Kauklahden asuntomessut loppuraportti

Kauklahden keskustaa v. 1969 (kuva: Espoon kaupunginmuseo).Kauklahden keskustaa v. 2001.Peruskiven muurausjuhlissa Olavi Louko ja Teuvo Ijäs (oik.).Asuntomessut,omakotialue,havainnepiirros.Sopimus syntyiAsuntomessujen järjestämisestä sovittiin Espoon kaupungin jaOsuuskunta Suomen Asuntomessujen välisellä sopimuksella29.10.2002. Puitesopimuksessa määriteltiin vastuut, tehtävätja niiden jako sekä taloudelliset rajat, messujen tarkoitus jasisältö sekä kustannukset. Messujen tarkoituksena oli monipuolinenasuntorakentaminen ja uutuuksien esittely. Espoonkaupungin messutavoitteena oli vahvistaa Espoosta kuvaakehittyvänä, hyvän asumisen kaupunkina.Puitesopimus vahvistettiin Espoon kaupungin ja OsuuskuntaSuomen Asuntomessujen välisellä yhteistoimintasopimuksellakeväällä 2006.SuunnitteluAsuntomessut tukivat hyvin Espoon asuntopoliittista strategiaa,jossa tavoitteena on luoda Espoosta kuva kehittyvänä,hyvän asumisen kaupunkina. Espoossa on kova kysyntä pientaloista,ja kaupunki pyrkii vastaamaan kysyntään kaavoittaenuusia asuinalueita. Kauklahden messualue oli alku lähiseudunasuntorakentamiselle, sillä rakentaminen keskittyy lähitulevaisuudessaEspoon keskuksen ja rantaradan ympärille. Kauklahtisopi messualueeksi erityisesti hyvien liikenneyhteyksiensä takiaja myös siksi, että messualueen maanomistaja on kaupunki.Kaavoitus ja maisemasuunnitteluKauklahti on Espoon vanhimpia asuttuja taajamia, jonka keskuksessaaistii vielä vanhan kyläkeskuksen tunnelman. Kaavoituksenhaasteena oli luoda messualueesta vanhan kaupunkirakenteensisään nivoutuva ”vehreä pikkukaupunki”. TulevaisuudessaKauklahden keskustan nähdään varmasti sykkivänuutta ja vilkasta elämää.Messualue kuuluu Kauklahdenpuiston kaava-alueeseen,jonka asemakaavoitus alkoi loppusyksyllä 2002. Tavoitesuunnitelmatehtiin asuntomessualuetta laajemmalle Suolatori IIja Kuninkaankartano II kaava-alueelle, joka myöhemmin jaettiinkolmeen selkeästi eriluonteiseen kaava-alueeseen: kyläalue,messualue ja messualueen jatke.Kauklahdenpuiston kaavoituksen lähtökohtana oli Kauklahdenkeskustan täydennys- ja lisärakentaminen. Se antoimyös oivat mahdollisuudet monipuolistaa keskustan nykyistäpalvelutarjontaa sekä lisätä virkistys- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia.Uudet palvelut sijoitettiin saumattomaksi jatkoksivanhan kyläkeskustan palveluille Kuninkaankartanontien sekäKlippinkitien varteen. Uudisrakentaminen sijaitsee vanhankyläkeskustan länsipuolisella peltoalueella ja tukeutuu alueenvoimakaspiirteiseen ja vaihtelevaan metsäiseen mäkimaastoon.Asemakaavan pinta-ala on noin 15 hehtaaria, rakennusoikeuttanoin 44 000 kerrosneliömetriä. Alueelle muuttaanoin 800 uutta asukasta.Kaavoituksen lähtökohtana haluttiin alueen kaupunkikuvantukeutuvan päälinjoissaan vanhan kulttuurimaisemanarvoihin. Näitä ovat entistä viljelylaaksoa reunustavat puitakasvavat mäet, joille vanha rakentaminen sijoittuu. Maisemallisinakiintopisteinä toimivat myös laaksot, jotka otettiin suunnitelmantärkeiksi kohteiksi. Bisanmäen ja Hansakallion välistäkulkee alueen pääsisääntuloyhteys, Kauklahden puistotie. Vanhankeskustan näköalapaikalta laakson yli kohti nuorisoseurantaloValhallaa jatkuu tärkeä näkymä, jolle Klippinkiaukio ja Palttinapuistolampineen sijoittuivat. Kaavanmukainen uusi katujajulkisten alueiden verkosto linjattiin myötäilemään maastonmuotoja. Lähiympäristösuunnitelmassa vehreän pikkukaupunginja vanhan kulttuuriympäristön henkeä tuettiin perinteisinpiha- ja kulttuurikasvein. Kaavoituksen yhteydessä laaditussaluontoselvityksessä alueelta löytyi kaksi suojeltavaa kallioketoa,jotka huomioitiin asemakaavassa viheralueena.Asuntomessujen rooli korostui asemakaava-alueella erityisestisiten, että Kauklahden aseman välittömään läheisyyteensaatiin rakennettua kerralla laaja ja yhtenäinen aluenopeasti sekä korkeatasoisena.Kaavoitus eteni vauhdikkaasti suunnitellun tavoiteaikataulunmukaisesti. Asemakaavaluonnos ja kahden korttelinvaihtoehtoiset kaavaratkaisut olivat nähtävillä kesä-heinäkuussa2003. Luonnosta tarkistettiin saatujen mielipiteiden japyydettyjen lausuntojen pohjalta muun muassa sijoittamallaaseman tuntumaan pientaloja kerrostalojen sijaan. Kaavaluonnokseentehtiin myös pieniä teknisiä korjauksia ja asemakaavaehdotussaatiin nähtäville jo loppuvuodesta 2003. Kaupunginhallituskäsitteli kaavaa helmikuussa 2004, ja valtuustohyväksyi Kauklahdenpuiston asemakaavan saman vuodenmaaliskuussa. Valtuuston päätöksestä tehtiin yksi valitus,jonka korkein hallinto-oikeus hylkäsi. Näin kaupunginvaltuustonhyväksymä asemakaava sai lainvoiman joulukuussa 2004.Kaavoitustyö tehtiin virkatyönä kaupunkisuunnittelukeskuksessa.Suunnittelutyössä oli mukana konsulttina ArkkitehtitoimistoJukka Turtiainen, jonka tehtävänä oli asuntomessualueenasuinkortteleiden ja rakennustyyppien kehittely. Asuinkortteleitavarten laadittiin kortteli- ja rakentamistapaohjeet,joita tuli asemakaavan lisäksi noudattaa rakennuttajille jaomakotirakentajille järjestetyissä laatukilpailuissa. Rakennuttajienhankkeet olivat Kuninkaankartanontien eteläpuolisissakortteleissa, ja kaksikymmentäviisi omatoimirakentajaarakensi kotinsa Kuninkaankartanontien pohjoispuolelle.Asuntomessualueen talot ovat pääsääntöisesti kaksikerroksisiasekä pääkadun ja Klippinkiaukion varrella myöskolmikerroksisia pienkerrostaloja. Julkisivumateriaalina käytettiinrapattua pintaa, puuta tai tiiltä. Alueen keskellä, uudenPalttinapuiston päätteenä Klippinkiaukioon rajautuu kylätaloPalttina, joka toteutettiin yleisen arkkitehtuurikilpailun voittaneenehdotuksen pohjalta. Palttinataloon pihapiireineen sijoittuupäiväkoti- sekä asukaspuistotiloja.Messualueen faktat:messualue 13 haasuinkerrosala noin 39 000 m 2omakotitalojen tonttikoot 430 – 969 m 2omakotitalojen keskikoko 165 m 2uusia asukkaita noin 6008Loppuraportti 2006Loppuraportti 20069