Esi- ja perusopetuksen YTE-käsikirja - Salon kaupunki
Esi- ja perusopetuksen YTE-käsikirja - Salon kaupunki
Esi- ja perusopetuksen YTE-käsikirja - Salon kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Esi</strong>- <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong><strong>YTE</strong>-KÄSIKIRJAä6hk72m84A1RC5 LdtVjOfWUZÖeyiåP NSX9gB3oq
Sisältö1 KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA 11.1 Yleinen tuki 11.2 Tehostettu tuki 11.3 Erityinen tuki 12 ESIOPETUKSESTA PERUSOPETUKSEEN LÄHIKOULUPERIAATTEELLA 22.1 Nivelvaihe 22.2 Koululykkäys, starttiluokka 32.3 Pidennetty oppivelvollisuus 33 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PERUSOPETUKSESSA 43.1 Kolmiportainen tuki 43.2 Yleinen tuki 43.2.1 Eriyttäminen 43.2.2 Osa-aikainen erityisopetus 53.2.3 Tukiopetus 63.2.4 Valmistava opetus 63.2.5 Joustava perusopetus 63.2.6 Peruskoulusta toiselle asteelle 73.2.7 Pedagoginen arvio 73.3 Tehostettu tuki 83.3.1 Pedagoginen selvitys 83.4 Erityinen tuki 93.4.1 HOJKS 103.4.2 Oppiaineen yksilöllistäminen 123.4.3 Toiminta-alueittain opiskelu 124 TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI 134.1 Arvioinnin perusteet 134.2 Tehostetun tuen oppilaan arviointi 144.3 Yksilöllistettyjen oppimäärien arviointi 145 OPPIMISESSA JA KOULUKÄYNNISSÄ TUKENA 155.1 Apuvälineet 155.1.2 Selkokieli 16
5.2 Opintojen järjestäminen – erilaisia ongelmatilanteita 175.2.1 Oppilaan poissaolojen vaikutus oppimiseen <strong>ja</strong> koulunkäyntiin 185.3 Fyysinen oppimisympäristö 195.4 Ryhmämuotoiset interventiot 225.4.1 LuKi-taito<strong>ja</strong> ryhmässä 225.4.2 Matematiikkaa <strong>ja</strong> sosiaalisia taito<strong>ja</strong> 235.4.3 Koulun kerhotoiminta oppilaan tukena: Tuubi-kerho 245.5 Kodin <strong>ja</strong> koulun yhteistyö 266 HYVIÄ PEDAGOGISIA KÄYTÄNTÖJÄ 276.1 Ideoita eriyttämiseen 276.2 Joustavat oppilasryhmittelyt 296.3 Pedagoginen ennakointi 316.4 Vaihtoehtoinen välitunti 326.5 Sosiaalisten taitojen opettaminen 326.5.1 Sosiaaliset tarinat <strong>ja</strong> sar<strong>ja</strong>kuvitettu keskustelu 346.5.2 Ratkaisukeskeisyys sosiaalisten taitojen opettamisen apuna 366.5.3 Haastava käyttäytyminen 387 KOLMIPORTAISEEN TUKEEN LIITTYVÄ KESKEINENLAKI- JA NORMIPERUSTA 40LIITTEET 43LIITE 1 Tehostetusti tukena (alueellisen Kelpo-koulutuksen satoa) 44LIITE 2 Sensorinen integraatio (koulutuksen satoa) 47LIITE 3 Välinepakki kouluihin (sensorisen integraation koulutus) 52LIITE 4 Työkalupakki 54LIITE 5 Koe- <strong>ja</strong> läksytilanteisiin liittyviä tukimuoto<strong>ja</strong> 56LIITE 6 Oppilaan tuen polku 57LIITE 7 Kolmiportaiseen tukeen liittyvää sanastoa 58
JOHDANTO”Jokaisella lapsella on ainutlaatuiset luonteenpiirteet, kiinnostuksenkohteet, kyvyt <strong>ja</strong> oppimistarpeet. Koulutusjärjestelmät pitäisisuunnitella <strong>ja</strong> koulutusohjelmat toteuttaa siten, että niissäotetaan huomioon näiden luonteenpiirteiden <strong>ja</strong> tarpeiden suurivaihtelevuus.” (Salamancan julistus, UNESCO 1994).Jokaisella <strong>perusopetuksen</strong> oppilaalla on oikeus suorittaa peruskoulunoppimäärä <strong>ja</strong> saada <strong>ja</strong>tko-opintokelpoisuus. Oppilaalla onoikeus saada tarvitsemaansa tukea oppimiseensa <strong>ja</strong> koulunkäyntiinsä.Tukea annetaan niin kauan <strong>ja</strong> sen tasoisena kuin se ontarpeellista. Oppilaalle annettava tuki <strong>ja</strong>etaan yleiseen, tehostettuun<strong>ja</strong> erityiseen tukeen. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttääkaikkia eri tukimuoto<strong>ja</strong> lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseenperustuvaa erityisopetusta. Tässä <strong>Salon</strong> kaupungin esi- <strong>ja</strong>perusopetukseen laaditussa <strong>YTE</strong> (yleinen, tehostettu <strong>ja</strong> erityinentuki) -käsikir<strong>ja</strong>ssa kuvataan sitä, miten oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnintuki <strong>Salon</strong> esi- <strong>ja</strong> perusopetuksessa toteutetaan.Kolmiportaisen tuen toteuttamiseen sisältyy monia lakeihin <strong>ja</strong>normeihin liittyviä asioita. Tämän lisäksi oppilaan oppimisen <strong>ja</strong>koulunkäynnin tukena on opettajien ra<strong>ja</strong>ton mielikuvitus siinä,mitä kaikkia asioita oppilaan tukena voidaan käyttää. Aasta alkaenapuvälineenä aktiivityynyjä <strong>ja</strong> ööhön loppuen ötökkätutkailuataukotekemisenä. Tässä käsikir<strong>ja</strong>ssa esitellään muutamia esimerkkejäerilaisista tuen muodoista. <strong>YTE</strong>-käsikir<strong>ja</strong>an on koottukeskeisimmät asiat liittyen kolmiportaiseen tukeen <strong>Salon</strong> esi- <strong>ja</strong>perusopetuksessa. Lisätieto<strong>ja</strong> asiasta saa tutustumalla eri toimintayksiköiden(päiväkodit <strong>ja</strong> koulut) kotisivuihin osoitteissa:www.salo.fi/varhaiskasvatus <strong>ja</strong> www.salo.fi/perusopetusOppilashuoltoon liittyvistä asioista saa lisätietoa perehtymälläesi- <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> oppilashuoltosuunnitelmaan osoitteessa:www.salo.fi/oppilashuoltoTämä käsikir<strong>ja</strong> on laadittu osana <strong>Salon</strong> esi- <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong>Tehostetun <strong>ja</strong> erityisen tuen kehittäminen (Kelpo) -hanketta.
1 KOLMIPORTAINEN TUKIESIOPETUKSESSAKolmiportaisen tuen malli on käytössäesi- <strong>ja</strong> perusopetuksessa.1.1 Yleinen tukiYleistä tukea esiopetuksessa annetaankaikille lapsille. Yhdessä vanhempienkanssa laaditaan lapselle esiopetuksenoppimissuunnitelma. Yleisen tuen tukimuoto<strong>ja</strong><strong>ja</strong> -menetelmiä ovat <strong>Salon</strong>esiopetuksessa mm. toimintaa oh<strong>ja</strong>avatkuvat, apuvälineet, eriyttäminen,tukiviittomat, strukturoitu päiväjärjestys,ryhmäavusta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> erityislastentarhanopetta<strong>ja</strong>npalvelut.1.2 Tehostettu tukiTehostettua tukea lapsi tarvitsee silloin,kun yleinen tuki ei riitä. Lapsen tuentarvetta <strong>ja</strong> tukitoimia arvioidaan yhdessävanhempien kanssa kasvatuskumppaneina.Tehostettua tukea järjestetäänlapselle osana hänen tavallistaarkeaan päivähoidossa. Ennen tehostettuuntukeen siirtymistä lapselle laaditaanpedagoginen arvio. Pedagoginenarvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä<strong>ja</strong> lapselle laaditaan yhteistyössähuolta<strong>ja</strong>n kanssa oppimissuunnitelma.Osa tehostetusta tuesta muodostuukonsultoivan erityislastentarhanopetta<strong>ja</strong>n(kelto) <strong>ja</strong> muiden yhteistyötahojenkanssa tehtävästä yhteistyöstä. Lapsen<strong>ja</strong> perheen kanssa yhteistyötä tekevättahot (esim. terveydenhoita<strong>ja</strong>t, kuntoutuksentoteutta<strong>ja</strong>t) voivat osallistualapsen esiopetuksen työkäytäntöjenarviointiin, lapsen yksilölliseen havainnointiin<strong>ja</strong> suunnitelmalliseen oh<strong>ja</strong>ukseensekä uusien työmenetelmien(esimerkiksi toiminnan strukturointi,kuvat, viittomat, pienryhmätoiminta)käyttöönottoon.1.3 Erityinen tukiErityistä tukea järjestetään lapselle,jolle tehostettu tuki ei riitä. Ennenerityiseen tukeen siirtymistä lapsellelaaditaan pedagoginen selvitys. Erityisestätuesta tehdään hallintopäätös,päätös on määräaikainen. Erityisentuen oppilaalle tehdään HOJKS.Yksilöllisemmän kuntoutuksen tarpeessaolevia lapsia varten on Salossa viisiintegroitua erityisryhmää, joihin lapsetvalitaan asiantunti<strong>ja</strong>lausuntojen perusteella.Nämä ryhmät ovat Palometsän,Ollikkalan, Anisten, Metsärinteen<strong>ja</strong> Aseman päiväkodeissa. Integroituerityisryhmä on 12 lapsen pienryhmä.Ryhmässä on 3–6-vuotiaita lapsia, joistaviisi tarvitsee erityistä tukea <strong>ja</strong> seitsemänon nk. vertaislapsia. Ryhmäntoiminnasta vastaavat erityislastentarhanopetta<strong>ja</strong><strong>ja</strong> lastentarhanopetta<strong>ja</strong>yhteistyössä hoita<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> ryhmäavusta<strong>ja</strong>nkanssa.1
2.2 Koululykkäys, starttiluokkaMikäli oppivelvollisuusikäinen oppilastarvitsee lykkäystä oppivelvollisuutensaaloittamiseen, tulee huoltajien anoasitä kir<strong>ja</strong>llisesti opetustoimenjohta<strong>ja</strong>lta.Koululykkäys voidaan Salossa toteuttaastarttiluokalla tai käymällä esiopetustatoinen vuosi. Koululykkäys onyksi tehostetun tuen muoto.Starttiluokka on tarkoitettu oppivelvollisuusikäisillelapsille, jotka eivätvielä jostain syystä ole valmiita aloittamaankoulunkäyntiä. Starttiluokallaopetellaan kouluvalmiuksia leikin, liikunnan<strong>ja</strong> erilaisten elämysten avulla.Starttiluokan toiminnan painopisteenäovat tieto- <strong>ja</strong> taitovalmiudet, positiivisetoppimiskokemukset, koulumaistentyöskentelymuotojen omaksuminen<strong>ja</strong> sosiaalisen kehityksen tukeminen.Opetus toteutetaan koulumaisessa luokassa,jossa kuitenkin on myös leikkitilaa.Äidinkielessä <strong>ja</strong> matematiikassakäytetään soveltuvia oppikirjo<strong>ja</strong>.Starttiluokalla on noin 10 oppilasta <strong>ja</strong>henkilökuntana toimii erityislastentarhanopetta<strong>ja</strong><strong>ja</strong> erityisavusta<strong>ja</strong>. Jokaisellelapselle laaditaan oma oppimissuunnitelma.Starttiluokan jälkeenoppilaat sijoittuvat pääsääntöisestioman lähikoulunsa yleisopetuksen ryhmiin.2.3 Pidennetty oppivelvollisuusPidennetyn oppivelvollisuuden piirissäoleville oppilaille tehdään sekä erityisentuen että pidennetyn oppivelvollisuudenpäätökset. Erityisen tuen päätöstehdään heille perusopetuslain 17 §4 momentin mukaan.Erityisen tuen päätös voidaan tehdäennen esi- tai <strong>perusopetuksen</strong> alkamistataikka esi- tai <strong>perusopetuksen</strong> aikanailman sitä edeltävää pedagogistaselvitystä <strong>ja</strong> oppimisen tehostetun tuenantamista, jos psykologisen tai lääketieteellisenarvion perusteella ilmenee,että oppilaan opetusta ei vamman,sairauden, kehityksessä viivästymisentai tunne-elämän häiriön taikka muunvastaavan erityisen syyn vuoksi voidaantaa muuten.Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuudenpiiriin kuuluminen edellyttää seuraavanmääritelmän täyttymistä, mikämyös tulee ilmetä lausunnosta: Pidennetynoppivelvollisuuden piiriin kuuluvatvaikeasti vammaiset lapset. Heitäovat muun muassa näkö- <strong>ja</strong> kuulovammaisetsekä muutoin ruumiillisestitai henkisesti vaikeasti vammaiset taikehityksessään viivästyneet lapset.Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyynoppivelvollisuuteen. Normitedellyttävät, että psykologisessa tailääketieteellisessä lausunnossa otetaankantaa yllä mainittuun kahteen asiaan,koska lausunto on päätöksen perustelu.Mikäli huolta<strong>ja</strong>t päätyvät hakemaanlapselleen pidennettyä oppivelvollisuuttaniin erityisen tuen hakemus <strong>ja</strong>asiantunti<strong>ja</strong>lausunto toimitetaan opetuspäällikölle,joka tekee asiasta hallintopäätöksen.3
43 OPPIMISEN JA KOULUN-KÄYNNIN TUKI PERUSOPE-TUKSESSA3.1 Kolmiportainen tukiPerusopetuslaki korostaa esi- <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong>laatua, oppilaan oikeuttahyvään koulupäivään <strong>ja</strong> opetukseen.Erityisopetus ei ole enää erillinen toimintamuoto,vaan kyseessä on laadukasesi- <strong>ja</strong> perusopetus, jonka sisäänon rakennettu lasta/oppilasta tukevakolmiportainen tuki. Oppilaalla on oikeussaada yleistä, tehostettua tai erityistätukea tarpeidensa mukaisesti oppimisen<strong>ja</strong> koulunkäyntinsä tueksi.<strong>Esi</strong>- <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> oppilaille annettavatuki <strong>ja</strong>etaan kolmeen osa-alueeseen:yleinen, tehostettu <strong>ja</strong> erityinentuki. Oppilaalla on perusopetuslain mukaanoikeus koko <strong>perusopetuksen</strong> a<strong>ja</strong>nsaada opetussuunnitelman mukaisenopetuksen ohella oppilaanoh<strong>ja</strong>ustasekä riittävää oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnintukea heti tuen tarpeen ilmetessä.Oppilas saattaa tarvita oppimisessaan<strong>ja</strong> koulunkäynnissään tukea tilapäisestitai pitempiaikaisesti. Tuen tarve voivaihdella vähäisestä vahvempaan taioppilas voi tarvita monenlaista tukeayhtä aikaa. Koulu auttaa oppilasta erilaisintukimuodoin, jotka riippuvat vaikeuksienlaadusta <strong>ja</strong> laajuudesta. Tukimuoto<strong>ja</strong>ovat esimerkiksi tukiopetus,osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollollinentuki, avusta<strong>ja</strong>palvelut jne.Monet oppimisvaikeuksia aiheuttavattekijät voidaan tunnistaa jo ennen koulunkäynninalkua päivähoidon tai esiopetuksenaikana. Oppimisen tai koulunkäynninvaikeuksia voi ilmetä myös<strong>perusopetuksen</strong> aikana. Mitä aikaisemminoppilas saa tukea, sitä paremminvältetään vaikeuksien lisääntyminen <strong>ja</strong>kasautuminen.Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksioppilaan tilannetta tulee seurata<strong>ja</strong> aloittaa tuen antaminen heti, kuntarve siihen ilmenee. Oppilaan saamantuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisestisuunniteltua <strong>ja</strong> tuen tarpeenmukaan muuttuvaa. Tukimuoto<strong>ja</strong> käytetäänsekä yksittäin että yhdessä toisiaantäydentävinä.3.2 Yleinen tukiYleistä tukea annetaan tarvittaessakaikille oppilaille. Tuen käytöstä sovitaanyhteistyössä opetta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> huoltajienkanssa. Yleisen tuen muoto<strong>ja</strong> mm.ovat: eriyttäminen, osa-aikainen erityisopetus<strong>ja</strong> tukiopetus. Oppimissuunnitelmaavoidaan käyttää myös yleisentuen aikana.3.2.1 EriyttäminenEriyttäminen on ensisi<strong>ja</strong>inen keino ottaahuomioon oppilaiden erilaisuus. Eriyttäessävoidaan muokata oppisisältöjä,oppimisodotuksia, opetusmenetelmiä,työtapo<strong>ja</strong>, opiskelumateriaale<strong>ja</strong>, aikaa,apuvälineitä, tukea <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usta, läksyjä,arviointia <strong>ja</strong> opettajien yhteistoimintaa.Käytännön ideoita eriyttämisen toteuttamiseenon luvussa 6.1.
3.2.6 Peruskoulusta toiselleasteelleOppilaiden <strong>ja</strong>tko-opiskeluun liittyviämahdollisuuksia <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tuksia ryhdytääntyöstämään yläkoulussa varhaisessa vaiheessa,mutta pääpaino <strong>ja</strong>tko-opiskeluvalintojentekemisessä on yhdeksännelläluokalla.3.2.7 Pedagoginen arvioPedagoginen arvio tulee laatia ainaennen kuin oppilas siirretään tehostetulletuelle. Pedagoginen arvio voidaanlaatia tarvittaessa myös muussa yhteydessä.Pedagogisessa arviossa kuvataan:Oppilaat käyvät tutustumassa ryhminäeri koulutusvaihtoehtoihin, koulussakäy vierailijoita eri opiskelupaikoista <strong>ja</strong>oppilaan on mahdollisuus päästä koulutuskokeiluunhäntä kiinnostavaan <strong>ja</strong>tkoopiskelupaikkaanmuutamaksi päiväksitai jopa viikoksi.Oppilaat keskustelevat aktiivisesti oppilaanoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>nkanssa sekä ryhmässä ettäyksin opiskeluvaihtoehdoista <strong>ja</strong> lisäksiheillä on mahdollisuus käyttää työvoimatoimistonammatinvalintapsykologinpalvelu<strong>ja</strong>. Jokaiselle oppilaalle pyritäänlöytämään mielekäs, realistinen <strong>ja</strong> omiavahvuuksia tukeva <strong>ja</strong>tko-opiskelupaikka.Erityistä tukea tarvitsevien oppilaidenkohdalla oppilaanoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>erityis(luokan)opetta<strong>ja</strong> tekevät tiivistäyhteistyötä <strong>ja</strong>tko-opiskelupaikkaa mietittäessä.Tarvittavat pedagogiset asiakir<strong>ja</strong>t(HOJKS) olisi hyvä päivittää niin,että myös oppilaanoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> osallistuisitähän päivitykseen <strong>ja</strong> huoltajien tapaamiseen9. luokalla. Keskustelut mahdollisestajoustavasta valinnasta on hyväaloittaa hyvissä ajoin.Mikäli oppilas jää yhteishaussa ilmanopiskelupaikkaa, huolehtivat oppilaanoh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t<strong>ja</strong>tko-oh<strong>ja</strong>uksesta yhdessä etsivännuorisotyön kanssa.• Oppilaan oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynninkokonaistilanne• Oppilaan oppimisvalmiudet <strong>ja</strong> erityistarpeet• Arvio <strong>ja</strong>tkotuen tarpeesta <strong>ja</strong> tukijärjestelyt• Oppilaan vahvuudet• Oppilaan työskentely- <strong>ja</strong> sosiaalisettaidotPedagogisen arvion laatimisen yhteydessäon hyvä kiinnittää huomiotaseuraaviin asioihin:• Työskentelytaidot (toiminnan aloittaminen,toiminnan ylläpitäminen,tarkkaavaisuus <strong>ja</strong> keskittyminen,motivaatio, tavaroista huolehtiminen)• Sosiaaliset taidot (käyttäytyminen,suhtautuminen aikuisiin <strong>ja</strong> kavereihin,kiusaaminen, väkivaltaisuus,kielenkäyttö)• Oppimisvaikeudet (osaaminen,läksyt)• Oppilaan poissaolotPedagoginen arvio laaditaan Wilmaanoppilaan tuki -välilehdelle.7
83.3 Tehostettu tukiPedagogisen arvion moniammatillisessakäsittelyssä päätetään, siirretäänköoppilas tehostetulle tuelle. Tehostetuntuen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.Oppimissuunnitelman laatiioppilaan oma opetta<strong>ja</strong> yhteistyössähuoltajien <strong>ja</strong> oppilaan kanssa.Tehostetussa tuessa käytetään samo<strong>ja</strong>tukimuoto<strong>ja</strong> kuin yleisessä tuessa.Niitä käytetään kuitenkin intensiivisemmin<strong>ja</strong> määrältään runsaammin.Tehostetun tuen oppilas voi opiskellatarvittaessa osan oppitunneista myöspienryhmässä. Oppilas voi opiskellatehostetulla tuella tarvittaessa vaikkakoko <strong>perusopetuksen</strong> a<strong>ja</strong>n.Tehostetun tuen riittävyyttä arvioidaansäännöllisesti <strong>ja</strong> samalla oppimissuunnitelmapäivitetään. Seurannassa onhyvä asettaa realistiset aika- <strong>ja</strong> oppimistavoitteet.Tehostettu tuki poikkeaayleisestä tuesta mm. tukitoimien määrän<strong>ja</strong> keston suhteen. Jos tehostettutuki ei riitä, oppilas voi saada erityistätukea. Tätä varten tehdään pedagoginenselvitys, johon kootaan oppilaanaikaisemmin saama oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnintuki.3.3.1 Pedagoginen selvitysPedagogista selvitystä tarvitaan erityisentuen päätöstä varten tai erityisentuen päätöksen purkamiseksi.Pedagoginen selvitys laaditaan myössilloin, kun erityisen tuen päätökseentehdään muutoksia, esimerkiksi yksilöllistetäänoppimääriä tai puretaanyksilöllistämisiä. Pedagoginen selvitysvoidaan tarvittaessa tehdä myös kuntarvitaan selvitystä oppilaan oppimisenesteistä. Pedagoginen selvitys laaditaanmoniammatillisesti. Moniammatillisuudenvaatimus täyttyy kun paikalla onopettajien, kouluterveydenhuollon,koulupsykologin <strong>ja</strong> koulukuraattorinedusta<strong>ja</strong>. Huoltajien on hyvä olla myösmukana pedagogisen selvityksen laadinnassa,huoltajia on vähintään kuultavaasiassa.Kir<strong>ja</strong>llisessa pedagogisessa selvityksessäkuvataan:• Oppilaan oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnintilanne kokonaisuutena• Oppilaan saama tehostettu tuki <strong>ja</strong>arvio sen vaikutuksista• Oppilaan oppimisvalmiudet sekäoppimiseen <strong>ja</strong> koulunkäyntiin liittyväterityistarpeet• Arvio siitä, millaisilla pedagogisilla,oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisillatai muilla tukijärjestelyilläoppilasta tulisi tukea• Perusteltu arvio siitä, tarvitseekooppilas yhdessä tai useammassaoppiaineessa yksilöllistetyn oppimääränPedagogisen selvityksen laatimisessahyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittuapedagogista arviota <strong>ja</strong> oppilaanoppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaallaon kuntoutussuunnitelma, myös sitävoidaan hyödyntää huolta<strong>ja</strong>n luvalla.Pedagoginen selvitys laaditaan Wilmaanoppilaan tuki -välilehdelle.
3.4 Erityinen tukiErityistä tukea annetaan oppilaalle,jonka kasvun, kehityksen tai oppimisentavoitteiden saavuttaminen ei toteuduriittävästi muilla tukitoimilla. Erityisentuen tavoitteena on tukea oppilasta kokonaisvaltaisesti<strong>ja</strong> suunnitelmallisestiniin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensasekä saa poh<strong>ja</strong>n peruskoulunjälkeisille opinnoille.Erityiseen tukeen siirrytään kun tehostettutuki ei oppilaalle riitä. Ennen siirtymistäon laadittava pedagoginen selvitys,jossa eritellään oppilaan saamattehostetun tuen tukitoimet. Huolta<strong>ja</strong>ttekevät hakemuksen erityisen tuen päätöstävarten. Tukihakemukseen liitetäänoppilashuoltoryhmässä käsitelty pedagoginenselvitys <strong>ja</strong> tarvittaessa asiantunti<strong>ja</strong>lausuntotai sosiaalinen selvitys.loppuun mennessä <strong>ja</strong> 6.-luokkalaistenerityisen tuen tarkistukset maaliskuunalkuun mennessä. Mikäli tuen tarpeentodetaan <strong>ja</strong>tkuvan (pedagoginen selvitys),tehdään erityisen tuen <strong>ja</strong>tkamisestapäätös. Mikäli erityisen tuentarpeen todetaan päättyneen, oppilaanerityisen tuen lopettamisesta tehdäänpäätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaantehostettua tukea.Erityisen tuen päätökseen kir<strong>ja</strong>taanoppilaan pääsääntöinen opetusryhmä,mahdolliset tulkitsemis- <strong>ja</strong> avusta<strong>ja</strong>palvelutsekä muut tarvittavat palvelutsekä tarvittaessa oppilaan opetuksenpoikkeava järjestäminen.Erityisen tuen päätös voidaan tehdäennen esi- tai <strong>perusopetuksen</strong> alkuatai esi- <strong>ja</strong> <strong>perusopetuksen</strong> aikana ilmanedeltävää tehostetun tuen <strong>ja</strong>ksoa <strong>ja</strong>pedagogista selvitystä, jos psykologisentai lääketieteellisen arvion perusteellailmenee, että oppilaan opetustaei vamman, sairauden, kehityksessäviivästymisen tai tunne-elämän häiriöntai vastaavan muun syyn vuoksi voidaantaa muuten.Erityisen tuen päätös on opetuspäälliköntekemä hallinnollinen päätös, jostaon valitusoikeus. Päätös on aina määräaikainen,jota tarkistetaan ainakintoisen vuosiluokan jälkeen sekä ennenseitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä.Salossa 2.-luokkalaisten erityisentuen tarkistukset tehdään huhtikuun9
123.4.2 Oppiaineen yksilöllistäminenOppilaan oppimäärä voidaan tarvittaessayksilöllistää. Huomattavaa on,että yhdenkin oppiaineen yksilöllistäminenvaatii erityisen tuen päätöksen.<strong>Esi</strong>merkiksi eriyttämisen avulla oppilaanopiskelua voidaan tukea keskittymälläoppiaineen ydinsisältöihin(opiskelun erityiset painoalueet). Mikäliedes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteidensaavuttaminen hyväksytysti(vähintään arvosana 5) ei tuesta huolimattaole oppilaalle mahdollista, yhdentai useamman oppiaineen oppimäärävoidaan yksilöllistää. Jokaisen oppiaineenkohdalla yksilöllistämistarve arvioidaanerikseen. Jos yksilöllistettävienoppiaineiden määrää on tarpeen myöhemminlisätä tai vähentää, tehdäänuusi pedagoginen selvitys <strong>ja</strong> sen poh<strong>ja</strong>ltauusi erityisen tuen päätös.Kieli- <strong>ja</strong> kulttuuritausta, poissaolot, motivaationpuute tai esimerkiksi puutteellinenopiskelutekniikka eivät sellaisenaanvoi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen,vaan oppilasta tulee tukea näissäasioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle<strong>ja</strong> huolta<strong>ja</strong>lle tulee selvittää yksilöllistettyjenoppimäärien mahdollisetvaikutukset <strong>ja</strong>tko-opintoihin.Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminenmerkitsee oppilaan oppimiselleasetettavan tavoitetason määrittelemistähänen omien edellytystensä mukaiseksi.Tavoitteiden tulee kuitenkinolla oppilaalle riittävän haasteellisia.Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjenoppimäärien mukaan, merkitään kyseinenoppiaine todistuksessa *-merkillä.Todistuksen lisätieto<strong>ja</strong> -kohtaan tuleemaininta siitä, että oppilas on opiskelluttähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetynoppimäärän mukaisesti.Niiden oppiaineiden, joissa oppilaanoppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet,keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisenseuranta <strong>ja</strong> arviointi kuvataan oppilaanHOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksestavastaavat opetta<strong>ja</strong>t laativat yhdessäedellä mainitut HOJKSin sisällöt.Oppilaan opiskelua tuetaan lisäksi sopivillaopiskelumateriaaleilla, -välineillä<strong>ja</strong> -menetelmillä sekä pedagogisillajärjestelyillä.Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisi<strong>ja</strong>inenvaihtoehto ennen oppilaanmvapauttamista oppimäärän suorittamisesta.Vapauttamiseen oppimääränopiskelusta tulee olla erityisen painavat8syyt. Vapauttamisesta tehdään hallintopäätös(rehtori).ä tOppilaalle, joka onmuutoin kuin tilapäisesti vapautettujonkin aineen opiskelusta, tulee järjestäävastaavasti muuta opetusta tai oh<strong>ja</strong>ttuatoimintaa.h3.4.3 Toiminta-alueittainopiskelu7Oppilaan vaikean vamman tai vaikeansairauden vuoksi opetus5voidaan oppiaine<strong>ja</strong>onsi<strong>ja</strong>sta järjestää toiminta-alueittain.Opetussuunnitelmaan kuuluvattoiminta-alueet ovat motoriset taidot,kieli <strong>ja</strong> kommunikaatio, sosiaaliset taidot,päivittäisten toimintojen d taidot <strong>ja</strong>kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee<strong>ja</strong>kaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi.k 4Vj
Toiminta-alueittain opiskelua voidaantoteuttaa missä tahansa erityisluokassa,myös yleisopetuksen koulunerityisopetuksen ryhmässä. SalossaHakastaron <strong>ja</strong> Marian koulussa on erityisosaamistatoiminta-alueittain opiskelevienoppilaiden oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnintukemiseen.Cyf Öeå iWUA L PNSgB4 TUKEA TARVITSEVANOPPILAAN ARVIOINTI4.1 Arvioinnin perusteetArvioinnin kohteena on opetussuunnitelman(2004) mukaan on oppilaan oppiminen<strong>ja</strong> sen edistyminen sekä työskentely.Myös oppilaan käyttäytymistätulee arvioida. Käyttäytymisen arviointiei kuitenkaan ole osa oppiaineen arviointia,joten käyttäytyminen ei vaikutaoppiaineesta saatuun arvosanaan. Arvioinnintarkoitus on auttaa oppilastasuuntaamaan opiskeluaan oikein <strong>ja</strong> kehittämäänopiskelutaito<strong>ja</strong>an.Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioonoppilaan arvioinnissa. Tämä koskeemyös niitä oppilaita, joille ei oletehty erityisen tuen päätöstä. Arvioinnissatulee käyttää menetelmiä, joidenavulla oppilas kykenee mahdollisimmanhyvin osoittamaan osaamisensa (tarvittaessaesimerkiksi suulliset kokeet,lisäaika kokeissa, yksilölliset oppimis<strong>ja</strong>koetehtävät, opiskeltavan alueen <strong>ja</strong>kaminenpienempiin kokonaisuuksiin).Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tarvittaessakäyttää teknisiä apuvälineitä,avusta<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> tulkkia.Tuetusti tehty koe on samanarvoinenkuin ”perinteisesti” suoritettu koe.Opetussuunnitelman perusteissa määrätään,että arvioitaessa tulee käyttäämenetelmiä, joiden avulla oppilaskykenee mahdollisimman hyvin osoittamaanosaamisensa. Tuen käyttöqesimerkiksi koetilanteessa ei siis saaalentaa oppilaan arvosanaa.13
4.2 Tehostetun tuen oppilaanarviointiJos oppilaalle ei ole määritelty opiskelunerityisiä painoalueita, opetta<strong>ja</strong> käyttääarvioinnissa monipuolisia menetelmiä,joilla oppilas voi osoittaa osaamisensamahdollisimman hyvin <strong>ja</strong> voi tarvittaessamerkitä kir<strong>ja</strong>lliseen kokeeseen keskeistenydinasioiden tehtävät, joidentekemiseen oppilasta oh<strong>ja</strong>taan keskittymään.Mikäli oppilaalle tehostetun (tai erityisen)tuen aikana käytetään tukimuotonaopiskelun suuntaamista erityistenpainoalueiden opiskeluun, voi oppilasantaa erilaisia näyttöjä osaamisestaan<strong>ja</strong> hänellä voi olla kokeita, jotka keskittyvätnäihin painoalueisiin. Nämä erityisetpainoalueet määritellään oppilaan oppimissuunnitelmassa(erityisen tuen aikanaHOJKSissa). Tavoitteena on auttaaoppilasta ottamaan haltuun opinnoissaetenemisen kannalta välttämättömätsisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaallejää enemmän voimavaro<strong>ja</strong> vahvistaaoppimaan oppimisen taito<strong>ja</strong>an. Opiskelunerityisiin painoalueisiin keskittynytopetus on useimmiten luonteeltaan väliaikainenratkaisu <strong>ja</strong> opetuksen sisältöjälisätään oppilaan edistymisen mukaan.4.3 Yksilöllistettyjen oppimäärienarviointiJos erityisen tuen päätöksessä päätetään,että oppilas opiskelee yksilöllistetynoppimäärän mukaan yhdessä taiuseammassa oppiaineessa, arvioidaanoppilaan suorituksia HOJKSissa määriteltyihinoppilaalle yksilöllisesti asetettuihintavoitteisiin perustuen.Oppilaan osaamista ei arvioida suhteessaopetussuunnitelman perusteisiinyksilöllistetyissä oppimäärissä. Oppilaansuorituksia ei myöskään verratamuiden oppilaiden suorituksiin.Yksilöllistetyt oppiaineet merkitäänoppilaan todistuksessa *-merkillä. Yksilöllistettyjenoppimäärien mukaisestiopiskelluissa oppiaineissa voidaankäyttää sanallista arviointia kaikillavuosiluokilla.14Opiskelun erityiset painoalueet muodostetaanopetussuunnitelmassa määritellyistä,oman vuosiluokan kaikkeinkeskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä.Oppilas pyrkii oman vuosiluokkansatavoitteisiin eli tavoitteet eivät voiolla esimerkiksi alempien vuosiluokkientavoitteita. Painoalueittain tapahtuva opiskeluon eri asia kuin yksilöllistäminen, jokavoidaan tehdä vain erityisen tuen aikana.
5 OPPIMISESSA JA KOULU-KÄYNNISSÄ TUKENA5.1 ApuvälineetPerusopetuslain § 31 mukaan vammaisellatai muulla erityistä tukea tarvitsevallaoppilaalla on oikeus saada maksuttaopetukseen osallistumisen edellyttämäterityiset apuvälineet.Opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämäänkoulussa käytettävät koulu-<strong>ja</strong> luokkakohtaiset erityiset apuvälineet.Tällaisia voivat olla esimerkiksiopetusvälineisiin <strong>ja</strong> oppimateriaaleihinkuuluvat kommunikointia tukevat materiaalit<strong>ja</strong> välineet <strong>ja</strong> koulussa liikkumistahelpottavat hissit, kaiteet, luiskatsekä erilaiset pulpetit <strong>ja</strong> tuolit.Apuvälineitä on olemassa hyvin monenlaisia,osa voi olla hyvinkin helpostihankittavissa <strong>ja</strong> hyöty oppilaalle voiolla merkittävä.Tietokoneella kirjoittaminen käsin kirjoittamisensi<strong>ja</strong>an voi auttaa, jos käden<strong>ja</strong> silmän yhteistyössä on ongelmia <strong>ja</strong>käsin kirjoittaminen on joistakin syystäoppilaalle työlästä. Tietokoneisiin onnykyisin tarjolla monenlaisia ohjelmia<strong>ja</strong> sovelluksia, joista voi olla tukea oppilaanoppimiseen <strong>ja</strong> koulunkäyntiin. Oikolukuohjelmanavulla kirjoittamisessasattuneet virheet on helppo löytää <strong>ja</strong>kor<strong>ja</strong>ta. Puhesynteesi voi vielä helpottaalisää oikeinkirjoitusta. Ennakoivatekstinsyöttö voi myös olla hyödyllinen.Lukemisen <strong>ja</strong> kirjoittamisen hitaudessavoi olla apua Audacity-ilmaisohjelmasta.Audacityllä voi esimerkiksi sanellaitselleen äänimuistiinpanot, jotka voisiirtää halutessaan mp3-soittimeen taikännykkään. Lukemisen apuvälineinävoidaan käyttää myös suurentavialukutelevisioita <strong>ja</strong> suurennuslase<strong>ja</strong>.Suurennetulla kir<strong>ja</strong>sinkoolla tai rivivälillä,lukuaukolla, lukutikulla tai tekstin<strong>ja</strong> taustan suurella kontrastierolla voidaanmyös helpottaa lukemista.Hidas kirjoitta<strong>ja</strong> voi tehdä myös kuvamuistiinpano<strong>ja</strong>esimerkiksi kameralla,videokameralla, kännykkäkamerallatai kannettavan tietokoneen webkameralla.Äänikirjoista voi olla apua lukihäiriössä,jos lukeminen kir<strong>ja</strong>sta onhidasta, työlästä tai virhealtista. Valtionerikoiskir<strong>ja</strong>sto Celia myy <strong>ja</strong> lainaakaikenlaista kir<strong>ja</strong>llisuutta äänikirjoinamm. oppikirjo<strong>ja</strong>.Osa oppilaista saattaa tarvita apuakarkea- <strong>ja</strong> hienomotorisissa taidoissa.Oikean kynäotteen oppimisessa <strong>ja</strong> ylläpitämisessäsaattavat auttaa erilaisetkynätuet. Erityissakset saattavat auttaasaksiotteessa <strong>ja</strong> saksilla leikkaamisessa.Motorisissa pulmissa oppilaanapuna voi olla myös erikoishiiri, suuretnäppäimet <strong>ja</strong> tarrakir<strong>ja</strong>imet.A<strong>ja</strong>nhallinnassa voidaan apuvälineinäkäyttää mm. kännyköiden <strong>ja</strong> kommunikaattorienkalenteritoiminto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> erilaisiamuistuttimia. Huonokuuloisen taikuulovammaisen lapsen apuvälineistäsaa lisätietoa lähteissä olevasta linkistä.Liitteessä 3 on lista apuvälineistä, joistasaattaa olla oppillaalle apua muunmuassa keskittymisessä.15
Lähteet <strong>ja</strong> lisätietoa:Riitta Hämäläinen, Pirjo-Liisa Kotiranta,Mar<strong>ja</strong>-Sisko Paloneva <strong>ja</strong> Airi Valkama:Apuvälineitä erilaisen oppi<strong>ja</strong>n arkeen —äänikir<strong>ja</strong>sta älykynään, läppäristä lankakerään,nauhurista navigaattoriin.Erilaisten oppijoiden liitto 2010.www.celia.fiwww.waasa.fi/pklt/liitteet/Kv-lapsi%20koulussa.pdfTekstin ulkoasuun liittyviä huomioitaviaasioita:• Leipätekstiin käytetään päätteellisiäfontte<strong>ja</strong> (esim. Garamond)• Kappaleiden väliin jätetään tyhjärivi• Teksti tasataan vasempaan reunaan,oikea reuna jätetään ”liehuksi”,tällöin tekstiä on helpompilukea <strong>ja</strong> seurata• Rivin pituus on 50-60 merkkiä165.1.2 SelkokieliLähteet <strong>ja</strong> lisätietoa:Selkokieli on suomen kielen muoto, www.papunet.net/selkokeskusCjoka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan<strong>ja</strong> rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi<strong>ja</strong> ymmärrettävämmäksi.Se on suunnattu ihmisille, joilla monvaikeuksia lukea <strong>ja</strong>/tai ymmärtää yleiskieltä.Selkokieli on tarkoitettu henkilöille,joiden on hankala lukea pitkiä <strong>ja</strong>vaikeita tekstejä. Selkokieli voi toimia8 yt f gapuvälineenä niille oppilaille, joille selkeäkinyleiskieliäÖion liian vaikeaa. Selkokielestävoivat hyötyä myös maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisetoppilaat.e Selkomateriaali on usein valmistettusuoraan tietylle kohderyhmälle, jolloin Whaiheissa <strong>ja</strong> sanastossa on huomioitukkohderyhmän osaaminen <strong>ja</strong> tarpeet.4 U å B7Selkotekstin laadinnassa on hyvä huomioidaseuraavat 5asiat:jA• Mitä haluat sanoa?LP• Kenelle kirjoitat?• Yksi tärkeä asia/lause• Tekstin loogisuus• Positiivinen kieli dV• Passiivin <strong>ja</strong> lauseenvastikkeenNS qkäytön välttäminen
5.2 Opintojen järjestäminen – erilaisia ongelmatilanteitaPerusopetuslain 18 § antaa mahdollisuuden järjestää oppilaan opiskelu toisin tietyissätilanteissa. Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä tehdään tapauskohtaisesti.Tarvittaessa oppilas voi edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaisesti(11 § 3 mom.) Nämä kaksi edellä mainittua lainkohtaa ovat usein keskeisiä, kunoppilaan opinto<strong>ja</strong> joudutaan järjestämään toisin tai tavanomaista joustavammin.Oppilaan opiskelu <strong>ja</strong> arviointi voidaan järjestää toisin kuin mitä laissa tai sen no<strong>ja</strong>llasäädetään <strong>ja</strong> määrätään (ops) seuraavissa tilanteissa:• Oppilaalla on joltain osin ennestään <strong>perusopetuksen</strong> oppimäärää vastaavattiedot <strong>ja</strong> taidot, oppilas hallitsee esimerkiksi vieraan kielen -> ko. oppitunnitvoidaan käyttää muun oppiaineen opetukseen• Oppimäärän suorittaminen on joltakin osin kohtuutonta ottaen huomioonaiemmat opinnot -> voidaan vapauttaa oppiaineen oppimäärän opiskelusta• Oppilaan sairaus edellyttää poikkeavia opetusjärjestelyitäErityisistä opetusjärjestelyistä tehdään hallintopäätös (opetuspäällikkö) <strong>ja</strong> huolta<strong>ja</strong>aon kuultava. Em. järjestelyä saatetaan tarvita esimerkiksi tilanteissa, joissaoppilas on muuttanut ulkomailta takaisin Suomeen, oppilas on erityislah<strong>ja</strong>kas, taioppilaan sairaudesta tai vammasta johtuen.Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan edellyttää seuraavaa:• Paikallisessa ops:ssa on päätetty, että opiskelu on mahdollista toteuttaamyös oman opinto-ohjelman mukaisesti. Mikäli tätä asiaa ei ole paikalliseenopetussuunnitelmaan kir<strong>ja</strong>ttu, niin päätös asiasta voidaan tehdä myös perusopetuslain18 §:n mukaisesti• Oman opinto-ohjelman mukaan etenemisestä tehdään hallintopäätös• Oppilaan opintokokonaisuudet muodostetaan oppiaineiden tai aineryhmienoppimääristä• Oppilas voi opiskella oman ryhmänsä mukana <strong>ja</strong> hän on tietyllä vuosiluokalla,mutta hänen etenemisensä ei ole sidottu ko. vuosiluokan tavoitteisiin• Opiskeluaikaa on mahdollista varioida• Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarvittavat asiat kir<strong>ja</strong>taanHOJKSiin• Oppilas saa lukuvuoden päätteeksi todistuksen hyväksytysti suorittamistaanopinnoista <strong>ja</strong> siirtyy seuraavalle luokalle. Seuraavana lukuvuonna opinnot<strong>ja</strong>tkuvat siitä, mihin ne ovat jääneet• Oppilasta ei jätetä luokalle17
5.2.1 Oppilaan poissaolojen vaikutus oppimiseen <strong>ja</strong>koulunkäyntiinEi ole olemassa tiettyä normia sille, että tietty määrä poissaolo<strong>ja</strong> johtaisi automaattisestiluokalle jäämiseen. Oppilas voidaan jättää luokalle (PoA 11 § 2 mom),jos vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on hylätty (arvosana 4), eikä hänerillisessä kokeessakaan osoita saavuttaneensa hyväksyttäviä tieto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> taito<strong>ja</strong>(ns. ehtolaiskoe). Oppilas voidaan myös jättää luokalle yleisen huonon koulumenestyksenvuoksi (PoA 11 § 2 mom), esimerkiksi jos oppilaalla on useissa oppiaineissatiedot <strong>ja</strong> taidot välttäviä (arvosana 5).Mitä tehdä, kun oppilaalla on paljon poissaolo<strong>ja</strong> sairauden vuoksi?• Sovitaan huolta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> oppilaan kanssa menettelyistä• Oppilas opiskelee kotona/sairaalakoulussa/omassa koulussaan vointinsamukaisesti• Oppilas saa omalta koulultaan opetusta, oh<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> oppimateriaalia kotiin• Oppilaan opintojen edistymistä seurataan <strong>ja</strong> oppilaalle sekä huolta<strong>ja</strong>lle annetaanpedagogista oh<strong>ja</strong>avaa palautetta oppimisen tueksi• Edistymistä arvioidaan oppilaan tilanteeseen sopivalla tavalla• Tarvittaessa välitodistus voidaan jättää antamatta• Tarvittaessa oppilas voi opiskella oman opinto-ohjelman mukaisestiMiten opiskelu järjestetään, kun oppilas muuttaa ulkomailta Suomeen?• Oppilas sijoitetaan yleensä ikäänsä vastaavalle luokalle• Selvitetään mitä oppilas on opiskellut <strong>ja</strong> mitä opinto<strong>ja</strong> häneltä puuttuu verrattunaSuomen opetussuunnitelmaan• Keskustellaan huolta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> oppilaan kanssa, tarvittaessa päätetään esimerkiksioman opinto-ohjelman mukaan etenemisestä• Tarvittaessa oppilas voidaan vapauttaa oppiaineesta, mikäli oppilas palaa/muuttaa Suomeen esim. <strong>perusopetuksen</strong> loppuvaiheessa eikä ehdi suorittamaanjonkin aineen oppimäärää• Ulkomaisia arvosano<strong>ja</strong> ei voi siirtää todistukseen• <strong>Salon</strong> perusopetukseen valmistavaa opetusta on mahdollista saada Keskustan<strong>ja</strong> Hermannin kouluissa18
5.3 Fyysinen oppimisympäristöHyvän oppimisympäristön tulisi toimiakaksisuuntaisesti. Oppilaan kokiessaympäristön mielekkääksi, hän myösvaikuttaa itse positiivisesti ympäristöönsä.Oppilaan oma toiminta kehittäämyös vastuuta yhteisestä ympäristöstä.Hyvä oppimisympäristö edistääviihtymistä <strong>ja</strong> turvallisuudentunnetta,luo oppilaalle oppimisedellytyksiä. Jokainenkoululainen tarvitsee koulussaviihtyäkseen oman paikan <strong>ja</strong> säilytystilaakoulutarvikkeilleen. Oppilaallesaattaa olla myös hyvin tärkeää, ettäoman esineen, esimerkiksi oman kuvan,avulla luodaan tietoisuutta siitä,että juuri minä olen täällä tärkeä oppilas.Oppilaiden kanssa voidaan valmistaapulpettiin myös oma maskotti(voimaeläin), josta oppilas saa energiaa<strong>ja</strong> voimaa opiskeluun. Tuttu maskottipulpetin päällä saattaa auttaa nuorimpiaoppilaita <strong>ja</strong>ksamaan tehtävienteossa silloin, kun oppilaan vireystilaon alhainen. Voimaeläin saattaa myösauttaa kuunteluun keskittymisessä, jossitä saa luvalla äänettömästi näprätäsamalla kun kuuntelee opetta<strong>ja</strong>n ohjeita.Osa oppilaista tarvitsee keskittymisensätueksi jotain tekemistä käsilleen.<strong>Esi</strong>merkiksi Asperger-lapset hyötyvätusein siitä, että luokan/koulun säännötovat oppilaan lähettyvillä, helpostisaatavilla <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvasti näkyvillä. Säännöton hyvä laatia oppilaan kanssa yhteistyössäniin, että oppilas itse tekeekir<strong>ja</strong>llisen tuotoksen. Oppilaan kanssavoidaan yhdessä miettiä, minkälainen”sääntötaulu” auttaa häntä parhaitensääntöjen muistamisessa.Voidaanko istumajärjestystä pohtiayhdessä oppilaiden kanssa? Saavatkooppilaat asetella kuvataidetyöt tai askartelutnäyttelyksi luokkaan? Voivatkooppilaat ideoida lisätehtävänurkkauksen,johon pääsee esim. tunnin lopussakun omat tehtävät ovat valmiina. Mitätehtäviä, oppimispelejä tai kirjo<strong>ja</strong> nurkassavoisi olla? Voisiko nurkassa ollamahdollisuus kuunnella kuulokkeillaäänikirjo<strong>ja</strong>?Seuraavassa on lueteltu ideoita oppilaan oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnin tukemiseenfyysisen oppimisympäristön avulla:Motorisesti levoton oppilas• Oppilaan syliin tai hartioille voidaan asettaa painava tyyny (esim. jyvä- taihiekkatäytteinen ”sylikäärme”), joka rauhoittaa oppilasta ylläpitämään hyväätyöskentelyasentoa• Oppilas voi käyttää tuolillaan ilmatyynyä, joka antaa mahdollisuuden liikkumiseentyöskentelyn aikana• Oppilaan pulpetin/työpöydän/tuolin <strong>ja</strong>lkoihin voidaan sitoa paksu kuminauha,jota potkimalla oppilas saa <strong>ja</strong>loilleen luvallista liikettä• Oppilaalle sovitaan luokkahuoneeseen/käytävälle reitti, jonka hän saa kulkeasovitusti tunnin aikana, reitti merkitään tarvittaessa esim. värillisellä teipillä19
• Oppilas saattaa hyötyä jumppapallon käyttämisestä tavallisen tuolin si<strong>ja</strong>an,näin oppilas saa luvallista liikettä työskentelynsä aikana• Erilaisten työskentelypaikkojen käyttö, paikkaa vaihdetaan esim. kaksi kertaaoppitunnin aikana (pulpettipaikka, lattiatyöskentely)Tarkkaavaisuuden <strong>ja</strong> keskittymisen ylläpito työskentelyn aikana• Oppilaan pulpetilla ei pidetä ylimääräisiä tavaroita• Oppilaan pulpetilla on vain yksi kynä <strong>ja</strong> pyyhekumi tai muut välttämättömätvälineet• Tarvittaessa oppilaan kynä <strong>ja</strong> pyyhekumi voidaan kiinnittää langalla pulpettiin,jotta niiden <strong>ja</strong>tkuva lattialle putoaminen ei keskeytä työskentelyä• Oppilaan tuntityöskentely voidaan visualisoida kuvakorteilla oppilaan pulpetilletai muuten oppilaan lähietäisyydelle• Oppilaalle merkitään selkeästi (esim. punaisella kynällä ympyröiden) tehtävät,jotka hänen tulee tehdä• Oppilaan istumapaikka luokassa kannattaa miettiä huolellisesti. Hyötyisiköoppilas ”omasta toimistosta” eli sermein erotetusta rauhallisesta työskentelytilasta?• Oppilaan huomion voi kiinnittää haluttuun asiaan myös valaistuksen avullaToiminnanoh<strong>ja</strong>uksen tukeminen• Oppilaan työpöydälle voidaan asettaa kuvakorteilla/sanallisilla ohjeilla ohjeettyöskentelyyn• Oppilaan pöydälle voidaan asettaa tehtävämäärää vastaava määrä numerokortte<strong>ja</strong>,oppilas kääntää aina tehtävän tehtyään yhden kortin. Näin oppilasnäkee itse työskentelynsä edistymisen• Työskentelyyn käytettävää aikaa voidaan visualisoida oppilaalle erilaistena<strong>ja</strong>nottovälineiden avulla• Käytetään erilaisia värikoode<strong>ja</strong> oppiaineissa <strong>ja</strong> tehtävissä• Tehtävälistojen käyttöStrukturointi• Päiväjärjestys, tunnin kulku yms. voidaan kuvata kuvakorteilla taululle tailuokan seinälle• Kuvakortein voidaan havainnollistaa esim. kuvataidetyön tarvikkeet• Luokan lattiassa voi olla väripallot kuvaamassa jonopaikko<strong>ja</strong>• Opetta<strong>ja</strong> asettaa taululla olevan ison repun kuvan päälle niiden kirjojen kuvat,joiden pitäisi olla läksykirjoina repussa20
• Vaatenaulakolla kuvallinen ohje siitä, miten vaatteet laitetaan naulakkoon• Pulpetissa poh<strong>ja</strong>paperi, johon piirretty tavaroiden ääriviivat oikeille paikoille,jotta järjestys pulpetissa säilyisiKäyttäytymisen kontrollointi• Opetta<strong>ja</strong>n pöydällä on kaksi läpinäkyvää purkkia, joista toinen on täynnämarmorikuulia, helmiä tms. ”Tavoitepurkki” on merkitty sopivalla tavalla,esim. hymynaamoin. Purkke<strong>ja</strong> voidaan käyttää haluttuun teemaan koko luokalla,esim. ystävälliseen käytökseen. Aina kun opetta<strong>ja</strong> havaitsee (tai kuuleemuilta aikuisilta) sovitun mukaista käytöstä, siirtää hän sovitun määrän kuuliapurkkiin. Oppilaat voivat <strong>ja</strong>tkuvasti seurata purkin täyttymistä <strong>ja</strong> tavoitella”palkintoa”, joka täyttymisestä ansaitaan (esim. leikkitunti).• Jokaisella oppilaalla on pulpetin sisäkannessa oma viikkotavoite, johon erityisestikeskittyä ko. viikolla. Tavoitelapun ympärille kerätään onnistuneistapäivistä tarro<strong>ja</strong>.• Erilaiset kuvataulut (opetta<strong>ja</strong>n laatimat tai oppilaiden kanssa tehdyt) luokanseinällä, joissa on ohjeita esimerkiksi välituntikäyttäytymistä varten• Oppilaan pulpetissa pidettävät tunnekortit, joista voi nostaa tarvittavan tunnekortinhalutessaan pulpetin päälle• Joskus voi olla tarpeen oppilaan päästää ylimääräisiä ”höyryjä pihalle”. Tätätarkoitus varten voi johonkin luokkaan tai muuhun tilaan asentaa nyrkkeilysäkin.• Jäävuori: Laminoidulle kartongille tehty piirretty jäävuori, jota käytetäänoppilaan aggression syiden selvittämiseen. Oppilas tai opetta<strong>ja</strong> kirjoittaakalvotussilla jäävuoren huipulle oppilaan kiukun aiheen. Yhdessä pyritäänlöytämään myös ne seikat, jotka si<strong>ja</strong>itsevat ”meren pinnan alapuolella” <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>taanmyös ne. Näihin kir<strong>ja</strong>ttuihin syihin pyritään löytämään ratkaisut. Kuntilanne on laantunut <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>antunut, jäävuori pyyhitään puhtaaksi.• Oppilaan sermiin tai pulpettiin kiinnitettävä kalenterilomake, johon merkitäänkoulupäivän sujuminen <strong>ja</strong> läksyt. Käyttäytymistä voidaan arvioida tunneittaintai koko päivän osalta.Lähteet <strong>ja</strong> lisätietoa:Fyysisen oppimisympäristön järjestäminen oppilaan oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnintukena. <strong>Salon</strong> tehostetun <strong>ja</strong> erityisen tuen kehittäminen – hanke.Kerola, K. (toim.) 2001. Struktuuria opetukseen. Selkeys <strong>ja</strong> rakenteet oppimisenedistäjinä. Opetus 2000. Porvoo: WS Bookwell Oy.www.nmi.fi/julkaisut/ilmaiset-materiaalit/tyorauha-kaikille-opas-oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>lle21
225.4 Ryhmämuotoisetinterventiot5.4.1 LuKi-taito<strong>ja</strong> ryhmässäMarian koulussa toteutettiin LuKi-taito<strong>ja</strong>tukeva interventio koulupsykologin<strong>ja</strong> laa<strong>ja</strong>-alaisen erityisopetta<strong>ja</strong>n yhteistyöprojektina.Ryhmän tavoitteenaoli tukea oppilaiden lukusujuvuuden,oikeinkirjoitustaidon <strong>ja</strong> myönteisen minäkuvankehitystä. Lukusujuvuuden <strong>ja</strong>oikeinkirjoitustaidon tukemiseen käytettiinNiilo Mäki Instituutin kehittämääAikamatkalla-materiaalia (sujuvan lukemisen<strong>ja</strong> kirjoittamisen harjoitusohjelma).Ryhmän valokuvaustehtävätolivat osa Voimauttavan valokuvauksenperusteet -kurssin oppimistehtävää.Ryhmä suunnattiin 3.-4. luokkien oppilaille.Ryhmäläiset valittiin yhteistyössäluokanopettajien kanssa. Huoltajille lähetettiinelokuun aikana tiedote, jossakysyttiin suostumusta lapsen osallistumiseen<strong>ja</strong> kuvien käyttöön projektinesittelyssä. Ryhmään osallistui kahdeksanoppilasta, neljä tyttöä <strong>ja</strong> neljäpoikaa. Tapaamiset toteutettiin koulupäivänaikana.Luku- <strong>ja</strong> kirjoitustaitoa tukevien tehtävienlisäksi tehtiin paljon myös oman mielipiteenilmaisua <strong>ja</strong> itsetuntoa harjoittaviatehtäviä. Lapsen mahdollisuutta tullakuulluksi <strong>ja</strong> nähdyksi ryhmän hyväksyttynäjäsenenä pidettiin tärkeänä osanaryhmän toimintaa. Aikamatkalla-materiaalinryhmässä tehtyjen luku- <strong>ja</strong> kirjoitusharjoitustenlisäksi tapaamiskerroilta tuliläksyjä, jotka merkittiin LuKi-passiin.Tavallisen tapaamiskerran runko koostuiseuraavista kohdista:• alkupiiri• läksyjen tarkistus• aikamatkalla luku- <strong>ja</strong> kirjoitustehtäviä• rentoutus• aikamatkalla luku- <strong>ja</strong> kirjoitustehtäviä• loppupiiri <strong>ja</strong> läksytValokuvaustehtävien aiheita olivat lapsuuskuva,lempiesine, oppimisen ilo<strong>ja</strong> oma fantasia/voimakuva. Valokuvatehtävätharjoittivat oppilaita myöskameran käyttöön. Ensimmäiset valokuvatehtävätolivat kotitehtäviä, jotka<strong>ja</strong>ettiin ryhmäläisille seuraavalla tapaamiskerralla.Omaa fantasia/voimakuvaakuvattaessa ryhmä <strong>ja</strong>ettiin kahteenosaan. Valokuvauskerta toteutettiinluontoretkenä Vesitorninmäelle, tytöt<strong>ja</strong> po<strong>ja</strong>t omana ryhmänään. Kuvaustoteutettiin parikuvauksena (oppilaatkuvasivat toisiaan). Parikuvauksen sivutuotteenadigikameroihin tallentuimyös hieno<strong>ja</strong> maisema- <strong>ja</strong> luontokuvia.Viimeisellä kerralla järjestettiin juhlat,joissa oppilaat saivat kotitehtävilläänkeräämillään pisteillä lunastaaherkku<strong>ja</strong>, <strong>ja</strong> kirjoittaa vahvuuskortte<strong>ja</strong>itselleen <strong>ja</strong> toisille. Vanhemmille, luokanopettajille<strong>ja</strong> oppilaille toimitettiinpalautekysely, jossa kysyttiin kokemuksiaprojektista. Lisäksi pidimmevanhemmille, oppilaille <strong>ja</strong> ryhmäänosallistuneiden oppilaiden opettajilleyhteisen vanhempainillan, jossa kokosimmeryhmän toimintaa <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>oimmekokemuksia ryhmästä. Oppilaille käyttöönjääviä ryhmässä opittu<strong>ja</strong> menetelmiälukusujuvuuden <strong>ja</strong> oikeinkirjoituk-
5.4.3 Koulun kerhotoimintaoppilaan tukena:Tuubi-kerhoHermannin koulun kuvataiteen opetta<strong>ja</strong>lleheräsi a<strong>ja</strong>tus erilaisesta kuvataidekerhosta.Hän oli oppitunneillaanhuomannut, että joidenkin oppilaidenoli erittäin vaikeaa saada oppituntienaikana mitään tehtyä <strong>ja</strong> kriittisyysomaa työskentelyä kohtaan oli näilläoppilailla hyvin korkea. Mikään ei tuntunutkelpaavan heille <strong>ja</strong> he saattoivattyöstää samaa työtä vaikka kuinka pitkään.Lisäksi opetta<strong>ja</strong> oli havainnut,että tietyt oppilaat jäävät aina yksinryhmätöitä tehdessä eivätkä he otakontaktia muihin oppilaisiin. Kuvataiteenopetta<strong>ja</strong>, erityisluokanopetta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>koulukuraattori ryhtyivät yhdessä pohtimaan,miten näitä kuoreensa vetäytyneitänuoria voitaisiin tukea <strong>ja</strong> auttaakuvataiteen keinoin. Näin syntyiTuubi-kerho, josta aloitettiin pilottihankekevätlukukaudella 2011 Hermanninkoulussa. Tavoitteena kerhossa oliharjoitella luovaa ilmaisua kuvataiteenkeinoin, vahvistaa nuoren itsetuntoa <strong>ja</strong>positiivista minäkuvaa sekä auttaa ryhmäytymäänmuiden kanssa.Kerhoa vetämään ryhtyivät kuvataiteenopetta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> erityisluokanopetta<strong>ja</strong>. Mahdollisuuksienmukaan kerhoon osallistuimyös koulukuraattori. Kerho päätettiintoteuttaa kutsukerhona 7.-8.-luokkalaisilleoppilaille. Luokanvalvojien sekäkoulukuraattorin kanssa pohdittiin, ketkäoppilaat voisivat hyötyä tämänkaltaisestakerhosta. Nopeasti listalle saatiinkymmenkunta nimeä.Nämä oppilaat oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>t tapasivat henkilökohtaisesti<strong>ja</strong> he kertoivat mahdollisuudestaosallistua kerhoon. Lisäksioppilaan mukaan annettiin kirje, jossapyydettiin vielä huolta<strong>ja</strong>lta suostumusosallistumiselle. Jotkut oppilaat tulivatkerhoon myös koulukuraattorin kautta.Kerhoon osallistui kahdeksan oppilasta.Kerho kokoontui keväällä neljä kertaa<strong>ja</strong> syksyllä kaksi. Lisäksi tämä <strong>ja</strong>tkoryhmäkokoontui vielä kevätlukukaudella2012 neljä kertaa. Yksi kerhokertakesti puolestatoista tunnista kahteentuntiin.Kerhon rakenne oli joka kerta samankaltainen:1. Oppilaille tarjottiin välipala.2. Väri–tunnetila -tehtävä3. Päivän työ4. Minä-kir<strong>ja</strong>n työstäminenVäri- tunnetila – tehtävässä oli tavoitteenamiettiä omia sen hetkisiä tuntemuksia<strong>ja</strong> kuvata ne eri värein <strong>ja</strong>muodoin paperille maalaamalla. Tunnetiloistaoli paljon erilaisia vaihtoehto<strong>ja</strong>lapuilla <strong>ja</strong> usein oppilaat valitsivatkinuseamman tunnetilan. Oppilaidentyöskennellessä musiikki soi taustalla.Oppilaat kuvasivat valmiit työt <strong>ja</strong> myöskeskustelimme yhdessä päivän tunnetiloista.Keskustelu oli vapaata. Oppilaanei tarvinnut halutessaan sanoa mitään,ei edes kertoa omaa tunnetilaansa. Olikuitenkin mielenkiintoista huomata,että kerhon edetessä oppilaat ryhtyivätavoimemmin kertomaan omista tunnetiloistaanmuille. Tämä tehtävä tehtiinsamanlaisena joka kerhokerta.24
t7Päivän työ vaihteli. Työskentelimme saven<strong>ja</strong> muovailuvahan kanssa, teimmekesäkollaasin sekä viimeisenä työnäoman naamarin. Kaikissa töissä tavoitteenaoli linkittäminen sen oppilaaseenomaan itseen <strong>ja</strong> hänen kokemusmaailmaansa.Yksi työ oli esim. ”Salaisuuspurkissa”: Oppilaat miettivät heille tärkeää<strong>ja</strong> merkittävää asiaa, joko positiivista,voimaannuttavaa tai negatiivista,jopa pelottavaa. Oppilas muovailimuovailuvahasta tämän salaisuutensapurkkiin <strong>ja</strong> pohdimme yhdessä, mikämerkitys purkissa olevalla sisällöllä oli,jos se oli positiivinen tai negatiivinenasia omassa elämässä. Keskustelu oppilaidenkanssa oli hedelmällistä. Kaikissatehtävissä suurimpana tavoitteenaoli itse prosessi <strong>ja</strong> työstäminen, einiinkään valmis tuotos.Cm8k 4jfyÖeå iWULKoko kerhon a<strong>ja</strong>n työstimme Minäkir<strong>ja</strong>a,jonne kirjoitettiin omia tuntemuksia,liimattiin tehtävistä otettu<strong>ja</strong>kuvia sekä tehtiin erillisiä kotitehtäviä.Oli jännittävää huomata, kuinka jotkutoppilaat olivat <strong>ja</strong>tkaneet Minä-kir<strong>ja</strong>ntyöstämistä, vaikka kerhosta oli olluttaukoa esimerkiksi kesän aikana. Myöskerhon vetäjät työstivät kerhon aikanaomaa Minä-kir<strong>ja</strong>ansa.Kerhon jälkeen oppilailta kerättiin palautettaWilman kautta <strong>ja</strong> lisäksi jokaisenkanssa käytiin henkilökohtainen palautekeskustelu.Palaute oli myönteistä <strong>ja</strong>useimmat oppilaat olivat kokeneet kerhontodella tärkeäksi. Niinpä kevätlukukaudella2012 aloitimme uuden Tuubi-ryhmän7.–8.-luokkalaisten oppilaiden kanssa. Tälleryhmälle sekä uudelle Tuubi-ryhmälleolemme hakeneet myös <strong>ja</strong>tkorahoitusta.PgB25
5.5 Kodin <strong>ja</strong> koulun yhteistyöVanhemmilla on ensisi<strong>ja</strong>inen vastuulapsen kasvatuksesta. Koulu vastaaoppilaan opetuksesta <strong>ja</strong> kasvatuksestakouluyhteisön jäsenenä. Koulun tehtäväon antaa huoltajille tietoa niin, ettähe voivat seurata <strong>ja</strong> edistää lapsensakoulunkäyntiä <strong>ja</strong> oppimista. Kodin <strong>ja</strong>koulun yhteistyö on välttämätöntä, jottakoulutyö onnistuu.Koulunkäynti on oppilaan omaa vastuullistatyötä ensimmäiseltä luokaltalähtien. Kodin tuki <strong>ja</strong> kiinnostus koulutyötäkohtaan ovat koululaiselle tärkeitä<strong>perusopetuksen</strong> loppuun asti.Vanhempien osuus on erityisen tärkeä,kun mietitään opiskelun tavoitteita <strong>ja</strong>arvioidaan oppilaan edistymistä. Kotienarjessa yhteistyötä tukee myös se,että vanhempi on kiinnostunut lapsensakouluasioista, arvostaa opetta<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong>kannustaa lasta oppimaan.Kun jokin asia koulutyössä mietityttää,on ensimmäiseksi aina hyvä ottaa yhteyslapsen omaan opetta<strong>ja</strong>an. Mikälioppilaalla on esimerkiksi vaikeuksiasuoriutua läksyistään, tulee huolta<strong>ja</strong>nolla yhteydessä opetta<strong>ja</strong>an.Koulut voivat itse suunnitella <strong>ja</strong> järjestääerilaisia tapo<strong>ja</strong> toteuttaa kodin <strong>ja</strong>koulun yhteistyötä. Vanhempainiltojenlisäksi voidaan mm. järjestää erilaisiateemailto<strong>ja</strong> oppimiseen <strong>ja</strong> koulunkäyntiinliittyen. Huoltajia voidaan myöskutsua koululle opiskelemaan koulupäiväna<strong>ja</strong>ksi oppilaan rooliin. Näin voidaanvahvistaa huolta<strong>ja</strong>n kokemustasiitä, minkälainen oppilaan koulupäiväon. Vanhemmat voivat myös omankiinnostuksensa mukaan olla mukanajärjestämässä esimerkiksi koulun retkiätai välituntiliikuntaa.Säännöllinen keskustelu koulun <strong>ja</strong> kodinvälillä helpottaa asioiden hoitamistaongelmatilanteissa. Yhteistyön merkityskorostuu erityisesti muutosvaiheissa,esimerkiksi kun opetta<strong>ja</strong> vaihtuu taioppilas siirtyy koulusta toiseen.26
6 HYVIÄ PEDAGOGISIA KÄYTÄNTÖJÄ6.1 Ideoita eriyttämiseenOpetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisi<strong>ja</strong>inen keino ottaahuomioon opetusryhmän tarpeet <strong>ja</strong> oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetääneri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin <strong>ja</strong> työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin<strong>ja</strong> kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon <strong>ja</strong> motivaatioon kytkeytyviinemotionaalisiin tarpeisiin.Tyttöjen <strong>ja</strong> poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot <strong>ja</strong> taustat otetaanhuomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon. Opetusta eriyttämälläoppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita <strong>ja</strong> onnistumisen kokemuksiasekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä <strong>ja</strong> oppia omien vahvuuksien mukaisesti.Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaistaosaamista <strong>ja</strong> harrastuneisuutta.Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden<strong>ja</strong> etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksensisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin <strong>ja</strong> -menetelmiin, työtapoihinsekä koulu- <strong>ja</strong> kotitehtävien määrään <strong>ja</strong> käytettävissä olevaan aikaan.Hyviä pedagogisia käytäntöjäOppiaineksen sisällöllinen eriyttäminen• painopiste oppimisen laatuun, ei määrään• voi keskittyä keskeisten ydinasioiden opettamiseen• opetetaan ops:n mukaan, ei oppikir<strong>ja</strong>a kannesta kanteen• tiedonhankintataitojen <strong>ja</strong> monipuolisten opiskelustrategioiden oppiminenedistää myös sisältöjen oppimistaOppimateriaalit• Yleisopetuksen ops:n mukaan etenevällä oppilaalla voi käyttää selkokielisiä <strong>ja</strong>eriyttäviä oppimateriaale<strong>ja</strong>• Monipuolinen oppimateriaali kaikille aisteille (kuvat, konkreettiset esineet, äänikir<strong>ja</strong>t,oppimispelit)• Materiaali voi olla itsessään eriyttävää eli oppilaat voivat tehdä samasta tehtävästälaajemman tai suppeamman tuotoksen taitotason/omien vahvuuksienmukaan• Samasta opiskeltavasta aineksesta erilaisia tehtäviä taitotason, oppimistyylintai kiinnostuksen mukaan (esim. kuvan piirtäminen, sar<strong>ja</strong>kuva, posteri, valokuvatms. kirjoittamisen si<strong>ja</strong>an)27
• Lah<strong>ja</strong>kkaille vaativampia <strong>ja</strong> laajempia/soveltavia tehtäviä (myös pareittain <strong>ja</strong>ryhmissä)• Apuvälineitä tarpeen mukaan kaikenikäisille oppilaille (laskin, satataulu, oppi<strong>ja</strong>sanakir<strong>ja</strong>t, valmiit muistiinpanot jne.)Toiminnallisia työtapo<strong>ja</strong>• Toiminnalliseen oppimiseen liittyy tekeminen, kokeminen, vuorovaikutus <strong>ja</strong>yhteistyö. Toiminnallisilla menetelmillä pyritään aktivoimaan yksilön <strong>ja</strong> ryhmäntoimintaa <strong>ja</strong> oppimista sekä a<strong>ja</strong>tuksellista toimintaa, jota tekeminentuottaa.Seuraavassa on lueteltu joitakin toiminnallisia opetusmenetelmiä.Seikkailu, seikkailukasvatus <strong>ja</strong> elämyspedagogiikka• haasteellista toimintaa erilaisissa ympäristöissä• asetettujen tavoitteiden saavuttamista seikkailullisin keinoin• tärkeintä on prosessi, ei tehtävästä suoriutuminen• tavoitteena on löytää uusia roole<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> toimintatapo<strong>ja</strong>Draama• roolileikeistä <strong>ja</strong> mielikuvaharjoituksista laajoihin ryhmäprosesseihin• voi <strong>ja</strong>kaa esim. oppilaille roolit yhteyttämiseen liittyvistä asioista <strong>ja</strong> ryhmätesittävät miten yhteyttäminen tapahtuu• roolileikit historiallisista tapahtumista• uskonnon kertomusten elävöittäminen• Draamaan perustuvat terveystiedon opetusmenetelmät• Tarinanetti: valmiit opetuskokonaisuudet harjoituksineen, tarinoiden purkuideat<strong>ja</strong> tulostettavat materiaalit oh<strong>ja</strong>ajille• Still-kuva (terveystieto, historia, maantieto…) Ryhmä muodostaa pysäytetyntilannekuvan, jota muut tarkastelevat <strong>ja</strong> tulkitsevat. Kuvana voi olla konkreettinenhetki tai abstrakti asiaNarratiivisuus• työskentely tarinoiden kautta, jolloin voidaan ymmärtää <strong>ja</strong> selittää mahdollisiaasioiden välisiä yhteyksiä• tarinalla voidaan viritellä uuteen aiheeseen tai auttaa asioiden muistamistaesim. kiinnittämällä opittavat asiat itse keksittyyn tarinaan• tarinatuntien käyttö (käsinuket) säännöllisesti oppilaiden ilmaisun <strong>ja</strong> luokkahengenvahvistamisen tukena28
Kuvataide• Pohjois-Amerikan pinnanmuotojen, jokien <strong>ja</strong> suurimpien <strong>kaupunki</strong>en muotoileminenmuovailuvahalla (7. lk)• Muovaile virtsatiet <strong>ja</strong> nimeä parillesi sen osat (9. lk) Oppilaat muovailevatmunuaiset, virtsanjohtimet jne.Lähteet <strong>ja</strong> lisätietoa:Ikonen,O.& Virtanen,P. (toim.) 2007. Erilainen oppi<strong>ja</strong>- yhteiseen kouluun. Juva:PS-kustannus. Opetus 2000.Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset <strong>ja</strong> täydennykset29.10.2010Vuorinen, I. 2001. Tuhat tapaa opettaa: Menetelmäopas opettajille, kouluttajille<strong>ja</strong> ryhmän oh<strong>ja</strong>ajille. Tampere: Resurssi.www.peda.net/vera<strong>ja</strong>/projekti/kelpokymppiwww.tarinanet.net6.2 Joustavat oppilasryhmittelytErilaisilla oppilasryhmittelyillä voidaan tukea oppilaan oppimista <strong>ja</strong> koulunkäyntiä.Ryhmittelyiden avulla voidaan esimerkiksi pyrkiä oppilasryhmän koon pienentämiseen(esim. <strong>ja</strong>etaan oppilasryhmä kahteen pienempään ryhmään luokanopetta<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong> erityisopetta<strong>ja</strong>n kanssa), oppilaiden sosiaalisten taitojen vahvistamiseen tai oppimistavoitteidensaavuttamiseen.Joustavissa oppilasryhmittelyissä <strong>ja</strong> inkluusion toteuttamisessa tulee ottaa huomioonse, että inklusiivisen koulun toiminta ei ole pelkästään sitä, että kaikkiaoppilaita opetetaan yhdessä. Erilaisten oppijoiden yhdessä opettaminen <strong>ja</strong> erilaisetryhmittelyt edellyttävät, että myös koulun opetusmenetelmiä <strong>ja</strong> -ympäristöämuokataan oppilaiden tarpeiden mukaiseksi.Erilaisia joustavia järjestelyjä käytetään siksi, että taidoiltaan, kyvyiltään <strong>ja</strong> oppimistyyleiltäänerilaiset oppilaat saisivat heille sopivaa opetusta <strong>ja</strong> harjoitusta.Joustavilla ryhmittelyillä voidaan lisätä tiimiopettajuutta <strong>ja</strong> huomioida paremminerilaiset oppilaat.29
Hyviä pedagogisia käytäntöjäKoko oppilasjoukon <strong>ja</strong>kaminen opettajien keskenAlkuopetuksen yleisopetuksen luokkien <strong>ja</strong> erityisopetuksen luokan oppilaat (1. lk,2. lk <strong>ja</strong> 1.-2. lk) on <strong>ja</strong>ettu kolmeen yhtä suureen ryhmään kolmella vuosiviikkotunnilla.Sama opetta<strong>ja</strong> pitää viikossa kolme samaa oppituntia (KU, LI tai KS),oppilaat ovat viikon aikana saman ”sekaryhmän” kanssa kolmella eri oppitunnilla.Oppilasryhmän <strong>ja</strong>kaminen oppilaiden tavoitteiden mukaisestiOppilaat voidaan <strong>ja</strong>kaa esimerkiksi aineenopetta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> erityisopetta<strong>ja</strong>n kesken englanninoppiaineessa. Jakoperusteena voi olla esim. oppilaiden rohkaiseminen suulliseen ilmaisuun.Aineenopetta<strong>ja</strong> ottaa omaan ryhmäänsä ne oppilaat, jotka esim. ujoutensa taiarkuutensa vuoksi ovat estyneitä ilmaisemaan itseään englannin kielellä.Oppilaiden <strong>ja</strong>kaminen ryhmiin taitotason mukaanEnsimmäisen <strong>ja</strong> toisen luokan oppilaat <strong>ja</strong>etaan äidinkielen tunnilla ryhmiin lukutaitonsamukaisesti. Tavutoukkien ryhmässä opetus on tavutasolla, sanatoukkiensanatasolla <strong>ja</strong> lukutoukkien lukeminen on sujuvaa. Oppilaat <strong>ja</strong>etaan osaamisenperusteella, jolloin opetusta on mahdollista eriyttää alas - <strong>ja</strong> ylöspäin. Oppilas voisiirtyä joustavasti ryhmästä toiseen tarvittaessa.Oppilaiden <strong>ja</strong>kaminen ryhmiin oppimistyylin perusteellaOppilaat <strong>ja</strong>etaan oppilasryhmän sisällä erillisiin pienryhmiin terveystiedon oppiaineessa.Oppilaat tekevät yksilöllisesti oman oppimistyyliarviointinsa <strong>ja</strong> pienryhmät<strong>ja</strong>etaan näiden arviointien perusteella. Oppilaat toteuttavat pienryhmässäoppiaineeseen liittyvän projektityön.Oppilaiden <strong>ja</strong>kaminen oppitunnin teeman mukaanOppilaat <strong>ja</strong>etaan kahteen ryhmään, joita opettavat luokanopetta<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> erityisopetta<strong>ja</strong>.Oppilaat <strong>ja</strong>etaan äidinkielen kirjoitustunnilla. Ryhmät kirjoittavat eri teemoistaesim. lemmikit <strong>ja</strong> avaruus. Ryhmät virittäytyvät teemaan draaman avulla.30Lähteet <strong>ja</strong> lisätietoa:Rimpiläinen, P. & Bruun, J. 2007. Värikkäät oppilaamme - inkluusio, tiimityö <strong>ja</strong>oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa. Edita Prima Oy. Helsinki.www.edu.lieto.fi/keskuskoulu/index.php?option=com_content&view=article&id=23&Itemid=30
6.3 Pedagoginen ennakointiPedagogisella ennakoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että pedagogisenosaamisen avulla pyritään laatimaan oppilaalle riittävä oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnintuki. Pedagogiseen ennakointiin osallistuvat myös aktiivisesti oppilas <strong>ja</strong> huolta<strong>ja</strong>t.Pedagogisella ennakoinnilla pyritään puuttumaan mahdollisiin ongelmiin riittävänvarhain. Oppilaan tuen tarvetta ennakoidessa on arvioitava aina sitä, kuinkapitkällä aikajänteellä ennakointia on hyvä tehdä. Koulunkäyntiin liittyvät muutoksetkuten alakoulusta yläkouluun siirtyminen on hyvä ennakoida riittävän ajoissa.Pedagogiseen ennakointiin <strong>ja</strong> oppilaan tuen suunnitteluun olisi hyvä liittää myös oppilaanomaa itsearviointia. Mikäli oppilaan taidot riittävät, oppilas voi pitää nk. pedagogistapäiväkir<strong>ja</strong>a. Päiväkir<strong>ja</strong> voi olla perinteinen tai verkkopoh<strong>ja</strong>inen sähköisestitäytettävä. Päiväkir<strong>ja</strong>n kirjoittaminen voi selkeyttää oppilaan a<strong>ja</strong>tuksia, uskomuksia<strong>ja</strong> käsityksiä kouluelämään liittyen. Päiväkir<strong>ja</strong>n kirjoittamisen tavoitteena voi olla esimerkiksioppilaasta itsestään lähtevä kehittyminen, joka voidaan mieltää tietoiseksi<strong>ja</strong> uudistavaksi oppimisprosessiksi. Muutoksen oppilaan toiminnassa voi aiheuttaa se,että oppilas itse tiedostaa oma tilansa <strong>ja</strong> mahdolliset ristiriitaisuudet omassa a<strong>ja</strong>ttelussaan<strong>ja</strong> toiminnassaan. Oppilaan tulisi päiväkir<strong>ja</strong>ssaan seurata tavoitteidensa toteutumista<strong>ja</strong> oppia pilkkomaan tavoitteet sopiviksi kokonaisuuksiksi.Hyviä pedagogisia käytäntöjä<strong>Esi</strong>merkki käytännön tason pedagogisesta ennakoinnista: Osa oppilaista hyötyy siitä,että voivat ennakoida oppitunnin kulun etukäteen. Varsinkin jos oppilas tarvitsee tehostettuatukea taito- <strong>ja</strong> taideaineissa tunne-elämän kehittymiseen liittyvien asioiden vuoksi.<strong>Esi</strong>merkkejä tunnin ennakoinnista:• Ennakointi <strong>ja</strong> toistuvuus auttavat oppilasta keskittymään, tämän vuoksi tunnintoistuva rakenne esim. musiikissa helpottaa usein oppilaan tunnilla olemista• Tunnin kulun voi kuvata taululle teksti- tai kuvakorteilla. Korteissa voi olla tunninkulku: esim. alkulaulu, uuden asian opettelu, harjoitus, yhteissoitto, loppulaulu.Tunnin aluksi opetta<strong>ja</strong> kertoo tunnin kulun korttien avulla <strong>ja</strong> kertoo mitä tällä ko.oppitunnilla tehdään. Tarvittaessa kuvia voi poistaa sitä mukaa kun tunti etenee.• Oppituntia jännittävä oppilas saattaa hyötyä myös esim. liikuntatunte<strong>ja</strong>varten tehdystä tarinasta. Tarina on oppilaan pulpetissa <strong>ja</strong> se luetaan ainaennen tarvittavaa oppituntia. Tarina saattaa sisältää tunnin kulun kuvauksen,käyttäytymisohjeita, rohkaisua tai muuta tarpeelliseksi katsottua ohjeistusta.Lähteet <strong>ja</strong> lisätietoa:Huhtanen, K. 2011. Tehostettu tuki perusopetuksessa. Työvälineeksi pedagoginenennakointi. PS-kustannus.31
326.4 Vaihtoehtoinen välituntiTavallinen välitunti ei sovi kaikille oppilaille.Osa oppilaista tarvitsee tukeasosiaalisissa taidoissa, osa kaipaa lepoa<strong>ja</strong> rentoutumista <strong>ja</strong> osa tarvitseemuuten erilaisen tavan virkistäytyä oppituntienvälissä. Vaihtoehtoinen välituntivoidaan räätälöidä oppilaan/oppilaidentarpeiden mukaan. Seuraavassayksi käytännön esimerkki:Mustamäen koulussa on yhtenä oppilaantuen muotona vaihtoehtoinen välitunti.Sen avulla tuetaan mm. niitäoppilaita, joille tavallinen välitunti onvauhdiltaan <strong>ja</strong> sosiaalisilta tilanteiltaanliian vaativa. Vaihtoehtoisia välitunte<strong>ja</strong>ovat toteuttamassa oppilaan luokanopetta<strong>ja</strong><strong>ja</strong> koulunkäyntiavusta<strong>ja</strong>. Oppilaallelaaditaan oma ohjelma välitunneiksi,esimerkkinä yhden koulupäivänvälitunnit:• Leikkivälitunti: Oh<strong>ja</strong>ttua leikkiä valitunluokkakaverin kanssa. Leikki valitaanvalmiista vaihtoehdoista, joitaon luokan takana olevissa laatikoissa(esim. rakenteluleikki palikoilla, autoleikki,eläinleikki, käsinukkeleikki).• Toimintavälitunti: Oppilas saa valitaeri vaihtoehdoista: mm. muovailu,piirtäminen, helmipujottelu, kir<strong>ja</strong>nlukeminen…)• Liikuntavälitunti: Oh<strong>ja</strong>ttua liikuntaasisällä/ulkona pienessä porukassa(esim. hyppynarulla hyppelyäyhdessä, sääntöleikin leikkimistäoh<strong>ja</strong>tusti, yhteisten majojen rakentamistajne.)• Rentoutumisvälitunti: Erillisessäkerhotilassa rentoutumista satua taimusiikkia kuunnellen, mahdollisuuslepoon, rauhaan <strong>ja</strong> yksinoloon.Vaihtoehtovälituntien tavoitteena onesimerkiksi ennalta ehkäistä oppilaana<strong>ja</strong>utumista hallitsemattomiin tilanteisiintavallisilla välitunneilla. Vaihtoehtoistenvälituntien avulla pyritääntukemaan oppilaan oppimista <strong>ja</strong> koulunkäyntiäniin, että mahdollisia ongelmiapyritään mahdollisimman paljonehkäisemään ennalta. Tavoitteet <strong>ja</strong>toteutustavat sovitaan yksilöllisesti oppilaantuen tarpeen mukaan.Lähteet <strong>ja</strong> lisätietoa:www.tampere.fi/material/attachments/n/62tMANuou/vaihtoehtovalitunti.pdf6.5 Sosiaalisten taitojenopettaminenSosiaalisia taito<strong>ja</strong> pidetään usein itsestäänselvyyksinä,eikä niihin kiinnitetähuomiota niin kauan, kun kaikki sujuuhyvin. Nyky-yhteiskunnassa sosiaalistentaitojen vaatimus on kasvanut <strong>ja</strong>niissä ilmenevät vaikeudet haittaavatihmisten elämää entistä enemmän. Sosiaalistentaitojen harjoittelu on suunniteltavajokaiselle tukea tarvitsevallelapselle yksilöllisesti. Tavoitteet <strong>ja</strong> keinoton hyvä kir<strong>ja</strong>ta oppilaan oppimissuunnitelmaantai HOJKSiin.Sosiaalisten taitojen harjoittelussa onhyvä muistaa eteneminen pienin askelin.Sosiaalisilta taidoiltaan heikolle oppilaalleei kannata suoraan ehdottaa,että mene harrastuksiin <strong>ja</strong> hanki ystäviä.Parempi tapa olisi miettiä, mikäolisi hänen tilanteeseensa sopiva pieniaskel, jossa hän voisi mahdollisesti tuettunaonnistua.
Pienten <strong>ja</strong> sosiaalisilta taidoiltaan heikkojenoppilaiden kanssa edetään pieninaskelin. Seuraavaa mallia voi hyödyntääesimerkiksi ekaluokkalaisen kanssa,joka ei vielä selviydy välitunnillaisossa lapsiporukassa. Oppilas voi ensinharjoitella sosiaalisia taito<strong>ja</strong> luokkatilassatai aikuisen oh<strong>ja</strong>uksessa pihalla.<strong>Esi</strong>merkkejä esim. esi- <strong>ja</strong> alkuopetuksensosiaalisten taitojen oppimisen oh<strong>ja</strong>amiseen:• Lapsi voi toimia aikuisen oh<strong>ja</strong>uksessatai leikkiä omaa leikkiään toisenrinnalla. Ennen yksilöoh<strong>ja</strong>usta tarvinnutlapsi tuodaan samaan tilaantoisten kanssa.• Lapsi toimii oh<strong>ja</strong>tusti yhden, sopivankaverin kanssa. Aikuinen oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> luo struktuuria leikkiin. Sopivakaveri voi myös luoda leikille juonta<strong>ja</strong> auttaa erityislasta suuntaamaantarkkaavaisuuttaan.• Kun harjoitellaan lapselle hankaliasosiaalisia taito<strong>ja</strong>, ei harjoitella samaanaikaan muita vaikeita asioita.Sen si<strong>ja</strong>an valitaan lapselle helppo<strong>ja</strong> mielekäs, alkuun hyvin jäsenneltytehtävä.• Aikuisen oh<strong>ja</strong>us on aluksi aktiivista.Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>n pitää kuitenkin seuratatilanteita tarkasti, <strong>ja</strong> väistyä vähitellentaka-alalle niissä asioissa, joissalapset alkavat pärjätä keskenään.Tavoitteena on luoda lapsille yhteinenoppimistilanne, jossa aikuinenon tukena vain tarvittaessa, mutta eitoimi esimerkiksi välittäjänä lastenvuorovaikutuksessa.• Draama, sadut <strong>ja</strong> tarinat ovat lapselleluontaisia tapo<strong>ja</strong> käydä sosiaalisiatilanteita läpi aikuisen kanssa.Monet oppilaat tarvitsevat sosiaalistentilanteiden <strong>ja</strong> sääntöjen hahmottamiseen<strong>ja</strong>tkuvaa tukea. Oppilaiden kanssaon hyvä järjestää keskustelu<strong>ja</strong> sopivan(oma opetta<strong>ja</strong>, avusta<strong>ja</strong>, erityisopetta<strong>ja</strong>,kuraattori) aikuisen kanssa. Keskusteluissavoidaan pohtia käyttäytymistä,ennakoida tulevia tilanteita sekäselvittää vaikeita <strong>ja</strong> epäselviä tilanteita.Keskusteluille on sovittava aika <strong>ja</strong>paikka, jotta ne toteutuvat säännöllisesti.Välitunnit tai koulusta lähtemisenaika ovat yleensä liian lyhyitä <strong>ja</strong> rauhatontaaikaa, joten tuokioihin olisi parastavarata aikaa joltakin oppitunnilta.Keskustelemisen lisäksi aikaa voidaankäyttää muun muassa stressin lievitykseen<strong>ja</strong> rentoutumiseen.Erilaisten sosiaalisten sääntöjen opetteluauttaa usein oppilaita toimimaanasiallisemmin. <strong>Esi</strong>merkiksi lapsella,joka nipistelee toisia oppilaita, on tärkeävahvistaa sääntöä ”toisia ei saa nipistää”.Kun ongelmallinen tilanne taastulee, on hyvä muistuttaa eli antaamerkki, ettei saa nipistää. <strong>Esi</strong>merkiksiaikuinen voi antaa sopivan merkin.Kannattaa myös muistuttaa tilanteesta,josta oppilas selvisi positiivisella tavalla.Monet lapset muistavat säännönparemmin, kun sen noudattamisestatehdään kir<strong>ja</strong>llinen sopimus. Sosiaalistentilanteiden selvittelyssä apuna voidaankäyttää pikapiirtämistä tai kuviapuheen/keskustelun tukena.33
346.5.1 Sosiaaliset tarinat <strong>ja</strong>sar<strong>ja</strong>kuvitettu keskusteluSosiaaliset tarinat <strong>ja</strong> sar<strong>ja</strong>kuvitettu keskusteluovat pedagogisia menetelmiä.Ne ovat oppimisen apuväline niille oppilaille,joilla on vaikeuksia ymmärtääpelkästään puhuttua kommunikointia,jotka tarvitsevat useampaa aistikanavaaymmärtääkseen tai jotka tarvitsevat kirjoitettu<strong>ja</strong>ohjeita muistaakseen.Yleensä vanhemmat <strong>ja</strong> opetta<strong>ja</strong>t tunnistavathelposti tilanteita, joissa sosiaalinentarina saattaisi olla oppilaanavuksi. Oppilaalla saattaa olla vaikeuksiatoimia liikuntatunnin aluksi pukuhuoneessa,välitunnilla tai osoittaatunteita. Sosiaalinen tarina on lyhyt,yksilölliseen tarpeeseen kirjoitettu kertomus,joka auttaa ymmärtämään sosiaalistatilannetta, käsitettä tai taitoa.Sosiaalisen tarinan voi kirjoittaa vanhempi,opetta<strong>ja</strong>, ystävä tai muu läheinenihminen tai ammattihenkilö. Useintarina kirjoitetaan käytettäväksi apunavaikeassa tilanteessa <strong>ja</strong> tarkoituksenaon antaa oppilaalle häneltä puuttuvaatietoa. Tavoitteena on, että tarina vähitellenkehittyy oppilaan omaksi a<strong>ja</strong>tteluksi,<strong>ja</strong> hän omaksuu siinä esitetynmyönteisen toimintamallin.Sosiaalisella tarinalla on johdanto, sisältö<strong>ja</strong> lopetus. Sosiaalinen tarina vastaakysymyksiin:• Keitä on mukana?• Missä <strong>ja</strong> milloin tilanne tulee vastaan?• Mitä tapahtuu?• Kuinka se tapahtuu?• Miksi näin tapahtuu?Sosiaalinen tarina kirjoitetaan minä-muodossa (miten oppilas kuvaa tilannetta,tapahtumaa tai käsitettä) tai toisinaankolmannessa persoonassa. Ontärkeää käyttää positiivista kieltä, myönteisestimuotoiltu<strong>ja</strong> kuvauksia käyttäytymisestä<strong>ja</strong> sen herättämistä reaktioista.Jos viitataan negatiiviseen käytökseen,täytyy olla hyvin hienotuntoinen <strong>ja</strong> kirjoittaaasia kolmannessa persoonassa:”Joskus ihmiset sanovat tahtomattaanasioita, jotka loukkaavat toisten ihmistentunteita. Tämä on väärin.”Sosiaalinen tarina luetaan oppilaan ollessarauhallinen, ei kiihtyneessä mielentilassatai silloin kun hämmentävätilanne on vielä menossa. Tarinan läpikäyminen yhä uudelleen esim. tiettynäaikana päivästä tai viikosta on tärkeääsen sisäistymisen kannalta. Joskustarinaa käydään läpi vain ennen senkuvaamaa tilannetta esimerkiksi ennenliikuntatunnin alkua. Kun oppilas osaauuden taidon tai käsitteen, tarinankäyttöä voidaan vähitellen häivyttääkirjoittamalla se uudelleen <strong>ja</strong> jättämälläse vähitellen pois käytöstä.Sosiaalinen tarina lapselle, jonka onvaikea seisoa ruokajonossa <strong>ja</strong> joka onkiinnostunut kilpikonnista:”Minun koulussani on ruokasali. Lapsetsyövät ruokasalissa. Kun ruokakellosoi, lapset tietävät että nyt pitää mennäruokasalin ovelle. Jonossa ensin olevatovat jonottaneet siinä pisimpään.On reilua heitä kohtaan että jonotanomalla paikallani. Tullessaan jokainenmenee jonon päähän. Kun minä tulen,menen jonon päähän. Lapsilla on nälkä.He haluavat syödä. Seison rauhallisesti
uokajonossa, kunnes on minun vuoronisaada ruokaa. Ruokajonot <strong>ja</strong> kilpikonnatovat molemmat hyvin hitaita.Joskus ne pysähtyvät, joskus liikkuvat.Opetta<strong>ja</strong>ni on iloinen, jos odotan rauhallisesti.”(Mukaeltu Attwood 2005,lähde: www.satshp.fi/sataehp/aune/sos_taidot/sosiaaliset_taidot.php )Sar<strong>ja</strong>kuvitetussa keskustelussa käsitelläänaina kahden tai useammanihmisen välistä vuorovaikutusta. Sar<strong>ja</strong>kuvitettukeskustelu piirretään systemaattisesti,kuvat voivat olla yksinkertaisiatikku-ukko<strong>ja</strong>. Sar<strong>ja</strong>kuvitettu<strong>ja</strong>keskustelu<strong>ja</strong> voidaan käydä oppilaankanssa spontaanisti, kunhan paperia<strong>ja</strong> kynä on saatavilla. Sar<strong>ja</strong>kuvitetunkeskustelun avulla tunnistetaan <strong>ja</strong> tulkitaanihmisten tunteita, sanomisia <strong>ja</strong>tekemisiä. Piirroksen avulla voidaankonkretisoida tilanne, joka muuten olisioppilaan hankala ymmärtää. Kuvasar<strong>ja</strong>voi myös selkeyttää tilannetta <strong>ja</strong> hidastaatilanteen niin, että oppilaan onmahdollista se ymmärtää.Sar<strong>ja</strong>kuvitettua tilannetta voidaankäyttää esimerkiksi kun käsitellään tapahtumiaruokajonossa, välitunnilla taikonfliktin selvittelyissä. Oppilaan tuleepiirtämishetkellä olla rauhoittunut, jottahän voi miettiä tilanteeseen sopiviaratkaisuehdotuksia. Oppilas voi myösitse piirtää <strong>ja</strong> työstää tapahtunutta.Piirrossar<strong>ja</strong> säilytetään <strong>ja</strong> sitä käytetääntarvittaessa muistin tukena taitapahtuman esittämiseen uudelleen.Lähteet <strong>ja</strong> lisätietoa:Andersson, B. 2006. Sosiaaliset tarinat <strong>ja</strong> sar<strong>ja</strong>kuvitettu keskustelu. Haukkarannankoulu.Askeleittain. Sosiaalista kehitystä <strong>ja</strong> tunnetaito<strong>ja</strong> tukeva opetusohjelma 4-9-vuotiaille.Psykologien Kustannus Oy.Heikura-Pulkkinen, U. 2006. Sosiaaliset tarinat <strong>ja</strong> sar<strong>ja</strong>kuvakeskustelu sosiaalistentaitojen kuntoutuksessa. NMI-Bulletin 3.Hyvärinen, H.,Maikkola, M.,Pesonen, R., Pulkkinen J. & Sipilä A-K. 2007. Sopua!Harjoituksia arjen hallintaan <strong>ja</strong> sosiaalisiin tilanteisiin. Terveväylän koulu.Kalliomäki, R. & Korhonen A. 2010. Kallen kuplat. Sosiaalisia kuvatarinoita. Mikael-koulu.Kapteeni Nemo - ryhmämenetelmän avulla sosiaalisia taito<strong>ja</strong> aggressiivisestikäyttäytyville lapsille. NMI-bulletin 3/2001.Kaukiainen, A., Junttila, N., Kinnunen, R. & Vauras, M. 2005. MASK - MonitahoArviointi Sosiaalisesta Kompetenssista. Oppimistutkimuksen keskus. Turun yliopisto.Ku<strong>ja</strong>npää, S. 2010. Tukikeskustelun käsikir<strong>ja</strong>. Terapeuttista keskustelua hyväksyvässäilmapiirissä. Haukkarannan koulu.Kuusela, M. 2005. Sosioemotionaalisten taitojen har<strong>ja</strong>annuttaminen, oppiminen35
<strong>ja</strong> käyttäminen <strong>perusopetuksen</strong> kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla.Liikunnan <strong>ja</strong> kansanterveyden julkaisu<strong>ja</strong> 165.Laine, K. & Talo, J. 2002. Interventiomallin kehittelyä päiväkodin vertaisryhmästäsyrjäytymiseen. Kasvatus 2.Laine, K. & Neitola, M. (toim.) 2002. Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmästä.Suomen kasvatustieteellinen seura.Laine, K. 1998. Alkaako toveripiiristä syrjäytyminen jo päiväkodissa? Kasvatus 5.Lappalainen, R., Lehtonen, T., Hynninen, M., Loimala, P., Väätäinen, S. & Rantanen,M. 2004. Sosiaaliset taidot: työkir<strong>ja</strong>. Psykologipalveluiden kehittämisyksikönjulkaisu<strong>ja</strong> 4. Tampere. Psykologian laitos.Peltonen, A., Kullberg-Piilola, T. & Kullberg-Turtiainen, M. 2002. Tunnemuksu <strong>ja</strong>mututoukka. Tunnetaito-ohjelma esikouluun <strong>ja</strong> alkuopetukseen.Salmivalli, C. 2005. Kaverien kanssa. Vertaissuhteet <strong>ja</strong> sosiaalinen kehitys. PSkustannus.www.satshp.fi/sataehp/aune/sos_taidot/sosiaaliset_taidot.phpwww.edu.fi/tunteesta_tunteeseen/tunnetaito<strong>ja</strong>_oppii_harjoittelemalla6.5.2 Ratkaisukeskeisyyssosiaalisten taitojen opettamisenapuna36Ratkaisukeskeisyys on tapa <strong>ja</strong> asennesuhtautua ongelmallisiin tilanteisiin.Ratkaisukeskeistä menetelmää voidaansoveltaa esimerkiksi sosiaalistentaitojen opettamisessa.Ratkaisukeskeisyyteen liittyy asioidentavoitteellistaminen, ongelmat pyritäänpilkkomaan osiksi <strong>ja</strong> konkretisoimaan.Kiinnitetään huomiota siihen, mikä toimii<strong>ja</strong> missä tilanteessa esim. kaverienkanssa toimiminen on oppilaalta onnistunut.Ratkaisukeskeisyydessä käytetäännk. poikkeuskysymystä.Poikkeuskysymys:Ongelma <strong>ja</strong> tilanne jossa ongelma ei ilmennytkään:• Kerro mitä silloin tarkalleen tapahtui?• Mikä teki siitä tilanteesta onnistuneen?• Mitä sinulle tärkeää siinä tapahtui?• Mikä edesauttaisi onnistuneentilanteen toistumista? Jos onnistuminentoistuisi, mitä siitä seuraisisinulle, perheellesi, työllesi jne.• Mitä onnistuminen kertoo taidoistasi?• Ketä itsesi lisäksi voisit kiittää onnistumisestasi?Ratkaisukeskeisyyteen liittyy a<strong>ja</strong>tussosiaalisesta konstruktionismista. Todellisuuson aina sosiaalinen rakennelma.Merkitykset syntyvät ihmistenvälisessä vuorovaikutuksessa. Tähän
perustuu se, että ratkaisukeskeisessämenetelmässä kiinnitetään huomiotakieleen. <strong>Esi</strong>merkiksi oppilaan kanssavoidaan pohtia sitä, mikä merkityshänelle on sanalla Asperger. Pohditaansitä, mitä merkityksiä <strong>ja</strong> sisältöjä sanapitää sisällään <strong>ja</strong> miten ne merkityksetvaikuttavat henkilön käsitykseen itsestä<strong>ja</strong> muista.SWOT-analyysiä voidaan käyttää mm.yläkoulun oppilaan koulunkäyntiä jäsentämässä.Seuraavaksi esimerkki siitä,miten yläkoulun erityisluokanopetta<strong>ja</strong>on SWOT-analyysiä hyödyntänyt.Yläkoulun 8. luokan oppilaalla on suuriaongelmia koulunkäynnissään. Kouluei kiinnosta, oppilas ei huolehdi kotitehtävistään,luvattomia poissaolo<strong>ja</strong> onenenevässä määrin, tunneilla hänelläei ole muuta tekemistä kuin häiriköinti<strong>ja</strong> suurimpana kompastuskivenä; oppilaana<strong>ja</strong>tukset omasta tulevaisuudestaovat välinpitämättömät.Yhtenä keinona on lähteä tarkastelemaanoppilaan tilannetta yhdessähänen kanssaan SWOT-analyysin elinelikentän keinoin. Ensimmäisenä mietitäänyhdessä oppilaan kanssa hänenvahvuuksiaan <strong>ja</strong> heikkouksiaan. Tämävoi olla alkuun melko takkuista eikäoppilas välttämättä ole kovinkaan yhteistyökykyinen.Sinnikkyydellä, rohkaisulla<strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>n kanssa tehtävä varmastilähtee sujumaan. Vahvuuksien<strong>ja</strong> heikkouksien pohtimisen jälkeenmietitään, mitä tapahtuu, jos oppilaanvahvuus menee yli. <strong>Esi</strong>merkiksi josoppilas mainitsee, että hän on hyväpelaamaan jotain tietokonepeliä. Mitäsitten tapahtuu, jos hän vain keskittyypelin pelaamiseen eikä tee enää muuta?Heikkouksien kohdalla vastaavastipohditaan, miten ne voisi muuttaa tavoitteiksiomalle elämälle. <strong>Esi</strong>merkiksijos oppilaan on vaikea nousta aamuisinkouluun, voidaan miettiä, millä valinnoilla<strong>ja</strong> muutoksilla hän pääsisi <strong>ja</strong>tkossaajoissa kouluun.Tämän työvälineen avulla oppilaalleitselleen tulee näkyväksi hänen omanelämäänsä liittyvät asiat. Nelikenttäauttaa oppilasta itseään yhdessä aikuisenkanssa jäsentämään hänen elämäänsä<strong>ja</strong> sanallistaa omia a<strong>ja</strong>tuksia <strong>ja</strong>tuntemuksia.Lähteet <strong>ja</strong> lisätietoa:Ahola, M. 2002. Mestariluokka. Tammi.Ahola, T. & Hirviluhta, H. 2000. Vääryydestävastuuseen. Miten oh<strong>ja</strong>ta lapset<strong>ja</strong> nuoret ottamaan vastuun teoistaan.Opetushallitus.Furman, B. & Ahola, T. 1995. Muuttuset- Terapiasta ratkaisuihin. LyhytterapiainstituuttiOy.Furman, B. 1993. Myönteisen kasvatuksenkir<strong>ja</strong>. Lyhytterapiainstituutti Oy.Furman, B., Ahola, T. Birn, S. & Terävä,T. 1999. Muksuoppi. Ratkaisukeskeinenlasten ongelmien ratkontamenetelmävanhemmille <strong>ja</strong> kasvattajille.Lyhytterapiainstituutti Oy.Jakobson, M. & työryhmä. 1992. Koulunomat konstit. Käytännön ratkaisu<strong>ja</strong>koulun pulmatilanteisiin. Gummerus.37
6.5.3 Haastava käyttäytyminenHaastavan käyttäytymisen estäminen on haastavasti käyttäytyvien oppilaidenkohdalla <strong>ja</strong>tkuvaa työtä. Usein kärjistyneissä tilanteissa mietitään keino<strong>ja</strong> selvitäniistä tilanteista, vaikka ennakoimis- <strong>ja</strong> etukäteistyötä sekä etukäteissuunnitteluatulisi tehdä pitkäjänteisesti.Haastavan käyttäytymisen taustalla saattaa olla esimerkiksi seuraavia syitä:• asioiden epäselvyys• turvattomuus, epävarmuus• aistijärjestelmän poikkeava toiminta• nälkä, <strong>ja</strong>no, vessahätä, kipu, väsymys, verensokerin heilahtelu• sairaudet• lääkitysmuutokset• kommunikaatiohäiriö• puutteelliset sosiaaliset taidot• rajojen puute• turhautuminen• oman toiminnan oh<strong>ja</strong>amisen taitojen puute• yksilölliset asiat (aiemmat muistikuvat, <strong>ja</strong>tkuva negatiivinen palaute)• mitä on tapahtunut muualla (muutokset, vaihteleva oh<strong>ja</strong>us, konfliktit)• ristiriitainen informaatio: tämä ihminen oh<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> vaatii näin, toinen toisellatavalla <strong>ja</strong> kolmas kolmannella• ”Kuppi täyttyy ”- ilmiö: esim. oppitunti, joka olikin vaihtunut äidinkielestämusiikiksi, ruokana risotto, jota tulee maistaa, … nälkä - kaikki yhdessäaiheuttamassa kaaoksen, jos olisi ollut vain joku yllä olevista, olisi oppilas<strong>ja</strong>ksanut sen, mutta ei kaikkia yhdessäHyvin usein haastavaa käyttäytymistä ilmenee, koska oppilaan arjen asiat eivätole hänelle selkeitä <strong>ja</strong> systemaattisia. Haastavasti käyttäytyvien oppilaiden oh<strong>ja</strong>amisessaperusasiana on struktuurin luominen. Luotettavuus <strong>ja</strong> ennustettavuusluovat turvallisuutta <strong>ja</strong> rauhallisuutta, joka ympäristön näkökulmasta on rauhallistakäyttäytymistä. Struktuurilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että tehdäänymmärrettäväksi <strong>ja</strong> selkeäksi päivää, tilanteita, tunte<strong>ja</strong>, toiminto<strong>ja</strong> - mitä tehdään,missä tehdään, kuinka kauan <strong>ja</strong> kenen kanssa.Oppilaan haastavan käyttäytymisen ennalta ehkäisyssä voidaan kokeilla seuraaviaasioita:• Oikein mitoitetut vaatimukset koulupäivän aikana• Vaikeusaste tehtävissä – onko liian vaikea, onko asia esitetty selvästi?• Määrä – onko liikaa samalla kertaa, saman päivän aikana, suhteutettunaolotilaan?38
• Oppitunnin tai – tuokion keston pituus• Avun antaminen – saako tarpeeksi/liikaa apua• Oh<strong>ja</strong>aminen – miten selvää on se, mitä lapselta odotetaan?• Samana pysyvä ympäristö <strong>ja</strong> selkeä ohjeistus (esim. toiminta-ohjeet pulpetinkannessa, kuvien käyttö)• Ympäristön häiriöiden minimoiminen - esim. aistiyliherkkien henkilöidenkohdalla olennaista saada minimoitua heille haitallisia ääniä tai näköärsykkeitä• Luvalliset asiat, joita voi näprätä – esim. asioita, joita voi pidellä aiheuttamattahaittaa• Perusasioista huolehtiminen yhteistyössä huolta<strong>ja</strong>n kanssa (mm. aamupalansyönti, mahdolliset eväät kouluun)Oppilaan kanssa on hyvä tehdä etukäteen toimintamalli kiukkutilanteisiin. Selkeäsopimus tehdään oppilaan, huoltajien <strong>ja</strong> mahdollisesti oppilasta hoitavien tahojenkanssa siitä, miten koulussa haastavassa tilanteessa toimitaan. Luokassatai koulussa olisi hyvä olla myös rauhoittumispaikka, johon oppilas voi tarvittaessavetäytyä. Huoltajien kanssa on hyvä myös sopia, missä tilanteissa otetaanhuolta<strong>ja</strong>an yhteyttä kesken koulupäivän.Lähteet <strong>ja</strong> lisätietoa:ähBjörkqvist, K., Österman, K. & Kaukiainen, A. 2002. Sosiaalinen älykkyys - empatia= epäsuora aggressio. Psykologia 2.CCacciatore, R. 2008. Aggression portaat (kir<strong>ja</strong> + cd). Opetushallitus.Kauppinen, L. 2002. Kouluiän aggressiivinen käyttäytyminen: puutteet taidoissakäsitellä sosiaalista tietoa. Psykologia 2.Keltinkangas-Järvinen,mL. 1985. Aggressiivinen lapsi. Miten oh<strong>ja</strong>ta lapsen persoonallisuudenkehitystä. Otava.www.raisacacciatore.fi/68 yt f Öige Wk7 4 U å B39
7 KOLMIPORTAISEEN TUKEEN LIITTYVÄ KESKEINENLAKI- JA NORMIPERUSTATässä luvussa on lueteltu se keskeinen laki <strong>ja</strong> normiperusta, jolle kolmiportaisentuen toteuttaminen perustuu <strong>ja</strong> johon liittyvää oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnin tukeatässä <strong>YTE</strong>-käsikir<strong>ja</strong>ssa esitellään. Tarkempaa <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohtaista tietoa esi- <strong>ja</strong> perusopetukseenliittyvästä lainsäädännöstä on saatavilla osoitteesta: www.finlex.fiOppilashuoltosuunnitelman yhteydessä (saatavana kaupungin kotisivuilta) on esiteltyoppilashuoltoon keskeisesti liittyvä laki- <strong>ja</strong> normiperusta.Perusopetuslaki (628/1998, 477/2003, 642/2010)3 §• Opetus järjestetään oppilaiden <strong>ja</strong> ikäkauden edellytysten mukaisesti <strong>ja</strong> siten,että se edistää oppilaiden tervettä kasvua <strong>ja</strong> kehitystä9 §• Opetuksen laajuus (esiopetus, perusopetus, pidennetty oppivelvollisuus,valmistava opetus)16 <strong>ja</strong> 17 §• Tukiopetus <strong>ja</strong> osa-aikaisen erityisopetuksen antaminen• Tehostetun <strong>ja</strong> erityisen tuen antaminen• HOJKSin laatiminen erityisen tuen oppilaalle18 §• Erityiset opetusjärjestelyt (mm. opintojen järjestäminen oman opinto-ohjelmanmukaisesti)27§• Opetuksen poikkeava aloittamisa<strong>ja</strong>nkohta (<strong>perusopetuksen</strong> aloittaminenvuotta myöhemmin)30 §• Oikeus riittävään oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä.41 §• Tietojensaantioikeus: Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättäoikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömättiedot sosiaali- <strong>ja</strong> terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalveluidentai terveydenhuollon palvelujen tuotta<strong>ja</strong>lta sekä terveydenhuollonammattihenkilöltä.40
Perusopetusasetus (852/1998, 1768/2009, 893/2010)2 §• Opetusryhmien muodostaminen (mm. ryhmäkoko erityisopetuksen ryhmissä)9 a <strong>ja</strong> b §• Joustavan <strong>perusopetuksen</strong> toiminnan tavoitteet <strong>ja</strong> sisältö• Oppilaan ottaminen joustavan <strong>perusopetuksen</strong> toimintaan11 §• Opinnoissa eteneminen <strong>ja</strong> vuosiluokalta siirtyminenLastensuojelulaki (417/2007)25 §• Opetushenkilöstön ilmoitusvelvollisuus: Opetustoimen, sosiaalipalvelun,opetuksen tai koulutuksen järjestäjän sekä aamu- <strong>ja</strong> iltapäivätoimintaa harjoittavienyksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovatvelvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnansosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävissään saaneettietää lapsesta, jonka hoidon <strong>ja</strong> huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavatolosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.<strong>Esi</strong>opetuksen opetussuunnitelma (2010)”Laadukas esiopetus sekä mahdollisuus saada oh<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> tukea kasvuun <strong>ja</strong> oppimiseenkaikkina esiopetuksen työpäivinä on jokaisen lapsen oikeus. <strong>Esi</strong>opetuksessatulee ottaa huomioon kaikkien lasten edellytykset <strong>ja</strong> tarpeet. Työyhteisöntoimintatapo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä <strong>ja</strong> yhdessä tapahtuvaaoppimista voidaan hyödyntää <strong>ja</strong> lasten erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimmanhyvin…”Saatavilla osoitteesta:www.oph.fi/saadokset_<strong>ja</strong>_ohjeet/opetussuunnitelmien_<strong>ja</strong>_tutkintojen_perusteet/esiopetus41
Perusopetuksen opetussuunnitelma (2010)Opetuksen <strong>ja</strong> tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän ettäkunkin oppilaan vahvuudet <strong>ja</strong> oppimis- <strong>ja</strong> kehitystarpeet. Oppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnintukeminen merkitsee yhteisöllisiä <strong>ja</strong> oppimisympäristöön liittyviä ratkaisu<strong>ja</strong>sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta <strong>ja</strong> tukeasuunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä<strong>ja</strong>tkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useammantukimuodon tarpeeseen.Saatavilla osoitteesta:www.oph.fi/saadokset_<strong>ja</strong>_ohjeet/opetussuunnitelmien_<strong>ja</strong>_tutkintojen_perusteet/perusopetus42
LIITTEETLIITE 1 Tehostetusti tukena (alueellisen Kelpo-koulutuksen satoa)LIITE 2 Sensorinen integraatio (koulutuksen satoa)LIITE 3 Välinepakki kouluihin (sensorisen integraation koulutus)LIITE 4 Työkalupakki (saatavilla Santrasta <strong>perusopetuksen</strong> lomakkeista)LIITE 5 Koe- <strong>ja</strong> läksytilanteisiin liittyviä tukimuoto<strong>ja</strong>LIITE 6 Oppilaan tuen polkuLIITE 7 Kolmiportaiseen tukeen liittyvää sanastoa43
LIITE 1TEHOSTETUSTI TUKENASalossa järjestetyn alueellisen Tehostetun <strong>ja</strong> erityisen tuen kehittäminen -hankkeen(KELPO) koulutusmateriaalia. Koulutuksen aikana pohdittiin mm. erilaisiatukimuoto<strong>ja</strong> esimerkkioppilastapausten avulla.<strong>Esi</strong>merkkejä tehostetun tuen oppilaan tuentarpeista <strong>ja</strong> ehdotuksia oppimisen <strong>ja</strong>koulunkäynnin tukimuodoiksi:Kuvaus:Oppilas (1. lk) ei tule toimeen toisten lasten kanssa. Välitunneilla oppilas a<strong>ja</strong>utuu<strong>ja</strong>tkuvasti riitatilanteisiin <strong>ja</strong> kiusaa luokkakavereita. Oppilas tönii toisia jonossa <strong>ja</strong>nahistelee naulakolla. Oppilaan on vaikea tehdä tehtäviä yhdessä toisten kanssaoppitunneilla. Liikuntatunneilla oppilaan on vaikea sopeutua sääntöleikkeihin.Oppilaan on vaikea pyytää anteeksi teko<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> asettua toisten lasten asemaan.Oppilaan tilanne on <strong>ja</strong>tkunut samanlaisena koko lukuvuoden a<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> tammikuunoppilashuoltoryhmässä asia otetaan esille. Oppilaalle laaditaan pedagoginen arvio<strong>ja</strong> hänet siirretään tehostetulle tuelle.Tukimuoto<strong>ja</strong>:• oh<strong>ja</strong>tut välitunnit sisällä <strong>ja</strong> ulkona• Luokkatoveri-ohjelman käyttö (Niemi & Rautakallio, Autismi- <strong>ja</strong> Aspergerliitto)• oh<strong>ja</strong>ttu parityöskentely luokkatilanteissa• rauhoittumiskeinot (oma rauhoittumispaikka)• systemaattinen tilanteiden läpikäyminen sovitulla tavalla• kuvien käyttö siirtymätilanteissa• Askeleittain-ohjelman käyttö (Psykologien kustannus Oy)Kuvaus:Oppilaalla on tarkkaavuuden <strong>ja</strong> toiminnanoh<strong>ja</strong>uksen vaikeuksia. Hänen on hankalaseurata opetta<strong>ja</strong>n antamia sanallisia ohjeita. Oppilaan on vaikea aloittaa työskentelyä<strong>ja</strong> edetä tehtävissä omatoimisesti. Oppilaan on vaikea saada tehtäviävalmiiksi itsenäisesti. Oppilaan on vaikea suoriutua siirtymätilanteista <strong>ja</strong> hakeaesim. kuvataiteen työssä tarvittavia välineitä. Oppilaan pukeutuminen välitunnillekestää niin kauan, että hän ei ehdi ulkoilla ollenkaan. Oppilaan pulpetti on hyvinsotkuinen, eikä hän löydä sieltä mitään. Oppilaalle laaditaan pedagoginen arvio <strong>ja</strong>se käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Oppilas päätetään siirtää tehostetulle tuelle.44
Tukimuoto<strong>ja</strong>:• Opetta<strong>ja</strong> kiinnittää huomiota ohjeiden antotapaan: kuvien käyttö, tukiviittomat,ohjeita annetaan vähän kerrallaan <strong>ja</strong> mahdollisimman selkeästi• Oppilasta pyydetään toistamaan annetut ohjeet vaihekuvien avulla• Oppilaan tuntityöskentely rytmitetään sopivaksi. Tunnin aikana oppilaallaon sekä työskentely- <strong>ja</strong> tauko<strong>ja</strong>kso<strong>ja</strong>. Tauko<strong>ja</strong>kson pituus voi olla esim. 5minuuttia <strong>ja</strong> se visualisoidaan tiimalasin avulla. Tauko<strong>ja</strong>kson aikana oppilasvalitsee sopivan ”taukotekemisen” vaihtoehdoista.• Oppilaalla on luokassa erikseen työskentely- <strong>ja</strong> taukopaikka (tietylle tekemiselleon tietty paikka)• Oppitunneilla tarvittavat kir<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> välineet ovat taululla kuvakortteina. Oppilashakee tarvittavat välineet kuvakorttien perusteella.• Tehtävän aloittamistilanteissa kaikki ylimääräiset ärsykkeet minimoidaan,kiinnitetään oppilaan huomio tehtävään (värien käyttö), oppilaalle annetaanvaiheistetut kuvalliset ohjeet, panostetaan visuaaliseen <strong>ja</strong> fyysiseen oh<strong>ja</strong>ukseen<strong>ja</strong> varmistetaan, että oppilas on ymmärtänyt saamansa ohjeet• Työskentelyn aloittamisesta annetaan sovittu merkki• Pulpetin poh<strong>ja</strong>lla laaditaan ”poh<strong>ja</strong>piirustus” siitä, missä on tavaroiden oikeatpaikat• Kokeillaan välitunnille lähtemisen avuksi kuvitettu<strong>ja</strong> ohjeita naulakolle, välitunnillelähtemistä muita oppilaita aikaisemmin, sekä toisen oppilaan apua”pukeutumismallina”Kuvaus:Oppilaalla ( 2. lk) on huomattavia oppimisvaikeuksia. Oppilaan on vaikea pyytääapua aikuiselta <strong>ja</strong> hän itkee useasti koulupäivän aikana. Oppilas kokee, että häntäkiusataan koulussa. Koulun aikuisten <strong>ja</strong> kodin mielestä kiusaamista ei ole, muttatytön on vaikea saada kavereita. Asiaa käsitellään luokan oppilashuoltopalaverissa.Oppilaalle tehdään pedagoginen arvio <strong>ja</strong> hänet siirretään tehostetulle tuelleoppimisvaikeuksien <strong>ja</strong> tunne-elämän tuen tarpeen vuoksi.Tukimuoto<strong>ja</strong>:• Pyritään luomaan luokkaan mahdollisimman turvallinen oppimisympäristö,jossa jokainen oppilas voi hyvin• Osallistetaan oppilaita koulupäivän suunnitteluun <strong>ja</strong> oman luokan toimintaan• Käytetään luokassa Askeleittain-ohjelmaa <strong>ja</strong>/tai KiVa-koulua• Käytetään ”Kehuradiota” myönteisen palautteen antamiseen (Vehkalahti:Kehu lapsi päivässä: Vinkkejä <strong>ja</strong> toimintatapo<strong>ja</strong> lapsen itsetunnon tukemiseen)• Oh<strong>ja</strong>ttu parityöskentely, aikuisen järjestämät kontaktit toisten lasten kanssa• Tukioppilaiden käyttö: välituntitilanteissa sovitun ryhmän kanssa45
• Oppimista tuetaan opetusta erityttämällä, tukiopetuksella <strong>ja</strong> osa-aikaisellaerityisopetuksella• Kerhotoiminta oppimisen <strong>ja</strong> koulutyön tukena: opetta<strong>ja</strong>n oh<strong>ja</strong>ama kokkikerholuokan oppilaille, jossa tavoitteena myös sosiaalisten taitojen vahvistaminenKuvaus:Oppilas (eskarilainen) on hyvin vilkas <strong>ja</strong> yliaktiivinen. Oppilaan on vaikea keskittyäkuuntelemaan ohjeita, olla hil<strong>ja</strong>a opetuksen aikana <strong>ja</strong> keskittyä omaan työskentelyyn.Oppilas huutelee vastauksia ilman puheenvuoroa <strong>ja</strong> keskeyttää muidenpuheenvuorot. Oppilaan on vaikea pitää tavaroita järjestyksessä. Oppilaan onmyös vaikea leikkiä pitkäkestoista leikkiä, vaan hän säntäilee edestakaisin keskeyttämässämuiden leikkejä. Oppilas tulee hyvin toimeen toisten lasten kanssa,mutta keskittymisvaikeudet hankaloittavat kaverisuhteita <strong>ja</strong> leikkitilanteita. Oppilaallaon vaikeuksia istua aloillaan tuolissa. Oppilaalle laaditaan pedagoginen arvio<strong>ja</strong> hänet siirretään tehostetulle tuelle.Tukimuoto<strong>ja</strong>:• Eskarilaiselle laaditaan kuvitettu päiväjärjestys• Päiväjärjestykseen kuvataan kaikki päivän toiminnot (esim. aamulla päiväkotiinsaavuttuaan lapsi muovailee)• Työskentelyn tueksi kokeillaan istuintyynyä, jumppapalloa, stressilelua, paksuakuminauhaa tuolin <strong>ja</strong>lkoihin, mahdollisuutta vaihtaa työskentelypaikkaapöydän äärestä lattialle <strong>ja</strong> kuvitettu<strong>ja</strong> ohjeita• Työskentely<strong>ja</strong>ksot pidetään riittävän lyhyinä <strong>ja</strong> taukojumppaa yms. tekemistärytmitetään työskentelyn lomaan• Laaditaan erilaisia oppilaalle sopivia luottamustehtäviä kuten erilaisia järjestelytehtäviä• Theraplay-leikkiryhmällä vahvistetaan oppilaan sosiaalisia taito<strong>ja</strong>• Aikuinen oh<strong>ja</strong>a sääntöleikkejä <strong>ja</strong> pyrkii vahvistamaan leikkiin sitoutumista• Päiväkotiin järjestetään myös rauhoittumispaikka• Marssitetaan lapsia toiminnasta toiseen, rytminen liike auttaa jäsentämääntoimintaa46
LIITE 24.3. Sensorinen integraatio - ryhmätunti<strong>Salon</strong> <strong>perusopetuksen</strong> opettajille on järjestetty sensoriseen integraatioon liittyvääkoulutusta. Koulutukseen liittyen tässä yhteydessä esitellään yhden ryhmätunninkulku (kouluttajien materiaali). Kouluttajina toimivat: Toimintaterapeutti, tanssiterapeuttiKat<strong>ja</strong> Nikkanen <strong>ja</strong> teatteri-ilmaisun oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>, nukketeatteritaiteili<strong>ja</strong> PauliinaVesslin.SENSORISEN INTEGRAATION TEORIATIETOON POHJAUTUVIA KEHOLLISIA, LUO-VIA HARJOITUKSIA:Harjoitukset on a<strong>ja</strong>teltu tehtävän koulun liikuntasalissa, mutta niitä voi soveltaamyös luokkaan.1. Kuulumiset (10 min)Nimi <strong>ja</strong> kuulumiset: Jokainen vuorollaan kertoo nimensä <strong>ja</strong> tekee liikkeen mikäkuvastaa tämän hetken oloa. Muut toistavat nimen <strong>ja</strong> liikkeen. Ja sitten vuoro siirtyyseuraavalle. Tehdään piirissä seisten/istuen, seisten liikkeistä tulee isompia. Eimyöskään ole pakko näyttää tai kertoa mitään.Vaikka joka päivän voisi aloittaa kysymällä ”Mitä sinulle kuuluu?” Vastauksen voinäyttää omalla keholla tekemällä liikkeen, tai voi kertoa myös sanoin, yhdellä sanallatai värillä. Ei myöskään ole pakko näyttää tai kertoa mitään.• Tutustuminen• Itsensä kuuntelu, tunteiden tunnistaminen <strong>ja</strong> ilmaisu• Oman vuoron odottaminen, harjoittaa kärsivällisyyttä <strong>ja</strong> keskittymistä.• Oman kehon hahmotus, tässä näkee myös miten pystyy kopioimaan toisennäyttämää liikettä.2. Lämmittely (10 min)Kinuski: Valitaan yksi herkutteli<strong>ja</strong> tai useampia ryhmän koosta riippuen. Kaikkimuut menevät kinuskiksi kattilaan eli lattialle makuulle mahalleen piiriin <strong>ja</strong> käsistä(kämmenistä) kiinni. Ei lukko<strong>ja</strong> (ei ranne / ranne -ote) eikä saa pitää kahdellakädellä yhdestä <strong>ja</strong> samasta henkilöstä kiinni. Yksi (tai kaksi vetäjää jos on iso<strong>ja</strong>oppilaita) aloittaa vetämällä <strong>ja</strong>loista piirissä olijoita irti <strong>ja</strong> se jonka vetäjä saa irtitulee myös vetämään tahmeaa kinuskia irti toisistaan. Leikki päättyy kun kaikkion saatu vedettyä irti toisistaan.• Hyvä aloitusleikki, sillä se sisältää paljon proprioseptiikkaa. Proprioseptiikallaeli niveliin <strong>ja</strong> lihaksiin kohdistuvalla paineella on usein säätelevä/rauhoittava/47
jäsentävä vaikutus muiden aistien toimintaan. Tämän leikin liikkeet vaikuttavatennen kaikkea vireystilaan: herättäen alivirittyneitä <strong>ja</strong> rauhoittaenylivirittyneitä.• Oppilaiden kanssa voi tehdä muutaman kerran, kunnes väsyvät.• Vaihtoehtoisia leikkejä:HassuhippaValitaan hippa. Hippa näyttää jonkin hassun tavan miten kaikkien tulee liikkua(myös hipan). Kaikki liikkuvat hipan näyttämällä tavalla, liikkeeseen voi lisätämyös äänen. Kun hippa saa jonkun kiinni, uusi hippa päättää uuden hassun tavanmiten liikutaan. Jos hippa keksii liian rankan tavan liikkua mihin itsekin väsyy, hänvoi näyttää uuden tavan. Tarkoitus on liikkua mahdollisimman monin eri tavoin(hyppien, kierien, ryömien) <strong>ja</strong> eri tasoissa esim. lattialla, istuallaan, seisten jne.• Stimuloi voimakkaasti tuntoaistia, proprioseptiivista- <strong>ja</strong> etenkin vestibulaariaistia.• Vestibulaarijärjestelmä on yhdistävä systeemi <strong>ja</strong> toimii läheisessä vuorovaikutuksessaproprioseptiivisen järjestelmän kanssa: Kaikki muut aistimuksetaivoissa prosessoidaan suhteessa vestibulaariseen informaatioon!Kaahaa<strong>ja</strong>Valitaan 1 kaahaa<strong>ja</strong> (hippa) <strong>ja</strong> 2 ambulanssikuskia <strong>ja</strong> päätetään missä on sairaala.Loput leikkijöistä ovat erilaisia auto<strong>ja</strong>. Jos ryhmä haluaa, voi ottaa äänen käytönmukaan niin että kaikki voivat miettiä itselleen oman ajotyylin <strong>ja</strong> äänen. Mitä suurempiryhmä sitä enemmän voidaan ottaa kaahaajia <strong>ja</strong> ambulanssikuske<strong>ja</strong>.Kaahaa<strong>ja</strong> yrittää törmätä eli ottaa kiinni muita auto<strong>ja</strong>. Jos kaahaa<strong>ja</strong> koskee oppilasta,tämä loukkaantuu <strong>ja</strong> jää makaamaan lattialle selälleen kädet <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lat ylhäällä.Ambulanssikuski tai -kuskit kuljettavat loukkaantuneet sairaalaan vetämällätätä käsistä, loukkaantunut on makuuasennossa <strong>ja</strong> selkä koskettaa maata. Jos oniso<strong>ja</strong> oppilaita 2 ambulanssikuskia voivat vetää yhdessä loukkaantuneen sairaalaan<strong>ja</strong> loukkaantunut voi auttaa vetäjiä työntämällä <strong>ja</strong>loilla vauhtia.Kun loukkaantunut pääsee sairaalaan hän paranee <strong>ja</strong> pääsee takaisin leikkiin, ajelemaanautollaan. Kaahaa<strong>ja</strong>a voidaan vaihtaa jos kaahaa<strong>ja</strong> väsyy tai kaahaa<strong>ja</strong>/-tsaa kolhittua kaikki autot kumoon.• Stimuloi voimakkaasti tuntoaistia, proprioseptiivista- <strong>ja</strong> vestibulaariaistia.• Voimankäyttö• Kiinnitä huomiota miltä lattia <strong>ja</strong> kosketus tuntuu!• Oman toiminnan oh<strong>ja</strong>us3. Magneetti (10 min)Lattia on magneetti <strong>ja</strong> leikkijöiden kehosta aina tietty mainittu osa on rautaa, jokatarttuu saman tien magneettiin. Rauta vaihtaa paikkaa kehossa. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> antaaohjeet missä rauta kulloinkin on. Liikkeissä on kuitenkin monta toteutustapaa.48
Päälaki koskee magneettiin!Vain yksi <strong>ja</strong>lkapoh<strong>ja</strong> - - - !Vain selkä - - - !Vain maha - - - !Vain kämmenet <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lkapoh<strong>ja</strong>t - - - !Vain kämmenet <strong>ja</strong> navasta alaspäin <strong>ja</strong>lan etuosat - - - !Vain takaraivo, yläselkä <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lkapoh<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> kädet - - - !PARIT: vain kaksi pyllyä koskee magneettiin <strong>ja</strong> pariin pitää olla kosketus!(voi tehdä myös soutaminen, veneen keikutus, yhdessä nousu ylös = stimuloituntoa, proprioseptiivista <strong>ja</strong> vestibulaariaistia)Magneetti siirtyy toisen parista selkään <strong>ja</strong> rauta toisen selkään, mitä tapahtuu?(voi tehdä myös no<strong>ja</strong>us toisen selkään, ”no<strong>ja</strong>tuolino<strong>ja</strong>us”, selät yhdessä ilman käsiänousu ylös = stimuloi tuntoa, proprioseptiivista <strong>ja</strong> vestibulaariaistia)• Sanallisen ohjeen ymmärtäminen• Oman kehon hahmotus, miten eri kehon osat ovat suhteessa toisiinsa.Vaikuttaa praksiaan = motoriseen suunnitteluun eli jokaisen uuden liikkeentekemiseen. Jos on ongelmaa vaikuttaa mm. pukemiseen <strong>ja</strong> oman toiminnanoh<strong>ja</strong>ukseen.• Praksia on tarpeellista karkeamotoriselle toiminnalle.• Asennon hallinta• Proprioseptiikkaa, tukea maasta5. Teemaosuus (20 min)Liiku vapaasti musiikkia kuunnellen eritasoissa, eri laaduilla, oma aloitteisesti,ilman pakkoa. Liiku sen mukaan mitä se sinussa herättää, tällä hetkellä! Omaakehoasi kuunnellen! Jos tuntuu että haluaa olla jossain asennossa, niin ole niinkauan kuin sinusta tuntuu hyvältä, eli kunnes asento muuttuu/tai haluat muuttaasitä. Kaikki liike mitä syntyy on oikein. Voi tehdä silmät kiinni <strong>ja</strong> avata välillä, joshaluaa. Voi hakea kontaktia muihin. Kun musiikki pysähtyy, pysähdy myös itse siihenpaikkaan <strong>ja</strong> kuuntele annettua tehtävää. Kun musiikki <strong>ja</strong>tkuu saat taas liikkuavapaasti haluamallasi tavalla (eläimenä tai vilttien kera).Musiikit:Kodo, Nopsa<strong>ja</strong>lka <strong>ja</strong> Cal Tjeder: Muutu erilaisiksi eläimiksi: Hassu Käärme,Vihainen Pupu, Surullinen Krokotiili, Rakastunut LeijonaSokerihalti<strong>ja</strong>tar: Kolmen ryhmissä Delfiinikärry, vetäen yhtä ryhmäläistä vuorollaanviltillä.• Oman kehon kuuntelu. Saa liikkua oman tarpeen mukaan, on mahdollistahakea erilaisia aistikokemuksia.49
• Pallotellaan kuuloaistin, visuaalisen aistin, tuntoaistin, proprioseptiivisen <strong>ja</strong>vestibulaariaistin välillä, herätellään aiste<strong>ja</strong> lempeästi• Liikkuminen stimuloi vestibulaariaistia• STOP vaikuttaa proprioseptiikkaan <strong>ja</strong> asennon hallintaan• Tilaa luovuudelle, sillä nyt lapsi saa hakea niitä liikekokemuksia mitä tarvitseePaketti. Laita parisi lah<strong>ja</strong>pakettiin varovasti niin ettei mene rikki! Pari meneeitselle mukavaan asentoon viltille makaamaan <strong>ja</strong> pari käärii hänet vilttiin. Voit varovastilitistää pakettia niin että siitä muotoutuu mukava sohvatyyny. Voit kokeillaerilaisia no<strong>ja</strong>us asento<strong>ja</strong>.• Proprioseptiikkaa (rauhoittaa)6. Piirtäminen (10 min)Musiikki: Dream of SoundsVapaa aihe. Voit valita tällä hetkellä mieleiset värit tai jos on kuva mielessä, jonkahaluat toteuttaa, voit tehdä sen.• Aluksi tehdään keholla karkeamotoriikkaa, sen jälkeen on helpompi keskittyähienomotoriikkaan, koska vireystila on hyvä• Auttaa rauhoittumaan <strong>ja</strong> pysähtymään rentoutumista varten• Tilaa tunneilmaisulle, spontaania piirtämistä <strong>ja</strong> keskustelua, sillä lasten kanssaei voi heti puhua aroista asioista. Lapsen voi olla vaikeakin laittaa tunteitaan<strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tuksiaan sanoiksi.• Liikekokemus tuodaan kuvaksi silmä-käsi koordinaatiota hyväksi käyttäen• Tuo näkyväksi sisäisen maailman, edellisten tehtävien liikkeen <strong>ja</strong> kokemukset• Useampaa aistikanavaa käyttämällä avataan <strong>ja</strong> herätetään lempeästi aiste<strong>ja</strong><strong>ja</strong> luovuutta7. Rentoutus (15 min)Musiikki: Vision of 3 rd EyeViltit (<strong>ja</strong> putkilot). <strong>Esi</strong>m. jokainen oppilas voi tuoda kotoaan viltin. Viltti on monikäyttöinen,sitä voi käyttää tyynynä, siihen voi piiloutua, kääriytyä tai mennäpakettiin.Rentoutus, jonka voi tehdä luokassakin:Voi valita oman paikan tilasta tai rivistä tai piiristä. Voi myös mennä putkiloon,peiton alle tai kääriytyä vilttiin. Opetta<strong>ja</strong> voi käydä jokaisen halukkaan luona tekemässäpainorentoutuksen eli tukevan rullauksen isokokoisella pallolla/ tennispallo/ leveällä pensselillä / maalitelalla koko kehon läpi varpaista niskaan saakka (päänyli jos haluaa <strong>ja</strong> takaisin). Tai lapset voivat tehdä pareittain, <strong>ja</strong> kun molemmat onhierottu he voivat jäädä vielä hetkeksi makaamaan.50
• Kosketuksen avulla tulee tietoiseksi oman kehon rajoista• Pallon / välineen kanssa tehtävä kosketus on helpompi hyväksyä• Proprioseptiikkaa eli niveliin <strong>ja</strong> lihaksiin kohdistuvalla paineella on usein säätelevä/ rauhoittava / jäsentävä vaikutus muiden aistien toimintaan. Auttaarauhoittumaan <strong>ja</strong> edistää rentoutumista makuulla.• Paikallaan makaamista <strong>ja</strong> keskittymistä auttaa se että opetta<strong>ja</strong> käy tekemässäpainorullauksen kaikille halukkaille, näin on jotain mitä odottaa <strong>ja</strong> sehelpottaa oman vuoron odottamistaMIKSI RENTOUDUTAAN?Yksi tanssiterapian pääa<strong>ja</strong>tuksista on, että keho <strong>ja</strong> mieli ovat yhteydessä toisiinsa,että ihmisen tunnetilat näkyvät hänen kehossaan <strong>ja</strong> päinvastoin. Näin ollen kunkeho rentoutuu, myös mieli rentoutuu.• Alkuharjoituksissa on tuotu tietoisuutta kehoon eli on päästy pois mielestä <strong>ja</strong>pois mielessä pyörivistä jokapäiväisistä murheista <strong>ja</strong> ongelmista. Rentoutumisentarkoitus on rauhoittaa vielä viimeiset mielen rippeet <strong>ja</strong> siihen auttaaettä keho on paikoillaan. Mielen rentouttaminen <strong>ja</strong> hiljentäminen on useinvaikeaa, mutta kehoa voidaan käyttää siinä apuna.• Kun mieli on rento eli mielessä ei vilistä murheita <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tuksia menneestätai tulevasta niin silloin myös keho on rento. Jos mieli on jännittynyt eli kunmielessä on negatiivisia tunteita <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>tuksia, ne luovat jännityksiä kehoon.Kun keho on jännittynyt <strong>ja</strong> jumissa se tuntuu kipuna kehossa. Tämä luo oravanpyöränjossa kipu taas ylläpitää <strong>ja</strong> pitää paikoillaan negatiivisia tunteita <strong>ja</strong>a<strong>ja</strong>tuksia. Se mihin kiinnittää huomiota kasvaa. Mielen rentoutuessa saadaanlisää tilaa ilolle, rauhalle <strong>ja</strong> uuden oppimiselle.8. Loppupiiri (10 min)Voidaan <strong>ja</strong>kaa kuulumisia, kokemuksia <strong>ja</strong> kysymyksiä tunnista.• Itsensä kuuntelu, ryhmäkerran purkuSähköposti tai morsetus.Istutaan ringissä. Valitaan yksi joka lähettää sähköposti viestin puristamalla jommankummanpuoleisen vierustoverin kättä. Silmät ovat kiinni <strong>ja</strong> pidetään käsistäkiinni. Kun tuntee puristuksen kädessään, viesti lähetetään eteenpäin puristamallatoisella kädellä vierustoveria. Kun viesti palautuu lähettäjälle (1 kierros) hänilmoittaa viestin tulleen perille.Morsetus tehdään samalla lailla, mutta viesti koostuu yhdistelmästä hitaita <strong>ja</strong> nopeitakädenpuristuksia.• Yhteinen lopetus• Tehdään tuntoaistin varassa eli kuunnellaan ilman näkö- <strong>ja</strong> kuuloaistia• Odotetaan omaa vuoroa• Proprioseptiivinen aisti, niveliin <strong>ja</strong> lihaksiin kohdistuvalla paineella on useinsäätelevä/rauhoittava vaikutus muiden aistien toimintaan51
LIITE 3Sensorisen integraation -koulutusKoulutta<strong>ja</strong>t: Toimintaterapeutti, tanssiterapeutti Kat<strong>ja</strong> Nikkanen <strong>ja</strong> nukketeatteritaiteili<strong>ja</strong>,teatteri-ilmaisun oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong> Pauliina VesslinVÄLINEPAKKI KOULUIHINVälinepakin välineitä on tarkoitus kokeiluttaa lapsilla luokassa siten, että esim.kiilatyynyä, terapiapalloa, kuulosuo<strong>ja</strong>imia <strong>ja</strong> resoriputkiloa saa jokainen oppilaskokeilla vuorotellen. Ne jotka todella tarvitsevat <strong>ja</strong> hyötyvät juuri näistä välineistälöytävät ne sitten tarvittaessa itselleen luokasta <strong>ja</strong> voivat itseoh<strong>ja</strong>utuvasti hakeaniitä. Opetta<strong>ja</strong> voi kertoa luokalle, mitä tarvikkeet ovat <strong>ja</strong> esitellä ne kaikille. Kynätukia,kuminauho<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> stressilelu<strong>ja</strong> on useampi kappale, joten niitä voi useampioppilas kokeilla <strong>ja</strong> käyttää samaan aikaan.Kun välineet ovat kaikille tuttu<strong>ja</strong>, voivat oppilaat menettää suurimman mielenkiintonsaniihin, jolloin ne vapautuvat niiden käyttöön, jotka oikeasti niistä hyötyvät.Opetta<strong>ja</strong> voi tarvittaessa oh<strong>ja</strong>ta välineitä niitä kulloinkin eniten tarvitsevilleKYNÄTUET:Auttavat saamaan paremman kynäotteen <strong>ja</strong> helpottavat näin kynätyöskentelyäkoulussa. Kynätukien kanssa yhdessä käytettävät mutterit lisäävät painoa kynään,mikä voi auttaa kädenliikkeiden <strong>ja</strong> voimansäätelyn hallinnassa.• Sormiotetta vahvistava kynätuki• Erikoiskynätuki oikean kynäotteen opetteluun, normaalipaksuisille kynille• Kolmiomainen kynätuki oikean kynäotteen opetteluun• Pitkä kynätuki on kynän mittainen <strong>ja</strong> sen pinta on tahmea, joten siitä saahyvä kynäotteen. Voi leikata lyhyemmäksi.• Kuviokynätuki• Käytännöllinen kädensi<strong>ja</strong>, jonka avulla voit saada kynästä tai ruokailuvälineestäparemman otteenHIERONTAVÄLINEET JA STRESSILELUT:Voi käyttää rentoutumisessa tai verenkierron <strong>ja</strong> tunnon aktivoimisessa mm. käsienalueella. Voi antaa lapselle puristeltavaksi <strong>ja</strong> kosketeltavaksi oppitunnin aikanatarvittaessa.52
• Nystyrärulla soveltuu monenlaiseen hieronta- <strong>ja</strong> terapiatoimintaan. Aktivoiverenkiertoa <strong>ja</strong> rentouttaa.• Togu Senso aktiivirulla käsien puristusvoiman sekä tarttumisen harjoitteluun.Voi käyttää myös stressileluna koulussa.KIILATYYNY:• Auttaa istuma-asennon ylläpitämisessä <strong>ja</strong> keskittymisessä opiskeluun. Kiilamuotoottaa huomioon ryhdin <strong>ja</strong> eteenpäin suuntautuvan lantion si<strong>ja</strong>innin.KUMINAUHA• Voidaan asentaa pulpetin tai tuolin <strong>ja</strong>lkojen väliin. Antaa syvätuntoaistimuksia<strong>ja</strong> lapsi saa mahdollisuuden liikkeeseen, vaikka istuu. Tämä auttaa joitainlapsia keskittymään paremmin <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ksamaan oppitunneilla istumisen.TERAPIAPALLO:• Auttaa istuma-asennon ylläpitämisessä <strong>ja</strong> keskittymisessä. Antaa koko a<strong>ja</strong>nvestibulaaris-proprioseptiivista aistimusta keholle. Auttaa keskivartalonhallintaakehittymään. Antaa mahdollisuuden pieneen liikkeeseen koko a<strong>ja</strong>nistuessa. Voi käyttää myös muuhun tarkoitukseen, kun ei käytetä istuimena.Pienempiä terapiapallo<strong>ja</strong> (halkaisi<strong>ja</strong>ltaan 55 cm) voi käyttää esi- <strong>ja</strong> alkuopetuksenoppilailla. 65 cm:n halkaisi<strong>ja</strong>n pallo soveltuu pitkille ekaluokkalaisille<strong>ja</strong> noin 2. luokasta ylöspäin. Pallon voi jättää hieman pehmeäksi, jotta sesoveltuu pienemmän lapsen istuimeksi. Istuma-asennon tulee olla hyvä: Kyynärpäätlepäävät pulpetilla siten, että olkapäät ovat alhaalla <strong>ja</strong> rennot. Selkäon suora <strong>ja</strong> lantion sekä polvien kulma on 90 astetta. Jalat ovat tukevastimaassa tai alustan päällä.KUULOSUOJAIMET:• Auttavat joitain äänille yliherkkiä lapsia keskittymään paremmin luokassa.Lapset osaavat itse pyytää suo<strong>ja</strong>imet, jos ovat ne todenneet hyviksi. Jotkutkosketusyliherkät lapset saattavat aluksi vierastaa suo<strong>ja</strong>imia päässään.RESORIPUTKILOT:• Antavat lapselle mahdollisuuden mennä hetkeksi piiloon <strong>ja</strong> lepäämään ”pussiin.”Antavat syvätuntoaistimuksia <strong>ja</strong> rauhoittavat mukavasti ylikierroksillakäyvää lasta. Hausko<strong>ja</strong> leikeissä, luovassa liikunnassa sekä esityksissä, ovatmonikäyttöisiä <strong>ja</strong> helppo<strong>ja</strong> pestä.53
LIITE 4TyökalupakkiOpetta<strong>ja</strong>n työväline tarvittaessa apunatukitoimien suunnitelemiseksi <strong>ja</strong> kuvaamiseksiSivistystoimen palvelukeskusPvm:Oppilas:Opetta<strong>ja</strong>:Tukitoimi___OppimisympäristöIstumapaikka lähellä opetta<strong>ja</strong>a__________________________ Lk.______________________Istumapaikka hyvin tarkkaavaistenoppilaiden lähelläIstumapaikka kaukana häiriötekijöistä(esim. ovista <strong>ja</strong> ikkunoista)Luokka on siisti, seinillä laput <strong>ja</strong> julisteetsuorassa <strong>ja</strong> ehjätTavaroilla omat paikatYlimääräisten ärsykkeiden karsiminenluokastaOpetusryhmän vaihtaminenLisätyt työskentelytauotMuu, mikä?KylläpvmEi tarvettaHavainto<strong>ja</strong>, kommentte<strong>ja</strong>Tehtävien organisointiPäivän/ tunnin ohjelman <strong>ja</strong> tavoitteidenläpikäynti oppilaiden kanssaOhjelma selkeästi näkyvissäKahdenkeskiset keskustelut oppilaantavoitteiden selvittämiseksiLäksyvihon päivittäinen käyttöOpetta<strong>ja</strong>n, avusta<strong>ja</strong>n tai luokkatoverinapu läksyjen merkitsemisessäLäksykirjojen mukana olon tarkistaminenpäivän lopuksiLäksyn kertaaminen ennen tunnin/koulun päättymistäTehtävälistan käyttö luokassaTehtävätavoitteiden selkeä määrittelylapsen kanssaTehtävien <strong>ja</strong>kaminen osavaiheisiinTehtävien eriyttäminenTapahtumien runsas ennakointi54
LIITE 5Koe- <strong>ja</strong> läksytilanteisiin liittyviä tukimuoto<strong>ja</strong>:Koetilanteisiin liittyvät järjestelyt:• Kokeen suorittaminen suullisesti• avusta<strong>ja</strong>n / opetta<strong>ja</strong>n tukemana• ryhmäkoe• oppimateriaali apuna• kysymykset / tehtävät ennakkoon annettuna• kokeen muuttaminen kir<strong>ja</strong>lliseksi työksi• omankielinen tuki• lisäaika• tietokoneen käyttö• vaihtelevat koemuodot• kokeen pilkkominen• koealueen pilkkominen• yhdistelmätehtävät• erillinen tila kokeen tekemiselle• monivalintakysymykset• laskimen käyttöLäksyihin liittyvät järjestelyt:• vanhempien antama tuki• läksytiedot läksyvihossa / Wilmassa• lukujärjestys huolta<strong>ja</strong>lle läksyjä varten• läksyjen karsiminen• läksykerho• läksyjen lukeminen ääneen• äänikirjojen käyttö• muistilaput kotona esim. vieraan kielen sanoissa• läksytiedot omalla äidinkielellä• oppilaan oman vastuun tukeminen• läksyblogi56
LIITE 6OPPILAAN TUEN TARPEEN ARVIOINTI JA SEURANTAPedagoginen tuki‐Yleinen tuki‐Tehostettu tuki‐Erityinen tukiTerveydenhuollontuki‐Neuvolapalvelut‐Lastenkunt.työryhmä‐Kouluterv.hoita<strong>ja</strong>‐KoululääkäriPerheen tuki‐Oppilaanosallisuus‐HuoltajienosallisuusPsykososiaalinentuki‐Koulupsykologi‐KoulukuraattoriTuen toteuttaminenYksittäisen lapsen / oppilaan asiankäsittely oppilashuoltoryhmässä,laaditaan tarvittavat pedagogisetasiakir<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> OHR‐kir<strong>ja</strong>usHuoltajientukiTuki ei riitäOpetta<strong>ja</strong> selvittää oppilaan tuentarvetta yhteistyössä huoltajien <strong>ja</strong>tarvittaessa koulun muun henkilöstönkanssaKouluntukiHuoltajientukiTuki ei riitäKoulun tuki57
LIITE 7KOLMIPORTAISEEN TUKEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA58ERITYINEN TUKI: Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen taioppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu tehostetun tuen tukitoimilla. Erityinen tukijärjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuuerityisopetuksesta sekä muista <strong>perusopetuksen</strong> tukimuodoista.ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS: Erityisestä tuesta opetuspäällikkö tekee kir<strong>ja</strong>llisen hallintopäätöksen,jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännellevuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä,mahdolliset tulkitsemis- <strong>ja</strong> avusta<strong>ja</strong>palvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekätarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen.HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS):Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainenopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.INKLUUSIO: Inkluusion perusideana on, että jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus käydäomaa lähikouluaan riippumatta siitä, onko hänellä oppimisvaikeuksia tai jokin vamma tai sairaus.INTEGRAATIO: Integrointi tarkoittaa erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetustayleisopetuksen ryhmissä. Integroidulle oppilaalle tulee turvata riittävät tukitoimet yleisopetuksenryhmässä.JOUSTAVA PERUSOPETUS (JOPO): Kunta voi järjestää <strong>perusopetuksen</strong> 7-9 vuosiluokkienyhteydessä joustavan <strong>perusopetuksen</strong> toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää <strong>perusopetuksen</strong>keskeyttämistä <strong>ja</strong> ehkäistä syrjäytymistä. Opetus noudattaa yleisopetuksen tavoitteita<strong>ja</strong> sisältöjä, mutta se järjestetään pienryhmämuotoisesti.NIVELVAIHEET: Opiskelun nivelvaiheiksi kutsutaan siirtymävaiheita kouluasteelta toiselle, kutenesiopetuksesta alkuopetukseen tai perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Merkittäviä siirtymävaiheitaoppilaan koulupolulla ovat myös luokalta toiselle tai koulusta toiseen siirtyminen.OPETUKSEN ERIYTTÄMINEN: Opetta<strong>ja</strong> voi eriyttää opetustaan opetusryhmän tarpeidentai oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaan.OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN: Mikäli oppilaalla ei ole edellytyksiä saavuttaa yleisenoppimäärän tavoitteita, hän voi edellytyksiensä mukaan opiskella erilaajuisia oppimääriäyhdessä tai useammassa oppiaineessa. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää aina ensinpedagogisen selvityksen <strong>ja</strong> erityisen tuen päätöksen tekemistä – myös, jos uusia oppimääriäyksilöllistetään.OPPIMISSUUNNITELMA: Oppimissuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelma oppilaanoppimisen <strong>ja</strong> koulunkäynnin etenemisestä <strong>ja</strong> siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaantarvitsemasta tuesta. Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmalaaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea.OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS: Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessa tai koulunkäynnissä,on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetustaannetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihinliittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidois-
sa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavinjärjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena.PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS: Jos <strong>perusopetuksen</strong> tavoitteita ei lapsen vammaisuudentai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuusvuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin <strong>ja</strong> kestää 11 vuotta. Lapsella onoppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.PEDAGOGINEN ARVIO: Pedagoginen arvio tulee laatia aina ennen kuin oppilas siirretääntehostetulle tuelle. Pedagoginen arvio voidaan laatia tarvittaessa myös muussa yhteydessä.PEDAGOGISET ASIAKIRJAT: Oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin kuuluvat esimerkiksi pedagoginenarvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys <strong>ja</strong> HOJKS.PEDAGOGINEN SELVITYS (PS): Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä oppilaastatehdään pedagoginen selvitys opetuksesta vastaavien <strong>ja</strong> oppilashuollon moniammatillisenayhteistyönä. PS:ssä selvitetään oppilaan oppimisen eteneminen <strong>ja</strong> koulunkäynnintilanne kokonaisuutena. Selvityksessä ilmenee myös oppilaan saama tehostettu tuki <strong>ja</strong> arviosen vaikutuksista, oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen <strong>ja</strong> koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet.Lisäksi tehdään arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea sekäperusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetynoppimäärän. PS:stä tulee tarvittaessa tukea psykologisella tai lääketieteellisellä asiantunti<strong>ja</strong>lausunnollatai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä.SAMANAIKAISOPETUS: Samanaikaisopetukseksi kutsutaan opetustilannetta, jossa kaksitai useampi opetta<strong>ja</strong>a työskentelee yhtä aikaa saman opetusryhmän kanssa.TEHOSTETTU TUKI: Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistätukea tai samanaikaisesti useita tukimuoto<strong>ja</strong>, on annettava tehostettua tukea. Tehostettutuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaanvahvempaa <strong>ja</strong> pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki.TIIMIOPETTAJUUS: Saman luokka-asteen tai aineen opetta<strong>ja</strong>t voivat muodostaa opetustiimin,jossa töitä voidaan <strong>ja</strong>kaa eri opettajien kesken. Samoin samaan aihepiiriin kuuluvienasioiden opettaminen tai hankkeiden toteuttaminen voidaan tehdä opetta<strong>ja</strong>tiimissä.TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU: Vaikeimmin kehitysvammaisten, muulla tavoin vammaistentai vakavasti sairaiden oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää oppiaine<strong>ja</strong>onsi<strong>ja</strong>sta toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motorisettaidot, kieli <strong>ja</strong> kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot <strong>ja</strong> kognitiivisettaidot.TUKIOPETUS: Tukiopetus on opetusta <strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>usta, jota annetaan oppituntien aikana tainiiden ulkopuolella oppilaille, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai jotkamuutoin tarvitsevat lyhytaikaista tukea oppimisessaan.VALMISTAVA OPETUS: Valmistava opetus on kuusivuotiaille <strong>ja</strong> oppivelvollisuusikäisillemaahanmuuttajille annettavaa opetusta, jonka tarkoituksena on parantaa valmiuksia perusopetukseenosallistumiseen.YLEINEN TUKI: Jokaisella oppilaalla on oikeus saada oh<strong>ja</strong>usta <strong>ja</strong> tukea oppimiseen <strong>ja</strong> koulunkäyntiin.Laadukas perusopetus, johon kuuluvat mm. oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioiminen,joustavat opetusjärjestelyt, välittävä <strong>ja</strong> myönteinen ilmapiiri <strong>ja</strong> toimiva kodin <strong>ja</strong>koulun yhteistyö tukevat oppimista <strong>ja</strong> koulunkäyntiä.59
h6t2RmACk7 4 U5 LdV8jOfWZ1yJulkaisi<strong>ja</strong>Sivistystoimen palvelukeskus 2012Tehdaskatu 224100 Salowww.salo.fi/kelpoiÖeåNPX9SgB3qo
Change language