Pohjoismaisten maaseutututkijoiden vuoropuhelu käynnistyi Ruotsissa

Brox esittää myös näyttöä siitä, ettei halvalla vierastyövoimallaratkaista tiettyjen alojen työvoimapulaa,koska suuri vierastyöläisten määrä voi vähentääalan kiinnostavuutta. Espanjan Andalusian ”Muovivaltameri”(Mar de Plastico) on esimerkki siitä, mitenmaa- ja puutarhatalouden laittomasta, halvasta työvoimastamuodostuu köyhän maailman erillisalueitarikkaan, teollistuneen maailman sisälle. Halpojen tomaattienja parsojen kylkiäisinä saamme kärjistyvääyhteiskunnallista epätasa-arvoa ja kiristyvää jännitystä.Broxin mukaan ilmiöön ei edes haeta poliittistaratkaisua. Syynä on se, että sekä oikeisto että vasemmistokautta Euroopan on kiinnostuneempi siitä, mitenyksittäinen vierastyöläinen voi tällä halpatyölläparantaa asemaansa, kuin siitä kollektiivisesta myönteisestävaikutuksesta, mikä esimerkiksi marokkolaisentomaatin maahantuonnin sallimisella olisi Marokonkansantaloudelle ja koko maailmantaloudelle.Laiton vierastyöläinen Espanjassa luo Eurooppaanmarokkolaisen työvoiman hintatason, mikä estää tehokkaastiMarokkoa kilpailemasta maailmanmarkkinoillaja kehittämästä taloutta Marokossa. Kun eräättalouden sektorit, kuten maa- ja puutarhatalous Euroopassa,eivät sopeudu muuttuviin olosuhteisiin,joutuvat muut taloudelliset toimijat, kuten yksittäisettyöntekijät selviytyäkseen sopeutumaan hintaan mihinhyvänsä. Argumentti, jota Brox puheessaan edusti,on epämukava: puhuja joutuu Ernest Goffmaninkäsittein esittämään itsensä (presentation of Self) epäisänmaallisessa(ei välitä tulevatko kotimaiset marjatpoimittua) ja elämäänsä parantamaan pyrkivää yksilöäsyrjivässä valossa.Broxin puhe oli virkistävää kuultavaa ajankohtaisestaaiheesta. Milloin viimeksi joku on sanonut julkisesti,ettei epätasa-arvoa tarvitse hyväksyä? Avoimeksijäi kuitenkin kysymys, minkä muodon pohjoismainenmaatalous voi tässä ajassa ottaa, mikäli se ei käyttäisivierastyövoimaa. Broxin argumentaatiota olisimyös terävöittänyt se, jos hän olisi tehnyt esityksessäänselvemmän eron Etelä- ja Pohjois-Euroopanmaatalouden vierastyövoiman ilmiöiden välille. EsimerkiksiCharalambos Kasimis on tuotannossaanosoittanut, ettei maatalouden vierastyövoima pohjoisessaEuroopassa rakennu lainkaan samalla tavoinlaittomalle maahanmuutolle kuin etelässä, vaikkamuuta väärinkäyttöä voi esiintyäkin. ToivottavastiMAASEUDUN UUSI AIKA 2 | 2010emeritusprofessorin perintö lankesi pohjoismaisessakokouksessa hedelmälliseen maaperään, jotta voimmejatkossa odottaa tiukkaa analyysiä ja pontevampaavierastyövoimapolitiikkaa.Maaseutualueiden muutostenjäljetProfessori Johs. Nørregaard Frandsenin (University ofSouthern Denmark) esitys Places and spaces betweenurbanity, network society and traditional rural areas olisekä matka menneisyyteen (matkustusta ”unohdetullaja katoavalla Linnunradalla”) että kriittinen, muttahuumorilla höystetty, tutkiskelu maaseutualueidenmuutoksesta ja niiden asemasta suhteessa kaupunkitiloihin.Hän kuvasi elävästi sitä, miten paikka vaikuttaamentaaliseen ja fyysiseen olemukseemme, ja mitensyvälle sen leima käy tapaamme olla todellisuudessa.Frandsenin esitelmä kosketti monen kuulijantunteita nostaessaan pintaan lapsuusmuistoja. Vaikkahän poimi esimerkkinsä lähinnä Tanskasta, kuulijatpystyivät kuuntelemaan ja tulkitsemaan hänen puhettaankukin omasta kontekstistaan käsin kansallisuudestaanriippumatta. Frandsenin esitelmä oli selkeästiyksi konferenssin kohokohdista.Maaseutupolitiikan tulevaisuusCAP:ssaProfessori John Bryden (Norwegian Agricultural EconomicsResearch Institute), joka on yksi kriittisenmaaseutupolitiikan avaintutkija ja kommentaattorisekä EU:ssa että sen ulkopuolella, tarkasteli esitelmässäänretrospektiivisesti EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa(CAP), maaseudun kehityksen tulevaisuudennäkymiä CAP:ssa sekä antoi selkeästi suosituksia, mihinsuuntaan pitäisi edetä. Brydenin mielestä maaseutupolitiikkatapahtuu nimenomaan maataloudenmaaseutupolitiikan kautta.Brydenin mukaan politiikan nykyiset painopisteetja käytännöt johtavat territoriaalisen sisäisen yhtenäisyydenvähenemiseen. Kautta Euroopan voidaan todistaapolitiikkatoimeenpanon tehottomuutta, jokaon tulosta hyvin monimutkaisista hallinnollisista käytännöistähakemisvaiheesta lopullisiin rahoituspäätöksiin,mikä johtaa hakijoiden väsähtämiseen. Brydenmuistutti, että politiikan heikkoa koordinaatiota81