tästä - Inkerin kulttuuriseura

Inkeri-, Uusi Inkeri- ja Neva-lehdille lyhyitä katsauksia kotiseutunsa tapahtumista. Kotiin tilattulehti heijasti yleensä tilaajansa poliittisia mielipiteitä. Inkeri-lehti edusti konservatiivisempaa jauskonnollisempaa linjaa, kun taas Uudessa Inkerissä ja Nevassa ilmaistiin enemmän vasemmallekallistuvia ja kriittisiä mielipiteitä. Vuonna 1908 kirjoitti muuan järvisaarelainen Nevassa, että”Sanomalehti-asiassa owat meidän ukot Newalaisia kiireestä kantapäähän”, mutta myös ”Uudentulokkaan” eli ilmeisesti juuri uudelleen perustetun Inkeri-lehden näytenumeroita oli pappiseurakunnassa jakanut 327 . Eräs järvisaarelainen kirjoitti Inkeri-lehdessä vuonna 1913 paikkakunnanhenkisestä tilasta näin: ”Sanomalehtiä tilataan yleensä vähän, ja maamiesseura- ja osuuskauppaaateovat vielä jokseenkin outoja.” 328 Tsaarin aikaan, kun raja oli auki, tilattiin myös Suomessapainettuja sanomalehtiä. Esimerkiksi Jooseppi Klemettilän isä luki kotonaan Karjalan lehteä jaViipurin Sanomia 329 .Neva-lehden mukaan vuonna 1916 Markkova-Järvisaaren seurakuntaan tilattiin lehtiä 797kappaletta. Lehtiä tilattiin seuraavat määrät: pastori Pärnäsen toimittamaa Hyvää Sanomaa 330kappaletta, Koti-Lehteä 116, Pyhäkoululehteä 30, Lasten Pyhäkoululehteä 80, Lasten lehteä 12,Lähetyssanomia 10, Lasten lähetyssanomia 24, Elämän kevättä 11, Kotimaata kahdeksan, Inkeriä27 ja Nevaa 149 kappaletta. 330 Luettelossa ei näköjään mainita kaikkia Suomesta tilattuja maallisiasanomalehtiä tai venäjänkielisiä julkaisuja. Suomalaista kirjallisuuttakin harrastettiin, kuten Mujankoulun iltamissa esitettyjen näytelmien nimistä ilmenee.Etenkin mujalaiset ja staarostinalaiset talonpojat näyttävät kunnostautuneen kulttuurisessa jayhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Voidaankin sanoa, että 1800- ja 1900-luvun vaihteessa näidenkylien asukkaat olivat ensimmäisinä tuomassa uusia tuulia paikkakunnalle. Matti Särki kutsuukinMujaa Järvisaaren sivistyneimmäksi kyläksi. Kylän kulttuurielämän voimahahmo oli hänenmukaansa opettaja Yrjö Bäckman. 331 Tuona inkerinsuomalaisen kulttuurin kulta-aikana Järvisaari olijoihinkin inkerinsuomalaisiin seurakuntiin verrattuna vielä takapajuinen paikkakunta. Merkittävänäsyynä tähän voidaan pitää Järvisaaren koululaitoksen myöhäistä ja hidasta kehitystä.Rautatie1800-luvulla kulkuyhteydet Järvisaarelle olivat kehnot. Olga Oldenborgerin mukaan Šapkista kulkialkeellinen tie 19 virstaa lähimmälle rautatieasemalle Tosnaan. Tie oli mutainen jopa kesällä, ja sekulki välillä mäkien päältä. 332 Rautatieyhteys Moskovan ja Pietarin välillä avattiin 1851. Aivan1900-luvun alussa alettiin Järvisaaren seudulle rakentaa rautatielinjoja, jotka helpottivat asukkaidenliikkumista ja tavaroiden kuljettamista kaupunkeihin. Ensimmäiseksi rakennettiin vuonna 1901Mgan eli suomalaisittain Namkun asema, jonka ympärille syntyi samanniminen taajama 333 . Namkkusijaitsi radalla, joka sai alkunsa Moskova-Pietari -radan varrella sijaitsevasta Obuhovosta ja jatkuiNamkun jälkeen itään aina Vologdaan asti. Namkun jälkeen radalta lähti sivuraide, joka kulkiSologubovkan aseman halki. Sologubovkan asema sijaitsi nimestään huolimatta aivan Seulolankylän kaakkoispuolella, mutta sai nimensä kauempana sijaitsevalta Sologubovkan suurkylältä.Sologubovkasta rautatie jatkui Turuskinan asemalle Mujajoen pohjoispuolelle ja kauemmaskaakkoon.Pietari-Moskova -radan varrelta Tosnan rautatieasemalta rakennettiin rautatie Šapkiin. PekkaPyysiäisen mukaan rataa oli rakentamassa satoja puolalaisia 334 . Se valmistui vuonna 1912, ja valtiokuljetti sillä hiekkaa Šapkin tienoilta rautateilleen. Paikkakuntalaiset saivat matkustaarautatielinjalla ilmaiseksi. 335 Šapkin asemalla toimi kaivuri, jolla vaunuihin lastattiin hiekkaa jasoraa. Rautatielinjaa käytettiin myös rakennustarvikkeiden kuten hirsien kuljettamiseen. 336 Tosnastapohjoisempana sijaitsevasta Sablinosta rakennettiin rata Kirsinon venäläiskylään, joka sijaitsiKanttilasta pohjoiseen. Kaikki edellä mainitut asemat ja ratalinjat valmistuivat vuoteen 1916mennessä. 337 37