Arviointiselostus - Salon kaupunki

Näsen kartanontuulivoimapuistoYmpäristövaikutustenarviointiselostus

SisältöEsipuhe 1Yhteystiedot 6Tiivistelmä 7Sammandrag 11Osa I HANKE JA YVA-MENETTELY 151. Hankkeen lähtökohdat ja tarkoitus 172. Hankkeesta vastaava 183. Ympäristövaikutusten arviointimenettely 193.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet 193.2 Arvioinnin tarpeellisuus 193.3 Arviointimenettelyn osapuolet 203.3.1 Hankkeesta vastaava 203.3.2 Yhteysviranomainen 203.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset 203.4 Arviointimenettelyn vaiheet ja aikataulu 204. Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen arvioinnin aikana 214.1 Yleisötilaisuudet 214.2 Kysely 214.3 Suorat yhteydenotot 214.4 Ohjausryhmä 215. Hankkeen muodostaminen 225.1 Lähtökohdat 225.2 Hanketta koskevat aiemmat suunnitteluvaiheet 225.2.1 Kolmen tuulivoimapuiston esiselvitys 2009 225.2.2 Esiselvitys Näsenkartanon alueen soveltuvuudestatuulivoimatuotantoon 2009. 225.3 Arvioitavan hankkeen muodostaminen 225.3.1 Alustava sijoituspaikkasuunnitelma 225.3.2 Arvioidun sijoituspaikkasuunnitelman muodostaminen 236. Arviodut vaihtoehdot 246.1 Vaihtoehto 0 246.2 Vaihtoehto 1 246.3 Arvioidut sähkönsiirtoreitit 247. Hankkeen kuvaus 257.1 Hankkeen sijainti 257.2 Tuulivoimalan rakenne 257.3 Perustamistekniikat 277.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet 297.5 Sähkönsiirto 297.6 Tuulivoimapuiston rakentaminen 297.7 Tuulivoimaloiden toiminta-aika, huolto ja ylläpito 307.8 Käytöstä poistaminen 308. Hanketta koskeva suunnittelu ja päätöksenteko 318.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 318.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin 318.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat tuulivoimahankkeet 318.2.2 Muut energiantuotantoon ja -siirtoon liittyvät hankkeet 328.2.3 Kaavoitus- ja muut hankkeet 328.3 Näsen kartanon tuulivoimapuiston edellyttämät suunnitelmat,luvat ja päätökset 338.3.1 Yleistä 338.3.2 YVA-menettely 338.3.3 Hankkeen yleissuunnittelu 338.3.4 Sähkönsiirtolinjan suunnittelu 338.3.5 Kaavoitus 332

14. Vaikutukset linnustoon 6514.1 Lähtökohdat ja tavoitteet 6514.1.1 Yleistä 6514.1.2 Uhanalaislajit 6514.1.3 Lintudirektiivi 6514.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutukset 6614.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 6714.4 Nykytila 6814.4.1 Pesimälinnusto 6814.4.2 Muuttolinnusto 7114.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE1 7214.5.1 Vaikutukset pesimälinnustoon 7214.5.2 Vaikutukset muuttolinnustoon 7314.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 7314.7 Vaikutusten lieventäminen 7314.8 Epävarmuudet ja seurantatarve 7415. Natura tarveharkinta 7515.1 Lähtökohdat ja tavoitteet 7515.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutukset 7515.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 7615.4 Nykytila 7615.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE1 7715.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 7815.7 Vaikutusten lieventäminen 7815.8 Epävarmuudet ja seurantatarve 7815.9 Natura-arvioinnin tarpeellisuus 7816. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 7916.1 Lähtökohdat ja tavoitteet 7916.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutukset 7916.3 Nykytila 7916.3.1 Metsätalous 7916.3.2 Metsästys ja metsien monikäyttö 7916.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE1 8016.4.1 Vaikutukset metsätalouteen 8016.4.2 Vaikutukset metsästykseen ja metsien monikäyttöön 8016.4.3 Rakentamisen ja käytön materiaalivaikutukset 8016.5 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 8017. Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntiin 8117.1 Lähtökohdat ja tavoitteet 8117.1.1 Yleistä 8117.1.2 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet 8117.1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 8217.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutukset 8217.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 8317.4 Nykytila 8317.4.1 Sijainti 8317.4.2 Maanomistus, asutus ja rakennuskanta 8317.4.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 8417.4.4 Palvelut 8417.4.5 Virkistys 8417.4.6 Liikenne 8417.4.7 Maakuntakaavoitus 8517.4.8 Yleiskaava 8817.4.9 Asemakaava 8917.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE1 9017.5.1 Vaikutukset maankäyttöön 9017.5.2 Vaikutukset yhdyskunta- ja aluerakenteeseen 9117.5.3 Vaikutukset kaavoitukseen 9117.5.4 Vaikutukset liikenteeseen 924

17.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 9217.7 Vaikutusten lieventäminen 9217.8 Epävarmuudet ja seurantatarve 9218. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 9318.1 Lähtökohdat ja tavoitteet 9318.1.1 Tavoitteet maiseman- ja kulttuuriympäristön suojelulle 9318.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 9418.3 Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila 9418.3.1 Arvokkaaksi luokitellut alueet ja kohteet 9618.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE1 9918.4.1 Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset 9918.4.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset 9918.4.3 Vaikutukset lähialueeseen 10018.4.4 Vaikutukset välialueeseen 10218.4.5 Vaikutukset kaukoalueeseen 10318.4.6 Vaikutukset ulompaan kaukoalueeseen 10318.4.7 Vaikutukset arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin 10418.5 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 10518.6 Vaikutusten lieventäminen 10518.7 Epävarmuudet ja seurantatarve 10519. Käytöstä aiheutuva melu, varjostus ja riskit 10619.1 Lähtökohdat ja tavoitteet 10619.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutukset 10719.2.1 Melu 10719.2.2 Varjostus 10819.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 10819.3.1 Melu 10819.3.2 Varjostus 10819.4 Nykytila 10919.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE1 10919.5.1 Melu 10919.5.2 Varjostus 11019.5.3 Toimintaan liittyvät riskit 11119.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 11219.7 Vaikutusten lieventäminen 11219.8 Epävarmuudet ja seurantatarve 11220. Vaikutukset ihmisiin 11320.1 Lähtökohdat ja tavoitteet 11320.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutukset 11320.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 11420.4 Nykytila 11420.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE1 11520.5.1 Vaikutukset ihmisten terveyteen 11520.5.2 Elinolot ja viihtyvyys 11520.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 11720.7 Vaikutusten lieventäminen 11720.8 Epävarmuudet ja seurantatarve 11821. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 11922. Vaihtoehtojen vertailu 12023. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus 123Kirjallisuuslähteet 1245

YhteystiedotHankkeesta vastaava TuuliWatti OyKäyntiosoite: c/o St1 Oy, Purotie 1, 00380 HelsinkiPostiosoite: c/o St1 Oy, PL 100, 00381 HelsinkiYhteyshenkilö: Hannu Kemiläinen, puh. 010 557 4753etunimi.sukunimi@tuuliwatti.fiYhteysviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusKäyntiosoite: Lemminkäisenkatu 14–18 B, 20520 TurkuPostiosoite: PL 523, 20101 TurkuYhteyshenkilö: Seija Savo, puh. 040 769 9066etunimi.sukunimi@ely-keskus.fiYVA-konsultti Ramboll Finland OyPostiosoite: Terveystie 2, 15870 HollolaYhteyshenkilö: Raino Kukkonen, puh. 040 588 9030Kirsi Lehtinen, puh. 040 722 4104etunimi.sukunimi@ramboll.fiLiitteet:LIITE 1 Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmastaLIITE 2 LepakkoselvitysLIITE 3 HavainnekuvatLIITE 4 Asukaskyselyn tulokset6

TiivistelmäTiivistelmä1. JohdantoSuomeen on ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden mukaan tavoitteena rakentaa seuraavan noinkymmenen vuoden jaksolla uutta tuulivoimakapasiteettia noin 2 000 MW, mikä vastaa noin 700 tuulivoimalaa.Varsinais-Suomen maakunnallinen tuulivoimatavoite on lisätä tuulvoimapuistojen kokonaistehonykyisestä noin 10 MW:sta noin 200-250 MW:iin.TuuliWatti Oy:n tavoitteena on edistää tuulivoiman tuotantoa toteuttamalla 12 tuulivoimalan tuulivoimapuistoSalon kaupungin eteläosaan Näsen kartanon alueelle lähelle Raaseporin rajaa. Hankkeenympäristövaikutusten arviointi (YVA) on toteutettu YVA-lain edellyttämällä tavalla. YVA-menettelynaikana selvitetyt hankkeen vaikutukset on koottu ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Arvioinnissaon otettu huomioon työn aikana saadut lausunnot ja muu palaute.Salon kaupunki käynnisti TuuliWatti Oy:n aloitteen johdosta alueen osayleiskaavoitustyön vuonna2010. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja siitä saatu palaute otetaan huomioon osayleiskaavanlaadinnassa. Päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekee TuuliWatti Oy arviointi- ja kaavoitusmenettelynpäättymisen jälkeen.2. Hankkeen kuvaus ja arvioidut vaihtoehdotNäsen kartanon alue sijaitsee noin 30 kilometriä Salon keskustasta etelään. Matkaa Perniön taajamakeskukseenon noin kahdeksan kilometriä. Itä- ja eteläosassa hankealue rajautuu Raaseporin kaupunginrajaan. Hankealueen itäpuolella kulkee Perniöntie (mt 52) ja pohjoispuolella virtaa Kiskonjoki.Suunnitellut tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottoristaja konehuoneesta. Tuulivoimalat voidaan toteuttaa joko lieriö- tai ristikkotornirakenteisina. Tuulivoimaloidenperustusten ja tornien laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta jaturbiinin vastaavasti noin 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää voidaan pidentää merkittävästi riittävänhuollon ja osien vaihdon avulla.Tuulivoimaloiden rakentamis-, ylläpito- ja huoltotehtäviä varten tarvitaan rakennus- ja huoltoteitä.Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin kuusi metriä. Tiestönalustavissa suunnitelmissa on hyödynnetty pitkälti alueen olemassa olevaa tiestöä.Tarvittavien kulkuyhteyksien lisäksi jokaisen tuulivoimalan yhteyteen rakennetaan noin puolen hehtaarinlaajuinen kokoamis- ja työskentelyalue. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaanlukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta.Tuulivoimalat kytketään toisiinsa maakaapeleilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen.Kaapelit kytketään tuulivoimalaitosalueelle rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan),joka rakennetaan hankealueen kautta kulkevan Fingrid Oy:n Tenhola-Kemiö 110 kV voimajohdon yhteyteen.Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta hankevaihtoehtoa:Vaihtoehto 0Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Näsen kartanon tuulivoimapuistoa ja siihen liittyvää sähköasemaa ei toteuteta.Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossainmuualla ja joillakin muilla sähköntuotantomenetelmillä.Vaihtoehto 1Näsen kartanon alueelle rakennetaan 12 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloidenteho on 3-5 MW ja koko tuulivoimapuiston teho siten enimmillään 60 MW. Arvioidut tuulivoimaloidennapakorkeudet ovat 120 ja 140 metriä. Lopullinen tuulivoimaloiden tornirakenne voi olla joko lieriötairistikkorakenne molemmilla tarkastelukorkeuksilla.7

Tiivistelmä3. Ympäristövaikutukset3.1 Vaikutukset ilmastoonTuulivoima vaikuttaa ilmastoon ja ilmanlaatuun korvaamalla ja vähentämällä päästöjä aiheuttavaaenergiantuotantoa. Hankkeella voidaan arvioida saavutettavan vuosittain noin 18 000-100 000 tonninhiilidioksidipäästöjen vähenemä, mikä vastaa noin 1 800 ja 10 000 kotitalouden päästöjä.Luonteenomaista tuulivoiman elinkaaren aikaisille ilmastovaikutuksille on niiden painottuminen energiantuotantoketjunalkuvaiheisiin ja rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Yleisesti tuulivoimapuistonon arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstä poistosta kuluvan energiamäärän keskimäärin4–6 kuukauden aikana.3.2 Vaikutukset maa- ja kallioperäänHankealue sijoittuu maaston selännealueelle, jonka pinnanmuotoja hallitsevat Ryssäntorninmäen jaStorhuvudbergetin kallioalueet. Irtomaakerros on ohut ja lakialueiden kalliopaljastumat ovat yleisiä.Maaston painanteet ovat moreenin, saven ja pienialaisten turvemaiden peitossa. Hankealueella ei olevaltakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita geologisia muodostumia.Tuulivoimahankkeen rakennusvaiheessa tehdään tuulivoimaloiden rakentamispaikoilla ja tiestön parantamiseksimaanrakennustöitä, joilla tasataan maastoa ja parannetaan maaperän kantavuutta.Tuulivoimarakenteet sijoitetaan luonnontilaisten lakialueiden ulkopuolelle alueille, joilla ei esiinnylaajoja kalliopaljastumia tai silokallioita. Myöskään paikallisesti arvokkaiden hiidenkirnujen tai muinaisrantakivikonalueelle ei kohdistu rakentamistoimia.3.3 Vaikutukset vesistöolosuhteisiinSelännealue on vedenjakaja-aluetta, jossa pohjaveden muodostuminen on hyvin niukkaa ja suuriosa sadevedestä poistuu pintavaluntana ojiin ja edelleen Kiskonjokeen ja Lunkbölefjärdeniin. Hankealueellasijaitsee Pitkä- ja Hamarjärven välillä luonnontilainen lasku-uoma ja Albäckbergin kupeessasijaitsee lähde.Tuulivoimahankkeen rakentamisella ei ole vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään. Hankkeen rakentamistoimeteivät myöskään ulotu hankealueen pohjoispuolella sijaitsevan Tuulihatun (0258614)pohjavesialueelle. Rakentamistoimet eivät merkittävästi muuta alueen valumaolosuhteita. Hankealueellasijaitsevat vesilain 17a §:n mukaiset kohteet on huomioitu tuulivoimarakenteiden sijoittelussa.3.4 Vaikutukset luonnonympäristöönHankealueen luonnonolosuhteiden yleisilme on pääosin kuiva ja karu. Hankealueen metsät ovat metsätalouskäytössälukuun ottamatta lakialueiden iäkkäitä kalliometsiä. Alueella esiintyvät yksittäisetpienialaiset arvokkaat luontokohteet on huomioitu tuulivoimarakenteiden sijoittelussa.Hankealueen eläimistö on tyypillistä talousmetsien lajistoa. Alueella tehdyt lepakkohavainnot painottuivathankealueen pohjoispuolella sijaitsevalle Latokartanonkoskelle, joka on luonnonsuojelulain49 §:n mukainen lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikka. Tehtyjen havaintojen perusteella hankealueei ole lepakoiden tärkeätä elinympäristöä.3.5 Vaikutukset linnustoonAlueella pesivistä lajeista erityisesti suuret petolinnut, metso ja kehrääjä voidaan luokitella ihmistoimintaavältteleviin lajeihin, joihin voi kohdistua tuulivoimaloden rakentamisesta aiheutuvia häiriöitä,tuulivoimaloista aiheutuvaa törmäysriskiä sekä hankeen aiheuttamia elinympäristömuutoksia. Rakentamisvaiheenpäättymisen jälkeen ihmistoiminta alueella vähenee todennäköisesti melko lähellenykytilaa mahdollistaen samalla joidenkin rakentamisvaiheessa alueelta pois siirtyneiden lajien palaamisenpesimään hankealueelle.Hankealueen koillispuolella sijaitseva Saarenjärven luonnonsuojelu- ja Natura-alue sekä sen läheisettulvapellot muodostavat alueellisesti merkittävän kerääntymäalueen useille vesi- ja rantalintulajeille.Tuulivoimalat on sijoitettu koillinen-lounas –suuntaiseen linjaan, minkä vuoksi erityisesti Kiskonjokeaseurailevien vesilintujen ja kahlaajien mahdollisuudet kiertää suunniteltu tuulivoima-alue ovatmelko hyvät.8

TiivistelmäTuulivoimahanke muuttaa Svenskbyn-Finbyn maakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta avautuvianäkymiä. Alueiden miljöö muodostuu paikallisesti rakennustavasta ja rakennuksista sekä niidensijoittumisesta maisemaan. Kaukomaisemassa näkyvien tuulivoimaloiden aiheuttama muutos kyläalueenmaisemassa on kohtalainen.Tuulivoimarakenteet sijaitsevat vähintään 200 metrin etäisyydellä alueella aiemmin tunnetusta jaarvioinnin aikana tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa havaituista kiinteistä muinaisjäännöksistä.3.9 Melu- ja varjostusvaikutuksetHankkeen melun vaikutussäde ja koettava haitallisuus riippuvat valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä,voimalaitosyksikköjen koosta, sääolosuhteista sekä havaintopaikasta ja sen ympäristöstä.Laskennallinen melutaso lähimpien asuinalueiden kohdalla on noin 37-39 dB ja yksittäisten lähempänäsijaitsevien asuintalojen kohdalla 40-43 dB. Hankealueen ympäristön asuintalojen kohdalla tarkasteltujenkahden eri voimalatyypin ero melutasoissa on noin 0,5…1,5 dB.Melutaso lähimpien vapaa-ajan asuntojen kohdalla on valtioneuvoston asettaman yöajan ohjearvojentasalla, mutta vakituisten asuintalojen kohdalla melutaso alittaa ohjearvon. Lasketut melutasotasuinalueilla ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua pysty erottamaan lähellekäänkaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimalan äänen alleen suuren osanajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimaloiden ääni on kuitenkin kuultavissa.Tuulivoimaloiden roottorien pyörimisestä aiheutuva varjostusvaikutukset arvioitiin todellisten säätietojen(tuulisuus ja pilvisyys) sekä voimaloiden käyttöaikojen perusteella. Napakorkeuden ollessa 119metriä, vähintään kahdeksan tunnin varjostusvaikutusalueella sijaitsee kolme vakituista ja seitsemänvapaa-ajan rakennusta. Napakorkeuden kasvaessa 140 metriin ja voimalan lapojen lyhentyessävähintään kahdeksan tunnin varjostusvaikutusalueella sijaitsee kaksi vakituista ja kolme vapaa-ajanrakennusta. Suurin yksittäiselle rakennukselle kohdistuva varjostusvaikutus on 10-29 tuntia vuodessakummassakin tornivaihtoehdossa. Huomioitavaa on, että laskenta ei ota huomioon kasvillisuudenja puuston peittävää vaikutusta. Jos tuulivoimalat eivät ole havaittavissa esimerkiksi pihapiiristä, eivätne myöskään aiheuta varjostusvaikutuksia.3.10 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteenTuulivoimapuisto vaikutukset kohdistuvat niiden lähiasukkaiden asumisviihtyvyyteen, joiden koti tailoma-asunto jää voimaloiden melu- tai varjostusalueelle tai avoimelle lähinäkymäetäisyydelle ja jotkakokevat voimalan äänen, varjostuksen tai näkymisen häiritseväksi. Tuulivoimaloiden ääni ja liikemuuttavat luontoon tottuneiden asuinympäristöä. Tehdyn arvioinnin mukaan hankkeen toteuttamisenaiheuttamat muutokset ympäristössä eivät merkittävästi heikennä lähialueen asukkaiden elinolojaja viihtyvyystekijöitä.Toimivat tuulivoimalat eivät estä hankealueen virkistyskäyttöä, kuten ulkoilua tai retkeilyä, muttavoimaloiden ääni, varjostus tai näkyminen voidaan voimaloiden läheisyydessä ajoittain kokea virkistyskäyttöähäiritsevinä tekijöinä.4. Hankkeen toteuttamiskelpoisuusHankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 ei edistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteitaja siten ilmaston muutoksen hillitsemistä koskevien tavoitteiden toteuttamista.Arviointimenettelyn aikana muodostettu hankevaihtoehto on yhdessä esitettyjen lieventämis- ja ehkäisemiskeinojenkanssa toteuttamiskelpoinen ja alueen ympäristö- ja maankäyttönäkökohdat huomioiva.Molemmat tarkastellut voimalan korkeusvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Tuulivoimaloidentyyppi vaikuttaa muodostuviin melu-, varjostus- ja maisemavaikutuksiin, mikä voidaan jatkosuunnittelussavaikutusten lieventämiseksi ottaa huomioon.10

SammandragSammandrag1. InledningEnligt de klimat- och energipolitiska målen ska ny vindkraftskapacitet på cirka 2 000 MW, vilket motsvararcirka 700 vindkraftverk, byggas i Finland inom de närmaste cirka tio åren. Målet för vindkrafteni landskapet Egentliga Finland är att öka vindkraftsparkernas totaleffekt från nuvarande cirka 10MW till cirka 200–250 MW.TuuliWatti Oy har som mål att främja vindkraftsproduktionen genom att bygga en vindkraftspark beståendeav 12 vindkraftverk i södra delen av Salo stad på Näse gårds område nära gränsen till Raseborg.Miljökonsekvensbedömningen (MKB) av projektet har genomförts på det sätt som anges iMKB-lagen. Projektets konsekvenser, som har utretts under MKB-förfarandet, har sammanställts i enmiljökonsekvensbeskrivning. I bedömningen har utlåtanden och annan respons, som inkommit underarbetets gång, beaktats.Salo stad startade på initiativ av TuuliWatti Oy arbetet med en delgeneralplan för området år 2010.Förfarandet vid miljökonsekvensbedömning och därtill hörande respons beaktas då delgeneralplanengörs upp. Beslut om att genomföra projektet fattas av TuuliWatti Oy efter att bedömnings- och planläggningsförfarandetslutförts.2. Projektbeskrivning och bedömda alternativNäse gårds område ligger cirka 30 kilometer söder om Salo centrum. Avståndet till centrum av Bjärnåtätort är cirka åtta kilometer. I den östra och södra delen gränsar projektområdet till Raseborgsstad. Öster om projektområdet finns Bjärnåvägen (landsväg 52) och norr om området finns ån Kiskonjoki.De planerade vindkraftverken består av ett torn, som placeras på ett fundament, en rotor med trerotorblad och ett maskinrum. Vindkraftverken kan byggas antingen som cylinderformade torn ellersom fackverkstorn. Vindkraftverkens fundament och torn har en beräknad användningstid som uppskattastill i genomsnitt 50 år, turbinen cirka 20 år. Vindkraftverkens livslängd kan förlängas betydligtgenom tillräcklig service samt byte av delar.För att vindkraftverken ska kunna byggas, underhållas och servas behövs byggnads- och servicevägar.Servicevägarna kommer att ha grusyta och deras bredd blir i genomsnitt cirka sex meter. Ide preliminära planerna för vägnätet har områdets befintliga vägnät i mån av möjlighet utnyttjats.Utöver de behövliga vägförbindelserna byggs också ett monterings- och arbetsområde på ungefären halv hektar i anslutning till varje vindkraftverk. Efter byggåtgärderna eftervårdas området så attdet smälter in i omgivningen, men en del av området bibehålls för behövliga serviceåtgärder underdriften.Vindkraftverken kopplas samman med jordkablar som i första hand dras i anslutning till servicevägarna.Kablarna kopplas till en transformatorstation (elstation) som ska byggas på vindkraftsområdeti anslutning till Fingrid Oyj:s 110 kV kraftledning Tenala–Kimito, som går genom projektområdet.I miljökonsekvensbedömningen granskas två projektalternativ:Alternativ 0I alternativ 0 (ALT 0) byggs inte Näse gårds vindkraftspark och dess elstation. Det här alternativetutgör jämförelsealternativ i bedömningen. Det innebär att motsvarande elmängd produceras någonannanstans och med något annat elproduktionssätt.Alternativ 1På Näse gårds område byggs en vindkraftspark bestående av 12 vindkraftverk. Vindkraftverken haren effekt på 3–5 MW och hela vindkraftsparkens effekt blir då högst 60 MW. De bedömda vindkraftverkensnavhöjd är 120 och 140 meter. Vindkraftverkens slutgiltiga tornkonstruktion kan antingenvara rörformad eller av fackverksmodell och höjden kan vara de båda undersökta tornhöjderna.11

Sammandrag3. Miljökonsekvenser3.1 Konsekvenser för klimatetVindkraften påverkar klimatet och luftkvaliteten genom att den ersätter och minskar sådan energiproduktionsom ger upphov till utsläpp. Projektet uppskattas leda till en årlig minskning av koldioxidutsläppenmed cirka 18 000–100 000 ton, vilket motsvarar utsläppen från cirka 1 800 respektive10 000 hushåll.Karaktäristiskt för klimatpåverkan under vindkraftens livscykel är att tyngdpunkten ligger på konsekvenseri energiproduktionskedjans början och under byggtiden. I allmänhet uppskattas en vindkraftsparkproducera den energimängd som behövs för att bygga den och ta den ur drift i genomsnittpå 4–6 månader.3.2 Konsekvenser för jordmån och berggrundProjektområdet ligger på en bergsrygg i terrängen. Terrängformerna domineras av bergsområdenaRyssäntorninmäki och Storhuvudberget. Skiktet med lös jord är tunt och berget kommer i dagen påmånga ställen på krönområdena. Sänkorna i terrängen täcks av morän, lera och små områden medtorvmark. På projektområdet finns inga geologiska formationer som är värdefulla på riks- eller landskapsnivå.I vindkraftsprojektets byggskede görs en del markbyggnadsarbete på vindkraftverkens byggplatseroch för att förbättra vägarna. Terrängen jämnas ut och markens bärighet förbättras.Vindkraftskonstruktionerna placeras utanför krönområden som är i naturtillstånd. De byggs på områdendär det inte finns vidsträckta områden med berg i dagen eller rundhällar. Inga byggåtgärdervidtas heller på områden med lokalt värdefulla jättegrytor eller stenig fornstrand.3.3 Konsekvenser för vattendragens förhållandenBergsryggen är en vattendelare med mycket liten grundvattenbildning, och en stor del av regnvattnetförsvinner i form av ytavrinning via dikena och vidare ut i Kiskonjoki och Lunkbölefjärden. Påprojektområdet mellan sjöarna Pitkäjärvi och Hamarjärvi finns en vattenfåra i naturtillstånd och intillAlbäckberg finns en källa.Grundvattenkvaliteten eller -mängden kommer inte att påverkas av att vindkraftsprojektet byggs.Byggåtgärderna sträcker sig inte heller till Tuulihattu grundvattenområde (0258614), som ligger norrom projektområdet. Byggåtgärderna förändrar inte områdets avrinningsförhållanden nämnvärt. Deobjekt som finns på projektområdet och motsvarar det som nämns i 17a § i vattenlagen har beaktatsi placeringen av vindkraftverkens konstruktioner.3.4 Konsekvenser för naturmiljönProjektområdets naturförhållanden är huvudsakligen torra och karga. Projektområdets skogar användsför skogsbruk, frånsett de gamla skogarna på bergens krön. De enstaka små, värdefulla naturobjektenpå området har beaktats i placeringen av vindkraftverkens konstruktioner.Faunan på projektområdet består av arter som är typiska för ekonomiskogar. Fladdermusobservationerpå området har gjorts främst norr om projektområdet vid Latokartanonkoski, som är en sådanföröknings- och rastplats för fladdermöss som avses i 49 § i naturvårdslagen. Enligt observationernaär projektområdet ingen viktig livsmiljö för fladdermöss.3.5 Konsekvenser för fågelbeståndetAv de arter som häckar på området kan speciellt stora rovfåglar, tjäder och nattskärra klassificerassom arter som undviker mänsklig aktivitet. Dessa kan bli störda av att vindkraftverken byggs, vindkraftverkenkan medföra kollisionsrisk och projektet kan orsaka förändringar i livsmiljön. Efter avslutadbyggverksamhet minskar den mänskliga aktiviteten på området så att den sannolikt kommer attvara ungefär densamma som i nuläget, vilket ger vissa av de arter som sökt sig bort från områdetunder byggtiden möjlighet att återvända för att häcka på projektområdet.Saarenjärvi naturskydds- och Naturaområde nordost om projektområdet samt de närbelägna åkrarnasom tidvis är översvämmade utgör ett betydande samlingsområde för många sjö- och strandfågelarter.Vindkraftverken är placerade i en rad i riktning nordost-sydväst. Därför har speciellt de sjöfåglaroch vadare som följer Kiskonjoki ganska goda möjligheter att ta en omväg kring vindkraftsområdet.12

Sammandrag3.6 Konsekvenser för naturskydd, naturskyddsområden och hotade arterEn Natura-behovsprövning av vindkraftsprojektets konsekvenser för Kiskonjoki vattendrags Naturaområde(FI0200083, SCI/SPA) norr om projektområdet har gjorts. Projektet ligger på en bergsryggoch påverkar inte Naturaområdets naturtyper eller vattenkvalitet. Vindkraftsprojektet orsakar ingaförändringar i de naturtyper som ingår i habitatdirektivets bilaga I eller arter i bilaga II vilka förekommerpå Naturaområdet. Vindkraftsprojektet påverkar inte heller livsmiljöerna för de fågelarter somhäckar eller rastar på Naturaområdet eller i dess närhet.Vindkraftverkens drift försämrar inte heller nämnvärt möjligheterna för arterna i fågeldirektivets bilagaatt häcka, rasta på området och flytta över det. Vindkraftverken medför ingen betydande ökningav fågeldödligheten på området. Vindkraftverken har inga avsevärda negativa konsekvenser förde naturvärden som utgör grund för att vattendraget Kiskonjoki har inkluderats i nätverket Natura.Därför är en Naturabedömning enligt 65 § i naturvårdslagen inte nödvändig.På grund av avståndet bedöms vindkraftsprojektet inte påverka andra Naturaområden i närheten avNäse gårds område, andra naturskyddsområden och områden som hör till något naturskyddsprogram.3.7 Konsekvenser för markanvändning och planläggningProjektområdet ägs av en privat markägare. Den projektansvariga och markägaren har ett interntavtal som möjliggör byggande av en vindkraftspark.Projektområdet, som ligger på båda sidorna om stamväg 52, används för skogsbruk. Skogen kanäven i fortsättningen användas för många olika ändamål såsom friluftsliv, bärplockning och jakt.Närmaste fasta bosättning och fritidsbosättning är koncentrerad till stränderna av Puontpyölinjärvi-Frankböleträsket samt Kuusto-området. Störningarna och trafiken till följd av projektets byggarbetesker långt från bosättningen och påverkar därför inte nämnvärt markanvändningen i näromgivningen.Under byggtiden kan man av säkerhetsskäl bli tvungen att begränsa människornas möjligheteratt röra sig på vindkraftsparkens område.Vindkraftsparken ligger utanför tätortsstrukturen och om projektet genomförs kommer det inte attpåverka samhällsstrukturen.Projektområdet ligger på ett område som huvudsakligen saknar beteckningar i Saloregionens landskapsplan.Egentliga Finlands förbund började utarbeta en etapplan för vindkraft sommaren 2011.Den baseras på den vindkraftsutredning för Egentliga Finland som gjordes 2010–2011. Enligt utredningenskriterier går det att bygga vindkraftverk på området.I utkastet till generalplan för vindkraftsparken har placeringen av vindkraftverk på området undersöktsnoggrannare än i landskapsutredningen. Vindkraftsparkens område förblir jord- och skogsbruksområde,vilket är den markanvändningsform som anges i landskapsplanen. Vindkraftverken orsakaringa kännbara konsekvenser för objekt i Saloregionen eller i Nylands landskapsplan, som gränsartill området. Den delgeneralplan som utarbetas står inte i strid med gällande landskapsplaner.På strandområdena vid Puontpyölinjärvi-Frankböleträsket söder om projektområdet och i träsketsnärhet pågår arbetet med en stranddetaljplan på markägarens initiativ. Vindkraftsprojektet hindrarinte att målen för projektet att stranddetaljplanera området förverkligas.3.8 Konsekvenser för landskap och kulturarvDe högsta platserna på projektområdet ligger över 60 meter högre än Bjärnå ådal, som ligger norrom området. Även inom projektområdet varierar höjdförhållandena kraftigt. Mellan de högsta områdenafinns smala dalar, som övergår i bredare områden med träsk och små sjöar i sänkorna.Bergsryggen vid Ryssäntorninmäki bildar en bakgrund för det på landskapsnivå värdefulla landskapsområdeti nord-sydlig riktning längs Bjärnå å. Näse gård i den södra delen av ådalen hör till devärdefulla byggda kulturmiljöområdena av riksintresse (RKY2009). Kulturmiljöns grundstruktur bestårav Näse gård och den omgivande bybosättningen. På flera kilometers avstånd sydost om projektområdetfinns det på landskapsnivå värdefulla landskapsområdet i Svenskby-Finby.Det är naturligt att placera vindkraftverken på höga åsområden i terrängen för att goda vindförhållandenska nås, och det förändrar inte landskapsstrukturens naturelement i området. Vindkraftverkensbetydelse för hur man observerar och upplever landskapet beror på var iakttagaren finns, betraktelseriktningenoch om personen rör sig. De synligaste förändringarna i landskapsbilden uppkommerpå det öppna odlingsområdet i Bjärnå ådal norr om projektområdet och vid bosättningendär. Den nationellt värdefulla Näse gård utgör dock en sluten miljö och kulturlandskapsområdet haringen huvudsaklig utsiktsriktning som kunde framhäva vindkraftverkens synlighet.13

SammandragVindkraftsprojektet förändrar utsikten från det på landskapsnivå värdefulla landskapsområdet iSvenskby-Finby. Områdenas miljö formas lokalt av byggnadssättet och byggnaderna samt deras placeringi landskapet. Vindkraftverken medför en måttlig förändring av byområdets landskap i fjärrlandskapet.Vindkraftskonstruktionerna ligger minst 200 meter från de sedan tidigare kända fasta fornlämningarnaoch de som har observerats i den arkeologiska inventering som gjorts under bedömningen.3.9 Buller- och skuggeffekterVerkningsradien för projektets buller och olägenheterna av detta är beroende av den typ av kraftverksenhetsom väljs, kraftverksenheternas storlek, väderförhållandena samt iakttagelseplatsen ochdess omgivning.Den kalkylerade bullernivån vid de närmaste bostadsområdena är cirka 37–39 dB och vid enstakanärmare belägna bostadshus 40–43 dB. Vid bostadshusen i projektområdets omgivning är skillnadeni bullernivåer för de två olika kraftverkstyper som undersökts cirka 0,5…1,5 dB.Bullernivån vid de närmaste fritidshusen är på samma nivå som statsrådets riktvärden nattetid, menvid de fasta bostadshusen underskrider bullernivån riktvärdet. De beräknade bullernivåerna är av ensådan klass att bullret från vindkraftverken inte på långt när kan urskiljas i alla väderförhållanden,eftersom ljudet från vindkraftverken drunknar i ljudet av vinden en stor del av tiden. Under vissa förhållanden,då bakgrundsljudet är lågt, kan ljudet från vindkraftverken dock höras.Skuggeffekterna av vindkraftverkens snurrande rotorer bedömdes utgående från de verkliga väderuppgifterna(vindförhållanden och molnighet) samt kraftverkens drifttider. Då navhöjden är 119 meterligger tre fasta bostäder och sju fritidshus inom influensområdet för minst åtta timmars skuggeffekter.Då navhöjden ökar till 140 meter och kraftverkets rotorblad blir kortare, ligger två fastabostäder och tre fritidshus inom influensområdet för minst åtta timmars skuggeffekter. Den störstaskuggeffekten som drabbar en enskild byggnad är 10–29 timmar per år för vartdera tornalternativet.Det är skäl att observera att beräkningen inte beaktar växtlighetens och trädens skymmandeverkan. Om vindkraftverken inte syns till exempel från gårdsplanerna, kommer de inte heller att geupphov till några skuggeffekter.3.10 Konsekvenser för människornas levnadsförhållanden och trivselVindkraftsparken påverkar boendetrivseln för närområdets invånare vilkas hem eller fritidsbostadligger inom området för bullerpåverkan eller skuggeffekter från kraftverken eller på ett avstånd därde har fri sikt mot kraftverken på nära håll och upplever kraftverksljudet, skuggorna eller synlighetensom störande. Ljudet från vindkraftverken och deras rörelser förändrar boendemiljön för dem som ärvana med naturen. Förändringarna i miljön till följd av projektet försämrar enligt bedömningen intepåtagligt levnadsförhållandena och trivselfaktorerna för dem som bor i närområdet.Då vindkraftverken är i drift kommer de inte att hindra användning av området för rekreation, tillexempel friluftsliv eller strövtåg, men kraftverkens ljud, skuggeffekter eller synlighet i kraftverkensnärhet kan tidvis upplevas som störande i samband med rekreation.4. Projektets genomförbarhetOm projektet inte genomförs, ALT 0, främjas inte målen för minskning av utsläppen av växthusgaseroch målen att motverka klimatförändringen.Det projektalternativ som har tagits fram under bedömningsförfarandet är tillsammans med sättenatt minska och förebygga konsekvenserna genomförbart och beaktar synpunkterna på områdets miljöoch markanvändning. Båda undersökta alternativen för kraftverkens höjd är genomförbara. Vindkraftverkenstyp påverkar uppkomsten av buller, skuggeffekter och landskapspåverkan, vilket kanbeaktas i den fortsatta planeringen så att påverkan minskas.14

2. Hankkeesta vastaavaTuuliWatti Oy on energiayhtiö St1 Oy:n ja S-Voima Oy:n (omistajatahoina alueosuuskaupat ja SOK)omistama täysin kotimainen teollisen tuulivoiman yhteisyritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2009.TuuliWatti kehittää ja rakentaa tuulivoimapuistoja maa-alueille. Yhtiö tähtää lähivuosina merkittäväntuulivoimakapasiteetin rakentamiseen eri puolille Suomea.TuuliWatti Oy:n rakentama ensimmäinen tuulivoimala sijaitsee Porin Tahkoluodossa. Laitos valmistuisyyskuussa 2009. Yhtiöllä on Näsen kartanon tuulivoimapuistohankkeen lisäksi työn alla seuraavattuulivoimahankkeet:• Simo, Onkalo ja Putaankangas, nimellisteho yht. 18 MW• Ii Olhava, nimellisteho 24 MW• Tervola Varevaara, nimellisteho 30 MW• Merikarvia, EPV Tuulivoima Oy:n, Suomen Hyötytuuli Oy:n ja TuuliWatti Oy:n yhteishanke,nimellisteho yhteensä 80-100 MW• Pori Peittoo, nimellisteho 28–36 MW• Raahe, Puhuri Oy:n ja TuuliWatti Oy:n yhteishanke, nimellisteho TuuliWatti Oy:n osalta90-120 MW• Kalajoki Mustilankangas, nimellisteho 90-100 MW• Luvia Oosinselkä, Pori Energia Oy:n ja TuuliWatti Oy:n yhteishanke, nimellisteho yht. 90-110 MW• Tornio Kitkiäisvaara, nimellisteho 24 MW• Virolahti Oravakangas-Vaahterikko, nimellisteho 18 MW18

3. Ympäristövaikutustenarviointimenettely3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteetYmpäristövaikutusten arviointia koskevan lain (”YVA-laki” 468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutustenarviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samallatavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laki edellyttää,että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennenkuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntäälupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinninpäättymistä.Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikanaei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessäsaadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussaja yleiskaavan laatimisessa.3.2 Arvioinnin tarpeellisuusTuuliWatti Oy on 18.11.2009 pyytänyt Lounais-Suomen ympäristökeskukselta lausuntoa ympäristövaikutustenarviointimenettelyn soveltamisesta Näsen kartanon tuulivoimapuistohankkeessa. Varsinais-Suomenelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ns. ELY-keskus (entinen Lounais-Suomenympäristökeskus) antoi päätöksen 25.1.2010, jonka mukaan hankkeessa sovelletaan ympäristövaikutustenarviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Hankekokonaisuuteenkuuluvat myös tuulivoimaloiden liittäminen valtakunnalliseen sähköverkkoon ja siihen liittyvät rakennustyöt.Perusteluissa ELY-keskus esitti muun muassa hankkeen sijoittuvan alueelle, jolla on huomattavialuonto- ja maisema-arvoja. Tuulivoimapuiston toteuttaminen aiheuttaisi maisemassa merkittäväärakentamista. Mahdollinen vaikutus Kiskonjokivesistön Natura-verkostoon kuuluvaan alueeseen erityisestilinnuston vuoksi edellyttää luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin tarpeenselvittämistä. Hankkeella on vaikutuksia myös alueen melutasoon ja liikenteeseen varsinkin rakentamisaikana.Alueelle ei maakuntakaavassa eikä yleiskaavassa ole osoitettu tuulivoimapuistoa, mikäei ELY-keskuksen mukaan kuitenkaan estäne hankkeen toteuttamista.YVA-laki edellyttää, että hankkeen arviointimenettely ja kaavoitus sovitetaan yhteen (YVAL 5.1 §).Tällöin ELY-keskuksen mukaan vaikutusten arviointimenettely on hyvä suunnitella siten, että se palveleesekä kaavoitusta että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tehtäviä selvityksiä voidaankäyttää hyväksi molemmissa menettelyissä. Menettelyihin liittyviä vuorovaikutustilaisuuksia ja nähtävilläoloja voidaan myös tarpeen mukaan sovittaa yhteen ja järjestää samanaikaisesti.Ympäristökeskuksen lausunnossa lausuttiin, että kokonaisuutena arvioiden suunnitellun tuulipuistohankkeentoteuttaminen sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne huomioiden aiheuttaa laadultaanja laajuudeltaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviäympäristövaikutuksia.TuuliWatti Oy on elokuussa 2010 rajannut hanketta lausuntopyynnöstä esitetystä pienemmäksi siten,että alue sijoittuu kokonaan Salon kaupungin puolelle.Tuulivoimapuiston toteuttaminen on 1.6.2011 lähtien edellyttänyt YVA-lain mukaisen ympäristövaikutustenarviointimenettelyn soveltamista aina kun hanke käsittää vähintään 10 tuulivoimalaa taituulivoimaloiden kokonaisteho on vähintään 30 MW.19

3.3 Arviointimenettelyn osapuolet3.3.1 Hankkeesta vastaavaHankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta.Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista. Arviointimenettelyssähankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset.Näsen kartanon tuulivoimapuiston hankkeesta vastaavana on TuuliWatti Oy. YVA:n laadinnassa hankevastaavakäyttää konsulttia, Ramboll Finland Oy:tä.3.3.2 YhteysviranomainenYhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään.Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA -laissa ja -asetuksessa. Yhteysviranomaisen tehtäviinkuuluu muun muassa YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtäville laittaminen, julkiset kuulemiset,lausuntojen ja mielipiteiden vastaanottaminen sekä lausunnon antaminen arviointiohjelmasta ja -selostuksesta.Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus.3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaisetHankealue sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnan alueella, mutta hankealueen itäraja noudattaaSalon kaupungin ja Uudenmaan maakunnan puolella sijaitsevan Raaseporin kaupungin rajaa. Paikallis-ja aluetason julkisyksiköistä Salon ja Raaseporin kaupungit sekä Varsinais-Suomen ja Uudenmaanliitot vastaavat alueidensa suunnittelusta, minkä lisäksi kunnat vastaavat oman alueensa kaavoituksestaja voivat toimia lupaviranomaisina. Valtion aluehallintoviranomaisista Varsinais-Suomenja Uudenmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) hoitavat vastuualueidensatäytäntöönpano ja kehittämistehtäviä. Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseot hoitavatalueellaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviä viranomaistehtäviä, kuten kaava-ym. yhteiskuntasuunnitteluun liittyviä lausuntoasioita. Nämä viranomaistahot on kutsuttu hankkeenympäristövaikutusten arvioinnin ohjausryhmään (kappale 4.4).Tuulivoimapuistohanke voi vaikuttaa myös yksittäisiin ihmisiin, järjestöihin, yrityksiin sekä yhteisöihinja säätiöihin. Nämä tahot voivat osallistua ympäristövaikutusten arviointiin kappaleen 4 mukaisellatavalla.YVA:n kanssa samaan aikaan laaditaan hankealuetta koskevaa yleiskaavaa, jota koskevat päätöksettekee Salon kaupunki. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kaavan laatimisen aikana Salon kaupunkija Varsinais-Suomen ELY-keskus pitävät keskinäisiä viranomaisneuvotteluja, joihin myös Varsinais-Suomenliitto voi osallistua.3.4 Arviointimenettelyn vaiheet ja aikatauluHankeen YVA –menettelyn valmistelu on käynnistynyt arviointiohjelman laatimisella keväällä 2010.Vaiheen aikana laadittiin suunnitelma arvioinnin tekemiseksi.YVA-menettely käynnistyi 28.10.2010 kun TuuliWatti Oy toimitti arviointiohjelman Varsinais-Suomenelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle YVA-lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten.Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa 21.1.2011.Vaikutusselvitykset on tehty arviointiohjelman ja siitä yhteysviranomaisen antaman lausunnon pohjalta.Vaiheen aikana tarkennettiin ympäristöä koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia ja laadittiinympäristövaikutuksia koskevat arvioinnit, jotka on koottu tähän arviointiselostukseksi.Arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka kuuluttaa siitä ja pyytää lausunnot. Yhteysviranomainenantaa oman lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä kahden kuukaudenkuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen annetun määräajan päättymisestä.Lausunnossa on esitetty yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä. Arviointimenettely päättyy,kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle.Lausuntojen ja mielipiteiden määräaika on esitetty yhteysviranomaisen kuulutuksessa. Arvion mukaanyhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa maaliskuussa 2012.20

4. Osallistuminen, vuorovaikutus jatiedottaminen arvioinnin aikanaYmpäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin jaetuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettavahanke saattaa vaikuttaa. YVA-menettelyn tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantiahankkeesta ja parantaa osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluvaiheen aikana.YVA-menettelyn aikana järjestettiin yleisötilaisuuksia ja laadittiin postikysely alueen asukkaille. Lisäksiperustettiin arviointia ohjaava ohjausryhmä.4.1 YleisötilaisuudetYmpäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä halutaan tavoittaa vaikutusalueen asukkaita, maanomistajiaja muita intressiryhmiä laajasti. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa samaanaikaan tapahtuvan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan laatimiseen liittyvät yleisötilaisuudet järjestetäänsamaan aikaan YVA-menettelyn yleisötilaisuuksien kanssa. Arvioinnin aika järjestetään kaksiavointa yleisötilaisuutta, joista ensimmäinen pidettiin hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmavaiheessamarraskuussa 2010. Tilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä. Tilaisuudessa esiteltiin arviointiohjelmaaja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Yleisötilaisuudesta laadittiinmuistio, jonka yhteysviranomainen huomioi antaessaan lausuntoa arviointiohjelmasta.Toinen yleisötilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen.Tilaisuudessa esitellään hanketta ja arvioinnin tuloksia sekä osayleiskaavaluonnosta. Yleisötilaisuudestalaaditaan muistio, johon kirjataan tilaisuudessa esille tulleet mielipiteet ja kannanotot.4.2 KyselySosiaalisten vaikutusten arviointia varten toteutettiin keväällä 2011 asukaskysely. Kyselyn toteuttaminenja tulokset on esitetty kappaleessa 20 ja liitteessä 5.4.3 Suorat yhteydenototArviointiohjelmassa olivat esillä hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen ja konsultin yhteystiedot.Suoria hanketta koskevia yhteydenottoja konsultille tuli yksi.4.4 OhjausryhmäYVA-menettelyn aikana koottiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli ohjata ympäristövaikutusten arviointiprosessiaja osaltaan varmistaa arvioinnin asianmukaisuus ja laadukkuus. Ohjausryhmään kutsuttiinhankkeen kannalta keskeiset tahot. Ohjausryhmä kokoontui YVA-menettelyn aikana kaksikertaa.Ohjausryhmään osallistuivat hankevastaavan ja YVA-konsultin lisäksi seuraavat eri tahojen edustajat:• Salon kaupunki• Raaseporin kaupunki• Varsinais-Suomen liitto• Uudenmaan liitto• Varsinais-Suomen ELY-keskus• Uudenmaan ELY-keskus• Varsinais-Suomen maakuntamuseo21

5. Hankkeen muodostaminen5.1 LähtökohdatNäsen kartanon tuulivoimapuistoalue on valittu hankkeesta vastaavan tekemien selvitysten perusteella.Sijoituspaikan valintaan ovat vaikuttaneet muun muassa tuulisuus, maankäyttö ja ympäristöolotsekä sähkönsiirtoyhteydet, joiden perusteella hankealue on todettu sopivaksi tuulivoimapuistonpaikaksi.5.2 Hanketta koskevat aiemmat suunnitteluvaiheet5.2.1 Kolmen tuulivoimapuiston esiselvitys 2009TuuliWatti Oy laati vuonna 2009 kahta Salon kaupungin alueella ja yhtä Salon ja Raaseporin rajallasijaitsevaa tuulipuistokohdetta koskevan esiselvityksen. Ympäristö- ja maankäyttöasioihin keskittyvänesiselvityksen tavoitteena oli alustavasti tarkastella alueiden soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon.Työhön sisältyi myös alustava sähköverkkoon liittymisen tarkastelu.Tarkastelu tehtiin maakunta-, yleis- ja detaljikaavojen ja ympäristöhallinnon Hertta-paikkatietoaineistonsekä kunnista saadun aineiston pohjalta. Tarkastelukriteerejä olivat muun muassa etäisyysasutukseen yli 600 metriä (meluohjearvojen alitus). Selvityksen yhteydessä on tehty maastokäynnitkohteisiin.5.2.2 Esiselvitys Näsenkartanon alueen soveltuvuudesta tuulivoimatuotantoon 2009.TuuliWatti Oy valitsi edellisen selvityksen perusteella jatkotarkasteluun Näsen kartanon alueen. Työntavoitteena oli määrittää kyseisen alueen soveltuvuus tuulivoimatuotantoon teknistaloudellisista näkökulmistaja tunnistaa mahdollisia riskejä hankkeen kehittämiseen liittyen.Selvitykseen sisältyi alustava turbiinien sijoitussuunnittelu ottaen huomioon muun muassa suojelualueetja tuotannon optimointi. Selvitykseen sisältyi tuulianalyysiin perustuva tuotantoarvio, selvitystarvittavista rakennustöistä ja sähkönsiirrosta. Sähkönsiirron osalta parhaaksi ratkaisuksi osoittautuiliittyminen suoraan alueen kautta kulkevaan 110 kV sähkölinjaan.5.3 Arvioitavan hankkeen muodostaminen5.3.1 Alustava sijoituspaikkasuunnitelmaYmpäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen käynnistettiin esiselvityksen perusteella. Esiselvityksessähankealue sijoittui Salon ja Raaseporin kaupunkien alueelle sisältäen 16 tuulivoimalaa.Esiselvityksessä hankealueen rajauksessa on otettu huomioon muun muassa olemassa oleva asutussekä Natura 2000-alue. Salon kaupunki teki kesäkuussa 2010 myönteisen päätöksen hankkeentoteuttamisen edellyttämän osayleiskaavan laatimisesta, minkä johdosta hankealue rajattiin koskemaanSalon kaupungin puoleista osaa. Hankealueen rajauksen tarkistamisen yhteydessä rajattiinpois myös pohjoisosan pohjavesialueen ja maakunnallisesti arvokkaan harjualueen osa. Alustavassasuunnitelmassa suunnittelualueelle oli sijoitettu 10 tuulivoimalaa.22

Kuva 5‐1. YVA-ohjelmavaiheessa esitetty tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja sähköaseman alustavasijoitussuunnitelma.5.3.2 Arvioidun sijoituspaikkasuunnitelman muodostaminenMaastossa tehtävät ympäristöselvitykset käynnistettiin keväällä ja kesällä 2010 alustavan sijoituspaikkasuunnitelmanperusteella. Selvityksiä täydennettiin muun muassa metsojen soidinpaikkaselvitykselläkeväällä 2011. Selvitysten tuloksien perusteella laadittiin ympäristötietokartta. TuuliWattiOy päätti selvitysten perusteella laatia uuden paikalliset ympäristöarvot huomioon ottavan tuulivoimaloidensijoituspaikkasuunnitelman, joka käsittää 12 tuulivoimalaa. Kesäkuussa 2011 tehtiin suunnitelmaluonnoksenpohjalta maastokäynti, johon osallistuivat hankealueen maanomistaja sekä TuuliWattiOy:n ja konsultin edustajat. Maastokäynnillä tarkistettiin maasto tuulivoimaloiden, huoltotiestönsekä sähköaseman paikkojen sovittamiseksi maastoon. TuuliWatti Oy laati lopullisen arvioitavansijoituspaikkasuunnitelman maastokäynnin jälkeen.23

6. Arviodut vaihtoehdot6.1 Vaihtoehto 0Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Näsen kartanon tuulivoimapuistoa ja siihen liittyvää sähköasemaa ei toteuteta.Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossainmuualla ja joillakin muilla sähköntuotantomenetelmillä.6.2 Vaihtoehto 1Näsen kartanon alueelle rakennetaan 12 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloidenteho on 3-5 MW ja koko tuulivoimapuiston teho siten enimmillään 60 MW. Arvioidut tuulivoimaloidennapakorkeudet ovat 120 ja 140 metriä. Lopullinen tuulivoimaloiden tornirakenne voi olla joko lieriötairistikkorakenne molemmilla tarkastelukorkeuksilla.Kuva 6‐1. Hankevaihtoehdon 1 mukainen sijoituspaikkasuunnitelma.6.3 Arvioidut sähkönsiirtoreititTuulivoimahanke kytketään hankealueen halki kulkevaan Fingrid Oyj:n Tenhola-Kemiö nykyiseen 110kV voimajohtoon. Hanke ei sisällä eikä edellytä uuden liityntävoimajohdon rakentamista eikä hankesiten aiheuta sähkönsiirron osalta arvioitavia ympäristövaikutuksia.24

7. Hankkeen kuvaus7.1 Hankkeen sijaintiTuulivoimahanke sijaitsee Salon kaupungin eteläosassa, Näsen kartanon alueella. Matkaa pohjoispuolellasijaitsevaan Salon keskustaan on lähes 30 kilometriä ja Perniön taajamakeskukseen noinkahdeksan kilometriä. Hanke rajautuu itä- ja eteläosastaan Raaseporin kaupungin rajaan. MatkaaRaaseporin Tammisaareen on runsas 20 kilometriä ja Karjaalle noin 25 kilometriä. Eteläpuolella sijaitsevaanHankoon matkaa on noin 30 kilometriä ja luoteessa sijaitsevaan Turkuun lähes 60 kilometri.Kuva 7‐1. Näsen kartanon tuulivoimapuistoalueen sijainti.7.2 Tuulivoimalan rakenneTuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista ja konehuoneesta.Tuulivoimalan tornin valmistukseen voidaan käyttää erilaisia rakennustekniikoita. Umpinainenlieriötorni voidaan toteuttaa teräsrakenteisena, betonirakenteisena tai betonin ja teräksenyhdistelmänä, nk. hybridirakenteena. Tuulivoimalan torni voidaan lisäksi toteuttaa teräsristikkorakenteena.Näsen kartanon alueella suunniteltujen tuulivoimaloiden tornien rakennustekniikka ei ole päätetty.Tuulivoimalat voidaan toteuttaa joko lieriö- tai teräsristikkotornirakenteisina.25

Kuva 7‐2. Periaatekuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta (kuva TuuliWatti Oy).Kuva 7‐3. Periaatekuva teräsristikkotornirakenteisesta tuulivoimalasta.26

Kuva 7‐4. Esimerkkikuva lieriö- ja teräsristikkorakenteisesta tuulivoimalasta.7.3 PerustamistekniikatTuulivoimalan perustamistapa riippuu valitusta rakennustekniikasta ja kunkin voimalan rakentamisalueenpohjaolosuhteista. Esimerkiksi yksiosainen lieriörakenteinen torni voidaan perustaa yhdenmassiivisen teräsbetoniperustuksen varaan. Teräsristikkorakenteisessa tornissa jokaisen jalan allesijoitetaan oma erillinen perustus, jolloin tarvittava teräsbetonimäärä on selvästi yksiosaista torniavähäisempi. Jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkainperustamistapavaihtoehto myöhemmin tehtävien maaperätutkimustulosten perusteella. Näsen kartanonalueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden perustamistapoina käytetään todennäköisesti maavaraistateräsbetoniperusta tai kallioon ankkuroitua teräsbetoniperustusta:Maavarainen teräsbetoniperustusTuulivoimala voidaan perustaa maanvaraisesti silloin, kun tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperäon riittävän kantavaa. Kantavuuden on oltava riittävä tuulivoimalan turbiinille sekä tornirakenteelletuuli- ym. kuormineen ilman että aiheutuu lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia. Tällaisia kantaviamaarakenteita ovat yleensä mm. erilaiset moreenit, luonnonsora ja eri rakeiset hiekkalajit.Tulevan perustuksen alta poistetaan orgaaniset- ja pintamaakerrokset noin 1–1,5 metrin syvyyteenasti. Teräsbetoniperustus tehdään valuna ohuen rakenteellisen täytön (yleensä murskeen) päälle. Teräsbetoniperustuksenvaadittava koko vaihtelee tuuliturbiinitoimittajasta riippuen, mutta kokoluokkaon noin 20 x 20 m tai 25 m x 25 m. Perustuksen vahvuus riippuu muun muassa maaperästä sekätuulivoimalan koosta. Perustus kohoaa noin 1–2 metriä ympäröivän maanpinnan yläpuolelle.Kallioankkuroitu teräsbetoniperustusKallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyttää tapauksissa, joissa kalliopinta on näkyvissäja lähellä maanpinnan tasoa. Kallioankkuroidussa teräsbetoniperustuksessa louhitaan kallioon varausperustusta varten ja porataan kallioon reiät teräsankkureita varten. Ankkurien määrä ja syvyysriippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan kuormasta. Teräsankkurin ankkuroinnin jälkeen valetaanteräsbetoniperustukset kallioon tehdyn varauksen sisään. Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksenkoko on yleensä muita teräsbetoniperustamistapoja pienempi.27

28Kuva 7-5. Tuulivoimalan perustustenrakentamisvaiheita(kuvat TuuliWatti Oy).

7.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueetTuulivoimaloiden rakentamis-, ylläpito- ja huoltotehtäviä varten tarvitaan rakennus- ja huoltoteitä.Tiestön alustavissa suunnitelmissa on hyödynnetty pitkälti alueen olemassa olevia teitä, joita suoristetaanja vahvistetaan. Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärinnoin 6 metriä. Metsäisessä maastossa tielinjauksien alueilta kaadetaan puustoa noin 12-15 metrinleveydeltä reunaluiskien ja työkoneiden tarvitseman tilan vuoksi. Kaarteissa raivattavan tielinjauksenleveys saattaa olla jopa kaksinkertainen erikoispitkän kuljetuksen (siivet, tornin osa) vaatimantilan johdosta.Puuston ja muun kasvillisuuden poiston jälkeen pintamaat poistetaan ja pohja tasoitetaan. Kallioisillaalueilla pohjaa tasataan louhimalla ja louhetäytöillä riittävän tasauksen saavuttamiseksi. Pehmeiköillämaa-aines korvataan kantavalla materiaalilla. Irrotettu maa-aines käytetään mahdollisuuksienmukaan rakentamiseen ja maisemointiin toisaalla tuulivoimapuiston alueella.Tarvittavien kulkuyhteyksien lisäksi jokaisen tuulivoimalan yhteyteen rakennetaan enintään noin 40x 60 metrin kokoamis- ja työskentelyalue, joka raivataan kasvillisuudesta ja tasoitetaan. Rakentamistoimienjälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiinvarattavaa aluetta.TIEKASVILLISUUDESTA RAIVATTAVA ALUEKENTTÄALUETUULIVOIMALAN PERUSTUSMATALA JA TASAINEN KENTTÄ SIIVILLEKuva 7‐6. Periaatekuva tuulivoimalan kokoamis- ja pystytysalueesta.7.5 SähkönsiirtoTuulivoimapuiston sisäinen sähköverkkoTuulivoimalat kytketään toisiinsa 20 kV maakaapelilla. Kaapelit sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteidenyhteyteen. Kaapelin asennusmenetelmä (kaivaminen, louhinta, painaminen) riippuu maaperänkoostumuksesta. Kaapelit johdetaan ja kytketään tuulivoima-alueen sisälle rakennettavaan muuntoasemaan(sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan 110 kVsiirtojännitteeseen.Tuulivoimapuiston kytkeminen kantaverkkoonHanke ei edellytä uuden liityntävoimajohdon rakentamista. Hankealueen keskiosassa sijaitsee FingridOyj:n Tenhola-Kemiö 110 kV voimajohto, jonka yhteyteen uusi muuntoasema (sähköasema) rakennetaan.7.6 Tuulivoimapuiston rakentaminenTuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden sekä huolto- että kenttäalueiden maanrakennustöillä.Tuulivoimaloiden perustusten maanrakennustyöt ja betonoinnit voidaan tehdä vuodenajastariippumatta. Perustusten rakentamisessa tarvittavat kuljetukset riippuvat valittavasta tornityypistäja perustusolosuhteista. Voimaloiden komponentit kuljetetaan rakennuspaikalle useita kymmeniämetrejä pitkinä lavettikuljetuksina. Torni kuljetetaan tyypillisesti 3-4 osassa ja konehuone yhtenä29

kappaleena. Roottorin napa ja lavat tuodaan erillisinä kappaleina ja yhdistetään rakentamispaikallanostureiden avulla. Voimala voi saavuttaa harjakorkeutensa 2-3 vuorokauden kuluessa nostotyönaloittamisesta.Alueen sähköverkon rakentaminen toteutetaan samaan aikaan tuulivoimapuiston rakentamisenkanssa. Verkon suunnittelu ja rakentaminen ajoitetaan siten, että voimalat voidaan liittää sähköverkkoonniiden valmistuttua. Tuulivoimaloiden rakentaminen kestää yhteensä noin puoli vuotta,jonka aikana tehdään perustukset ja kootaan voimalat. Koko tuulivoimapuiston rakentamiseen varataanaikaa yhteensä noin vuosi.Kuva 7-7. Tornin pystytys tapahtuu nosturin avulla (kuva TuuliWatti Oy)7.7 Tuulivoimaloiden toiminta-aika, huolto ja ylläpitoTuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyaikaisissa tuulivoimaloissa suhteellisen pitkä. Tuulivoimaloidenperustusten ja tornin laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta jaturbiinin (konehuone ja siivet) vastaavasti noin 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytäänmerkittävästi pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla. Kunkin tuulivoimalatyypinhuolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voimalalla tehdään yleensä noin 1-2 kertaa vuodessa,minkä lisäksi voidaan laskea 1-2 ennakoimatonta vuosittaista huoltokäyntiä. Huoltokäynnittehdään yleensä pakettiautolla, joten huoltotiet pidetään aurattuina myös talviaikaan.7.8 Käytöstä poistaminenTuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä tuulivoimapuistosta syntyvienlaitteiden kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Tuulivoimapuiston elinkaaren aikana aiheutuvienympäristövaikutusten kannalta voimala-alueen käytöstä poiston ja erityisesti laitoskomponenttienhävityksen merkitys on keskeinen. Nykyisin lähes 80 % prosenttia 2,5 MW suuruisessa tuulivoimalassakäytetyistä raaka-aineista pystytään kierrättämään. Voimaloiden metallikomponenttien (teräs,kupari, alumiini, lyijy) osalta kierrätysaste on yleensä jo nykyisin hyvin korkea, jopa lähes 100 %.Kierrätyksen kannalta ongelmallisimpia ovat lavoissa käytetyt lasikuitu- ja epoksimateriaalit, joidenuusiokäyttö ei sellaisenaan vielä ole mahdollista. Näiden materiaalien energiasisältö pystytään nykyisinkuitenkin hyödyntämään polttamalla ne korkeita lämpötiloja käyttävissä jätteidenpolttolaitoksessasekä käsittelemällä poltossa syntyvät jätteet asianmukaisessa käsittely- ja loppusijoituslaitoksessa.Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavatkuin rakennusvaiheessa. Maassa olevien perustusten ja kaapeleiden osalta ratkaistaan jätetäänkörakenteet paikoilleen, vai poistetaanko ne. Rakentamisalueiden maanpäälliset osat maisemoidaan.30

8. Hanketta koskeva suunnitteluja päätöksenteko8.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikatauluHanketta koskevat selvitykset ovat käynnistyneet vuonna 2009 valmistuneella esiselvityksellä, jossaon tarkasteltu tuulivoimalahankkeen teknisiä ja taloudellisia sijoittamismahdollisuuksia sekä tehtyalustavia ympäristötarkasteluja. Selvitysten perusteella on määritelty voimaloiden alustavat sijaintipaikatsekä tehty alustavat sopimukset maanomistajan kanssa. Voimaloiden sijaintipaikat, tiestö,sähkönsiirto ja sähköasema muodostavat arvioidun hankkeen aluesuunnitelman, joka on sisällytettyosayleiskaavaluonnokseen. Aluesuunnitelma on lähtökohtana tarkentuvalle jatkosuunnittelulle, jossaotetaan tarkemmin huomioon muun muassa maaperäolosuhteet ja maaston muodot.Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa laaditaan samanaikaisesti hankealuetta koskevaosayleiskaava. Vuoden 2010 alussa hankkeesta vastaava teki Salon kaupungille aloitteen osayleiskaavoitustyönkäynnistämisestä. Salon kaupunginhallitus teki päätöksen osayleiskaavoitustyön aloittamisesta7.6.2010. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta ja vaikutusten arvioinnistaotetaan huomioon yleiskaavaehdotuksen laatimisessa. YVA-menettelyn tulee olla päättynyt ennenkaavan hyväksymistä. Kaavaselostukseen sisällytetään selostus miten YVA- ja siitä annettu lausuntoon otettu kaavassa huomioon. Osayleiskaavaehdotus valmistuu tavoiteaikataulun mukaan toukokuussa2012 ja kaavan hyväksymiskäsittely voidaan aloittaa elokuussa 2012.Rakentamistoimien edellyttämien rakennuslupien hakeminen tapahtuu osayleiskaavan hyväksymisenjälkeen syksyllä 2012. Hankkeesta vastaavan tavoitteena on aloittaa tuulivoimahankkeen rakentamistyötsyksyllä 2012.8.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin8.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat tuulivoimahankkeetToteutuneetSaba Wind Oy AB:n neljä tuulivoimalaa sijaitsevat Hankoniemellä valtatie 25 varrella noin 30 kilometriäNäsen kartanon tuulivoimahankkeesta lounaaseen. Vuodesta 2004 toimineiden tuulivoimaloidenyksikköteho on 2 MW. Yhtiö suunnittelee tuulivoima-alueen laajentamista kahdella tai kolmella2-3 MW tuulivoimalalla. Tuulivoimalat sijoittuvat valtatien eteläpuolelle nykyisten rakenteiden läheisyyteen.Laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu loppuvuonna2009. Saba Wind Oy AB:lla on käytössä lisäksi yksittäinen 2 MW:n tuulivoimala Barössä.Perniön Järvenkylässä sijaitsee kolme Takametsän voima Oy:n 100 kW tuulivoimalaa. Tuulivoimaloidentornin korkeus on 22 metriä ja lapojen pituus yhdeksän metriä.Suunnitteilla olevatWPD Finland Oy suunnittelee Hangon Koverharin tehtaan läheisyyteen yhteensä 5-6 tuulivoimalanhanketta, jossa tuulivoimaloiden arviointiohjelman mukainen nimellisteho on yhteensä noin 11-22MW. Tuulivoimalat sijoittuisivat noin viisi kilometriä Saba Wind Oy:n Santalan tuulivoimaloista länteen.Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu loppuvuodesta 2009.Suomen Merituuli Oy suunnittelee Inkoon ja Raaseporin edustan merialueelle noin 180–300 MW:ntuulivoimahanketta. Etäisyyttä Näsen kartanon tuulivoimahankealueelle kertyy runsas 40 kilometriä.Hankealueesta runsaan 30 kilometrin päässä Kemiönsaarella on aloitettu useiden tuulivoimalaitoshankkeidensuunnittelu. Esimerkiksi Egentliga Finlands Energi Ab suunnittelee noin 60-122 MW:ntuulivoimapuistoa Nordanå-Lövbölen alueelle. Muita toimijoita Kemiönsaaren alueella ovat SabaWind Oy ja Taalerintehdas.31

Kuva 8‐1. Muut lähiseudun tuulivoimahankkeet.8.2.2 Muut energiantuotantoon ja -siirtoon liittyvät hankkeetRouskis Oy suunnittelee jätteiden käsittelyn merkittävää kehittämistä Salon kaupungin itäpuolellasijaitsevan Korvenmäen jäteaseman alueella. Hankkeeseen sisältyy jätteiden esikäsittelyä ja hyötykäyttöämateriaalina ja energiana, biologista käsittelyä ja tarvittavan loppusijoituksen turvaamista.Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu loppuvuodesta 2009.8.2.3 Kaavoitus- ja muut hankkeetRanta-asemakaavaHankealueen eteläpuolella sijaitsevan Puontpyölinjärven eli Frankböleträsketin koillisosassa on vireilläranta-asemakaavan laadinta. Kaavan vireilletulosta on kuulutettu 3.8.2011. Kaavan 8.4.2011päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavan laatiminen liittyy Frankbölen tilankehittämiseen ja tuleviin rakentamistoimenpiteisiin. Kaavassa tutkitaan loma- ja vapaa-aikaan jamatkailupalvelujen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden edellytyksiä ja toteuttamismahdollisuuksia.Keskeisenä tavoitteena on suunnitella alueelle loma- ja vapaa-ajanpalvelujen alueita, jossa rakennetaanperinteisiä rantaan tukeutuvia loma-asuntokohteita ja näiden lisäksi loma-asuntoryhmiäja matkailupalvelujen alueita myös rantavyöhykkeen taaempiin osiin.MaakuntakaavaVarsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti käynnistää kokouksessaan 13.6.2011 vaihemaakuntakaavanlaatimisen tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvien alueiden osoittamiseksi Varsinais-Suomessa.Tuulivoimaselvityksessä 2010 - 2011 Varsinais-Suomen manneralueelta on selvitetty tuulivoimapuistoiksisoveltuvia alueita. Selvityksessä on rajattu soveltuviksi alueiksi sellaiset asutuksesta ja lomaasutuksestariittävän etäällä sijaitsevat alueet, jotka eivät ole luonnon tai maiseman kannalta erityisenarvokkaita. Soveltuvia alueita löytyi noin 1500 kappaletta ja tarkempi selvitystyö kohdennettiinnoin 30 alueeseen. Varsinais-Suomen liitto on laatinut aiemmin rannikkoalueesta tuulivoimaselvityksetvuosina 2005 ja 2007.Tuulivoimaselvityksessä 2010 – 2011 Salon Näsen tuulipuiston osayleiskaavan suunnittelualueellesijoittuu kaksi tuulivoimatuotantoon osittain soveltuvaa aluetta, joille molemmille todetaan mahtuvannoin viisi voimalaa. Selvityksen liitekartalla nämä alueet on merkitty tuulivoimatuotannon selvitysalueeksi.32

8.3 Näsen kartanon tuulivoimapuiston edellyttämät suunnitelmat, luvat japäätökset8.3.1 YleistäTuulivoimalan edellyttämät luparatkaisut on kytketty maankäyttö- ja rakennuslain alueiden käytönsuunnittelujärjestelmään. Kaavojen laatimisen yhteydessä riittävin selvityksin varmistetaan tuulivoimaloidensoveltuvuus alueelle ja sovittaminen yhteen muiden maankäyttömuotojen kanssa.8.3.2 YVA-menettelyYVA-menettelyn tarpeellisuus on käsitelty kohdassa 3.2.8.3.3 Hankkeen yleissuunnitteluHankkeen yleissuunnittelu sisältyy TuuliWatti Oy:n hankekehitystyöhön eikä siihen liity viranomaistenpäätös- tai lupamenettelyjä.Yleissuunnittelua on tehty rinnakkain ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja osayleiskaavanlaatimisen kanssa. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen.8.3.4 Sähkönsiirtolinjan suunnitteluNäsenkartanon tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä ei rakenneta tuulivoimapuiston ulkopuolellejohtavia sähkönsiirtolinjoja, vaan hanke liittyy alueen kautta kulkevaan sähkönsiirtoyhteyteen.8.3.5 KaavoitusTuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksentavoitteena on, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää aikaisempaa useammin suunnitteluvälineenätuulivoimarakentamisessa. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloillesuoraan yleiskaavan perusteella. Edellytyksenä yleiskaavan käyttämiselle tällä tavoin on,että lakimuutoksen mukaisella yleiskaavalla voidaan riittävästi ohjata alueen rakentamista.8.3.6 RakennusluvatTuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista rakennuslupaaSalon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennusluvan myöntämisen edellytyson, että hankkeen YVA-menettely on päättynyt ja Ilmailuhallinnolta on saatu lausunto lentoturvallisuudenvarmistamiseksi. Myös alueelle rakennettava sähköasema tarvitsee rakennusluvan. Rakennusluvathakee alueen haltija.8.3.7 YmpäristölupaTuulivoimarakentaminen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jos sen toiminnastasaattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksistajohtuen.Näsenkartanon tuulivoimapuiston suunnittelussa on pyritty sijoittamaan voimalat siten, että niistä eiaiheudu kohtuutonta rasitusta tai haittaa.8.3.8 Liittymissopimus sähköverkkoonTuulivoimaloiden kytkentä alueelliseen sähköverkkoon edellyttää sähköverkon omistajan kanssa solmittavaaliittymissopimusta.8.3.9 Natura-arviointiYmpäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty Natura-tarveharkinta. TuuliWatti Oy:n näkemyksenmukaan Luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeen.8.3.10 Muinaismuistolain mukainen poikkeamislupaMuinaismuistolain 1 §:n mukaisesti kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomenaikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen,poistaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty.Hankealueelta on tehty arkeologinen muinaisjäännösinventointi, jonka mukaiset kohteet otetaanhuomioon suunnittelussa pyrkien välttämään niihin kajoamista.33

YVA-menettelyn kulkuKaavoituksen kulkuHankkeesta vastaavan tehtävät Yhteysviranomaisen tehtävät Kaavoittajan tehtävätOsallistuminenArviointiohjelman laadintaOhjausryhmäYVAalkaaOsallistumis-jaarviointisuunnitelman laatiminenViranomaisneuvotteluTiedottaminen ja yleisötilaisuusYleissuunnittelu, selvitystentekeminen, vaikutusten arviointi,vaihtoehtojen vertailu arviointiohjelmanja yhteysviranomaisenlausunnon mukaisestiYmpäristövaikutustenarviointiselostuksen laatiminenOhjausryhmäTiedottaminen ja yleisötilaisuusArviointiohjelma kuulutus jatiedottaminenKansalaisten ja viranomaistenmielipiteet ja lausunnotarviointiohjelmastaYhteysviranomaisen lausuntoarviointiohjelmastaArviointiselostuksenkuuluttaminen ja tiedottaminenVuosi 2011Kaavaluonnoksen laatiminenOsallistumis-jaarviointisuunnitelma nähtävillePalaute osallistumis-jaarviointisuunnitelmastaKaupunginhallitusKaavaluonnos nähtävillePäätös hankkeen käynnistämisestä,lupahakemukset ja luvatToteuttaminen ja seurantaYVApäättyyKansalaisten ja viranomaistenmielipiteet ja lausunnotarviointiselostuksestaYhteysviranomaisen lausuntoarviointiselostuksestaMielipiteiden huomioiminenVastineiden antaminenKaavaehdotuksen laatiminenMielipiteet ja lausunnotMahdollinenviranomaisneuvotteluKaupunginhallitusKaavaehdotus nähtävilleVastineiden antaminenKaavaehdotuksen korjaaminenMuistutukset ja lausunnotMahdollinenviranomaisneuvotteluKaavan hyväksyminenkaupunginvaltuustossaValitusaika 30 vrk, voimaantuloKuva 8‐2. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen.8.3.11 LentoestelupaIlmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkienrakentamiseen tulee olla Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaahakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausuntoasiasta.8.3.12 Sopimukset maanomistajien kanssaTuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää sopimuksia maanomistajien kanssa. TuuliWatti Oy on tehnyttuulivoimalan toteuttamisen mahdollistamat sopimukset maanomistajan kanssa.34

OSA IIYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET35

9. Arvioinnin kohdentaminen9.1 Arvioitavat ympäristövaikutuksetYmpäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivatkohdistua:• Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen,• maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiinvuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen• yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön• luonnonvarojen hyödyntämiseen• sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset tuulivoimapuistohankkeen elinkaaren ajalta.Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset.Tuulivoimapuiston aiheuttamat ympäristömuutokset ilmenevät vaikutuksina ympäristössä. Vaikutustentunnistamisessa on käytetty apuna kokemuksiin sekä tuulivoimaloiden ja ympäristön vuorovaikutukseenperustuvia tietoja. Apuna vaikutusten tunnistamisessa on käytetty muun muassa kokemuksiamuista hankkeista ja tehdyissä ympäristövaikutusten arvioinneissa esille tulleista mahdollisistavaikutuksista.Kuva 9‐1. Arvioitavat ympäristövaikutukset.9.2 Hankkeen vaikutusalueTarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Osa hankkeen vaikutuksistarajoittuu rakentamisalueiden läheisyyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle. Ympäristövaikutustenarviointiohjelmavaiheessa tarkastelualue pyrittiin määrittelemään niin laajaksi, etteimerkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella.37

Arvioinnin tarkastelualue kattaa Näsen kartanon hankealueen ympäristöineen. Tuulivoimahankkeenlaajimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmastoon ja maisemaan. Maisemavaikutusten osaltatarkastelu ulottuu alueen ympäristöön niin kauas kuin tuulivoimapuisto on mahdollista hyvissä olosuhteissaihmissilmin havaita, mikä tarkoittaa noin 20–30 kilometrin sädettä. Maankäyttöön kohdistuviavaikutuksia on tarkasteltu sijainti- ja sen naapurikuntia ja yhdyskuntarakennetta koskevanakokonaisuutena. Tuulivoimaloiden luontovaikutuksien tarkastelu on kohdistettu pääasiassa hankkeenrakentamisalueisiin ja niiden lähiympäristöön. Linnustovaikutusten osalta tarkastelualue on laajaulottuen hankealueen pesimälinnustosta muuttolintujen törmäysriskiarviointiin. Melu- ja varjostusvaikutuksettarkastellaan siinä laajuudessa, missä laskelmat osoittavat hankkeella olevan kyseisiävaikutuksia. Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan vaikutuskohtaisesti.Keskeisin huomio ulottuu hankealueen ympäristöön, mutta laajenee virkistyskäytön ja maisemavaikutustenmyötä laajalle alueelle.Kuva 9‐2. Etäisyysvyöhykkeet9.3 Vaikutusten ajoittuminen9.3.1 Rakentamisen vaikutuksetTuulivoimapuiston rakentaminen kestää arviolta yhden vuoden. Tuulivoimaloiden sekä niihin liitettävienkaapeleiden, ja huoltoteiden rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat lähinnä rakennustöihin liittyväliikenne ja melu sekä luontoon kohdistuvat vaikutukset. Myös alueella liikkuminen voi rajoittuarakentamisen aikana.9.3.2 Toiminnan aikaiset vaikutuksetTuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset alkavat kunkin alueen valmistuttua ja jatkuvat tuulivoimalankäyttöiän ajan. Tuulivoimalan perustuksen ja tornin arvioitu käyttöikä on noin 50 vuotta.Voimalan koneiston arvioitu käyttöikä on 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää voidaan kuitenkinpidentää riittävällä huollolla ja osien vaihdolla. Ympäristössä ei tuulivoimahankkeen toiminnan aikanatapahdu merkittäviä hankkeeseen liittyviä muutoksia.38

9.3.2 Toiminnan päättämisen vaikutuksetTuulivoimapuiston tullessa teknisen käyttöikänsä päähän voidaan se purkaa. Tuulivoimaloiden komponentitovat suurelta osin kierrätettävissä. Syntyvät purkujätteet pyritään ohjaamaan kierrätykseenja hyötykäyttöön.9.4 YVA-ohjelma ja yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminenYhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi lausunnon (VARELY/80/07.04/2010)ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 21.1.2011. Lausunnossa esitetään, mihin selvityksiinhankkeesta vastaavan on erityisesti keskityttävä ympäristövaikutusten arviointia tehdessään ja miltäosin arviointiohjelmassa esitettyä arviointisuunnitelmaa on täydennettävä. Lausunnossa on esitettymyös eri tahoilta saadut lausunnot ja mielipiteet arviointiohjelmasta. Yhteysviranomaisen lausuntoon liitteenä 1.Hankkeen ympäristövaikutukset arvioitiin arviointiohjelmassa esitetyn arviointisuunnitelman ja ohjelmastasaadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Yhteysviranomaisen lausunnossaanesille tuomat asiat ja niiden huomioiminen arviointiselostuksessa sekä mahdollinen viittaus asianosaiseenselostuksen kohtaan on esitetty oheisessa taulukossa 9‐1.Taulukko 9‐1. Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminenympäristövaikutusten arviointimenettelyssä.Yhteysviranomaisen lausuntoLepakoiden esiintymistä alueella tulee selvittää ja arvioidahankkeen vaikutukset lajille.Alueen linnustosta mahdollista paikallista seurantatietoatulee käyttää täydentämään tehtyä linnustoselvitystä.Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida lintujen ruokailureititja mahdollinen yömuutto.Vaikutustarkasteluissa tulee huomioida myös merikotka.Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös uhanalaisiinluontotyyppeihin sekä uuden uhanalaisluettelonmukaiseen lajistoon.Hankkeen vuoksi aiheutuvat mahdolliset muutoksetekologisissa yhteyksissä tulee sisällyttää vaikutustarkasteluun.Maisema-analyysin tulee sisältää sekä kuvasovitteitaettä maisema- ja näkyvyystarkastelu karttamuodossa.Ihmisen elinoloihin kohdistuvana vaikutuksena tuleearvioida tuulivoimapuiston vaikutus lähiseudun matkailuhankkeille.Lausunnon huomioon ottaminenLepakkoselvitys on tehty kesällä 2011 (kappale 13).Linnustokartoituksen tekijällä on ollut käytössä paikallistatietämystä.Ruokailureitit on otettu huomioon arvioinnissa.Tiedossa olleen merikotkan pesä tarkistettiin keväälläja valmistauduttiin lentojen seurantaan. Pesintää ei2011 tapahtunut.Kesällä 2011 on tehty luontoselvitysten päivitys kaikillatuulivoimaloiden paikoilla, jolloin uusi uhanalaisluokituson otettu huomioon (kappale 13 ja 14).Ekologiset yhteydet on tarkasteltu maankäyttöä jayhdyskuntarakennetta koskevien vaikutusten yhteydessäyhtenäisen luonnonalueen säilymisen näkökulmasta(kappale 17).Arviointiin sisältyvät molemmat lausunnossa vaaditutasiat (kappale 18).Vaikutusta matkailuhankkeille on arvioitu pääasiassavireillä olevan rantakaavan kannalta (kappale 20).Arvioinnissa on käsitelty ja tuotu esille myös muita yhteysviranomaisen lausunnossa tai muissa annetuissalausunnoissa ja annetuissa mielipiteissä esitettyjä näkökohtia.39

10. Vaikutukset ilmastoon ja ilmaan10.1 Lähtökohdat ja tavoitteet10.1.1 Kansainväliset lähtökohdatKäynnissä oleva ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos aiheutuu lähinnä kasvihuonekaasujen,erityisesti hiilidioksidin (CO 2) määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Mikäli päästöt kasvavat nykytahtia,kasvihuoneilmiön voimistuminen nostaa maapallon keskilämpötilaa vuosisadan loppuun mennessävajaasta kahdesta kuuteen astetta sekä aiheuttaa merkittäviä ilmastollisia seurannaisvaikutuksia.Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty kansainvälisiä sopimuksia, joiden toteuttamiseen Suomikinon omilla toimillaan sitoutunut.YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus eli niin sanottu ilmastosopimus astui voimaan vuonna1994. Sopimuksen perimmäinen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä vaarattomalletasolle. Ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirja astui voimaan 16.2.2005. Suomi on ratifioinutsekä ilmastosopimuksen että Kioton pöytäkirjan.Suomi toimii ilmastopolitiikassa Euroopan yhteisön osana. Euroopan komissio antoi vuonna 2008jäsenmaita koskevat säädösehdotukset ilma- ja kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen sekä uusiutuvanenergian käytön tehostamiseen tähtäävistä toimista. Euroopan unionin tavoitteena on ilmastonlämpenemisen pysäyttäminen pitkällä aikavälillä kahteen asteeseen. Vuoden 2020 välitavoitteenaon vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta.10.1.2 Kotimaiset lähtökohdat tuulivoiman kehittämiselleSuomessa valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 maallemme uuden ilmasto- ja energiastrategian, jokakäsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteidenmukaan Suomen tuulivoimalla tapahtuvan sähkön kokonaistuotanto tulisi pyrkiä nostamaan vuoteen2020 mennessä 6 TWh:iin, joka vastaa nykyisten tuulivoimalaitosten maksimitehojen mukaan noin700 uuden tuulivoimalaitoksen rakentamista. Laitosrakentamisessa tulee ilmastostrategian mukaanpyrkiä ensisijaisesti laajoihin yhtenäisiin voimalaitosalueisiin, tuulipuistoihin, jotka mahdollistavatosaltaan tuulisähkön kustannustehokkaan tuottamisen.Kansallisia ilmastopoliittisia tavoitteita linjataan myös valtioneuvoston 15.10.2009 hyväksymässä ilmasto-ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa, jossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomenilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistäyhteistyötä.Suomessa energiantuotannon osuus koko maan hiilidioksidipäästöistä on noin 80 prosenttia, minkävuoksi energiantuotannosta aiheutuvien päästöjen vähentäminen nähdään nykyisin keskeiseksi tekijäksiilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Yleisesti energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjävoidaan vähentää tehokkaimmin joko 1) pienentämällä energiankulutusta, tai 2) lisäämällä vähäpäästöistentai päästöttömien energialähteiden osuutta tuotannossa. Tuulivoimalaitoksessa energiantuotantoperustuu tuuleen ja sen sisältämän kineettisen energian muuttamiseen sähköenergiaksi.Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei toimintavaiheessaan synnytä ilmastonmuutosta kiihdyttäviäkasvihuonekaasupäästöjä, minkä vuoksi suunnitellulla hankkeella voidaan osaltaan alentaa Suomenoman energiantuotannon vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä.10.1.3 Varsinais-Suomen energiastrategia 2020 ja tuulivoimaselvitysVarsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena on, että vuonna 2030 Varsinais-Suomi on hiilineutraalimaakunta, joka tuottaa merkittävän osan energiantarpeestaan uusiutuvalla energialla.Vuonna 2010 laadittu Varsinais-Suomen energiastrategia 2020 sisältää myös tuulivoiman. Maakunnallisentuulivoimatavoitteen toteuttaminen merkitsisi, että tuulipuistojen kokonaisteho maakunnassatulisi nostaa noin 10 MW:sta noin 200-250 MW:iin.40

Varsinais-Suomen liiton tuulivoimaselvityksessä 2010-2011 tuulivoiman lisäystavoitteeksi maakunnassaon asetettu sähköntuotantotavoitteesta ja tuottokertoimesta riippuen noin 50-110 kappaletta3MW:n tuulivoimalaa.10.1.4 IlmansuojeluIlmansuojelun tavoitteena on ilmanlaatu, joka turvaa terveellisen ja viihtyisän elinympäristön ja säilyttääluonnon toimintakyvyn. Ilmansaasteet saattavat vahingoittaa vesistöjä ja sekä olla haitallisiaihmisten terveydelle. Haitallisten ilmapäästöjen merkittävimmät lähteet ovat teollisuus, energiantuotantoja liikenne, joita koskevien määrätietoisten ilmansuojelutoimien ansiosta päästöt ja haitallisetlaskeumat ovat vähentyneet Suomessa viimeisten 20 vuoden aikana.10.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutuksetTuulivoima vaikuttaa ilmastoon ja ilmanlaatuun korvaamalla ja vähentämällä päästöjä aiheuttavaaenergiantuotantoa.Energiantuotannon päästöt ilmaan jakaantuvat energiatuotantomuodosta riippuen eri tavoin rakentamisenja käytön aikaisiin vaikutuksiin.Tuulivoimatuotannon ilmasto- ja ilmapäästöt rajoittuvat lähinnä voimalan rakentamisvaiheessa tapahtuvaanrakennus- ja tuulivoimalakomponenttien valmistuksen ja raaka-aineiden hankinnan päästöihin.Tuulivoimalat eivät käyttöaikana aiheuta suoria päästöjä ilmaan.Energiantuotannossa eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat hiili, öljy, maakaasu ja turve, joillatuotetaan noin puolet Suomessa käytettävästä energiasta. Fossiilisten polttoaineiden ilmastovaikutuksetpainottuvat erityisesti niiden käytön aikaisiin päästöihin, jotka kattavat usein merkittävänosan niiden koko elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Fossiilisten polttoaineiden poltonlisäksi myös biopolttoaineen (esimerkiksi puu) poltosta aiheutuu ilmanlaatuun vaikuttavia päästöjä.Pienimmiksi kasvihuonekaasupäästöt arvioidaan tuulivoiman lisäksi puu-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimalla.Luonteenomaista sekä uusiutuvien energianmuotojen että ydinvoiman elinkaaren aikaisille ilmastovaikutuksilleon niiden painottuminen energiantuotantoketjun alkuvaiheisiin ja rakentamisenaikaisiin vaikutuksiin, jotka synnyttävät yleensä valtaosan koko energiantuotantoprosessin synnyttämistäkasvihuonekaasupäästöistä (tuulivoimalla jopa 98 % koko energiantuotantoketjun aiheuttamistakasvihuonekaasupäästöistä). Varsinaisessa tuotantovaiheessa päästöt ovat näiden tuotantomuotojenosalta sen sijaan vähäiset.Tuulivoimaloiden rakentamisen ja raaka-aineiden hankinnan ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt tapahtuvatpääosin muualla sijaitsevien teollisten toimintojen yhteydessä. Niillä ei ole vaikutusta hankealueenpaikalliseen tai seudulliseen ilmanlaatuun eikä niiden määrää voida luotettavasti arvioida.10.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmätSuunnitellun hankkeen vaikutuksia ilmastoon arvioitiin YVA-menettelyn yhteydessä sen perusteella,kuinka paljon suunnitellun hankkeen avulla pystytään korvaamaan muita, kasvihuonekaasupäästöiltäänhaitallisempia sähköntuotantomuotoja ja tällä tavalla hillitsemään ihmistoiminnan aiheuttamaailmastonmuutosta. Arviointi tehtiin tukeutuen kirjallisuudesta saatuihin tietoihin Suomessa käytettyjensähköntuotantomuotojen keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä sekä arvioimalla näidentietojen avulla edelleen suunnitellun hankkeen avulla saavutettavia kasvihuonekaasusäästöjä.Suunnitellun hankkeen ilmastovaikutuksia on arvioitu sen mukaan, kuinka paljon tuulivoimaloidenavulla pystytään osaltaan vähentämään Suomen oman sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.Tuulivoimaloilla saavutettavat kasvihuonekaasujen sekä muiden ilmapäästöjen alenemat ovat keskeisestiriippuvaisia tuulipuiston suunnittelualueella käytössä olevista energiantuotantotavoista sekäsiitä, mitä tuotantomuotoja niiden avulla pystytään korvaamaan. Suomessa fossiilisten polttoaineidenosuus maan omasta sähköntuotannosta on noin puolet. Loppuosa tuotetaan vastaavasti jokoydin- tai vesivoimalla tai uusiutuvilla energianlähteillä. Suomalaisen sähköntuotantojärjestelmänkeskimääräisiksi hiilidioksidipäästöiksi on arvioitu noin 240 gCO 2tuotettua kilowattituntia kohti (Taulukko10‐1), joka sisältää jo em. hiilineutraaleja tuotantomuotoja. Yleisesti tuulivoiman voidaan kuitenkinarvioida korvaavan ensisijaisesti tuotantokustannuksiltaan kalliita energiamuotoja, mm. hiililauhde-tai maakaasupohjaista sähköntuotantoa. Esimerkiksi Holttinen (2004) on tutkimuksessaanarvioinut tuulivoimatuotannon korvaavan pohjoismaisessa energiantuotantojärjestelmässä ensisijaisestijuuri lauhdevoimalla tuotettua sähköä, jonka keskimääräiseksi hiilidioksidipäästöksi on arvioitujopa 620–720 gCO 2/kWh (Taulukko 10‐2). Vastaavasti, mikäli tuulivoimaloilla korvataan jo nykyisinkäytössä olevia hiilineutraaleja energiantuotantomuotoja (mm. ydin- tai vesivoima), voivat hankkeenilmastovaikutukset jäädä tällä tavalla tarkasteltuna pieniksi.41

Taulukko 10‐1. Suomen sähköntuotannon keskimääräiset ominaispäästöt viimeisten 10 vuoden keskiarvona(VTT 2010).Yhdiste CO 2 N 2 O Typen oksidit SO 2 CH 4Ominaispäästö (g/kWh) 240 0,007 0,375 0,273 0,008Taulukko 10‐2. Lauhdevoimalaitoksen avulla tuotetun sähkön keskimääräiset ominaispäästöt (Holttinen2004).Yhdiste CO 2Typen oksidit SO 2Ominaispäästö (g/kWh) 660 1,06 0,710.4 NykytilaTuulivoimaloiden teho Varsinais-Suomessa on noin 9 MW. Varsinais-Suomen energiatase laskettiinosana ilmastostrategia –hanketta. Vuonna 2007 kulutetusta energiasta 23 GWh oli peräisin Varsinais-Suomenalueella tuotetusta tuuli- ja vesivoimasta, minkä perusteella niiden yhteinen osuus olialle prosentti koko Varsinais-Suomen energiankulutuksesta. Verrattuna muuhun Suomeen Varsinais-Suomi on suuri kivihiilen käyttäjä. Energiataselaskelma sisältää myös liikennepolttoaineet, joten seei anna täsmällistä tietoa Varsinais-Suomen sähköntuotannon energiataseesta. Ottamalla huomioonmuualta ostettu vesi- ja tuulivoimalalla tuotettu sähkö, oli näiden osuus noin 4 % energian kokonaiskulutuksesta.Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vuosina 1995-2009 ovat olleet hieman alle3 000 tonnia vuodessa. Varsinais-Suomen merkittävimmät hiilidioksidilähteet ovat kaukolämmön jasähkön yhteistuotanto kivihiilivoimalaitoksella, öljynjalostamo ja sementtitehdas. Niiden päästöt eivätole juuri muuttuneet tasaisesta tuotannosta johtuen. (www.ymparisto.fi>Lounais-Suomi>Ympäristöntila>Ilmastonmuutos, 28.10.2011)10.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE1Mikäli Suomessa tuotetun energiamäärän ja energiatuotantomuotojen arvioidaan pysyvän vakionaja suunniteltujen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön arvioidaan korvaavan eri sähköntuotantomuotojaniiden keskimääräisen käytön mukaan, voidaan hankkeella arvioida saavutettavan noin 18 000tonnin säästöt Suomen sähköntuotannon vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Vastaavasti, jos tuulivoimanarvioidaan korvaavan lauhdevoimalla tuotettua sähköä, voivat päästövähenemät nousta jopa100 000 tonniin vuosittain (Taulukko 10‐3). Karkeasti nämä luvut vastaavat vuositasolla noin 1 800ja 10 000 suomalaisen yhteenlaskettua kasvihuonekaasupäästöä, kun suomalaisen keskimääräisenhiilijalanjäljen suuruudeksi oletetaan (perustuen Heinonen & Junnila 2010) noin 10 t CO 2vuodessa.Taulukko 10‐3. Näsen kartanon tuulivoimapuiston avulla saavutettavat, laskennalliset päästövähenemäthiilidioksidin, rikkidioksidin sekä typen oksidien osalta. Laskennassa oletetaan, että hanke toteutetaanmaksimikoossaan (12 tuulivoimalaitosta) 5 MW kokoisilla tuulivoimaloilla ja että voimaloiden huipunkäyttöaikaon keskimäärin 2 500 tuntia vuodessa. Laskennassa käytetyt ominaispäästökertoimet on esitettytaulukoissa 10‐1 ja 10‐2.YhdistePäästövähenemät Suomensähköntuotannonpäästökertoimien mukaan(tonnia vuodessa)Päästövähenemät hiililauhdevoimalanpäästökertoimien mukaan(tonnia vuodessa)Hiilidioksidi (CO2) 18 000 100 000Rikkidioksidi (SO2) 59 105Typen oksidit (NOx) 72 159Tuulipuiston kokonaisvaltaisten ympäristövaikutusten ja esimerkiksi energian tuotantotehokkuudenmäärittelemiseksi hankkeita voidaan tarkastella niiden koko elinkaaren ajalta, jolloin pystytään osaltaanvertailemaan tuulivoimalla tuotetun energian määrää laitoksen elinkaarensa aikana vaatimanenergian ja raaka-aineiden määrään.42

Luonteenomaista erityisesti uusiutuvien energianmuotojen sekä mm. ydinvoiman elinkaaren aikaisilleilmastovaikutuksille on niiden painottuminen energiantuotantoketjun alkuvaiheisiin ja rakentamisenaikaisiin vaikutuksiin, jotka kattavat usein valtaosan koko energiantuotantoprosessin synnyttämistäkasvihuonekaasupäästöistä. Varsinaisen tuotantovaiheen aikana kasvihuonekaasupäästöjä einiissä sen sijaan merkittävissä määrin synny.Nykyaikaisten tuulivoimaloiden rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvan energiankulutuksen on kuitenkinhavaittu olevan pieniä verrattuna niillä tuotettuun energiamäärään verrattuna. Elinkaarianalyysienperusteella esimerkiksi 3 MW tuulivoimalan valmistamisen ja pystyttämisen kuluttaman energianon arvioitu vastaavan enimmillään 5 % tuulivoimalan toiminta-aikanaan tuottamasta energiamäärästäja voimalan on arvioitu tuottavan tämän energiamäärän 4−12 toimintakuukauden aikanalaskentatavasta ja käytetyistä oletuksista riippuen (Schleisner 2000, Crawford 2009).Hiilijalanjälkeä (carbon footprint) käytetään yleensä mittaamaan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaailmastovaikutusta, ts. kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan voidaanarvioida synnyttävän elinkaarensa aikana.Tuulivoiman synnyttämän hiilijalanjäljen suuruutta suhteessa muihin energiamuotoihin on tarkasteltuIsossa-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa (POST 2006), jossa tuulivoiman synnyttämän hiilijalanjäljensuuruutta verrattiin suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, ydinvoimaan sekä useisiin uusiutuviinenergianlähteisiin. Vertailussa tuulivoiman hiilijalanjälki arvioitiin pienimpien joukkoon sen vaihdellessamaa- ja merialueille sijoitettavien laitosten osalta 4,64–5,25 gCO2eq per tuotettu kilowattitunti.Muista energiantuotantomuodoista esimerkiksi aurinkopaneelien hiilijalanjäljen suuruudeksiarvioitiin vastaavasti 35–58 gCO2eq/kWh ja erilaisten biomassavaihtoehtojen osalta vastaavasti 25–93 g CO2eq/kWh. Suurin hiilijalanjälki on fossiilisilla polttoaineilla, joiden ilmastoa lämmittävän vaikutuksensuuruudeksi on arvioitu liikkuvan yli 500 gCO2eq tuotettua energiayksikköä kohti10.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0Nollavaihtoehdossa tuulivoimaloilla tuotettu sähkömäärä joudutaan tuottamaan käyttäen muitaenergiantuotantomuotoja. Nollavaihtoehdossa näiden kasvihuonekaasupäästöjen voidaan arvioidatoteutuvan, jolloin vaihtoehdolla voidaan tällä perusteella arvioida kiihdytettävän ilmastonmuutostapitkällä aikavälillä.10.7 Vaikutusten lieventäminenTuulivoimalla tapahtuvan energiantuotannon vaikutukset ilmastoon ovat myönteisiä. Tuulivoimaloidenraaka-aineiden hankinta ja komponenttien valmistus eivät aiheuta merkittäviä päästöjä. Valmistuksenvaikutukset paikalliseen ilmanlaatuun tapahtuvat paikallisten säädösten, lupien ja normienmukaan. Osatoimittajien ja alihankkijayritysten toimintaa voidaan seurata esimerkiksi ympäristö- jalaatujärjestelmien ja sertifikaattien perusteella.10.8 Epävarmuudet ja seurantatarveTuulivoimahankkeen avulla saavutettavat vähenemät päästöissä riippuvat pääasiassa korvattavistaenergiamuodoista. Tuulivoimalalla tapahtuvan energiantuotannon aiheuttamaa muiden energiamuotojenkorvautumista ei voida varmasti kohdentaa. Energiantuotantomuotojen keskinäiset suhteetriippuvat muun muassa energialähteiden hinnoista sekä valtion taloudellisista ohjauskeinoista (muunmuassa verojen ja tukien kohdentaminen).Tuulivoimalle on asetettu kansalliset määrälliset sähköntuotantotavoitteet, joiden toteutumisen oletetaantuottavan tavoitellut ilmastohyödyt.43

11. Vaikutukset maa- ja kallioperään11.1 Lähtökohdat ja tavoitteetSuomen maaperä ja sen pinnanmuodot ovat pitkälti muokkautuneet viimeisen jäätiköitymisen erivaiheiden seurauksena. Sen lisäksi, että kallio- ja maaperä ovat monien ihmistoimintojen perusta jaraaka-aineiden lähde, on kiinteällä kallioperällä ja sitä peittävällä maaperällä monia ekologisia tehtäviä.Niiden ominaisuudet määräävät kasvillisuuden ja eliöstön muodostumisen ja menestymiseneri alueilla. Maaperällä on lisäksi tärkeä rooli pohjaveden muodostumisessa, puhdistamisessa sekäpohjavesivarastona.Maaperän suojelun tavoitteena on maaperän ekologisen toimintakyvyn ja viljavuuden säilyttäminen.Tavoitteena on myös arvokkaiden maisema-alueiden sekä geologisesti, kulttuurihistoriallisesti tai arkeologisestitärkeiden kohteiden säilyminen. Maaperänsuojelu liittyy lukuisiin yhteiskunnallisiin toimintoihin,joten sen suojeluun liittyviä ohjauskeinoja on runsaasti. Maaperän kestävää käyttöä jasuojelua ohjaavat normit sisältyvät yleisiin säädöksiin, jotka säätelevät muun muassa alueiden käyttöäja maaperää hyödyntävää toimintaa. Lisäksi ympäristön pilaamista, luonnonsuojelua ja maisemansuojeluasäätelevät normit koskevat osin myös maaperää.Maa- ja kallioperän muodostumien osalta Suomessa on inventoitu valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet,moreenimuodostumat sekä tuuli- ja rantakerrostumat. Inventointien tavoitteena on ollutselvittää ja suojella muodostumien geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot, sekä tuottaa tietoaalueidenkäytön sekä maa-aineslain mukaisen menettelyn tueksi. Harjuluonnon monimuotoisuudensuojelemiseksi ja säilyttämiseksi on laadittu valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma, josta valtioneuvostoteki periaatepäätöksen vuonna 1984.11.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutuksetTuulivoimahankkeen rakennusvaiheeseen liittyy merkittäviä maanrakennustöitä. Tuulivoimaloidenrakentamisalueilla ja tielinjoilla louhitaan kalliota ja tasataan maata, sekä vaihdetaan tarvittaessapehmeiköillä maa-aines kantavampaan ja rakentamiseen soveltuvaan ainekseen, kuten louheeseentai sepeliin.Hankkeen maanrakennustyöt voivat heikentää alueen maa- ja kallioperän geologisten kohteiden arvoa.Rakentamisen ja toiminnan aikana käsitellään pieniä määriä polttoaineita ja öljyjä, joten hankkeentoteutumiseen liittyy vähäinen maaperän pilaantumisriski, jos kemikaaleja ja öljyjä pääseemaaperään .Kuva 11-1. Tuulivoimapuistonrakentaminen alkuvaiheessa(kuva TuuliWatti Oy)44

11.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmätHankealueen maa- ja kallioperäolosuhteet selvitettiin kallio- ja maaperäkartan sekä peruskartan perusteella.Arvokkaiden geologisten ja geomorfologisten muodostumien sijainti selvitettiin ympäristöhallinnontietokannoista ja maakuntakaavan selvityksistä. Alueen yleisiä maaperäolosuhteita tarkasteltiinlisäksi maastokäyntien aikana. Maastohavaintojen tavoitteena oli tunnistaa alueen paikallisestiarvokkaat geologiset kohteet.Arvio hankkeen vaikutuksista kallio- ja maaperään on laadittu asiantuntija-arviona ja se perustuuhankkeen vaatiman tiestön ja muiden rakenteiden rakentamiskuvauksiin.11.4 NykytilaHankealue sijoittuu kohti etelärannikkoa jatkuvalle maaston selännealueelle, joka rajautuu pohjoispuolenalavaan Perniönjokilaaksoon. Alueen kallioperä on mikrokliinigraniittia, sekä amfiboligabroaja dioriittia. Alueen maanpinnanmuotoja hallitsevat Ryssäntorninmäen ja Storhuvudbergetin kallioalueet,joiden laet kohoavat noin tasolle +70-75 m mpy. Lakialueet ovat avokalliota ja maaston painanteetovat moreenin ja saven peitossa. Alueen vähäiset soistumat ja turvemaat sijaitsevat maastonpainanteissa ja pienten lampien kupeessa.Hankealueen kallioalueet ovat luonnontilaisia ja tyypillisiä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rannikkoalueille.Hankealueella ei ole valtakunnallisella tai maakunnallisella tasolla arvokkaiksi luokiteltujageologisia muodostumia. Tuulivoima-alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Lautviikinmäenkallioalueeseen (KAO020352, arvoluokka 4), joka kuuluu samaan selännejaksoon ja sijaitsee hankealueenluoteispuolella. Hankealueen pohjoispuolella sijaitseva Maasillan ja Latoholman sora- jahiekkamuodostuma on merkitty Salon seudun maakuntakaavassa arvokkaaksi kallio- tai harjualueeksi(ge). Kiskonjoki kulkee kallioperälaaksoon kerrostuneen, tasanteista ja terasseista koostuvanjokilaakson halki. Muodostuman korkeimmat tasanteet yltävät tasolle 40 m mpy ja siitä lounaaseenlaskevat tasanteet ja terassit sijoittuvat tasoille 35-25 m mpy. Alueen pohjoisosassa on maa-ainestenottoalueita.Paikallisten luontoharrastajilta saatujen tietojen mukaan hankealuetta halkovan 110 kV voimajohdonalueella Liinhuhdan pohjoispuolella sijaitsee useita hiidenkirnuja, jotka on alkujaan havaittu voimajohdonrakentamistöiden yhteydessä. Alueelle tehtiin maastokatselmus yhdessä paikallisten luontoharrastajienkanssa kesäkuussa 2011, jolloin tiedossa olevat hiidenkirnut käytiin läpi. Osa hiidenkirnuistaon kooltaan suurikokoisia ja reunoiltaan rikkonaisia pienempien ollessa valtaosin symmetrisiäja sileäreunaisia. Kallion leikkauksissa on nähtävissä myös useiden suurikokoisten hiidenkirnujen alkeita.Kohteet ovat paikallisesti arvokkaita geologisia kohteita.Kuva 11‐2. Alueen topografia ja geologisesti arvokkaiden kohteiden rajaukset.45

Kuva 11‐3. Sileäreunainen, pienikokoinen hiidenkirnuKuva 11‐4. Suurin kirnu on useita metrejä leveäKalkutijärven eteläpuolella sijaitsevalla kallioalueella sijaitsee muinaisrantakivikko. Kivikko on syntynytmuinaisen meri- tai järvivaiheen rantavoimien, eli aallokon ja jään kuluttavasta ja kasaavastavaikutuksesta. Kivikko sijaitsee lähellä kallioalueen lakiosaa loivassa rinteessä. Muinaisrantakivikossaesiintyy merkkejä ihmisen varhaisesta toiminnasta. Alueella sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä(Jussila 2010).46

Kuva 11‐5. Näkymä muinaisrantakivikolle.11.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE1Maaperän muokkaustoimet ovat paikallisia ja koskevat tuulivoimaloiden nosto- ja pystytysalueita,sähköaseman rakentamisaluetta ja tieyhteyksiä. Hankealueen pinnanmuodot ovat vaihtelevia ja korkeuserotovat suuria, mistä johtuen kenttäalueiden ja teiden rakentaminen vaatii paikoin merkittäviäkallionlouhintatöitä ja maan tasausta.Tuulivoimahankkeen rakenteita ei sijoiteta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille geologisillemuodostumille tai niiden läheisyyteen. Tuulivoimaloita ei myöskään sijoiteta selänteen luonnontilaisillelakialueille, vaan pääasiassa rinnealueille, joilla ei ole laajoja kalliopaljastumia tai silokallioita.Alueen merkittävimpien maanpinnanmuotojen, Ryssäntorninmäen ja Storhuvudbergetin, lakialueetjäävät näin ollen nykyiseen tilaansa. Myöskään paikallisesti arvokkaiden hiidenkirnujen tai muinaisrantakivikonalueelle ei kohdistu rakentamistoimia.Alle hehtaarin laajuisella tuulivoimalan nosto- ja pystytysalueella merkittävimmät maanrakennustyötkohdistuvat perustuksien alueelle. Ennakkotietojen perusteella tuulivoimalat voidaan pääosin perustaamaavaraisille tai kallioankkuroiduille teräsbetoniperustuksille. Tuulivoimaloille johtavat tiet seuraavatmaanpinnanmuotoja ja ovat pistoja alueen nykyisestä tiestöstä. Alueen vaihtelevista maanpinnanmuodoistajohtuen tiestön rakentamisessa joudutaan tekemään kuitenkin maaston leikkauksiaja pengerryksiä.Rakentamisalueiden pintamaat käytetään maisemointiin ja raivausjätteet ja kannot viedään hyötykäyttöön.Hankkeessa ei muodostu maanrakentamiseen huonosti soveltuvia kivennäismaa-aineksenylijäämämassoja tai niiden läjitystarvetta. Perustusten, tiestön ja kenttärakenteiden rakentamiseentarvittava murske ja louhe saadaan osin rakentamisen yhteydessä irrotettavasta materiaalista hankealueeltaja osa hankitaan tarkoitukseen soveltuvalta maa- ja kalliokiviaineksen ottamispaikalta.Tuulivoimaloiden toiminnan aikana alueella käsitellään pieniä määriä voiteluöljyjä ja kemikaaleja.Huoltotoimenpiteet tai tuulivoimaloiden käyttö-öljyt eivät muodosta maaperän pilaantumisriskiä.47

11.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0Mikäli hanketta ei toteuteta, alueen maa- ja kallioperään ei kohdistu muutoksia.11.8 Vaikutusten lieventäminenTiestö ja kenttäalueet rakennetaan maasto-olosuhteet huomioiden. Maa- ja kalliorakentamisessavältetään tarpeettomia maansiirtoja ja kallionlouhintaa.11.9 Epävarmuudet ja seurantatarveAlueen maaperäolosuhteet ovat selkeät, mistä johtuen maaperäolosuhteisiin ei liity johtopäätöksiinvaikuttavia epävarmuustekijöitä. Tuulivoimaloiden perustamisalueille ei ole laadittu pohjatutkimuksia,mutta alueen maa- ja kallioperäolosuhteet huomioiden perustapoihin ei liity merkittäviä epävarmuuksia.Suunnittelun tässä vaiheessa ei ole vielä tiedossa mistä rakentamisessa tarvittavat maaaineksetalueelle tuodaan.48

12. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin12.1 Lähtökohdat ja tavoitteetSuomessa toteutettavan vesiensuojelun tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pintavesiäniin, ettei niiden tila heikkene, ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuonna 2015. Pohjavesienosalta tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja parantaa ihmisen toiminnanvuoksi huonontuneen veden laatua. Vesiensuojelun valtakunnalliset suuntaviivat määritellään valtioneuvostonperiaatepäätöksessä ja Suomen Itämeren suojeluohjelmassa.Tärkeimmät vesien suojelua koskevat säädökset sisältyvät vesilakiin ja ympäristönsuojelulakiin. Vesiensuojelun suuntaviivat perustuvat EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000/60 EY), jonka pyrkimyksenäon edistää vesivarojen kestävää käyttöä, estää pohjavesien pilaantuminen ja vähentääjo tapahtunutta pilaantumista. Vesienhoidon järjestämistä koskevat vuonna 2011 annettu laki vesien-ja merenhoidon järjestämisestä, asetus vesienhoitoalueista sekä asetus vesienhoidon järjestämisestäja merenhoidon järjestämisestä. Säädökset ovat osa vesipolitiikan puitedirektiivin kansallistatäytäntöönpanoa.12.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutuksetSuomen maaperässä pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimpia pohjaveden muodostumispaikkojaovat sora- ja hiekkamuodostuma-alueet. Maanrakennus- ja kaivutöiden aiheuttamat muutoksetmaaperässä voivat aiheuttaa muutoksia vesien virtaus- ja imeytymisolosuhteissa. Pohjavesienkannalta haitallisinta olisi, mikäli kaivutyöt ulottuisivat hyvin vettä johtavalla alueella pohjavedenpinnan alapuolelle. Pohjaveden laatu voi muuttua luonnontilaisesta tai pilaantua, mikäli maaperäänpääsee pohjavedelle haitallisia aineita. Muutokset pohjaveden laadussa ja määrässä voivat vaikeuttaaveden saantia yksityiskaivoista tai kylien ja kaupunkien vedenottamoilla.Myös mahdolliset vaikutukset pintavesiin ovat pääosin rakentamisen aikaisia. Kaivu- ja maansiirtotyötvoivat aiheuttaa väliaikaisia tukoksia ja samentumia alueen luonnonvesiin ja ojiin.12.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmätHankealueen pinta- ja pohjavesiolosuhteiden kuvaus perustuu perus- ja maaperäkarttatarkasteluunsekä alueella tehtyihin maastokäynteihin. Luokiteltujen pohjavesialueiden rajaukset sekä vesistöaluejakoselvitettiin ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Maastokäyntienaikana havainnoitiin esiintyykö hankealueella vesilain 15a ja 17a §:n mukaisia arvokkaita pienvesiä.12.4 NykytilaHankealue sijaitsee kallioisella vedenjakaja-alueella, jossa kallioperää peittävä irtomaakerros on hyvinohut tai sitä ei ole lainkaan. Pohjaveden muodostuminen on alueella hyvin niukkaa ja suuri osasadevedestä poistuu alueelta pintavaluntana. Alueella ei ole voimakkaita kallioruhjeita, joissa olisirunsaasti pohjavettä. Maaston painanteissa, joissa esiintyy moreenia ja pienialaisia savi- ja turvemaita,esiintyy irtomaakerroksessa pohjavettä, joka yhtyy suoalueilla pintaveden tasoon. Pohjavesivirtaa maaperässä lyhyitä matkoja purkautuen lähimpiin ojiin. Hankealue sivuaa pohjoispuolella sijaitsevaaTuulihatun (0258614) vedenhankintaa soveltuvaa pohjavesialuetta. Hankealueella tai senläheisyydessä ei ole muita luokiteltuja pohjavesialueita.49

Alueen vesistöaluejako on esitetty kuvassa. Hankealueen pohjoisosa kuuluu Kiskonjoen-Perniönjoenvesistöalueeseen. Pintavedet kerääntyvät hankealueen pohjoispuolella virtaavaan Kiskonjokeen/Perniönjokeenja laskevat Laukanlahteen. Eteläosa kuuluu Saaristomeren rannikkoalueeseen ja edelleenPuontpyölinjärven valuma-alueeseen, jossa vedet valuvat Sillbölebackenin kautta Lunkbölefjärdeniin.Hankealueella sijaitsee useita karuja pienialaisia järviä ja lampia. Lampien laskuojat ovat perattujaja suoristettuja lukuun ottamatta hankealueen luoteispuolella sijaitsevaa Pitkäjärven ja Hamarjärvenvälistä lasku-uomaa. Uoma on luonnontilainen ja siten vesilain 17a §:n mukainen kohde.Alueen pienialaiset soistumat ovat pääosin ojitettuja. Albäckbergin kupeessa sijaitsee lähde, jonkalaskuojaa on kaivettu ja suoristettu. Lähdeallas on säilynyt luonnontilaisena.Kuva 12‐1. Hankealueen vesistöaluejako sekä Tuulihatun pohjavesialueen ja arvokkaiden pienvesienrajaukset (OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu).12.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE1Tuulivoimahankkeessa ei tehdä pohjaveden pinnan tasolle ulottavia kaivu- ja maanrakennustöitä,eikä hankkeella ole vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään. Hankkeen rakentamistoimet eivätulotu Tuulihatun luokitellulle pohjavesialueelle. Hankealueella ei sijaitse tiedossa olevia vedenottamoitatai yksityisiä kaivoja, joiden vedenottoon hanke vaikuttaisi. Rakentamisen ja huollon aikananoudatetaan poltto- ja voiteluaineiden sekä muiden maaperälle ja pohjavedelle haitallisten aineidenkäsittelyssä annettuja säädöksiä ja ohjeita. Pohjavesialueita koskee pohjaveden muuttamiskielto(vesilaki 18 §) ja pohjaveden pilaamiskielto (ympäristönsuojelulaki 8 §).Tuulivoimahankkeen rakentamistoimet eivät sijoitu vesilain 17a §:n mukaisten kohteiden alueelle tainiiden läheisyyteen. Rakentamistoimet eivät merkittävästi muuta valuma-alueita eivätkä vesiuomia.Maanrakennustöiden aikana maaperää paljastuu ja alueella liikutellaan maamassoja, jotka altistuvatesimerkiksi sateen aiheuttamalle huuhtoutumiselle. Hankealueen moreenimaaperästä johtuenrakennustöiden aikana ei kuitenkaan ole odotettavissa merkittävää hienoaineksen huuhtoutumista.Paikallisesti mahdollisesti tukkeutuneet ojat ja rummut avataan viimeistään rakennustöiden päättämisenyhteydessä.50

12.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0Tuulivoimahankkeen rakentamatta jättämisellä ei ole vaikutuksia pohja- tai pintavesiin.12.7 Vaikutusten lieventäminenHankkeen pohja- ja pintavesiin kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä, eikä niiden lieventämisessäole tarvetta erillisille toimenpiteille.12.8 Epävarmuudet ja seurantatarveAlueen pohja- ja pintavesiolosuhteet ovat selkeät, eikä alueella ole merkitystä yhteiskunnan tai yksityistalouksienvedenhankinnalle. Hankkeella ei ole olennaisia vaikutuksia pohja- ja pintavesiin. Käytettyäaineistoa voidaan pitää riittävänä pohja- ja pintavesien nykytilan kuvaukseen ja vaikutustenarviointiin.51

13. Vaikutukset luonnonympäristöön13.1 Lähtökohdat ja tavoitteetLuonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eliölajien runsautta, niiden perintötekijöiden vaihtelua jaelinympäristöjen moninaisuutta. Ihmisen toiminnan myötä elinympäristöjen ja yhtenäisen luonnonympäristönpirstoutuminen erillisiksi saarekkeiksi on lisääntynyt ja sillä on ollut kielteisiä vaikutuksialuonnon monimuotoisuuteen.Suomi on sitoutunut edistämään luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä allekirjoittamallaYK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen vuonna 1992. Valtioneuvostoteki vuonna 2006 periaatepäätöksen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytönstrategiasta vuosille 2006-2016.Suomessa on seitsemän valtioneuvoston periaatepäätöksellä hyväksyttyä luonnonsuojeluohjelmaa.Natura –verkostolla suojellaan EU:n tärkeinä pitämiä luonto- ja lintudirektiivilajeja sekä näille lajeilleominaisia elinympäristöjä. Viime vuosina on käynnistetty METSO-ohjelma, jonka avulla pyritäänsuojelemaan metsäympäristöjen uhanalaisia eliölajeja ja näiden elinympäristöjä. Laajempia kokonaisuuksiaon suojeltu kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä yksityisten ja valtion maille rauhoitetuillaluonnonsuojelualueilla. Lisäksi luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain säädöksillä pyritään suojelemaanuhanalaistuvia elinympäristöjä sekä näissä eläviä uhanalaisia eliölajeja. Luonnonsuojelu- javesilakia koskevat viittaussäännökset on sisällytetty moniin muihin maankäyttöä sääteleviin lakeihin.Eliölaji voidaan säätää uhanalaiseksi (lsl 46 §), jos sen luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalaineneliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen; erityisesti suojeltavat lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksenliitteessä. Viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin (Rassi ym. 2010) mukaan 2 247 lajin arvioitiinolevan uhanalainen eli kuuluvan uhanalaisuusluokkiin CR, EN tai VU. Näistä vajaa puolet onmyös erityisesti suojeltavia lajeja. Laji voidaan myös julistaa rauhoitetuksi (lsl 38 ja 42 §), mikäli senolemassaolo käy uhatuksi tai rauhoittaminen muusta syystä osoittautuu tarpeelliseksi. Uhanalaistumistajouduttaa elinympäristöjen pirstoutuminen, jolla tarkoitetaan ihmisen toiminnan aiheuttamaaeliöpopulaatioiden yhteyksien katkeamista elinympäristölaikkujen välillä.Tuulivoimarakentaminen Näsen kartanon alueella pyritään toteuttamaan siten, ettei sillä ole merkittäviävaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kappaleessa 13 käsitellään hankealueelle tyypillistäkasvillisuutta, alueella esiintyviä luontotyyppejä sekä huomionarvoisia eläin- ja kasvilajeja. Linnustoaon käsitelty kappaleessa 14 ja vaikutukset Kiskonjoen Natura-alueeseen on arvioitu kappaleessa15. Tässä kappaleessa arvioidaan vaikutukset muihin lähialueen Natura-alueisiin, muihin luonnonsuojelualueisiinja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluviin alueisiin. Hankkeen vaikutuksia Uudenmaanmaakuntakaavassa osoitettuun ekologisen verkoston kannalta tärkeisiin alueisiin on käsitelty kappaleessa17.5.2.13.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutuksetRakentamisen aikana tehtävä puuston hakkuu, maaston tasaaminen ja muut rakentamiseen liittyvättoimet hävittävät tuulivoimaloiden, sähköaseman ja huoltoteiden rakentamisalueiden nykyisen kasvillisuuden.Rakentamisalueita laajemmilla alueilla voi muodostua maaston ja kasvillisuuden kulumisvaurioitatyökoneiden liikkumisesta ja maanläjityksestä johtuen. Lisäksi puustoa voidaan paikoitellenjoutua kaatamaan muun muassa teiden mutkissa ja kokoamisalueella rakentamisalueita laajemminvoimalakomponenttien kuljettamista ja kokoamista varten .Kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimahankkeen rakentaminenvoi aiheuttaa elinympäristöjen pirstoutumista erillisiksi saarekkeiksi ja sillä voi olla negatiivisiavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tuulivoimapuistoalueella elinympäristöjä pirstovavaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkoston rakentamisesta.52

Eläimistön osalta alueen käyttö ja tuulivoimaloiden rakentaminen voi aiheuttaa eri lajeille sopivienelinympäristöjen menetyksiä tai niiden pirstoutumista sekä turvallisten kulkuyhteyksien katkeamista.Rakentamisen myötä alueen ihmistoiminta lisääntyy, mikä voi aiheuttaa häiriötä ja lajien siirtymistäuusille elinalueille.13.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmätHankkeen luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntienperusteella. Hankealuetta koskeva olemassa oleva kerättiin ympäristöhallinnon paikkatietojärjestelmistä(OIVA- ja Hertta-tietokanta), sekä Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmästäja maakuntakaavan selvityksistä. Vaikutukset muihin läheisiin luonnonsuojelualueisiinarvioitiin alueellisten Ely-keskusten internetsivujen Natura-aluetietojen perusteella. Maastokäyntiensuunnittelussa oli käytössä hankealueen peruskarttojen lisäksi ajantasaiset ortokuvat.Kasvillisuus ja luontotyypitKasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa selvitettiin alueen kasvillisuuden yleispiirteitä sekä havainnoitiinerityisesti arvokkaiden luontotyyppien ja elinympäristöjen (LSL 29 §, MetsäL 10 §, VesiL15a ja 17a §) esiintymistä touko-syyskuun välisenä aikana 2010 ja toukokuussa 2011 yhteensä viidenmaastopäivän ajan. Maastokäyntien perusteella kuvattiin hankealueen kasvillisuuden yleispiirteet,rakentamisalueiden metsätyypit ja niiden käsittelyaste sekä arvokkaat luontotyypit ja lajisto.Arviointityössä tarkasteltiin hankkeen toteutumisen vaikutuksia alueen luonnon monimuotoisuuteenkokonaisuutena ja arvokkaisiin luontokohteisiin kohdetasolla. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissahuomioitiin kohteiden, sekä kasvillisuuden ja luontotyyppien edustavuus paikallisella, alueellisellaja valtakunnallisella tasolla. Luontotyyppien uhanalaisuutta tarkasteltiin Raunion ym. (2008)luontotyyppien uhanalaisluokituksen perusteella.EläimistöLuontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajien osalta alueelta selvitettiin liito-oravan (VU) ja lepakoidenesiintymistä. Nämä lajit valittiin tarkastelukohteiksi, koska tuulivoimarakentamisella voi olla lajienlisääntymis- ja levähdyspaikkoihin kohdistuvia vaikutuksia. Liito-oravainventoinnissa maastokäynnitkohdennettiin peruskartta- ja ilmakuvatulkintojen perusteella lajille soveltuviin elinympäristöihin.Näillä alueilla etsittiin liito-oravan ulostepapanoita metsän suurimpien kuusten ja lehtipuiden tyviltäsekä havainnoitiin kolopuiden ja risupesien esiintymistä kahden maastopäivän aikana toukokuussa2010. Menetelmä on luotettavin tapa havainnoida liito-oravan esiintymistä alueella, mutta sen avullaei ole mahdollista selvittää tarkkoja yksilömääriä (Sierla ym. 2004).Kuva 13‐1. Lepakkoselvityksen kartoitusreitti ja detektoreiden sijoituspaikat.53

Lepakoiden esiintymistä hankealueella ja sen ympäristössä havainnoitiin detektorikartoituksena yöaikaankäyttäen sekä aktiivista että automatisoitua havainnointia yhteensä seitsemän yönä kesä-elokuussa2011. Selvityksien tavoitteena oli alueella esiintyvien lajien sekä tärkeiden saalistusalueidenja siirtymäreittien selvittäminen. Kartoitusreitti suunniteltiin siten, että hankealueella ja sen läheisyydessäsijaitsevat lepakoille soveliaat ympäristöt tulivat inventoiduksi. Valittu reitti kuljettiin polkupyörälläsekä kävellen.Muiden nisäkäslajien osalta arviointi perustuu maastossa tehtyihin elinympäristöhavaintoihin. Lisäksialueelta tavattavasta eläimistöstä on saatu tietoja alueen luontoharrastajilta ja metsästäjiltä. Luontodirektiivinliitteen IV muista nisäkkäistä hankealueella saattaa liikkua susi, ilves ja karhu.13.4 Nykytila13.4.1 Kasvillisuus ja luontotyypitHankealue sijaitsee eliömaantieteellisessä aluejaossa hemiboreaalisella vyöhykkeellä. Alue on tyypillistäUudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikkoseudun kumpuilevaa selännealuetta, jossa luonnonolosuhteidenyleisilme on pääosin kuiva ja karu. Laajoilla kallioisilla lakialueilla esiintyy avokallioitaja puusto on vähäistä. Lakialueiden karukkokankaat vaihettuvat rinteiden kuivan ja kuivahkon kankaanmänniköihin ja edelleen maaston painanteiden tuoreen ja lehtomaisen kankaan metsiin. Maastonja kalliomaiden soiset painanteet ovat pääosin ojitettuja ja turvekankaiksi ja muuttumiksi kuivuneitarämeitä.Hankealueen metsät ovat pääosin varttuneita kasvatusmetsiä. Alueen keski- ja kaakkoisosassa ontehty laajoja metsänuudistuksia, jonka alueille on istutettu mäntyä ja kuusta. Havupuuston sekapuunakasvaa paikoin runsaasti haapaa ja rauduskoivua. Lehtipuuvaltaiset kuviot puuttuvat lähes kokonaantai ne ovat hyvin pienialaisia.Hankealueella ei esiinny ennakkotietojen tai maastokäyntien perusteella luonnonsuojelulain 29 §:nmukaisia luontotyyppejä. Vesilain 17a §:n mukaisista pienvesistä alueella sijaitsee Albäckbergin luonnontilaisenkaltainen lähde sekä Pitkäjärven Hamarjärveen laskevan uoman luonnontilainen osuus.Kohteiden välittömät lähiympäristöt ovat metsälain 10 §:n mukaisia arvokkaita elinympäristöjä.Alueen luontotyypit ovat maaston lakialueiden männiköitä lukuun ottamatta pääosin metsätaloustoiminkäsiteltyjä ja siten laadullisilta tekijöiltään muuttuneita luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Lakialueidenmetsät ovat paikoin ikärakenteeltaan vanhoja, osin kilpikaarnaisia ja kelottuneita männiköitä,paikoin puusto on selvästi nuorempaa ja metsätaloustoimin käsiteltyä. Kalliomaiden luonnontilaisetja luonnontilaisen kaltaiset metsiköt lukeutuvat metsälain 10 §:n mukaisiin vähätuottoisiinarvokkaisiin elinympäristöihin. Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa kalliometsät on luokiteltuelinvoimaisiin (LC) luontotyyppeihin Etelä-Suomen alueella. Lakialueiden arvokkain osuus sijaitseeRyssäntorninmäen lounaisosassa, jossa puusto on luonnontilaista ja vanhaa. Myös Kalkutijärven eteläpuolisellalakialueella kasvaa luonnontilaisia metsiä. Alueella sijaitseva muinaisrantakivikko kuuluusilmälläpidettäviin (NT) luontotyyppeihin Etelä-Suomen alueella.Hankealueella esiintyvien arvokkaiden luontokohteiden tarkemmat kuvaukset on esitetty oheisessataulukossa 13‐1 ja niiden rajaukset oheisessa kuvassa .Taulukko 13‐1. Arvokkaiden luontokohteiden kuvaukset.Albäckbergin lähde ja jalopuutSuunnittelualueen pohjoisessa luoteisosassa Albäckbergilläsijaitsee luonnontilainen/luonnontilaisen kaltainenlähde. Lähteen allas on reunoiltaan luonnontilainen,mutta sen laskupuroa on aikanaan suoristettuja perattu. Ajan kuluessa osa laskupurosta on kuitenkinkasvanut umpeen. Lähteen ympäristössä kasvillisuuson varttunutta mustikkatyypin (MT) kuusikkoa,jossa kasvaa sekapuuna rauduskoivua. Lähteestä hiemankaakkoon rinnealueella kasvillisuudessa on nähtävissälehtomaisia piirteitä ja alueella kasvaa useitayksittäisiä jalopuita. Alueelta laskettiin yhteensä 11tammea ja muutama vaahtera. Mahdollisesti kasvatettujenjalopuiden alue ei täytä luonnonsuojelulainmukaisen jalopuumetsikön määreitä, mutta se onpaikallisesti arvokas luontokohde.Luonnontilainen/luonnontilaisen kaltainenlähde54

Luonnontilainen purouomaSuunnittelualueen luoteisosaan rajautuva PitkäjärvestäHamarjärveen laskeva uoma on luonnontilainenja siten vesilain 17a §:n ja metsälain 10 §:n mukainenkohde. Suunnittelualueen luoteisreunalla puro sijaitseevarttuneessa mustikkatyypin-käenkaali-mustikkatyypin(MT-OMT) kuusikossa.Luonnontilainen purouomaLuonnontilainen kalliometsäSuunnittelualueella sijaitsee useita kalliokohoumia,joiden lakiosuuksien puusto on paikoin luonnontilaista.Selvärajainen, yhtenäisen luonnontilaisen puustonalue sijaitsee Ryssäntorninmäen lakialueen länsiosassa,jossa puusto koostuu järeäkasvuisista männyistä,yksittäisistä kilpikaarnamännyistä ja katajista. Metsätyyppinäalueella vaihtelee jäkälä- ja kanervatyyppi(Clt, CT) metsät. Kalliopaljastumilla ja pienipiirteisillälouhikkoalueilla kasvillisuus on jäkälävaltaista. Maastonpainanteissa vallitsevat kanerva ja sianpuolukka.Alue on metsälain 10 §:n mukainen arvokas elinympäristö.Näkymä Ryssäntornimäen luonnontilaiseen kalliometsään.MuinaisrantakivikkoKalkutijärven eteläpuolella sijaitsevalla kallioalueellasijaitsee muinaisrantakivikko. Kivikko on syntynytmuinaisen meri- tai järvivaiheen rantavoimien,eli aallokon ja jään kuluttavasta ja kasaavasta vaikutuksesta.Kivikko sijaitsee lähellä kallioalueen lakiosaaloivassa rinteessä. Muinaisrantakivikot on luokiteltuluontotyyppien uhanalaistarkastelussa (Raunioym. 2008) Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi (NT).Suunnittelualueella sijaitseva muinaisrantakivikko onluonnontilainen, hyvin huuhtoutunut, eikä kivikossaole havaittavissa muutoksia. Myös kivikossa harvakseltaankasvava puusto on luonnontilaista tai luonnontilaisenkaltaista. Muinaisrantakivikossa esiintyymerkkejä ihmisen varhaisesta toiminnasta (Jussila2010). Alueella sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä.Näkymä muinaisrantakivikolle55

Suuri mäntyTuulivoimalaitosaluetta halkovan 110 kV voimajohdonkupeessa Norsuon pohjoisosassa kasvaa yksittäinen,erittäin järeäkasvuinen mänty. Kohde on maisemallisestimerkittävä luonnonmuodostuma.Nykyisen 110 kV voimajohdon kupeessa kasvavajäreäkasvuinen mänty on maisemallisestimerkittävä luonnonmuodostumaKuva 13‐6. Arvokkaiden luontokohteiden rajaukset.Tuulivoimaloiden rakentamisalueet sijoittuvat kalliomaiden lakialueita lukuun ottamatta metsätaloustoiminkäsitellyille alueille. Rakentamisalueiden kasvupaikkakuvaukset on esitetty ohessa.56

Tuulivoimala 1Tuulivoimala sijoittuu maaston kallioiselle lakialueelle, jossa kasvillisuus on kanerva- ja jäkälätyypin(CT, ClT) varttunutta mäntymetsää. Lakialueet ovat jäkälävaltaisia ja maaston painanteissa kasvaarunsaasti kanervaa ja katajaa. Tuulivoimalan huoltotieyhteys sijoittuu valtaosin maaston painanteeseenolemassa olevalle metsäkoneuralle, jossa kasvillisuus on mustikkatyypin (MT) kuusimetsää.Sekapuuna kasvaa paikoin varttunutta mäntyä. Metsäojien varsilla kasvaa tiheää nuorta kuusikkoa.Maaston lakialueille kasvillisuus on mäntyvaltaista.Tuulivoimala 2Tuulivoimalan rakentamisalueella kasvaa puolukka- ja kanervatyypin (VT, CT) mäntymetsää. Maaston painanteissapääpuulajiksi vaihtuu kuusi ja metsätyypiksi mustikkatyypin (MT) metsä. Maaston lakialueella puusto on vähäistä.Alueella kasvaa yksittäisiä varttuneita mäntyjä ja katajaa. Pohjakerros on jäkälävaltainen.Huoltotieyhteys sijoittuu maaston painanteeseen, jossa kasvillisuus on mustikkatyypin (MT) kuusikkoa. Sekapuunakasvaa varttuneita mäntyjä.Tuulivoimala 3Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu nykyisenhiekkatien kupeeseen. Kasvillisuus on varttunutta,paikoin järeäkasvuista puolukkatyypin (VT)mäntymetsää. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka,mustikka ja kanerva.57

Tuulivoimala 4Tuulivoimala sijoittuu varttuneen mustikkatyypin(MT) kuusikon ja varttuneen mäntytaimikonrajalle. Huoltotieyhteys sijoittuu varttuneeseenmäntytaimikkoon.Tuulivoimala 5Tuulivoimala sijoittuu nykyisen hiekkatien kupeeseen.Alue on vanhaa metsänuudistusalaa,jolla kasvaa avoin, varttunut mäntytaimikko.Tuulivoimala 6Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu rinteelle, jossa on runsaasti kalliopaljastumia. Maaston painanteissakasvaa nuorta kanervatyypin (CT) mäntymetsää. Jäkäläpintaisilla kallioisilla alueilla kasvaayksittäisiä varttuneita ja järeäkasvuisia mäntyjä sekä katajaa.Huoltotieyhteys sijoittuu maastonmuotoja mukaillen rinnealueelle. Tien pohjoisosassa kasvillisuuson kuusivaltaista mustikkatyypin (MT) metsää. Korkeuseron lisääntyessä kasvillisuus vaihettuu mäntyvaltaisemmaksija lopulta kanervatyypin (CT) varttuneeksi mäntymetsäksi.58

Tuulivoimala 7Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu loivaanrinteeseen, jossa kasvaa vaihtelevanikäistä, pääosin varttunutta mäntyä ja sekapuunahieman kuusta (CT, ClT). Alikasvuksenakasvaa katajaa. Kenttäkerroksessavallitsevat kanerva, mustikka, puolukka,sianpuolukka ja metsälauha. Kalliopaljastumillapäälajeina ovat poron- jahirvenjäkälät sekä okatorvijäkälä. Maastonpainanteissa maaperä on paikoin soistunutta.Rinteen alaosassa tuulivoimalallejohtavan huoltotien alueella puusto onkuusivaltaista ja metsätyyppinä vallitseemustikkatyyppi (MT).Tuulivoimala 8Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu varttuneeseen mustikkatyypin (MT) kuusikkoon, jossa kasvaasekapuuna mäntyä ja hieman rauduskoivua. Huoltotieyhteyden alueella puusto on mäntyvaltaista jakenttäkerroksessa vallitsevat kanerva, puolukka ja poronjäkälät. Maaston painanteissa pääpuulajiksivaihettuu paikoin kuusi. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa.Tuulivoimala 9Tuulivoimala sijoittuu nykyisen hiekkatienkupeeseen. Kasvillisuus on varttunutta puolukkatyypin(VT) männikköä.59

Tuulivoimala 10Tuulivoimalan ja huoltotien rakentamisalueellakasvaa nuorta, paikoin varttunutta puolukkatyypin(VT) männikköä. Sekapuuna kasvaapaikoitellen lisäksi hieman kuusta ja rauduskoivua.Tuulivoimala 11Tuulivoimalan ja huoltotien rakentamisalueellakasvaa nuorta kanerva-puolukkatyypin (CT,VT) mäntymetsää ja sekapuuna hieman rauduskoivujaja kuusta. Kenttäkerroksessa vallitsevatkanerva, puolukka ja metsälauha sekäkallioisilla alueilla poron- ja hirvenjäkälät.Pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Rakentamisalueenkoillisosassa metsäojan ympäristössämaasto on soistunutta ja puusto pääosinkuusivaltaista.Tuulivoimala 12Tuulivoimalalle johtava huoltotieyhteys sijoittuu vanhalle metsänuudistusalalle, jossa kasvaa pientämäntytaimikkoa. Kalliokohouman juurella ja rinteessä kasvillisuus muuttuu varttuneeksi puolukkatyypin(VT) mäntymetsäksi. Tuulivoimala sijoittuu kallion lakialueelle, jossa kasvaa kanerva- ja puolukkatyypin(CT, VT) pääosin varttunutta mäntymetsää sekä paikoin sekapuuna rauduskoivua ja katajaa.Kenttäkerroksen tyypillisimpiä lajeja ovat kanerva, puolukka ja metsälauha. Kalliopaljastumillakasvaa poronjäkäliä.60

SähköasemaSähköasema sijoittuu varttuneeseen, paikoinsoistuneeseen kuivahkon kankaan metsään,jossa kasvaa sekapuuna rauduskoivua ja kuusta.13.4.2 EläimistöHankealueen eläimistö on tyypillistä talousmetsien ja peltomaiden lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueellaliikkuvat mm. kettu, jänis, hirvi, supikoira, metsäkauris ja valkohäntäpeura. Alueen linnustoaon käsitelty kappaleessa 14. Hankealueella ei ole tehty aikaisempia havaintoja uhanalaisista lajeista.Hankealueelta ei tehty havaintoja uhanalaisen (VU), luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajin liitooravanesiintymisestä. Alueen luonnonolosuhteet ovat kuivat ja karut, eikä alueella sijaitse laajojaliito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä. Tuoreen kankaan varttuneissa metsissä kasvavien ruokailu-tai pesäpuiksi soveltuvien lehtipuiden määrä on vähäinen. Pienialaisia soveltuvia elinympäristöjäsijaitsee maaston notkelmissa ja ojien varsilla, jossa varsinkin rinteiden alusmetsät ovat pääosinvarttuneita sekapuukuusikoita. Lisäksi Kuuston peltoalueisiin rajautuu varttuneita haapavaltaisia rinnemetsiä,jotka tarjoavat liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä. Alueilla ei kuitenkaan tehty havaintojaliito-oravan esiintymisestä.Kesällä laadittu 2011 lepakkoselvitys on selostuksen liitteenä 2. Kartoitusalueella havaittiin yhteensäviisi eri lepakkolajia. Yleisin lajiryhmä olivat siipat, joista yleisimpiä olivat viiksi- ja isoviiksisiipat.Lisäksi havaittiin muutamia vesisiippoja. Myös pohjanlepakko esiintyi alueella runsaana. Vaarantuneesta(VU) pikkulepakosta tehtiin yksittäisiä havaintoja. Suurin osa lepakkohavainnoista tehtiinLatokartanonkoskella hankealueen pohjoispuolella. Alue on luonnonsuojelulain 49 §:n mukainen lepakoidenlisääntymis- ja levähdyspaikka. Kosken rannalla sijaitsevat myllyn rauniot sekä Latokartanonkoskenruukin vanhat rakennukset tarjoavat lepakoille runsaasti päiväpiiloja. Rakennuksissasaattaa sijaita myös lepakoiden lisääntymisyhdyskuntia, mutta tätä ei kartoituskäynneillä tarkastettu.Latokartanonkosken suvantopaikoissa, rantojen vanhoissa lehtipuuvaltaisissa metsissä ja koskenpohjoispuolella sijaitsevilla peltoaukeilla on lisäksi sopivia saalistusalueita.Hankealueella saalistelevia yksittäisiä pohjanlepakoita ja siippoja havaittiin Kalkutijärven rannalla,Puontpyölinjärven pohjoisrannalla sekä Leviäjärven itäpuolella. Lepakoita tavattiin myös Kalkutinjärveneteläpuolella, matalan louhikkoisen jyrkänteen luona sekä Puontpyölinjärven luoteispuolellasijaitsevien asuinrakennusten ja niittyjen läheisyydessä. Hankealueella ei sijaitse pinnanmuotojen taimetsätyyppien puolesta lepakoille tärkeitä saalistusalueita tai liikkumisreittejä.61

Kuva 13‐7. Hankealueella tehdyt lepakkohavainnot.13.4.3 LuonnonsuojelualueetHankealueen pohjoispuolella virtaava Kiskonjoki on sisällytetty Kiskonjoen vesistön Natura-alueeseen(FI0200083 SCI/SPA). Hankkeen vaikutuksista Natura-alueeseen on laadittu Natura-tarveharkinta(kappale Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat muut Natura-alueet,luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat alueet on esitetty oheisessakuvassa.Taulukko 13‐2. Hankealueen ympäristössä sijaitsevat Natura 2000-alueet.Alueen nimiTunnusAluetyyppiEtäisyys hankealueesta,kmToteutustapaKiskonjoen vesistönNatyra-alueFI0200083SCI/SPA0,3 (etäisyys lähimmästätuulivoimalasta)luonnonsuojelulaki, koskiensuojelulaki,vesilaki, sopimusPohjan-KiskonjärvialueFI0100029 SCI 5luonnonsuojelulaki, rakennuslaki (vesialueetvesilaki)Alhonmäki FI0200082 SCI 5 luonnonsuojelulaki, maa-aineslakiSvinberget -LagerholmenFI0100054 SCI 5 luonnonsuojelulakiSärkisalon kalliot FI0200133 SCI 8 luonnonsuojelulaki, maa-aineslakiKoskossuo FI0200005 SCI 11 luonnonsuojelulaki62

Kuva 13‐8. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat Natura 2000-alueet, muut luonnonsuojelualueetsekä luonnonsuojeluohjelmien ja strategioiden alueet.13.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE1Valtaosa tuulivoimaloista ja huoltoteistä on suunniteltu sijoitettavan pistoina nykyisen metsäautotienläheisyyteen, jolloin rakentamisalueiden yhteyteen jää laajoja metsätalousalueita. Hankealueellaon kuitenkin tarpeen suorittaa paikoin merkittäviä maanmuokkaus- ja rakentamistoimia haastavienpinnanmuotojen ja pinnassa olevan kallioperän johdosta. Tästä johtuen vaikutukset kasvillisuuteenja luontotyyppeihin ovat todennäköisesti rakentamisalueita laajempia varsinkin pinnanmuodoiltaanjyrkkäpiirteisillä tuulivoimaloiden ja huoltoteiden sijoituspaikoilla.Rakentamistoimia ei kohdisteta arvokkaiden luontokohteiden tai vesilain 17a §:n mukaisten kohteidenalueelle. Myös maaston edustavimmat lakialueet ja kalliomänniköt jätetään rakentamisalueidenulkopuolelle. Tuulivoimala 7 sivuaa Ryssäntorninmäen edustavaa kalliomännikköä ja sen sijaintisuositellaan huomioitavan hankkeen jatkosuunnittelussa ja rakentamistoimien aikana. Muut tuulivoimaloidenrakentamisalueet, huoltotiet sekä sähköasema sijoittuvat metsätaloustoimin hoidetuillealueille, joissa metsien laadulliset tekijät ovat heikentyneet luonnontilaisiin metsiin verrattuna.Lepakoiden potentiaalisten saalistusalueiden ja lisääntymispaikkojen määrä on hankealueella vähäinenniiden ydinalueiden sijoittuessa hankealueen pohjoispuolelle Latokartanonkosken ja Kuustonpeltomaiden alueelle. Ruokailukäyttäytymisensä puolesta alttiimmaksi tuulivoimaloiden törmäyksillevoidaan hankkeen osalta arvioida erityisesti pohjanlepakot, jotka saalistelevat usein myös eriikäistentaimikoiden päällä. On kuitenkin epätodennäköistä, että Latokartanonkosken ympäristössäsaalistavat lepakot liikkuvat laajasti hankealueen puolella, sillä hankealueen lakialueet ovat mäntyvaltaistakaruja alueita, jotka eivät ole lepakoille erityisen suotuisaa saalistusmaastoa. Hankealueenpohjoisosassa ei myöskään tehty kuin muutamia havaintoja lepakoista. Hankkeen lepakoihin kohdistuvatvaikutukset arvioidaan vähäisiksi.Tuulivoimapuiston toteuttaminen voi sen rakentamisaikana häiritä alueella tyypillisesti liikkuvaa nisäkäslajistoarakentamistoimien aiheuttamien äänien ja liikkumisen johdosta. Tuulivoimaloiden jahuoltoteiden rakentaminen pirstovat nykyisiä metsäalueita, mikä ei kuitenkaan oleellisesti poikkeametsätalouden toimenpiteistä. Vaikutukset ovat paikallisia ja alueella säilyy jatkossakin laajoja metsäisiäalueita, jotka ovat korvaavia elinympäristöjä nykyiselle nisäkäskannalle.63

Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisilla toiminnoilla ei arvioida olevan vaikutuksia Pohjan-Kiskonjärvialueen, Alhonmäen, Svinberget - Lager-holmenin, Särkisalon kallioiden tai Koskossuon Natura-alueisiin,muihin luonnonsuojelualueisiin tai luonnonsuojeluohjelmiin kuuluviin alueisiin. Naturaalueeton sisällytetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella, eikä hankkeella etäisyydestäjohtuen ole vaikutuksia luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin tai liitteen II lajeihin. Tuulivoimaloidenmelu- ja varjostusvaikutukset eivät ulotu suojelualueille, eivätkä tuulivoimalat aiheuta käytönaikaisiapäästöjä, jotka vaikuttaisivat suojelulalueisiin.13.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0Mikäli hanketta ei toteuteta, alueen luonnonolosuhteet säilyvät nykyisellään. Luontoarvojen säilymiseenja kehittymiseen vaikuttavat kuitenkin alueella toteutettavat metsätaloustoimet.13.7 Vaikutusten lieventäminenRakentamisalueita laajempien kasvillisuus- ja kulumisvaurioiden aiheutuminen voidaan välttää huolellisellarakentamistoimien suunnittelulla. Maanmuokkaustoimet rajataan mahdollisimman pienellealueelle tuulivoimalan sijoituspaikan ympäristöön ja liikkumisreitit merkitään maastoon. Hankealueellasijaitsevat arvokkaat luontokohteet merkitään maastoon ja luonnontilaiset kallioiden lakialueetjätetään maanmuokkaustoimien ja kulkureittien ulkopuolelle.Hankealueella ei sijaitse lepakoiden kannalta huomioon otettavia mahdollisia piilopaikkoja, kuten kiviröykkiöitätai vanhoja rakennuksia.13.8 Epävarmuudet ja seurantatarveSijoitussuunnitelman mukaiset rakentamisalueiden metsätyyppikuvaukset perustuvat maastokäynteihin.Hankealueella muuta kasvillisuutta ja arvokkaita luontokohteita arvioitiin luontotyyppitasolla.Hankkeen vaikutukset liito-oraviin ja lepakoihin arvioitiin ennakkotietojen ja maastokäyntien perusteella.Maastokäyntien suunnittelussa käytettiin apuna ortokuvia ja peruskarttaa. Hankealueen laajuudestajohtuen voi olla mahdollista, että rakentamisalueiden ulkopuolella sijaitsee muita arvokkaitapienialaisia luontokohteita tai liito-oravalle ja lepakoille soveltuvia elinympäristöjä, joita ei maastokäyntienaikana havaittu. Hankealueen luonnonympäristön olosuhteista ja metsätaloustoimista johtueninventointeihin liittyvien epävarmuuksien arvioidaan jäävän kuitenkin pieneksi.Tuulivoimaloiden vaikutuksista nisäkäslajistoon on tutkittu tähän mennessä vasta melko vähän. Arvioinnissahyödynnettiin osaltaan yleisten rakentamistoimien, kuten teiden, sähköjohtojen ja mastojen,yhteydessä laadittujen tutkimusten tuloksia.64

14. Vaikutukset linnustoon14.1 Lähtökohdat ja tavoitteet14.1.1 YleistäUseisiin muihin energiantuotantomuotoihin verrattuna tuulivoimatuotanto edellyttää laajoja maaalueita,joille yksittäiset tuulivoimalat voidaan tehokkaalla tavalla sijoittaa. Vaikka elinympäristömuutoksetjäävät tuulivoimapuiston toteuttamisen yhteydessä alueen kokoon nähden melko pieniksi,voivat hankkeen vaikutukset ulottua muun muassa hiäriötekijöiden kautta myös varsinaisten rakentamisalueidenulkopuolelle.Linnustonsuojelu tukeutuu Suomessa pääsääntöisesti luonnonsuojelulakiin (1096/1996), jonka keskeisenätavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä Suomessa luontaisesti esiintyvieneliölajien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen. Luonnonsuojelulain ohellaSuomen valtakunnallista linnustonsuojelua ohjaavat Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevat säännökset(erityisesti lintudirektiivi) sekä useat kansainväliset sopimukset (mm. Ramsarin kosteikkosopimusja Bernin sopimus), jotka velvoittavat Suomea yhdessä muiden maiden kanssa turvaamaanlinnuston monimuotoisuuden sekä uhanalaisten lajien säilymisen alueellaan. Linnustonsuojelun toteuttamiskeinojaovat Suomessa luonnonsuojelulain mukaiset lajien ja elinympäristöjen suojelutoimetsekä toisaalta maankäytön ohjaaminen luontoa mahdollisimman vähän kuormittavaan suuntaan.14.1.2 UhanalaislajitSuomen lintulajien uhanalaisluokat on arvioitu kokonaisuudessaan Suomen lajien 4. uhanalaisarvioinninyhteydessä (Rassi ym. 2010). Vaikka uhanalaisarvioinnilla ei ole suoraa suhdetta luonnonsuojelulainmukaiseen suotuisan suojelutason määrittelyyn, muodostuu se sisällöltään pääosin samoistatekijöistä. Yleistäen mikäli laji luokitellaan Suomessa uhanalaiseksi, ei sen suojelutasoa voida pitäämaassa suotuisana, vaan lajin säilymisen turvaaminen vaatii joko lajin populaatioihin tai elinympäristöihinkohdistuvia erityistoimia. Nämä lajit voidaan säätää luonnonsuojelulain mukaan asetuksellauhanalaisiksi (LSL 46§), ja jos häviämisuhka on ilmeinen, erityisesti suojeltavaksi (LSL 47 §). Eriuhanalaisluokat kuvaavat edelleen, mikä on lajin nykyisen populaatiokoon ja kannankehityksen valossaarvioitu riski sen häviämiselle hävitä Suomen pesimälinnustosta. Uhanalaisarvioinnissa kaikkiaan59 lajia on arvioitu Suomessa nykyisin valtakunnallisesti uhanalaisiksi (luokat CR, EN, VU).Vastaavasti silmälläpidettäviksi (near threatened, NT) arvioitiin Suomessa pesivistä lajeista kaikkiaan30 lajia. Silmälläpidettävien lajien kantoja pyritään nimensä mukaisesti seuraamaan niiden havaituntaantumisen vuoksi. Varsinaisesti uhanalaisia ne eivät kuitenkaan vielä ole. Valtakunnallisenuhanalaisarvioinnin lisäksi osa silmälläpidettävistä tai elinvoimaisista lajeista voidaan kuitenkin asettaaosassa maata alueellisesti uhanalaisiksi (regionally threatened, RT), jos lajin häviäminen osastamaata on sen nykyisen kannankehityksen perusteella todennäköistä ja riski lajin yhtenäisen elinalueensupistumiselle siten suuri.14.1.3 LintudirektiiviKansallisen luonnonsuojelulainsäädännön ja uhanalaisarvioinnin ohella kansainvälisissä linnustonsuojelusopimuksissaon eri maille asetettu suojeluvelvoitteita eri lajeille, joiden säilymisen kannaltavaltiolla voidaan katsoa olevan erityisvastuu. Euroopan yhteisön osalta tärkeiksi arvioimat lajit onmääritelty lintudirektiivin liitteessä I, jossa esitettyjen lajien elinympäristöjä jäsenmaiden tulisi suojellaerityistoimin. Vastaava velvoite koskee Suomessa säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja varsinkinlintujen suosimien kosteikkoalueiden osalta. Pääsääntöisesti lintudirektiivissä mainittujen lajiensuojelu on pyritty toteuttamaan Natura 2000 –suojelualueverkoston avulla, johon on osaltaan nimettyerityissuojelualueita myös lintudirektiivissä mainittujen lajien suojelemiseksi (nk. SPA-alueet). Jäsenmaidentulisi kuitenkin pyrkiä edistämään lintudirektiivissä mainittujen lajien suojelua myös em.SPA-alueiden ulkopuolella. Lintudirektiivin ohella Suomelle on määritelty lisäksi joukko kansainvälisenlinnustonsuojelun eritysvastuulajeja (nk. EVA-lajit), joiden Euroopan pesimäkannasta yli 15 %on arvioitu pesivän Suomessa (EVA-lajien määritelmä ja kriteerit Rassi ym. (2001)). Erityisvastuumerkitsee näiden osalta erityisesti lajien seurannan ja tutkimuksen tehostamista sekä lajien elinym-65

päristöjen huomioonottamista osana yleistä maankäytön suunnittelua. Kansainvälisessä linnustonsuojelussaSuomen vastuu painottuu erityisesti pohjoisille metsä- ja suoalueille ominaisiin lajeihin,joiden esiintymisalueet keskittyvät Euroopassa erityisesti Pohjois-Skandinavian alueelle sekä Venäjänluoteisosiin. Uhanalaisarvioinnissa lintudirektiivin liitteen I sekä Suomen EVA-lajien asema vaihteleesuuresti lajikohtaisesti osan lajeista kuuluessa kuitenkin maassa vielä runsaslukuisiin ja kannankehityksensuhteen elinvoimaisiksi arvioituihin lajeihin.14.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutuksetTuulivoimapuiston toteuttaminen voi vaikuttaa linnustoon eri vaikutusmekanismeilla:1. Tuulipuiston rakentamisen aiheuttama elinympäristöjen muuttuminen ja sen vaikutuksetalueen linnustoon2. Tuulipuiston vaikutukset lintujen käyttäytymiseen (ml. tuulivoimaloiden häiriö- ja estevaikutuksetlintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä yhdyskäytävillä sekä muuttoreiteillä)3. Tuulipuiston aiheuttaman törmäyskuolleisuuden vaikutukset lintuihin ja lintupopulaatioihinlyhyellä ja pitkällä aikavälilläRakentamisaikanaan tuulivoimapuistoalueella joudutaan toteuttamaan voimakkaita rakennustöitä,jotka muutoksia rakentamisalueiden luonnonympäristöihin sekä lisäävät ihmistoiminnasta aiheutuvienhäiriötekijöiden määrää tuulivoimapuistoalueella. Nämä tekijät sekä luonnonympäristöjen yleinenpirstoutuminen voivat vaikuttaa lintujen esiintymiseen tuulivoimapuistoalueella joko eri lajienkäyttämien pesimäpaikkojen tuhoutumisen tai häiriövaikutusten kautta. Häiriövaikutuksilla tarkoitetaantässä lintujen yleistä siirtymistä kauemmas rakennettavien tuulivoimaloiden läheisyydestä, mikävoi rajoittaa edelleen niille soveltuvien ruokailu- tai lisääntymisalueiden määrää sekä vaikeuttaaniiden ravinnonsaantia ja pesäpaikkojen löytämistä. Suoriin elinympäristömuutoksiin verrattuna häiriövaikutukseteivät yleensä kohdistu pelkästään voimaloiden ja huoltoteiden rakennusalueisiin vaanvoivat alueesta riippuen ulottua useiden satojen metrien tai merialueilla jopa kilometrien päähänvoimala-alueesta. Voimakkaimpia häiriötekijät ovat yleensä tuulivoimala-alueiden keskiosissa, jossauseiden eri voimaloiden aiheuttamat häiriövaikutukset kohdistuvat samoihin kohteisiin. Vaikutustensuuruus vaihtelee häiriötekijöiden kohdistumisen ohella osaltaan myös lintulajikohtaisesti. Suurimpiahäiriövaikutukset ovat yleensä ihmistoimintaa välttelevien lajien (mm. suuret petolinnut, metso)kohdalla, jotka ovat herkempiä vaihtamaan pesimäpaikkaansa ihmistoiminnan lisääntymisen ja senaiheuttamien elinympäristömuutosten seurauksena. Hankkeen rakentamisvaiheen jälkeen ihmistoimintaalueella jälleen vähenee, minkä vuoksi aktiivinen lintuihin kohdistuva häirintä todennäköisestivähenee lähelle lähtötilannetta. Suoran ihmishäirinnän väheneminen mahdollistaa joidenkin lintulajienpalautumisen hankealueelle rakentamisvaiheen jälkeen.Yleensä tuulivoimapuiston ilmeisin linnustovaikutus ihmisille ovat tuulivoimaloiden ja niiden edellyttämienvoimajohtojen linnuille aiheuttamat törmäysriskit, jotka ilmenevät rakenteiden alta löytyvinäkuolleina lintuina. Törmäykset aiheutuvat tässä yhteydessä siitä, että linnut eivät ehdi tai eivät osaavaroa tuulivoimalan aiheuttamaa estettä. Vaikka törmäysriskin arvioidaan olevan suurin lapojen ollessaliikkeessä, voivat linnut erityisesti huonossa säässä törmätä tuulivoimalaan, vaikka voimala eiolisi käytössä (vrt. mastot). Keskimäärin tuulivoimaloiden törmäysriskien on havaittu kuitenkin jäävänmelko pieniksi, eikä niillä yleisesti arvioida olevan merkitystä yksittäisten lajien populaatioidensäilymiselle verrattuna muiden ihmisrakenteiden tai esimerkiksi liikenteen aiheuttamaan lintukuolleisuuteenverrattuna (mm. Koistinen 2004). Paikallisella tai alueellisella tasolla törmäysvaikutuksetvoivat kuitenkin yhdessä tuulivoimapuiston muiden linnustovaikutusten kanssa heijastua joidenkinlajien (erityisesti hidaskasvuiset ja hitaasti lisääntyvät lajit) esiintymiseen pitkällä aikavälillä, mikälipopulaatio ei pysty kompensoimaan törmäysten aiheuttamaa kuolleisuutta esim. lisääntymisen tehostumisentai ulkopuolelta tulevan migraation kautta. Muuttolintujen osalta törmäysriskien vaikutustayksittäiseen lajiin on populaatiotasolla sen sijaan vaikeampi määritellä, koska törmäysten välillisetvaikutukset kohdistuvat tuulivoima-alueen sijaan muuttolintujen kohdealueen pesimälinnustoonvaikeuttaen kohdepopulaation määrittelyä.Yleisesti lintujen on havaittu pystyvän melko tehokkaalla tavalla havaitsemaan ja tarvittaessa edelleenväistämään niiden lentoreitille osuvat tuulivoimalat, mikä pienentää osaltaan myös tuulivoimaloihintörmäävien lintujen määrää. Toisaalta lintujen taipumus vältellä lentämistä tuulivoimaloidenläheisyydessä voi lisätä lintujen energiankulutusta johtuen väistötoimien aiheuttamasta lentomatkanpitenemisestä, mikä voi ilmetä lähinnä useampien lähekkäisten tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksesta.Merkittävien estevaikutusten riski on suurin erityisesti muuttolintujen vakituisesti käyttämienruokailu- ja levähdysalueiden läheisyydessä, mikäli voimalat sijoittuvat lintujen säännöllisestikäyttämien lentoreittien läheisyyteen. Sijoittuessaan näille lentoreiteille väistämistoimista aiheutuvaenergianlisäys voi lentojen säännöllisesti johtuen olla moninkertainen tai tuulivoimalat voivat rajataeri lajien kannalta soveliaiden ruokailualueiden määrää. Sen sijaan tasalaatuisessa ympäristössäetäällä suurista ruokailu- ja levähdysalueista tuulivoimaloiden aiheuttamien väistöliikkeiden merkitysmuuttolintujen kokonaisenergiankulutuksen kannalta on marginaalinen ottaen huomioon lintujennormaaliin lentokäyttäytymiseen ja esimerkiksi äkillisten säärintamien yhteydessä tekemiin suunnan-ja korkeudenmuutoksiin.66

Vaikutustyyppi Häiriö- ja estevaikutukset Elinympäristömuutokset TörmäyskuolleisuusFyysisetvaikutuksetEsteet lintujenmuutto- jaruokailulentoreiteilläSiirtyminen poisoptimaalisiltapesimä-, ruokailutailepäilyalueiltaLisääntymis- jaruokailualueidenmuuttuminenrakentamisenseurauksenaUusienelinympäristöjensyntyminenrakentamisenseurauksenaLintujen törmäyksettuulivoimaloidenlapoihin ja muihinrakenteisiinEkologisetvaikutuksetLentomatkojen janiihin kuluvan ajankasvuSoveliaidenelinympäristöjenväheneminen japirstaloituminenKäytettävienelinympäristöjenväheneminen japirstaloituminenKäytettävienelinympäristöjenmääränlisääntyminenEnergeettisetvaikutuksetRavinnontarpeenkasvaminenRavinnonsaanninheikentyminen/energiatarpeenlisääntyminenRavinnonsaannintehostuminen/energiatarpeenpienentyminenVaikutuksetelinkykyynMuutokset linnunelinkelpoisuudessasekä mahdollisestisäilymisessäKuolleisuudenkasvuVaikutuksetpopulaatiotasollaMuutokset lajin populaatiokoossaja esiintymisalueessaKuva 14‐1. Kaaviokuva tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista ja niiden vaikutusmekanismeista(perustuen Fox ym. 2006)14.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmätSuunnitellun tuulivoimapuistoalueen pesimälinnustosta ei ole aikaisemmin laadittu erillisiä linnustoselvityksiä,joiden perusteella alueen linnustoa olisi mahdollista yksityiskohtaisesti arvioida. Ympäristövaikutustenarvioinnin lähtötiedoiksi selvitettiin tiedot suurten petolintujen pesäpaikoista hankealueenläheisyydessä Rengastustoimiston sekä Uudenmaan ELY-keskuksen hallussa olevista petolinturekistereistä.Näsen kartanon tuulivoimapuistoalueen pesimälinnustosta laadittiin kevään ja kesän 2010 aikanapesimälinnustoselvitys. Selvityksen yhteydessä alueen pesimälinnustoa kartoitettiin maalinnustolaskennassayleisesti käytettyjä linja- ja pistelaskentamenetelmiä (Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies1994) käyttäen, joiden lisäksi muun hankealueen pesimälinnustoa kartoitettiin kesäatlasluonteisestitavoitteena erityisesti uhanalaisten tai muiden suojelullisesti huomionarvoisten lajien esiintymisenselvittäminen. Alueen yleisen pesimälinnuston selvittämiseksi hankealueelle sijoitettiin kaksi1 km pituista laskentalinjaa, jotka sijoittuivat Kalkutijärven ja Rojusuon alueille. Linjalaskentojen lisäksijokaisella tuulivoimalan suunnittelulla sijoitusalueella suoritettiin erillinen yhden laskentakerranpistelaskenta, jonka yhteydessä selvitettiin tuulivoimaloiden lähialueiden pesimälinnustoa. Pistelaskentojenlaskentapisteet perustuvat tässä yhteydessä tuulivoimaloiden yva-ohjelmavaiheen mukaiseensijoitussuunnitelmaan, jota on YVA-menettelyn aikana muokattu. Sovellettujen kesäatlaskartoitustentavoitteena oli erityisesti kerätä tietoa uhanalaisten (Rassi ym. 2010) tai muiden harvalukuistenlajien esiintymisestä Näsen kartanon tuulivoimapuistoalueella. Linja- ja pistelaskennat eivät välttämättäanna tarkkaa kuvaa näiden lajien esiintymisestä, koska niiden osuminen esimerkiksi linjalaskennanlaskentalinjalle on runsaslukuisempia lajeja epätodennäköisempää ja ne voivat siksi jäädäherkemmin kokonaan laskennassa havaitsematta. Tämän johdosta laskennat keskitettiin tässä yhteydessäerityisesti linnuston kannalta arvokkaiksi arvioiduille alueille, joita olivat mm. alueen rehevätlehtoalueet sekä luonnontilaisimmat kallioalueet. Kaikkiaan maastotöiden osuus oli kesän 2010 pesimälinnustokartoituksissakahdeksan maastotyöpäivää, jotka jakautuivat 12.5.–25.6. väliselle ajalle.Linnustolaskennat toteutettiin aamun- ja aamupäivän aikana, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on yleisestikorkeimmillaan ja valtaosa lajeista siten helpoiten havaittavissa. Maastossa tehtyjen linnustolaskentojenohella petolintujen esiintymisestä alueella saatiin täydentäviä tietoja myös paikalliselta67

petolinturengastajalta. Kesän 2010 pesimälinnustoselvityksen tuloksia täydennettiin vielä keväällä2011 erikseen toteutetulla metson soidinpaikkaselvityksellä, jonka maastotyöt suoritettiin kahdessavaiheessa huhtikuun alussa (6.4. ja 12.4.) sekä huhti-toukokuun taitteessa (28.4. ja 5.5.). Lisäksihankealueen läheisyyteen sijoittuvan merikotkan pesän aktiivisuus tarkistettiin maastossa keväällä2011, mutta sen ei havaittu olevan aktiivisena.Pesimälinnuston lisäksi YVA-menettelyä varten Näsen kartanon hankealueella suoritettiin myös muutonseurantaaalueen muuttavien lajien ja niiden muuttoreittien selvittämiseksi. Muutonseurantaa eilinnustoselvityksen yhteydessä suoritettu kattavasti koko muutontarkkailukauden ajan, vaan seurantapyrittiin osaltaan kohdistamaan lintujen kannalta parhaille muuttopäiville. Painopisteenä muutonseurannassaolivat erityisesti hankealueen pohjoispuolisella Saarenjärvellä levähtävien lajien jayksilöiden muuttoreittien selvittäminen suhteessa suunniteltuun tuulivoima-alueeseen. Lintumuuttoaseurattiin alueella yhtä havainnoijaa käyttäen keväällä 2010 kaikkiaan yhdeksänä päivänä 15.4.–4.5.välisenä aikana ja syysmuuttoa vastaavasti neljänä päivänä 16.–23.9. välisenä aikana. Pääasiallisenamuutontarkkailupaikkana seurannassa käytettiin Saarenjärven pohjoispuolista peltoaluetta, jostapystyttiin melko laajasti seuraamaan erityisesti Saarenjärvelle ja sen lähialueille saapuvien lintujenmuuttoreittejä. Lisäksi muutonseurantaa suoritettiin yksittäisinä havaintopäivinä myös Kiskonjoenvarteen sijoittuvilta Kuuston ja Alaspään peltoalueilta. Keväällä muutontarkkailua suoritettiin aamustaalkaen aina iltapäivään saakka. Keväällä havainnointi ajoittui pääsääntöisesti klo. 6−14 ja syksyllävastaavasti klo. 7−15 väliselle ajalle. Seurantapäivien määrän vuoksi alueen kokonaismuutostaei tässä yhteydessä pystytä esittämään kattavaa arvioita, vaan selvityksen tavoitteena oli erityisestiarvioida eri lintulajien muuttoreittien sijoittumista suhteessa suunniteltuun tuulivoima-alueeseen.Suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutuksia alueen linnustoon on arvioitu pääasiassa laadullisesti jorakennetuissa tuulivoimapuistoissa tehtyihin tutkimuksiin perustuen. Tuulivoimaloiden linnustovaikutuksiaon viime vuosina tutkittu melko laajasti mm. Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Yksittäisistä lajeistaeniten tutkimuksia on viime vuosina tehty tuulivoimaloiden vaikutuksista petolintuihin, joiden onyleisesti arvioitu kuuluvan tuulivoimaloiden mahdollisesti linnustovaikutusten kannalta merkittävimpiinlajiryhmiin. Systemaattisimpia tutkimukset ovat 1990- ja 2000-lukujen aikana olleet erityisestiYhdysvaltojen Altamont Passissa (mm. Thelander & Smallwood 2003) ja Norjan Smølassa (mm. Bevangerym. 2010), jossa tutkimukset ovat käsittäneet törmäysvaikutusten ohella myös mm. suurienpetolintujen käyttäytymistä tuulivoimaloiden läheisyydessä sekä alueen petolintukannan seurantaaennen ja jälkeen tuulivoimapuiston rakentamisen. Valtaosa näistä tutkimuksista on kuitenkin tehtyavomaa-alueille sijoittuvilla tuulivoima-alueilla (mm. meret, maatalousalueet), kun taas tuulivoimaloidenvaikutuksista erityisesti metsäalueiden linnustoon on tutkimustietoa olemassa vähemmän. Erilintulajien herkkyyttä ja siten niiden riskiä siirtyä muualle pesimään tuulivoimapuiston toteuttamisenseurauksena onkin tässä yhteydessä arvioitu eri lintulajien yleisten ominaisuuksien perusteella(esim. lajin suhtautuminen yleiseen ihmistoimintaan ja asutukseen).14.4 Nykytila14.4.1 PesimälinnustoSuunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustosta valtaosan muodostavat erityisesti havu- ja sekametsilleominaiset lajit, joiden pesimäkannat ovat alueella tehtyjen kartoitusten perusteella Etelä-Suomen alueelle keskimääräistä tasoa. Reheville lehtimetsille ominaisten lajien esiintyminen painottuuhankealueella sen sijaan selvemmin alueen pohjoispuolelle Saarenjärven ja Kiskonjoen rehevilleranta- ja kulttuuriympäristöalueille. Pesimälinnustoltaan hankealueen lähistöllä sijaitsseva Kiskonjokilaaksomuodostaa hyvin monimuotoisen kokonaisuuden, jonka pesimälinnustoon kuuluu vesi- jarantalintujen ohella myös useita edustaville lehtimetsä- ja lehtoalueille ominaisia lajeja, kuten mm.pikkutikka, käenpiika, kultarinta, viitakerttunen ja mustapääkerttu.Karuille mäntykankaille ja metsäisille kallioalueille ominaisista lajeista erityisesti kehrääjän ja kangaskiurunpesimäkannat ovat hankealueella huomattavan vahvat. Etelä-Suomen muihin alueisiinverrattuna kehrääjän ja kangaskiurun esiintymistiheys on koko Raaseporin kunnan alueella poikkeuksellisenkorkea johtuen lajien suosimien metsäisten kallioalueiden määrästä kunnan alueella. Kunnanmuihin kallioalueisiin verrattuna hankealueen kehrääjä- ja kangaskiurutiheys ei kuitenkaan olepoikkeuksellinen, vaan lajeja tavataan yhtä runsaasti myös muilla vastaavilla kallioalueilla. Kehrääjänja kangaskiurun ohella myös hankealueen merkitys petolintujen kannalta on jonkin verran tavanomaistakorkeampi. Petolinnut suosivat pesäpaikan valinnassaan aktiivisen ihmistoiminnan ulkopuolisiaalueita, joilla ihmistoiminnasta aiheutuvaa häirintää on vähän. Suunniteltu tuulivoimapuistorajautuu pääosin asumattomalle alueelle, minkä vuoksi myös alueen petolintutiheys on jonkin verrankeskimääräistä suurempi. Päiväpetolinnuista hankealueen pesimälinnustoon kuuluvat olemassa olevantiedon valossa ainakin kana-, varpus-, mehiläis-, hiiri- ja nuolihaukka sekä pöllöistä vastaavastilehto-, varpus- ja helmipöllö sekä huuhkaja. Useista em. lajeista tehtiin linnustokartoitusten yhteydessämelko runsaasti pesimä- tai pesintään viittaavia havaintoja, joista tiedot toimitetaan suojelusyistäerikseen viranomaisille. Erityisesti suurikokoisemmat petolinnut hyödyntävät hankealuetta68

ympäröiviä maaseutu- ja kulttuuriympäristöjä ruokailualueinaan, minkä vuoksi ne liikkuvat melkosäännöllisesti koko hankealueella. Petolintujen ohella selkeästi ihmistoimintaa välttelevistä nk. erämaalajeistaNäsen kartanon alueen linnustoon kuuluu nykyisin myös Etelä-Suomen alueella harvalukuinenmetso, jolta hankealueelta nykyisin ainakin yksi vakituinen soidinpaikka (kukkomäärä kevään2011 maastokäyntien perusteella ainakin 4).Seuraavassa esitellään lyhyesti eri suojeluluokitusten kannalta huomionarvoiset lajit Näsen kartanonhankealueella ja sen lähiympäristössä. Lista suojelullisesti huomionarvoisista lajeista on lisäksi esitettytaulukossa 14‐1Valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajitSuomen lajien 4. uhanalaisarvioinnissa (Rassi ym. 2010) Näsen kartanon suunnitellulla tuulivoimapuistoalueellaesiintyvistä lajeista neljä (tukkasotka, hiirihaukka, mehiläishaukka, kivitasku) luokitellaanSuomessa nykyisin vaarantuneisiin lajeihin. Vastaavasti silmälläpidettäviä lajeja esiintyy linnustoselvityksessäkartoitetulla alueella ainakin 11. Valtakunnallisesti silmälläpidettävistä tai elinvoimaisistalajeista metso, helmipöllö, pohjantikka, idänuunilintu ja pikkusieppo luokitellaan Suomen lounaisosatkäsittävällä Lounaisen rannikkomaan vyöhykkeellä (vyöhyke 1b) alueellisesti uhanalaisiinlajeihin. Uhanalaisarvioinnissa mainituista lajeista valtaosa kuuluu Suomessa erityisesti vanhoille taivarttuneille havu- ja sekametsille tyypillisiin lajeihin (mm. vaarantuneet hiiri- ja mehiläishaukka, alueellisestiuhanalaiset metso ja pohjantikka). Näiden lajien pesimäkanta on erityisesti maan eteläosissataantunut 1990-luvun puolenvälin jälkeen metsätalouden aiheuttamien metsäluonnon muutosten,vanhojen metsien vähenemisen sekä metsäalueiden pirstoutumisen seurauksena. Lisäksi erityisestirannikkoalueilla maatalous- ja peltoalueiden runsaus rajoittaa monin paikoin metsälajien kannaltapotentiaalisten elinalueiden määrää. Suojelullisesti huomionarvoisista lajeista erityisesti suuretpetolinnut hiiri- ja mehiläishaukka sekä metso edellyttävät elinalueiltaan usein melko laajoja, yhtenäisiämetsäalueita, kun taas voimakkaasti pirstoutuneilla ja pienialaisilla metsäalueilla ne esiintyvätyleensä harvalukuisempina. Havumetsälajien lisäksi hankealueella esiintyviin uhanalaisiin tai silmälläpidettäviinlajeihin kuuluu myös joitakin vesi- ja kosteikkoalueille tyypillisiä pesimälajeja (mm.tukkasotka, isokoskelo), rehevien lehtimetsä- ja lehtoalueiden tyyppilajeja (mm. sirittäjä, käenpiika)sekä kulttuurivaikutteisille avomaille ominaisia lajeja (mm. niittykirvinen, punavarpunen, kivitasku).Näiden lajien kannalta potentiaalisia elinympäristöjä on hankealueella kuitenkin havumetsälajeja vähemmänniiden painottuessa erityisesti alueen pohjoisosiin Saarenjärven ja Kiskonjoen varren reheviinrantalehtoihin sekä aluetta ympäröiville maatalous- ja vesialueille.Em. lajien lisäksi hankealueella havaituista lajeista pikkutikka on lisäksi määritelty luonnonsuojeluasetuksessaluonnonsuojelulain 46 § nojalla uhanalaisiin lajeihin. Luonnonsuojeluasetuksen lajilistatperustuvat nykyisin vielä vanhaan, vuonna 2000 julkaistuun uhanalaisarviointiin (Rassi ym. 2001).Uudessa uhanalaisarvioinnissa pikkutikan status on muuttunut vaarantuneesta elinvoimaiseen. Uudessauhanalaistyöryhmän mietinnössä (Rassi ym. 2010) pikkutikkaa on esitetty poistettavaksi luonnonsuojelulain46 § nojalla uhanalaisista lajeista sen uhanalaisluokan muuttumisen seurauksena.Sen sijaan työryhmä on esittänyt hankealueella pesivistä lajeista hiiri- ja mehiläishaukan ottamistamukaan LSL 46 § nojalla uhanalaisten lajien joukkoon. Luonnonsuojeluasetuksen lajilistat tullaanpäivittämään lähivuosien aikana vastaamaan lajien uutta uhanalaisluokitusta, tosin tämän päivityksenaikataulu ei ole tiedossa.Lintudirektiivin liitteen I lajitEuroopan Unionin lintudirektiivin (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteen I lajit, joiden elinympäristöjäjäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, pesii Näsen kartanon suunnitellulla tuulivoimapuistoalueellatai sen lähiympäristössä tehdyn selvityksen mukaan kaikkiaan 17. Lajeista valtaosa kuuluuSuomessa erityisesti varttuneille ja vanhoille kuusimetsille ominaisiin lajeihin (mm. teeri, metso,useat päiväpetolintu- ja pöllölajit, palokärki, pikkusieppo), joille hankealueen asumattomat metsäalueettarjoavat melko runsaasti potentiaalisia elinalueita. Havumetsille ominaisten lajien ohellalintudirektiivin mukaisista lajeista alueen pesimälinnustoon kuuluu kuitenkin myös joitakin vesi- jarantalintulajeja (laulujoutsen, kuikka, kalatiira) sekä reheville lehtimetsä- ja lehtoalueille ominaisialajeja (harmaapäätikka). Näiden lajien kannalta tärkeimmät elinalueet painottuvat Näsen kartanonalueella erityisesti hankealueen pohjoispuolelle Saarenjärven ympäristöön sekä Kiskonjoen varrenreheville lehtoalueille. Tuulivoima-alueen mäntyvaltaisilla kallioalueilla ne ovat sen sijaan huomattavastiharvalukuisempia tai puuttuvat jopa kokonaan. Hankealueella pesivistä direktiivilajeista mehiläishaukkaluokitellaan Suomessa nykyisin vaarantuneisiin lajeihin ja teeri, metso, huuhkaja, helmipöllöja pohjantikka vastaavasti silmälläpidettäviin lajeihin. Direktiivilajeista lisäksi metso, helmipöllö,pohjantikka ja pikkusieppo ovat Suomen lounaisella rannikkoalueella nykyisin alueellisesti uhanalaisialajeja. Muut direktiivilajeista on sen sijaan luokiteltu Suomessa vielä valtakunnallisesti elinvoimaisiinlajeihin.69

Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajit (EVA)Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja, joiden EU:n lisääntyvästä kannastavähintään 15 % on arvioitu pesivän Suomessa (Rassi ym. 2001), kuuluu Näsen kartanon hankealueenpesimälinnustoon tehdyn selvityksen perusteella ainakin 14. Lintudirektiivin lajien tapaan EVAlajeistavaltaosa kuuluu erityisesti havumetsille ominaisiin lajeihin tai vaihtoehtoisesti vesi- ja rantalintuihin.EVA-lajeista Suomen lajien uhanalaisarvioinnissa isokoskelo, teeri, metso, rantasipi, huuhkaja,helmipöllö ja pohjantikka luokitellaan Suomessa nykyisin silmälläpidettäviin lajeihin, kun taasvaltakunnallisesti uhanalaisia ei niiden joukossa ole.Taulukko 14‐1. Suojelullisesti huomionarvoisia lajeja Näsen kartanon suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella.Lajin uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, NT = silmälläpidettävä laji,RT = hemiboreaalisella Lounaisen rannikkomaan alueella (vyöhyke 1b) alueellisesti uhanalainenlaji. Luonnonsuojelulaki = luonnonsuojelulain 46 ja 47 § nojalla uhanalainen (U) tai erityisesti suojeltu(E) laji. Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittu laji. EVA-laji = Suomen kansainvälisenlinnustosuojelun erityisvastuulaji.LajiLajin uhanalaisuusLuonnonsuojelulakiDirektiivilajiEVA-lajiLaulujoutsen (Cygnus cygnus) - - D EVAHaapana (Anas penelope) - - - EVATavi (A. crecca) - - - EVATelkkä (Bucephala clangula) - - - EVATukkasotka (Aythya fuligula) VU - - -Isokoskelo (Mergus merganser) NT - - EVATeeri (Tetrao tetrix) NT - D EVAMetso (T. urogallus) NT, RT - D EVAPyy (Bonasa bonasia) - - D -Kuikka (Gavia arctica) - - D -Hiirihaukka (Buteo buteo) VU - - -Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU - D -Kurki (Grus grus) - - D -Rantasipi (Actitis hypoleucos) NT - - EVAKalatiira (Sterna hirundo) - - D EVAHuuhkaja (Bubo bubo) NT - D EVAVarpuspöllö (Glaucidium passerinum) - - D EVAHelmipöllö (Aegolius funereus) NT, RT - D EVAKehrääjä (Caprimulgus europaeus) - - D -Käenpiika (Jynx torquilla) NT - - -Palokärki (Dryocopus martius) - - D -Harmaapäätikka (Picus canus) - - D -Pikkutikka (Dendrocopos minor) - U - -Pohjantikka (Picoides tridactylus) NT, RT - D EVAKangaskiuru (Lullula arborea) - - D -Niittykirvinen (Anthus pratensis) NT - - -Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) - - - EVAKivitasku (Oenanthe oenanthe) VU - - -Idänuunilintu (Phyllosocopus trochiloides) RT - - -Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT - - -Pikkusieppo (Ficedula parva) RT - D -Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) NT - - -70

14.4.2 MuuttolinnustoNäsen kartanon suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu noin 30 kilometrin päähän Suomenlahden rantaviivasta,joka keskittää sekä keväällä että syksyllä merkittävällä tavalla alueen kautta kulkevaa lintumuuttoa.Rannikolla erityisesti sisämaahan suuntautuva muutto kanavoituu yleensä voimakkaimminSuomenlahden niemien kautta, joista erityisesti Hankoniemi on yksi Suomen merkittävimpiälintumuuton keskittymisalueita. Siirryttäessä rannikolta sisämaan suuntaan lintumuutto yleensä vähitellenhajaantuu eri lajien muuton suuntautuessa hieman eri suuntiin. Vielä Salon-Raaseporin alueellamuutto voi kuitenkin olla joinakin vuosina hyvinkin voimakasta.Muuttolintujen kannalta hankealueen koillispuolella sijaitseva Saarenjärven luonnonsuojelu- ja Natura-aluemuodostaa alueellisesti merkittävän kerääntymäalueen useille erityisesti vesi- ja rantalintulajeille(Taulukko 14‐2). Saarenjärven alueella pääosa vesilinnuista ja kahlaajista lepäilee ja ruokaileenykyisin erityisesti järven pohjoispuolen avoimilla tulvapelloilla varsinaisen Natura-alueen ulkopuolella.Saarenjärven Natura-alueen puoleinen vesialue on sen sijaan nykyisin kasvanut melkovoimakkaasti umpeen, mikä vähentää osaltaan sen suosiota eri lintulajien levähdyspaikkana. Saarenjärvenalueella lepäilevien lajien (mm. vesilinnut ja kahlaajat) muuttoreitit kulkevat alueella pääosinKiskonjoen jokilaaksoa seuraillen sekä osin myös Kuuston alueen kautta kohti rannikkoa. Kaikkitämän muuttoreitin kautta muuttavat linnut eivät kuitenkaan pysähdy Saarenjärvelle, vaan muuttavatusein myös hyvin suoraviivaisesti alueen yli. Pikkulintujen, rastaiden, kyyhkyjen ja petolintujenmuuttoreitit hajoavat hankealueen läheisyydessä vesi- ja kahlaajalintuja leveämmälle sektorille niidenmuuton kulkiessa selkeämmin lounas−koillinen -suuntaisesti sekä keväällä että syksyllä. Saarenjärvenja Puontpyölinjärven vesialueet toimivat kuitenkin johtolinjoina myös näiden lajien muutolle,tosin muuton keskittyminen em. vesialueiden ympäristöön ei näiden lajien osalta ole erityisenvoimakasta.Muutonseuranta ei Näsen kartanon alueella osunut kurkimuuton kannalta voimakkaimmille massapäiville,minkä vuoksi kurkien muuttajamääriä ei tässä yhteydessä ole mahdollista yksityiskohtaisemminarvioida. Kurkimuutto kanavoituu useiden muiden maalajien tapaan melko voimakkaastiSuomenlahden niemien (mm. Hankoniemi) kautta, minkä vuoksi myös kurkimuutto voi joinakinvuosina olla Näsen kartanon alueella olla usein hyvinkin voimakasta. Saapuessaan rannikolle kurjetpysähtyvät usein ottamaan korkeutta Raaseporin kallioalueiden (ml. suunnitellut tuulivoima-alueet)päälle ennen lähtöään merelle. Kurjet muuttavat yleensä hyvin korkealla ja tuuliolosuhteet säätelevätosaltaan myös niiden reitin valintaa. Tästä syystä kurkimuutto ei todennäköisesti merkittävissämäärin painotu suunnitellulle tuulivoimapuistoalueelle.Taulukko 14‐2. Eri vesi- ja rantalintulajien suurimpia yksilömääriä Saarenjärven alueella ajanjaksolla15.4.–4.5. 2010.LajiYksilömäärä (suluissahavaintopäivä)Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 62p (21.4.)Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 22p (20. ja 26.4.)Haapana (A. penelope) 48p (28.4.)Tavi (A. crecca) 224p (28.4.)Kalalokki (Larus canus) 60p (27.4.)Naurulokki (Larus ridibundus) 170p (27.4.)Valkoviklo (Tringa nebularia) 59p (3.5.)Liro (T. glareola) 85p (4.5.)Suokukko (Philomachus pugnax) 181p (4.5.)71

14.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE114.5.1 Vaikutukset pesimälinnustoonTuulivoimaloiden vaikutuksia metsäalueiden linnustoon on tutkittu viime vuosien aikana lähinnä Yhdysvalloissa,jossa tuulivoimapuiston toteuttamisen on havaittu vaikuttavan erityisesti yhtenäisiämetsäalueita suosivien lajien esiintymiseen sekä toisaalta lisäävän reunavaikutteisten lajien esiintymistä(Kerlinger 2000). Vastaavasti petolinnuista hiirihaukan (Pierce-Higgins ym. 2009) ja merikotkan(Bevanger ym. 2010) pesivien parimäärien on havaittu tuulivoima-alueilla jäävän hankkeen toteuttamisenjälkeen keskimääräistä pienemmiksi. Mahdollisiksi syiksi parimäärien pienenemiselle onarvioitu mm. tuulivoimala-alueilla pesivien parien siirtymistä pesimään alueen ulkopuolelle, emolintujenheikompaa pesimämenestystä tai alueen houkuttelevuuden alentumista uusien parien pesimäalueena(Bevanger ym. 2010). Yleensä suoran ihmishäirinnän tiedetään olevan lintujen kannalta haitallisinhäirinnän muoto useiden lintulajien oppiessa sen sijaan jossain määrin sietämään passiivistenrakenteiden (mm. mastot, voimalinjat) olemassaoloa niiden elinpiirillä. Erityisesti avomaa-alueillajoidenkin lintulajien (mm. kivitasku) on havaittu nykyisin pesivän hyvinkin lähellä käytössä oleviatuulivoimaloita. Nämä lajit kuuluvat kuitenkin yleensä selkeästi ihmisasutuksen läheisyydessä pesiviinlajeihin, kun taas erityisesti metsälajien tottumisesta tuulivoimaloihin ja tuulivoimaloiden pitkänaikavälin vaikutuksista niihin tutkimustietoa on em. tutkimusten rinnalla vain vähän saatavilla.Tuulivoimapuiston toteuttaminen tulee osaltaan muuttamaan Näsen kartanon hankealueen yleisluonnettametsäalueesta ihmisvaikutteiseen suuntaan, mikä tulee todennäköisesti heijastumaanmyös alueen linnustoon. Pesimälinnuston osalta keskeisiksi vaikutusmekanismeiksi voidaan tässäyhteydessä arvioida erityisesti tuulivoimaloista ja lisääntyvästä ihmistoiminnasta aiheutuvien häiriötekijöidenlisääntyminen, hankkeen aiheuttamat elinympäristömuutokset ja metsäalueiden pirstoutuminen.Alueella pesivistä lajeista erityisesti suuret petolinnut, metso ja kehrääjä voidaan tässäyhteydessä luokitella selkeästi ihmistoimintaa vältteleviin lajeihin, joiden pesimäkannat yleensä vähenevätintensiivisen ihmistoiminnan (mm. voimakkaat avohakkuu- ja rakentamistoimet) seurauksena.Erityisesti suurien petolintujen sekä metson elinpiirit ovat usein hyvinkin laajoja (jopa useitaneliökilometrejä), minkä vuoksi yksittäisten tuulivoimaloiden toteuttamisesta aiheutuvien elinympäristömuutostenlisäksi metsien pirstoutumisen voidaan arvioida kohdistuvan erityisesti näihin lajeihin.Voimakkainta ihmistoiminta on hankealueella erityisesti hankkeen toteuttamisvaiheessa, jolloinalueella joudutaan suorittamaan laajoja metsätalous- ja maanrakennustoimia tuulivoimaloiden ja niidenedellyttämien oheisrakenteiden rakentamisen yhteydessä. Rakentamisvaiheen päättymisen jälkeenihmistoiminta alueella jälleen vähenee todennäköisesti melko lähelle nykytilaa mahdollistaensamalla joidenkin rakentamisvaiheessa alueelta pois siirtyneiden lajien palaamisen pesimään hankealueelle.Pierce-Higginsin ym. (2009) ja Bevangerin ym. (2010) viittaavat kuitenkin siihen, ettähankealueen houkuttelevuus erityisesti petolintujen elinalueena tulee todennäköisesti vähenemäänhankkeen toteuttamisen myötä.Toimintavaiheessaan tuulivoimalat ja niiden oheisrakenteet muodostavat törmäysriskin alueella pesivillelintulajeille. Valtaosalla erityisesti pienikokoisemmilla lajeilla (mm. varpuslinnut) törmäystentodennäköisyys arvioidaan niin pieneksi, ettei niillä ole merkitystä lajin kannankehitykseen johtuentörmäysten pienestä määrästä suhteessa lajin luontaiseen kuolleisuuteen. Suurikokoisemmilla lajeilla(mm. petolinnut, metso) satunnaisten törmäysten merkitys voi paikallisella tai alueellisella tasollaolla kuitenkin suurempi johtuen lajien varpuslintuja hitaammasta lisääntymisnopeudesta. Näsenkartanon alueella pesivistä lajeista eri petolintu- sekä metsäkanalintulajit kuuluvat nykyisin törmäysriskienkannalta tärkeiksi arvioituihin lajeihin (Hötker ym. 2006, Lekuona & Ursúa C. 2007). Petolintujenon havaittu osoittavan jopa melko voimakasta välinpitämättömyyttä niiden lentoreitilleosuvista tuulivoimaloista (Bevanger ym. 2010), mikä todennäköisesti altistaa ne myös törmäyksilletuulivoimaloiden lapojen kanssa. Petolinnut suosivat saalistuslentojen yhteydessä nousevia ilmavirtauksia,minkä vuoksi ne voivat saalistuslennoilla kaarrella pitkään tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla.Vastaavasti metsäkanalinnuilla syiksi havaituille törmäyskuolemille on arvioitu välinpitämättömyydensijaan suoraan melko huonoa lentotaitoa, mikä altistaa ne törmäyksille sekä tuulivoimaloidenmutta myös niiden edellyttämien oheisrakenteiden (mm. voimajohdot) kanssa (Bevanger ym.2010). Erityisesti metson liikkuminen nykyaikaisten tuulivoimaturbiinien toimintakorkeuksilla (> 50m) on harvinaista, joten sen kannalta suuremman törmäysriskin muodostavat todennäköisesti lapojensijaan muut tuulivoimapuiston edellyttämät rakenteet (tuulivoimalan torni ja sähköasema).Kokonaisuudessaan suunnitellun tuulivoimapuiston voidaan arvioida vaikuttavan voimakkaimmin erityisestialueella pesiviin petolintuihin, metsoon sekä mahdollisesti kehrääjään, joihin kohdistuvatvaikutukset voivat näkyä lajien esiintymisessä koko suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella. Useidensuurien petolintujen sekä metson pesimäkanta on etelärannikolla selkeästi maan keski- ja pohjoisosiaharvalukuisempi ihmisasutuksen määrästä sekä metsä- ja suoalueiden pienialaisuudesta johtuen.Tästä syystä yksittäisen esiintymisalueen merkitys lajien alueellisen esiintymisen kannalta ontodennäköisesti maan keskiosia suurempi. Muiden lajien osalta vaikutukset ovat sen sijaan todennäköisestipaikallisempia ja rajoittuvat selkeämmin voimaloiden ja mahdollisten oheisrakenteiden rakentamisalueisiin.Eri vaikutusmekanismien keskinäistä merkitystä on tässä yhteydessä vaikea luotettavastiarvioida, koska ne kohdistuvat kaikki pääosin samoihin lajeihin tai lajiryhmiin.72

14.5.2 Vaikutukset muuttolinnustoonTuulivoiman vaikutukset muuttavaan linnustoon mielletään yleensä tuulivoimaloiden aiheuttamientörmäysvaikutusten kautta. Yksittäisen tuulivoimapuiston vaikutukset muuttavaan linnustoon voivatkuitenkin olla huomattavasti tätä monimutkaisempia aiheutuen törmäysvaikutusten ohella mm.mahdollisten estevaikutusten aiheuttamista muuttoreittien sekä ruokailu- ja levähdysalueiden muutoksista.Muuttolintuihin kohdistuvien vaikutusten arviointi on sellaisenaan melko vaikeaa, koskamahdolliset vaikutukset kohdistuvat yleensä usein hyvinkin etäällä hankealueesta pesivään lintupopulaatioon.Tuulivoimapuiston näkyviä muutoksia varsinaisella hankealueella voivat tässä yhteydessäolla ensisijaisesti tuulivoimaloiden alta löytyvät kuolleet linnut, lintujen käyttämien muuttoreittienselkeä siirtyminen hankealueen ulkopuolelle tai lintujen käyttämien ruokailu- tai levähdysalueidenautioituminen tai siirtyminen tuulivoimaloiden aiheuttamien häiriö- tai estevaikutusten seurauksena.Muuttolintujen on sekä maa- että merialueilla havaittu pystyvän havaitsemaan niiden muuttoreitilleosuvat tuulivoimalat jo hyvinkin etäältä ja pyrkien edelleen kiertämään tuulivoimalat turvallisen matkanpäästä (Pettersson 2004, Desholm ja Kahlert 2005, Hötker ym. 2006). Lintujen taipumuksessalähteä kiertämään niiden lentoreitille osuvia tuulivoimaloita on kuitenkin havaittu selkeitä laji- tai lajiryhmäkohtaisiaeroja. Mm. Hötkerin ym. (2006) mukaan erityisesti kurjet ja hanhet ovat erityisenherkkiä lähtemään kiertämään niitä vastaan tulevia tuulivoimalaitoksia, kun taas esimerkiksi useidenpetolintujen sekä lokkien ja tiirojen on havaittu useammin myös lentävän tuulivoima-alueiden läpi.Petolintujen ja lokkien näennäinen varomattomuus tuulivoimaloiden kanssa selittää osaltaan myösjo rakennetuissa tuulivoimapuistoissa tehtyjen törmäysseurantojen tuloksia, joissa lokki- ja petolintujenosuus on usein hyvinkin korkea. Vastaava käyttäytymismalli on havaittu myös Ruotsissa, jossaerityisesti kyyhkyjen, kurkien ja kahlaajien on havaittu selkeästi kiertävän Uumajan Hörneforsin rannikkoalueellerakennetun tuulivoima-alueen lokkien ja mm. piekanan muuttaessa selkeämmin alueenläpi (Granér ym. 2011). Lintujen törmäysriskit riippuvat väistökyvyn ja halukkuuden ohella kuitenkinvoimakkaasti myös mm. säätilasta. Yleensä suurimpia törmäysriskit ovat huonossa säässä (sade,voimakas sumu), jolloin myös lintujen yleinen näkykyky on selkeää säätä huonompi.Suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutukset kohdistuvat muuttolinnuston osalta erityisesti Saarenjärvenalueella lepäileviin lajeihin, joiden lähtö- tai tulosektorit kulkevat osin hankealueen kautta.Tuulivoimalat on nykyisessä hankesuunnitelmassa sijoitettu koillinen−lounas -suuntaiseen linjaan,minkä vuoksi erityisesti Kiskonjokea seurailevien lajien mahdollisuudet kiertää suunniteltu tuulivoima-alueovat melko hyvät. Alue sijoittuu kuitenkin hyvin lähelle lintujen vakituisesti käyttämää levähdysaluetta,minkä vuoksi riski on olemassa sille, että mahdolliset väistöliikkeet ohjaavat muuttolintujajatkamaan muuttoreittiään Saarenjärven alueen ohitse vaikuttaen siten alueella lepäilevienlintujen määriin.14.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0Nollavaihtoehdossa Näsen kartanon alueelle ei sijoiteta tuulivoimapuistoa, jolloin myös alueen nykytilasäilyy ennallaan. Nykyisin alueen linnuston nykytilaan vaikuttavat voimakkaimmin eri metsäalueillasuoritettavat metsätaloustoimet, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi petolintujen reviirien taimetsojen soidinpaikkojen sijaintiin sekä kaikkiaan pesimälinnuston elinympäristöihin.14.7 Vaikutusten lieventäminenYleisesti tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen huolellinen suunnittelu ja sijoituspaikkojen valinta nähdäänkeskeisiksi tekijöiksi voimaloista aiheutuvien linnustovaikutusten ehkäisemiseksi. Yksittäistenvoimaloiden paikoilla sekä voidaan osaltaan pyrkiä ehkäisemään erityisesti tuulivoimaloiden välittömiävaikutuksia eri lajien käyttämiin pesäpaikkoihin (pesäpuihin) sekä toisaalta suoran ihmishäirinnänvaikutuksia herkimpien lajien kannalta. Petolintujen ja metson elinalueet voivat kuitenkin ollahyvinkin laajoja (jopa useita neliökilometrejä), minkä vuoksi yksittäisten tuulivoimalaitosten sijoittelullaei pystytä todennäköisesti kokonaisuudessaan ehkäisemään tuulivoimapuiston vaikutuksia em.lajeihin.Suoran ihmishäirinnän vaikutusta alueella pesiviin lajeihin voidaan lisäksi pyrkiä ehkäisemään töidenajoittamisella lintujen kannalta mahdollisimman haitattomaan ajankohtaan aktiivisimman pesimäkaudenulkopuolelle (touko-kesäkuu). Erityisesti petolintujen osalta häiriötekijät varsinkin munintajahaudontavaiheessa voivat herkästi johtaa pesinnän keskeytymiseen ja pesän hylkäämisen. Metsonsoidinpaikkojen osalta vaikutusten kannalta herkin ajanjakso ajoittuu vastaavasti huhtikuulle-toukokuunalkuun, jolloin metson soidinkausi on kiivaimmillaan. Metsojen soidinaika voidaan ottaa huomioonsoidinaluetta lähimpien voimaloiden rakentamistöiden ajoittamisessa. Soidinkauden päättymisenjälkeen metsokukot sen sijaan hajautuvat soidinalueen ympäristöön, jolloin myös lajin esiintyminensoidinkeskuksen alueella vähenee ja mahdollisesti jopa koko soidinalueella vähenee.73

14.8 Epävarmuudet ja seurantatarveLaaja-mittainen tuulivoimatuotanto on nykymuodossaan melko uusi energiantuotantomuoto, minkävuoksi käytännön kokemusta sen linnustovaikutuksista on vasta melko vähän olemassa. Maailmallatehdyt tutkimukset painottuvat nykyisin pääsääntöisesti avomaille (pellot, merialueet) sijoitettujentuulivoimaloiden linnustovaikutuksiin, kun taas metsäalueille sijoittuvien voimaloiden vaikutuksiaei vielä nykyisin ole juurikaan tutkittu. Luonteeltaan tuulivoimapuiston toteuttaminen metsäalueellepoikkeaa melko suuresti avoalueille sijoittuvista voimaloista, koska tuulivoimaloiden toteuttamisenyhteydessä myös alueen yleisilme tulee osaltaan muuttumaan rakentamistoimien aiheuttamien elinympäristömuutostensekä metsäalueiden pirstoutumisen seurauksena. Erityisesti metsäalueille ominaisenlintulajiston kannalta metsien yhtenäisyys on yleensä yksi alueen linnustollista monimuotoisuuttamäärittävä tekijä, jonka väheneminen voi johtaa edelleen joidenkin lajien taantumiseen alueella.Metsäalueille sijoittuvien tuulivoimaloiden linnustovaikutuksista ja keskeisistä vaikutusmekanismeista(erityisesti häiriö- ja estevaikutukset) on käynnissä tällä hetkellä useita tutkimusprojektejamm. Ruotsissa (VINDVAL), minkä vuoksi myös tutkimustieto tuulivoimaloiden vaikutuksesta metsälajistoontulee todennäköisesti lähivuosina lisääntymään.74

15. Natura tarveharkinta15.1 Lähtökohdat ja tavoitteetNatura -verkoston avulla suojellaan EU:n luontodirektiivin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) tarkoittamia luontotyyppejä, lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka esiintyvät jäsenvaltioidenNatura -verkostoon ilmoittamilla tai ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia,että ns. Natura-arviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossasen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai ehdotettu sisällytettäväksiNatura -verkostoon, ei merkittävästi heikennetä. Suojeluarvoja heikentävä toiminta onkiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. Sitä, milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloinne merkittävästi heikentyvät, ei ole määritelty luonto- tai lintudirektiivissä.Mitä tahansa lupa-asiaa tai viranomaisasiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulain10 luvussa säädetään Natura -verkostosta. Useimpiin maankäyttöä tai luontoa mahdollisesti muuttavaatoimintaa tavalla tai toisella sääteleviin lakeihin on otettu tätä koskeva viittaussäännös luonnonsuojelulain65 ja 66 §:iin.Luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ien säännökset merkitsevät tiivistetysti sitä, että hankkeet tai suunnitelmateivät saa yksistään eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksialue on sisällytetty Natura -verkostoon. Mikäli on todennäköistä, että tällaisia vaikutuksia on, tuleevaikutukset arvioida. Lupa voidaan myöntää tai suunnitelma hyväksyä vasta kun arviointi- ja lausuntomenettelyosoittaa, etteivät vaikutukset ole merkittäviä. Kyseeseen tulevat tällöin paitsi Naturaalueellekohdistuvat toiminnot myös sellaiset alueen ulkopuolelle sijoittuvat hankkeet, joiden vaikutuksetulottuvat Natura-alueelle. Toisaalta alueen sisällekin voi kohdistua luontoa muuttavia toimintoja,mikäli ne eivät merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluperusteita.Natura-luontoarvot, joita SCI- ja SPA-perustein Natura-verkostoon valitulta alueelta on tarkasteltava,ovat:• luontodirektiivin liitteen I luontotyypit• luontodirektiivin liitteen II lajit• lintudirektiivin liitteen I lajitLuontotyyppi heikentyy, jos:• pinta-ala supistuu tai• ekosysteemin rakenne ja toimivuus huonontuvatLajin elinympäristö heikentyy, tai laji häiriintyy, jos:• elinympäristön ala supistuu, tai• laji ei ole enää alueella elinkelpoinenNatura –tarveharkinnan tavoitteena on tunnistaa ne vaikutukset, joita tuulivoimapuiston rakentamisellasaattaa olla Kiskonjoen vesistön Natura-alueen direktiiviluontotyyppeihin ja –lajeihin. Lisäksiarvioidaan, edellyttääkö hanke varsinaisen Natura-arvioinnin laatimista.15.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutuksetKiskonjokilaakson ja voimalaitospaikkojen välinen korkeusero on noin 30 metriä ja tuulivoimalaitoksetsijoittuvat lähimmillään noin 400 metrin etäisyydelle Natura-alueesta. Huoltotiet alueelle rakennetaanolemassa olevaa metsäautotieverkostoa hyväksi käyttäen ja uudet metsäautotiet ovatlähinnä lyhyitä pistoja. Koska tuulivoimalaitokset ja huoltotiet rakennetaan kallioisten mäkien päälleselkeästi Natura-aluetta korkeammalle ja vähintään 400 metrin etäisyydelle, ei hankkeen toteuttamisellaole suoraan Kiskonjoen vedenlaatuun eikä siten myöskään jokiuomassa tai joen rannoilla75

sijaitseviin direktiiviluontotyyppeihin tai -lajeihin kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimapuiston suoratkäytön aikaiset vaikutukset kohdistuvatkin lähinnä linnustoon ja siinä etenkin muuttolintulajistoon.Merkittävimmät vaikutusmekanismit ovat tuulivoimalaitosten aiheuttamat muutokset lintujen käyttäytymisessäsekä törmäysriski.15.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmätArviointi perustuu olemassa olevaan aineistoon sekä hankealueella ja sen läheisyydessä vuonna2010 tehtyihin linnustoselvityksiin. Tärkeimmät arvioinnissa käytetyt lähtee ovat Natura –tietolomakesekä pesimälinnustoselvityksen, kevätmuutonseurannan ja syysmuutonseurannan tulokset.15.4 NykytilaKiskonjoen vesistön Natura-alue (FI0200083) on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin (SCI jaSPA) mukaisena alueena ja sen pinta-ala on 309 hehtaaria. Saarenjärvi ja sen pohjoispuolella sijaitsevaVähäjärvi kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan. Saarenjärven ja muiden Natura-alueen lahtienja pienten järvien suojelua on toteutettu rauhoittamalla alueita yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi.Kiskonjoen vesistö on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla.Kuva 15‐1. Kiskonjoen vesistön Natura-alueen sijainti.Natura-alueeseen kuuluu Kirkkojärvestä mereen laskeva osuus joesta. Kosken voimalaitoksen alapuolellaKiskonjoki laajenee Saarenjärveksi ja tämän alapuolella on Latokartanonkoski. Saarenjärvion Kiskonjoen yli neljä kilometriä pitkä ja kapea järvimäinen suvanto. Kasvillisuus on rehevää ja tunnusomaisiaovat harvinaisen laajat kortteikot. Niittyjä on melko vähän, mutta jäljellä olevat rantaniitytovat etenkin tulva-aikoina merkittäviä muuttolinnuille. Saarenjärven monipuoli sen linnuston runsainryhmä ovat vesilinnut. Muutonaikaisena levähdyspaikkana Saarenjärvi on etenkin tulva-aikanamerkittävä ja tällöin varsinkin laulujoutsenet levähtävät alueella.DirektiiviluontotyypitNatura-alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteessä I mainitut luontotyypit sekä arvio niiden peittävyyksistäon esitetty taulukossa 15‐1.76

Taulukko 15‐1. Kiskonjoen vesistön Natura-alueella esiintyvät direktiiviluontotyypit tietolomakkeentietojen mukaan. Ensisijaisesti suojeltavat luontotyypit on merkitty tähdellä.Tyyppi Koodi Arvioitu peittävyys,%Arvioitu peittävyys,haLuontaisesti runsasravinteiset järvet 3150 40 124Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 3210 25 77Jokisuistot 1130 16 49Merenrantaniityt* 1630 9 28Lehdot 9050 5 16Tulvametsät* 91E0 1 3Raviini- ja rinnelehdot 9180

merkittävää eroa, sillä molemmissa vaihtoehdoissa lavat pyörivät suurten lintujen käyttämällä lentokorkeudella.Vaikutusta ei kuitenkaan voi pitää merkittävänä, sillä alueen läpi muuttavien suurten lajienja petolintulajien määrät ovat pienet ja hyvällä säällä linnuilla on mahdollisuus väistää voimalaitokset.Vaikutuksia vähentää myös se, että tuulivoimalaitokset sijoittuvat päämuuttosuunnan kanssasamansuuntaisesti eivätkä muodosta poikittaista estettä muuttosuuntaan nähden.Säännöllisesti alueen kautta muuttavista lajeista tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole vaikutustaheinätaviin, jouhisorsaan, harmaasorsaan, mustavikloon, punajalkavikloon, pikkulokkiin, koskikaraantai muihin muutonseurannassa havaittuihin lajeihin, sillä nämä lajit muuttavat jokilaakson kauttaja niiden lentokorkeus on matala. Sen sijaan harmaahaikaroilla, metsähanhilla ja nuolihaukoilla onpieni riski törmätä tuulivoimalaitokseen, mikäli niiden muuttoreitti sijoittuu tuulivoimalaitoksen päälle.Riski on erittäin pieni hyvällä säällä, mutta huono sää yleensä laskee lentokorkeutta ja lisää törmäysriskiä.Törmäysriskin arvioidaan kuitenkin olevan kokonaisuudessaan erittäin pienen, sillä em.lajien muuttoaktiivisuutta alueen yli voidaan luonnehtia vähäiseksi.Vaikutukset lintujen elinympäristöihin Natura-alueellaTuulivoimalaitokset eivät vaikuta lintujen säännöllisesti käyttämien levähdysalueiden luonnontilaan.Natura-alueen sisällä olevat levähdysalueet ovat nykyään melko pajuttuneita, mikä vähentää niidensuosiota levähdys- ja ruokailualueina.Vaikutukset luontotyyppeihinLähimmät tuulivoimalat sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä Kiskojoesta ja sen luontotyypeistä.Kallio- ja moreenialueella tapahtuvista rakentamistoimenpiteistä aiheutuvat maaperään tai valumaolosuhteisiinkohdistuvat vaikutukset eivät ulotu Natura-alueelle eivätkä myöskään välillisesti aiheutamuutoksia Natura-alueen luonnonolosuhteisiin, kasvillisuuteen tai veden laatuun. Hankkeen toteuttamisellaei siten ole vaikutusta luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin tai liitteen II lajeihin.15.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0Mikäli hanketta ei toteuteta, Natura-alueen linnustollinen monimuotoisuus ja alueella lepäilevien jaruokailevien lintujen määrä on riippuvainen lähinnä alueen umpeenkasvukehityksestä ja alueellamahdollisesti tehtävistä hoitotoimenpiteitä.15.7 Vaikutusten lieventäminenLinnustovaikutusten lieventämistä on käsitelty tarkemmin kappaleessa 14.15.8 Epävarmuudet ja seurantatarveLinnustoselvitykset perustuvat aina otantaan, minkä vuoksi tutkittavan alueen linnustosta saatavakokonaiskuva on varsin karkea. Tämä aiheuttaa jonkin verran epävarmuutta vaikutusten arviointiin.Toisaalta tutkimustiedon perusteella tiedetään, mitkä lajit ovat alttiita törmäyksille ja millaisissa sääolosuhteissatörmäykset ovat todennäköisimpiä. Myös Natura-alueen luonnonolosuhteet ja alueellapesivä ja alueen kautta muuttava lintulajisto tunnetaan kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvin.15.9 Natura-arvioinnin tarpeellisuusTuulivoimahanke sijoittuu selännealueelle, eikä sillä ole vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihintai vedenlaatuun. Tuulivoimapuisto ei siten aiheuta muutoksia Natura-alueella esiintyviin luontodirektiivinliitteen I luontotyyppeihin tai liitteen II lajeihin. Tuulivoimahankkeella ei ole myöskään vaikutuksiaNatura-alueella tai sen läheisyydessä pesivien tai levähtävien lintulajien elinympäristöihin.Tuulivoimaloiden toiminta ei merkittävästi heikennä lintudirektiivin liitteeseen kuuluvien lajien mahdollisuuttapesiä, levähtää ja muuttaa alueella. Tuulivoimalat eivät merkittävästi lisää lintujen kuolleisuuttaalueella.Edellä esitettyyn perustuen voidaan todeta, ettei hankkeella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksianiihin luontoarvoihin, joiden perusteella Kiskojoen vesistö on sisällytetty osaksi Natura –verkostoa.Tämän vuoksi myöskään luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama Natura-arviointi ei ole tarpeen.78

16. Vaikutukset luonnonvarojenhyödyntämiseen16.1 Lähtökohdat ja tavoitteetLuonnonvarat jaetaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Muun muassa metsät, pohjavesi ja pintavedetovat uusiutuvia varoja, jos niitä hyödynnetään uusiutumisrajojen puitteissa. Uusiutumattomiintai hyvin pitkällä aikajänteellä uusiutuviin luonnonvaroihin jaetaan muun muassa maaperän ainekset,kuten mineraalit. Metallit ovat kierrätettävyytensä ansiosta säilyviä luonnonvaroja ilman, ettäniiden ominaisuudet heikkenevät jatkokäytössä.Luonnonvarojen käytön keskeinen perustelu tänä päivänä on kestävyys. Tämä tarkoittaa varojen riittävyyttäja käytön haitallisten ympäristövaikutusten minimoimista. Kestävän tuotannon tavoitteenaon energia- ja materiaalitehokkuuden eli ekotehokkuuden lisääminen tuotteen koko elinkaaren aikana,raaka-aineen ottamisesta aina käytetyn tuotteen loppusijoitukseen.Luonnonympäristö tarjoaa energia- ja luonnonvarojen lisäksi mahdollisuuden metsien monipuoliseenkäyttöön ja virkistykseen jokamiehenoikeuksien sallimissa puitteissa. Metsien monikäytöllä tarkoitetaansellaisia käyttömuotoja, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia riippumatta siitä, omistavatkohe maata. Jokamiehen oikeus antaa kaikille mahdollisuuden vapaasti kulkea, sienestää ja marjastaametsissä, kunhan siitä ei aiheudu häiriötä eikä vahinkoa maanomistajalle. Myös metsästys ja moottorikelkkailuovat metsien monikäyttöä. Niitä säätelee kuitenkin oma lainsäädäntönsä ja ne vaativataina maanomistajan luvan.16.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutuksetTuulivoimapuiston ympäristövaikutuksista suurin osa muodostuu tuulivoimaloiden ja sen oheisrakenteidenvalmistuksessa, jotka edellyttävät raaka-aineita sekä energiaa. Tuulivoimaloiden rakenteet ontehty pääasiassa teräksestä, jonka lisäksi niiden konehuoneessa käytetään myös mm. alumiini- jakuparikomponentteja. Voimalan lavat ovat yleensä vastaavasti lasikuitua, jonka raaka-aineita ovatlasi ja polyesterikuitu. Metallien louhiminen ja käsittely kuluttavat usein huomattavia määriä energiaaja raaka-aineita, minkä takia ne usein aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia, mm. ilma- javesipäästöt sekä ympäristömuutoksia tuotantoalueilla ja niiden ympäristössä. Ympäristövaikutustensuuruuteen vaikuttavat voimalaitoskomponenttien tuottamisen osalta erityisesti käytetyt toimintatavatsekä käytettävän energian tuotantotapa.16.3 Nykytila16.3.1 MetsätalousSuunnittelualueen metsät ovat talouskäytössä ja alueella on tehty runsaasti hoitohakkuita, minkäjohdosta valtaosa hankealueen metsistä on nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä. Alueen metsiä onhoidettu mäntyä suosien ja sekapuuna kasvaa monin paikoin kuusta ja koivuja.16.3.2 Metsästys ja metsien monikäyttöHankealue kuuluu Näsen kartanon ja Gennarbyn metsästysseurojen toiminta-alueisiin ja on yksityisenmaanomistajan omistuksessa. Alueella metsästetään lähinnä hirviä ja peuroja. Linnuston osaltaPuontpyölinjärven pohjoisosassa metsästetään hanhia ja sorsia. Hankealueen järvet ja lammet eivätole karuutensa johdosta vesilinnuston kannalta merkittäviä alueita.Metsien monikäytön osalta hankealueen metsät soveltuvat mm. marjastukseen ja sienestykseen.Alueen käyttöä on kuvattu tarkemmin ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa kappaleessa 20.79

16.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE116.4.1 Vaikutukset metsätalouteenTuulivoimaloiden ja uusien huoltotieyhteyksien alueelta hakataan puusto pois, jolloin ne poistuvatmetsätalouskäytöstä ja muuttuvat rakennetuksi ympäristöksi. Raivattavasta puustosta maksetaanmetsänomistajalle korvaus ja tuulivoimalaitosten rakentamispaikoilta vuokraa, jonka suuruus määräytyytoiminnanharjoittajan ja metsänomistajan tekemän sopimuksen perusteella. Uudet metsäautotiethelpottavat hakkuita uusien teiden lähiympäristössä, sillä kuljetusmatkat leimikoilta tien varteenlyhenevät.16.4.2 Vaikutukset metsästykseen ja metsien monikäyttöönTuulivoimahankkeen rakentamisen edellyttävät maa-alueet kattavat vain pienen osan hankealueenkokonaispinta-alasta, minkä takia hankkeen toteutuminen ei merkittävällä tavalla muuta alueen soveltuvuuttametsästykseen tai riistanhoitoon. Hankkeen toteutuminen voi rakentamisaikana kuitenkinvaikuttaa riistan esiintymiseen ja liikkumiseen hankealueella. Liikkumisen lisäksi hankkeella voiolla vaikutuksia varsinaiseen metsästyskokemukseen ja luonnosta nauttimiseen. Nämä vaikutuksetovat kuitenkin käyttäjäkohtaisia ja niihin vaikuttaa myös alueen muu maankäyttö.Tuulivoimahanke ei estä alueen käyttöä jokamiehenoikeuksien puitteissa rakentamisajan jälkeen.Rakentamisaikana liikkumista työmaa-alueilla joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan.16.4.3 Rakentamisen ja käytön materiaalivaikutuksetOheisessa taulukossa (Taulukko 16‐1) on esitelty tuulipuiston elinkaarensa aikana kuluttamia materiaalivarantojasuhteessa tuotetun sähköenergian määrään. Eniten tuulivoimatuotanto kuluttaa elinkaarensaaikana vettä, jota käytetään sekä laitoskomponenttien valmistusprosesseissa sekä niidenedellyttämässä energiatuotannossa. Seuraavaksi eniten tuulivoimatuotanto kuluttaa eri tuotantoprosesseissakäytettyjä energianlähteitä, kuten kivihiiltä, maakaasua ja öljyä, sekä tuulivoimalan rungonpäämateriaalina käytettävää terästä.Taulukko 16‐1. Arvio 3 MW merituulivoimalan (malli Vestas V90) elinkaaren aikaisesta materiaalikulutuksestasuhteessa tuotetun energian määrään. Luvuissa on huomioitu varsinaisten voimalaitostenohella myös niiden edellyttämät voimalinjat ym. oheisrakenteet (Vestas 2006)MateriaaliKulutus (g/kWh)Vesi 49,346Kivihiili 0,740Raakaöljy 0,630Rauta 0,419Maakaasu 0,375Kvartsihiekka 0,335Ligniitti 0,324Kalkkikivi 0,126Natriumkloridi (vuorisuola) 0,051Kivi 0,055Savi 0,031Sinkki, alumiini, mangaani, kupari, lyijy 0,03–0,41Tuulipuistojen tehokkuutta energiantuotantomuotona on selvitetty useissa tutkimuksissa käyttämälläelinkaarianalyysiin pohjautuvia menetelmiä. Erityisesti tutkimuksilla on haluttu selvittää tuulivoimaloidenrakentamisen aikaisen energiankulutuksen ja voimalan toiminta-aikanaan tuottaman energiamääränvälistä suhdetta. Yleisesti tuulipuiston on arvioitu tuottavan sen rakentamisessa ja käytöstäpoistosta kuluvan energiamäärän keskimäärin 4–6 kuukauden aikana, kun otetaan huomioonvarsinaisen tuulipuiston ohella myös niissä käytettävät voimajohdot, sähköasemat ym. oheisrakenteet(Schleisner 2000, Vestas 2006).16.5 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0Mikäli hanketta ei toteuteta mahdollisuudet metsästykseen, riistanhoitoon ja metsien monikäyttöönsäilyvät ennallaan. Pitkällä aikajänteellä mahdollisuuksien voi kuitenkin vaikuttaa alueella harjoitettavametsätalous ja mahdolliset muut alueelle suunniteltavat maankäyttömuodot.80

17. Vaikutukset maankäyttöön jayhdyskuntiin17.1 Lähtökohdat ja tavoitteet17.1.1 YleistäAsuinalueet, palvelut ja työpaikka-alueet, maa- ja metsätalousalueet, suojelu- ja virkistysalueet, sekäliikenneväylät ja siirtoverkostot muodostavat toiminnallisista alueista koostuvan yhdyskuntarakenteen.Maankäyttö ja toimintojen sijoittuminen muodostavat paikallisyhdyskuntia laajemmin tarkastelunaseudullisen ja maakunnallisen aluerakenteen. Yhdyskuntarakenne muodostaa perustanjokapäiväisen elämän järjestämisen ja perustarpeiden tyydyttämisen mahdollistamalle elinympäristölle.Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista maankäyttö- ja rakennuslaintavoitteiden mukaisesti. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet,maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisenyleiskaavan. Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittavaa asemakaavaakutsutaan ranta-asemakaavaksi.Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojenlaatimista. Ne voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä.17.1.2 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteetYhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet sisältyvät muun muassa Maankäyttö- ja rakennuslakiin.Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytyksethyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisestikestävää kehitystä. Tavoitteisiin sisältyvät yksityiskohtaisemmin muun muassa seuraavat näkökohdat:• turvallinen, terveellinen, viihtyisä, sosiaalisesti toimiva elin- ja toimintaympäristö• yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuus• rakennetun ympäristön kauneus ja kulttuuriarvojen vaaliminen• luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen• ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen• luonnonvarojen säästeliäs käyttö• yhdyskuntien toimivuus ja yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus• elinkeinoelämän toimintaedellytykset• palvelujen saatavuus• liikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen81

17.1.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtioneuvosto teki vuonna 2000 maankäyttö- ja rakennuslain 24§:n perusteella päätöksen valtakunnallisistaalueidenkäyttötavoitteista (VAT). Valtioneuvoston päätöksellä tavoitteita tarkistettiinvuonna 2008.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytönsuunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on muun muassa auttaa saavuttamaanmaankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet. Maankäyttö- jarakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnansuunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kokonaisuuksiin. Tuulivoimapuistohanketta voivat koskeaseuraavat alueidenkäyttötavoitteiden eri aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet:Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto• Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvienenergialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettavatuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettavaensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu• Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojenja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat taiodotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään.Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat• Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkienalueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueidensekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.• Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto ja kulttuurimatkailua parantamallamoninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueidenekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueinasekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta.Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueidensäilymistä.• Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjenja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnitotetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.• Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannaltamerkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, etteinäitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.17.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutuksetYksittäinen tuulivoimala ja sen ympärille huolto- ja ylläpitotoimia varten jätettävä kenttäalue vievätmaa-aluetta pysyvästi alle puoli hehtaaria. Usean tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuistohuoltoteineen ja sähkönsiirtoverkkoineen sijoittuu kokonaisuudessaan huomattavan laajalle alueelle,jossa yksittäisten tuulivoimaloiden väli on tyypillisesti noin puoli kilometriä. Tuulivoimaloiden aiheuttamamelu ja varjostus rajoittavat tuulivoimaloiden välisen alueen mahdollisia maankäyttömuotoja.Toisaalta alueelle rakennettavia teitä voidaan käyttää muuhun liikkumiseen ja kuljetuksiin.Tuulivoimalat aiheuttavat melua ja varjostusvaikutusta, mikä rajoittaa asumisen ja muiden ympäristöhäiriöilleherkkien toimintojen sijoittumista tuulivoimaloiden läheisyyteen.Laaja-alainen tuulivoimapuisto muodostaa maankäytöllisen kokonaisuuden, jolla sijainnista riippuenvoi olla yhdyskuntarakenteellista merkitystä, mikäli se vaikuttaa muiden toimintojen sijoittumiseenja aluevarausten osoittamiseen kaavoituksessa. Vaikutukset voivat kohdentua sekä nykyiseen maankäyttöönja kaavojen aluevarauksiin että tuleviin maankäytön kehittämismahdollisuuksiin.82

17.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmätLähtötietoina arvioinnissa on käytetty:• hankealuetta ja sen lähiympäristöä koskevia kuntien ja maakuntaliittojen kaavoja ja muitasuunnitelma-aineistoja• kartta-aineistoja• viranomaisilta saatuja tietoja aluetta koskevista muista suunnitelmista ja hankkeista• alueella selvitysten yhteydessä tehtyjä maankäyttöä koskevia havaintoja• YVA-ohjelmaa koskevissa mielipiteissä esitettyjä tietoja• Maanmittauslaitoksen maastotietokannan rakennustietoja• ympäristöhallinnon paikkatietoaineistojaArviointi on tehty asiantuntija-arviointina. Arvioinnissa on tarkasteltu tuulivoimaloiden vaikutuksiensekä tuulivoimaloista johtuvan maankäytön vaikutuksia nykyisiin ja kaavojen mukaisiin maankäyttömuotoihin.Arvioinnissa on pyritty tunnistamaan mahdolliset vaikutusmekanismit sekä suoratja epäsuorat vaikutukset erityisesti ympäristövaikutusten kannalta herkkiin maankäyttömuotoihin.Maankäyttömuotoihin kohdistuvien vaikutusten perusteella on arvioitu hankkeen merkitystä yhdyskuntarakenteenkaavojen mukaisen säilymisen ja kehittämisen kannalta.17.4 Nykytila17.4.1 SijaintiHankealue sijaitsee Salon kaupungin eteläosassa Näsen kartanon alueella noin 30 kilometriä Salonkeskustasta etelään. Itä- ja eteläosassa hanke rajautuu Raaseporin kaupungin rajaan. Hankealueenitäpuolella kulkee Perniöntie (mt 52) ja pohjoispuolella virtaan Kiskonjoki.Hankealue on Salon seutukuntaa. Salon kaupungin muodostivat 1.1.2009 kuntaliitoksella Halikko,Kiikala, Kisko, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Särkisalo. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteenreunalla Perniössä ja rajautuu Raaseporin kaupunginrajaan sekä Perniöntiehen(mt 52).Lähimmät päivittäispalvelut sijaitsevat lähes 10 kilometrin etäisyydellä Perniössä ja Tenholassa.17.4.2 Maanomistus, asutus ja rakennuskantaTuulivoimapuiston suunnittelualue on yksityisen maanomistajan omistuksessa. Hankkeesta vastaavatuulivoimayhtiö on tehnyt alustavan vuokrasopimuksen mahdollisten tuulivoimaloiden sijoituspaikkojenosalta.Suunnittelualue on metsätalouskäytössä, eikä alueella ole vakituisia tai vapaa-ajan käyttöön tarkoitettujarakennuksia. Suunnittelualueen pohjoispuolella vakituinen ja vapaa-ajan asutus sijaitseeKuustontien ja Puontilantien varressa ja Kiskonjoen Pruukissa noin 850-1 000 metrin etäisyydellälähimmistä suunnitelluista tuulivoimalan paikoista. Suunnittelualueen eteläpuolella vakituinen javapaa-ajan asutus on keskittynyt Puontpyölinjärven eli Frankböketräsketin rannoille tai tuntumaannoin 700-1 000 metrin etäisyydelle. Suunnittelualueen länsipuolella Pitkäjärven ja Kaitajärven rannoillaon pääasiassa vapaa-ajan asutusta lähimmillään noin 700-1 500 metrin etäisyydellä lähimmistäsuunnitelluista tuulivoimalan paikoista. Raaseporissa sijaitsevat Svenskbyn ja Finbyn kyläalueetsijaitsevat noin 3-4 kilometrin etäisyydellä.Taulukko 17‐1. Vakituisten ja vapaa-ajan asumiseen käytettävien rakennusten lukumäärät 1 ja 2km etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta.Etäisyys lähimmästätuulivoimalasta (km)Vakituiset asuinrakennuksetLomarakennukset1 6 212 60 10883

Kuva 17‐1 Suunnittelualueen lähellä sijaitsevat vakituiset ja vapaa-ajan asunnot (Ote Maanmittauslaitoksenmaastotietokannasta 2010).17.4.3 Työpaikat ja elinkeinotoimintaVuoden 2009 tietojen mukaan suurin työllistäjä Salon kaupungissa oli palvelut (54 %) teollisuudentyöllistäessä 39 % ja alkutuotannon työllistäessä 5 %. Suunnittelualue on alkutuotantoaluetta, jossaharjoitetaan metsätaloutta.17.4.4 PalvelutSuunnittelualueella ei ole palveluja.17.4.5 VirkistysSuunnittelualueen ulkopuolella, sen pohjoispuolella sijaitseva Latokartanon koski on retkeily- ja kalastuskohdeja yksi Kiskonjoen melontareitin etapeista. Kosken ympäristössä on rakennusjäänteitäkartanon ruukista ja alueella risteilee luontopolku. Suunnittelualueella ulkoillaan, marjastetaan jasienestetään.17.4.6 LiikenneSuunnittelualue läpäisee idässä seudun liikenneverkon rungon muodostavan Perniöntien (kt 52). Perniöntienkeskimääräinen vuorokausiliikenne suunnittelualueen kohdalta oli noin 2 200 - 2 600 ajoneuvoavuorokaudessa.Perniöntiestä suunnittelualueelle suuntautuu haarautuva metsäautotie, joka yhtyy suunnittelualueenhalki Puontpyölin järven länsipuolelle johtavaan Puontilantiehen. Suunnittelualueen pohjoispuolellakulkevat lisäksi Hästöntie ja Kuustontie. Kantatien itäpuolella sijaitseva maa-ainesten ottoalue synnyttääkantatielle liittyvää raskasta liikennettä.84

Kuva 17‐2. Liikennemääräkartta 2009, vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) (Liikennevirasto2010).17.4.7 MaakuntakaavoitusSalon seudun maakuntakaavaHankealueella on voimassa Salon seudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut12.11.2008. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimaloiden alueita. Hankealue sijoittuu maakuntakaavassapääosin merkinnöittä jätetylle, niin sanotulle valkoiselle alueelle. Hankealueen halkikulkeva 110 kV voimajohto on osoitettu suurjännitelinjaksi (z). Kiskonjokea pitkin kulkee kanoottireittija alue on osoitettu virkistyskohteeksi (V). Hankealue rajautuu sen pohjoispuolella sijaitsevaanarvokkaaseen kallio- tai harjualueeseen (ge) ja pohjavesialueeseen (pv).Perniönlaakson ja Latokartanon kulttuurimaisema on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristöntai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi (vihreä vaakaviivoitus). Suunnittelualue rajautuupohjoisessa Latokartanon kulttuurimaisemaan (sra130), joka on osoitettu merkittäväksi rakennetunympäristön alueeksi. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät suojeltavatrakennetut ympäristöt on maakuntakaavassa esitetty karttamerkinnöillä. Merkinnän tunnus viittaaluetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista (sr), ryhmistä (srr) ja alueista(sra), jossa tunnuksen edessä on kuntanumero. Merkinnän suunnittelumääräyksenä todetaan, ettäsuunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä.Hankealueella tai sen tuntumassa sijaitsevat seuraavat muinaisjäännöskohteet: Ryssäntorninmäki(sm103), Puotpyölinjärven päässä Puontila yks. vanha yksinäistalo (sm114) ja Vähäkuusto yks.vanha kylätontti (sm117). Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista muinaisjäännöskohteista (sm) ja-alueista (sma), jossa tunnuksen edessä on kuntanumero. Suojelumääräys: Muinaisjäännökset tuleeottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Museoviranomaisilta on muinaisjäännöslainmukaisesti pyydettävä lausunto suunnitelmista ja toimenpiteistä alueella.Hankealuetta lähimmillään noin 300 metrin päässä pohjoisessa sijaitseva Kiskonjoen vesistö on merkittysuojelukohteeksi/-alueeksi S (sl293a). Merkinnällä osoitettaan valtakunnallisesti, maakunnallisestitai seudullisesti merkittävät luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelualueet ja -kohteet. Merkinnänsuunnittelumääräyksenä todetaan, että suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvojaturvaavia ja edistäviä. Hankealueesta noin 800 metriä luoteeseen sijaitseva Lautviikinmäkija Ilolanlampi on merkitty suojelukohteeksi/-alueeksi S (sl402 ja sl424).85

Kuva 17‐3. Ote Salon seudun maakuntakaavasta. Hankealueen rajaus on merkitty otteeseen punaisella.Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaVarsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto päätti 13.6.2011 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavankäynnistämisestä. Kaavalla on tarkoitus osoittaa tuulivoimatuotantoon parhaitensoveltuvat alueet sisämaassa sekä rannikon suurilla saarilla. Lisäksi kaavassa osoitetaan tuulipuistojensähkösiirtoon liittyvät voimalinjojen yhteystarpeet.Tuulivoimakaavan käynnistämistä ja siitä laadittua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on käsiteltymaakuntahallituksessa ja maankäyttöjaostossa 29.8.2011. Vaihemaakuntakaava on kuulutettu vireille17.9.2011 ja laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavatyön perusselvityksenä toimiimaakuntaliiton tekemä Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Selvityksen mukaan tuulivoimatuotantoonparhaiten soveltuvia alueita on Varsinais-Suomen alueella 22 kappaletta.Uudenmaan maakuntakaavaUudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Kaava on saanutlainvoiman KHO:n päätöksellä 15.8.2007. Hankealue rajautuu Uudenmaan maakuntakaavaan. Maakuntakaavassaon merkintä voimajohdosta, joka jatkuu hankealueen läpi luoteeseen. Hankealueestanoin kaksi kilometriä kaakkoon on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannaltatärkeä alue, Svenskbyån–Olsbölen kulttuurimaisema. Hankealueen tuntumaan on osoitettu kulttuuriympäristönvaalimisen kannalta tärkeä tielinjaus, Suuri rantatie - Kuninkaan tie. Hankealueenkoillispuolella sijaitseva Saarenjärvi on osoitettu luonnonsuojelualueeksi ja Natura 2000-verkostoonkuuluvaksi tai ehdotetuksi alueeksi.Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita,liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita. Kaavatyönyhteydessä on tarkasteltu myös hiljaisia alueita. Vaihemaakuntakaavassa hankealue rajautuuosin alueeseen, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Eteläosastaan hankealue rajautuu osinFrankböleträsketiä reunustavaan metsätalousvaltaiseen alueeseen, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisenverkoston kannalta merkittävä (MLY). Suunnittelualuetta sivuava MLY-aluemerkintä muodostaaosan meren rannalta koilliseen ulottuvasta Kisko-Pohjan järviylänköalueesta.86

Kuva 17‐4. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Hankealueen rajaus on merkittyotteeseen punaisella.Kuva 17‐5. Ote Uudenmaan 1. vaihekaavasta. Hankealueen rajaus on merkittyotteeseen punaisella.87

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaUudenmaan liitolla on vireillä maakuntakaavan uudistaminen. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävilläkesällä 2011. Maakuntahallitus käsittelee saatua palautetta syksyllä 2011, jolloin kaavaehdotuksensisältökysymyksiä edelleen tarkennetaan. Tavoitteena on, että maakuntakaavaehdotus valmistuukeväällä 2012 ja että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan loppuvuodesta 2012, jonka jälkeen setoimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vaihekaavaluonnoksessa ei ole hankkeen suunnittelualueeseenrajautuvia tai lähistölle sijoittuvia merkintöjä.Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyviäaluerakenteellisia kysymyksiä, virkistys- ja viheryhteystarpeita, kulttuurimaisema-alueita, luontokohteitaja maatalousalueita, energiaverkkojen ajantasaistamista, energiavarojen kartoitusta, tulvariskienehkäisemistä, logistiikkaa sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomeluun ja Malmin lentokentänsijaintiin liittyviä kysymyksiä.Uudenmaan liitto on mukana Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueessa, jonka aluetta koskeva tuulivoimaesiselvitysvalmistui 2010. Esiselvityksen tarkoituksena oli paikallistaa potentiaalisia maakunnallisestimerkittäviä tuulivoimapuistojen sijoituspaikkoja. Esiselvityksen mukaan Näsenkartanonsuunnittelualueeseen Uudenmaan puolella rajautuvat alueet ovat kelvollisia tuulivoima-alueiden jatkoselvitykseenjärvien rantoja lukuun ottamatta. Maakuntakaavojen MLY -alueiden soveltuvuuttatuulivoimatuotantoon ei selvityksessä ole otettu kantaa.Kuva 17‐6. Tuulivoimalle sopivien alueiden pisteytys Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaesiselvityksen2010 mukaan. Alueita, jotka ovat saaneet vähintään 5 pistettä, voidaan selvityksenmukaan pitää kelvollisina jatkoselvitykseen.17.4.8 YleiskaavaHankealueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai osayleiskaavaa. Lähimmät ranta-asemakaavoitetutalueet sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella Hamarjärven, Kolmoisjärven ja Pitkäjärven rannoilla.Raaseporin kaupunki on käynnistämässä Läntisen saariston rantayleiskaavan, Bromarv-Padva, laatimisen.Rantaosayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee arvioitavan tuulivoimahankkeen lounaispuolella.88

Kuva 17‐7. Läntisen saariston rantayleiskaava, Raasepori (Raaseporin kaupunki, kaavoituskatsaus.2010).17.4.9 AsemakaavaHankealueella ei ole voimassa asemakaavoja. Raaseporin Tuulijärven lounaispäässä on ranta-asemakaava.Lähimmät ranta-asemakaavoitetut alueet sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella Hamarjärven,Kolmoisjärven ja Pitkäjärven rannoilla.Puontpyölinjärvi-Frankböleträsketin ranta-alueille ja tuntumaan on maanomistajan toimesta vireilläFrankbölen ranta-asemakaavan laatiminen. Ranta-asemakaavan laatiminen liittyy Frankbölen tilankehittämiseen ja tuleviin rakentamistoimenpiteisiin. Keskeisenä tavoitteena on suunnitella alueelleloma- ja vapaa-ajanpalvelujen alueita ja matkailupalvelujen alueita myös rantavyöhykkeen taaempiinosiin. Frankbölen tila sijoittuu alustavasti kokonaan laadittavan ranta-asemakaavan alueeseen.Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 03.08.2011.Kuva 17‐8. Laadittavaan ranta-asemakaavaan alustavasti kokonaan sisältyvä Frankbölen tila (Frankbölenranta-asemakaava, OAS 2011).89

17.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE117.5.1 Vaikutukset maankäyttöönRakentamisaikaTuulivoimapuiston alue muodostaa kantatien 52 molemmin puolin sijaitsevan yhtenäisen metsätalousalueen,jonne kulku tapahtuu suoraan kantatieltä. Hankkeen rakentamisen aiheuttamat häiriöt jaliikenne hankealueella tapahtuvat etäällä asutuksesta ja muusta maankäytöstä, minkä johdosta rakentaminenei aiheuta erityisiä vaikutuksia lähiympäristön maankäyttöön.Tuulivoimaloiden rakentamisaikana liikkuminen tuulivoimalan rakennustyömaalla on turvallisuussyistäkiellettyä.Toiminnan aikaiset vaikutuksetVaikutukset suunnittelualueellaTuulivoimapuiston alue säilyy pääosin nykyisessä käytössään metsätalousalueena, jossa metsän monikäyttömuodot,kuten ulkoilu, luonnontuotteiden keräily ja metsästys ovat mahdollisia. Tuulivoimaloidenpysyviksi rakentamis- ja huoltoaloiksi tarvitaan alle 0,5 ha alueet. Kunkin tuulivoimalan rakentamispaikkaja sen ympärille myöhempiä huolto- ja korjaustoimia varten jätettävä alue (tuulivoimaalue)poistuvat metsätalouskäytöstä.Tuulivoimapuiston sisäisen tie- ja sähköverkon rakentaminen myös vähentävät kasvullisen metsämaanpinta-alaa. Tuulivoimaloiden välillä sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa maakaapelein. Huoltoteidenrinnalle sijoitettavat kaapelit eivät aiheuta lisärajoituksia maankäytölle. Tuulivoimaloiden janiiden vaatiman tiestön ja sähköverkon rakentaminen ei rajoita metsätalouden harjoittamista muuallatuulivoimapuiston alueella. Kantatieltä länteen suuntautuva huoltoteiden runkoyhteys parannetaantai rakennetaan uudelleen pääosin nykyisen tien linjausta noudattaen, minkä johdosta tiestö eiaiheuta metsäalueen pirstoutumista. Runkotieltä rakennetaan pistotie kahdeksalle tuulivoimalalle.Parannettavaa nykyistä tietä ja pistoteitä voidaan käyttää metsätalouden harjoittamiseen liittyvässäliikkumisessa ja kuljetuksissa. Kokonaisuudessaan tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutuksetsuunnittelualueen metsätalouskäytössä olevaan maa-alueeseen ja metsätalouden harjoittamismahdollisuuksiinjää vähäiseksi.TuuliWatti Oy:llä on alustavat sopimukset sijoituspaikkojen maanomistajan kanssa. Voimayhtiö maksaatarvittavien maa-alueiden käytöstä maanomistajalle korvaukset tehtyjen sopimusten pohjalta.Tuulivoimapuistolla ei estä alueen käyttöä jokamiehen oikeudella tapahtuvaan nykyisen kaltaiseenulkoiluun, marjastukseen ja muuhun monikäyttöön. Alueella ei ole ohjattuja virkistysreittejä tai rakennettujavirkistyspalveluja, joiden olosuhteisiin voimalat saattaisivat vaikuttaa.Hanke ei vaikuta nykyiseen rakennuskantaan.Vaikutukset lähialueellaTuulivoimaloista ei aiheudu nykyiselle asumiselle tai loma-asutukselle ohjearvot ylittävää meluvaikutusta.Poikkeuksena on kantatien vierellä sijaitseva asuinkiinteistö, jonka kohdalla ohjearvotasonylitys on vähäinen ja joka sijaitsee tiemelun vaikutusalueella. Hankealueen läheisyyteen ei voimassaolevissa kaavoissa ole osoitettu uutta asuin- tai loma-asuntorakentamista.Lähimpien tuulivoimaloiden etäisyys kantatiestä on yli 200 metriä. Kantatien ja tuulivoimaloiden välion metsäaluetta, jossa puusto rajoittaa tuulivoimaloiden näkymistä tielle. Etelästä aluetta lähestyttäessätuulivoimalat saattavat selvästi näkyä noin neljän kilometrin etäisyydelle tuulivoimapuistoalueesta,mutta ei enää lähempänä. Pohjoisesta lähestyttäessä tuulivoimalat voivat selvästi näkyälähimmillään noin 1,5 km etäisyydellä tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuiston kohdalla näkyvyysajoneuvosta ulos muodostaa tehokkaan tuulivoimaloiden roottorien näkyvyyttä rajoittavan tekijän,joten tuulivoimaloiden vaikutus ajoneuvon kuljettajan näkemäkenttään ei ole merkittävä eikä muodostaliikenneturvallisuuden kannalta merkittävää haittaa.Tuulivoimaloiden perustusten ja tornirakenteen suunnittelussa otetaan riittävillä varmuusvaroillahuomion tuulesta korkealle rakenteeseen vaikuttava rasitus ja vääntövoima, jotta rakenteet säilyvätpystyssä ja ehjinä kaikissa sääolosuhteissa. Täten tuulivoimalan kaatumisriski on pieni ja verrattavissaminkä tahansa mastorakenteen kaatumisriskiin. Tuulivoimaloiden suurin kokonaiskorkeus(torni ja lavat) on noin 200 metriä, mikä on pienempi kuin tuulivoimaloiden lähin etäisyys kantatiestä,mikä muodostaa turvaetäisyyden kaatumisriskin varalle. Tuulivoimalat eivät siten aiheuta vaaraatiellä liikkujille eikä heikennä liikenneturvallisuutta.Mikäli tuulen voimakkuus ylittää suunnitteluarvot, tullaan tuulivoimala pysäyttämään muun muassaroottori- ja koneistorikkojen välttämiseksi.Tuulivoimahankkeen vaikutuksia lähialueen luontoarvoihin ja maisemaan on käsitelty kappaleissa13 ja 18.90

17.5.2 Vaikutukset yhdyskunta- ja aluerakenteeseenTuulivoimapuiston hankealue sijaitsee taajamarakenteen ulkopuolella kokonaisuudessaan metsätalousalueelle,jonka pääkäyttötarkoitus säilyy ennallaan. Suunnittelualueelle tai sen lähistölle ei lainvoimaisissakaavoissa ole suunniteltu alueidenkäyttöä, jota tuulivoimalat rajoittaisivat tai joiden kanssatuulivoimalat olisivat muutoin ristiriidassa. Hankealueelle ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa muutaseudullisesti tai paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Tuulivoimapuisto liitetään muuhun infrastruktuuriinnykyisten teiden ja 110 kV voimajohdon avulla. Aluetta ei tarvitse liittää muihin yhdyskuntateknisiinverkostoihin. Hankealueen liikenteen järjestäminen ei edellytä muutoksia alueelliseenpäätieverkkoon.Taajamat, asutus ja maataloudelle tärkeät alueet sijaitsevat hankealueen ulkopuolella. Tuulivoimapuistonsuorat tai välilliset vaikutukset eivät ulotu näille alueille. Hankkeen toteuttaminen ei edellytäyhdyskuntarakenteen hajauttamista eikä uusien asuin-, virkistys- palvelu tai muiden vastaavien alueidentoteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla.Hankkeen suunnittelualue eivätkä tuulivoimalat ulotu Uudenmaan maakuntakaavan puolella sijaitsevanekologisen verkoston kannalta tärkeälle alueelle (maakuntakaavan merkintä MLY). Lounaiskoillissuuntainenaluekokonaisuus katkeaa pohjoisosastaan maakuntarajasta johtuen Puontpyölinjärven kohdalla, jossa muodostuu järvien välinen kannas. Kannaksen alueella metsätalousalueella(Varsinais-Suomen maakuntakaavassa M-merkintä) sijaitsee yksi tuulivoimala, mikä ei aiheutalaajaa maankäytöllistä muutosta. Tuulivoimapuiston rakentamisesta huolimatta Varsinais-Suomenpuoleinen metsätalousalue edelleen tukee toiminnallisesti Uudenmaan maakuntakaavassa muodostettualuontoaluekokonaisuutta. Suhteutettuna alueella harjoitettavaan metsätalouteen ja kantatienmuodostamaan estevaikutukseen, ei erillään toisistaan sijaitsevien tuulivoimaloiden vaikutus UudenmaanMLY-alueeseen ole merkittävä.Hankkeen toteuttamisella ei aiheudu merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia.17.5.3 Vaikutukset kaavoitukseenMaakuntakaava ja yleiskaavaTuulivoimaloiden rakentamista maa-alueille ei toistaiseksi ole käsitelty Varsinais-Suomen maakuntakaavassa.Varsinais-Suomen tuulivoimaselvityksessä 2010-2011 käytetyillä kriteereillä Näsen kartanontuulivoimapuiston alueelle sisältyy kaksi tuulivoimatuotantoon osittain soveltuvaa aluetta, joillemahtuisi molemmille noin viisi voimalaa.Yleiskaavan käyttöä tuulivoimarakentamisessa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan1.4.2011. Muutoksen mukaisella tuulivoimayleiskaavalla voidaan tietyin edellytyksin suunnitellatuulivoimarakentamista siten, että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan sennojalla. Yleiskaavaan tulee ottaa tätä koskeva määräys. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioonmaakuntakaavan ohjausvaikutus. Tuulivoimayleiskaavassa osoitettu ratkaisu ei saa olla maakuntakaavanvastainen.Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa samaan aikaan on käynnistetty yleiskaavanlaatiminen tuulivoimapuiston alueelle. Yleiskaavaluonnos sisältää maakuntakaavan tuulivoimaselvitystäyksityiskohtaisemmin ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetyn ja arvioidun hankkeenmukaisen voimaloiden, tiestön, sähköverkon ja sähköaseman sijainnit.Yleiskaavaluonnoksessa muu alue säilyy maa- ja metsätalousalueena, mikä on maakuntakaavan mukainenmaankäyttömuoto. Tuulivoimaloista ei myöskään aiheudu merkittäviä vaikutuksia eikä haittaamaakuntakaavan mukaisiin kohteisiin. Näsenkartanon tuulivoimayleiskaava ei siten ole ristiriidassamaakuntakaavan kanssa.Mikäli Näsenkartanon tuulivoimapuiston osayleiskaava hyväksytään ympäristövaikutusten arvioinnissakäsitellyn mukaisena 12 tuulivoimalan laajuisena, tullaan se todennäköisesti merkitsemäänmaakuntakaavaan.Muut kaavatFrankbölen ranta-asemakaava-alueen koillisosan alustava rajaus ulottuu Salon kaupungin rajalle jakantatielle 53 saakka. Rantakaava-alueen koillisosa on suurelta osin Uudenmaan maakuntakaavanMLY-aluetta ja osin kantatien melualuetta, minkä perusteella koillisosa ei ole erityisen sovelias tiiviilleasuin- tai loma-asuntorakentamiselle.Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyn tavoitteen mukaan alueelle suunnitellaan perinteisiärantaan tukeutuvia loma-asuntokohteita ja näiden lisäksi loma-asuntoryhmiä ja matkailupalvelujenalueita myös rantavyöhykkeen taaempiin osiin. Tilan rantavyöhyke ja kaakkoisosa (esimerkiksiNyåkerin peltojen reunavyöhykkeet) sijaitsevat selvästi loma-asuntoalueiden osalta noudatettavanmeluohjearvon (yömelu 40 dB) alueen ulkopuolella ja lisäksi voimaloiden mahdollinen näkyvyys voidaanottaa huomioon rakennusten sijoittamisessa maastoon. Tuulivoimapuisto ei siten estä rantaasemakaavoitettavanhankkeen tavoitteen mukaista toteuttamista.91

17.5.4 Vaikutukset liikenteeseenTuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennusmateriaalien ja tuulivoimalan osien kuljettamista.Työmaaliikennettä aiheutuu myös työntekijöiden työmatkaliikenteestä ja työkoneiden liikkumisesta.Nämä lisäävät tuulivoimalan lähialueen liikennemäärää ja raskaan liikenteen kuljetuksia.Tuulivoimalan komponenttien kuljetuksessa haasteena ovat yksittäisten osien paino sekä erityisestisuuri pituus, mitkä voivat edellyttää kuljetuksen aikaisia erityisjärjestelyjä.Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden perustusten betonivalusta.Betonivalun määrä riippuu valittavasta tornirakenteesta sekä voimalapaikkakohtaisestiperustamistavasta.Näsenkartanon kohdalla raskaan liikenteen määrä on noin 370 ajoneuvoa vuorokaudessa (Liikennevirasto2010). Kunkin tuulivoimalan rakentaminen aiheuttaa noin 100 autokuljetusta betonia, mitkäjakaantuvat muutaman päivän ajalle. Perustusten valu lisää kyseisinä ajankohtina kantatien 52 raskaanliikenteen määrää enintään 10 %. Kuljetukset tuulivoimapuiston alueelle johtavat suoraan kantatieltä.Vaikutus kohdistuu kantatielle, eikä sillä ole olennaista merkitystä kantatien liikenneturvallisuudenkannalta tai liikenteen sujuvuuteen.Erikoiskuljetukset tapahtuvat kantatietä 52. Tyypillisesti yhden tuulivoimalan osien kuljetus edellyttää3-4 kuljetusta tornia varten, tuulivoimalan konehuoneen kuljetuksen (raskaskuljetus) sekä roottorienlapojen (erikoispitkä) kuljetukset. Kuljetuksilla voi olla tilapäisiä vaikutuksia liikenteeseen.Erikoiskuljetukset tapahtuvat liikenneviranomaisen myöntämien kuljetuskohtaisten lupien ehtojenmukaisesti.17.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0Ellei tuulivoimaloita rakenneta, hankealue todennäköisesti säilyy nykyisen kaltaisena metsätalousalueena.17.7 Vaikutusten lieventäminenTuulivoimapuiston haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää kaavamääräyksin ja –merkinnöin. Rakennuslupaviranomainentarkistaa rakennuslupaa myöntäessään, että rakennussuunnitelma on vahvistetunkaavan ja rakennusmääräysten mukainen.Kaavoituksessa voidaan antaa määräyksiä, joiden keinoin on pyrittävä vähentämään tuulivoimaloidenhaittavaikutuksia ympäristöön.Yksittäisten tuulivoimaloiden vaikutukset tarkentuvat kun lopullinen laitteiston valinta ja sijoituspaikkaon päätetty. Tällöin mahdollisena haittojen lieventämiskeinona on olosuhteiden ja tarpeen mukaantapahtuva käytön ohjaus esimerkiksi melun, varjostuksen tai jäävaaran vuoksi. Käytönohjaustarpeetvoivat eri voimaloilla olla erilaiset ja ne esitetään tarpeen mukaan kunkin tuulivoimalaitoksenrakennuslupahakemuksen yhteydessä.17.8 Epävarmuudet ja seurantatarveYVA-menettelyn aikainen suunnittelutarkkuus on riittävä maankäyttövaikutusten arviointia varten.Kuva 17-9. Roottorin siipituodaan erikoiskuljetuksena(kuva TuuliWatti Oy)92

18. Vaikutukset maisemaan jakulttuuriympäristöön18.1 Lähtökohdat ja tavoitteetMaisemaa tarkastellaan kokonaisuutena, joka muodostuu ekologisista perustekijöistä, niiden vuorovaikutussuhteistasekä maiseman aineettomista arvoista. Maisema on luonnonlakien ja muiden ympäristötekijöidenmukaan toimiva ja jatkuvasti muuttuva ympäristökokonaisuus, jolla on vahva visuaalinenja kokemuksellinen merkitys.Kulttuuriympäristöt ovat syntyneet ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Niiden muodostumiseen ovatvaikuttaneet sekä paikalliset että alueelliset taloudelliset ja ekologiset tekijät. Eri vaiheet alueenhistoriassa jättävät aineelliset ja aineettomat jälkensä alueeseen. Kulttuuriympäristöt muodostuvatusein monista ajallisista kerroksista ja ovat koko ajan alttiita uusille muutoksille.Kulttuuriympäristömuutokset koostuvat muutoksista alueen kulttuurihistoriallisessa luonteessa, laadussaja ajallisessa kerroksellisuudessa. Näiden muutosten suuruus ja merkittävyys ovat olennaisiaarvioinnin kannalta.Arvioinnin kannalta olennaista on, kuinka paljon maisemarakenne, maisemakuva, kulttuuriympäristötai erilliset maiseman aineettomat arvot voivat muuttua menettämättä ominaispiirteitään. Vaikutuksenvoimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä etäisyyden, voimaloiden peittävyyden ja ympäristötekijöidenohella on useita.Säätilalla, vuoden- ja vuorokauden ajalla (valon suunta ja määrä, sade, pilvisyys, sumu, auer jne.)on merkittävä vaikutus näkyvyyteen. Tuulivoimalat näkyvät eri tavoin riippuen valon suunnasta jataivaan väristä. Pimeään tai hämärään vuorokauden aikaan tai sään ollessa harmaa, kun tuulivoimalatovat muuten vaikeammin havaittavissa, korostuvat tuulivoimaloiden varoitusvalot. Ylöspäin kohdistetutvalot eivät näy kovin voimakkaasti maan tasosta.Voimaloiden näkyvyyttä korostaa merkittävästi tuulivoimaloiden pyörimisliike. Ympäristössä tapahtuvaliike puolestaan lieventää tuulivoimaloiden pyörimisliikkeen vaikutusta.Tuulivoimalat näkyvät maisemassa ja muuttavat olemassa olevaa maisemakuvaa. Noin 180 metriäkorkeat tuulivoimalat voivat näkyä kirkkaalla säällä noin 30 kilometrin päähän. Vaikutus lieveneeetäisyyden kasvaessa. Arvioitaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuksiaja niiden merkittävyyttä, on lähtökohdiksi otettu seuraavat tarkastelunäkökulmat:• Miten, kuinka paljon ja kuinka merkittävästi tuulivoimalat muuttavat alueen nykyistä luonnetta.• Missä vaikutukset kohdistuvat maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen arvokkailletai sietokyvyltään herkille alueille.18.1.1 Tavoitteet maiseman- ja kulttuuriympäristön suojelulleValtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen luokittelun tavoitteena on ollutedistää kulttuuriympäristön säilyttämistä, kehittämistä ja hoitoa. Tarkoitus on, että eri tahojen päätöksenteossakiinnitetään erityistä huomiota valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuurihistoriallistenympäristöjen asianmukaiseen vaalimiseen. (Museovirasto, 1993)Salon seudun maakuntakaavan suojelumääräyksien mukaan suunnittelun ja rakennustoimenpiteidentulee olla rakennetun ympäristön ja maiseman arvojen säilymistä turvaavia ja edistäviä. (Salon seudunmaakuntakaava, ehdotus 12.11.2006)Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta.Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen,muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty (Muinaismuistolaki1§). Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu sellainen maa-alue, joka on tarpeen jäännöksensäilymiseksi sekä jäännöksen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksisen ympärille (Muinaismuistolaki 4§).93

Suomi lukeutuu eurooppalaisen maisemayleissopimuksen (Firenze 2000) jäsenvaltioihin. Sopimus jasiihen liittyvä laki ovat olleet voimassa 1.4.2006 lähtien. Sopimuksen mukaan maisema on tärkeä ihmistenelämänlaatua ohjaava osa.18.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmätVaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu asiantuntija-arviona. Olennainen osaarviointia on ollut selvittää missä ja miten alueen maisema ja kulttuuriympäristöarvot ilmenevät.Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on pyritty tunnistamaanmaiseman arvoja sekä vaikutusten laajuutta ja merkittävyyttä erilaisten menetelmien avulla. Keinojaovat mm. karttatarkastelut ja –analyysit, ympäristöleikkaukset, näkymäsektoritarkastelut sekämaastokäynnit ja havainnekuvien laatiminen. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutustenarviointiin ei ole yleisesti käytössä olevia kokonaisuuden kattavia mittareita.Selvityksen lähtötietoina on käytetty kartta-aineistoja, ilmakuva-aineistoa, maankäyttösuunnitelmiaja muita alueelle laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä sekä viranomaisten rekisteritietoja (mm. Hertta-ympäristötietojärjestelmä).Lähtötietoaineistoa on täydennetty maastoinventoinneilla.Maisema-analyysissä on tarkasteltu kartta- ja ilmakuvatarkasteluna mm. alueen peitteisyyttä, näkymiä,avoimia ja sulkeutuneita maisematiloja sekä maisemallisia painopisteitä ja häiriötekijöitä. Kulttuuriympäristöanalyysissäon tarkasteltu alueen asutus- ja maankäyttöhistoriaa ja nykytilannetta,sekä alueen nykyisen rakennuskannan ja kulttuuriympäristön ominaisuuksia ja arvoa. Alueiden arvottaminenja arvottamisen perusteet ovat tärkeässä osassa arvioitaessa vaikutusten merkittävyyttäja vaikutusta alueen laadussa tapahtuviin muutoksiin.Visuaalisten muutosten arvioimisessa on käytetty apuna etäisyysvyöhykkeitä, joilla maisemavaikutuksetovat erilaiset. Etäisyysvyöhykkeiden määrittelyssä on hyödynnetty tanskalaista selvitystä,jossa tarkasteltiin suurten tuuli voimaloiden maisemavaikutuksia avoimessa maisemassa (Miljø- ogEnergiministeriet 1996; Weckmann 2006).Selvitys antaa neljä visuaalisen vaikutuksen vyöhykettä:Lähialue: 0–n. 3 km, tuulivoimala on kaikentyyppisissä maisemissa dominoiva elementtiVälialue: 3–7 km, tuulivoimala näkyy hyvin, mutta on vaikeaa hahmottaa voimalan kokoa (iso voimalakaukana, vai pieni lähellä)Kaukoalue: 7–12 km, tuulivoimala näkyy selvästi, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssiaUlompi kaukoalue: >12 km, tuulivoimala näyttää pieneltä horisontissa, ja maiseman muut elementitvaikuttavat siten, että voimalaa on vaikea huomata/hahmottaa.Taulukko 18‐1. Vaikutuksen merkittävyys muodostuu maisemamuutoksen suuruuden ja maisemanherkkyyden välisestä suhteesta.(Bell 2011).18.3 Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytilaHankealue sijoittuu Lounaisen viljelyseudun maisemamaakuntaan (Maisemanhoito, Ympäristöministeriö66/1992), jolle on tyypillistä polveilevien jokilaakson viljavat ja laajat savikot. Peltojen osuusmaa-alasta on maamme suurimpia.94

Alueella sijaitsee myös laajoja savisia viljeltyjä peltoalueita, joista suurin on Perniönjokilaakso. Maisematilatovat vaihtelevia ja paikoitellen erittäin monimuotoisia ja maisemaltaan ja kulttuurihistorialtaanarvokkaita. Erityisesti Latokartanon alue muodostaa edustavan kokonaisuuden. Maisematilatavautuvat Perniönjokilaakson pohjoisosassa pääasiassa etelään ja laakson eteläosissa pääasiassapohjoiseen.Maaseudun aineellista ympäristöä voidaan parhaiten ymmärtää ajallisen tarkastelun kautta. Seudunasutus on saanut alkunsa reunavyöhyke- ja kumpareasutuksesta, mutta on vuosien mittaan levinnytperinteistä poiketen osittain laaksoalueille. Selvimmin tämä on nähtävissä suuremmissa kyläkeskittymissäkuten Perniössä.Seudulla on nähtävissä edustavia vanhan ja vauraan viljelyseudun kulttuurimaisemia. Hyvin säilyneetrakennukset ja perinteiset kylämiljööt luonnehtivat rakennettua ympäristöä. Seudun pitkä historianäkyy runsaissa muinaismuistokohteissa. Hankealueen itäpuoli on Eteläisen rantamaan maisemamaakunnanKiskon-Vihdin järviseutua.Hankealue sijaitsee jyrkkärinteisellä ympäröivästä maisemasta selvästi erottuvalla selänteellä, jonkalakialueet ovat yli 60 metriä pohjoispuolella avautuvaa Perniönjokilaakson maisemaa korkeammalla.Hankealueen korkeimmat kohdat ja laajin mäkikokonaisuus sekä maisemassa selvimmin erottuva onRyssäntorninmäki (+70-75 metriä mpy). Hankealueen länsiosan korkein osa on noin 70 metriin mpykohoava Storhuvudbergen. Selännealueen sisällä korkeussuhteet vaihtelevat voimakkaasti. Kallioistenja mäntypuustoisten mäkien välissä on kapeita laaksoja sekä laajempiin painanteisiin muodostuneitajärviä ja lampia.Ryssäntorninmäen selännealue muodostaa taustan pohjois-eteläsuuntaiselle Perniönjoen varrenmaisema-alueelle. Alueen eteläosassa sijaitsevat laajat Tuulihatun ja Latokartanon avoimet ja loivastikumpuilevat viljelymaisemat, jossa asutus on yleensä keskittynyt maaston pienialaisille kumpareille.Perniönjoen maisema-alueen itäreunalla sijaitsee Tammisaari-Salo välinen kantatie, jolta moninpaikoin avautuu näkymiä maisema-alueelle.Perniönjokeen laskevan Kiskonjoen laakso on jyrkkäreunainen. Hankealueen kohdalla laakso onpuustoista, mutta idempänä laakso on avointa, selvärajaista pelto- ja vesistömaisemaa. Maisematilaanavautuu näkymiä laakson pohjoisreunaa seuraavalta maantieltä.Hankealueen luoteis- ja eteläpuolella maasto on vaihtelevan kumpuilevaa, metsäistä selännealuetta,josta ei avaudu merkittäviä näkymiä hankealueelle. Kaakkoispuoleisen Svenskbyn avoimen kulttuurimaisema-alueenerottaa hankealueesta noin kahden kilometrin levyinen selänteen itäosa.Vuonomaiset Krailanselkä sekä Lunkbölefjärden ulottuvat sisäsaariston merialueelta luoteis- ja kaakkoispuolellanoin 5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta.Kuva 18‐1. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat maisema-alueet ja merkittävätkulttuuriympäristöt.95

Kuva 18‐2. Ote Lounaispaikan paikkatietopalvelusta ja rakennusinventointitiedoista hankealueenläheisyydessä (Lounaispaikka 2010).18.3.1 Arvokkaaksi luokitellut alueet ja kohteetArvokkaat maisema-alueetHankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Fiskarsin - Antskogin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisema(MAO010007), sijaitsee runsaan 14 kilometrin etäisyydellä hankealueesta kaakkoon.Hankealueen pohjoispuolella Perniönjokea seuraileva peltoaukea aina Pohjankylään asti on osoitettuSalon seudun maakuntakaavoitustyössä maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maisemaalueeneteläosaa hallitsevat laajat peltoalueet sekä Latokartanon edustava taloryhmä.Arvokkaat kulttuuriympäristötValtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, jokaon valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristönosalta 1.1.2010 alkaen.Hankealue rajautuu pohjoisosaltaan Museoviraston vuonna 2009 valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksikulttuuriympäristöksi luokittelemaan Latokartanon historialliseen ympäristöön. Kulttuuriympäristönperusrakenne juontuu keskiajalta ja sen muodostavat Näsen-Latokartanon kartano tilakeskuksineensekä sitä ympäröivät keskiaikaista ruotsalaisperäistä uudisasutusta olevat kylät (MuseovirastoRKY2009). Muita hankealueen ympäristössä sijaitsevia RKY2009-alueita ovat lähes kuudenkilometrin etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen sijaitseva Perniönjokilaakson kartanot ja maisemasekä runsaan kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitseva Västankärrin ja Ölsbölen kartanot.Hankealueen kaakkoisreunasta Salon ja Raaseporin rajalta kohti kaakkoa lähtevä Suuri Rantatie,nyttemmin Kuninkaantie, on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys.96

Latokartanon kulttuurimaisema on luokiteltu Salon seudun maakuntakaavoitustyössä merkittäväksirakennetun ympäristön kokonaisuudeksi (sra). Alueella sijaitsee useita merkittäviä rakennetun ympäristönryhmäkokonaisuuksia (srr) ja kokonaisuuksia (sr):• Valtakunnallisesti arvokas Näsen kartanon tontti (srr) ja Näse 1300-luvulta peräisin olevaentinen kuninkaankartano, herraskartano ja ruukki.• Valtakunnallisesti arvokas/osa valtakunnallisesti arvokasta kokonaisuutta oleva Latokartanonkosken alue (srr) ja Latokartanon kosken myllyraunio (sr)• Valtakunnallisesti arvokas Alipruukki (sr), Latokartanon kosken ruukin konttori- ja työväenasuinrakennus,sauna ja vaja.• Seudullisesti arvokas Iso Pakapuolin vanha kylätontti Perniönjoen rannalla (srr) ja Martintalo(sr)• Seudullisesti arvokas Vähäpyölin kantatilan tontti• Seudullisesti arvokas vanha kantatalon tontti (Krootila)• Seudullisesti arvokas Iso Kuuston vanha kylätontti• Seudullisesti arvokas Iso Kestrikin kylätontti Hästöntien varrella Perniönjokilaaksossa (srr)ja Leikkosen kartano (sr)• Vähä-Kestrikin kylätontti Hästöntien varrella Perniönjokilaaksossa (srr) ja Nikun kantatalo(sr)• Kyynämäki Kyynämäentiellä (srr) ja Alastalon kantatalo (sr)• Seudullisesti arvokas Osalan vanha kylätontti Kyynämäentien läheisyydessä (srr) ja Greuntalo(srr)• Seudullisesti arvokas Preitin vanha yksinäistalon tontti Kestviikin ja Lantviikin kylien välissä(srr) ja Preitin vanha kantatila (sr)• Seudullisesti arvokas Männistön (Kestrikin) kansakoulu (sr)• Seudullisesti arvokas Alastalon vanha kantatila Iso Pakapyölissä (sr)• Seudullisesti arvokas Rauhalan asuinrakennus Kestrikissä (sr)Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee lisäksi useita paikallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia ja yksittäisiärakennuskohteita. Kohteiden tiedot perustuvat Lounaispaikan paikkatietopalvelussa esitettyihinrakennusinventointien tuloksiin.• Paikallisesti arvokas aluekokonaisuus, Gammelgårdin tilan tontti• Paikallisesti arvokas rakennus (Manilla) 1800-luvulta Latokartanon kosken partaalla.• Paikallisesti arvokas entinen Näsen kartanon työväen asuinrakennus (Rantamäki, Lahola)• Paikallisesti arvokas entinen kaupparakennus (Perniön osuuskaupan myymälä ja posti) javarastorakennus• Paikallisesti arvokas asuinrakennus (Koivula)• Paikallisesti arvokas entinen augmentti- ja lampuotitila (Kalliomäki)Rakennettu kulttuuriympäristö 1993 sisälsi Raaseporin puolella hankealueesta noin kahden kilometrinetäisyydellä kaakkoon sijaitsevan Svenskbyån-Olsbölen alueen. Alue ei enää ole mukana RKY2009 selvityksen kohteissa, mutta Uudenmaan maakuntakaavassa alue on kulttuuriympäristön taimaiseman vaalimisen kannalta tärkeä kulttuurimaisema. Maisema-alueeseen sisältyvät Olsbölen jaVästankärrin kartanot, jotka sijaitsevat Suuren Rantatien varrella sekä entisen merenlahden kaakkois-laidassa.PerinnemaisematHankealueen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia. Lähin maakunnallisestiarvokas perinnemaisema-alue, Latokartanon haat, sijaitsee Näsen kartanon viljelysalueilla,noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen. Uudenmaan puolella lähimmät luokitellutperinnemaisema-alueet sijaitsevat Raaseporin Pohjassa lähes 20 kilometrin etäisyydellä hankealueesta.97

Kiinteät muinaisjäännöksetHankealueen pohjoisosassa, Ryssäntorninmäen lakialueella sijaitsee yksi rekisteröity kiinteä muinaisjäännös,isoista kivilohkareista koottu röykkiö (586010081) (kohde 9). Kesällä 2010 tehdyssämuinaisjäännösinventoinnissa (Jussila 2010) hankealueella ja sen lähiympäristössä havaittiin lisäksiseuraavat kohteet:Taulukko 18‐2. Hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset Jussila(2010) mukaan. Kohteen numero viittaa kuvassa 18‐3 esitettyyn numerointiin.Numero Nimi Rauh. lk. Laji Ajoitus1 Salo (Perniö) Ryssäntorninmäki 2 2muu: tornin perustahistoriallinen2 Salo (Perniö) Ryssäntorninmäki 3 3 raja: kivi historiallinen3 Salo (Perniö) Kalkutinjärvi 2 muu: rakkakuoppa ajoittamaton4 Salo (Perniö) Kalkutinjärvi 2 2 muu: rakkakuoppa ajoittamaton5 Salo (Perniö) Pruukki Latoholma 2 asuinpaikka kivikautinen6 Salo (Perniö) Ryssäntorninmäki E 3 raja: kivi historiallinen7 Raasepori (Tammisaari) Uvberget 3 raja: kivi historiallinen8 Raasepori (Tammisaari) Brunnmalmen 3valmistus: hiilimieluhistoriallinenTehdyssä täydennysinventoinnissa (Jussila 2011) ei havaittu aiemmin tuntemattomia kohteita.Kuva 18‐3. Kiinteät muinaisjäännökset hankealueella ja sen läheisyydessä (Hertta-tietokanta, Jussila2010).98

18.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE118.4.1 Rakentamisesta aiheutuvat vaikutuksetTuulivoimaloiden perustamisessa ja rakentamisessa käytettävä laitteisto ja kuljetuskalusto ovat kooltaanerittäin suuria. Rakentamisen aikana syntyvät vaikutukset ovat aluksi pienialaisia ja maisemamuuttuu paikallisesti rakennettavien tuulivoimaloiden läheisyydessä. Rakentamisen edetessä pidemmällekäytettävä nostolaitteisto ja keskeneräiset tuulivoimalat näkyvät laajalle muodostaen sekavaamaisemakuvaa. Rakennus- ja asennustöiden aikana työmaan käytössä olevat reitit sekä hankealueenlähiympäristö muodostavat työmaaympäristön, jonka näkyvyys rajoittuu ympäröivän metsänpuustosta johtuen vain voimaloiden rakentamispaikkojen välittömään lähiympäristöön. Tuulivoimapuistonrakentamisen on arvioitu kestävän noin yhden vuoden.18.4.2 Toiminnan aikaiset vaikutuksetTuulivoimaloiden suuren koon vuoksi niiden visuaa linen vaikutus ulottuu laajalle. Tuulivoimalat ovatteknisiä rakenteita, jotka eroavat materiaaleiltaan ja luonteeltaan ym päristöstä ja luovat ympärilleenteknistä maise makuvaa. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa teräs- ja betonirakenteisena putkimallinaettä ristikkorakenteisena terästornina. Lopullisen tornimallin valinta vaikuttaa visuaalisenvaikutusalueen kokoon ja visuaalisten vaikutusten luonteeseen. Vaikutusten arvioinnissa näkyvyydenosalta on arvioitu vaikutukset korkeampien (napakorkeus 140 metriä) tuulivoimaloiden mukaan.Alueelle suunnitellut tuulivoimalat varustetaan todennäköisesti yö- ja/tai päivämerkinnöillä, eli lentoestevaloillaTrafin lausunnon mukaisesti. Tuulivoimaloiden valaisimet on suunnattu ylöspäin, jotenne valaisevat enemmän taivasta kuin ympäröivää maisemaa. Valaistus voi näkyä laajalle kirkkaanayönä.Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty tässä työssä etäisyysvyöhykkeidenja alueiden luonteen kautta. Vaikutusalue jakautuu luonteiltaan erityyppisiin alueisiin alueidenkäytön ja arvoluokitusten mukaan.Kuva 18‐4. Teoreettinen näkyvyyskartta, jossa on huomioitu alueen topografia sekä arvioitu keskimääräinenpuuston korkeus. Alueet, joille tuulivoimaloiden roottori on nähtävissä, on osoitetturuskealla ja alueet, joille näkyvät vain lavat on osoitettu keltaisella värillä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuson 190 metriä.99

18.4.3 Vaikutukset lähialueeseenEtäisyys 0-3 km: Tuulivoimala on maisemaa ja kulttuuriympäristöä dominoiva elementti.Vaikutukset asuinrakennuksilta ja viljelyalueilta avautuvaan maisemaanHanke aiheuttaa näkyvimmät maisemakuvalliset muutokset hankealueen pohjoispuolella sijaitsevalleLatokartanon avoimelle viljelyalueeelle ja sen asuinrakennuksilta avautuviin näkymiin sekä Kuustonasutukselta. Kuuston asutus sijaitsee pienen hankealueen suuntaisen peltoaukean pohjoispuolella,josta näkymät avautuvat suoraan hankealuetta kohti. Tuulivoimalat näkyvät selvästi myös Latokartanonviljelyalueelle sekä kumpareiden eteläpuolisille asuinrakennuksille. Pihojen ja kumpareidenpuusto katkaisee kuitenkin osittain näkymiä. Tuulivoimalat näkyvät avointa viljelyaluetta rajaavanselänteen laella selvästi.Puontpyölin järven vapaa-ajan asunnoilta avautuvat maisemat länteen, joten muutos maisemassaei ole vapaa-ajan asunnoilta merkittävä. Rannan tuntumasta syntyy kuitenkin paikoitellen näkymiähankealueelle. Puusto toimii useimmiten näkösuojana pihoilta tuulivoimaloille päin, jolloin vaikutuksetjäävät vähäisiksi. Tuulivoimalat näkyvät selvästi Puontpyölin järvellä veneiltäessä. Hankealueeltalounaaseen sijaitsevan Pitkäjärven (Malarbyträsketin) eteläpäässä sijaitsevilta rakennuksilta avautuunäkymiä kohti hankealuetta. Näkymät ovat hankealueen suuntaiset, joten voimalat näkyvät vain kapeallasektorilla puiden yllä. Tuulivoimalat aiheuttavat lievää haittaa myös pimeällä, kun tuulivoimaloidenvalaistus näkyy puiden yllä ympäröiviin asuinrakennuksiin kaikilla em. alueilla.Vaikutukset virkistyskäyttöönVirkistyskäytön kannalta merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat tuulivoimaloiden välittömäänympäristöön (Ryssäntorninmäellä) sekä Puontpyölinjärven veneilymaisemiin. Hankealueellasijaitseva tie on lähialueen asukkaiden virkistyskäytössä, muuten hankealueella ei ole merkittäväävirkistyskäyttöä. Tuulivoimaloiden ympärille muodostuu avoin alue, jossa maasto raivataan, tasataanja jälkihoidetaan tuulivoimalan rakentamisen aikana ja välittömästi sen jälkeen. Paikallisiin maisemavaikutuksiinvaikuttaa suuresti alueen jälkihoito. Metsän keskellä puuston latvukset estävät tuulivoimaloidennäkymisen laajalle.Kuva 18‐6. Havainnekuva Latokartanon alueelta runsaan kilometrin etäisyydeltä hankealueen pohjoispuolelta(havainnekuvapaikka 1). Lieriötornirakenteisten tuulivoimaloiden napakorkeus on 120metriä. Havainnekuva napakorkeudeltaan 140 m ristikkotornirakenteisista tuulivoimaloista on esitettyliitteessä 3.Kuva 18‐7. Havainnekuva Puontpyölin järven itärannalta noin 3,5 kilometrin etäisyydeltä hankealueeneteläpuolelta (havainnekuvapaikka 2). Lieriötornirakenteisten tuulivoimaloiden napakorkeuson 120 metriä. Havainnekuva napakorkeudeltaan 140 m ristikkotornirakenteisista tuulivoimaloistaon esitetty liitteessä 3.100

Kuva 18‐8. Indeksikartta havainnekuvien ottopaikoista.Kuva 18‐9. Vaikutuskartta hankkeen lähialueelta101

18.4.4 Vaikutukset välialueeseenEtäisyys 3-7 km: Tuulivoimala näkyy hyvin, mutta voimalan kokoa on vaikeaa hahmottaa.Vaikutukset asuinrakennuksilta ja viljelyalueilta avautuvaan maisemaanPerniön taajaman eteläpuolelta, Perniönjokilaaksosta syntyy paikoitellen laajoja ja pitkiä näkymiähankealueelle (havainnekuvapaikka 4). Tuulivoimalat näkyvät laajaa viljelyaluetta rajaavan selänteenyllä. Maisemakuvassa korostuvat ensisijaisesti lähellä sijaitsevat yksityiskohdat; jokilaakson rakennuksetja niitä ympäröivä kasvillisuus. Selänne, jolla tuulivoimalat sijaitsevat jää taustalle. Tuulivoimalatmuuttavat myös Finbyn asuinrakennuksilta ja kumpuilevalta viljelyalueelta avautuvaa maisemaa.Tuulivoimalat näkyvät pellon takana puiden latvojen yläpuolella noin neljän kilometrin päässä.Asuinrakennukset sijaitsevat avoimen peltoalueen itäreunalla, jolloin näkymät pihoilta avautuvathankealueen suuntaan.Vaikutukset virkistyskäyttömaisemaanTuulivoimalat näkyvät paikoitellen merellä veneileville, lähimmillään 5 kilometrin etäisyydellä, jossakuitenkin lähimaiseman ominaisuudet (luonnonmaisema, rakennukset, metsien käsittely) hallitsevat.Hankealue suuntautuu siten, että mereltä tuulivoimalat näkyvät kapealle sektorille paikoitellensaarten välissä ja korkeampien saarten avoimilla huipuilla. Vaikutukset merialueen maisemaan ovatlievät.Vaikutukset teiltä avautuvaan maisemaanPerniöntieltä (kantatie 52) etelään päin kuljettaessa syntyy paikoitellen näkymiä hankealueen suuntaan.Näkymät eivät avaudu tien suuntaisesti ja niitä katkovat metsäiset alueet. Tuulivoimaloidenhavaitsemista vaikeuttaa lisäksi suuri ajonopeus, joten vaikutukset tiemaisemaan jäävät tältä osinvähäisiksi. Merkittävimmät tieympäristöihin kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat hankealueen pohjoispuolellasijaitseville paikallisteille. Tieosuudet, joille tuulivoimalat näkyvät on merkitty vaikutuskarttaan.Kuva 18‐10. Havainnekuva Finnbyn alueelta noin neljän kilometrin päässä hankealueen itäpuolella(havainnekuvapaikka 3). Lieriötornirakenteisten tuulivoimaloiden napakorkeus on 120 metriä.Havainnekuva napakorkeudeltaan 140 m ristikkotornirakenteisista tuulivoimaloista on esitetty liitteessä3.Kuva 18‐11. Havainnekuva Heikkiläntien varrelta runsaan seitsemän kilometrin päästä hankealueenpohjoispuolelta (havainnekuvapaikka 4). Lieriötornirakenteisten tuulivoimaloiden napakorkeus on120 metriä. Havainnekuva napakorkeudeltaan 140 m ristikkotornirakenteisista tuulivoimaloista onesitetty liitteessä 3.102

18.4.5 Vaikutukset kaukoalueeseenEtäisyys 7-15 km: Tuulivoimala näkyy selvästi, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssiaVaikutukset asutuskeskittymistä avautuvaan maisemaanSuurimmat hankealueen läheisyydessä sijaitsevat asutuskeskittymät ovat Perniö ja Tenhola (molemmatnoin kahdeksan kilometrin päässä). Molempien kylien reuna-alueilta syntyy paikoitellen näkymiätuulivoimaloille. Rakennuskanta on kylien reuna-alueilla uudempaa ja sijainniltaan sekä rakennustavaltaanperinteistä poikkeavaa. Tuulivoimaloiden lavat näkyvät puuston yläpuolella ja muuttavat sitenasutuskeskittymien reuna-alueilta avautuvaa maisemakuvaa. Vaikutuksen merkittävyys on pienijohtuen etäisyydestä ja kapeista tuulivoimaloiden näkymäsektoreista. Vaikutukset sekä Perniön ettäTenholan taajamiin jäävät vähäisiksi.Vaikutukset virkistyskäyttömaisemaanMerellä sijaitsevista saarista avautuu näkymiä hankealueen suuntaan ja paikoitellen tuulivoimalatnäkyvät rannassa sijaitseville rakennuksille. Tuulivoimalat näkyvät myös kapeilla näkymäsektoreillamereltä käsin. Maisemamuutos on kohtalainen ja vaikutus alueen maisemaan on lievä.18.4.6 Vaikutukset ulompaan kaukoalueeseenEtäisyys yli 15 km: Tuulivoimala näyttää pieneltä horisontissa, ja maiseman muut elementit vaikuttavatsiten, että voimalaa on vaikea huomata/hahmottaa.Tuulivoimalat näkyvät yli 15 kilometrin etäisyydellä kapeilla näkymäsektoreilla mereltä käsin. Vaikutuksetasutukseen, virkistyskäyttöön sekä arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin ovat vähäisiä tai olemattomia.Kuva 18‐12. Vaikutuskartta noin 15 kilometrin etäisyydeltä.103

18.4.7 Vaikutukset arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiinVaikutukset arvokkaaseen maisema-alueeseen ja kulttuuriympäristöalueisiinTuulivoimapuisto sijoittuu maakunnallisesti arvokkaan Perniönjoen-Latokartanon maisema-alueenmuodostavan viljely- ja kulttuuriympäristöalueen eteläpuoleiselle Ryssäntorninmäen ja Storhuvudbergeninselännealueelle. Hanke ei muuta maisemarakenteen luonnonelementtejä eikä vaikuta paikalliseenrakennuskantaan. Tuulivoimapuisto muodostaa 12 voimalan selvästi näkyvän uuden maisemallisenelementin.Maisema-alueen pohjoisosaan tuulivoimalat eivät juuri näy. Maisema-alueen eteläosassa tuulivoimalaterottuvat maisema-aluetta rajaavan selänteen laella selvästi sillä etäisyys on pieni ja tuulivoimalatsijoittuvat selänteen suuntaisesti. Tuulivoimaloiden koko poikkeaa muusta rakennetun ympäristönmittakaavasta. Voimaloiden sijoittuminen korkealle lakialueelle on hyvien tuuliolosuhteiden tavoittamisenja rakennettavuuden kannalta luontevaa. Yhtenäinen tuulivoima-alue muodostaa metsäiselläselännealueella selkeästi kohoavan ja muusta maisemarakenteesta erillään olevan kokonaisuuden.Tuulivoimapuiston sijainti maisemarakenteessa on luonnonolosuhteiden osalta luonteva. Tuulivoimaloidenmerkitys maiseman havaitsemisen ja kokemisen kannalta suhteessa lähiympäristön maisemaelementteihin(maisematilat, rakennuskanta, kasvillisuus, paikallinen tiestö jne) riippuu havainnoijanpaikasta, katselusuunnasta ja liikkumisesta. Näsenkartanon kulttuurimaisema-alueella ei ole päänäkymäsuuntaa,joka korostaisi tuulivoimaloiden näkyvyyttä.Tuulivoimapuisto muuttaa hankealueelta kaakkoon sijaitsevien Svenskbyn ja Finbyn maakunnallisestiarvokkaalta maisema-alueelta avautuvia näkymiä. Tuulivoimalat näkyvät Finbyn kyläasutuksensuunnasta katsottaessa. Finbyn kylän miljöö muodostuu paikallisesta rakennustavasta ja rakennuksistasekä niiden sijoittumisesta maisemaan. Kaukomaisemassa näkyvien tuulivoimaloiden aiheuttamamuutos kyläalueen maisemassa on kohtalainen.Etäällä tuulivoimapuistosta sijaitsevien Perniönjokilaakson kartanoiden ja viljelymaiseman arvonmuutosei ole merkittävä, sillä maisemakuva muuttuu vain kohtalaisesti. Kulttuuriympäristöalueenmaisemakuvassa korostuu lähimaiseman yksityiskohdat; rakennukset ja kasvillisuus, jolloin taustallanäkyvät tuulivoimalat eivät muuta merkittävästi alueen luonnetta.Hankealueen kaakkoisreunasta kohti kaakkoa kulkeva osa Kuninkaantiestä kulkee hankkeen vaikutusalueellapääosin metsässä, jolloin avoimien kumpuilevien peltoaukeiden visuaalinen luonne ja kokemuksellisuuskorostuvat. Näkymiä hankealueelle saattaa syntyä paikoitellen tien kulkiessa Tenholan(etäisyys n.10 km) ja Svenskbyn (etäisyys n. 4 km) avoimilla peltoalueilla. Vaikutukset Kuninkaantientiemaisemaan ovat kuitenkin etäisyydestä ja kapeista näkymäsektoreista johtuen vähäiset.Vaikutukset arvokkaisiin rakennuskohteisiin ja niiden maisemaanTuulivoimapuisto sijaitsee metsäalueella eivätkä tuulivoimalat, sähkönsiirto tai tiestö vaikuta yksittäisiinrakennuksiin tai niiden lähiympäristöön.Hankealueen pohjoispuolella Latokartanon arvokkaassa kulttuuriympäristössä sijaitsee paikallisestiarvokkaita yksittäisiä rakennuskohteita, joilta avautuu näkymiä tuulivoimaloille. Tuulivoimalat muuttavatpihapiireistä hankealueen suuntaan avautuvia näkymiä merkittävästi.Rakennetun ympäristön arvokkain kohde ja kulttuurimaiseman keskus on Näsenkartanon päärakennuksen,vanhojen talousrakennusten sekä puistomaisen lähiympäristön polveilevan soratien varrellemuodostama tilakeskusmiljöö. Kartanorakennus ja puusto kokoavat miljöön omaksi kokonaisuudeksieikä se avaudu ympäröivään maisemaan. Tuulivoimalat näkyvät paikoin tilakeskuksen alueelle, muttane eivät merkittävästi heikennä rakennettuun ympäristöön liittyviä visuaalisia arvoja.Arvokkaiden rakennusten sijainnit ja sijoittuminen visuaaliselle vaikutusalueelle käyvät ilmi kuvasta18‐9.Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiinKiinteitä muinaisjäännöksiä suojelee muinaismuistolaki. Hankealueella on tehty arkeologinen muinaisjäännösinventointi,jonka mukaiset kohteet otetaan huomioon suunnittelussa. Hankealueella jasen läheisyydessä sijaitsevat muinaismuistot sijaitsevat vähintään 200 metrin päässä suunnitelluistatuulivoimalan paikoista. Tästä syystä suoria vaikutuksia muinaisjäännöksiin ei synny. Tuulivoimaloidenja muinaisjäännösten väliin jäävä puusto suojaa muinaisjäännösten lähimaisemaa.Vaikutukset arvokkaisiin perinnemaisemiinHankkeen toteuttaminen ei heikennä arvokkaiden perinnemaisemien olemassa oloa eikä niiden ekologistaarvoa. Hankkeen toteuttaminen muuttaa kuitenkin merkittävästi Latokartanon haan maisemaaja sieltä avautuvaa maisemakuvaa.104

18.5 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0Mikäli hanketta ei toteuteta, alueen maisemakuvan kehitys jatkuu nykyisenlaisena. Muutoksia alueenmaisemaan tulee, jos alueella toteutetaan avohakkuita tai alueen maankäyttö muuttuu. Maisemallisestiarvokkaiden peltomaisemien säilyminen riippuu siitä, jatkuuko perinteinen maatalous.18.6 Vaikutusten lieventäminenTuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennusluvan. Voimaloiden sijainti tarkentuu jatkosuunnittelunaikana ja voimalan tarkka sijainti esitetään asemapiirustuksessa. Rakennuslupavaiheessaratkaistaan tuulivoimalan ulkonäköön (muun muassa koko, rakenne, väritys) liittyvät asiat.Haitallisten vaikutusten lieventämisen kannalta jatkosuunnittelussa huomioon otettavia asioita ovat:• Voimalan numero 6 tarkempaa kokoamis- ja nostopaikkaa suunnitellessa tulee huomioidaläheisten muinaisjäännösten (kaksi ajoittamatonta rakkakuoppaa) läheinen sijainti ja pyrkiävälttämään niiden lähiympäristön muutoksia.• Tuulivoimaloiden rakentamisvaiheessa tasatun kentän maisemointi ympäristöön sopivallatavalla rakentamisen valmistuttua.• Tuulivoimapuiston maisemallisen aseman huomioon ottaminen tuulivoimaloiden rakenteessaja värityksessä.18.7 Epävarmuudet ja seurantatarveArviointia vaikeuttaa maiseman ja sitä kautta näkymien muuttuminen ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina.Puuston ja muun kasvillisuuden kasvaminen sekä esimerkiksi avohakkuut voivat muuttaamaiseman luonnetta ja näkymiä lyhyessäkin ajassa. Maisemavaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä.Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu pahin mahdollinen tilanne vaikutuksen voimakkuudensuhteen ja sen todennäköisyys sekä lieventämismahdollisuudet. Tuulivoimaloiden koko jaulkoasu vaikuttavat vaikutusten voimakkuuteen ja laatuun. Ulkonäköseikat ja koko selviävät vastahankkeen edetessä.Tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista ja sen vuoksimm. vaikutusten merkittävyyden ja vaikutustavan arvioiminen on haastavaa. Vaikutusten kokemiseenvaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen alueeseen, aiheeseen liittyvä tietämys ja mielenkiintosekä henkilökohtaiset perusteet kyseisen alueen arvostamiseen.105

19. Käytöstä aiheutuva melu,varjostus ja riskit19.1 Lähtökohdat ja tavoitteetMeluTuulivoimalaitosten aiheuttamasta melusta ei ole Suomessa annettu yksityiskohtaisia säädöksiä. Melustaja meluvaikutuksista yleensä on säädetty mm. ympäristönsuojelulaissa, naapuruussuhdelaissasekä valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista ja valtioneuvoston periaatepäätöksessämeluntorjunnasta.Valtioneuvoston päätös 993/92 melutason ohjearvoistaValtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstäsovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteenja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöstä ei myöskäänsovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa19‐1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä.Taulukko 19‐1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvotL Aeq, enintäänUlkonaPäivällä(07–22)Yöllä(22–07)Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niidenvälittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevatalueetUudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässäläheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevatLoma-asumiseen käytettävät alueet 3) , leirintäalueet ja virkistysalueettaajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet55 dB 50 dB 1)55 dB 45 dB 1)45 dB 40 dB 2)SisälläAsuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dBOpetus- ja kokoontumistilat 35 dB -Liike- ja toimistohuoneet 45 dB -1)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa2)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä3)Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvojaL Aeq= melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnastaValtioneuvosto antoi periaatepäätöksen meluntorjunnasta vuonna 2006. Päätöksessä on esitettymeluntorjunnan päämääräksi terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen elinympäristö. Tavoitteissa mainitaanmyös hiljaisten alueiden säilyttäminen. Periaatepäätöksessä otetaan kantaa myös alueidenkäyttöön ja liikenteen suunnitteluun:”Alueidenkäytössä ehkäistään valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenmukaisesti melusta aiheutuvaa haittaa ja vähennetään jo olemassa olevia haittoja. Uusia106

asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei sijoiteta melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.Uusia melua aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa huolehditaan siitä, etteivät ne lisäämelulle altistumista ja meluhaittoja. Melua aiheuttavien toimintojen ja melulle herkkien kohteidenväliin jätetään riittävä etäisyys tai huolehditaan muutoin meluntorjunnasta.”Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920Ympäristönsuojelulaissa melu rinnastetaan muihin ympäristön pilaantumista mahdollisesti aiheuttaviinpäästöihin sekä annetaan säädöksiä pilaantumisen ehkäisemisestä. Naapuruussuhdelaissa puolestaankielletään aiheuttamasta kohtuutonta rasitusta mm. melusta.YM ohje tuulivoimarakentamisen vaikutusten arvioinnistaYmpäristöministeriö valmistelee paraikaa ohjetta tuulivoimarakentamisen vaikutusten arvioinnista.Oletettavasti ohjeessa esitetään menetelmät meluvaikutusten arviointiin tuulivoimahankkeen eri vaiheissasekä tavoite-, suunnittelu- tai ohjearvot tuulivoimamelulle.VarjostusTuulivoimaloiden lavoista aiheutuvan varjostusvaikutuksen esiintymiselle ei ole Suomessa määriteltyraja- tai ohjearvoja. Saksalaisten ohjeellisten maksimiarvojen mukaan tuulivoimalan aiheuttamanvarjostusvaikutuksen määrä viereiselle asutukselle saa olla vuodessa enintään kahdeksan tuntia.Muissakaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja, mutta esimerkiksi Tanskassa on käytännön laskelmissakäytetty ohjeellisen arvona kymmentä ja Ruotsissa kahdeksaa tuntia vuodessa.19.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutukset19.2.1 MeluTuulivoimaloiden käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta (noin 60–4000 Hz) lapojen aerodynaamisestamelusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksittäisten osienmeluista (mm. vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Näistä aerodynaaminen melu onhallitsevin lapojen suuren vaikutuspinta-alan ja jaksollisen ns. amplitudimoduloituneen (äänen voimakkuusvaihtelee jaksollisesti), minkä on useassa tutkimuksessa havaittu muuten vähämeluisessatilanteessa vaikuttavan melun häiritsevyyteen. Koska äänilähde sijaitsee korkealla, leviää melu laajemmallekuin matalalla sijaitsevan äänilähteen melu. (Di Napoli 2007)Ihmisen kuuloalue ulottuu tyypillisesti noin 20 Hz…20 000 Hz taajuusalueelle ja herkin kuuloalue ontaajuusalueella 500…4000 Hz. Matalataajuiseksi ääneksi luokitellaan yleensä alle 200 Hz taajuusalueenäänet ja infraääneksi alle 20 Hz äänet. Kuulon herkkyys vähenee kuuloalueen ylä- ja alapäässä,mistä johtuu, että matalat äänet lähellä kuuloalueen alarajaa havaitaan vasta varsin kovalla äänenvoimakkuudella.Matalataajuista ääntä (mukaan lukien infraääni) on lähes kaikissa kuunteluympäristöissäja sen lähteitä ovat mm. koneet ja laitteet (moottorit, pumput ym.), liikenne sekä tuuli,ukkonen, aallot ym. luonnon äänilähteet. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu matalille taajuuksille,mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu ns. downwind-laitoksia lukuun ottamattaolevan samaa luokkaa taustalähteiden kanssa muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä.Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalan äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksenäänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tietyissä olosuhteissa(erityinen pystysuuntainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havaintopisteessä saattaaolla niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Toisenlaisissaolosuhteissa taas huomattavasti voimakkaampi tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun(tuulen humina puissa, maa- ja metsätalouskoneiden ääni, liikenne ym.) alle. Taustaääntenpeittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Tästä syystä tuulivoimalaitoksenmelun havaittavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä.Tuulivoimalan melun on todettu olevan häiritsevää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun.Ruotsalaisten tutkimusten mukaan häiritsevyys nousee voimakkaammin, kun tuulivoimalan aiheuttamaäänitaso ylittää L Aeq40–45 dB. Näin alhaisilla melutasoilla tuulivoimalan melu on useimmitenensisijaisesti viihtyvyyshaitta ja esimerkiksi unen häirintä ja siitä johtuvat terveysvaikutuksetovat harvinaisempia. Tuulivoimalan melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalan aiheuttaman äänitasonlisäksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalannäkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan.Tuulen nopeus vaikuttaa paitsi taustaääniin, myös tuulivoimalan meluntuottoon. Kovalla tuulella laitoksenkäyntiääni on pääsääntöisesti voimakkaampi kuin hiljaisella tuulella, vaikkei voimalan käyntiääniseuraakaan suoraan tuulennopeuden kasvua. Tuulivoimalan meluun vaikuttaa ympäristöolosuhteidenlisäksi myös laitostyyppi ja -koko. Tuulivoimalan melutaso pääsääntöisesti kasvaa laitoskoonkasvaessa, vaikka eri laitostyypeillä ja laitosvalmistajien voimalaitoksilla onkin eroja. Myös suurempinapakorkeus kasvattaa osaltaan vaikutussädettä.107

19.2.2 VarjostusToiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa liikkuvaa varjostusta lähiympäristöönsä, kun auringonsäteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Varjostuksen voimakkuusja määrä ovat säästä ja etäisyydestä riippuvaisia. Varjostusta ei esiinny kun aurinko on pilvessätai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu aamulla ja illalla, kun aurinkoon matalalla. Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuusiitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu.Ilmiön häiritsevyyteen ja kokemiseen vaikuttaa se, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä)vuorokaudenaikoina, jolloin ilmiötä voi esiintyä ja onko kyseessä asunto- tai loma-asunto,toimitila tai tehdasalue. Olemassa olevien tuulivoimaloiden läheisyydessä asuvien ihmisten on todettukokevan varjostusilmiön hyvin eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen haittana, mutta useimpienmielestä se ei heitä häiritse. Esim. Ruotsin Gotlannissa haastateltiin lähes sataa tuulivoimalaitosalueidenlähellä asuvaa ihmistä, ja heistä 6 % koki varjostusilmiöstä aiheutuvan heille häiriötä, toisinsanoen 94 %:n mielestä haittaa ei aiheudu (Widing ym. 2005).19.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät19.3.1 MeluTuulivoimalaitosten meluvaikutuksia arvioitiin melun laskentamallin avulla. Laskentaohjelmana käytettiinSoundPlan 7.1 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää Nord2000-melulaskentastandardia.Malli toimii 3D-ympäristössä ja se huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. rakennukset, maastonmuodot,heijastukset ja vaimenemiset, melulähteiden käyntiajat ja suuntaavuudet sekä säätiedot.Nord2000-laskentastandardin on todettu soveltuvan aiemmin käytettyjä laskentamalleja (esim. Pohjoismainenyleinen melulaskentamalli vuodelta 1982 sekä ISO 9613 teollisuusmelun laskentamallivuodelta 1993) paremmin tuulivoimalaitosten melun mallintamiseen erilaisissa sääolosuhteissa merialueellasekä maa-alueilla (Di Napoli 2007). Meluvyöhykkeet laskettiin 2 metrin korkeudelle maanpinnasta.Laskennassa tuulennopeudeksi määriteltiin 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta,koska tämä on tuulivoimalaitosten melusta tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella melutasoltaanusein häiritsevin tilanne. Tätä voimakkaammalla tuulella taustakohina ja siitä aiheutuva peittovaikutuslisääntyvät voimakkaasti ja toisaalta tuulivoimalaitoksen käyntiääni ei kaikilla voimalaitostyypeillälisäänny vaan saattaa jopa pienentyä. Tuulennopeus voimalaitosten napakorkeudella laskettiinlogaritmisen tuulennopeusprofiilin mukaisesti.Mallinnuksen lähtötietoina käytettiin Maanmittauslaitokselta saatua alueen numeerista kartta-aineistoa,joka sisältää mm. maanpinnan korkeustiedot, rakennukset ja vesialueet. Tuulivoimalaitostenosalta lähtötietoina käytettiin voimalaitosten suunnittelutietoja (laitosten napakorkeus ja laitostensuunnitellut sijainnit). Melutarkasteluissa käytettiin kahta eri tuulivoimalaitostyyppiä, joilla on eri napakorkeusja eri äänitehotaso: hh = 140 m L WA105,4 dB ja hh = 119 m L WA106,5 dB.Mallinnuksen mukaiset melutasot eivät esiinny hankealueen ympäristössä joka puolella samanaikaisesti,vaan laskentakuvat esittävät tuulivoimalaitosten aiheuttamia melutasoja myötätuulitilanteessatuulivoimalaitokselta tarkastelupistettä kohti.19.3.2 VarjostusTuulivoimaloiden ympäristöönsä aiheuttaman varjostusvaikutuksen esiintymisalue ja esiintymistiheyslaskettiin EMD WindPRO 2.7 -ohjelmalla. Laskelmat tehtiin Wind PRO -ohjelman SHADOW -moduulilla,joka laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luomanvarjostuksen alaisena. Katselupisteeseen kohdistuvan mahdollisen varjostusvaikutuksen lisäksi laskentamallillavoidaan tuottaa ns. samanarvonkäyräkartta varjostusvaikutuksen esiintymisalueesta.Se kuvaa varjostusvaikutuksen suuruutta missä tahansa tarkastelualueella.Laskenta suoritettiin Real case –laskelmana, joka huomioi tuulivoimaloiden maantieteellisen sijainninja maaston korkeustietojen lisäksi paikallisen säätilanteen sekä tuulivoimalan roottorin todellisenliikkumisen. Korkeustietoina laskennassa käytettiin Maastotietokannan käyräaineistoa, jonka käyrävälioli viisi metriä. Säähavaintotietoina käytettiin Ilmatieteenlaitoksen meteorologisia havaintotietoja,jotka kattavat tuulensuunta- ja auringonpaisteisuustiedot vuosien 1971-2000 ajalta. Tiedot onmitattu Jokioisten observatorion sääasemalta noin 78 kilometrin päästä suunnitellusta tuulivoimapuistosta.Voimalan roottorin oletettiin liikkuvan noin 80 % vuoden tunneista. Vuosittain tämä tarkoittaarunsasta 7 000 tuntia vuoden 8 760 kokonaistunnista. Varjostuksen tarkastelukorkeutenakäytettiin 1,5 metriä, eli noin ihmisen silmänkorkeutta. Auringonpaistekulman rajana horisontista olikolme astetta, jonka alle menevää auringon säteilyä ei otettu huomioon.Voimalatyyppinä laskennoissa käytettiin napakorkeudeltaan 119 metristä voimalaa, jonka lapojenhalkaisija oli 112 metriä. Napakorkeudeltaan 140 metrisen voimalan lapojen halkaisija oli 100 metriä.108

19.4 NykytilaHankealue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hankealueen länsiosanläpi kulkee mt 52, jonka liikennemäärä hankealueen kohdalla on 2098 ajoneuvoa vuorokaudessa(KVL 2010). Alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä ja nykytilanteessa hankealueen ja senympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä tieliikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössäkäytettävät työkoneet.Tuulivoima-alueella ei ole varjostusvaikutusta aiheuttavia kohteita.19.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE119.5.1 MeluHankkeen melun vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjenkoosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muutamasta sadasta metristä jopa yli kilometriin.Laskennallinen melutaso lähimpien asuinalueiden kohdalla on noin 37-39 dB ja yksittäisten lähempänäsijaitsevien asuintalojen kohdalla laskennalliset melutasot ovat 40-43 dB. Äänekkäämmällä janapakorkeudeltaan matalammalla voimalaitostyypillä melutasot ympäristössä ovat suurempia kuinhiljaisemmalla ja napakorkeudeltaan korkeammalla voimalaitostyypillä. Ero on suurempi lähempänävoimalaitoksia, mutta hankealueen ympäristön asuintalojen kohdalla tarkasteltujen voimalaitostyyppienero melutasoissa on noin 0,5…1,5 dB.Melutaso lähimpien vapaa-ajan asuntojen kohdalla on laskentaepävarmuus huomioiden VnP 993/92mukaisen yöajan ohjearvojen tasalla, mutta vakituisten asuintalojen kohdalla melutaso alittaa ohjearvon.Lasketut melutasot asuinalueilla ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimaloiden aiheuttamaa meluapysty erottamaan lähellekään kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimalanäänen alleen suuren osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimaloidenääni on kuitenkin kuultavissa.Kuva 19‐1. Melutilanne kun käytetään napakorkeudeltaan119 m korkeita ja äänitehotasoltaanL wa 106,5 dB voimaloita.Kuva 19‐2. Melutilanne kun käytetään napakorkeudeltaan140 m korkeita ja äänitehotasoltaanL wa 105,4 dB voimaloita.109

19.5.2 VarjostusTuulivoimaloiden todellinen varjostusvaikutus (vähintään 8 tuntia vuodessa) ulottuu hankealueellanoin 500-1 000 metrin etäisyydelle hankealueen uloimpien tuulivoimaloiden ulkopuolelle (Kuva 19‐3ja Kuva 19‐4.) Varjostusvaikutusalue on pääasiassa metsätalouskäytössä. Varjostusvaikutusalueellasijaitsevien mahdollisesti häiriintyvien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen määrät on esitetty seuraavassataulukossa:Taulukko 19‐2. Varjostusvaikutusalueella (vähintään 8 tuntia vuodessa) sijaitsevien vakituisten javapaa-ajan asuntojen lukumäärät hankevaihtoehdossa 1.Hankevaihtoehto 1AsuinrakennustenmääräVapaa-ajan asuntojenmääräTuulivoimalan napakorkeus 119 m,lapojen halkaisija 112 m 3 7Tuulivoimalan napakorkeus 140 m,lapojen halkaisija 100 m 2 3Napakorkeuden ollessa 119 metriä, vähintään kahdeksan tunnin varjostusvaikutusalueella sijaitseekolme vakituista ja seitsemän vapaa-ajan rakennusta. Napakorkeuden kasvaessa 140 metriin ja voimalanlapojen lyhentyessä vähintään kahdeksan tunnin varjostusvaikutusalueella sijaitsee kaksi vakituistaja kolme vapaa-ajan rakennusta. Suurin yksittäiselle rakennukselle kohdistuva varjostusvaikutuson 10-29 tuntia vuodessa kummassakin tornivaihtoehdossa. Huomioitavaa on, että laskenta eiota huomioon kasvillisuuden ja puuston peittävää vaikutusta. Jos tuulivoimalat eivät ole havaittavissaesimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta varjostusvaikutuksia.Kuva 19‐3. Varjostusmallinnus tuulivoimaloidennapakorkeuden ollessa 119 metriä.Kuva 19‐4. Varjostusmallinnus tuulivoimaloidennapakorkeuden ollessa 140 metriä.110

19.5.3 Toimintaan liittyvät riskitJäätyminenTuulivoimalasta irtoava kappale tai talviaikana irtoava lumi ja jää voivat aiheuttaa riskin tuulivoimalanlähistöllä liikkuville. Teoreettisen tarkastelun mukaan irtoava kappale tai jää voi kovalla tuulellalentää jopa muutaman sadan metrin päähän voimalasta.Kappaleiden irtoaminen tuulivoimalasta on erittäin epätodennäköistä ja hollantilaisen laskelman mukaanjonkin kappaleen irtoaminen sattuu vuodessa 1 voimalalle 4 000:sta 95 % todennäköisyydellä.Tämä tarkoittaa, että yhden tuulivoimalan toiminta-aikana (30 vuotta) riski on 0,7 %.Jäätä muodostuu tuulivoimaloiden lapoihin vain tiettyjen sääolosuhteiden aikana, kun on kosteaa jakylmää, kuten silloin kun esiintyy alijäätynyttä sumua, alijäätynyttä sadetta tai kun lämpötila nouseenopeasti yöllä.Jään putoileminen voidaan estää varustamalla voimalan lavat jäänestojärjestelmällä (lämmitys) taijääntunnistimella, joka pysäyttää voimalan jäätävissä olosuhteissa. Suurin riski jään putoamiselleesiintyy silloin, kun pysähtyneenä ollut tuulivoimala käynnistetään. Tässä tilanteessa voimalan vauhtion kuitenkin hidas ja vaara-alue näin ollen pieni. Lisäksi niinä päivinä, kun jäätymistä esiintyy, onihmisille vähemmän houkuttelevaa liikkua ulkona. Tuulivoimalan lähialue voidaan varustaa putoilevastajäästä varoittavilla kylteillä.Hyötytuuli Oy:llä on 9 tuulivoimalaa Porissa. Näistä 4 kpl sijaitsee Mäntyluodosta Reposaareen johtavantien varrella. Voimalat ovat toimineet 10 vuotta. Tänä aikana ei ole tapahtunut yhtään rekisteröityävaaratilannetta lentävien jäiden johdosta. Voimaloiden siivet on varustettu lämmityksellä, jokakäynnistyy jäätävissä olosuhteissa 0-asteen tienoilla.PVO-Innopower Oy:llä on Oulunsalon Riutunkarin tuulivoimapuistossa kolme vuonna 2003 valmistunuttayhden megawatin tuulivoimalaitosyksikköä, yksi 1,3 megawatin tuulivoimalaitosyksikkö sekäkaksi vuonna 2008 valmistunutta kolmen megawatin tuulivoimalaitosyksikköä. Nämä voimalat sijaitsevatHailuodon lossille johtavan tien varrella. Tuulivoimalat eivät ole aiheuttaneet yhtään jäistä taiputoavista esineistä johtuvaa vaaratilannetta.Muu vaaraTuulivoimalan toimintaa haittaavat mahdolliset häiriötilanteet voivat aiheuttaa vaaraa myös ympäristölle.Oikosulku tai sääolosuhteet (esim. myrsky tai salama) voivat vaurioittaa voimalaa ja aiheuttaatulipalon konehuoneessa. Rakennevirhe tai maanjäristys voivat aiheuttaa voimalan kaatumisen. Voimaloidenvaihteistoissa ja laakereissa on öljyä satoja litroja, mikä saattaa vakavissa häiriötilanteissapäästä vuotamaan maaperään. Tällaiset vakavat häiriötilanteet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.Tuulivoimalat ovat korkeita rakenteita ja näin olleen alttiita salamoille. Tuulivoimalat varustetaan ukkosenjohtimilla.Tällä tavalla salamaniskun riski ja sen aiheuttamat vahingot lähialueelle vähenevät.KokemuksetMaailmassa on tilastoitu vuosina 2004–2007 45 tuulivoimaan liittyvää onnettomuutta ja 3–4 kuolemantapaustavuodessa. Tämä tarkoittaa 0,3 onnettomuutta tai 0,02 kuolemantapausta tuotettuaterawattituntia kohti. Pääsääntöisesti onnettomuudet ja kuolemantapaukset ovat koskeneet tuulivoimaloidenparissa työskenteleviä henkilöitä. Käytännössä onnettomuusriski on tätäkin pienempi, koskatilastoidut onnettomuudet koskevat vanhempia ja pienempiä laitoksia, kun taas nykyiset isot laitokseton todettu paljon turvallisemmaksi. Ruotsissa Räddningsverket on tilastoinut seuraavat tuulivoimaanliittyvät onnettomuudet vuosina 1996–2007 (Vuonna 2006 Ruotsissa oli 750 tuulivoimalaa):• palo 5 kpl• työtapaturma 3 kpl• alueen evakuointi 1 kpl• öljyvuoto 1 kplTavallisesti tuulivoimalan ympäristöä ei eristetä ja alueella on vapaa kulku. Turvatoimet, joihin ryhdytään,ovat:• voimakkailla tuulilla voimala pysäytetään• valvontajärjestelmä havaitsee kun voimalan siiville muodostuu jäätä• voimalat varustetaan lentoestevaloilla• jokainen voimala varustetaan ukkosenjohtimella• voimalat varustetaan savu- ja lämpöhälyttimillä111

19.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0Mikäli hanketta ei toteuteta, alueelle ei aiheudu tuulivoimaloista johtuvia melu-, varjostus- tai riskivarjostusvaikutuksia.Alueella ei tieliikennettä lukuun ottamatta nykyisin ole merkittäviä melulähteitä.19.7 Vaikutusten lieventäminenTuulivoimaloista aiheutuvat meluvaikutukset riippuvat voimaloiden äänitasosta ja suojaetäisyydestävoimaloiden ja häiriintyvien kohteiden välillä. Melun kuuluminen, kokeminen ja häiritsevyys riippuvatmuista melulähteistä, taustamelusta ja ympäristön laatua koskevista odotuksista.Tuulivoimaloiden melutasoon voidaan vaikuttaa mm. voimalatyypin valinnalla ja voimalan käyttöasetuksilla.Tietyillä voimalatyypeillä on mahdollista vaikuttaa voimalan tuottamaan melutasoon lapakulmaasäätämällä. Lapakulman säätäminen vaikuttaa melutason lisäksi tuotettuun sähkötehoonpienentävästi.Tuulivoimapuiston haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää kaavamääräyksin ja –merkinnöin. Kaavoituksessavoidaan antaa määräyksiä, joiden keinoin on pyrittävä vähentämään tuulivoimaloidenhaittavaikutuksia ympäristöön.Yksittäisten tuulivoimaloiden vaikutukset tarkentuvat kun lopullinen laitteiston valinta ja sijoituspaikkaon päätetty. Tällöin mahdollisena haittojen lieventämiskeinona on olosuhteiden ja tarpeen mukaantapahtuva käytön ohjaus melu- ja varjostushaittojen estämiseksi tai lieventämiseksi (esimerkiksivoimalan pysäyttäminen melun kannalta häiritsevimpien olosuhteiden ajaksi). Käytönohjaustarpeeteri voimaloilla voivat olla erilaiset ja ne esitetään tarpeen mukaan kunkin tuulivoimalaitoksenrakennuslupahakemuksen yhteydessä. Tällöin on tarpeen tarkastella mahdollisten vaikutusten kohdistumistayksittäisille kiinteistöille, jolloin otetaan huomioon muun muassa pihojen avautumissuunta,ympäröivät rakennukset ja puusto.19.8 Epävarmuudet ja seurantatarveMeluvaikutusten arvioinnin epävarmuudet liittyvät mm. suunnitteluvaiheen tarkkuuteen (voimaloidentarkka sijainti sekä voimaloiden äänitasot) sekä melun kannalta erityisen häiritsevien olosuhteidenesiintymiseen. Laskelmat, ja meluvaikutusten lieventämistarpeet tarkennetaan jatkosuunnittelun aikana,mikäli toteutettava hanke oleellisesti poikkeaa arvioidusta tuulivoimapuistosuunnitelmasta.Tuulivoimalan äänen kuulumiselle otollisten sääolosuhteiden esiintyminen saattaa vaihdella kuukausijavuositasolla merkittävästi, mikä vaikuttaa suoraan häiriön kokemiseen hankealueen ympäristössä.Melun kannalta häiritsevien olosuhteiden (erityinen tuuliprofiili, jolloin taustaääni havaintopisteessäon poikkeuksellisen hiljaista) esiintyvyyttä on erittäin vaikea ennustaa, samoin tuulivoimalaitostenmelun amplitudimodulaation havaittavuutta112

20. Vaikutukset ihmisiin20.1 Lähtökohdat ja tavoitteetYVA-laissa (267/1999 2 § 1 kohta) yhdeksi ympäristövaikutukseksi määritellään hankkeen tai toiminnanaiheuttamat välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen.Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista käytetään termiä sosiaaliset vaikutukset.Sosiaalinen vaikutus on hankkeesta ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuva vaikutus,joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Sosiaalistenvaikutusten arviointi tarkoittaa näiden vaikutusten tunnistamista ja arviointia. Ihmisiin kohdistuvienvaikutusten arvioinnissa tarkasteluun otetaan sosiaalisten vaikutusten lisäksi mukaan myös terveysvaikutukset.Sosiaaliset vaikutukset ovat luonteeltaan pääasiassa laadullisia eivätkä siksi ole mitattavissa. Ne ovatyksilö-, yhteisö, aika- ja paikkasidonnaisia. Vaikutusarvioinnissa kootaan yksilöiden ja yhteisön tiedot,näkemykset ja kokemukset ja pyritään niiden perusteella tunnistamaan olennaiset ihmisiin kohdistuvatvaikutukset. Vaikutusten merkittävyyttä tarkastellaan tuomalla keskustelu yleisemmälle tasolleja laajempaan viitekehykseen.20.2 Vaikutusmekanismit ja mahdolliset vaikutuksetSosiaaliset vaikutukset voivat olla välillisiä tai välittömiä, myönteisiä tai kielteisiä ja kestoltaan vaihtelevia.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n (entisen Stakesin) käsikirjassa ihmisiin kohdistuvienvaikutusten arvioimiseksi (IVA-käsikirja) välittömiksi ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi määritelläänsuoraan terveyteen, elinoloihin, väestöön, palveluihin tai viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset.Välillisiksi vaikutuksiksi määritellään luonnon tai rakennetun ympäristön vaikutukset ihmisiin,jolloin ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi voidaan lukea myös sellaiset yhdyskuntarakenteeseen,maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset, jotka vaikuttavat esim.asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen. Osa vaikutuksista korostuu rakentamisen aikana, osa toiminnanaikana.Tuulivoimahankkeissa rakentamisen aikainen vaikutus asuinviihtyvyyteen voi syntyä lähinnä liikenteestäsekä rakennustöistä ja niiden aiheuttamista häiriöistä. Käytön aikaisia vaikutuksia ovat maisemakuvamuutos,tuulivoiman melu ja välke sekä taloudelliset vaikutukset (verotuotot kunnalle sekävuokratulot maanomistajille, välillisesti voi syntyä vaikutusta muiden elinkeinojen harjoittamiseen).Käytön aikaisia vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoima-alueen ympäristön muutokset luonnossaja lähiympäristössä. Pysyviä vaikutuksia ovat tuulivoimapuiston perustamiseen liittyvät muutoksetmaastossa. Lopettamisesta ja käytöstä poistamisesta ei sinänsä aiheudu uutta vaikutusta, vaanvaikutukset liittyvät käytön aikaisten vaikutusten päättymiseen.Tässä hankkeessa tarkasteltavia sosiaalisia vaikutuksia ovat erityisesti• vaikutus asumisviihtyvyyteen• vaikutus alueiden virkistyskäyttöön ja harrastusmahdollisuuksiin• ihmisten huolet ja toiveet, pelot ja ilot• vaikutus alueen elinkeinoihin (mm. matkailu).113

20.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmätSosiaalisten vaikutusten arvioinnin pääasiallisena tietolähteenä on käytetty osana vaikutusarviointiatoteutettua asukaskyselyä. Lisäksi tausta-aineistona on käytetty mielipiteitä ja lausuntoja arviointiohjelmasta.Matkailuvaikutusten arvioimiseksi on tutustuttu aiempiin aiheesta tehtyihin selvityksiin.Asukaskyselyn toteutus on kuvattu ja tuloskuvat esitetty liitteessä 4. Vaikutusarvioinnissa viitataanusein jaotteluun lähiasukkaat ja kauempana asuvat. Lähiasukkailla tarkoitetaan vastaajia, jotka ovatilmoittaneet vakituisen ja/tai loma-asuntonsa sijaitsevan alle kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta.Vapaa-ajan asukkaita ja vakituisia asukkaita on käsitelty yhdenvertaisina lähiasukastarkastelussa.Osassa tarkasteluista on katsottu erikseen vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaidennäkemyksiä. Jos vastaajalla on molemmat kiinteistöt kyselyalueella, ryhmittely on tehty hankealuettalähempänä olevan kiinteistön perusteella.Sosiaaliset vaikutukset ovat tiiviisti kytköksissä muihin vaikutuksiin. Vaikutusten asiantuntija-arviointiperustuu eri aineistojen ristiin tarkasteluun. Asukkaiden ja muiden osallisten kokemusperäistä japaikallistuntemukseen perustuvaa tietoa sekä muuta tutkimustietoa (esimerkiksi muut vaikutusselvitykset,tilastotiedot, kartta-aineistot) verrataan toisiinsa ja tarkastellaan aineistojen vastaavuuksiatoisiinsa nähden. Tätä kautta voidaan tarkastella vastaavatko koettu ja arvioitu vaikutus toisiaan jaarvioida elinympäristön muutosten vaikutuksen suuntaa, suuruutta, laajuutta ja merkitystä.Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon STM:n opas 1999:1 ”Ihmisiin kohdistuvatterveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset” sekä THL:n (entisen Stakesin) IVA ohjeet: ”Ihmisiin kohdistuvienvaikutusten arviointi, IVA”.20.4 NykytilaHanke-alueen lähialueilla on kylämäistä haja-asutusta ja paljon vapaa-ajan asutusta. 8 kilometrinsäteellä voimaloista noin puolet kaikista rakennuksista on lomarakennuksia ja lähempänä voimaloitaosuus on vieläkin suurempi (Taulukko 20‐1).Taulukko 20‐1. Asuin- ja lomarakennukset hankkeen lähialueilla, etäisyys kilometriä lähimmästä voimalasta(Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2010)Etäisyys voimalastaAsuin-rakennuksetLoma-rakennuksetYhteensäalle 1 km 6 21 271-3 km 102 153 2553-5 km 204 150 3545-8 km 575 514 1089Yhteensä 887 838 1725Hankealueella tai sen lähistöllä ei ole rakennettuja tai opastettuja virkistysalueita tai –reittejä. Vakiintuneistaulkoilureiteistä ei ollut mainintoja myöskään esim. kyselyn tai arviointiohjelmasta annetuissavapaamuotoisissa kommenteissa. Hankealueen itä-länsisuuntaiset tiet ovat puomeilla suljettujayksityisteitä. Puontpyölin järven rannalla oleville kiinteistöille kulku tapahtuu ensisijaisesti Kuustostalähtevää tietä pitkin.Lähiasukkaille suhde hankealueeseen on läheinen, yli puolet kuvasi aluetta itselleen henkilökohtaisestitärkeäksi ja tutuksi. Kyselyvastausten perusteella he ulkoilevat hankealueella melko usein, likipuolet viikoittain. Hankealueella sijaitsee metsäautoteitä, joita lähiasukkaat käyttävät usein ja kaikistavastaajista noin puolet (48 %) vähintään viikoittain. Kyselyn perusteella ulkoilu alueella, vapaaajanvietto pihapiirissä sekä virkistäytyminen vesistöillä ovat lähiasukkaille tärkeitä aktiviteetteja.Lähiasukkaista noin puolet kertoo hyötykäyttävänsä aluetta vähintään kuukausittain, mutta hyötykäyttöon muuta ulkoilua vähäisempää. Kauempana asuville suhde alueeseen ei ole yhtä merkityksellinen.Asukkaille tärkeitä virkistysalueita alle 3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee erityisestihankealueen lounaispuolella, jonne sijoittuvat mm. Storhuvudbergen ja vesistöjä. Myös muuallahankealueen lähimaastossa on asukkaille tärkeitä virkistysalueita. Selvästi aktiivisimmin hankealuettakäyttävät (ulkoilu, hyötykäyttö, teiden käyttö) Kuuston kylän sekä Storhuvudbergenin länsipuolellasijaitsevien Pitkäjärven, Malarijärven ja Kolmoisjärvien ympäristön asukkaat (kyselykartan sektoriE), jotka ovat myös aktiivisia hankealueen lähiympäristön ja vesistöjen käyttäjiä. Myös Puontpyölinjärven ympäristön asukkaat liikkuvat hankealueella usein. Muistakin asutuskeskittymistä liikutaanhankealueella ja sen lähiympäristössä, mutta käyttö on keskimäärin satunnaisempaa.114

Asukkaat arvostavat lähiympäristönsä nykytilassa asumisviihtyvyyttä, rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä,joiden nykytilaan oltiin tyytyväisiä. Nämä olivat kolme tärkeintä tekijää riippumatta siitä,asuiko vastaaja alle vai yli kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Etenkin lähiasukkailla myösmaiseman sekä ulkoilu- ja virkistysalueiden tärkeys korostuivat. Kiinteistöjen arvon kehitys kiinnostimonia vastaajia.Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole maa-ja metsätalouden lisäksi tällä hetkellämuuta merkittävää elinkeinotoimintaa. Järvien rannoilla on mökkejä, joiden mahdollisesta vuokrauksestaei ole tietoa. Vuokramökkien välityspalveluiden perusteella mahdollinen vuokraustoimintaon pienimuotoista.20.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset VE120.5.1 Vaikutukset ihmisten terveyteenTuulivoimalla tapahtuva sähköntuotanto ei aiheuta ihmisen terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan,vesistöön tai maaperään. Tuulivoima korvaa muita sähköenergian tuotantotapoja, joista aiheutuutuotantomuodoista riippuen erilaisia päästöjä. Tuulivoimaan ei liity suuria onnettomuusriskejä, joillavoi olla laajoja vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Onnettomuusriskit liittyvät lähinnä voimaloidenlähiympäristöön. Koska voimalat sijoitetaan useiden satojen metrien etäisyydelle asutuksesta, eimerkittäviä terveysriskejä muodostu.20.5.2 Elinolot ja viihtyvyysVaikutus asumisviihtyvyyteenLähiasukkaat ovat huolissaan hankkeen vaikutuksista asuimisviihtyvyyteensä. Huoli ei välttämättäole perusteltu, sillä kaiken kaikkiaan rakentamisen aikainen haitta asuinviihtyvyydelle on vähäinentai sitä ei synny lainkaan. Yli puolta lähiasukkaista (57 %) huolestutti raskaan liikenteen määränkasvu rakentamisen aikana. Rakentamiseen liittyvä liikennöinti tapahtuu kantatieltä 52 suoraan hankealueentiestölle, jonka varrella ei ole asutusta eikä rakentamisen aikaista vaikutusta asuinviihtyisyyteensynny. Rakentamisen aikainen liikenne ei myöskään heikennä liikenneturvallisuutta. Hetkellistärakentamisen aikaista melua voi syntyä kallioisessa maastossa rakentamisesta, joka voi vaatialouhintaa. Haitta on lyhytkestoinen (muutama päivä) eikä kohdistu asuinalueisiin.Toiminnan aikainen liikenne voimaloille on satunnaista eikä kohdistu asuinalueille. Toiminnan aikaistaasuinviihtyvyyttä ja rauhallisuutta voi sen sijaan heikentää melu. Meluvaikutusten arvioinnin mukaan(kappale 19) melun ohjearvot eivät ylity vakituisen eikä vapaa-ajan asuntojen kohdalla, minkä lisäksituulen ja sen puustosta aiheuttama taustamelu peittävät tuulivoimaloiden ääntä. Tuulivoimaloidenääni voi kuitenkin joissain epäedullisissa olosuhteissa kuulua niin, että se koetaan asuinviihtyvyyttäheikentävänä. Yksilöiden subjektiiviset äänikokemukset poikkeavat usein toisistaan. Viihtyvyyshaitalleei myöskään ole olemassa raja- tai ohjearvoja, jolloin yksiselitteistä arviota äänen häiritsevyydestäon vaikeaa tai jopa mahdotonta tehdä. Esimerkiksi suhtautuminen tuulivoimaan voi vaikuttaakokemukseen melun häiritsevyydestä. Vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden odotuksetja oletukset ympäristönsä äänimaisemasta voivat lisäksi olla erilaiset. Todennäköisimmin melusta aiheutuvaahaittaa asuinviihtyvyydelle voi syntyä asuinkiinteistöillä, jotka sijaitsevat lähellä laskettujaohjearvojen mukaisia meluvyöhykkeitä.Monet asukkaat toivat esiin, että asuinviihtyvyyteen vaikuttaa maiseman muuttuminen luonnonmaisemastarakennetuksi maisemaksi. Osa koki muutoksen mieluisana ja tuulivoimalat kauniina, muttausein muutoksen koettiin heikentävän tilannetta. Tuulivoimalat näkyvät kauas, selkeällä säällä noin25 km etäisyydelle. Voimalat näkyvät hankealueelta etenkin pohjoiseen Kuuston ja Latokartanon alueillesekä itäpuolella sijaitsevalle Finbyn alueelle. Lisäksi voimalat näkyvät selvästi myös Puontpyölinjärvelle vesillä liikuttaessa. Maisemavaikutusten arvioinnin (kpl 18) perusteella maisemamuutos onsuurin Latokartanon alueella. Asukaskyselyn perusteella maiseman muutokseen suhtautuivat kielteisimminhankealueen itä-, etelä- ja länsipuolella asuvat vastaajat. Asukkaiden arviot ovat osin samansuuntaiset(Kuusto, Finby ja Puontpyölin alue) ja osin eriävät (Latokartano, Storhuvudbergetinläheiset järvialueet) kuin maisemavaikutusten arvioinnin tulokset. Vapaa-ajan asukkaat suhtautuvatkyselyn perusteella maisemamuutokseen ja meluun vakituisia asukkaita kriittisemmin ja ovat yleisestiottaen enemmän huolissaan hankkeen vaikutuksista asuinviihtyvyyteensä. Tämä voi selittääasukkaiden näkemysten ja maisemavaikutusten arvioinnin eroja järvialueiden osalta, jossa asutus onnimenomaan vapaa-ajan asutusta. Ylipäätään vapaa-ajan asutus sijoittuu lähemmäksi hankealuetta,luonnonläheisemmille ja maalaismaisemmille alueille kuin vakituinen asutus. Maiseman muutoksenkielteinen vaikutus asuinviihtyvyyteen korostuukin lähiasukkailla. Esimerkiksi Latokartanon alueellajo rakennetussa maisemassa sijaitsevalle asutukselle näkyvänkään muutoksen merkitys asuinviihtyvyyteenei ole yhtä merkittävä.115

Vaikutus alueiden virkistyskäyttöön ja harrastusmahdollisuuksiinHankealueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttö on melko aktiivista ja perustuu asukkaiden omaehtoiseenliikkumiseen (mm. ulkoilu, retkeily, marjastus ja sienestys).Rakentamisen aikainen melu (maanrakennustyöt) ja etenkin työmaaliikenne ulkoiluun käytettävällämetsätiellä vaikuttavat alueen virkistyskäyttöolosuhteisiin ja metsässä tapahtuvan ulkoilun yhteydessäsyntyvään luontokokemukseen. Huoltoteiden ja tuulivoimaloiden rakentaminen muokkaavatlähiympäristöä ja muuttavat maisemaa pysyvästi. Maisemamuutos on tässä vaiheessa hyvin paikallineneikä rakennuspaikkojen ympärillä olevan puuston vuoksi erotu kauas etenkään rakentamisenalkuvaiheessa. Muutoksen konkretisoituminen rakennustöiden alkaessa ja työmaan keskeneräinenilme voi korostaa vaikutuksen kielteistä kokemista.Tuulivoimaloista ei aiheudu esteitä liikkumiselle tai virkistyskäytölle. Huoltotiet ja muu hanke-alueovat jokamiehen oikeuden piirissä, kuten hankealueen käyttö tähänkin asti. Tämän hetken tietojenmukaan tuulivoimaloille ei edellytetä retkeilyyn tai ulkoiluun liittyviä suojaetäisyyksiä, mutta tietyissäsääolosuhteissa (muutamia päiviä vuodessa) jään ja lumen putoamisriski voimalan lavoista voirajoittaa kulkemista aivan voimaloiden läheisyydessä. Näissä olosuhteissa on todennäköistä, että ulkoilualueella on vähäistä eikä alueen virkistyskäyttö rajoitu merkittävästi.Vaikutus virkistyskäyttöön, ulkoiluun ja alueen hyötykäyttöön syntyykin ensi sijassa ympäristön (ensisijaisestimaisema) ja sitä kautta luontokokemuksen muutoksesta. On jälleen yksilöstä riippuvaista,miten tuulivoimaloiden näkyminen tai kuuluminen maisemassa koetaan – osalle se voi olla häiritseväja virkistäytymistä estävä tekijä, osalle mielenkiintoinen retki- ja tarkkailukohde. Asukaskyselynperusteella kauempana asuville tuulivoimaloiden vaikutus virkistyskäyttöön on vähäinen, kuntaas lähiasukkaille vaikutus on selvästi kielteinen. Tuulivoimaloiden vaikutusta virkistyskäytön kannaltavähentää yksittäisten voimaloiden suhteellisen suuri etäisyys toisistaan sekä puuston latvustenaiheuttama peittovaikutus. Tuulivoimapuisto säilyy luonteeltaan metsäisenä alueena, jossa voimalateivät ole selvässä näköyhteydessä toisiinsa.Alueella on lintuharrastajia ja vaikutukset linnustoon huolestuttivatkin monia vastaajia. Hanke ei vaikutaseudullisiin lintuharrastusmahdollisuuksiin. Paikallisesti vaikutusta voi syntyä. Linnustovaikutukseton arvioitu kappaleessa 14.Ihmisten huolet ja toiveet, pelot ja ilotKun omaan asuin- ja elinympäristöön ollaan tyytyväisiä, sen muuttuminen aiheuttaa usein huolta japelkoa. Tuulivoimaan suhtaudutaan yleisesti ottaen myönteisesti, mutta silti tuulivoimalan sijoittuminenomaan lähiympäristöön voi tuntua kielteiseltä. Asukkaiden huoli hankkeesta ja sen vaikutuksistaon yksi sosiaalisista vaikutuksista. Asukaskyselyn perusteella tässä hankkeessa osa huolista liittyyoletuksiin hankkeen vaikutuksista, osa epävarmuuteen vaikutuksista. Näiden huolien pysyvyyttä jakestoa on vaikea arvioida. Noin kolmannes kaikista vastanneista, riippumatta asuinpaikan etäisyydestähankealueesta, oli sitä mieltä, että hankkeesta syntyviä haittoja ei voi lieventää. Tähän liittyenosa vastanneista toi esiin, että hanketta ei tulisi toteuttaa. Etenkin kauempana asuvien sekä muutamanlähiasukkaan kommenteissa tuotiin kuitenkin esiin myös näkemys, että hankkeesta ei ole haittoja(noin 20 % haittojen lieventämistä koskeneista kommenteista). Toiveet ja odotukset hankkeensuhteen liittyvät ympäristöystävällisempään energiantuotantoon ja alueen imagoon edelläkävijänä.Asukaskyselyyn vastanneista 66 % oli sitä mieltä, että sähköntuotantoa Suomessa tulisi muuttaa rakentamallauusia tuulivoimalaitoksia, mutta suhtautuminen Näsen kartanon tuulivoimapuistoon olietenkin useilla lähiasukkailla melko kielteistä. Kauempana asuvat näkivät hankkeen tarpeellisena jasen edut haittoja suurempina, kun taas lähiasukkaista suuri osa näki hankkeen haitallisena tai tarpeettomana.Näkemyksissä hankkeen vaikutuksista on kautta linjan tilastollisesti merkitseviä eroja,kun tarkastellaan lähiasukkaita ja kauempana asuvia. Kauempana asuvista vastaajista suurin osa(aiheesta riippuen 57-78 % vastanneista) uskoo, ettei hankkeella ole juurikaan vaikutusta heidänasuinympäristössään. Kauempana asuvat suhtautuivat hankkeen vaikutuksiin myönteisemmin kuinlähiasukkaat ja uskovat lähiasukkaita useammin vaikutuksen asumisviihtyvyyteen olevan myönteinen.Lähiasukkaiden kielteisyyttä pyritään usein selittämään NIMBY-ilmiöllä (Not In My Back Yard eliei minun takapihalleni). Osan kielteisestä suhtautumisesta varmasti selittääkin hankkeen ja muutoksenläheisyyden aiheuttama epäluulo ja huoli, joita voitaisiin hälventää tietoa lisäämällä. Toisaaltayleensä hankkeesta realisoituvat haitat ja kielteiset vaikutukset kohdistuvat nimenomaan lähialueillehyötyjen ja myönteisten vaikutusten jakautuessa laajemmalle alueelle.Hankkeeseen kohdistetut odotukset tai huolet käyvät hyvin esiin vapaamuotoisissa kommenteissa,joita antoi 133 kyselyyn vastannutta. Kaikkiaan heidän vastauksistaan kirjattiin ylös 188 eri asioitakoskevaa kommenttia. Moni vastaaja nosti esiin kannattavansa tuulivoimaa ja odottavansa hankkeentoteutumista (n. 31% kommenteista). Hankkeeseen myönteisesti suhtautuneet näkivät tuulivoimanlisäyksen positiivisena ja kestävän kehityksen mukaisena ja toivottivat onnea hankkeelle. Myönteisissäkommenteissa korostui näkemys tuulivoiman ympäristöystävällisyydestä, ajatus alueesta edelläkävijänäuusiutuvan energian tuotannossa ja energiansaannin turvaaminen.116

Hankkeelle kielteisissä kommenteissa tuotiin esiin näkemys, että hanke aiheuttaa haittoja asutukselleja ympäristölle. Hanketta suoraan vastustavia kommentteja oli noin 12 % kommenteista, muutkommentit olivat hankkeen kannattavuutta kyseenalaistavia (alueen tuuliolosuhteet ja hankkeentarpeellisuus), haittojen kompensoimista vaativia (oletetuista maisemahaitasta tai kiinteistöjen arvonlaskusta), toivat esiin luonnolle aiheutuvia vaikutuksia sekä kommentoivat sijaintia asutuksenlähellä.Vaikutus alueen palveluihin ja elinkeinoelämään (mm. matkailu)Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tällä hetkellä matkailuelinkeinotoimintaa,mutta Frankbölen tilaa koskeva kaavamuutoshakemus tullut vireille elokuussa 2011. Kaavan osallistumis-ja arviointisuunnitelman mukaan Frankbölen ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaamaa- ja metsätalouselinkeinon ohelle loma-asuntojen vuokrausta, luontomatkailua sekä vapaa-ajanpalveluiden tarjoamista Frankbölen tilalla.Mikäli kaava hyväksytään, Näsen kartanon hankkeesta aiheutuvat muutokset ympäristössä eivät estäkaavahankkeen toteuttamista. Tuulivoimaloista kantautuva melu voi joissakin olosuhteissa kantautuaPuontpyölin järven yli Frankbölen tilalle, mutta suurimman osan ajasta oletettavasti ei kuuluja kuuluessaankin ääni jää vähäiseksi. Muutos maisemassa voi vaikuttaa kahdensuuntaisesti alueenkiinnostavuuteen. Tehtyjen selvitysten perusteella tuulivoiman vaikutukset luontomatkailuun ovatsekä myönteisiä että kielteisiä (esim. The Economic Impacts of Wind Farms on Scottish Tourism,2009; Tourist Attitudes Toward Wind Farms, MORI Summary Report, 2002; The impact of wind farmson the tourist industry in the UK, BWEA, 2006). Osa kävijöistä näkee tuulivoimalat häiritsevänä, osallene toimivat vetovoimatekijänä. On myös kohteita, joissa tuulivoimapuistoja hyödynnetään matkailukohteina(mm. Yhdysvalloissa ja Tanskassa).Vaikutus kiinteistöjen arvoonAsukaskyselyn tilastollisen analyysin perusteella suurin osa vastaajista uskoo, ettei hankkeella olevaikutusta kiinteistöjen arvoon. Huoli nousi kuitenkin esiin arviointiohjelmasta annetuissa mielipiteissä.Alueittain tarkasteltuna eniten huolta kiinteistöjen arvon alenemisesta on Storhuvudbergetinlounais- ja länsipuolisilla alueilla. Tutkittua tietoa tuulivoimaloiden vaikutuksesta kiinteistöjen arvoonei Suomesta ole, mutta aihetta on selvitetty mm. yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Hoen etal. 2009). Laajan tutkimuksen mukaan tuulivoimaloilla ei ole selvää vaikutusta kiinteistöjen arvoon.Kielteistä vaikutusta ei toisaalta voida kokonaan sulkea pois, mutta mahdollinen negatiivinen vaikutuskiinteistöjen arvoon on tutkimuksen mukaan satunnainen ja pieni. Tutkimuksen pohjalta voidaanesittää olettamus, että mahdollinen notkahdus hintatasossa ajoittuu vaiheeseen, kun hanke on julkistettu,mutta rakentamista ja toimintaa ei ole vielä aloitettu. Hintataso näyttäisi vakautuvan parinvuoden kuluessa rakentamisen aloittamisesta. Hintatasoon vaikuttavat tuulivoimalan lisäksi monetmuut hankkeesta täysin riippumattomat tekijät.20.6 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0Jos hanketta ei toteuteta, sekä kielteiset että myönteiset vaikutukset jäävät toteutumatta. Hankkeeseenliittyvät uhkakuvat (asuinympäristön muutos, vaikutus virkistyskäyttöön, vaikutus luonnonläheisyyteen)samoin kuin toiveet ja odotukset (edelläkävijyys ympäristöasioissa, tuulivoiman lisääminen)jäävät toteutumatta. Jos oletuksena on, että energiamäärä tuotetaan toisaalla, työllistävä vaikutussyntyy, mutta kohdentuu toisin.20.7 Vaikutusten lieventäminenKielteisistä sosiaalisista vaikutuksista merkittävin on vaikutus asuinviihtyvyyteen. Voimaloiden sijoittelussaon jo suunnitteluvaiheessa tehty optimointia haitallisten vaikutusten lieventämiseksi, muttamyös asukkaiden näkemykset (asukaskyselyn vapaamuotoiset kommentit, ohjelmavaiheen palaute,muu mahdollinen palaute esim. selostusvaiheesta) käydään vielä läpi voimaloiden lopullista sijaintiaja määrää tarkasteltaessa. Joissakin asukaskyselyn sekä YVA-ohjelmasta annetussa kommenteissaesitettiin tuulivoimaloiden keskittämistä hankealueen itäpäähän lähemmäksi rakennettua aluetta,maa-ainesten ottamisaluetta ja kantatietä 52. Sijoituspaikkaehdotuksia ohjasi ajatus toisaaltaPuontpyölinjärven ympäristön varjelemisesta, toisaalta maisema- ja meluvaikutusten vähentämisestäja sitä kautta asuinviihtyvyyden ylläpitämisestä. Luonto- ja maisemavaikutusten lieventämiseksiesitettiin mm. matalampia tuulivoimaloita tai suunniteltujen voimaloiden paikkojen siirtämistä.117

Tiedon puute hankkeesta ja sen etenemisestä aiheuttaa osalle asukkaista epävarmuutta tulevaisuudensuhteen, minkä vähentämiseksi hankkeesta ja sen etenemisestä jaetaan asukkaille ajantasaistatietoa mm. internetsivujen ja paikallisten medioiden välityksellä. Samoja kanavia käyttäen voidaanvastata asukkaiden ehdotuksiin haittojen lieventämisestä (kompensaatiot, tuulivoimapuiston siirtäminenmuualle, tuulivoimaloiden määrän vähentäminen). Mikäli lumi- ja jääolosuhteet voivat aiheuttaavaaran tuulivoimaloiden lähiympäristössä, tästä tulee tiedottaa alueella liikkuvia riittävästi.20.8 Epävarmuudet ja seurantatarveSosiaalisten vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuuksia, jotka on tunnistettu ja niiden merkitys vaikutusarvioinnilleja sen luotettavuudelle on pyritty minimoimaan.Arvioitavien asioiden subjektiivinen kokeminen on pyritty ottamaan huomioon tuomalla esiin eri näkemys-ja tulkintavaihtoehtoja vaikutuksen kokijasta tai kohteesta riippuen. Tämä johtaa siihen, ettäuseimmissa sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osa-alueissa ei pystytä toteamaan yhtä, eksaktiavaikutusta.Sosiaalisten vaikutusten laadullisen luonteen vuoksi tulkintaa on pyritty selostustekstissä avaamaansiten, että lukija voi myös itse arvioida sen tasapuolisuutta ja oikeellisuutta. Arvioinnin lähtötietonakäytetyn kyselyn tulosraportti on liitetty arviointiselostuksen liitteeksi. Lähtöaineiston edustavuus ontärkeä sosiaalisten vaikutusten arvioinnin luotettavuuden kannalta ja kyselyn osalta sitä voidaan tässähankkeessa pitää hyvänä (laaja jakelu etenkin lähialueen talouksiin, kyselyyn vastanneiden määrä,eri alueiden edustus).118

21. Yhteisvaikutukset muidenhankkeiden kanssaTässä luvussa tarkastellaan hankkeen mahdollisia vaikutuksia muiden etelärannikon alueelle suunniteltujen,ympäristövaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden kanssa. Lähtökohtaisesti yhteisvaikutuksiltaankeskeisimmäksi tässä yhteydessä nousevat erityisesti muut lähiseudun tuulivoimahankkeet,joiden ympäristövaikutukset ovat yhteneviä arvioidun hankkeen kanssa. Yhteisvaikutusten arvioinninluotettavuuteen vaikuttavat merkittävällä tavalla muista hankkeista olemassa oleva tiedonmäärä ja laatu. Hankkeet ovat osin vasta hyvin aikaisessa suunnitteluvaiheessa, jolloin tietoja niidenympäristövaikutuksista on vain vähän saatavilla tai hankkeen toteuttamisaikataulua ja lopullista laajuuttaei ole vielä määritetty.Näsen kartanon tuulivoimahankkeen läheisyydessä ei sijaitse tai ole suunnitteille merkittäviä tuulivoimahankkeita.Lähimmät nykyiset ja suunnitteilla olevat tuulivoimalaitokset sijaitsevat vähintään30 kilometrin etäisyydellä Hankoniemellä, Inkoon ja Raaseporin edustan merialueella ja Kemiönsaarella(kappale 8.2.). Hankkeesta ei muodostu yhteisvaikutuksia Perniön Järvenkylässä sijaitsevankolmen 100 kW tuulivoimalan hankkeen kanssa.Nykyisillä tai suunnitteille olevilla tuulivoimalaitoshankkeilla ei ole maisemallisia yhteisvaikutuksia.Hankkeet sijaitsevat etäisyydellä, joka on teoreettinen tuulivoimalan enimmäisnäkyvyysetäisyys.Puusto muodostaa maa-alueilta tarkasteltuina horisontin peittävän esteen, minkä lisäksi maastonmuodotlisäävät maanpinnan kaareutumisesta aiheutuvaa peittovaikutusta. Useiden tuulivoimalaitosalueidennäkeminen samankaisesti on maa-alueilla teoreettista, jolloin visuaalista yhteisvaikutustaei muodostu. Merialueella tarkasteltuna rannikkoalueen tuulivoimalaitokset, lähinnä niiden siipirakenteet,voivat olla nähtävissä paikoin samanaikaisesti horisontin yläpuolella.Rannikkoalueella erityisesti sisämaahan suuntautuva lintujen muutto kanavoituu yleensä voimakkaimminmuun muassa Hankoniemen kautta, josta muutto suuntautuu Pohjanlahden rannikkoamyöten pohjoiseen ja edelleen maaston johtolinjoja (jokilaaksot, peltoaukeat, vesistöt) pitkin sisämaahanpäin. Näsenkartanon tuulivoimapuisto ei muodosta nykyisten tai suunniteltujen tuulivoimalaitostenkanssa laajoja yhtenäisiä tuulivoima-alueita vaan ne sijaitsevat etäällä toisistaan. Lintujenmuuton kannalta Näsenkartanon tuulivoimapuiston ja muiden tiedossa olevien hankkeiden väliin jäälaajat alueet, joille lintujen muuttoreitit mahtuvat sijoittumaan.Näsen kartanon tuulivoimahanke sijoittuu metsätalousvaltaiselle alueelle, jonka alueella ei ole suunnitteillemuita merkittäviä maankäyttöön liittyviä toimintoja. Hankealue sijoittuu samalle selännealueelle,joka on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa ekologisen verkoston kannalta tärkeäksialueeksi. Tuulivoimaloiden rakentamisesta huolimatta Salon puoleinen osuus selännealueesta tukeetoiminnallisesti edelleen maakuntakaavassa osoitettua luontoaluekokonaisuutta, eivätkä toisistaanerillään sijaitsevat tuulivoimalat heikennä yhtenäisen metsäalueen jatkumoa merkittävästi. MikäliFrankbölen ranta-asemakaava-alueelle toteutetaan tiivistä rakentamista selännealueelle ja lähelletuulivoimapuistoa, supistaa se selänteen metsäalueen laajuutta. Tämä voi aiheuttaa elinympäristömenetyksiä,jotka lisäävät eliöiden painetta kohti tuulivoimapuistoa. Lisäksi asuinrakentamien voi lisätäetenkin suurnisäkkäisiin ja petolinnustoon kohdistuvaa häiriötä ja siten niiden liikkumis- ja pesintämahdollisuuksiaselänteen aluekokonaisuudella.119

22. Vaihtoehtojen vertailuYVA-menettelyn tavoitteena on arvioida Salon kaupunkiin, Näsen kartanon alueelle suunnitellun tuulivoimapuistonympäristövaikutuksia. Hankkeen osalta on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa:• Hankkeen toteuttaminen hankevaihtoehdon 1 mukaisesti (VE 1). Näsen kartanon alueellerakennetaan 12 tuulivoimalan laajuinen tuulivoimapuisto. Tuulivoimaloiden napakorkeudetovat 120 ja 140 metriä.• Tilannetta, jossa tuulivoimapuistoa ei toteuteta (YVA-lain mukainen nollavaihtoehto, VE 0)Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioidaan vaikutuksia, jotka ovat kunkin tarkastellun vaikutuksenosalta muutos nykytilasta toteutukseen. Ympäristövaikutuksia arvioidaan vertaamalla niitä nollavaihtoehdon,eli käytännössä hankealueen nykytilaan ja sen luontaisen kehityksen aiheuttamiin vaikutuksiin.Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu muutoksen suuruuden avulla sekä vertaamalla vaikutuksiaeri raja- ja ohjearvoihin, ympäristön laatunormeihin sekä alueen nykyiseen ympäristökuormitukseen.Lisäksi on otettu huomioon asukaskyselyn aikana saatu palaute niistä vaikutuksista, joitaasukkaat pitävät alueen ja suunnitellun hankkeen kannalta merkittävinä. Hankkeen toteuttamista jatoteuttamatta jättämistä on tarkasteltu jäjelmpänä kuvailevan vertailutaulukon avulla. Taulukkoonon kirjattu vaihtoehtojen myönteiset ja kielteiset vaikutukset.Taulukko 22‐1.Tuulivoimapuiston merkittävimmät vaikutukset ja vaihtoehtojen vertailuTavoite ja vaikutustenmerkittävyysHankkeen vaikutukset vaihtoehdossa1VE 0Uusiutuvanenergian tuotantoHanke edistää Suomenvuodelle 2020 asetettuakansallista tuulivoimakapasiteetintavoitettaVastaa 1-2 % kansallisen tavoitteen mukaisestatuulivoimakapasiteetista.Ei edistä tuulivoimatuotantoa.IlmastomuutosHankkeella edistetään ilmastonmuutoksentorjuntaa.Hankkeen avulla pystytään korvaamaanfossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa,minkä avulla voidaanosaltaan vähentää energiantuotannonaiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjäSuomessa.Tuulivoimapuistonavulla saavutettavatpäästöjenvähenemäteivät toteudu.VaikutuksetyhdyskuntarakenteeseenjamaankäyttöönHankkeella ei ole haitallisiayhdyskuntarakenteellisiavaikutuksia ja seedistää valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteidentoteutumista.Hanke ei aiheuta maankäyttöönkohdistuviamerkittäviä haitallisiavaikutuksia.Hanke ei aiheuta yhdyskuntarakenteeseenkohdistuvia muutoksia.Tuulivoimapuiston rakentaminen ei haittaahankealueen nykyisiä maankäyttömuotoja.Ei hankealueenyhdyskuntarakenteeseentaimaankäyttöönkohdistuvia vaikutuksia.VaikutuksetkaavoitukseenTuulivoimapuiston jamuiden maankäyttömuotojentarpeet sovitetaanyhteen kaavoitusmenettelyssä.Tuulivoima-alueenkaavat eivät ole ristiriidassaylempiasteistenkaavojen kanssa.Hankkeen toteuttamiseksi alueelle laaditaantuulivoimarakentamisen mahdollistavaosayleiskaava. Voimassa olevassamaakuntakaavassa ei ole osoitettu alueitatuulivoimalle, mutta tuulivoimapuistovoidaan toteuttaa käynnissä olevan kuntakaavoituksenkautta. Varsinais-Suomentuulivoimaselvityksessä alue on todettutuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi.Hanke ei estä vireillä olevan ranta-asemakaava-alueenkehittämistä.Alueella on vireilläoikeusvaikutteisenosayleiskaavanlaatiminen.Kaava ohjaaalueen maankäyttöä,vaikkahanketta ei toteutettaisi.120

Maa- ja kallioperävaikutuksetTavoitteena on geologistenmuodostumien jakohteiden säilyminen,sekä rakennustoimien sijoittaminenmaa- ja kallioperänkannalta kestävällätavalla.Hankkeella ei ole vaikutuksia alueen arvokkaisiingeologisiin pienmuodostumiin.Tuulivoimaloita ei sijoiteta maaston luonnontilaisillelakialueille.Maa- ja kallioperäsäilyvät ennallaan.Hankkeenmaarakennustyötjäävät toteuttamatta,mikä vähentääkiviaineksen(sora jamurske) tarvetta.Pinta- ja pohjavesivaikutuksetHanke ei aiheuta haittoja1-luokan pohjavesialueelle,eikä kiinteistöjentalousvesikaivoille.Hanke ei heikennä taihävitä alueen luonnontilaisiatai luonnontilaisenkaltaisia pienvesiä.Hanke ei vaikuta pohjaveden muodostumiseentai kulkeutumiseen. Tuulivoimalateivät aiheuta onnettomuustilanteessakaanmerkittävää riskiä pohjaveden laadulle.Hanke ei hävitä tai heikennä alueen luonnontilaisiatai luonnontilaisen kaltaisiapienvesiä, eikä aiheuta pintavesiin merkittävääympäristöstä poikkeavaa kuormitusta.Pohjavedet jäävätnykyiseen tilaan.Ojituksiin javaluntaolosuhteisiinkohdistuviavaikutuksia voisyntyä tulevienmaa- ja metsätaloustoimienjauusien ojitustenmyötä.Kasvillisuuteenja luontotyyppeihinsekä luonnonsuojeluunkohdistuvatvaikutuksetAlueella ei ole luonnonsuojelulainmukaisialuontotyyppejä.Hanke ei hävitä tai heikennämetsälain mukaisiakohteita tai paikallisestiarvokkaita luontokohteita.Hankkeesta aiheuduhaittoja läheisille luonnonsuojelualueille.Tuulivoimalaitoksen rakenteita ei sijoitetapaikallisesti arvokkaiden luontokohteidenalueille.Kallioalueiden luonnontilaiset, edustavimmatalueet jäävät rakentamisalueidenulkopuolelle.Hankkeella ei ole vaikutuksia läheisiinNatura-alueisiin, muihin luonnonsuojelualueisiintai luonnonsuojeluohjelmiin kuuluviinalueisiin.Hankealueen nykytilasäilyy ennallaan.Alueellaharjoitettavametsätalous voikuitenkin osaltaanvaikuttaaalueen kasvillisuuteen.LinnustovaikutuksetHanke ei aiheuta haittojasuojelullisesti merkittäviinlajeihin, eikä vaikutamerkittävästi lintujenpääasiallisiin muuttoreitteihin.Alueen huomionarvoisimpiapesimälajeja ovat petolinnutja metso.Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voivatkohdistua alueella pesiviin petolintuihin,sekä metsoon, joihin elinolosuhteetvoivat heikentyä ihmistoiminnan lisääntymisenja siitä aiheutuvien häiriötekijöidensekä lisääntyneen törmäysriskin seurauksena.Muuttolinnuston osalta vaikutukset voivatkohdistua erityisesti Saarenjärven alueellalepäileviin lajeihin ja niiden määriin.Hankealueen nykytilasäilyy ennallaan.Alueellaharjoitettavametsätalous voikuitenkin osaltaanvaikuttaaalueen luonnonolosuhteisiinjalinnustoon.Vaikutuksetmuuhun eläimistöönHanke ei heikenne luontodirektiivinliitteiden IIja IV (a) lajien lisääntymisalueita.Alueella ei tehty havaintojaliito-oravan esiintymisestä.Hanke ei heikennä Latokartanonkoskenlepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkaa.Hankealueella ei sijaitse lepakoilletärkeitä saalistusalueita tai liikkumisreittejä.Tuulivoimahanke voi rakentamisaikanahäiritä alueella tyypillisesti liikkuvaa nisäkäslajistoa,mutta ei heikennä pysyvästielinoloja.Hankealueen nykytilasäilyy ennallaan.Alueellaharjoitettavametsätalous jametsästystoimintavoivat kuitenkinosaltaan vaikuttaaalueeneläimistöön.Natura-tarveharkintaHanke ei heikennä niitäluonnonarvoja, joidenvuoksi Kiskonjoen vesistöon sisällytetty Naturaohjelmaan.Hanke ei heikennä Kiskonjoen vesistönNatura-alueen luontodirektiivin liitteenluontotyyppejä. Tuulivoimaloiden rakentaminenei vaikuta Natura-alueella sijaitseviinlintudirektiivin liitteen lajien elinympäristöinäoleviin luontotyyppeihin.Tuulivoimaloiden toiminta ei merkittävästiheikennä lintudirektiivin liitteeseenkuuluvien lajien mahdollisuutta pesiä, levähtääja muuttaa alueella. Tuulivoimalateivät merkittävästi lisää lintujen kuolleisuuttaalueella.Natura-alueennykytila säilyyennallaan luonnollisensukkessionaiheuttamiaelinympäristömuutoksialukuunottamatta.121

Tuulivoimaloiden sijainti maisemaa rajaavallakorkealla selännealueella on luonteva.Tuulivoimaloiden näkyvyys ja merkitysmaiseman kokemisen kannalta riippuumerkittävästi tarkastelupaikasta ja suunnasta.Vaikutuksetmaisemaan jakulttuuriperintöönHankealueen läheisyydessäei sijaitse valtakunnallisestiarvokkaitamaisema-alueita.Hankkeella ei ole merkittäviävaikutuksia valtakunnallisestiarvokkaaseenNäsen kartanon rakennettuunkulttuuriympäristöön.Hankkeella ei ole vaikutuksiaalueella sijaitseviinkiinteisiin muinaisjäännöksiin.Latokartanon kulttuurimaisema-alueellaei ole päänäkymäsuuntaa, joka korostaisituulivoimaloiden näkyvyyttä. Tuulivoimalateivät heikennä Näsen kartanon miljöönrakennettuun ympäristöön liittyviävisuaalisia arvoja.Perniönjoen laakson pohjoisosan Melkkilänkartanon kulttuurimaisema-alue sijaitseeetäällä tuulivoimapuistoalueestaeikä maisemassa näkyvä muutos olemerkittävä.Maiseman jakulttuuriympäristönkehitysjatkuu nykyisenkaltaisena. Muutoksetmaankäytössävoivatmuuttaa maisemaa,esimerkiksipeltojen jäädessäviljelemättä,uuden rakentamisenmyötä taimikäli metsässätehdään avohakkuita.Hanke ei hävitä tai heikennä alueella sijaitseviakiinteitä muinaisjäännöksiä.Melu- ja varjostusvaikutuksetHanke ei ylitä Valtioneuvostonpäätöksen(993/1992) mukaisiamelutason ohjearvoja.Yöaikana klo 22-07 melunpainotettu ekvivalenttiataso(LAeq) asumiselleolemassa olevillealueille on 50 dB ja loma-asumiseenkäytettävilläalueille 40 dB.Tuulivoimaloiden aiheuttamanvarjostusvaikutuksenesiintymiselle eiole määritelty raja-arvoja.Tavoitteena on, ettähankkeen asutukselle javapaa-ajan asutuksellekohdistuva varjostusvaikutusei ylitä muissaPohjoismaissa ja Saksassakäytettyjä ohjeellisiaarvoja (vaikutus enintään8 tuntia vuodessa).Tuulivoimaloiden melu alittaa vakituiselleasutukselle osoitetun ohjearvon mukaisenmelutason ja on vapaa-ajan asutukselleosoitetun ohjearvon tasolla. Tuulenaiheuttama ääni peittää tuulivoimalanäänen alleen suuren osan ajasta.Napakorkeudeltaan 119 m voimalaitostyypillämelutasot ympäristössä ovatsuurempia kuin hiljaisemmalla ja napakorkeudeltaankorkeammalla (140 m)voimalaitostyypillä. Hankealueen ympäristönasuintalojen kohdalla tarkasteltujenvoimalaitostyyppien ero melutasoissaon noin 0,5…1,5 dB.Varjostusvaikutus (>8 h/vuodessa) kohdistuulasketuilla tuulivoimalatyypeillä2-3 vakituiseen asuinrakennukseen ja3-7 vapaa-ajan rakennukseen kun ei otetahuomioon puuston aiheuttamaa peittovaikutustaVarjostusvaikutukset ovat vähäisemmättuulivoimalan napakorkeuden ollessa 140metriä.Hankealueella eiole nykyiselläänmerkittäviä meluatai varjostustaaiheuttavia tekijöitä.Melutilannesäilyy nykyiselläänVaikutuksetmetsästykseenja metsien moninaiskäyttöönHankkeella ei ole merkittäviävaikutuksia alueenriistakantoihin, metsästystoiminnanjatkumiseentai metsien monikäyttömahdollisuuksiin.Rakentamisen aiheuttamat häiriöt voivattilapäisesti karkottaa riistaeläimiä.Metsästys ja metsien monikäyttö voivatalueella jatkua, mutta hanke aiheuttaapaikallisesti muutoksia metsästysolosuhteisiinja metsästyksen järjestämiseen.Jokamiehenoikeudella tapahtuva ulkoiluja luonnontuotteiden keruu voi jatkuanykyiseen tapaan.Hankealueen nykytilaja metsästysmahdollisuudetsäilyvät ennallaan.Vaikutuksetihmisten elinoloihinja viihtyvyyteenHanke ei aiheuta merkittäviähaitallisia vaikutuksetelinoloihin ja viihtyvyyteen.Tuulivoimaloista ei aiheudu merkittävääasutukseen, elinoloihin, virkistykseen jaterveyteen kohdistuvaa haittaa. Tuulivoimaloidenääni ja varjovälkyntä voivatajoittain heikentää asumisviihtyvyyttä lähimpienkiinteistöjen alueella.Hanke ei aiheuta merkittäviä muutoksiatuulivoimapuiston tai lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksiinja olosuhteisiin.Tilanne jatkuunykyisen kaltaisenaVaikutuksetihmisten terveyteenTuulivoimalat eivät aiheutaihmisille merkittäviäterveydellisiä haittoja.Tuulivoimaloiden aiheuttama melu ja varjostusvaikutuseivät merkittävästi ylitäohje- tai tavoitearvoja, eikä niistä sitenaiheudu merkittävää terveydellistä haittaa.Tilanne jatkuunykyisenkaltaisena.122

23. HankkeentoteuttamiskelpoisuusHankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0 ei edistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteitaja siten ilmaston muutoksen hillitsemistä koskevien tavoitteiden toteuttamista.Tarkasteltava hankevaihtoehto ei aiheuta merkittäviä maa- ja kallioperään tai pinta- ja pohjavesiinkohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Geologisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisestiarvokkaat luontokohteet on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle, eikä hanke aiheuta kasvillisuuteenja luontotyyppeihin kohdistuvia seudullisella tasolla merkittäviä vaikutuksia. Hanke on luonnonympäristöäkoskevien tavoitteiden kannalta toteuttamiskelpoinen.Alueella ei tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen II ja IV(a) lajin liito-oravan esiintymisestä. Tuulivoimaloistaei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia pääasiassa alueen pohjoispuolella Latokartanonkoskenja Kiskonjoen alueella liikkuviin ja saalistaviin lepakoihin. Potentiaalisten saalistuspaikkojenja liikkumisreittien määrä on hankealueella vähäinen. Tuulivoimaloiden linnustovaikutuksetvoivat kohdistua erityisesti alueella pesiviin petolintuihin, sekä metsoon, joihin elinolosuhteet voivatheikentyä ihmistoiminnan lisääntymisen ja siitä aiheutuvien häiriötekijöiden sekä lisääntyneentörmäysriskin seurauksena. Hanke ei heikennä Kiskonjoen vesistön Natura-alueen niitä luonnonarvoja,joiden perusteella alue on sisällytetty Natura-ohjelmaan. Hanke on luontodirektiiviin sisältyvienlajien ja elinympäristöjen suojelun tavoitteiden kannalta toteuttamiskelpoinen.Hanke on lainvoimaisen maakuntakaavan mukainen ja sen toteuttamiseksi laaditaan tuulivoimapuistoakoskeva osayleiskaava. Hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen.Laajalle näkyvät tuulivoimapuiston 12 tuulivoimalaa muuttavat maisemakuvaa. Tuulivoimapuisto eikuitenkaan sijoitu arvokkaille maisema- tai kulttuuriympäristöalueille, joille kohdistuvat maisemallisetmuutokset riippuvat katselupaikasta ja etäisyydestä. Hanke ei merkittävästi vaikuta tuulivoimapuistonläheisyydessä sijaitsevan Latokartanon rakennusympäristön miljööseen. Latokartanon kulttuurimaisema-alueavautuu useisiin suuntiin tarkastelupaikasta riippuen, mikä vähentää maisemamuutoksenmerkittävyyttä. Hanke on kulttuuriympäristöjen ja maisema-arvojen kannalta toteuttamiskelpoinen.Tuulivoimaloiden aiheuttama yksittäisille asuin- ja vapaa-ajanrakennuksille kohdistuva häiriö muodostuuohjearvon tason alittavasta ja tasolla olevasta melusta sekä osittain olosuhteista riippuvastavarjostusvälkynnästä sekä lähimaiseman muutoksesta. Elinolosuhteisiin ja viihtyvyyteen kohdistuvienvaikutusten lieventäminen voidaan ottaa huomioon asutusta lähinnä olevien tuulivoimaloidenjatkosuunnittelussa. Voimaloista ei aiheudu laajalle asutukseen, elinoloihin, virkistykseen ja terveyteenkohdistuvaa haittaa. Hanke on ihmisten elinoloja, viihtyisyyttä ja terveyttä koskevien vaikutustenmukainen ja toteuttamiskelpoinen.Arviointimenettelyn aikana muodostettu hankevaihtoehto on yhdessä esitettyjen lieventämis- ja ehkäisemiskeinojenkanssa toteuttamiskelpoinen ja alueen ympäristö- ja maankäyttönäkökohdat huomioiva.Molemmat tarkastellut voimalan korkeusvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Tuulivoimaloidentyyppi vaikuttaa muodostuviin melu-, varjostus- ja maisemavaikutuksiin, mikä voidaan jatkosuunnittelussavaikutusten lieventämiseksi ottaa huomioon.123

KirjallisuuslähteetAhlen I., Bach L., Baagoe H.J. & Pettersson J.2007. Bats and offshore wind turbines studiedin southern Scandinavia. Swedish EnvironmentalProtection Agency. Tukholma. 37 s.Arnett E.B., Brown W.K., Erickson W.P., FiedlerJ.K., Hamilton B.L., Henry T.H., Jain A., JohnsonG.D., Kerns J., Koford R.R., Nicholson C.P.,O’Connrll T.J., Piorkowski M.D. & R.D. Tankersley2008: Patterns of bats fatalities at windenergy fatalities in North America. Journal ofWildlife Management 72(1): 61-78Arnett E.B., Schirmacher M., Huso M.M.P. & J.P.Hayes 2009: Effectiness of changing wind turbinescut-in speed to reduce bat fatalities at windfacilities. An annual report submitted to theBats and Wind Energy Cooperative. Bat ConservationInternational. Austin, USA 45 s.Baerwald E.R., D’Amours G.H., Klug B.J. & BarclayR.M.R. 2008: Barotrauma is a significantcause of bat fatalities at wind turbines. CurrentBiology 18(16): 695−696.Bevanger K., Berntsen F., Clausen S., Dahl E.L.,Flagstad Ø, Follestad A., Halley D., Hanssen F.,Johnsen L., Kvaløy P., Lund-Hoel P., May R., NygårdT., Pedersen H.C., Reitan O., Røskaft E.,Steinheim Y., Stokke B. & Vang R. 2010: Preandpost-construction studies of conflicts betweenbirds and wind turbines in coastal Norway(BirdWind). Report on findings 2007-2010. NI-NA Report 620. 152 s.Borgeu F., Ekroos E., Karjalainen M. 2011. Näsenkartanon tuulivoimapuisto, ympäristövaikutustenarviointiselostus, opiskelijatyö, Aalto-yliopisto,Insinööritieteiden Korkeakoulu, Maisema-arkkitehtuurinkoulutusohjelma – YVA-studio.Brinkmann R. 2006: Survey of possible operationalimpacts on bats by wind facilities in southernGermany. Report for Administrative Districtof Freiburg–Department 56, Conservation andLandscape Management. Gundelfingen, Germany.63 s.Crawford R.H. 2009: Life cycle energy andgreenhouse emissions analysis of wind turbinesand the effect of size on energy yield. Renewableand Sustainable Energy Reviews 13: 2653–2660.Desholm, M. & Kahlert, J. 2005: Avian colllisionrisk at an offshore wind farm. Biology Letters1(3): 296−298.Di Napoli, C. 2007: tuulivoimaloiden melun syntytavatja leviäminen.EU:n luontodirektiivi (892/43/ETY)EWEA. 2009: Wind at Work, European WindEnergy Association. 50 s.Fox, A. D., Desholm, M., Kahlert, J., Christensen,T.K., & Petersen, I.K. 2006: Informationneeds to support environmental impact assessmentof the effects of European marine offshorewind farms on birds. Ibis 148: 129−144.Granér A., Lindberg N. & Bernhold A. 2011: Migratingbirds and the effect of an onshore windfarm. Posteriesitys konferenssissa “Conferenceon wind energy and wildlife impacts, 2-5 May2011”. Norwegian Institute for Nature Research(NINA).Hanski, I., K. ym. 2001: Liito-oravan (Pteromysvolans) biologia ja suojelu Suomessa. SuomenYmpäristö 459. 32 s.Hanski, I. 2006: Liito-oravan Pteromys volansSuomen kannan koon arviointi. Loppuraportti.Helsingin yliopisto. 35 s.Heinonen J. & Junnila H. 2010: Hiilikulutus jahiilijohtamisen mahdollisuudet Tampereen alueella.Aalto-yliopisto. 34 s.Hoen, B., Wiser, R., Cappers, P., Thayer, M.,Gautam, S., 2009. The Impact of Wind PowerProjects on Residential Property Values in theUnited States: A Multi-Site Hedonic Analysis.Lawrence Berkeley National Laboratory. 2009.146 s.Holttinen 2004. The Impact of Large Scale WindPower Production on the Nordic Electricity System.VTT Publications 554.Hötker, H., Thomsen, K-M. & Jeromin, H. 2006:Impacts on biodiversity of exploitation of renewableenergy sources: the example of birds andbats. − Facts, gaps in knowledge, demands forfurther research, and ornithological guidelinesfor the development of renewable energy exploitation.Michael-Otto-Institut im NABU. Bergenhusen.65 s.Ilmailulaki (1194/2009)Kauppinen, T. & Tähtinen, V. Ihmisiin kohdistuvienvaikutusten arviointi –käsikirja. Aiheita8/2003. Stakesin monistamo. Helsinki. 2003.Kellomäki, S. & Saastamoinen, V-P. 1975:Trampling tolerance of forest vegetation. ActaForestalia Fennica 147.Kerlinger, P. 2000: An Assessment of the Impactsof Green Mountain Power Corporation’sWind Power Facility on Breeding and MigratingBirds in Searsburg, Vermont. National RenewableEnergy Laboratory. 95 s.Koskimies P. & Väisänen R.A. 1988: Linnustonseurannanhavainnointiohjeet. Helsingin yliopistoneläinmuseo. 143 s.Koskimies P. 1994: Linnustonseuranta ympäristöhallinnonhankkeissa – Ohjeet alueelliseenseurantaan. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja– sarja B18. Helsinki. 83 s.124

Kyheröinen E-M, Osara M. & Stjernberg, T.2006: Agreement on the conservation of populationsof European bats. National implementationreport of Finland, 2006. Inf. EUROBATS.MoP5.19. 16 s.Laki ympäristövaikutusten arvioinnista(267/1999Langston, R.H.W. & Pullan, J. D. 2003: Windfarmsand Birds: An analysis of the effects ofwindfarms on birds, and guidance on environmentalassessment criteria and site selection issues.Julkaisu T-PVS/Inf (2003). Euroopan komissio.58 s.Lappalainen M. 2008: Suomeen uusi nisäkäslaji:Etelänlepakko ilmestyi Hankoon. Suomenluonto 67(8): 33Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa.Ympäristöministeriö. YM/1/501/2005. 16 s.Liito-oravatyöryhmä, WWF 1996: Liito-oravaSuomessa. Maailman Luonnon Säätiö, WWF.Suomen Rahaston Raportteja Nro 8. Helsinki.80 s.Liito-oravatyöryhmän raportti 2002. MMM2002:21. Helsinki. 2002. 18 s.Lekuona J.M. & Ursúa C. 2007: Avian mortalityin wind power plants of Navarra (NorthernSpain). Teoksessa: de Lucas M., Janss G.F.E. &Ferrer M. (toim.): Birds and wind farms. Quercus,Madrid. S. 177−192.Luonnonsuojelulaki (1096/1996)Luostarinen, M. & A. Yli-Viikari. Maaseudun kulttuurimaisemat,Suomen ympäristökeskus SYKE,Maatalouden tutkimuskeskus MTT, Suomen ympäristö,Alueiden käyttöMaa- ja metsätalousministeriö & Ympäristöministeriö2004: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojenmäärittäminen ja turvaaminenmetsien käytössä. MMM Dnro 3713/430/2003,YM Dnro YM4/501/2003. 7 s.Metsälaki (1996/1093)Muinaismuistolaki (295/63Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävätrakennetut kulttuuriympäristöt. PaikkatietoaineistoRKY 1993 ja RKY 2009.Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993. Rakennettukulttuuriympäristö. Valtakunnallisestimerkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt.Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja16.Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu2.4.1979 luonnonvaraisten lintujen suojelusta.Pettersson, J. 2005: Havsbaserade vindkraftverksinverkan på fågellivet i södra Kalmarsund.En slutrapport baserad på studier 1999-2003.Lund Universitet, Statens Energimyndigheten.Pierce-Higgins J.W., Stephen L., LangstonR.H.W., Bainbridge I.P. & Bullman R. 2009:The distribution of breeding birds around uplandwind farms. Journal of applied ecology46:1323-1331.Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & MannerkoskiI. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus2000. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus.Helsinki. 432 s.Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & MannerkoskiI (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus– Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö jaSuomen Ympäristökeskus. Helsinki. 685 s.Raunio, A. Schulman, A. & T. Kontula (toim.):Suomen luonnon luontotyyppien uhanalaisuus.Osat 1 ja 2.Rautamäki-Paunila, M. 1982. Maisemamaakunnat.Maakunnallinen viheraluejärjestelmä. Teknillinenkorkeakoulu. Arkkitehtiosasto. Maisemalaboratorio.Julkaisu 3/82Reimers E. & J.E. Colman 2003: Reindeer andcaribou (Rangifer tarandus) response towardshuman activities. Rangifer 16 (2): 55-71Saunders, D., Hobbs, R. & C.R. Marcules 1991:Biological Consequences of Habitat Fracmentation:A Review. Conservation Biology Vol. 5 no1, 1991Salon seudun maisemaselvitys, MA-arkkitehdit2005.Salovaara, K. 2007: Kääpiölepakko – uusi lepakkolajiSuomessa. Luonnon Tutkija 111: 100.Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen,M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminensuunnittelussa. Ympäristöministeriö. Suomenympäristö 742. 114 s.Sosiaali- ja terveysministeriö 1999. Ympäristövaikutustenarviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydellisetja sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalijaterveysministeriön oppaita 1999:1.Söderholm, T. 2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutustenarviointi –kaavoituksessa, YVAmenettelyssäja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas109. Suomen ympäristökeskus.The economic impact of wind farms on Scottishtourism. A report for the ScottishGovernment. 2008.The impact of wind farms on the tourist industryin the UK, BWEA, 2006.Thelander C.G. & Smallwood K.S. 2007: The AltamontPass Wind Resource Area’s effects onbirds: A case history. Teoksessa: de Lucas M.,Janss G.F.E. & Ferrer M. (toim.): Birds and windfarms. Quercus, Madrid. S.25−46.Tourist Attitudes Toward Wind Farms, MORISummary Report, 2002Museovirasto 1993. Valtakunnallisesti merkittävätkulttuuriympäristöt, Museovirasto, rakennushistorianosasto,julkaisu 16.Valtioneuvoston päätös melutason yleisistä ohjearvoista(993/92).Vesilaki 1961/264Vesipuitedirektiivi 2000/60/EY,125

Vestas 2006. Life cycle assessment of offshoreand onshore sited wind power plants based onVestas V90-3.0 MW turbines. Vestas Wind Systems.Randers, Tanska.Walter W.D., Leslie Jr D.M., & J.A. Jenks 2006:Respomse of Rocky Mountain Elk (Cervuselaphus) to Wind-Power Development. AmericanMidland Naturalist 153; 363-375.Weckman E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema.Suomen Ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö.Weckman E. & Yli-Jama L. 2003. Mastot maisemassa.Ympäristöopas 107WindPRO 2.7 User Guide 2008, EMD InternationalA/SMatti Luostarinen, Anja Yli-Viikari (toim.), 1997.Maaseudun kulttuurimaisemat, Suomen ympäristökeskusSYKE, Maatalouden tutkimuskeskusMTT, Suomen ympäristö, Alueiden käyttö.Schleisner L. 2000: Life cycle assessment of awind farm and related externalities. RenewableEnergy 20: 279–288.VTT 2010: Raideliikenteenyksikköpäästöjen määritysperusteet. VTT:nLipasto-palvelun Internet-sivut (http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/tavaraliikenne/raideliikenne/maaritysperusteet_tavara_raide.htm).Haettu1.6.2011.Ympäristöministeriö 1992a. Maisemanhoito.Maisema-aluetyöryhmän mietintö, osa 1. Ympäristöministeriönmietintö 66/1993.Ympäristöministeriö 1992b. Arvokkaat maisema-alueet.Maisema-aluetyöryhmän mietintö II.Osa 2. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto;työryhmän mietintö 66/1992.Ympäristönsuojelulaki 2000/86Internet-sivut ja paikkatietoaineistotMuseovirasto 2011. Paikkatietoaineisto RKY2009.Raaseporin kaupunki. www.raasepori.fiSalon kaupunki. www.salo.fiMetsien monikäyttö. Metsäkeskus 16.3.2010.www.metsakeskus.fiSTAKES 2010. Ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointi -käsikirja. Sosiaali- ja terveysalantutkimuskeskus: http://www.stakes.fi/verkkojulkaisut/muut/Aiheita8-2003.pdfSuomen Tuuliatlaksen internet-sivut: www.vindatlas.fi/fi/index.htmlUudenmaan liitto. www. uudenmaanliitto.fiVarsinais-Suomen liitto. www.varsinais.suomi.fiYmpäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu:wwws.ymparisto.fi126

Hankkeesta vastaavat:Tuuliwatti OyYVA-konsultti:Ramboll Finland Oy