Pohjoismaisten maaseutututkijoiden vuoropuhelu käynnistyi Ruotsissa

kohtaamisetKonferenssikuulumisten välittäjinäPEKKA JOKINEN, MICHAEL KULL, TOIVO MUILU, NORA SCHUURMAN, MAARIT SIRENIJA HILKKA VIHINENPohjoismaisten maaseutututkijoidenvuoropuhelu käynnistyi RuotsissaEnsimmäinen pohjoismainen maaseutututkimuksenkonferenssi järjestettiin Ruotsissa3.–5.5.2010. Konferenssia isännöi Ruotsinmaatalousyliopisto SLU. Paikaksi oli valittuTammsvikin konferenssikeskus Mälarenin rannallalähellä Uppsalaa, Tukholmaa ja lentokenttää, muttakuitenkin keskellä maaseutua. Paikka tarjosi erinomaisetpuitteet tiiviiseen kolmen päivän työskentelyynja keskinäiseen verkostoitumiseen. Konferenssikokosi yhteen noin 140 maaseutututkijaa kaikistaPohjoismaista. Suomesta oli lähes 30 osallistujaa. Tämänjatkossa joka toinen vuosi järjestettävän monitieteisenkonferenssin tarkoituksena on tiivistää pohjoismaistenmaaseutututkijoiden välistä keskusteluaja tarjota erityisesti nuorille tutkijoille mahdollisuusesitellä tutkimustyötään.Konferenssi pidetään vuorotellen eri pohjoismaissa,seuraavan kerran vuonna 2012 Suomessa.Konferenssin teemana oli Nordic Rural Future:pressures and possibilities, jota tarkasteltiin kolmenalaotsikon alla: New understandings and use of natureand landscapes, Flows of people, ideas and images jaPolitics and policy. Seuraavassa muutamia välähdyksiäpäivien annista ja tunnelmista.Vierastyövoiman käytön monetkasvotKonferenssin pääpuhuja oli emeritusprofessori OttarBrox Norjasta. Vuonna 1932 syntynyt Brox on ollutyksi vaikutusvaltaisimmista pohjoismaalaisista tutkijoista,joka on kehystänyt yhteiskuntakritiikkinsämaaseudusta käsin. Toimittuaan välillä käytännönpoliitikkona Brox on viime vuosina palannut tutkimuksenpariin – tosin aiheilla, joissa on vahva poliittinenlataus. Tammsvikissa Brox puhui vierastyövoimanlisääntyneestä käytöstä Euroopan maataloudessaja tämän ilmiön tahattomista seurauksista.Broxin analyysin mukaan Pohjoismaissa on vuosikymmenienajan panostettu siihen, että päästäisiineroon vanhasta, heikosti palkatusta yhteiskunnallisestaalaluokasta. Nyt kuitenkin on päädytty tilanteeseen,jossa luodaan perustaa uudelle alaluokalle. Sekoostuu osin heikko-onnisemmista natiiveista, muttaetenkin etnisten vähemmistöjen edustajista. Samallapalautetaan rakenteellinen epätasa-arvo yhteiskuntaanhuolimatta siitä, että nimenomaan tasa-arvonja hyvinvoinnin, ei taloudellisen kasvun jahyvinvoinnin, välillä on osoitettavissa korrelaatiota.Taloudellisella kasvulla perustellaan sitä, että kannattaamaksaa heikompaa palkkaa, kun halpaa vierastyövoimaaon tarjolla.80 MAASEUDUN UUSI AIKA 2 | 2010

Brox esittää myös näyttöä siitä, ettei halvalla vierastyövoimallaratkaista tiettyjen alojen työvoimapulaa,koska suuri vierastyöläisten määrä voi vähentääalan kiinnostavuutta. Espanjan Andalusian ”Muovivaltameri”(Mar de Plastico) on esimerkki siitä, mitenmaa- ja puutarhatalouden laittomasta, halvasta työvoimastamuodostuu köyhän maailman erillisalueitarikkaan, teollistuneen maailman sisälle. Halpojen tomaattienja parsojen kylkiäisinä saamme kärjistyvääyhteiskunnallista epätasa-arvoa ja kiristyvää jännitystä.Broxin mukaan ilmiöön ei edes haeta poliittistaratkaisua. Syynä on se, että sekä oikeisto että vasemmistokautta Euroopan on kiinnostuneempi siitä, mitenyksittäinen vierastyöläinen voi tällä halpatyölläparantaa asemaansa, kuin siitä kollektiivisesta myönteisestävaikutuksesta, mikä esimerkiksi marokkolaisentomaatin maahantuonnin sallimisella olisi Marokonkansantaloudelle ja koko maailmantaloudelle.Laiton vierastyöläinen Espanjassa luo Eurooppaanmarokkolaisen työvoiman hintatason, mikä estää tehokkaastiMarokkoa kilpailemasta maailmanmarkkinoillaja kehittämästä taloutta Marokossa. Kun eräättalouden sektorit, kuten maa- ja puutarhatalous Euroopassa,eivät sopeudu muuttuviin olosuhteisiin,joutuvat muut taloudelliset toimijat, kuten yksittäisettyöntekijät selviytyäkseen sopeutumaan hintaan mihinhyvänsä. Argumentti, jota Brox puheessaan edusti,on epämukava: puhuja joutuu Ernest Goffmaninkäsittein esittämään itsensä (presentation of Self) epäisänmaallisessa(ei välitä tulevatko kotimaiset marjatpoimittua) ja elämäänsä parantamaan pyrkivää yksilöäsyrjivässä valossa.Broxin puhe oli virkistävää kuultavaa ajankohtaisestaaiheesta. Milloin viimeksi joku on sanonut julkisesti,ettei epätasa-arvoa tarvitse hyväksyä? Avoimeksijäi kuitenkin kysymys, minkä muodon pohjoismainenmaatalous voi tässä ajassa ottaa, mikäli se ei käyttäisivierastyövoimaa. Broxin argumentaatiota olisimyös terävöittänyt se, jos hän olisi tehnyt esityksessäänselvemmän eron Etelä- ja Pohjois-Euroopanmaatalouden vierastyövoiman ilmiöiden välille. EsimerkiksiCharalambos Kasimis on tuotannossaanosoittanut, ettei maatalouden vierastyövoima pohjoisessaEuroopassa rakennu lainkaan samalla tavoinlaittomalle maahanmuutolle kuin etelässä, vaikkamuuta väärinkäyttöä voi esiintyäkin. ToivottavastiMAASEUDUN UUSI AIKA 2 | 2010emeritusprofessorin perintö lankesi pohjoismaisessakokouksessa hedelmälliseen maaperään, jotta voimmejatkossa odottaa tiukkaa analyysiä ja pontevampaavierastyövoimapolitiikkaa.Maaseutualueiden muutostenjäljetProfessori Johs. Nørregaard Frandsenin (University ofSouthern Denmark) esitys Places and spaces betweenurbanity, network society and traditional rural areas olisekä matka menneisyyteen (matkustusta ”unohdetullaja katoavalla Linnunradalla”) että kriittinen, muttahuumorilla höystetty, tutkiskelu maaseutualueidenmuutoksesta ja niiden asemasta suhteessa kaupunkitiloihin.Hän kuvasi elävästi sitä, miten paikka vaikuttaamentaaliseen ja fyysiseen olemukseemme, ja mitensyvälle sen leima käy tapaamme olla todellisuudessa.Frandsenin esitelmä kosketti monen kuulijantunteita nostaessaan pintaan lapsuusmuistoja. Vaikkahän poimi esimerkkinsä lähinnä Tanskasta, kuulijatpystyivät kuuntelemaan ja tulkitsemaan hänen puhettaankukin omasta kontekstistaan käsin kansallisuudestaanriippumatta. Frandsenin esitelmä oli selkeästiyksi konferenssin kohokohdista.Maaseutupolitiikan tulevaisuusCAP:ssaProfessori John Bryden (Norwegian Agricultural EconomicsResearch Institute), joka on yksi kriittisenmaaseutupolitiikan avaintutkija ja kommentaattorisekä EU:ssa että sen ulkopuolella, tarkasteli esitelmässäänretrospektiivisesti EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa(CAP), maaseudun kehityksen tulevaisuudennäkymiä CAP:ssa sekä antoi selkeästi suosituksia, mihinsuuntaan pitäisi edetä. Brydenin mielestä maaseutupolitiikkatapahtuu nimenomaan maataloudenmaaseutupolitiikan kautta.Brydenin mukaan politiikan nykyiset painopisteetja käytännöt johtavat territoriaalisen sisäisen yhtenäisyydenvähenemiseen. Kautta Euroopan voidaan todistaapolitiikkatoimeenpanon tehottomuutta, jokaon tulosta hyvin monimutkaisista hallinnollisista käytännöistähakemisvaiheesta lopullisiin rahoituspäätöksiin,mikä johtaa hakijoiden väsähtämiseen. Brydenmuistutti, että politiikan heikkoa koordinaatiota81

tulossaMAANTIETEEN PÄIVÄTJoensuussa 29.– 30. 10. 2010Teema: Vuoropuhelu maantieteessähttp://www.uef.fi/geohistoria/konferenssit/maantieteenpaivatMUA-FOORUMIjärjestetään myöhemmin syksylläajankohtaisesta aiheesta; asiastailmoitetaan jäsenille sähköpostilla sekäyhdistyksen nettisivuilla.KAUPUNKITUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2011järjestetään 5.–6.5.2011 Tampereella.Järjestämisestä vastaa Alue- ja ympäristötutkimuksenseura Yhdyskuntasuunnittelunseura ry:n (YSS) avustamana. Päiviä edeltääYSS:n 4.5. järjestämä kaupunkitutkimusseminaariHelsingissä Tieteiden talolla.NORDIC GEOGRAPHERS MEETING 2011Roskilden yliopistossa 24.–27.5.Lisätietoja http://ruconf.ruc.dk/index.php/ngm/ngm2011/index.Sessioehdotusten DL 15.9.ESRS:N KONGRESSI 2011Euroopan maaseutusosiologian järjestönESRS:n kongressi Diversity and Inequality inRural Europe järjestetään 22.- 25.8. 2011Kreetalla, Haniassa (MediterraneanAgronomic Institute of Chania, Crete (http://www.maich.gr. Tärkeät päivämäärät,työryhmät jne. tulevat kongressinnettisivuille; seuraa sivuja.OLETKO JÄRJESTÄMÄSSÄ TAPAHTUMAA?Toimita tiedot tulevista tapahtumista toimitussihteerille(eila.alho@makaronipora.fi).Jatkuu sivulta 80:Maaseutututkimuksen kansainvälistymisestä kertovatyksittäisten projektien rinnalle nousseet eri maidentapaustutkimuksiin pohjautuvat vertailut. Mieleenjäivät esimerkiksi John Brydenin johtamassa viimeisessäsessiossa pidetyt Lars Larssonin ja FulvioRizzon kansainväliset LEADER-vertailututkimukset,jotka synnyttivät varsin vilkkaan keskustelun.Kaiken kaikkiaan ensimmäinen pohjoismainenmaaseutukonferenssi oli hyvin onnistunut. Tapahtumatarjosi vapautuneen ilmapiirin senioritutkijoidenja nuorten tutkijoiden väliselle vuorovaikutukselle jatuottaa jatkossa varmasti monenlaista yhteistyötä ylipohjoismaisten rajojen. Siksi on monta hyvää syytäodottaa seuraavaa, Suomen isännöimää konferenssiavuonna 2012.3.-5.5.2010 järjestetyn Nordic RuralFutures: pressures and possibilities-konferenssin työryhmien abstrakteistaon koottupdf-julkaisu, joka on luettavissaosoitteessa:http://www.sol.slu.se/nrf/book_of_abstracts.pdfMAASEUDUN UUSI AIKA 2 | 201083

MUAlimalta | uutisiaMaaseudun uusi aika -yhdistysYhdistyksen uusi englanninkielinen nimiMaaseudun uusi aika -yhdistyksen englanninkielinen nimi on vaihtunut.Uusi nimi on Finnish Society of Rural Research. Ruotsiksi yhdistyksennimi on edelleen Den nya landsbygden.Nettisivu-uudistus eteneeTARKISTA TIETOSIAJANTASALLE• Muista osoitteenmuutos,jotta jäsenmaksupankkisiirtosija lehtesi löytävät sinut.• Muista päivittää myössähköpostiosoitteesi! Ilmanajantasalla olevaa osoitettajäsenkirjeesi jää bittiavaruuteen.• Halutessasi erota yhdistyksestäilmoita asiastakirjallisesti yhdistyksenhallitukselle.JÄSENEDUT• Maaseudun uusi aika -lehtikolme numeroa vuodessa• 10 euron alennus tutkijatapaamisenosallistumismaksusta• yhteisöjäsenille viisi lehteäyhteen osoitteeseenpostitettunaYhdistyksen ja lehden yhteisiä nettisivuja muokataan parhaillaan. Tavoitteenaon mahdollisimman selkeät, helppokäyttöiset ja lisäksi päivitysystävällisetsivut.Vanhojen www.mua.fi-sivujen lisäksi uusia sivuja rakennetaan osoitteessawww.mua.profiili.fi. Sieltä löytyvät mm. lehden uudet kirjoitusohjeet.Tämä sivu muuttaa myöhemmin varsinaiselle mua.fi-domainillemme.Mua:n sivuilla saattaa alkusyksystä ilmetä lyhyitä katkoksia muokkaustöidenvuoksi. Palautetta ja vinkkejä sivuston edelleenkehittämiseksi voilähettää toimitussihteeri Eila Alholle (yhteystiedot s. 1.)Maaseutua digikuvina?Löytyykö digitaalisista kuva-arkistoistasi maaseutuaiheisia kuvia, joita haluaisitantaa yhteiseksi iloksi käytettäväksi nettisivuillamme tai yhdistyksentiedotuksessa? Tervetulleita ovat niin tämän päivän kuin menneen ajanelämää ja maisemia kuvaavat kuvat.Lisätietoja kuvista ja niiden käytöstä saat toimitusihteeriltä. Kuvista eimakseta rahallista korvausta. Mikäli haluat, voidaan nimesi eli kuvaajamainita kuvaa käytettäessä.Tilaa lehti tai liity yhdistyksen jäseneksi!Maaseudun uusi aika -lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa huhti-, elo- jajoulukuussa. Varmista monipuolisen lehden saaminen tilaamalla se itsellesihintaan 30 €/vuosi. Voit tilata lehden ottamalla yhteyttä yhdistyksensihteeriin Kari Leinamoon (yhteystiedot sivulla 93).Maaseutututkijoiden ja -kehittäjien yhteisen Maaseudun uusi aika -yhdistyksenjäseneksi voit hakea nettisivuillamme olevalla kaavakkeella tailähettämällä vastaavat tiedot sihteerille. Henkilöjäsenmaksu on 20 euroa jayhteisöjäsenmaksu 100 euroa vuodessa. – Tervetuloa mukaan!Lisätietoja yhdistyksestä saat puheenjohtaja Tuija Monoselta tuija.mononen@uef.fi.84 MAASEUDUN UUSI AIKA 2 | 2010