Lentomittausta Angolassa


17Utin Lennon sopimus irtisanottiin lokakuussa 6 kk:n irtisanomisajalla.BGS kilpailutti lento-operaattorin, ja GTK osallistui valintaprosessiin. BGS teki<strong>Suomen</strong> Ilmailuopiston (SIO) kanssa 5-vuotissopimuksen. JAC Board kokoontuikaksi kertaa. JAC-tiimi kokoontui Porissa 7.2.4.2 HenkilöstöRyhmäesimies Maija KurimoGeofyysikko Heikki Hautaniemi (vuorotteluvapaalla tammi-syyskuun)Geofyysikko Hanna Leväniemi (siirtyi menetelmäkehitysryhmään lokakuussa)Elektroniikkainsinööri Veli LeinonenTutkimusassistentti Kai NymanTutkimusavustaja Heli OjamoTeknikko Olli HalonenTeknikko Jouni PiispanenATK-suunnittelija Jukka EteläahoATK-suunnittelija Iiris FahlstenGeofysiikan toimialan henkilöstöä osallistui hankkeisiin:Geofyysikko Kimmo Korhonen (vanhan aineiston korjaushanke)Geofyysikko Meri-Liisa Airo (Angolan hanke)Geofyysikko Jaana Lohva (hankepäällikkö, Ämmässuon mittauksettulkintoineen)Muiden yksiköiden henkilöstöä osallistui:Geofyysikot Aimo Ruotsalainen (ISY) ja Eija Hyvönen (PSY) Angolanhankkeeseen4.3. Lentogeofysiikka - hankkeetMaksullinen toiminta:1705000 Aerogeofysikaaliset arkistopalvelut (T. Matikainen)1705011 Angolan lennot (M. Kurimo)1705013 Finnmarkin lennot (H.Leväniemi)1705017 Olkiluodon lennot (H.Leväniemi)1705018 Svartlidenin lennot (H.Leväniemi)1705019 Fäbolidenin lennot (H.Leväniemi)1705020 Kuhmon lennot (H.Leväniemi)1705021 Soklin lennot (M. Kurimo)1705022 Pohjois-Ruotsin lennot (H. Leväniemi)1705023 Lennot Ranskaan (M. Kurimo)1804029 Ämmässuon lentomittaus ja tulkinta (J.Lohva)Omarahoitteinen toiminta:2901008 Aerogeofysiikan kohteellinen kartoitus (M.Kurimo)Joutseno ja TulppioYhteisrahoitteinen toiminta:4501000 JAC management (M.Kurimo)3705000 EUFAR, mittauslennot BRGM:lle (J. Multala)


185. Geofysiikan menetelmäkehitysryhmäHeikki Vanhala5.1 YhteenvetoGeofysiikan menetelmäkehitysryhmä kehittää geofysiikan tulkintaa jamittaustekniikoita raaka-aine- ja ympäristötutkimuksen tarpeisiin ja tekee geofysiikantutkimusta. Vuonna 2008 noin 2/3 resursseista käytettiin ryhmän omiin hankkeisiinEtsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys ja Maailman digitaalinenmagneettinen anomaliakartta (WDMAM). Magneettisen maailmankartan kokoaminenon ollut vuosia kestänyt suurtyö. Kartan ensimmäinen versio valmistui ja painettiinkesällä 2007 ja se sai suurta huomiota sekä Suomessa ja ulkomailla. Kartastatyöstetään versiota 2. Etsintä- ja ympäristögeofysiikan kehityshankkeessa paino onollut EM- ja sähköisissä menetelmissä, pehmeikkö- ja ikiroutatutkimuksissa.Radiovarjostusmenetelmä saatiin toimimaan ja Pyhäsalmen Kettuperän alueellatehtiin onnistunut mittaus. EM-reikälaitteen (Reiska)kehitys eteni ja Siilomittariasennettiin. Geofysiikan osaprojektin loppuraportti Mosambikin kartoitushankkeestavalmistui ja Ugandan alueen geofysiikan osaprojekti aloitti toimintansa. Edellämainittujen T&K-hankkeiden lisäksi töitä tehtiin 23 muussa hankkeessa, joista 10budjettirahoitteisia, 4 yhteisrahoitteisia ja 9 maksullisia hankkeita.Julkaisuja ja raportteja valmistui ja esitelmiä pidettiin seuraavasti:Kotimaiset sarjat (Special Paper jaCurrent Research) 3Kokousabstraktit kansainväliset 16Kokousabstraktit kotimaiset -Q-raportit 7Tilaustutkimusraportit 2Esitelmät ulkomailla 7Esitelmät kotimaassa 16ATK-tuotteet 25.2 HenkilöstöMenetelmäkehitysryhmässä oli vuonna 2008 12 geofyysikkoa, joista kaksi vain osanvuotta. Henkilöt ja vastuut jakautuivat seuraavasti:• Arkimaa Hilkka (HA), kaukokartoitus ja lento-kaukokartoitusaineistojen käsittely• Hongisto Hannu (HH), ryhmäesimiehen varamies, EM-mallinnus, Csiro/Amiraohjelmistonylläpito• Huotari Taija (TH), ympäristögeofysiikka, sähköiset menetelmät• Jokinen Jarkko (JJ), reikägeofysiikka, reikä-EM-laitteet, laiterakennus• Korhonen Juha (JK), hankepäällikkönä hankkeessa Maailman digitaalinenmagneettinen anomaliakartta (WDMAM)• Korpisalo Arto (AK), radiovarjostus-menetelmä (FARA), käyttöliittymät• Leväniemi Hanna (HL), lentogeofysiikka (1.10-31.12)


19• Nousiainen Maarit (MN), Lento-TEM (1.6. – 31.12)• Oksama Matti (MO), sähkömagnetismi, Sampo- ja TEM-menetelmät• Ruotoistenmäki, Tapio, Alueellinen geofysiikka, Suomi, Mosambik ja Uganda• Suppala Ilkka (IS), sähkömagnetismi, EM-inversio• Vanhala Heikki (HV), ryhmäesimies, hankepäällikkö, ympäristötutkimukset5.3 HankkeetNoin 2/3 ryhmän työstä tehtiin omille kehitys- ja tutkimushankkeille Maailmandigitaalinen magneettinen anomaliakartta, Etsintä- ja ympäristögeofysiikantutkimus ja kehitys ja geofysiikan menetelmäkehitys ja noin 1/3 muille budjetti- jayhteisrahoitteisille ja maksullisille hankkeille.Omat hankkeet:2801015 Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta – J. Korhonen4801006 Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä – J. Jokinen2804003 Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys – H. Vanhala7501008 Geofysiikan menetelmäkehitys – H. Vanhala48005006 Komin ikirouta – H. VanhalaMuille hankkeille tehty työ:1701001 Mosambic/kartoitus (TR)1701004 Uganda mapping/IDA (TR)1703001 Reittitutkimuksia (JJ)1801014 Lahden Merivaaran geofysikaaliset tutkimukset (TH)1804014 Posiva/ TERO IV: TERO76 –putkikalibroinnin analysointia (IS)1804030 Posiva/TeroV (AK, IS)1804031 Onkalon lämpötilamittaus (AK, IS)1804034 Reikämittaukset Kettuperän alueella (AK)1902024 Vastusluotaus Kaavi/Golder (TH)3905003 Kurikan vastusluotaus (TH)4704003 TAATA (HA, TH)4905016 Vaasan Vastusluotaus (TH)2801027 Lentotulkinnan kehitys (HA)2704001 TAAGE – lentodatan prosessointia, mittauksia (HA, TH)2703000 Merigeologinen kartoitus (JJ)2801002 Kallioperän metallogeninen mallinnus (TR)2801013 3D/4D-visualisointi (TR)2801018 Arktinen tutkimus ja glasiaaligeologia hanke (HV)2801024 3DIP vastusluotaus Au-hankkeelle7500001 Geofysiikan sovellukset7501006 Lentogeofysiikka (IS)9500001 ESY:n Joryn toiminta (TH)


205.4 Osallistuminen koulutukseen, kokoukset & excursiot:- Vuorimiespäivät 28.3 (HV)- WDMAM team, GTK 10-14.3. (JK)- Koge Vuokatissa 13-14.5 (HA, MO, HH, TH, HV, JJ)- EsiHaSu:n (Esiselvityshanke Happamien Sulfaattimaiden haittojenvähentämiseksi) työkokous GTK:ssa Kokkolassa 8.5.2008 (HV, HA)- HyMap –työkokous Rovaniemi GTK, 26-29.5 (HA)- GTK:n ja Geodeettisen laitoksen tutkijoiden yhteistyökokous GL:ssa 15.5. (TR)- Komin ikirouta-hankkeen työkokous Komissa 20-22.5 (HV)- Mallinnushankkeen ekskursio Laatokan Karjalassa, 2pv (JK)- Taajamageologiaekursio 3 pv (TH)- Kuusamon – Pudasjärvi arkeinen hanke-ekxkursio,18.-21.5. (TR)- EGU2008, Vien, 13 – 18.4. (JK)- AEM2008 Lento-EM-konferenssi Haikko 28-30.5. (IS, TH, HH, MO, HV)- EAGE 2008, Rooma, kesäkuu (HV)- EAGE Near Surface, Krakova (TH)- Seismix, Saariselkä, kesäkuu (TR)- Igc33, Oslo, elokuu (JK)- WDMAM open meeting, Oslo, 13 August 2008- CGMW General Assembly, Oslo, 9 August 2008- AGU, Fall meeting, San Francisco, 15-19 December 2008- Geological Hazards - Origins, Occurrence, and Precautions HY, 15.-19.5. (TR)- Liensiaattiseminaari, HY, (TR)- EAGE Krakova (TH)- EAGE Rooma (HV)- Titan-24 –tutustuminen Keivitsassa (HH)5.5 Toiminta keskeisissä hankkeissa5.5.1 Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta, WDMAM(Juha Korhonen)GTK osallistui maailman digitaalisen magneettisen anomaliakartan (WDMAM)valmistamiseen kansainvälisenä yhteistyönä. Tavoitteena on ollut laatia globaalimagneettinen anomaliaverkko, aluksi 5 km:n tarkkuudella ja myöhemminyksityiskohtaisemmin, saada se vapaaseen kansainväliseen levitykseen, ja julkaistasiitä karttoja mittakaavassa 1:50 000 000 – 1:1 000 000. Hankkeen ensimmäisettulokset (anomaliakartan versio 1.0) saatiin valmiiksi 2007 ja suunnitellut seuraavatkartat (anomalia- ja magnetoitumakartat, versio 2.0, mittakaava 1:25 000 000) vuonna2009. Toiminta tulee jatkumaan edelleen, mm. osana Maailman karttakomissiontyötä, joka on ilmoittanut laajentavansa toimintaansa geofysikaalistenmaailmankarttojen suuntaan, ja IAGA:n puitteissa, joka on ottanut kartan osaksiohjelmaansa WG V-MOD työryhmän puitteissa. Juha Korhonen valittiin 2007WDMAM työryhmän puheenjohtajaksi vuosiksi 2007 - 2011.Magneettisen maailmankartan historia ulottuu vuoteen 1977 jolloinkansainvälinen geomagnetismin ja aeronomian assosiaatio (IAGA) kehottikansainvälistä jäsenyhteisöään laatimaan magneettisia anomaliakarttoja mittakaavassa1:2 500 000, jotta niistä voitaisiin koota maailman magneettinen anomaliakartta.


21<strong>Suomen</strong> osuus valmistui 1980, ja raportoitiin IAGA:n kokouksessa Edinburgissa1981ensimmäisenä kansallisena karttana. Maittain tehdyt kartat yhdistettiinmantereittain 1990-luvulla. Vuoteen 2003 tultaessa hanke oli kuitenkin keskeytynyt,koska aineistoa puuttui laajoilta alueilta, hankkeen vetäjät olivat joko siirtyneetmuihin tehtäviin tai kuolleet, eikä IAGA:n uudessa organisaatiossa ollut enää tilaakarttatyöryhmälle.GTK:n aloitteesta IUGG/IAGA:n yleiskokouksessa 2003 Sapporossaperustettiin erityistyöryhmä toimivan projektisuunnitelman laatimiseksi.Suunnitelman parannuksena aikaisempiin verrattuna oli, että maailman geologiantutkimuskeskukset integroitiin hankkeeseen, ja siten saatiin käyttöön aineistoja, joitaIAGA:lle ei ollut annettu. Yhteistyö aloitettiin IUGG:n, IAGA:n, IUGS:n jaCGMW:n yhteisellä tuella. IAGA hyväksyi hankesuunnitelman Toulousessa 2005 jaCGMW otti kartan virallisesti ohjelmaansa 2006. Vuodesta 2007 alkava aineistojenjulkistaminen tulee tapahtumaan UNESCO:n puitteissa, ja huipentuu kansainväliseenGeologikongressiin Australiassa 2012. CGMW aikoo pysyvästi laajentaatoimintaansa geofysikaalisten karttojen tekemiseen. Euroopan ja Yhdysvaltojenavaruushallinnot ESA ja NASA ovat kiinnostuneet liittymään karttahankkeeseenkäynnissä olevan SWARM-satelliittiohjelman avulla. Näin digitaalisen magneettisenanomaliakartan ylläpito ja kehittäminen näyttäisivät olevan turvattuja vuoteen 2015asti.Kuva 5.5.1. Vuonna 2006 CGMW:n toimintasuunnitelmaan otettu Maailman DigitaalinenMagneettinen Anomaliakartta (1. Painos) raportoitiin CGMW:n yleiskokoukselle 9. - 8. 2008, 33IGC:naikana Oslossa. Kuva kokouksesta Oslon kansainvälisessä kongressikeskuksessa. (kuva Juha V.Korhonen).5.5.2. Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä – Reiska (Jarkko Jokinen)Joulukuussa 2007 käynnistettiin uuden sähkömagneettisen poranreikälaitteenkehitystyö yhdessä J-Embedded Oy:n, Kalevi Sulkasen ja Pyhäsalmi Mine Oy:nkanssa. Rakennushanke perustuu GTK:ssa kehitettyyn uuteen mittausperiaatteeseen,joka mahdollistaa laitteen käytön kaivosten vaakareikien tutkimuksessa. Ideana onkerätä maanpintalähettimen vaihtovirtatietoa (3189 Hz) ja reikävastaanottimessainduktiokelojen havaitsemaa signaalia sellaisenaan laitteen muistiin. Vastaanotin jalähetin synkronoidaan mittauksen alussa keskenään, jotta tulokset voidaan liittäätoisiinsa jälkikäsittelyssä.


22Aluksi projektin toiminta keskittyi uuden laiterungon ja elektroniikanrakentamiseen. Laitteen käyttöön valjastettiin jo koekäytössä hyväksi todettusähkömagneettinen 3D-vastaanotinkela, jonka Kalevi Sulkanen rakensi alun perinSiilomittari-hankkeeseen. Sähkömagneettisten kelojen lisäksi laitteeseen asennettiinkiihtyvyysanturit sekä magnetometrit, joiden mittaustuloksista ratkaistaan laitteenpyörähdysasento sekä kallistus- ja suuntakulma.Kesällä laitetta päästiin testaamaan Lopen testialueella. Maastokokeetonnistuivat erinomaisesti, joten loppusyksyllä tehtiin ensimmäiset kaivostestit.Maanpintalähettimenä käytettiin 2500 m pituista ympyränmuotoista lähetinsilmukkaasekä Sampo-laitetta. Kaivoksessa mittalaite työnnettiin 3 kertaa kairakoneella 1000 mmittaiseen vaaka-asentoiseen kaivosreikään. Laite kesti mittaamisen mekaanisesti,mutta kunnon mittaustuloksia ei onnistuttu saamaan kuin 120 m matkalta.Toimintahäiriö ilmeni laitteessa vasta noin tunnin mittaamisen jälkeen. Pääosa laitteentoiminta-ajasta kului, kun laite siirrettiin maanpinnalta 1225 m syvyydellekaivokseen. Ongelmia ei saatu mittausmatkan aikana selville, joten uusintamittauksiaei voitu toteuttaa (seuraavan kerran kairakone saatiin käyttöön maaliskuun lopussa2009). Laitteessa olleet viat korjattiin mittausmatkan jälkeisellä viikolla. Vikojenkorjaamiseen kului 5 minuuttia. Vuoden 2008 aikana tehtiin noin 30 erilaista testi- jakalibrointimittausta, jotka kaikki onnistuivat. Kaivoksessa tehtiin 3 mittausta, jotkaepäonnistuivat.Vuoden aikana painopiste oli laiterakentamisessa, testaamisessa sekäjatkokäsittelyn kehittämisessä. Ohjelmistoa tekivät Kimmo Korhonen ja HannuHongisto. Laiterunkoa teki Leo Harinen. Laitteen elektroniikan suunnitteli ja rakensiRauno Javanainen (J-Embedded Oy). Päävastuussa projektin etenemisestä oli JarkkoJokinen.Kuva 5.5.2. Mittalaitteen elektroniikan ensimmäinen testiversio (Kuva: HannuHongisto).5.5.3. Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys (Heikki Vanhala)Etsintä- ja ympäristögeofysiikan T&K-hanke jakautuu kahteen osaan –• EM- ja sähköisten menetelmien tutkimus, kehitys ja laiterakennus ja• geofysikaalisten tutkimusmenetelmien ja tulkinnan kehittäminen- Tutkimusta tehtiin seuraavien EM- ja sähköisten menetelmienkehitysteemojen kanssa:• Lento- ja maanpinta-EM-tulkinnan kehittäminen• Lento-TEM-testi• FARA/EMRE-radiovarjostusmenetelmä• Siilomittari – EM:ään perustuva kaivoksen malmisiilomittari,


23• Vastusluotaus/IP – 3D-IP:n mittaus- ja tulkintatekniikka,• Amira-ohjelmisto.Tutkimusmenetelmien kehittämisessä keskityttiin seuraaviin aiheisiin:• Ikirouta – Käsivarren osittaisen ja ohuen ikiroudan tutkiminen EM- jasähköisin mittauksin.• Pehmeikkö – Pehmeikköjen geofysikaalinen tutkimusmenetelmä -esimerkkinä Suurpelto• Kaukokartoitus – turpeen geofysikaaliset ja kaukokartoitustutkimusmenetelmät• Integroitu tulkinta / Lammu, esimerkki Outokummunmalmivyöhykkeeltä.5.5.4. Lento- ja maanpinta-EM-tulkinnan kehittäminen (Ilkka Suppala):Pro<strong>fi</strong>ilimuotoisen lento-EM (AEM) ja maanpinta-EM (monitaajuus-slingram)tulkinnassa pyrkimyksenä on aineiston kokonaisvaltainen (holistinen) 1D-tulkinta,jossa huomioidaan myös aineistossa olevat taso- ja kalibrointivirheet sekä virheellinenlentokorkeus ja/tai kelaväli, sekä käytetään hyväksi olemassa olevaa tietoa kutenalueen kartoitusaineistoa, korkeusmallia sekä sähköjohtavuusmittauksia sekä AEM:ntapauksessa myös samalla lennolla mitattua gammasäteilyä ja magneettivuon tiheyttä.Alueellista 1D tulkintatulosta parannetaan kohteellisilla 2D (ja 3D)-inversioilla.Alueellista 1D AEM (holistista) tulkintaa tehtiin Kyröjoen laaksossa Seinäjoenkohdalla. GTK:n lentomittausaineistoa (2-taajuus) tulkittiin kytketyillä 1D malleillans. laterally constrained inversion –menetelmällä, korjattiin hieman vasteen ilmeistäpuutteellista kalibrointia (amplitudille ja vaiheelle), laskettiin uudet tulokset jne.Johtavuus- ja paksuustulkintaan saatiin alkuarvoja maaperäkartoitusaineistosta.Lentokoneen radiokorkeusmittarin virheellisiä lukemia (heijastumia esim. puista)korjattiin käyttäen topogra<strong>fi</strong>amallia ja lennon gps-mittauksia. Kytketty 1D malli toimi2D inversion lähtömallina ja aineistona oli kalibrointikorjattu AEM aineisto. 2Dinversiossa vasteet ja herkkyysmatriisi laskettiin ArjunAir –ohjelmalla (2.5D,SCIRO/AMIRA). Vastaavaa tulkintaa (1D ja 2D) tehtiin Humppilan 4-tajuusaineistolla.Geofysikaaliset lentomittaukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi kaatopaikkojen tilanseurannassa. Suuri merkitys on ollut AEM tuloksilla ja niiden tulkinnalla. Kohteina neovat useimmiten niin pieniä, että kvantitatiivinen tulkinta vaatii tulkintaa 2D tai 3Dmallein. Kaatopaikkakohteina olivat jo suljetut Mankkaan, Vuosaaren ja Seutulankaatopaikat. Kaikkiin kohteisiin liittyy voimakas epäsymmetrinen (N-S -suunnassa)magneettinen anomalia. Muodostuman rautaromu nostaa anomaalisen magneettisensuskeptibiliteetin niin suureksi, että mallin demagnetoituminen on huomioitavamagneettisessa tulkinnassa ja sen huomioiminen saattaa olla tarpeen myös AEMtulkinnassa.Yksinkertaistetun kaatopaikan magneettista anomaliaa mallinnettiin(huomioiden demagnetoituminen) Comsol Multiphysics –ohjelmalla (KimmoKorhonen) ja integraaliyhtälömenetelmällä (Timo Tervo). Sähkönjohtavuusmalliainvertoitiin kytketyillä 1D malleilla ja niistä tuloksista käyttäen 2D AEM inversiota(ArjunAir) huomioimatta anomaalista suskeptibiliteettiä. Tulkintaprosessia ohjasiMML:n maastotietokannan digitaalinen aineisto (sähkölinjat ym.)


24Tarkesteltiin myös teoreettisesti aeromagneettisen mittauksen ja AEM mittauksenvaikutusaloja (-tilavuuksia), kun rakenne on anomaalisesti suskeptiivinen jaresistiivinen. AEM kelasysteemi antaa pinnallisempaa tietoa resistiivisenmuodostuman suskeptibiliteetistä, magneettiseen mittaustulokseen vaikuttaa myösremanenttimagnetoituma. AEM kelasysteemin vaikutusala on erilainensuskeptibiliteetille ja johtavuudelle. Tavoitteena on aeromagneettisen ja AEMmittauksen yhteistulkinta 2D/3D muodostumalle. AEM monitaajuusaineistoille 1Dinversio sekä johtavuudelle että suskeptibiliteetille on jo (muualla) käytössä, GTK:n2-taajuusaineistolla sitä on kokeiltu.Erityisesti pehmeikkötutkimuksissa gravimetriset ja EM mittaukset täydentävättoisiaan. EM (GTK:n AEM, maanpintaslingram jne.) on herkimmillään johtavanpehmeikön paksuudelle (ja johtavuudelle), kun taas painovoimatulkinnalla saadaanensisijaisesti koko irtomaakerros eli kalliopinnan topogra<strong>fi</strong>a. Näiden menetelmienyhteistulkinta tulee tulevaisuudessa olemaan rutiininomaista. Liittyen Seppo Elontilaustutkimukseen Turun Näkärlässä painovoimamittausten lisäksi tehtiin muutamamittauspro<strong>fi</strong>ili MaxMin-slingram:lla. Mittaukset suoritettiin 10 taajuudella (110 –56320 Hz) ja 60 m kelavälillä. Tarkoituksena oli harjoitella yhdistettyä tulkintaa.Slingramin 1D inversio on yksinkertaista ja mittausmenetelmä riittävän herkkäsavikoiden paksuustulkinnassa. Ongelmana on mittausmenetelmän herkkyys myös2D/3D rajapintoihin. Herkkyys 2D/3D rakenteista on ongelma, jos joudutaantyytymään vain 1D tulkintaan. Slingramin 2D mallinnus ja 2D inversio on mahdollista(testattu savikolla Kyrönjoella ArjunAir:lla), mutta edelleen työlästä. Slingraminpehmeikön paksuus -tulkinnassa käytettiin 1D mallia, gravimetrauksella määritettyäkallionpintaa sekä myös korkeusmallia johtavuustulkinnan tukena. EsimerkiksiSuurpellon AEM 4-taajuusaineiston tulkinnassa painovoimatulkinta ja muupaksuusinformaatio näytti toimivan hyvin (paremmin) jo 1D AEM tulkinnan tukena.Kuva 5.5.4. Laskettu slingram-vaste kuvan teoreettiselle mallille (3600 Hz, reaali=pun, imag=sin) .Kelat ovat (väli 60 m) 1.25 m korkeudella resistiivisen puoliavaruuden yläpuolella (ominaisvastus3333 Ωm, suskeptibiliteetti χ m =0 SI). Heikosti johtava prisma A (15*200*170 m 3 , ominaisvastus 50Ωm, χ m =0,) sekä resistiivinen ja voimakkaasti magnetoituva prisma B (40*200*170 m 3 , ominaisvastus3333 Ωm, χ m = 0.4) sijaitsevat 7 m syvyydellä (kuva Ilkka Suppala).Vanhoja slingram-tuloksia (kelaväli 60 m, taajuus 3600 Hz) sekä vanhoja yhdentaajuuden AEM tuloksia sekä myös uusia 4-taajuustuloksia tulkittiin sähköisesti


25ohuen levyn mallilla (LeroiAir, CSIRO/AMIRA) Kivesvaaralla, Keiteleellä jaVihannissa. Varsinkin ohuen levyn slingram-tulkinta on kohtuullisen vaivatonta.Edelleen tarkasteltiin myös slingram-vasteita, kun alla on (esim. magnetiitinaiheuttamana) voimakkaasti magnetoituvaa ja sähkönjohtavuudeltaan resistiivistäkallioperää. Laskenta tehtiin EH3D-ohjelmalla (kuva). Tulkitut vanhat mittaustuloksetolivat riittävän laadukkaita myös laskennalliseen kvantitatiiviseen tulkintaan.5.5.5. Lento-TEM-testi (Taija Huotari-Halkosaari)Lento-TEM-menetelmä, eli lentokoneella tai helikopterilla tehtävä aika-alueensähkömagneettinen mittaus, on malminetsinnässä yleisesti käytetty työväline. Silläkartoitetaan maakamaran sähkönjohtavuuden vaihteluja ja paikannetaan johteita useansadan metrin syvyyteen. Menetelmän keskeisimmät ominaisuudet ovatlentomittauksen nopeus ja TEM-luotauksen suuri syvyysulottuvuus. Lento-TEMtestintavoitteena oli:1. Toteuttaa lento-TEM-mittaus kahdella kohteella (Vihanti ja Keitele) Suomessakesällä 20082. Selvittää lento-TEM:n ominaisuuksia ja soveltuvuutta,3. Hankkia lento-TEM tilaus-, laatutarkkailu- ja tulkintaosaamista ja4 Mallintaa ja tulkita mittauskohteiksi valittujen Vihannin ja Keiteleen alueidendata.Mittaukset ja perustulkinta tilattiin Geotech Airborne Ltd’tä. Mittausdata käsittäämittauspisteittäin 27 aikakanavalla mitatun VTEM-vasteen, eli vaimenemiskäyränarvon dB/dt (nT/s), ja sitä voidaan käsitellä ja tulkita(a) pro<strong>fi</strong>ilimuodossa,(b) eri mittauskanavien mukaan laskettuina aikavakioina ja(c) johtavuus-syvyyskuvauksina, CDI (Conductivity Depth Image).VTEM-datan hyvä tulkinta vaatii kaikkien näiden komponenttien integroituatarkastelua. Esimerkiksi Vihannin Lampinsaaren entisen kaivoksen eteläosan johteeterottuvat tarkastelualueella vain CDI-kuvauksissa, ei aikavakiokartoissa taipro<strong>fi</strong>ilikuvaajissa.Lento-TEM:n syvyysulottuvuus on hyvissä olosuhteissa ainakin 300 metriä. Tähänjohtopäätokseen päädyttiin mallilaskuin sekä vertaamalla lento<strong>fi</strong>rman tuottamiajohtavuusleikkauksia (CDI) kairaus-, Hire- ja Sampo-tuloksiin. Lampinsaarenvertailussa lento-TEM:n (CDI) ja Sampo-johteen yläpinnat yhtyivät pinnasta lähes500 metrin syvyydelle asti, mutta tämä ei ilmeisesti liity menetelmänsyvyysulottuvuuteen vaan sähköisen mallin ja johteen rakenteen ristiriitaan (CDIleikkauslienee siis syvemmiltä osin vääristynyt). Vastaavaa yhteensopivuuttahavaittiin myös HIRE-heijasteen ja TEM-johteen ja kairaustulosten ja TEM-johteidenvälillä.Mallilaskujen perusteella teoreettinen syvyysulottuvuus on 700-800 metriä. Tämätoteutuisi tilanteessa, jossa iso vaakajohde olisi sähköäjohtamattoman kerroksen allaja mittausdata olisi kohinatonta. (Geotechin ja prof. Bothan mukaan johteita onpaikannettu tästä syvyydestä).


26Menetelmä on hyvin herkkä sivilisaatiohäiriöille. Tämä liittynee ainakin osittainsuureen syvyysulottuvuuteen & menetelmän herkkyyteen.Menetelmä soveltuu hyvin kohteelliseen syvämalminetsintään, mutta ei kovin hyvinalueelliseen kartoitukseen. Alueellisesti menetelmä on kalliimpi, yksipuolisempi kuinGTK:n oma lentokalusto, mutta kohteellisesti tulosta saa nopeammin, laajaalaisemminja, kohteen laajuudesta riippuen, edullisemminkin kuin vastaavallamaastolaitteistolla (Sampo, Terra-TEM).Lento-TEM ei ole vaihtoehto GTK:n lentosysteemille eikä maastossa tehtävilleSAMPO- tai TEM-mittauksille. VTEM on parhaimmillaan kun etsitään pintaanpuhkeamatonta malmia 100 - 300 metrin syvyydestä.Mittausaineiston tulkinta ja tutkimus jatkuu 2009Kuva 5.5.5. Geotech’n VTEM-systeemi5.5.6. FARA/EMRE -systeemi (Arto Korpisalo)EMRE perustuu venäläiseen FARA -laitteeseen, jolla voidaan paikantaa ja luokitellasyvien kaukana toisistaan olevien reikien välissä olevia johteita. Laite sopii sekämalminetsintään että kalliorakentamiseen (kuten ydinjätteenjälleensijoitustutkimukset). Poranreikäyksiköiden kortit päätettiin uusia, jolloinpäästäisiin vastaanottimen suurempaan dynamiikkaan (jopa 60 dB) ja samallapäästäisiin eroon lähettimen tehon tarkkailusta. Päätettiin lisätä yksi korkea 5 000kHz:n lisätaajuus laitteeseen. Lisäksi nykyinen langallinen referenssilinja korvataanlangattomalla vaihtoehdolla. Venäläiseltä kaapelitoimittajalta tilattiin uusi 3-johtiminen 1000 metrin teräsarmeerattu vinssikaapeli. EMRE- systeemi on myösehdolla ”Uusi innovaatio GTK:ssa” teemana GTK:n 125-vuotisjuhlatilaisuudessa.


27Laite on mittauskunnossa, ja Pyhäsalmen kaivoksella tehtiin onnistunut mittaus.Poranreikäyksiköiden korttien suunnittelu ja uusiminen on aloitettu, langatonreferenssilinja suunnitteilla. Tulosten käsittelyyn kehitettiin oma Geosoft-moduuliKuva 5.5.6. FARA-mittaustuloksen tulkinta Pyhäsalmen Kettuperältä.5.5.7. Siilomittari (Jarkko Jokinen)Muutaman vuoden jatkunut Siilomittarin kehitystyö saatiin päätökseen ja laiteasennettiin Pyhäsalmen kaivokseen. Mittarin rakentaminen oli Pyhäsalmi Mine Oy:ntilaustyö, mutta samalla se palveli uuden sähkömagneettisen reikälaitteenkehityshanketta. Mittarilla seurataan malmimäärän vaihtelua kaivoksen murskaimellejohtavassa välivarastossa. Varasto on kaatonousu, johon tulee uutta malmia ylhäältälouhintatasolta pudottamalla. Jos malmia on kaatonousussa liian vähän, aiheuttaa uusimalmikuorma haitallisen pölypilven tai jopa vaarallisen louheen kimpoilemisenläheisissä työtiloissa. Jos malmia on kaatonousussa liian paljon, voi malmi holvautuaja sen purkaminen on ongelmallista.SIILOMITTARIN ensimmäinen testimittaus yöllä 14.-15.10.2008220215210REIMMITTAUSLUKEMA20520019519018518017517016:00 18:00 20:00 22:00 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00MITTAUSAIKA (t:min)Kuva 5.5.7. Siilomittarin ensimmäiset testitulokset Pyhäsalmen kaivoksesta (Kuva: Jarkko Jokinen)


28Kehitystyössä oli kolme erillistä rakennus- ja testausvaihetta. Ensin tehtiinyhteen reikään tarkoitettu lähetin-vastaanotinpari, seuraavaksi rakennettiinkauempana olevalla lähettimellä toimiva ratkaisu ja lopuksi rakennettiin kahteenerilliseen reikään asennettu laitteisto. Hyväksi todetussa laitteistossa lähetin javastaanotin ovat noin 20 m etäisyydellä toisistaan malmisiilon eri puolin.Laitteen asentamisen jälkeen alun perin digitaaliseksi muokattu mittaustuloshaluttiin muuttaa analogiseksi kaivoksen valvomon automaattistahälytysrajajärjestelmää varten. Nyt Siilomittari keskeyttää kaatonousultamurskaamolle vievän kuljettimen toiminnan, kun malmimäärä on liian alhainen.Laiterakentamisesta vastasi pääosin Kalevi Sulkanen, mutta osan työstä tekimyös Teemu Koskinen (Stips Oy). Projektin vastuuhenkilö oli Jarkko Jokinen.Mukana projektissa olivat Kimmo Korhonen, Hannu Hongisto sekä Jukka Lehtimäki.5.5.8. Vastusluotaus ja IP (Taija Huotari)Tavoitteena on 3D-IP:n testaus ja käyttöön otto. Ohjelmana käytettiin hyväksi todetunRES2DINV:n 3D-versiota RES3DINV. Ohjelman toimivuutta testattiin vuonna 2007synteettisellä datalla, vanhalla Phoenix V5-mittausdatalla Hirvilavanmaalta sekäABEM:lla mitatulla datalla Sikakankaan kulta-aiheelta. Ohjelma toimimoitteettomasti ja antoi kaikissa tapauksissa järkeviä tuloksia. Testattu aineisto eikuitenkaan edustanut menetelmälle vaikeita 3D-kohteita ja tutkimus jatkuu. Etenkintestauksen kohteena tulee olemaan kaukomaadoituksella tehtävät pooli-pooli tai poolidipoli-mittaukset,joilla saadaan parannettua syvyysulottuvuutta 100-200 metriin.Syvyysulottuvuuden kasvaessa 3D-ongelmat kasvavat ja 3D-tulkinnan merkityskasvaa. Vuonna 2008 3D-IP-mittauksia tehtiin Ilmajoella.Kuva 5.5.8. IP-mittausten 3D-inversiotulos. Väriskaala 0-50 msec. Punainen väri viittaa suureen IParvoonja sininen pieneen.5.5.9. CSIROn EM-tulkintaohjelmat (AMIRA P223F–projekti / 2008) (HannuHongisto)GTK on osallistunut AMIRA Internationalin P223 –projektien sponsorisopimuksiinvuodesta 1985 lähtien. Viimeinen syyskuussa 2004 aloitettu projrekti, P223F –Practical 3D EM Inversion for Exploration päättyi tammikuun 31. päivään 2008.Projektin toteutuksesta on vastannut pääosin CSIROssa, Australiassa toimiva


29tutkimusryhmä. Sen vetäjä, Dr. Art Raiche hoiti loppuvaiheen työt omastayrityksestään, NAGUNTA CONSULTING käsin. Graa<strong>fi</strong>sen Maxwell -käyttöliittymänsuunnittelusta vastannut EMIT Pty Ltd on laajentanut omaa toimintaansa ohjelmienmarkkinoinnin siirtyessä sille syyskuun 2007 alusta.Viimeisimmät ohjelmaversiot (Leroi, LeroiAir, MarcoAir ja Airbeo) toimitettiinvuoden alussa. Tammikuun aikana AMIRAn verkkosivuilla oli saatavissa kaikkisäilytetty P223E ja P223F projektien materiaali, joka pääosin oli vuosien kuluessajaettu jo aikaisemminkin.Viimeinen sponsorien kokous järjestettiin 30.-31. 1. puhelin/WEB-kokouksena, jossakokousmateriaalia käytiin läpi verkkoyhteyden kautta. Kokouksen yhteydessäluvattiin toimittaa projektin P223F kokooma-CD, joka saatiinkin huhtikuussa. CDsisälsi viimeisimmät ohjelmistoversiot, raportit kaikista projektin kokouksista sekäkaikki ohjelmistoon liittyvät julkaisut. Sopimuksen mukaan sponsoreilla (myösGTK:lla) on oikeus rajoittamattomaan määrään kopioita sekä käyttöohjelmista ettälähdekoodista. MAXWELL käyttöliittymän P223F-versiosta on oikeus yhteenilmaiseen lisenssiin. Sponsorit voivat käyttää ohjelmistoa myös yhteistyöprojekteissaja käyttämiensä konsulttien tekemässä työssä sekä kehittää ohjelmistoa edelleen sekäyksin että yhteistyössä. Lopulliset oikeudet ohjelmistoon, samoin kuin kaikkeenohjelmiston suunnitteluun käytettyyn oheismateriaaliin jäävät CSIRO:lle. Ohjelmistonlähdekoodi vapautuu 1.1.2010 käytettäväksi niille, jotka sitoutuvat ohjelmienjatkokehitykseen. Samaan päivämäärään asti ohjelmistoa ja siitä kehitettyjäjohdannaisia koskee salassapitovelvollisuus. EMIT Ltd. Pty. ja ENCOM Ltd. Pty.saavat tekemiensä sopimusten puitteissa käyttää ja markkinoida ohjelmistoatekemiensä käyttöliittymien yhteydessä. Toukokuun aikana AMIRA järjesti vieläkyselyn, keskenjääneiden ohjelmien jatkokehityksen rahoittamisesta. Asia herättikeskustelua, mutta ei tiettävästi johtanut jatkoon.Vuoden 2008 lopussa CSIROn P223F projektin ohjelmista oli käytössä seuraavatversiot:Ohjelma Versio Menetelmä JulkaistuLeroi 8.0.0 ohut levy, maastomittaukset 16.1.2008LeroiAir 5.5.0 ohut levy, lentomittaukset 2.2.2008Marco 4.4.0 3D-kappale, maastomittaukset 10.6.2003MarcoAir 2.8.4 3D-kappale, lentomittaukset 24.9.2007Arjuna 2.1.0 2.5D-elementtimenetelmä,29.1.2004maastomittauksetArjunAir 7.0.5 2.5D-elementtimenetelmä,26.9.2007lentomittauksetLoki 3.0.0 3D-elementtimenetelmä,30.10.2007maastomittauksetLokiAir 4.0.4 3D-elementtimenetelmä,24.9.2007lentomittauksetSamaya 2.0.0 3D-hybridiohjelma, maastomittaukset 30.10.2007Samair 2.2.5 3D-hybridiohjelma, lentomittaukset 22.9.2007Airbeo 4.7.0 kerrosmalli-inversio, lentomittaukset 16.3.2007Grendl kerrosmalli-inversio, TEM, IP .7.1992Beowlf 1.0.3 kerrosmalli-inversio, TEM, IP 7.11.2007


30Emgui 2.0 Build Graa<strong>fi</strong>nen käyttöliittymä .11.200150Maxwell 4.11.15 Graa<strong>fi</strong>nen käyttöliittymä ja tulostus 7.03.20085.5.10 Ikirouta (Ridnitsohkka) (Heikki Vanhala)Ikiroutaan liittyvät geofysiikan tutkimukset olivat laajasti esillä mm. Kansainvälisenpolaarivuoden takia. GTK:ssa pidettiin seminaari jossa esiteltiin sekä <strong>Suomen</strong> ettäkomin tuloksia. Haltin alueen ikiroudan monitorointia jatkettiin ja vuoden tuloksetraportoitiin. Tuloksia esiteltiin lisäksi mm. Geofoorumilehdessä ja Current researchwww-sivuilla.5.5.11. Kaukokartoitus – turpeen geofysikaaliset ja kaukokartoitustutkimusmenetelmät(Hilkka Arkimaa)Tässä osahankkeessa kehitettiin keinoja suotyyppiluokitukseen hyperspektristälentokoneesta mitattua HyMap aineistoa käyttäen. HyMap spektrometri mittaaheijastusspektrin aallonpituusalueelta 437 - 2485 nm maastoresoluution ollessa 5 m *5 m. Vuoden 2008 aikana HyMap-aineistolle tehtiin ilmakehäkorjaus ATCOR4-ohjelmistoa käyttäen. Yhteistyössä Rovaniemen GTK:n kaukokartoitusryhmän kanssakokeiltiin erilaisia ohjaamattomia luokittelumenetelmiä, joiden tulokset analysoitiinkerättyjen maastohavaintotietojen kanssa. Aiheesta valmisteltiin abstrakti, jokahyväksyttiin posteriksi TelAvivissa 16-19.3.2009 pidettyyn EARSeL:n kokoukseen:”6th EARSeL SIG IS workshop IMAGING SPECTROMETRY: Innovative tool forscienti<strong>fi</strong>c and commercial environmental applications”.Soiden kasvipeitteestä suuren osan muodostavat erilaiset sammalet.Rahkasammaleilla on merkittävä rooli turpeen kerrostumisessa. Rahkasammaliavoidaan pitää myös avain indikaattoreina tutkittaessa soiden hydrologista tilaa koskane ovat välittömässä yhteydessä suon vedenpintaan. Kaukokartoitus tarjoaapuolestaan menetelmän kartoittaa soiden pintaosien heijastusominaisuuksienvaihteluita laajoilla alueilla nopeasti. Resoluutioltaan tarkkojen ja spektrisestikattavien hyperspektriaineistojen ja –analyysimenetelmien avulla voidaan kartoittaalaajojenkin suoalueiden hydrologista tilaa kun tunnetaan ns. päätejäsenten eli tässätapauksessa yksittäisten rahkasammalten heijastusominaisuudet. Niinpä maastossa onmitattu suuri määrä eri rahkasammallajien heijastuspektrejä. Niiden vesipitoisuudet jakemiallinen koostumus on määritetty laboratoriossa. Vesipitoisuuden ja kemiallisenkoostumuksen vaikutuksesta heijastusspektriin valmistui abstrakti, joka hyväksyttiinposteriksi TelAvivissa 16-19.3.2009 pidettyyn EARSeL:n kokoukseen: ”6th EARSeLSIG IS workshop IMAGING SPECTROMETRY: Innovative tool for scienti<strong>fi</strong>c andcommercial environmental applications”.5.5.12. Integroitu tulkinta / Lammu, esimerkki Outokummunmalmivyöhykkeeltä (Tapio Ruotoistenmäki)Lammun alueen geofysikaaliset tutkimukset perustuvat Outokummun alueellatoimineen Geomex-hankkeen tuloksiin. Alueella havaittiin tutkimusten yhteydessämerkittävä painovoima-anomalia, jonka alle kaatuu Outokummun aikoinaan kairaamamalmikriittinen Outokumpuassosiaation kivilajijakso. Itse painovoima-anomaliaan eikuitenkaan ole kairattu yhtään reikää, joten anomalian aihe on edelleen epävarma.Anomalialähteen tutkimiseksi alueelle mitattiin kaksi, n 5 km pituista gravimetrista,magneettista ja sähkömagneettista (Sampo) pro<strong>fi</strong>ilia. Lisäksi mitattiin n 5 km ja 10km pituiset Hire-heijastusluotauspro<strong>fi</strong>ilit painovoima-anomalian pituus- ja


31poikittaissuuntaan. Tutkimuksissa havaittiin loivasti länteen kaatuvia johdekerroksia,joiden suunta yhtyy seismisten kerrosten suuntaan. Seismisten japainovoimatulkintojen mukaan alueella on merkittäviä ympäristöään tiheämpiäheijasteita lähes pinnasta usean kilometrin syvyyteen. Aiheen tutkimus jatkuu vuonna2009. (TR)5.5.13. Integroitu tulkinta / sovellukset (Tapio Ruotoistenmäki)Mosambikin alueen geofysikaaliset tutkimukset vuosina 2002 - 2007 olivat osaGTK:n laajempaa kartoitushanketta. Geofysiikan osaprojektin tehtävänä oli valmistaaalueella työskenteleville geologeille kartoituksen tueksi geofysikaalisia työkarttojajohdannaisineen sekä tulkintoineen. Lisäksi Mosambikissa pidettiin paikallisillegeologeille ja geofyysikoille lyhyt koulutusjakso. Hankkeen loppuraportti valmistui2008. Ugandan alueen geofysikaaliset tutkimukset ovat osa GTK:n laajempaakartoitushanketta, jossa geofysiikan osaprojektin tehtävänä on valmistaa alueellatyöskenteleville geologeille geofysikaalisia työkarttoja johdannaisineen sekätulkintoineen kartoituksen tueksi sekä kouluttaa alueen geologeja ja geofyysikoita.Hanke alkoi vuonna 2008, jolloin valmistettiin ensimmäiset karttasarjat ja tulkinnatalueen geologeille. Kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökokousten yhteydessäpidettiin esitelmiä alueen geofysikaalisista erikoispiirteistä ja niiden tulkinnasta. (TR)<strong>Suomen</strong> alueen kultatutkimuksia varten valmistettiin ja tulkittiinkultakriittisten kohteiden geofysikaalisia karttoja ja pro<strong>fi</strong>ileja. Kullan ja malmienliittymistä rakenteisiin tutkittiin kehittämällä Kimmo Korhosen kanssa yhteistyössäohjelma, joka laskee useita ArcView-shape –muotoisten lineamenttien tiheys-, suuntajapituusparametreja. Kultahankkeen yhteydessä valmistui alustava käsikirjoitusHaverin alueen geofysiikasta ja rakenteesta. Vuoden aikana tehtiin lisäksi usealleGTK:ssa toimivalle hankkeelle karttoja ja tulkintoja.Kuva 5.5.13. Esimerkki lineamenttien tiheysanalyysistä Keski-Lapin alueelta: Viivat: Topogra<strong>fi</strong>sialineamentteja (A. Kuivamäki). Väripintakartta: Lineamenttien tiheysjakauma alueella (T.Ruotoistenmäki, K. Korhonen). Neliöt: Malmiesiintymiä. Ympyrät: Kultaesiintymiä (kuvaT.Ruotoistenmäki)<strong>Suomen</strong> Arkeisten alueiden tutkimushankkeen yhteydessä aloitettiin hankeadakiittisten (= syvällä fraktioituneiden) syväkivien tutkimiseksi. Hankkeen pohjanaon Ruotoistenmäen käsikirjoitus ’Characteristics of adakitic plutonites in Finland’(tarkastettavana). Hanketta varten kerättiin näytesarja keväällä 2008. Hanke jatkuuvuonna 2009. Arkeisessa hankkeessa on tarkastettavana käsikirjoitus ’Geochemical


32and petrophysical characteristics of plutonites sampled from Archaean blocks inCentral Finland’.GTK:n Eeva-Liisa Laineen mallinnushankkeen yhteydessa valmistettiin 3Dmalli Geomex-alueelta Outokummun napen ylityönnön alueellisesta rakenteesta.Hanke raportoidaan vuonna 2009.5.5.14. Komin ikirouta(4805006) (Heikki Vanhala)Komin ikirouta on GTK:n ja Komilaisen Mirekon yhteishanke (lähialueyhteistyörahoitus,UM/TEM), jonka tavoitteena on kehittää geofysiikan menetelmiä jaedesauttaa geofysiikan käyttöä ohuen ja epäyhteneväisen ikiroudan tutkimiseenKomissa ja muualla. Kesällä 2007 tehtiin mittaus- ja tutkimusmatka KominVorkutaan. Vorkuta ja mittausalue sijaitsee noin Inarin korkeudella 30-50 km Uralvuoristostalänteen. Tutkimusalueelle tyypillisiä piirteitä ovat paksut siltti-valtaisetsedimentit ja tasainen topogra<strong>fi</strong>a. Alue on puutonta pensastundraa. Mittauksia tehtiinvastusluotauslaitteistolla ja MaxMinillä. Ikiroudan paksuus tutkimusalueella on 50metrin luokkaa ja kallio tyypillisesti yli 50 metrin syvyydessä. Pienet järvet,joki(puro)laaksot ovat talikkeja. Aktiivikerroksen paksuus on metrin luokkaa.Pusikkoisissa notkopaikoissa ikiroutaa ei esiinny tai sen syvyys on suurempi kuinkorkeammilla pensaista vapailla paikoilla.Komissa pidettiin työkokous/seminaari ja aihe raportoitiin 2008 ja tuloksiaesiteltiin laajasti ja monipuolisesti osana GTK:n Polaarivuoden aktiviteetteja. Hankejatkuu.5.5.15. Geofysiikan menetelmäkehitys (Heikki Vanhala)Hankkeessa tehdään ylläpitoa, kalibrointia ja testausta, joka ei kuulu maksullisiinhankkeisiin, eikä tutkimushankkeisiin. Merkittävin ponnistus oli uuden tem-laitteen(terra-tem) hankinta ja alustava testaus.5.5.16. TerraTEM (Jarkko Jokinen)Maanpinnan läheisten sähkönjohtavuusvaihteluiden tutkimista varten hankittiin uusiterraTEM-laitteisto. Laite hankittiin EU-kilpailusäädösten mukaisesti laajantarjouspyyntökierroksen ja kilpailuttamisen perusteella. Valmistaja on AustralialainenMonash GeoScope ja myyjä Alpha GeoInstruments. Laitteisto on osoittautunutensimmäisten vaatimattomien testien perusteella varsin helposti käytettäväksilaitteeksi. Mittaustulosten laadukkuudesta ei ole vielä riittävää kokemusta.Laitteen vahvuuksia ovat monenlaiset aineiston parantamiseen tähtäävätsuodatin<strong>fi</strong>ltterit, selkeä kosketusnäyttö, reaaliaikainen pro<strong>fi</strong>ilinpiirto ja tulkinta sekämahdollisimman nykyaikainen elektroniikka vahvistimineen ja AD-muuntimineen.Oleellisina lisäoptioina ovat GPS-paikannus ja sen myötä jatkuva pro<strong>fi</strong>ilimittaus,reikävastaanotin, erillinen teholähetin.Kuva 5.5.16. TerraTEM laitteisto (13.5 kg) ilman virtajohtoa sekä akkupaketti (15 kg).


336. Geofysiikan sovelluksetTarmo Jokinen6.1. YhteenvetoAlueellisen painovoimakartoituksen (APV- kartoitus) tulos vuoden alusta lukien oli4829 pistettä (1211 km 2 ), mikä on 80.5 % (75.2 %) vuoden tavoitteesta. APVhankkeestaon erillinen yhteenveto.Vuoden aikana valmistui yhteensä 3 kokousabstraktia/esitelmäjulkaisua, 4 julkista, 25tilaustyöraporttia ja pidettiin 13 esitelmää/luentoa.KOGE- toimintaa (Kohteellisen geofysiikan yhteistyö) koordinoitiin ryhmän toimesta,KOGE- päivät pidettiin 13 .- 14.5 Vuokatissa ja 21.10 Otaniemessä. Lisäksi keväälläja syksyllä pidettiin suppeammat KOGE- suunnittelukokoukset.GTK-SAMPO -laitteisto valmistui alustavaan tuotantovalmiuteen.Elektroniikkalaboratorio ja laiterakennuspaja tekivät kysynnän mukaan runsaastirakennus/korjaus/huoltotöitä GTK:n sisäisille ja ulkoisille asiakkaille.Lukuisille GTK:n muille hankkeille tehtiin geofysiikan konsultointia. Näistätärkeimmät olivat Etelä- ja Länsi-<strong>Suomen</strong> kultatutkimukset, joissa geofysiikanmenetelminä käytettiin eniten magneettista ja IP- menetelmää, jateollisuusmineraalitutkimukset, joissa hyödynnettiin lähinnä lentomittaustuloksia.Etelä-<strong>Suomen</strong> maaperäkartoituksen tueksi tehtiin seismisiä luotauksia.Johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) liittyvät kehittämisprojektit ”Ympäristöjapohjavesitutkimusten markkinointi Ukrainaan sekä uusiin ja mahdollisiin EUmaihin"ja ” Geofysiikan koordinointi ja henkilöstön koulutus pohjavesialueidenrakennetutkimuksissa” käynnistyivät. Geofysiikan sovellukset (GS)- ryhmä vastasitoimialan vuosikertomuksen toimittamisesta.Kaikkiaan osallistuttiin 16 eri maksulliseen ja 8 yhteisrahoitteiseen hankkeeseen.Näistä keskeisiä olivat pohjavesialueiden rakenneselvitykset, joista valmistuikaikkiaan 12 raporttia. Vesialueiden seismisistä tilaustöistä valmistui vuoden alunvaihteessa 3 raporttia, suurimpana Tampereen Pyhäjärvenkeskuspuhdistamoprojektiin liittyvät tutkimukset. Muita tilaustöitä olivatgravimetriset tutkimukset Norjassa ja Turun Näkärlässä sekä Kivesvaaranlentogravimetristen tulosten analysointi, Ämmässuon 5. lentomittaukset jarakoiluvyöhyketulkinnat, SAMPO- monitorointiluotaukset Olkiluodossa, Merivaarangeofysikaaliset tutkimukset ja Y-voimalaitosten kohdealueselvitykset.Geofysiikan markkinointiin liittyen osallistuttiin GTK:n näyttelyosastolla EAGEkokoukseenkesäkuussa Roomassa ja syyskuussa EAGE Near Surface kokoukseenKrakovassaRyhmän toimintaan kuului myös maastogeofysiikan datan järjestelyä ja arkistointia,painovoimatulosten käsittelyä, vanhan magneettisen ja slingram- datan tallennukset jadigitointi ja järjestelypalveluja tietohallinnolle.Avoimessa hakuprosessissa valittiin Kimmo Korhonen geofyysikoksi ja hän aloittiGS- ryhmässä 15.9.


34Kuva 6.1 Jaana Lohva pitämässä esitelmää Near Surface/EAGE-kokouksessa Krakovassa6.2. HenkilöstöTarmo Jokinen (TJ): Ryhmäesimies, toimialapäällikön varamies, KOGEkoordinaattori,malmigeofysiikka (kulta)Seppo Elo (SE): APV-hankepäällikkö, painovoimatutkimuksetLeo Harinen (LH): Mekaniikan pajan mekaanikko, tutkimusavustajaTuula Jäntti : TAIKA-vastaava, tutkimusavustajaKimmo Korhonen (KK) : Painovoima- ja sähkömagneettisten menetelmienkehittäminen ja soveltaminenJukka Lehtimäki (JSL): Seismiset tutkimukset, tilaustutkimukset, geofysiikan laitteetJaana Lohva (JL): Malmigeofysiikka (teollisuusmineraali, kulta),ympäristögeofysiikka, geofysiikan markkinointiTarja Manninen: Painovoimamittausten tuloskäsittely, maastogeofysiikandatajärjestelytKirsti Munne: Maastogeofysiikan tuloskäsittely, maastogeofysiikan datanarkistointi/säilytysReijo Nissinen (RN): Elektroniikkalaboratorion teknikko, laboratorion ylläpitoPekka Simelius PS): Mekaniikan pajan mekaanikkoPirjo Tolonen: Maastogeofysiikan tuloskäsittely ja tallennuksetTuire Valjus (TV): Pohjavesialueiden geofysiikka, malmigeofysiikka (kulta, nikkeli),tilaustutkimukset6.3. HankkeetOmat hankkeet7501000 Geofysiikan sovellukset (T. Jokinen)7501003 Laiterakennuslaboratorio (J. Lehtimäki)2706000 Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus (S. Elo)2804007 GTK-SAMPO (T. Jokinen)2804012 Ympäristö- ja pohjavesitutkimusten markkinointiprojekti Ukrainaan sekäuusiin ja mahdollisiin EU-maihin (JET -kehittämisprojekti) (J. Lohva)


352905001 Geofysiikan koordinointi ja henkilöstön koulutus pohjavesialueidenrakennetutkimuksissa (JET -kehittämisprojekti) (T. Valjus)Omat tilaustyöhankkeet1700000 Painovoimamittaukset Tampereen keskustassa (TV)1706002 Senjan painovoimamittaukset (SE)1801011 Y-voimalaitos/geologinen esiselvitys (JL,TV)1801014 Lahden Merivaaran geofysikaaliset tutkimukset (TV)1801015 Keravan painovoimamittaukset (TV)1801016 Sipoon liitosalueen painovoimamittaukset (TV)1803021 SAMPO- luotaukset Olkiluodossa (TJ,JSL)1803052 Pyhäjärven refraktioluotaukset hydrofonikaapelilla (JSL).1803064 Turun Näkärlän geofysikaaliset tutkimukset (SE)1804023 Ämmässuo painovoima (SE)1804032 Kulmakorven ruhjetulkinta (JL)1804033 Kivesvaara (SE)1900000- Pälkäneen pohjavesialueen painovoimamittausten uudelleentulkinta (JSL)- Painovoimamittaukset n 4 km Villilän sorakuoppa (JSL)1904029 Ämmässuon lentomittaus ja tulkinta (JL,TJ)1905029 Lapinlahden pohjavesialueen painovoimamittaukset (TV)Muille hankkeille tehty työMerigeologia ja Geofysiikka:7501002 Geofysiikan materiaalitutkimus ja –testausPetrofysiikan laboratorion uusimiseen liittyvät ohjelmointitehtävät ja laitteistontestaus (KK)7501006 Lentogeofysiikka<strong>Suomen</strong> lentomagneettisen aineiston yhdistäminen (KK)2801023 Sovelletun geofysiikan kehitysohjelmaOminaisvastussondaus Laajalahdella (JSL)2801027 Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminenLentoseminaarin 1.4. ja Haikon AEM2008 -kokouksen posterit ja esitelmä (JL, TJ)Luonnonvarojen etsintä ja arviointi:2901011 Väli- ja Etelä-<strong>Suomen</strong> nikkelipotentiaalin arviointiJoutsenon ja Ahlaisten kohteet (TV)2901014 Eteläisen <strong>Suomen</strong> kultavarojen kartoitusHumppilan-Nuutajärven lentoaineiston käsittelyä (JL)Jokioisen Kedonjankulman – Kuuman kohteet (TJ)Nakkilan Valkeasuo, Velkuan Alasenkallio ja Jokioinen Sukula (JL, TJ)Ilmajoen Välikorpi (JL)Huittisten Palokallio (TV)2902000 TeollisuumineraalitKaustisen ja Somero-Tammelan kohteet (JL)Kurikan Sikamäen aineisto TEM-raporttiin (JL)29040057 Etelä-<strong>Suomen</strong> maaperätiedonkeruu ja sovellukset (P. Huhta)


36Seismisiä luotauksia Lopen ympäristössä ja muualla Etelä-Suomessa (JSL)Tiedonhallinta:7408001 Kirjasto ja aineistopalveluKansannäyteraporttien järjestely (Jäntti)7408002 Tiedonjakelu ja 7408004 Graa<strong>fi</strong>set palvelutKuvien digitointia, tallennuksia ja järjestelyjä tietohallinnolle (Jäntti)Yhteisrahoitteinen ja maksullinen toiminta:1905028 Sandhöjdenin painovoimamittaukset (TV)4704003 TAATA (TV)4801006 Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä (LH, JSL,KK)4905004 Hausjärven pohjavesiselvitys (TV)4905009 Patamäen rakenneselvitys (TV)4905010 Teilinummen rakenneselvitys (TV)4905011 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys RuskeamullanharjullaHauholla (TV)4905014 Riutanharjun rakenneselvitys (TV)4905015 Puntarmäen rakenneselvitys (TV)6.4. Toiminta keskeisissä hankkeissa6.4.1.Laiterakennuslaboratorio (J. Lehtimäki)Elektroniikkalaboratorion ylläpito ja komponenttihankinnat (RN)Erilaisia rakennus, huolto- ja korjaustöitä tehtiin GTK: n sisäisille asiakkaille lukuisilleeri hankkeille ja myös maksullisia tilaustöitä sekä osallistuttiin geofysikaalisiinmaastotöihin (RN, LH) ja testimittauksiin.Elektroniikkalaboratoriossa tehtiin muun muassa petrofysikaalisten laitteidenkorjauksia ja uuden laitteiston selvitys- ja rakentamistöitä (LH, PS), SAMPOsysteeminkorjauksia ja FARA-radiovarjostuslaitteen selvitystä, rakennettiin uusiasähköisiä suosondeja. Mekaniikan pajassa valmistettiin muun muassa suosondeja,petrofysiikan laboratorin laitteita, GTK-SAMPO- kantosysteemiä, REISKAlaitteistoa(LH) ja tehtiin Labtium- töitä (LH)6.4.2 GTK-SAMPO 2008 (T. Jokinen)SAMPO on laajakaistainen sähkömagneettinen luotausmenetelmä, joka on GTK:nkeskeinen geofysiikan työkalu maankamaran tutkimuksissa erityisestisyvämalminetsinässä ja ympäristötutkimuksissa. Hankkeessa rakennetaan uusidigitaalitekniikkaan perustuva GTK-SAMPO- systeemi. Vastaanotinsignaalinmittauksessa käytetään lisenssisopimuksella hankittua digitaalinen prosessoinninratkaisua (R. Javanainen , J-Embedded Oy). GTK:n hankeryhmän työn lisäksitoteutuksessa on ollut tärkeällä sijalla ostopalveluna hankitut Kalevi Sulkasen jaTeemu Koskisen konsulttipalvelut (Stips Oy). Sulkanen on toteuttanut suurimmanosan elektroniikasta ja mekaanisista ratkaisuista. Vuoden 2006 lopulla saatiin KimmoKorhonen mukaan ohjelmistokehitykseen, aluksi kuitenkin lyhyillä määräaikaisillasopimuksilla. Korhonen on ollut jatkuvassa työsuhteessa GTK:ssa vuoden 2008syyskuusta alkaen. Vuonna 2008 saatiin käyttöön Korhosen tekemä kokonaan uusimittausohjelma.GTK-SAMPO-EM- systeemi valmistui alustavaan tuotantokäyttöön vuoden lopulla.


37GTK-SAMPO- laitteiston parannuksia ja uusia ominaisuuksia vanhaan GEFINEX-SAMPO- laitteistoon verrattuna ovat seuraavat:- Rakenteeltaan pienempi ja kevyempi- Vastaanotinanturissa ferriittisauvat mahdollistavat kuutiomaisenanturirakenteen- Nopeampi ja tarkempi mittaus, tavoitteena parempi signaali/kohina-suhde- Modulaarinen, yksikertaisempi rakenne ja akkujen määrän minimointi,huoltovarmempi.- Uudet radiomodeemit toimivat matalammalla taajuudella (160-163 kHz,entinen 443.5 kHz) mahdollistaen varmemman paremman lähetin-vastaanotinkommunikoinnin ja kuuluvuuden pitemmillä etäisyyksillä.- Lähettimessä on monipuoliset näyttötoiminnat- Vastaanottimen mittausohjelman avulla tuloksia voidaan seurata japrosessoida pitemmälle jo maastossa, mm. näennäisen ominaisvastuksen käyräsaadaan maastomikrotietokoneen näytölle reaaliaikaisesti.- Systeemin korkeimpia taajuuksia lisätään hieman n. 30 kHz asti (vanhassa n20 kHz) (Lisäoptio ohjelmassa 2009- )- Monipuolisemmat mittausmahdollisuudet, mahdollisuus mitatasamanaikaisesti usealla vastaanottimella. Myös mahdollisuus mittaukseenilman radiolinkkiä (stand alone-mittaus) (Lisäoptio ohjelmassa 2009- )- Lähettimeen ja vastaanottimeen tulee GPS-liitännät (Lisäoptio ohjelmassa2009-)Hankeryhmään kuuluivat Tarmo Jokinen (hankepäällikkö), Kimmo Korhonen(mittausohjelma) ja Jukka Lehtimäki (SAMPO-asiantuntija), Reijo Nissinen(elektroniikkalaboratorion tuki). Ostopalveluna (Stips Oy) toteutettiin pääosinvastaanottimen ja lähettimen rakentaminen (K. Sulkanen ja T. Koskinen).Varsinaisen rakennusprojektin rinnalla tehdään SAMPO-tulosten tulkinnankehittämistä yhteistyössä geofysiikan toimialan menetelmäkehityksen kanssa. (MattiOksama ja muut)Vuoden 2008 aikana pääpaino oli mittausohjelman viimeistelyssä, koko systeemintestaamisessa ja laitteiston maastomittauskuntoon saattaminen.Vuoden lopulla aloitettiin vastaanotinsignaalin digitaalinäytteenoton teorianselvittelyä ja näytteenoton simulointia.(KK).Porkkalan Bergstadin testikohteesta jouduttiin luopumaan vuoden alussa maanomistajanpyynnöstä. Lopen tukikohdan ympäristöön, rakennettiin huhtikuussa uusineliönmuotoinen, sivupituudeltaan 10 metrin kalibrointikehikko. Maaperä on kohteessapaksulti kuivaa hiekkaa/soraa, vastusluotauksen perusteella maaperän ominaisvastus on10000 Ωm luokkaa. Kohteelle haettiin ja saatiin virallinen lupa Metsähallitukselta 2vuodeksi.Koko systeemiä ja erityisesti ferriittiantureita testattiin Lopella monipuolisesti.Ferriittianturin ja kalibrointikehikon sähkömagneettinen keskinäisvaikutus saattaavaikuttaa kalibrointituloksiin.Tyrisevässä 6.-7.10 tehtyjen testimittausten ja vertaamalla tuloksia samoilla paikoillatehtyihin GEFINEX-SAMPO- tuloksiin varmistettiin alustavasti valmiustuotantomittauksiin mm. signaali/kohina-suhteen osalta. Kuvissa 3-5 nähdään, ettäuudella SAMPO- systeemillä saavutettu SAMPO- suhde ja ARD- käyrä on laadultaan(tasaisuudeltaan) jonkin verran parempi korkeilla ja keskitaajuuksilla, matalien


38taajuuksien (< 10 Hz) tulosta ei pysty vertaamaan, koska mittauksissa on saavutettutaustan kohinataso.KOGE- päivillä 21.10. Otaniemessä esiteltiin laitteisto ja järjestettiin mittausdemo.Vuoden lopulla viimeisteltiin laitteiston maastovalmiuteen tarvittava kantorinkka jasiihen statiivi- ja antennikiinnitykset. Lisäksi haettiin ja saatiin radiomodeemien luvat.Tuotantomittaus/testauksissa Jokioisten Kedonojankulmalla joulukuussa havaittiinerityisesti korkeilla taajuuksilla mahdollisesti uusia häiriöitä, joiden luonnetta jamerkitystä selvitetään jatkossa.Kuva 1. GTK-SAMPO-systeemin testaustaLopen kalibrointikehikollaKuva 2. GTK-SAMPO-vastaanotin kantokunnossaJokioisen Kedonkulmalla 18.12.2008


39Kuva 3. Uuden ja vanhan SAMPO-systeemin 3 vastaanotinkanavan amplitudien vertailu, kuvassalisäksi esitetty taustamittaustulos.Kuva 4a. Uuden ja vanhan laitteiston antamanSAMPO-suhteen vertailu, koko taajuusalueKuva 4b. Uuden ja vanhan laitteiston antamanSAMPO-suhteen vertailu, taajuusalue 100 Hz asti


40Kuva 5. Uuden ja vanhan SAMPO-systeemin ARD (Apparent Resistivity – Depth) –käyrien vertailu.6.5. Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus 2008Seppo Elo6.5.1. JohdantoAlueelliset painovoimamittaukset (APV) on GTK:n valtakunnallinenkartoitusohjelma, josta vastaa ”Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus” -hanke. Kartoitus toteutetaan GTK:n laatujärjestelmään kuuluvan, vuosittainpäivitettävän toimintakäsikirjan mukaisesti.”Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus” -hankkeen tehtävänä on PTS- javuosisuunnitelmien teko; kenttätöiden valvonta; mittaustulosten prosessointi,


41tarkastaminen, sijoittaminen valtakunnalliseen rekisteriin ja toimittaminen käyttäjille;tulkinnan edistäminen sekä edellisiin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö.Kenttähenkilökunta on sijoitettu Konsernipalvelujen maastomittausryhmään, jokavastaa maastotyöresursseista ja maastotyön käytännön järjestelyistä.Hankkeen henkilökunta avustaa resurssien sallimissa puitteissa GTK:n muitahankkeita. Vuonna 2008 tehtiin 1.6 henkilötyövuotta omalle hankkeelle ja 0.4henkilötyövuotta muille hankkeille. Konsernipalvelujen maastomittausryhmä tekialueellista painovoimakartoitusta 5.1 henkilövuodella.Vuonna 2008 hanke tuotti mittaustulosten ja painovoimakarttojen lisäksi 5 esitelmääja 8 raporttia.6.5.2 GTK:n alueelliset painovoimamittaukset v. 2008Mittaustulos oli 4986 pistettä, jotka kattavat 1250 km 2 oheisen taulukon jaindeksikartan mukaisesti, mikä oli 83.1 % (77.6 %) vuoden tavoitteesta.Kartoituksen kohteet olivat Keski-Lapin kallioperän ja malmipotentiaalin 3Dmallinnus;Misi-Raajärvi-jakson Au- ja Ni-Cu-Zn –potentiaalin selvitys; Kaustistenalueen teollisuusmineraali-varojen (ilmeniitti-esiintymät ja Li-pegmatiitit);Hammaslahden alueen Zn-Cu-potentiaalin arviointi; sekä Olkiluodon ympäristönkallioperän rakenteen mallinnus.Kuva 6.5.1. Bouguer-anomalikartta Kittilästä, jossa näkyy mm. Kittilänvihreäkivimuodostuman länsiosa ja Tepaston intruusio.


42Taulukko 6.5.1. GTK:n alueellinen painovoimakartoitus 2008Luvia 1141 10 109 km 2 435Kaustinen 2323 10,11, 12 153 km 2 613Rauhala 2741 01BCD,02CD,04AB,05AB 225 km 2 896Kiuruvesi (täydennys) 3323 10,11 19 km 2 72Vuolijoki (täydennys) 3412 10; 3413 09,12 44 km 2 172Misi-Raajärvi 3614 08BCD, 09ACD, 11, 12 350 km 2 1337Hammaslahti 4223 11CD; 4232 03; 4241 01, 02 350 km 2 1461Yhteensä 1250 km 2 4986Vuoden lopussa GTK:n alueellisessa painovoimarekisterissä oli 268 000havaintopistettä, jotka kattoivat 75 700 km 2 .Kuva 6.5.2. Alueellisen painovoimamittauksen kartoitustilanne ja suunnitelmavuodelle 2009.


436.5.3. Muut mittauksetKivesvaaran lentogravimetrausaineiston testaamista varten mitattiin viisigravimetrista maastopro<strong>fi</strong>ilia yhteispituudeltaan 16.45 km.Mitattiin yhteensä 453 uutta painovoimapistettä Store Norske Gull AS yhtiölle Senjanalueella Norjassa.YTV:n Ämmässuon kaatopaikan kokoon painumisen ja siihen liittyvien tiheydenmuutosten seurantaa jatkettiin mittaamalla linjat L1, L2, L7 ja L8.Tehtiin vastaanottotarkastus ja kalibrointimittaus huollosta Kanadasta tulleelleScintrex CG5 SN269 gravimetrille.6.5.4. LaitteetCG3-gravimetrien päivitys CG5-gravimetreiksi saatiin päätökseen. RTK-VRS-GPSlaitteistototettiin käyttöön. GPS-mittausten jälkikäsittelyssä siirryttiin käyttämäänNovatelin GrafNav/ GrafNet-ohjelmistoa.6.5.5. MallinnusMallinnuksen pääkohteina olivat Pyhäsalmi Mine Oy:n lentogravimetrausaineistonanalysointi ja tulkinta, Store Norske Gull AS:n tilaamien painovoimamittausten tulkinta,jätekasojen tiheys-vaihtelut, ModelVison- ja Grablox-ohjelmien uusimpien versioidentestaaminen irtomaan paksuuden 3D-tulkinnassa sekä Metsähovin liikkuvankalliolohkon mekanismin Finite Element –analyysi.6.5.6. MuutaLaadittiin tarjouspyyntö vuonna 2009 toteutettavasta lentogravimetrauksesta jalähetettiin asiaa koskeva tiedote viidelle yhtiölle: Bell Geospace, ARKeX, Fugro,Sander ja Geotech.Alueellista painovoima-aineistoa myytiin Pyhäsalmi Mine Oy:lle ja Kevitsa MiningOy:lle.


447. Geofysiikan materiaalitutkimus ja testausMeri-Liisa Airo7.1. YhteenvetoVuonna 2008 petrofysiikan ja paleomagnetismin laitteiden ja ohjelmistojenperuskorjaus- ja modernisointi jatkui. Uuden diffusiviteettilaitteiston sisäänajoajatkettiin ja näytepreparointia kehitettiin. Uusi hanke ”Lentogeofysiikan aineistojentulkinnan kehittäminen” alkoi. Yksi hankkeen tavoitteista oli vuotuistentulkintaseminaarien järjestäminen, ja syksyllä pidettiin ensimmäinentulkintaseminaari KOGE-päivien yhteydessä. Paleomagnetismin hankkeessakeskityttiin kultatutkimuksiin, joissa hyödynnettiin remanenssi- ja suskeptibiliteetinanisotropiatuloksia. Taajamageofysiikkaan liittyen tehtiin pehmeikkötulkintojaTampereen seudulta.Yhteensä valmistui• 8 vertaisarvioitua julkaisua• 5 raporttia• 9 abstraktia• 15 esitelmää7.2. HenkilöstöRyhmäesimies Meri-Liisa AiroGeofyysikot:Liisa KivekäsMatti LeinoSatu MertanenHeikki SäävuoriTutkimusavustajat:Matti KauranneTuula LaineSatu VuoriainenMarkku KääriäEeva Huuskonen, diplomityö 1.5.-31.12.2008.Fredrik Karell väitöstutkija, Renlundin Säätiön rahoitus7.3. HankkeetOmat hankkeet7501002 Geofysiikan materiaalitutkimus ja testaus (ML Airo)7511001 Geomateriaalien fysiikka (Laboratoriotoiminta) (ML Airo)2323000 Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen (ML Airo)2141005 Paleomagneettisen menetelmän kehittäminen geologisen mallinnuksentueksi (S. Mertanen)1511000 Petrofysiikan palvelut (H. Säävuori)


45Muille hankkeille tehty työ4704003 TAATATampereen alueella TAATA-hankkeeseen liittyen tulkittiin pehmeiköjen paksuuttalentogeofysikaalisen EM-aineiston ja maastossa tehtyjen sähkönjohtavuusmittauksienpohjalta (H. Säävuori, S. Vuoriainen).2141002 OKU-syväreikäOutokummun syväreiän näytteistä tehtiin petrofysikaalisia ja paleomagneettisiamittauksia (M. Kääriä) sekä ominaisvastuksien ja P-aallon nopeuksientestimittaussarjoja (S. Vuoriainen).7.4. Osallistuminen koulutukseenSatu Vuoriainen ja Matti Kauranne: Imatch 3.6 valokuvatietokantakoulutus(maaliskuu 2008).Heikki Säävuori ja Satu Vuoriainen: ”Mittausepävarmuuden määrittäminenfysikaalisissa mittauksissa”, MIKES 12.6.2008ML Airo, F. Karell ja E. Huuskonen: Geomodeller-peruskurssi 6.-10.10.087.5. Toiminta keskeisissä hankkeissa7.5.1. Geomateriaalien fysiikka (Laboratoriotoiminta) (7511001) (ML Airo)Geofysiikan laboratorioiden mittauslaitteistojen uudistaminen ja kehittäminen sekäniihin liittyvä ohjelmointityö eteni monien laitteistojen kohdalla. Tehtiin mm. Squid-,Spinner- ja muiden ohjelmien muutokset uuden suuntauslaitteen mukaisiksi. Squid- jaMafrip-laitteisiin liitettiin laser-kirjoittimet ja tehtiin vaadittavat ohjelmistomuutokset.Pienille näytteille tarkoitettua suskeptibiliteettimittaria herkistettiin ja ohjelmaaparannettiin. Suskeptibiliteetti-sillalle R2 kirjoitettiin uusi ohjelma, jollasuskeptibiliteetin mittauksen yhteydessä mitataan myös johtavuus. Mittauslaitteeseenliitettiin askelmoottori offset-säätöä varten.Tietokanta maaperänäytteiden petrofysikaalisista ominaisuuksista pantiin alulle.Selvitys ”Moreeninäytteiden tiheyksien ja huokoisuuden määritys” lisättiintoimintakäsikirjaan. Litogeokemian näytteiden remanenssien uudelleenmittauskäynnistettiin tulosten tarkistamiseksi. Petrofysiikan laboratoriolaitteiden ja –ohjelmistojen päivitys- ja peruskorjaustyössä saatiin valmiiksi testiversioominaisvastuksen mittauslaitteesta, jota testataan 2009 yhteistyössä SGU:n kanssa.Uutta geotermistä laitetta testattiin ja valmisteltiin rutiinimittauksiin. Näytteidenpreparointia 3,8 mm paksuisiksi kiekoiksi kehitettiin. Vaadittu tarkkuus (sallittupaksuusvaihtelu kiekon sisällä < 0.02 mm) saavutetaan hankitulla 2-teräsahalla jahiomalla. Lämpökapasitanssin mittaamiseen kirjoitettiin uusi ohjelma. LSY:lle tehtiinlämmönjohtavuus- ja ominaislämpökapasiteettimittauksia kalliolämpötutkimuksiin.Petrofysiikan määrityksiä tehtiin v. 2008 ESY:ssä noin 4 000. Suurimmat mittauserätolivat Olkiluodon ja Outokummun syväreijän näytteitä. Olkiluodon petrofysiikastavalmistui raportti.


467.5.2. Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen (2323000) (ML Airo)Lentogeofysiikan aineistojen hyödyntämisen ja tulkinnan kehittämiseksi alkoi 2008ns. ’Tulkintahanke’. Hankkeessa olivat mukana E. Hyvönen (PSY), H. Leväniemi, T.Huotari, J. Lohva, T. Ruotoistenmäki, M. Kurimo, H. Arkimaa, A. Ruotsalainen(ISY) ja S. Vuoriainen. Hankkeen teemana oli kehittää seuraavia osa-alueita:• Lentogeofysikaalisten aineistojen jatkokäsittely alueellista tulkintaa jageologista mallinnusta varten• Geofysikaalinen luokittelu ja prospektiivisuusennusteet• Lentogeofysikaalisen aineiston 3D-analyysi tulkinnassa: visualisoinnistageofysikaaliseen inversioon• Lento- tai maastopro<strong>fi</strong>ilien 2D-inversio lentogeofysiikan tulkinnan tukena• Kallioperän rakennetulkinnat ja lentogeofysikaalisten aineistojenjatkokäsittely heikkojen indikaatioiden kartoittamiseksi• Kaukokartoitusaineistot ja lentogeofysiikka• Geofysikaaliset laboratoriomittaukset ja petrofysiikan hyötykäyttö• Tulkintakoulutus ja -seminaaritHankkeen puitteissa kehitettiin tulkinta- ja data-analyysimenetelmiä ja toimintatapoja,osallistuttiin asiakastöihin ja aloitettiin ns. ’Tulkintaseminaarien’ sarja.Tulkintaseminaareja on jatkossa tarkoitus järjestää vuosittain GTK:ssa tulkintaatekevien geofyysikoiden vuorovaikutusfoorumina. Vuoden aikana tutustuttiin mm.’Geomodeller 3D-visualisointi ja mallinnus’-ohjelmaan viikon kurssilla sekä SOM(Self Organizing Maps) –luokitteluun. Verrattiin erilaisia menetelmiälentomittausaineistojen tilastollisessa käsittelyssä ja E. Hyvönen esitteli tuloksia mm.AEM2008-konferenssissa sekä lokakuussa pidetyssä ensimmäisessä”Tulkintaseminaarissa” (kuva 1). SOM-luokittelua käytettiin myös petrofysiikan jalentogeofysiikan aineistojen analysoinnissa E. Huuskosen diplomityössä.Kuva 7.5.1. SOM-luokittelun tulos (oikealla) verrattuna Fuzzy logic-menetelmällä saatuihinluokittelutuloksiin Puljun alueella Lapissa. E. Hyvösen esitelmästä Tulkintaseminaarissa.


47Etelä-<strong>Suomen</strong> ma<strong>fi</strong>siin intruusioihin liittyvien kultamineralisaatioidengeofysikaalinen tutkimus aloitettiin (diplomityö, Eeva Huuskonen), johon liittyentehtiin maastotöitä Tampereen-Huittisten alueella ja analysoitiin petrofysiikanlaboratoriomittausten tuloksia. Petrofysiikan ja lentogeofysiikan aineistoille Huittistenalueella kokeiltiin SOM-luokittelua, jonka alustavat tulokset antavat odottaamenetelmän sopivan hyvin ko. aineistojen luokitteluun. Luokittelun onnistumisenedellytyksenä on, että aineistojen esikäsittelyssä otetaan huomioon tilastollisenanalyysin vaatimukset ja että luokiteltavat ominaisuudet valitaan niin, että nekuvaavat hyvin tutkimuskohteen geologista problematiikkaa. Taata-hankkeeseenliittyvien pehmeikön paksuustulkintoja varten luodattiin johtavuuksia maastossaTampereen seudulla. Pehmeikköjen paksuustulkintoja tehtiin myös Sipoossa.7.5.3. Paleomagneettisen menetelmän kehittäminen geologisen mallinnuksentueksi (2141005) (S. Mertanen)Hankkeeseen osallistuivat S. Mertanen (paleomagneettiset tutkimukset), M. Leino(laboratoriolaitteistojen ja ohjelmistojen hallinta), F. Karell (AMS-tutkimukset), T.Laine, M. Kauranne ja M. Kääriä (paleomagneettiset ja petrofysiikan mittaukset janäytepreparoinnit).• Etelä-<strong>Suomen</strong> kultamineralisaatioihin liittyvät tutkimuksetSomeron Satulinmäen ja Forssan Koijärven potentiaalisista kultakohteistavalmistui käsikirjoitus ja pidettiin kaksi esitelmää, joissa paleomagnetismin,suskeptibiliteetin anisotropian, petrofysiikan ja kivimagneettisten testienavulla selvitettiin kultamineralisaation ja sitä kontrolloivan rakenteen välistäyhteyttä. Tutkimuksen aikana tehtyjä teoreettisia tarkasteluja tullaanhyödyntämään tulevissa tutkimuksissa. Uusia näytteitä otettiin Jokisivun jaKaapelinkulman kultakohteista yhteistyössä Polar Miningin geologin kanssa.• Viron sedimenttien ja Etelä-<strong>Suomen</strong> heikkousvyöhykkeidenpaleomagneettiset tutkimuksetViron kalkki- ja hiekkakivistä v. 2007 otettujen näytteiden paleomagneettisettulokset analysoitiin ja niistä valmistui yksi raportti. Tuloksia esiteltiin myösOslon IGC33-kokouksessa. Kesällä 2008 otettiin uusia näytteitä Narvan jaPõhja-Kiviõlin palavan kiven louhoksilta yhteistyössä Y. Systran (TallinnanTeknillinen korkeakoulu) kanssa (kuva 2). Tarkoituksena on selvittää palavaakiveä leikkaavien hapettuneiden vyöhykkeiden ajoitusta ja alkuperää.U. Preeden (Tarton yliopisto) jatkoi erillisen väitöskirjatyön tekoa Vironsedimenttimuodostumista ja Etelä-<strong>Suomen</strong> heikkousvyöhykkeistä, joissamolemmissa tulee esiin Permikauden aikana tapahtunut kivien uudelleenmagnetoituminen.Tuloksista ilmestyi julkaisu ja pidettiin kaksi esitelmää.


48Kuva 7.5.2. Ylo Systra ottamassa näytettä Narvan palavan kiven louhokselta. Kuva S. Mertanen.• Fennoskandian kallioperän repeämiseen liittyvät tutkimuksetPaleomagneettisia tutkimuksia eri-ikäisistä juonikivistä jatkettiin yhteistyössäHelsingin yliopiston ja Moskovan yliopiston kanssa. Uusia näytteitä otettiinkesällä 2008 Kopparnäsin juoniparvesta ja niiden paleomagneettiset,petrofysiikan ja suskeptibiliteetin anisotropian (AMS) mittaukset aloitettiinloppuvuonna. Kopparnäsistä saatuja tuloksia verrataan Ruotsin Dalan 1.46 Gaikäisiin Tuna-juonten ja Laatokan alueen 1.47 Ga muodostumista saatuihintuloksiin.• Muut paleomagneettiset tutkimuksetOslon IGC33-kokouksessa pidettiin yksi esitelmä Fennoskandian kilvenasemasta muihin mantereisiin nähden arkeeisella ajalla ja toinen esitelmäFennoskandian kilven liikunnoista eri aikoina ja sen reaktivoitumisesta erigeologisisa prosesseissa.7.5.4. Petrofysiikan palvelut (1511000 )(Heikki Säävuori)Erilaisia petrofysikaalisten ominaisuuksien määrityksiä pienistä näyte-eristä tehtiinuseille GTK:n tutkimushankkeille sekä ulkopuolisille asiakkaille.


498. MerigeologiaJyrki Rantataro8.1. YhteenvetoMerigeologian ryhmän toimintaa on vuonna 2008 ohjannut merkittävässä määrinrunsas maksullinen toiminta ja Nord Stream -kaasuputkihankkeeseen liittyvätasiantuntijatyöt. Meriryhmä toteutti onnistuneesti myös ensimmäisen isonkartoitusprojektin ulkomailla, Virossa. GTK/meriryhmän toimesta tehtiin myösensimmäinen pitkä kaapelireittiselvitys kokonaan omana työnä hyvin onnistuneesti.Aarno Kotilainen nimitettiin tutkimusprofessoriksi tehtäväalueena merigeologia jaympäristö1.8.2008 alkaen 5 v määräajaksi.Vuoden kartoitustavoite oli 500 km 2 ja luotaustavoite 1000 linjakilometriä. Näistätavoitteista jouduttiin hieman tinkimään merenpohjan maalajikarttojen osalta edellämainituista syistä, mutta kuitenkin saatiin tehtyä uusia merenpohjan maalajikarttoja380 km 2 : peruskarttalehti 2033 09 (80 km²), 2033 06 (100 km²), 2442 03/06 (50/50 %)(100 km²) ja 1031 09 (100 km²) valmistui.Kuva 8.1. Tutkimuksia GeomarillaUuden aineiston keruu- ja kartoitustyöt tehtiin yhteistyökartoituksena SelkämerelläOlkiluodon edustalla, peruskarttalehdet 1132 03 ja 06 sekä hieman niiden ympärilläolevilla peruskarttalehdillä, yhteensä noin 250 km² alueella 600 linjakm. Vuonna2008 tehtiin myös ensimmäinen laajempi järvialueiden kartoitustyöyhteistyökartoituksena TAATA -projektin kanssa Tampereen seudulla Näsijärvellä jaPyhäjärvellä, peruskarttalehdillä 2123 08, 09 ja 12, yhteensä noin 50 km 2 vesialueellasisältäen noin 100 linjakm luotausta. Hamina – Hangon välisellä lähinnä EEZ -vyöhykkeen alueella luodattiin TRANSIT -hankkeen yhteydessä noin 300 linjakm.


50Maksullisten hankkeiden yhteydessä on luotauksia tehty yhteensä noin 900linjakilometriä.Yhteensä 1uotauksia on tehty noin 1900 linjakm, mikä ylittää merkittävästi asetetuntavoitteen. Merenpohjan maalajikarttoja valmistui yhteensä noin 380 km 2 alueeltaalittaen hieman asetetun tavoitteen. Ecobars -osahankkeen näytteenottoa tehtiinOlkiluodon edustalla ja <strong>Suomen</strong>lahdella muiden tutkimusten (VALKO, TRANSIT jaMESA) yhteydessä. Raportteja/julkaisuja/käsikirjoituksia valmistui noin 25 kpl.Vanhan luotausaineiston siirtämistä digitaaliseen muotoon ja tulkintaan jatkettiin:geologista tulkintaa valmistui Saaristomereltä (Peruskarttalehti 1031 09).Osallistuttiin eri ministeriöiden välisenä yhteistyönä toteutettavaan SYKE:njohtamaan vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmaan (VELMU) jaloppuraportoitiin GTK:n vetämän koeinventointihankkeen (VALKO) v.2007tutkimukset. V. 2008 oalta GTK:n tehtävänä oli vain tuottaa valmiina olevistamerenpohjan maalajikartoista "Marine Landscape" - kartat biologisten tutkimustenpohjatiedoksi. Vuoden aikana varmistui VELMU -hankkeen jatkuminen vuosien2009-2012 aikana EU-rahoitteisena FINMARINET -hankkeena.Tietohallintajärjestelmiä, tutkimus- ja luotausohjelmistoja sekä alus, luotaus- janäytteenottokaluston huolto ja kehittäminen on jatkunut normaalisti. Vuoden aikanaon otettu rutiinikäyttöön monikeilainluotausaineiston käsittelyyn ja 3Dmallintamiseen Fledermaus -ohjelmisto. Merigeologisen aineiston tulkinnassa jakarttatuotannossa siirryttiin MDPS- ja ArcGIS -ohjelmistojen käyttöön. Vuodenloppupuolella hankittiin yhdessä MerivTL:n kanssa uusi Klein 3000-viistokaikuluotainjärjestelmä T/a Geomarille yhteiskäyttöön. Samalla päivitettiinGTK:n luotausaineiston käsittely- ja tulkintaohjelmistot ko. laitteiston vaatimalletasolle.GTK:n ja Merivoimien tutkimuslaitoksen yhteisen T/a Geomarin vuosi menivakiintuneen käytännön mukaisesti ja jakautui selkeästi kolmeen osaan: Geomarinkalibrointijakso keväällä, GTK:n kenttäkausi toukokuu - heinäkuu ja syys - lokakuunvaihde sekä MerivTL:n elokuu - syyskuun alkupuoli. Aluksen miehitettyjäkäyttöviikkoja tuli näin ollen yhteensä 23 viikkoa.Yhteistyö MerivTL:n kanssa jatkui tiiviinä Merivoimien ja <strong>Geologian</strong>Tutkimuskeskuksen (GTK) puitesopimuksen päättymisen jälkeenkin. Vuoden 2008tutkimusyhteistyö tapahtui Merivoimien merenpohjan karttatuotannon avustamisen jasiihen liittyvien kartta-aineistojen tuotannossa. MerivTL tilasi GTK:lta v. 2008digitointityötä 3 kk.Kenttäkauden aikana tehtiin kolme reittitutkimusta sisältäen muinaismuistolainmukaisen kartoituksen suunnitelluilla vesiväylä- ja kaapelilinjoilla VirossaSaarenmaan itä ja länsipuolella, Pyhämaan itä- ja länsipuolella sekä Ahvenanmaa-Naantali välillä.


51Kuva 8.2. Merigeologista näytteenottoaNäytteitä merenpohjan sedimenteistä otettiin yhteensä 58 kpl pintanäytteitä (tavoite 50kpl, 21 kpl Gemax- ja 37 box corer – näytettä.GTK:n vetämä INFLOW-tutkimushanke sai EU:n BONUS+ -ohjelmastarahoituspäätöksen vuosien 2009 – 2011.8.2. Asetettujen tavoitteiden toteutuminenMerigeologian ryhmälle asetetut tavoitteet on kirjattu ESY:n toimintasuunnitelmaanja tuloskortin muotoon tehtyyn tulossopimukseen. Seuraavassa on esitettykeskeisimmät tulokset tulosalueittain.Geologinen kartoitus:(sisältää osittain maksullisena tehdyt yhteistyökartoitukset ja TAATA:n)toiminta tavoite toteutunut %Valmis kartta 500 km 2 380 km 2 76Luotauslinja 1000 km 1900 km 190Sedimenttinäyte 50 kpl 58 kpl 116Tutkimus ja kehittäminen:


52Tavoitteena oli jatkaa toimintaa usean hallinnonalan yhteisessä VELMU -ohjelmassa,jatkaa Venäjä-yhteistyötä TRANSIT -hankkeen puitteissa sekä jatkaa yhteistyötä mm.IOW:n (Institut für Ostseeforschung Warnemünde), Merentutkimuslaitoksen,Helsingin yliopiston geologian laitoksen ja <strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen kanssaSECRECY – ja MESA – projekteissa.Yleisellä tasolla voidaan todeta tavoitteiden toteutuneen ja kaikkia yhteistyöhankkeitajatkettiin. Tuloskorttiin kirjatut tavoitteet täyttyivät seuraavasti:toiminta tavoite toteutunut %Merig. tutk. keh. (SECRECY, MESA) 2 julkaisua 2 100TRANSIT -luotaukset ja tulkinta 300 300 100- IGC 33 esitelmä 1 1 100- julkaisu käsikirj. 1 1 100- letter of progress 1 1 100VELMU - VITKA loppuraportti ok 100- VALKO GeoHab esitelmä kyllä 100- VALKO kenttätyö ja loppurap. ok 100BALANCE - loppuraportin editointiaMaksullinen toiminta:Vuonna 2008 maksullisen toiminnan tulos oli 300 % asetetusta tavoitteesta.Keskeisimmät hankkeet olivat Reittitutkimukset Virossa (yhteistyössä Finstashipinkanssa) ja Kaapelireittitutkimus Naantali – Ahvenanmaa Kraftnät Ålandille.


539. TUTKIJOIDEN TOIMINTA TIETEELLISISSÄELIMISSÄ9.1. KotimaassaSeppo Elo, <strong>Suomen</strong> geodeettis-geofysikaalisen kansallisen komitean ja sen työvaliokunnanjäsenJarkko Jokinen, Geofysiikan Seura, varapuheenjohtajaAarno Kotilainen, <strong>Suomen</strong> Akatemian kansallisen IODP-tukiryhmän jäsenAarno Kotilainen, WWF:n itämeri työryhmän jäsenAarno Kotilainen, Uhanalaiset luontotyypit (LUTU), Itämeri ja sen rannikko,asiantuntijaryhmän jäsen9.2. UlkomaillaHannu Hongisto: GTK:n edustaja Amira-ryhmässäJuha Korhonen: WDMAM-työryhmän puheenjohtaja 2007-2011Juha Korhonen: EGU2008, Wien, huhtikuu 2008, convener MPRG-10Juha Korhonen: 3rd IGC International Geological Conference, elokuu 2008 -Convener EIG-02Aarno Kotilainen: ECORD:n (European Consortium for Ocean Research Drilling)varajäsen IODP:n (Integrated Ocean Drilling Program) Scienti<strong>fi</strong>c Technology Panel(STP) työryhmässäAarno Kotilainen: Expert group on assessment of the modern state of ecosystems ofthe Russian sector of the Baltic Sea, The Russian Academy of Sciences, St.Petersburg, International Expert in geologyHeikki Vanhala: European Association of Geoscientists and Engineers (EAGE), NearSurface Geoscience Division (NSGD) – member of the Divisional Committee(johtokunnan jäsen) 2004 -Heikki Vanhala: European Association of Geoscientists and Engineers (EAGE) -member of the technical programme committee (TPO), 2004 -


5410. ULKOMAISET TUTKIJAVIERAILUTPhD. Tamara Litvinova (VSEGEI), WDMAM, 15.-22.3.2008 (Korhonen)PhD. Igor Krasinskiy (VSEGEI), WDMAM, 20.-21.3.2008 (Korhonen)Agnes Kontny ja Frank Dietze, Karlsruhen yliopisto, OKU syväreikä, Loppi 14.-22.4.2008 (Airo, Mertanen)PhD. Colin Reeves (Earthworks), WDMAM, 30-31.5.2008 (Korhonen)25.–27.8.2008 Dr. Joonas Virtasalo, Institut für Ostseeforschung Warnemünde(IOW)/Saksa vieraili GTK:ssa suorittamassa sedimenttisarjojen röntgen – analyysejä.(Kotilainen)Prof. Willem Botha (Geotech Ltd.) vieraili GTK:ssa 27.8.2008. Keskusteltiin GTK:nGeotech Ltd:ltä tilaamien VTEM-mittausten tulkinnasta (Nousiainen, Kurimo,Huotari, Oksama, Suppala, Hongisto)Sten-Åke Elming, Luulajan teknillinen korkeakoulu, 1.-3.9.2008 (Mertanen)Mr. Roger Henderson (Alpha Geoinstruments) vieraili GTK:ssa 19.9.2008.Yleisöluennossa käsiteltiin Terra TEM-laitteistoa (Jokinen J.).Sven Aaro, SGU, petrofysiikan laboratoriossa 2.12.2008 (Airo, Säävuori)Sven Aaro ja Johan Jönberger SGU:sta kävivät tutustumassa GTK:n alueelliseenpainovoima-kartoitukseen 2.12.2008. ( Elo)Dr. Igor Yegorovin (Institut of Oceanology, Moscow) vieraili GTK:ssa 10.-12. 12.2008. Keskustelut koskivat magnetotelluurista mallinnusta (Hongisto,Oksama,Korhonen, K., Eneh, B.)11. TUTKIJOIDEN VIERAILUT JA KOKOUSMATKATULKOMAILLEHuotari, T., – EAGE Near Surface 2008, Krakova, Puola, ympäristögeofysiikankokousKorhonen, J., IUGG/IAGA, Perugia, heinäkuu 2008Korhonen, J., EGU2008, Wien, huhtikuu 2008Korhonen, J., 33rd IGC International Geological Conference. Oslo, elokuu 2008Korhonen, J., AGU, Fall meeting, San Francisco, joulukuu 2008


55Korhonen, J., Lähialueyhteistyö Venäjän tiedeakatemian kanssa, Ekskursio Laatokanluoteis- ja pohjoispuolen malmialueille 18.-21.5.2009Kotilainen, A., Kaskela, A., Vallius, H., osallistuminen 11.3.2008 Pietarissa IXInternational Environmental Forum “Baltic Sea Day”:n yhteydessä järjestettyynRound table «Russian-Finnish-Estonian cooperation in the Gulf of Finland»kokoukseen.Kotilainen, A., Kaskela, A., Vallius, H., osallistuminen Pietarissa VSEGEI –instituutissa järjestettyyn ”Geological Survey of Finland, Special Paper 45”julkistamistilaisuuteen 12.3.2008.Kotilainen, A., BONUS – tutkimusohjelmaan suunnattavan INFLOW – projektinsuunnittelukokous IOW – instituutissa Warnemündessä Saksassa 6.-7.4.2008.Kotilainen, A., Tutkimusmatka etelä-Itämerelle ja Tanskan Salmiin tutkimusalus"Professor Alprecht Penck":llä 8.-15.4.2008.Kotilainen, A., Kaskela, A., 29.4.–2.5.2008 osallistuminen Sitkassa, USA:ssa,järjestettyyn GEOHAB 2008 Marine Geological and Biological Habitat Mapping –kokoukseen.Kotilainen, A., Kaskela, A., vierailu Tombolo Habitat Institute: en, Orcas Island, WA,USA 5.-7.5.2008 .Kotilainen, A., Kaskela, A., Vallius, H., osallistuminen IGC33 kokoukseen Oslossa6.-14.8.2008.Kotilainen, A., osallistuminen IODP-ICDP Workshop:iin ‘Acquiring high to ultrahighresolution geological records of past climate change by scienti<strong>fi</strong>c drilling’,Potsdam, Saksa. 29.9.-1.10.2008.Kotilainen, A., INFLOW – hankkeen suunnittelukokous IOW – instituutissa,Warnemuendessä, Saksassa 11.–14.11.2008.Kotilainen, A., osallistuminen Tallinnassa, Virossa, järjestettyyn Baltic Sea RegionProgramme 2007-2013 Conferenceen 26.11.2008.Kotilainen, A., Vallius, H., osallistuminen EuroGeoSurveys Marine GeologyWorking Group – kokoukseen Brysselissä 3.-4.12.2008.Mertanen, S., Paleomagneettinen näytteenotto Pohjois-Virossa 16.-17.6.2009.Mertanen, S., 33rd International Geological Congress, Oslo, Norway, 10.-14.8.2009.Vanhala, H., – EAGE Annual Meeting, RoomaVanhala, H., Komi Science Center ja Mireko, Komin tasavalta, toukokuu 2008.


5612. TIETEELLISTEN SESSIOIDEN KOOLLEKUTSUMINENJA PUHEENJOHTAJATEHTÄVÄTJuha Korhonen, IUGG/IAGA, Perugia, heinäkuu 2008, co-convener ja puheenjohtajaASV-038Juha Korhonen, EGU2008, Wien, huhtikuu 2008, convener MPRG-10Juha Korhonen, 33rd IGC International Geological Conference, Oslo, elokuu 2008 -convener EIG-02Aarno Kotilainen, 4.-5.11.2008 osallistuminen <strong>Suomen</strong> Akatemian Itämeriseminaariin.Puheenjohtajana seminaarin työpajassa ”Mitkä ovat ilmastonmuutoksenmerkittävimmät vaikutukset Itämeren altaassa? Voivatko päättäjät varautuailmastonmuutoksen vaikutuksiin?”13. STIPENDIT JA APURAHATJuha Korhonen: <strong>Suomen</strong> IUGG-toimikunta myönsi 2100 EUR IUGG/IAGA:nkokoukseen osallistumiseenRenlundin Säätiö, apuraha E. Huuskosen diplomityön maastotöihinRenlundin Säätiö, apuraha F. Karellin väitöstutkimuksen rahoittamiseksi14. OPINNÄYTTEET, OPINNÄYTTEIDENTARKISTUSTYÖT JA SIVUTOIMINEN OPETUSAiro, M-L.• Väitöskirjatyön ohjaus: F. Karell (Åbo Akademi): Rapakivien magneettisetominaisuudet• Diplomityön ohjaus: E. Huuskonen (TKK): Ma<strong>fi</strong>siin intruusioihin liittyvienkultamineralisaatioiden geofysikaalinen karakteristiikka• Dosenttiopetus, Helsingin yliopisto, Ilmakehätieteen ja geofysiikan osasto,Petrofysiikan peruskurssi, sl-2008.Kotilainen, A.• Pro gradu tutkielman ohjaus: Erkki-Jussi Ojala:”Itämerenrautamangaanisaostuminen geokemiaa-rauta,mangaani,fosfori ja kalsiumvyöhykkeellisyyden suhteen” hyväksyttiin Helsingin yliopistossa (<strong>Geologian</strong>laitos) 19.12.2008 arvosanalla mcla.• Dosenttiopetus, Helsingin yliopiston <strong>Geologian</strong> laitos, kurssi ”Merigeologia”(3 op), kl-2008


57Mertanen, S.• Väitöskirjatyön ohjaus: U. Preeden (Tarton yliopisto): Viron sedimenttikivienja Etelä-<strong>Suomen</strong> hiertovyöhykkeiden remanenssitutkimukset• Dosenttiopetus, Helsingin yliopisto, Ilmakehätieteen ja geofysiikan osasto,kurssi 'Paleomagnetismi', kl-2008.Vanhala, H.: Edmundo Placencia Gómez’n jatko-opintojen ohjaus, TKK.15. REFEREE-LAUSUNNOTAiro, M-L., Referee-lausunto, Journal of Applied Geophysics APPGEO1280, M.A.El-Sadek: "Radiospectrometric and magnetic signatures of a gold mine in Egypt"Airo, M-L., Referee-lausunto, Precambrian Research PRECAM2298R1, N.G.Direen, K.M. Pfeiffer, P.W. Schmidt: “Strong remanent magnetisation in pyrrhotite: astructurally-controlled example from the Paleoproterozoic Tanami Orogenic goldprovince, northern Australia”Airo, M-L., Review of manuscript APPGEO1381, Hojjatollah Ranjbar: ‘Evaluationof Airborne Magnetic/Radiometric, Advanced Space borne Thermal Emission andReflection Radiometer, and Enhanced Thematic Mapper Plus Data for AlterationMapping in Sar Cheshmeh Mining Area, Iran’Jokinen, J., Smirnov, M., Korja, T., Dynesius, L., Pedersen, L. and Laukkanen, E.,2008. Broadband magnetotelluric instruments for near-surface and lithospheric studiesof electrical conductivity: A Fennoscandian pool of magnetotelluric instruments.Geophysica Vol. 44, Nos. 1–2, 2008.Korhonen, J., Referee Tectonophysicsin artikkeliin: Remanent and Induced MagneticAnomalies over a Layered Intrusion: Effects from Crystal Fractionation and MagmaRecharge By Suzanne A. McEnroe, Laurie L. Brown and Peter Robinson.Korhonen, J., Referee Geophysical Research Letters –artikkeliin: Global centroiddistribution of magnetized layer from World Digital Magnetic Anomaly Map(WDMAM) by Akiko TanakaKotilainen, A., 20.10.2008 Review -toiminta the Norwegian Journal of Geology –julkaisusarjaan16. JULKAISUTOIMINTA16.1. Julkaisut referoiduissa kansainvälisissä sarjoissaAiro, M.-L. and Mertanen, S., 2008. Magnetic signatures related to orogenic goldmineralization, Central Lapland Greenstone Belt, Finland. Journal of AppliedGeophysics 64, 14-24.


58Hölttä, P., Balagansky, V., Garde, A.A., Mertanen, S., Peltonen, P., Slabunov, A.,Sorjonen-Ward, P. and Whitehouse, M., 2008. Archean of Greenland andFennoscandia. In: David G. Gee & Anna Ladenberger (eds.), Nordic Geoscience and33rd IGC 2008. Episodes Special Issue, pp. 1-7.Karell, F., Ehlers, C., Airo, M.-L. and Selonen, O., 2008. Intrusion mechanisms andmagnetic fabrics of the Vehmaa rapakivi granite batholith in SW Finland. GeotectonicResearch 95/01, Special Issue.Lohva, J., Jokinen, T., Vironmäki, J., 2008. Detection of Land<strong>fi</strong>ll´s Leakages usingAirborne Gephysics. Polish Geological Institute Special Papers, 24 (2008): 105-110.Proceedings of the Conference “The abiotic environment – evaluation of changes andhazards – case studies.Preeden, U., Plado, J., Mertanen, S. and Puura, V., 2008. Multiply remagnetizedSilurian carbonate sequence in Estonia. Estonian Journal of Earth Sciences, 57, 3,170-180.Salminen, J., Pesonen, L.J., Mertanen, S., Vuollo, J., and Airo, M.-L., 2008.Palaeomagnetism of the Salla Diabase Dyke, northeastern Finland and its implicationto the Baltica – Laurentia entity during the Mesoproterozoic. Manuscript to bepublished in: Reddy, S.M., Mazumder, R., and Evans, D.A.D., (eds.)Palaeoproterozoic Supercontinents and Global Evolution. Geological Society ofLondon Special Publication 323.Scherbakova, V.V., Lubnina, N.V., Scherbakov, V.P., Mertanen, S., Zhidkov, G.V.,Vasilieva, T. I. and Tsel’movich, V.A., 2008. Palaeointensity and palaeodirectionalstudies of early Riphaean dyke complexes in the Lake Ladoga region (NorthwesternRussia). Geophys. J. Int. 175, 433–448.Kukkonen, I.T., Kuusisto, M., Lehtonen, M., Peltonen, P., 2008. Delamination ofeclogitized lower crust: control on the crust-mantle boundary in the centralFennoscandian Shield. Tectonophysics, 457, 111-127.Spiridonov, M.A., Ryabchuk, D.V., Kropachev, Y.P., Nesterova, E.N., Zhamoida,V.A., Vallius, H., and Kotilainen, A. 2008. A new map of the Neva Bay bottomsediments and technogenic objects under the result of side-scan sonar pro<strong>fi</strong>ling. PolishGeological Institute Special Papers 23, 95-107.Tuovinen, N., Virtasalo, J.J., Kotilainen, A.T., 2008. Holocene diatom stratigraphy inthe Archipelago Sea, northern Baltic Sea. Journal of Paleolimnology 40, 793-807.Virtasalo, J.J., Kotilainen, A.T., 2008. Phosphorus forms and reactive iron inlateglacial, postglacial and brackish-water sediments of the Archipelago Sea, northernBaltic Sea. Marine Geology 252, 1-12.Åström, M.E., Peltola, P., Virtasalo, J.J., Kotilainen, A.T., Salminen, R., 2008.Niobium in boreal stream waters and brackish-water sediments. Geochemistry:Exploration, Environment, Analysis, Vol. 8 2008, pp. 1–10.


5916.2. Julkaisut kotimaisissa referoiduissa sarjoissaAiro, M-L., Elminen, T., Mertanen, S., Niemelä, R., Pajunen, M., Wasenius, P. andWennerström, M., 2008. Aerogeophysical approach to ductile and brittle structures inthe densely populated urban Helsinki Area, southern Finland. In Pajunen, M. (ed.);Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland – a basis forcharacterizing bedrock technical properties. Geological Survey of Finland, SpecialPaper 47, 283-308.Kotilainen, A., Vallius, H., Ryabchuk, D., 2007. Seafloor anoxia and modernlaminated sediments in coastal basins of the eastern Gulf of Finland, Baltic Sea. In:Holocene sedimentary environment and sediment geochemistry of the eastern Gulf ofFinland, Baltic Sea. Geological Survey of Finland. Special Paper 45. Espoo:Geological Survey of Finland, 49-62.Mertanen, S., Airo, M-L., Elminen, T., Niemelä, R., Pajunen, M., Wasenius, P. andWennerström, M., 2008. Paleomagnetic evidence for Mesoproterozoic – Paleozoicreactivation of the paleoproterozoic crust in southern Finland. In Pajunen, M. (ed.);Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland – a basis forcharacterizing bedrock technical properties. Geological Survey of Finland, SpecialPaper 47, 215-252.Ruotoistenmäki, T. 2008. Geophysical maps and petrophysical data of Mozambique.In: Pekkala, Yrjö (ed.); Lehto, Tapio (ed.); Mäkitie, Hannu (ed.) 2008. GTKConsortium Geological Surveys in Mozambique 2002-2007. Geological Survey ofFinland, Special Paper 48, 321 p.Spiridonov, M., Ryabchuk, D., Kotilainen, A., Vallius, H., Nesterova, E., Zhamoida,V., 2007. The Quaternary deposits of the eastern Gulf of Finland. In: Holocenesedimentary environment and sediment geochemistry of the eastern Gulf of Finland,Baltic Sea. Geological Survey of Finland. Special Paper 45. Espoo: GeologicalSurvey of Finland, 7-19.Vallius, H., Ryabchuk, D., Kotilainen, A., 2007. Distribution of heavy metals andarsenic in soft surface sediments of the coastal area off Kotka, northeastern Gulf ofFinland, Baltic Sea. In: Holocene sedimentary environment and sedimentgeochemistry of the eastern Gulf of Finland, Baltic Sea. Geological Survey ofFinland. Special Paper 45. Espoo: Geological Survey of Finland, 33-48.16.3. Muut julkaisutLeppäharju, N., 2008. Geofysikaaliset ja geologiset tekijät kalliolämmönhyödyntämisessä. Oulun yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, pro graduMäkinen, A., Bäck, S., Ekebom, J., Flinkman, J., Kekäläinen, H., Keynäs, K.,Koskela, K., Kotilainen, A., Lax, H-G., Oulasvirta, P., Rikineva-Kantola, L.,Ruuskanen, A., Ryttäri, T., Syrjänen, K., Tallberg, P., Vahteri, P., 2008. Itämeri jarannikko. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). <strong>Suomen</strong>


60luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. <strong>Suomen</strong>ympäristökeskus, Helsinki. <strong>Suomen</strong> ympäristö 8/2008. S. 33-53.Mäkinen, A., Tallberg, P., Anttila, S., Boström, C., Boström, M., Bäck, S., Ekebom,J., Flinkman, J., Henricson, C., Koistinen, M., Korpinen, P., Kotilainen, A., Laine,A., Lax, H-G., Leskinen, E., Munsterhjelm, R., Norkko, A., Nyman, M., O’Brien, K.,Oulasvirta, P., Ruuskanen, A., Vahteri, P., Westerbom, M., 2008. Itämerenvedenalaiset luontotyypit. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.).<strong>Suomen</strong> luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. <strong>Suomen</strong>ympäristökeskus, Helsinki. <strong>Suomen</strong> ympäristö 8/2008. S. 15-34.Ojala, A., Ikävalko, O., Palmu, J-P., Vanhala, H., Valjus, T., Suppala, I.,Salminen, R., Lintinen, P. and Huotari, T., 2008. Geoscienti<strong>fi</strong>c information about<strong>fi</strong>ne-grained deposits of densely populated parts of Finland. Current research, GTK(http://en.gtk.<strong>fi</strong>/Research/CR/Suurpelto.html).Spiridonov, M.A., Ryabchuk, D.V., Kropachev, Y.P., Nesterova, E.N., Zhamoida,V.A., Vallius, H., Kotilainen, A., 2008. A new map of the Neva Bay bottomsediments and technogenic objects under the result of side-scan sonar pro<strong>fi</strong>ling. In:Proceedings of the workshop "Relative sea level changes - from subsiding to upliftingcoasts", June 19-20, 2005, Gdansk, Poland. Polish Geological Institute Special Papers23. Warszawa: Polish Geological Institute, 95-107.Vanhala, H., Ojala. A., Lintinen, P., Oberman, N., Suppala, I. and Forss, H., 2008.Mapping permafrost with ground and airborne geophysical techniques – Case studiesfrom Ridnitsohkka, Northern Finland and the Republic of Komi, Russia. GTK,Current Research (http://en.gtk.<strong>fi</strong>/Research/CR/)16.4. Kansainväliset kokousabstraktitAiro, M-L., Hyvönen, E., 2008. Petrophysical data coupled with airborne magnetic,conductive and radiometric signatures identifying bedrock conductors. AEM2008 –5 th International Conference on Airborne Electromagnetics, Haikko Manor, Finland,28-30 May 2008. Keynote paper.Andrén, T., Björck, S., Jørgensen, B.B., Knudsen; K.L., Harff, J., Bitinas, A.,Emelyanov, E., Jakobsson, M., Jensen, J.B., Kotilainen, A., Lambeck, K., Spiess, V.,Uscinowicz, S., Veski, S., Zelchs, V., 2008. Palaeoenvironmental evolution of theBaltic Sea basin through the last glacial cycle - towards a Baltic Sea IODP. TheIODP-ICDP Workshop ‘Acquiring high to ultra-high resolution geological records ofpast climate change by scienti<strong>fi</strong>c drilling’, Potsdam, Germany, 29 th September – 1 stOctober 2008.Breilin, O., Edén, P., Kotilainen, A., Ojalainen, J., Sipilä, P., 2008. Geologicalheritage of the Kvarken Archipelago. In: 33 rd International Geological Congress,Oslo, Norway, August 6-14, 2008: abstracts.Heikkinen, P., Kukkonen, I. T., Kuusisto, M. and Heinonen, S. (Eds.), 2008. The 13 thInternational Symposium on Deep Seismic Pro<strong>fi</strong>ling of the Continents and Their


61Margins, Programme and Abstracts, Saariselkä, Finland, 8 – 13 June 2008. Institute ofSeismology, University of Helsinki, Report S-48, 102 p.Heikkinen, P., Kukkonen, I.T., Suleimanov, A. and Zamoshnyaya, N., 2008.SEISMIC IMAGE OF THE FENNOSCANDIAN SHIELD ALONG THE BALTICSEA – WHITE SEA TRANSECT In: Heikkinen, P., Kukkonen, I. T., Kuusisto, M.and Heinonen, S. (Eds.), 2008. The 13 th International Symposium on Deep SeismicPro<strong>fi</strong>ling of the Continents and Their Margins, Programme and Abstracts, Saariselkä,Finland, 8 – 13 June 2008. Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-48, p. 45.Heinonen, S., Schijns, H., Schmitt, D., Heikkinen, P. and Kukkonen, I.T., 2008.SEISMIC REFLECTIVITY AND ANISOTROPY IN OUTOKUMPU, FINLANDBASED ON HIGH RESOLUTION SEISMIC SURVEY AND BOREHOLE DATA.In: Heikkinen, P., Kukkonen, I. T., Kuusisto, M. and Heinonen, S. (Eds.), 2008. The13 th International Symposium on Deep Seismic Pro<strong>fi</strong>ling of the Continents and TheirMargins, Programme and Abstracts, Saariselkä, Finland, 8 – 13 June 2008. Institute ofSeismology, University of Helsinki, Report S-48, p. 46.Huotari, T., Airo, M-L. and Ojala, AEK, 2008. Geophysics in densely populatedurban areas – Two cases from Finland. Abstrakti, EAGE/Near Surface 2008. Krakova.Jääskeläinen, P., Ahonen, L., Jokinen, J. (2006) Hydrogeological studies of fracturedrock at Kopparnäs site, Finland. In 4th Workshop on Hard Rock Hydrogeology of theBohemian Massif, Jugowice, SW Poland, 21-23 June 2006 (eds.) Chudy, K. &Marszalek, H.. University of Wroclaw, pp. 19-20.Karell, F., Ehlers, C., Selonen, O. and Airo, M-L.: Emplacement and magneticfabrics of the Vehmaa rapakivi granite batholith in SW Finland. Geotectonic Research95/01, Special Issue TSK 12 Abstracts.Korhonen, J., 2008. Continental crustal magnetization of shields and adjacentyounger geological provinces. EGU2008 (European Geosciences Union) GeneralAssembly 2008, Vienna, Austria,Korhonen, J., & WDMAM Team, 2008. World digital magnetic anomaly map 2008.Abstract igc-33, Oslo, 2008.Korhonen, J., 2008. Characteristics of crustal magnetization of Precambrian ShieldsAbstracts of igc-33, Oslo, 2008.Korhonen, J., 2008. WORLD Digital Magnetic Anomaly Map (WDMAM, V2).CGMW General Assembly, Oslo, 9 August 2008.Korhonen, J., 2008. Reduction of Aeromagnetic Surveys to a Common Base,(abstract) AGU, Fall meeting, San Francisco, 15-19 December 2008.Korhonen, J., 2008. Polar magnetic anomalies at World Magnetic Anomaly Map.CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08


62celebration of Finnish geoscienti<strong>fi</strong>c studies in Polar areas. November 12-13, 2008,GTK, Espoo, Finland. Program and Abstracts. Edited by Antti E.K. Ojala.Kukkonen, I. T., Safanda, J., Cermak, V. and Kivekäs, L., 2008. Geothermal studiesand palaeoclimatic implications of the 2. 5 km deep Outokumpu deep drill hole,Finland. In: 28 th Nordic Geological Winter Meeting, January 7-10, 2008, Aalborg,Denmark : abstract volume. Aalborg: Aalborg University, 55.Kukkonen, I. T., Poutanen, M. 2008. DynaQlim : an ILP driven task force project onupper mantle dynamics and Quaternary climate in cratonic areas. In: 28th NordicGeological Winter Meeting, January 7-10, 2008, Aalborg, Denmark : abstract volume.Aalborg: Aalborg University, 37.Kukkonen, I. T., Lauri, L. S. 2008. Modelling the thermal evolution of a collisionalPrecambrian orogen : high heat production migmatitic granites of southern Finland.In: 28th Nordic Geological Winter Meeting, January 7-10, 2008, Aalborg, Denmark :abstract volume. Aalborg: Aalborg University, 86.Kukkonen, I.T., Kuusisto, M., Lehtonen, M. and Peltonen, P., 2008. UPPERMOSTMANTLE REFLECTORS AND MOHO-CUTTING REFLECTORS IN CENTRALFENNOSCANDIA: DELAMINATION STRUCTURES? In: Heikkinen, P.,Kukkonen, I. T., Kuusisto, M. and Heinonen, S. (Eds.), 2008. The 13 th InternationalSymposium on Deep Seismic Pro<strong>fi</strong>ling of the Continents and Their Margins,Programme and Abstracts, Saariselkä, Finland, 8 – 13 June 2008. Institute ofSeismology, University of Helsinki, Report S-48, p. 61Kukkonen, I.T. and HIRE Working Group, 2008. PROJECT HIRE: HIGHRESOLUTION REFLECTION SEISMIC SURVEYS IN ORE EXPLORATION OFCRYSTALLINE ROCK AREAS. In: Heikkinen, P., Kukkonen, I. T., Kuusisto, M.and Heinonen, S. (Eds.), 2008. The 13 th International Symposium on Deep SeismicPro<strong>fi</strong>ling of the Continents and Their Margins, Programme and Abstracts, Saariselkä,Finland, 8 – 13 June 2008. Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-48, p. 62.Kukkonen, I. T. 2008. Outokumpu Deep Drilling Project, Finland : review of aims,results and research. In: 28 th Nordic Geological Winter Meeting, January 7-10, 2008,Aalborg, Denmark : abstract volume. Aalborg: Aalborg University, 101.Lahtinen, R., Korhonen, J., 2008. Magnetization components of majorWDMAM2007 anomaly sources in central Fennoscandian shield Abstracts of igc-33,Oslo, 2008.Leth, J.O., Alhamdani, Z., Reijonen, A., Kotilainen, A., Reker, J., 2008.Implementing the marine landscape tool to marine management of the Baltic Sea. In:33 rd International Geological Congress, Oslo, Norway, August 6-14, 2008: abstracts,Leväniemi, H., Beamish, D., Jokinen,T., Lohva, J., Suppala, I., and Tiainen, M.JAC 4-frequency AEM system with case examples in gold exploration. AEM2008, 5 thInternational Conference on Airborne Electromagnetics 28-30 May 2008, Hotel HaikoManor, Finland. 4p.


63Lintinen, P., Ojala, A., Vanhala, H., Palmu, J-P, Ikävalko, O., 2008. Combininggeophysical, sedimentological and geotechnical information in order to characterizeconstruction site at <strong>fi</strong>ne-grained waterlayn deposit. Abstracts of IGC-33, Oslo, 2008.Lohva, J., Jokinen, T., Suppala, I., Airborne Geophysical Studies around Land<strong>fi</strong>llAreas – Case histories from Finland. Extended Abstracts & Exhibitor`s Catalogue.Near Surface 2008/EAGE, 14th European Meeting of Environmental and EngineeringGeophysics. 15.-17.9.2008 Krakow, Poland.Mertanen, S., 2008. Plate movement and reworking of the Fennoscandian shieldduring Archean-Paleoproterozoic based on paleomagnetic data. 33IGC, Oslo,Norway, 13.8.2008, Abstracts, CD-ROM .Mertanen, S. and Korhonen, F., 2008. Archean-Paleoproterozoic con<strong>fi</strong>guration ofLaurentia and Baltica focusing on paleomagnetic data from Baltica. 33IGC, Oslo,Norway, 12.8.2008, Abstracts, CD-ROM .Nöjd, A-L., Reijonen, A., Rousi, H., Kotilainen, A.T., 2008. Biological relevance ofbenthic marine landscapes and seabed topographic features in the Archipelago Sea(Baltic Sea) – implications for management uses. In: GEOHAB, Marine Geologicaland Biological Habitat Mapping, Ninth International Symposium, 29 April – 2 May,2008, Sitka, Alaska, USA. Agenda and Abstracts, 61.Ojala, A.E.K., Hirvas, H., Lintinen, P. and Vanhala, H., 2008. Characteristics andage of Kovdajohka valley terminal moraines. CONGRESS OF THEINTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnishgeoscienti<strong>fi</strong>c studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland.Program and Abstracts. Edited by Antti E.K. Ojala.Preeden U., Mertanen S., Plado J., 2008. Paleomagnetic Dating of Shear and FaultZones in Southern Finland. 11th Castle Meeting, Paleo, Rock and EnvironmentalMagnetism, Bojnice Castle, Slovak Republic, June 22-28, 2008. Contributions toGeophysics and Geodesy, Abstracts.Preeden U., Plado J., Mertanen S. and Puura V., 2008. Multiply RemagnetizedSilurian Carbonate Sequences in Estonia. 11th Castle Meeting, Paleo, Rock andEnvironmental Magnetism, Bojnice Castle, Slovak Republic, June 22-28, 2008.Contributions to Geophysics and Geodesy, Abstracts.Reijonen, A., Nöjd, A, Rousi, H., Kotilainen, A., 2008. Marine landscapes andbenthic habitats in the Archipelago Sea (the Baltic Sea) – a case study. BALANCEInterim Report No. 31. 53 pages. http://balance-eu.org/publications/index.htmlReijonen, A., Nöjd, A-L., Kotilainen, A.T., Rousi, H., 2008. Marine landscapes inthe Archipelago Sea, the Baltic Sea – biological relevance and implications formanagement uses. In: 33 rd International Geological Congress, Oslo, Norway, August6-14, 2008: abstracts.Reijonen, A.M., Kotilainen, A.T., 2008. Distribution of seabed topographic featuresin the Archipelago Sea, the Baltic Sea – an approach to pinpoint geodiversityhotspots. In: GEOHAB, Marine Geological and Biological Habitat Mapping, Ninth


64International Symposium, 29 April – 2 May, 2008, Sitka, Alaska, USA. Agenda andAbstracts, 70.Ruotoistenmäki, T. and Lehtimäki, J., 2008. Analysis of permafrost geometry,temperature gradients and ice flow parameters on glaciated terrain in Queen MaudLand, Antarctica. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscienti<strong>fi</strong>c studies in Polar areas.November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland. Program and Abstracts. Edited byAntti E.K. Ojala.Schijns, H., Meillieux, D., Schmitt, D., Kukkonen, I.T., Heikkinen, P.,2007.Overview of a high resolution VSP survey in the International Continental DrillingProgram Outokumpu borehole, Finland: progress towards an anisotropic velocitymodel. In: AGU Fall Meeting, 10-14 December 2007, San Francisco. Eos,Transactions, American Geophysical Union 88 (52), 1397.Sorjonen-Ward, P., Cuney, M., Mertanen, S. and Systra, Y., 2008. Structuralframework and hydrothermal event history in relation to uranium mineralization alongthe southeastern margin of the Fennoscandian Shield. 33IGC, Oslo, Norway,11.8.2008, Abstracts, CD-ROM .Sorjonen-Ward, P., Äikäs, O., Lukkarinen, H., Paavola, J., Kontinen, A.,Ruotoistenmäki, T., 2008. Interaction between Paleoproterozoic deformation andmagmatism at an oblique convergent margin, central Finland – kinematic constraints,isotopic insights and seismic signatures. Abstracts of IGC-33, Oslo, 2008.Sorjonen-Ward, P., Blewett, R., Goleby, B.R. and Kukkonen, I.T., 2008. SEISMICIMAGING OF MINERAL SYSTEMS AT VARIOUS SCALES: SOMECOMPARATIVE VIEWS FROM ON TOP AND DOWN UNDER IN FINLAND. In:Heikkinen, P., Kukkonen, I. T., Kuusisto, M. and Heinonen, S. (Eds.), 2008. The 13 thInternational Symposium on Deep Seismic Pro<strong>fi</strong>ling of the Continents and TheirMargins, Programme and Abstracts, Saariselkä, Finland, 8 – 13 June 2008. Institute ofSeismology, University of Helsinki, Report S-48, p. 86.Suppala, I., Vanhala, H. and Lintinen, P., 2008. The dual frequency <strong>fi</strong>xed-wingairborne EM system in delineating sulphide rich <strong>fi</strong>ne-grained sediments in WesternFinland. AEM2008, 5th International Conference on AIRBORNEELECTROMAGNETICS, 28-30 May 2008. Haikko Manor, Finland., 4p.Vallius, H., Zhamoida, V., Kotilainen, A., Ryabchuk, D., 2008. Future seafloordeserti<strong>fi</strong>cation – The Gulf of Finland (the Baltic Sea) case study. In: 33 rd InternationalGeological Congress, Oslo, Norway, August 6-14, 2008: abstracts,Vanhala, H., Lintinen, P., Ojala, A.E.K., Hirvas, H. and Suppala, I. , 2008.Modelling discontinuous permafrost using geophysical data – a case from Vorkuta,Komi Republic, Russia. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscienti<strong>fi</strong>c studies in Polar areas.November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland. Program and Abstracts. Edited byAntti E.K. Ojala.


65Vanhala, H., Lintinen, P., Oberman, N. and Suppala, I., 2008. Geophysicalcharacteristics of sporadic and discontinuous permafrost at Halti-Ridnitsohkka area inNorthern Finland. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscienti<strong>fi</strong>c studies in Polar areas.November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland. Program and Abstracts. Edited byAntti E.K. Ojala.Vuollo, J., Manninen, T. and Kukkonen, I. T. (Eds.), 2008. The 13 th InternationalSymposium on Deep Seismic Pro<strong>fi</strong>ling of the Continents and Their Margins,Excursion Guide, Lapland, Finland, 14 – 17 June, 2008. Institute of Seismology,University of Helsinki, Report S-49, xx p.16.5. Kotimaiset kokousabstraktitMertanen, S. and Karell, F., 2008. Timing of shearing of two gold-potentialformations in southern Finland, based on paleomagnetic and AMS studies. In: Korja,T., Arhe, K., Kaikkonen, P., Korja, A., Lahtinen, R. and Lunkka, J.P. (Eds.),Litosphere 2008 - Fifth Symposium of the Structure, Composition and Evolution ofthe Litosphere in Finland. Programme and Extended Abstract, Oulu, Finland,November 5-6, 2008. Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-53,132 pp.16.6. <strong>Arkisto</strong>idut Q-sarjan ja muut vastaavat raportitHuotari. T., 2008. IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorventutkimuskohteelta. <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, arkistoraportti, Q16.1/1244/2008/66.Jokinen, T., Q19/211305/2008/1. Geofysikaaliset mittaukset Kuuma, Forssa.8 ss.Jokinen, J., Kalevi Sulkanen ja Teemu Koskinen, 2008. Siilomittari. <strong>Geologian</strong><strong>tutkimuskeskus</strong>, arkistoraportti Q16.1/2008/83. Tilaaja Pyhäsalmi Mine Oy.Korpisalo, A. ja Niemelä, M., 2008. FARA – laitteen lähetinjärjestelmä.<strong>Arkisto</strong>raportti, <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, Q15/2008/13.Korpisalo, A., 2008. "Radioluotausmittausten (EMRE/fara) tulosten esittäminenOasisMontaj:ssa. <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, arkistoraportti, Q16.2/2008/14Korpisalo, A. ja Niemelä, M., 2008. FARA -mittaukset Pyhäsalmen Kettuperällä2008. 162 s. <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, arkistoraportti, Q16.2/2008/43.Mertanen, S., 2008. Paleomagnetic and petrophysical studies on iron-rich lenses inKooskora, southeastern Estonia. Geological Survey of Finland, ReportUT/Estonia/2008/72, 7 pp.Nousiainen, M., Hongisto, H., Hyvönen, E., Kurimo, M., Oksama, M.,Ruotsalainen, A., Suppala, I., Vanhala, H., 2008. VTEM-mittaukset ja vertailu


66muihin aineistoihin Vihannissa ja Keiteleellä 2008. <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>,arkistoraportti, Q16.1/2008/73.Valjus, T., Manninen, T. ja Lehtimäki, J., (toim.) 2008. Merigeologian jageofysiikan toimiala, Toimintakertomus 2007. <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>,arkistoraportti Q10/2008/44 , 75 ssVanhala, H., Lintinen, P, Oberman, N., Melnichuk, E., Suppala, I., Forss, H.,Eklund. M,. 2008. Geophysical study of permafrost at Lek-Vorkutinskiy in KomiRepublic, Northwestern Russia. Research report, Q17.2/2008/67, 72 pages + App..Geological survey of Finland, Espoo, Finland16.7. Muut tutkimus ja työraportitAlvi, K., Hämäläinen, J., Kotilainen, A., Ojala, E-J., 2008. Merigeologisettutkimukset ”Pohjan biogeokemialliset prosessit” matkan aikana, t/a Aranda 16.-19.6.2008. Matkaraportti. <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, 19.6.2008, 9 s.Elo, S., 2008. "Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus –hankkeen kertomusvuodelta 2007". 5 s.Elo, S., 2008. "Gravity Operations of the Geological Survey of Finland". IAGraportti,3 s.Elo, S., Forss, H., Hongisto, H., Kurimo, M., Jokinen, T., Korhonen, J.V.,Kukkonen, I., Mertanen, S., Vanhala, H., 2008. "IUGG Annual Report 2008,Geological Survey of Finland (GTK)", 4 pages.Korpisalo, A. ja Mika Niemelä, "FARA -mittaukset Pyhäsalmen Kettuperällä 2008",s. 136, INMET Mining työraportti 2008Kotilainen, A., Alanen, U., Didziulis, V., Hämäläinen, J., Ilmarinen, K., Leinikki,J., Oulasvirta, P., 2008. Vedenalaisen meriluonnon inventoinnit (VALKO)Merenkurkussa 2007. Vuoden 2007 tutkimusten loppuraportti, 30.04.2008, <strong>Geologian</strong><strong>tutkimuskeskus</strong>, 57 s., 2 liitettä.Kotilainen, A., Alanen, U., Didziulis, V., Ilmarinen, K., Kaskela. A., Leinikki, J.,2008. Vedenalaisen meriluonnon inventoinnit (VALKO) <strong>Suomen</strong>lahdella 2008.Vuoden 2008 tutkimusten loppuraportti, 19.12.2008, <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, 60s., 5 liitettä.Kotilainen, A., Alanen, U., Didziulis, V., Ilmarinen, K., Kaskela. A., Leinikki, J.,2008. Vedenalaisen meriluonnon inventoinnit (VALKO) <strong>Suomen</strong>lahdella 2008.Vuoden 2008 tutkimusten loppuraportti, 19.12.2008, <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, 60s., 5 liitettä.


67Kotilainen, A., Alvi, K., Lintunen, E., Ojala, E-J., 2008. Surface sediment samplingin the Olkiluoto sea area, R/V Geomari 9.-12.9.2008. Cruise Report. <strong>Geologian</strong><strong>tutkimuskeskus</strong>, 18.9.2008, 6 s, 13 Appendices.Kotilainen, A., Eräkare, E., Ojala, E.-J., Ratia, A., Tuhkanen, M., 2008.Merigeologiset tutkimukset MESA 1/2008 matkan aikana, t/a Geomari 7.-11.7.2008.Matkaraportti. <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, 11.7.2008, 9 s.Leth, J.O. (editor), Dinesen, G.E., Al-Hamdani, Z., Alanen, U., Andersen, J.H.,Bekkby, T., Bendtsen, J., Bergström, U., Bučas, M., Carlén, I., Dahl, K., Daunys, D.,Dinesen, G.E., Elhammer, A., Erichsen, A., Geitner, K., Hansen, J., Herkül, K.,Hermansen, B., Holmberg, J., Isæus, M., Kotilainen, A., Kotta, J., Kraus, G.,Lindberg, T., Lindeberg, G., Lindblad, C., Martin, G., Moy, F., Nilsson, H., Nyberg,J., Nöjd, A., Norderhaug, K.M., Orav-Kotta, H., Pedersen, A., Reker, J., Reijonen,A., Riabtchouk, D., Sandström, A., Simm, M., Skov, H., Sköld, M., Sparrevohn, C.,Sundblad, G., Sørensen, T., Söderkvist, J., Thougaard, L., Vestergaard, O., Wennberg,S., Zemblys, P., Zetterlund, S., 2008. Baltic Sea marine landscapes and habitats:Mapping and modelling. [Electronic resource]. BALANCE Technical SummaryReport, part 2/4. [Copenhagen]: [GEUS]. 46 p. Electronic publication.Mäkinen, A., Bäck, S., Ekebom, J., Flinkman, J., Kekäläinen, H., Keynäs, K.,Koskela, K., Kotilainen, A., Lax, H-G., Oulasvirta, P., Rikineva-Kantola, L.,Ruuskanen, A., Ryttäri, T., Syrjänen, K., Tallberg, P., Vahteri, P., 2008. Itämeri jarannikko. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). <strong>Suomen</strong>luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. <strong>Suomen</strong>ympäristökeskus, Helsinki. <strong>Suomen</strong> ympäristö 8/2008. S. 33-53.Mäkinen, A., Tallberg, P., Anttila, S., Boström, C., Boström, M., Bäck, S., Ekebom,J., Flinkman, J., Henricson, C., Koistinen, M., Korpinen, P., Kotilainen, A., Laine,A., Lax, H-G., Leskinen, E., Munsterhjelm, R., Norkko, A., Nyman, M., O’Brien, K.,Oulasvirta, P., Ruuskanen, A., Vahteri, P., Westerbom, M., 2008. Itämerenvedenalaiset luontotyypit. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.).<strong>Suomen</strong> luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. <strong>Suomen</strong>ympäristökeskus, Helsinki. <strong>Suomen</strong> ympäristö 8/2008. S. 15-34.Reijonen, A., Nöjd, A, Rousi, H., Kotilainen, A., 2008. Marine landscapes andbenthic habitats in the Archipelago Sea (the Baltic Sea) – a case study. BALANCEInterim Report No. 31. 53 pages. http://balance-eu.org/publications/index.htmlSpiridonov, M., Ryabchuk, D., Zhamoida, V., Shakhverdov, V., Vallius, H.,Kotilainen, A., 2008. Transboundary dynamics of the surface bottom sediments ofthe Gulf of Finland (in Russian). Nevsky International Ecological Congress,St.Petersburg, 9th December 2008.


6816.8. TilaustyöraportitAhonen, J.,Rauhaniemi, T. ja Valjus, T., Tutkimusraportti 31.03.2008:Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Porvoon Sandhöjdenin tutkimusalueella,.(Tilaaja: Rudus Oy)Ahonen, J., Laakso, K., Majaniemi, J., Valjus, T., Puntarmäen pohjavesialueengeologisen rakenteen selvitys. Tutkimusraportti 17.10.2008. (Tilaajat: Mäntsälän vesi,Uudenmaan ympäristökeskus)Ahonen, J., Rauhaniemi, T. ja Valjus, T., Pohjavesialueen geologisen rakenteenselvitys Hauhon Ruskenmullanharjun alueella. Tutkimusraportti 25.06.2008. Tilaajat:Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy ja Hämeen ympäristökeskus.Airo, M-L., Hyvönen, E. ja Leväniemi, H., 2008. Airborne Geophysical Survey,Finnmark, Norway. Interpretation Report. Toimeksiantaja Store Norske Gull AS.16.7.2008. Hanke 1801010.Airo, M-L., 2008. Kairareikänäytteiden petrofysiikan analyysien työraportin arviointisyksyllä 2008. Muistio 9.12.2008, Posiva Oy.Airo, M-L., Hyvönen, E. ja Leväniemi, H., 2008. Airborne Geophysical Survey,Finnmark, Norway. Interpretation Report. Toimeksiantaja Store Norske Gull AS.16.7.2008.Alvi, K. ja Hämäläinen, J., Merihiekkatutkimukset Perämerellä ja Helsinginedustalla v. 2007 Morenia Oy:lle. Ei julkinen raportti.Alvi, K., Hämäläinen, J., Kotilainen, A., Ojala, E-J., 2008. Merigeologisettutkimukset ”Pohjan biogeokemialliset prosessit” matkan aikana, t/a Aranda 16.-19.6.2008. Matkaraportti. <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, 19.6.2008, 9 s..Elo, S., Suppala, I., Tervo, T., 2008. "An analysis of Kivesvaara airborne gravitygradient survey, Part 3: Examples of quantitative modeling". Con<strong>fi</strong>dential report, 35pages.Elo, S., 2008. "Alustava raportti Turun Näkärlässä 17. - 21. 11. 2008 tehdystäpainovoima-mittauksesta". Luottamuksellinen raportti, 8 sivua.Elo, S., 2008. "Gravity Survey in Senja, Norway". 2.-13.6.2008. Con<strong>fi</strong>dential report.32 pages.Elo, S., 2008. "An analysis of Kivesvaara airborne gravity gradient survey, Part 1".Con<strong>fi</strong>dential report. 14 pages.Elo, S., 2008. "An analysis of Kivesvaara airborne gravity gradient survey, Part 2".Con<strong>fi</strong>dential report. 16 pages.


69Elo, S., Suppala, I., Tervo, T., 2008. "An analysis of Kivesvaara airborne gravitygradient survey, Part 3: Examples of quantitative modeling". Con<strong>fi</strong>dential report, 35pages.Elminen, T., Airo, M-L., Härmä, P. ja Lohva, J., 2008. Ruotsinpyhtään kohdealueenesiselvitys. Fennovoima Oy. 29.8.2008.Elminen, T., Lohva, J., Härmä, P.: C/KA 33/08/09. Ydinvoimalaitoksen mahdollistensijoituspaikkojen geologiset esiselvitykset ja seismisyysselvitykset.Elminen, T, Airo, M-L., Härmä, P. ja Lohva, J., Ruotsinpyhtään kohdealueenesiselvitys. Osaraportti HA1801011Elminen, T., Airo, M-L., Härmä, P. ja Lohva, J., 2008: Ruotsinpyhtään kohdealueenesiselvitys. Fennovoima Oy. 29.8.2008.Eskelinen, A. ja Valjus, T., Pohjavesialueiden geologisen rakenteen selvitysHausjärvellä Kurun, Peuranpään ja Monnin välisellä alueella, Tutkimusraportti31.01.2008. Tilaajat: Hausjärven kunta, Hämeen ympäristökeskus, Mäntsälän Vesi,Pornaisten kunta, Porvoon vesi, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Uudenmaanympäristökeskus.Hämäläinen, J., Alvi, K., Alanen, U. ja Kaskela, A., 2008. Hydrographic surveyreport of area 16 in LEL project. Ei julkinen raportti. Estonian Maritime Admistration.Jokinen, T. ja Lehtimäki, J. : GEFINEX 400S (SAMPO) EM-Soundings atOlkiluoto 2008. 18 ss, 9 liitettä.Jokinen, T. ja Lehtimäki, J., Magnetic and EM-conductivity Measurements inMerivaara, Lahti. Tilaustyöraportti 31.10.2008 1s, 5 liitettä. Tilaaja FCG Planeko Oy.Kotilainen, A., Eräkare, E., Ojala, E.-J., Ratia, A., Tuhkanen, M., 2008.Merigeologiset tutkimukset MESA 1/2008 matkan aikana, t/a Geomari 7.-11.7.2008.Matkaraportti. <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>, 11.7.2008, 9 sKotilainen, A., Alvi, K., Lintunen, E. ja Ojala, E-J., 2008. Surface sedimentsampling in the Olkiluoto sea area. R/V Geomari 9. – 12.9.2009. Cruise report, 6 s ja13 liitettäKurimo, M., 2008. Airborne Geophysical Survey: Fäboliden and Sandsjö, Sweden.Technical Report. Ei-julkinen raportti, Lappland Goldminers AB.Kurimo, M., 2008. Airborne Geophysical Survey: Finnmark, Norway. TechnicalReport. Ei-julkinen raportti, Store Norske Gull As.Kurimo, M., 2008. Airborne Geophysical Survey: Sokli, Finland. Technical Report.Ei-julkinen raportti, Yara Suomi.Kärkkäinen, N. ja Lohva, J., Ydinvoimalaitoksen mahdollisten sijoituspaikkojenkallioperän malmipotentiaaliselvitys. Raportti Fennovoima Oy:lle, 59 ss


70Lehtimäki, J., Pälkäneen pohjavesialueen vuosien 1994-1999 painovoimapro<strong>fi</strong>ilienuudelleen tulkinta. Tutkimusraportti 22.2.2008.Lehtimäki, J. ja Elo, S., Maapeitteen paksuuden määritys painovoimamittauksinvälillä Villilän sorakuoppa – Vihnusjärvi. Tilaustutkimus 24.9.2008.Leväniemi H., 2008. Aeromagnetic Survey in Eurajoensalmi, Olkiluoto 2008.Working Report 2008-57, Posiva Oy.Leväniemi H., 2008. Airborne Geophysical Survey: Kuhmo and Näränkävaara.Technical Report. Ei-julkinen raportti, Anglo American / Filial Sverige.Leväniemi H., 2008. Airborne Geophysical Survey: Svartliden, Sweden. TechnicalReport. Ei-julkinen raportti, Dragon Mining Sweden AB and Viking Gold andProspecting AB.Lohva, J. ja Jokinen, T., Geofysikaaliset lentomittaukset Ämmässuon alueella 2008.18 ss, 22 liitettä.Lohva, J. ja Airo, M-L., Kallioperän rakoiluvyöhyketulkinta Espoon Ämmässuonalueelta. Tilaustyö, YTV.Lohva, J., Airo, M-L. ja Säävuori, H., 2008. Kallioperän rakoiluvyöhyketulkintaEspoon Kulmakorven maanläjitysalueelta. Toimeksiantaja Rudus Oy.Mertanen, S., 2008. Paleomagnetism of Diabase Dykes, Pegmatitic Granites andTGG Gneisses in the Olkiluoto Area. Posiva Working Report, March 2008, 23 pp. +11 Appendices.Paalijärvi, M. jaValjus, T., Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys,I-vaihe (2007-2008). Tutkimusraportti 05.05.2008. Tilaaja: Kokkolan kaupunkiRantataro, J., 2008. Kraftnät Åland/Nådendal hamn kabelrutt, akustisk-seismisklodningsundersökning. Ei julkinen raportti. Tilaaja: Kraftnät Åland.Rantataro, J., 2008. Merivoimat – GTK tutkimusyhteistyön raportti.Puitesopimuksen v. 2005 – 2007 työt. 5 s.Rantataro, J., 2008. Relacom/Pyhämaan elektrodiverkko ja Mannervedenkaapelireitti: Akustis-seisminen luotaustutkimus. Ei julkinen raportti. Tilaaja/RelacomFinland OySallasmaa, O. ja Valjus, T., Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitysNukarinkosken-Teilinummen alueella. Tutkimusraportti 03.06.2008. Tilaajat:Nurmijärven vesilaitos ja Uudenmaan ympäristökeskus.Valjus T. ja Huotari, T., Lahden Merivaaran tutkimusalueen geofysikaalisetkallionpintaselvitykset. Tutkimusraportti 20.08.2008 .Tilaaja: FCG-Planeko Oy.


71Valjus, T., Keravan logistiikkakeskustyömaan geofysikaaliset kallionpintaselvitykset.Tutkimusraportti 15.09.2008. Tilaaja: FCG-Planeko Oy.Valjus, T., Geofysikaaliset kallionpintaselvitykset Ruotsinpyhtäällä, Simossa jaPyhäjoella. Tutkimusraportti 28.11.2008. Tilaaja: Fennovoima OyValjus, T., Lapinlahden pohjavesialueen kallionpintaselvitykset jaaerogeofysikaalinen tulkinta, Tutkimusraportti 13.03.2008. Tilaajat: Turun yliopisto jaPohjois-Savon ympäristökeskus.Vallius, H., 2008. Selvitys Kotkan edustalle suunnitellun uuden Kilpisaarenankkurointipaikan pintamaalajeista. Ei julkinen raportti. Tilaaja: MKL/<strong>Suomen</strong>lahdenväyläyksikköÖhman, I., Heikkinen, E., Säävuori, H., Vuoriainen, S., Paulamäki, S., Aaltonen, I.2008. Summary of petrophysical analysis of Olkiluoto core samples 1990 - 2008.Working report 2009-11. Posiva Oy, Eurajoki. 212 p.16.9. ATK-tuotteetKorhonen, K. ja Ruotoistenmäki, T., Linda: Ohjelma lineamenttien tiheys- suuntajapituusvaihteluiden kvantisoimiseksi ja analysoimiseksi.Korpisalo, A., FARA –tulosten esitysmoduuli Geosoftissa.16.10. KartatBergh, G.; Breilin, O.; Fredén, C.; Hämäläinen, J.; Kielosto, S.; Kotilainen, A.;Mikko, H.; Nordgren, P.; Ojalainen, J.; Putkinen, N.; Ransed, G.; Slagbrand, P.;Sundh, M.; Wiberg, B.; Kallio, H. (ed.); Vähäkuopus, T. (ed.) 2007. Quaternarydeposits in the Kvarken area with special reference to moraine formations =Merenkurkun kvartäärikerrostumat, maalajit ja moreenimuodostumat = Kvartäraavlagringar i Kvarkenområdet med speciell hänsyn till moränformationer 1:200 000.Espoo: Geological Survey of Finland16.11. Esitelmät ulkomaillaAiro, M-L., 2008. Interpretation of Kosovo airborne geophysical data. SVEMINAirborne Geophysics, Luleå 31.1.2008.Airo, M-L., Interpretation of Kosovo airborne geophysical data. SVEMIN AirborneGeophysics, Luleå 31.1.2008.


72Breilin, O., Edén, P., Kotilainen, A., Ojalainen, J., Sipilä, P.: ”Geological heritage ofthe Kvarken Archipelago”. IGC33 kokous, Oslo 6.-14.8.2008Huotari, T., Geophysics in densely populated urban areas – Two cases from Finland.EAGE/Near Surface 2008. Krakova.Karell, F., 2008. Emplacement and magnetic fabrics of the Vehmaa rapakivi granitebatholith in SW Finland. Symposium TSK 12 “Tektonik, Struktur- undKristallingeologie”, 2.-4. April 2008, Karlsruhe, Germany.Korhonen, J.V., 2008. Continental crustal magnetization of shields and adjacentyounger geological provinces. EGU2008 (European Geosciences Union) GeneralAssembly 2008, Vienna, Austria, 13 – 18 April 2008Korhonen, J.V., 2008. WORLD Digital Magnetic Anomaly Map (WDMAM, V2).CGMW General Assembly, Oslo, 9 August 2008.Korhonen, J.V., Magnetization components of major WDMAM2007 anomalysources in central Fennoscandian shield. igc-33, OsloKorhonen, J.V., Characteristics of crustal magnetization of Precambrian Shields. igc-33, Oslo.Korhonen, J.V., WORLD Digital Magnetic Anomaly Map (WDMAM, V2), igc-33,OsloKorhonen, J.V., Reduction of Aeromagnetic Surveys to a Common Base. AGU, Fallmeeting, San Francisco, USA, 15-19 December 2008.Kotilainen, A.T. and Vallius, H., 2008:Esitelmä “Marine Geology at GTK – AnnualReport 2008”. 3.-4.12.2008 EuroGeoSurveys Marine Geology Working Group –kokous Brysselissä.Kotilainen, A., poster –esitelmä “Palaeoenvironmental evolution of the Baltic Seabasin through the last glacial cycle – towards a Baltic Sea IODP” IODP-ICDPWorkshopissa ‘Acquiring high to ultra-high resolution geological records of pastclimate change by scienti<strong>fi</strong>c drilling’ Potsdamissa, Saksassa, 29.9.-1.10.2008.Kotilainen, A.,”Seafloor anoxia and modern laminated sediments in coastal basins ofthe Eastern Gulf of Finland” –esitelmä Pietarissa VSEGEI – instituutissa järjestettyssä”Geological Survey of Finland, Special Paper 45” julkistamistilaisuudessa 12.3.2008Kotilainen, A., esitelmä Itämerelle suunniteltavasta syväkairaus – hankkeesta IODP-ICDP Workshop:ssa, Potsdam, Saksa 29.9.-1.10.2008.Kukkonen, I. and Elo S., 2008. What would Fennoscandia look like withoutglacioisostatic deformation? Esitelmä GTK-GL-tutkijatapaamisessa, Masala, 15.5.08.Kurimo, M., GTK and JAC airborne geophysics. SVEMIN Airborne Geophysics,Luleå 31.1.2008.


73Leth, J.O., Alhamdani, Z., Reijonen, A., Kotilainen, A., Reker, J.: ”Implementing themarine landscape tool to marine management of the Baltic Sea”. IGC33 kokous, Oslo6.-14.8.2008Lohva, J., Jokinen, T., Suppala, I., Airborne Geophysical Studies around Land<strong>fi</strong>llAreas – Case histories from Finland. Esitelmä Near Surface 2008/ EAGE 15.-17.9.2008 Krakow, Poland.Mertanen, S., 2008. Plate movement and reworking of the Fennoscandian shieldduring Archean-Paleoproterozoic based on paleomagnetic data. 33IGC, Oslo,Norway, 13.8.2008.Mertanen, S. and Korhonen, F., 2008. Archean-Paleoproterozoic con<strong>fi</strong>guration ofLaurentia and Baltica focusing on paleomagnetic data from Baltica. 33IGC, Oslo,Norway, 12.8.2008.Nöjd, A-L., Reijonen, A., Rousi, H., Kotilainen, A.T. : “Biological relevance ofbenthic marine landscapes and seabed topographic features in the Archipelago Sea(Baltic Sea) – implications for management uses”. Sitkassa, USA:ssa, järjestetyssäGEOHAB 2008 Marine Geological and Biological Habitat Mapping – kokouksessa29.4.–2.5.2008Reijonen, A.M., Kotilainen, A.T.: “Distribution of seabed topographic features inthe Archipelago Sea, the Baltic Sea – an approach to pinpoint geodiversity hotspots”.Sitkassa, USA:ssa, järjestetyssä GEOHAB 2008 Marine Geological and BiologicalHabitat Mapping – kokouksessa 29.4.–2.5.2008Reijonen, A.M., Kotilainen, A.T., “Distribution of seabed topographic features inthe Archipelago Sea, the Baltic Sea – an approach to pinpoint geodiversity hotspots”.Esitelmä GeoHab 2008 kongressissaReijonen, A., Nöjd, A-L., Kotilainen, A.T., Rousi, H.: ”Marine landscapes in theArchipelago Sea, the Baltic Sea - biological relevance and implications formanagement uses”. IGC33 kokous, Oslo 6.-14.8.2008Vallius, H., Zhamoida, V., Kotilainen, A., Ryabchuk, D.: ”Future seafloordeserti<strong>fi</strong>cation - The Gulf of Finland (the Baltic Sea) case study”. IGC33 kokous, Oslo6.-14.8.200816.12. Esitelmät kotimaassaAiro, M-L., 2008. Geophysical data processing and interpretation. Tansaniankartoitusprojektin loppukokous 9.-11.1.2008.Airo, M-L., 2008. Geomateriaalien fysikaaliset ominaisuudet – geofysikaalisen jageologisen mallinnuksen tuki. GTK, Studia Geologica 24.1.2008.


74Airo, M-L., 2008. Lentomittausaineistojen geologisesta tulkinnnasta.Tulkintaseminaari 22.10.2008, Espoo.Airo, M-L., 2008. Lentogeofysiikka ja petrofysiikka geologisessa mallinnuksessa.Luento HY:n Ilmakehätieteiden ja geofysiikan osastolla 31.10.2008.Airo, M-L. ja Hyvönen, E., 2008. Petrophysical data coupled with airborne magnetic,conductive and radiometric signatures identifying bedrock conductors. AEM2008 –5 th International Conference on Airborne Electromagnetics, Haikko Manor, Finland,28-30 May 2008. Keynote paper.Airo, M-L., Hyvönen, E. ja Ruotsalainen, A., 2008. Lentogeofysiikan tulkinnankehittäminen. KOGE 13.-14.5.2008.Airo, M-L. ja Säävuori, H., 2008. Petrofysiikan laboratorion kehitystoiminta. KOGE13.-14.5.2008.Elo, S., 2008: "Painovoimatutkimukset: esimerkkejä kuoresta ytimeen". LuentoHelsingin yliopiston Litosfääritutkimus-kurssilla 14.11.2008 klo 10.15-12.00.Elo, S., 2008: "APV-kartoitus ja aerogravimetraus". KOGE-päivät 21.10. Sederholm-Sali.Elo, S., 2008. "Uudet gravimetrit", KOGE-päivät Vuokatissa 13.-14.5.Elo, S., 2008. "GPS-jälkikäsittelyohjelmisto GtafNav/GrafNet", KOGE-päivätVuokatissa 13.-14.5.Elo, S., 2008. "Katsaus GTK:n vuoden 2007 painovoimamittauksiin ja mallinnuksiinmukaan lukien viimeisimmät mittaustulokset kalibrointilinjalta Masala – Vihti jamallinnustuloksia Finite Element -menetelmällä Metsähovin liikkuvastakalliolohkosta". Geodeettisen laitoksen ja geologiantutkimuskeskuksen tutkijakokousMasalassa 15.5.Elo, S., Katsaus GTK:n vuoden 2007 painovoimamittauksiin ja mallinnuksiinGeodeettisen laitoksen ja <strong>Geologian</strong> tutkimuskeskuksen vuotuisessatutkijatapaamisessa.Hongisto, H., AMIRA, Koge, Vuokatti, 13.-14.5.Huotari, T., AeroTEM Suomessa 2008, Koge, Vuokatti, 13.-14.5.Huotari, T., Geofysiikan web-sivut, Koge, Vuokatti, 13.-14.5.Hämäläinen, J.: Merigeologiset kartoitukset. VELMU alueellisen yhteistyöryhmän(Läntinen <strong>Suomen</strong>lahti) seminaari 13.3.2008.Hämäläinen, J. and Vallius, H.: Nord Stream kaasuputkihankkeesta, GTK/StudiaGeologica-esitelmäsarja 6.3.2008.Jokinen. J., Reikä-EM, Siilo-EM, Koge, Vuokatti, 13-14.5.


75Jokinen, T., Lentogeofysiikka kaatopaikka-alueiden ympäristövaikutustentutkimuksissa. Luento HTKK, Ympäristötekniikan menetelmät 16.10.Jokinen, T. ja Korhonen, K., GTK-SAMPO2008. KOGE-päivät 21.10. Sederholm-Sali.Kaskela, A., Vedenalaiset maisemat "Marine Landscapes" GTK/Studia Geologicaesitelmäsarja11.11.2008Kaskela, A., esitelmä Merigeologia työnä. Helsingin yliopisto työelämäorientaatiokurssilla21.11.2008Korhonen, J. V., Polar magnetic anomalies and apparent susceptibilities as a part ofWorld Magnetic Anomaly Map. Lito2008-kokous, 6.11.2008 Oulu.Korhonen, J. V., Polar magnetic anomalies at World Magnetic Anomaly Map.CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08celebration of Finnish geoscienti<strong>fi</strong>c studies in Polar areas. November 12-13, 2008,GTK, Espoo, Finland. Program and Abstracts. Edited by Antti E.K. Ojala.Korhonen, K., GTK-SAMPO-testeistä, Koge, Vuokatti, 13-14.5.Korpisalo, A., FARA – Tomogra<strong>fi</strong>aa- esitys, Koge, Vuokatti, 13-14.5.Kotilainen, A., esitelmä ”Merigeologian EU –hankkeet” ESY:n infotilaisuudessa22.9.2008Kotilainen, A., “INFLOW – a new BONUS+ program project” Puolalaisille PGI:nvieraille 13.10.2008 GTK:ssa.Kotilainen, A., esitelmä ”Merenpohjan käyttö” Otaniemessä järjestettyssä GTK:n”tutkimus ja kehitys” tulosaluekokouksessa 4.-5.6.2008 .Kotilainen, A., esitelmä ”Merenpohjan käyttö – Baltic Seafloor” VA215kuukausikokouksessa 31.10.2008 .Kotilainen, A., esitelmä “Holocene saline water inflow changes into the Baltic Sea,ecosystem responses and future scenarios” INFLOW – hankkeesta <strong>Suomen</strong>Akatemian Itämeri-seminaarissa 4.11.2008.Kurimo, M., Lentogeofysiikan kuulumisia. KOGE, Vuokatti 13.-14.5.Lehtimäki, J., Seismisistä hydro<strong>fi</strong>niluotauksista, Koge, Vuokatti, 13-14.5.Lehtimäki, J., Hydrofoniseismisistä ja SAMPO-luotauksista, kenttämiespäivät,Vuokatti 15.5.Mertanen, S., luento HY:n Ilmakehätieteiden ja geofysiikan osastolla 19.9.2008:Prekambriajan supermantereista paleomagnetismin tutkimusten valossa.


76Mertanen, S. ja Karell, F., 2008. Paleomagnetismin ja AMS:n käyttö kultatutkimuksissa.KOGE, Vuokatti, 13.-14.5.2008.Mertanen, S. and Karell, F., 2008. Timing of shearing of two gold-potentialformations in southern Finland, based on paleomagnetic and AMS studies. Litosphere2008 - Fifth Symposium of the Structure, Composition and Evolution of theLitosphere in Finland, Oulu, 6.11.2008.Mertanen, S. and Karell, F., Timing of shearing of two gold-potential formations insouthern Finland based on paleomagnetic and AMS studies. Litosfääri-symposiumi2008, 5.-6.11.2008, Oulu.Ruotoistenmäki,T., Analysis of permafrost geometry, temperature gradients and iceflow parameters on glaciated terrain in Queen Maud Land, Antarctica. CONGRESSOF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration ofFinnish geoscienti<strong>fi</strong>c studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo,FinlandRuotoistenmäki, T., Petrofysiikan käytöstä geofysiikan tutkimuksissa, Koge,Vuokatti, 13-14.5.Ruotoistenmäki, T., Geological Hazards - Origins, Occurrence, and PrecautionsHelsingin yliopistolla 15.-19.5.2008, EtelämannertutkimuksistaRuotoistenmäki, T., Geological Hazards - Origins, Occurrence, and PrecautionsHelsingin yliopistolla 15.-19.5.2008, Routarakentamisesta (Maalämpöpumpunhyödyntämisestä roudan pitämiseksi jäässä).Ruotoistenmäki, T., Helsingin Yliopisto, 25.11., ‘A geochemical study of adakiticplutonism in the Finnish Precambrian - alakuoren/ylävaipan magmojen kemiasta japetrofysiikasta’ Liensiaattiseminaari HYO:ssaRuotoistenmäki, T., 2008. GTK:n geofysiikan tutkimuksista Etelämantereella.Esitelmä Helsingin yliopistolla kurssilla ” Geological Hazards – Origins, Occurrence,and Precautions Helsingin yliopistolla 15.-19.5.2008”.Suppala. I., The dual frequency <strong>fi</strong>xed-wing airborne EM system in delineatingsulphide rich <strong>fi</strong>ne-grained sediments in western Finland. Esitelmä AEM2008-kokouksessa Haikossa 28-30.5.2008.Säävuori, H., 2008. Esitelmä petrofysiikan laitekehitys-tilanteesta. KOGE21.10.2008, Espoo.Valjus, T., Geofysiikka pohjavesialueiden rakennetutkimuksissa. Luento HTKK,Ympäristötekniikan menetelmät 16.10.Valjus, T., Pohjavesialueiden rakenneselvityksistä, Koge, Vuokatti, 13-14.5.Vanhala, H., Near surface TEM ja FARA, Koge, Vuokatti, 13-14.5.


77Vanhala, H., Geofysikaalinen tutkimusmatka Vorkutan tundralle Komin tasavaltaanLuoteis-Venäjälle. Esitelmä Geofysiikan seurassa, 24.4.2008.Vanhala, H., Modelling discontinuous permafrost using geophysical data – a casefrom Vorkuta, Komi Republic, Russia. CONGRESS OF THE INTERNATIONALPOLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscienti<strong>fi</strong>c studies inPolar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland.Vanhala, H., Geophysical characteristics of sporadic and discontinuous permafrost atHalti-Ridnitsohkka area in Northern Finland. CONGRESS OF THEINTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnishgeoscienti<strong>fi</strong>c studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland.16.13. Yleinen tiedonvälitysHuotari, T., Henkilöstön edustajana ESY:n JoryssäKaskela, A. ja Kotilainen, A., Haastattelu: Itämeren vedenalaiset maisematpaljastuvat karttoina. GeoFoorumi 3/2008, s. 10-11Kankaanpää, H., Kotilainen A., 2008. Itämeri kaikuu historiansa kuviksi. Tiede, 6,24-27.Kotilainen, A.:• BALANCE – hankkeesta ja siinä tuotetuista vedenalaisista maisemakartoistaoli kirjoitus Materia 1/2008 lehdessä. Itämeren vedenalaiset maisemakartatvalmistuneet. Materia 1/2008, 30-31.• Haastattelu kirjoitukseen ”Itämeren vedenalaiset maisemat paljastuvatkarttoina”, GeoFoorumi 3, 2008, 10-11. Teksti: Harriet Öster.• 29.4.2008 YLE Radio Suomi Keskipäivän peili klo 12.00, haastattelu Ruotsinsuunnitelmista aloittaa öljynporaus Itämerellä.• 19.5.2008 YLE TV1, haastattelu MOT: Itämeren väärä diagnoosi -ohjelmassa.• 28.5.2008 lehtikirjoitus ”Itämeri ei ole luontaisesti sairas” julkaistu TurunSanomien Mielipiteet – osastolla.• 15.8.2008 tiedotus /info GETTI:ssä BONUS+ INFLOW – hankkeesta.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!