Kuinka arvioida lastensuojelun vaikuttavuus? - Sosiaalitaito

5Lasta on tuettava ja hänen ongelmiinsa puututtava mahdollisimman varhain. Kaikissalasten ja perheiden palveluissa työskentelevillä henkilöillä tulee olla riittävästiosaamista. Kunnan velvollisuutta ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen jalastensuojelun järjestämiseen on uudessa lastensuojelulaissa täsmennetty mm. siten,että kunnan (tai useamman kunnan yhdessä) on tehtävä lastensuojelun suunnitelma,jonka tulee liittyä kunnan toiminta- ja taloussuunnitteluun. Lastensuojelunsuunnitelmassa on osoitettava lastensuojeluun käytettävissä olevat resurssit sekäennaltaehkäisevän lastensuojelun että lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun osalta.Rousun (2007, 76) mukaan monipuolinen tieto lastensuojelusta on edelleen vähäistä.Erityisen suuria puutteita on lastensuojelun asiakkaiden tuen ja palvelujen vaikutuksiinja toiminnassa onnistumiseen liittyvän tiedon kerääntymisessä. Yksi keskeinenlastensuojelun tuloksellisuuden arvioinnin kehittämisen osa-alue näyttääkin olevansellaisen tiedon tuottaminen, jonka pohjalta voidaan uskottavasti arvioidaonnistumista.Lapsikohtaisen kunnallisen lastensuojelun ydin on siis turvata lapsen terveys jakehitys silloin, kun se on vaarantunut tai uhkaa vakavasti vaarantua. Näin ollenlastensuojelun tulee tietää lapsen terveyden ja kehittymisen tila asiakkuuden alkaessaja se, miten ne muuttuvat lastensuojelun asiakkuuden aikana sekä missä kunnossalapsi tai nuori on asiakkuuden päättyessä. Tämä on olennaisinta ydintietoa kun kuntaarvioi, miten lastensuojelu on onnistunut tässä perustehtävässään – kyettiinkö näidenlasten terveydestä ja kehityksestä huolehtimaan? Katse täytyy kohdistaa siihen, mitenlapsen tilanne tutkitaan asiakkuuden alussa ja miten sitä seurataan (jadokumentoidaan) asiakkuuden kuluessa. Asiakassuhteissa syntyvää tietoa tulisi myössaada raportoiduksi päätöksentekijöille. (Emt., 53–54.)Asiakasvaikuttavuuden puutteeksi Rousu (emt. 99) mainitsee sen, ettei asiakkaidentarpeista ja odotuksista olla riittävästi selvillä. Asiakkaiden perustiedoista ja palvelujenkäyttötiedoista (perherakenne, elämän olosuhteet, syyt asiakkuuden tarpeeseen,palvelujen ja tukitoimien käyttö ja arviointi) ei joko koota tietoja tai sitten kyseisiätietoja ei hyödynnetä. Näin tietoa asiakkaan olosuhteissa tai palvelujen käytössätapahtuneista muutoksista ei muodostu.Tieto lastensuojelutyön tuloksista kunnissa on kuitenkin tärkeää monestakin syystä.Rousu (2007, 131–132) perustelee väitöskirjassaan tuloksellisuuden arvioinnintarpeellisuutta seuraavasti: ensinnäkin lastensuojelussa ollaan tilivelvollisia erityisestiasiakkaille, jotta lapset ja heidän perheensä saisivat mahdollisimman tehokkaasti juurisellaista apua, jota he tarvitsevat. Toiseksi lastensuojelun työntekijöiden ammatillinenkehitys tehostuu, kun he saavat systematisoitua tietoa toiminnan tuloksista ja siitä,mitkä tekijät erityisesti synnyttävät myönteisiä vaikutuksia. Kolmanneksi kunnanlastensuojelulla on tilivelvollisuus toiminnan tuloksellisuudesta rahoittajille japäätöksentekijöille, jotta voimme luottaa julkisten palvelujen toimivan tavoitteidensamukaisesti ja kansalaisten tarpeisiin vastaten.POP-hanke pyrkii osaltaan hahmottamaan lastensuojelun vaikuttavuutta ja sentuloksellisuuden aikaansaamista. Tavoitteena on muodostaa mittareita, joilla