Arviointiselostus - Salon kaupunki

19.2.2 VarjostusToiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa liikkuvaa varjostusta lähiympäristöönsä, kun auringonsäteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Varjostuksen voimakkuusja määrä ovat säästä ja etäisyydestä riippuvaisia. Varjostusta ei esiinny kun aurinko on pilvessätai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu aamulla ja illalla, kun aurinkoon matalalla. Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuusiitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu.Ilmiön häiritsevyyteen ja kokemiseen vaikuttaa se, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä)vuorokaudenaikoina, jolloin ilmiötä voi esiintyä ja onko kyseessä asunto- tai loma-asunto,toimitila tai tehdasalue. Olemassa olevien tuulivoimaloiden läheisyydessä asuvien ihmisten on todettukokevan varjostusilmiön hyvin eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen haittana, mutta useimpienmielestä se ei heitä häiritse. Esim. Ruotsin Gotlannissa haastateltiin lähes sataa tuulivoimalaitosalueidenlähellä asuvaa ihmistä, ja heistä 6 % koki varjostusilmiöstä aiheutuvan heille häiriötä, toisinsanoen 94 %:n mielestä haittaa ei aiheudu (Widing ym. 2005).19.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät19.3.1 MeluTuulivoimalaitosten meluvaikutuksia arvioitiin melun laskentamallin avulla. Laskentaohjelmana käytettiinSoundPlan 7.1 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää Nord2000-melulaskentastandardia.Malli toimii 3D-ympäristössä ja se huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. rakennukset, maastonmuodot,heijastukset ja vaimenemiset, melulähteiden käyntiajat ja suuntaavuudet sekä säätiedot.Nord2000-laskentastandardin on todettu soveltuvan aiemmin käytettyjä laskentamalleja (esim. Pohjoismainenyleinen melulaskentamalli vuodelta 1982 sekä ISO 9613 teollisuusmelun laskentamallivuodelta 1993) paremmin tuulivoimalaitosten melun mallintamiseen erilaisissa sääolosuhteissa merialueellasekä maa-alueilla (Di Napoli 2007). Meluvyöhykkeet laskettiin 2 metrin korkeudelle maanpinnasta.Laskennassa tuulennopeudeksi määriteltiin 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta,koska tämä on tuulivoimalaitosten melusta tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella melutasoltaanusein häiritsevin tilanne. Tätä voimakkaammalla tuulella taustakohina ja siitä aiheutuva peittovaikutuslisääntyvät voimakkaasti ja toisaalta tuulivoimalaitoksen käyntiääni ei kaikilla voimalaitostyypeillälisäänny vaan saattaa jopa pienentyä. Tuulennopeus voimalaitosten napakorkeudella laskettiinlogaritmisen tuulennopeusprofiilin mukaisesti.Mallinnuksen lähtötietoina käytettiin Maanmittauslaitokselta saatua alueen numeerista kartta-aineistoa,joka sisältää mm. maanpinnan korkeustiedot, rakennukset ja vesialueet. Tuulivoimalaitostenosalta lähtötietoina käytettiin voimalaitosten suunnittelutietoja (laitosten napakorkeus ja laitostensuunnitellut sijainnit). Melutarkasteluissa käytettiin kahta eri tuulivoimalaitostyyppiä, joilla on eri napakorkeusja eri äänitehotaso: hh = 140 m L WA105,4 dB ja hh = 119 m L WA106,5 dB.Mallinnuksen mukaiset melutasot eivät esiinny hankealueen ympäristössä joka puolella samanaikaisesti,vaan laskentakuvat esittävät tuulivoimalaitosten aiheuttamia melutasoja myötätuulitilanteessatuulivoimalaitokselta tarkastelupistettä kohti.19.3.2 VarjostusTuulivoimaloiden ympäristöönsä aiheuttaman varjostusvaikutuksen esiintymisalue ja esiintymistiheyslaskettiin EMD WindPRO 2.7 -ohjelmalla. Laskelmat tehtiin Wind PRO -ohjelman SHADOW -moduulilla,joka laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luomanvarjostuksen alaisena. Katselupisteeseen kohdistuvan mahdollisen varjostusvaikutuksen lisäksi laskentamallillavoidaan tuottaa ns. samanarvonkäyräkartta varjostusvaikutuksen esiintymisalueesta.Se kuvaa varjostusvaikutuksen suuruutta missä tahansa tarkastelualueella.Laskenta suoritettiin Real case –laskelmana, joka huomioi tuulivoimaloiden maantieteellisen sijainninja maaston korkeustietojen lisäksi paikallisen säätilanteen sekä tuulivoimalan roottorin todellisenliikkumisen. Korkeustietoina laskennassa käytettiin Maastotietokannan käyräaineistoa, jonka käyrävälioli viisi metriä. Säähavaintotietoina käytettiin Ilmatieteenlaitoksen meteorologisia havaintotietoja,jotka kattavat tuulensuunta- ja auringonpaisteisuustiedot vuosien 1971-2000 ajalta. Tiedot onmitattu Jokioisten observatorion sääasemalta noin 78 kilometrin päästä suunnitellusta tuulivoimapuistosta.Voimalan roottorin oletettiin liikkuvan noin 80 % vuoden tunneista. Vuosittain tämä tarkoittaarunsasta 7 000 tuntia vuoden 8 760 kokonaistunnista. Varjostuksen tarkastelukorkeutenakäytettiin 1,5 metriä, eli noin ihmisen silmänkorkeutta. Auringonpaistekulman rajana horisontista olikolme astetta, jonka alle menevää auringon säteilyä ei otettu huomioon.Voimalatyyppinä laskennoissa käytettiin napakorkeudeltaan 119 metristä voimalaa, jonka lapojenhalkaisija oli 112 metriä. Napakorkeudeltaan 140 metrisen voimalan lapojen halkaisija oli 100 metriä.108